MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 13/92. LEILA URVAS ja SEPPO HYVÄRINEN. Maaperäkarttaselitys LAPINLAHTI. Jokioinen 1992 ISSN

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 13/92 LEILA URVAS ja SEPPO HYVÄRINEN Maaperäkarttaselitys LAPINLAHTI Jokioinen 1992 ISSN 0359-7652

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 13/92 LEILA URVAS ja SEPPO HYVÄRINEN Maaperäkarttaselvitys LAPINLAHTI Maatalouden tutkimuskeskus Ympäristöntutkimuslaitos 31600 JOKIOINEN Puh. (916) 1881 Jokioinen 1992 ISSN 0359-7652

1 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 2 ALKULAUSE 3 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI 3 MAASTO- JA KASVUOLOSUHTEET 4 VILJELYSMAAT JA KASVINTUOTANTO 5 TUTKIMUS MENETELMÄT 5 ANALYSOINTI 5 MAALAJISUHTEET 7 KIVENNÄIS MAIDEN LAJITEKOOSTUMUS 9 MAAN VILJA VUUS 10 Maan happamuus 10 Kalsium 11 Kalium 11 Magnesium 12 Fosfori 12 HUMUSPITOISUUS 12 KIRJALLISUUTTA 13 LIllE 1. Kivennäismaiden lajitekoostumus analyysien tulokset LIITE 2. Yksittäisten näytteiden viljavuusanalyysien tulokset

2 TIIVISTELMÄ Lapinlahden (3332) tutkimusalueen maaperä kartoitettiin vuonna 1989. Maaperäkarttoja ei ole painettu, mutta maaperätiedot ovat saatavissa numeerisessa muodossa Joensuun kartasto- ja tietopalvelutoimistosta Joensuusta. Tutkimusalueen maapinta-alasta on suurin osa moreenia (61 %). Kalliomaata, joksi lasketaan avokalliot ja alle metrin paksuisen moreenikerroksen peittämät kalliot, on alueella noin seitsemän prosenttia. Soita alueella on alle 15 prosenttia, suurin osa (89 %) niistä saraturvetta. Savia ja karkeata hietaa on molempia noin neljä prosenttia ja hiesua samoin kuin hienoa hietaa noin kolme prosenttia maa-alasta. Tutkimusalueen itäosassa pellot ovat suurimmaksi osaksi moreenia, länsiosassa hiesua, savea tai hietoja. Peltojen happamuus ja magnesiumpitoisuus olivat keskimäärin viljavuusluokkaa tyydyttävä, mikä on tavanomaisessa viljelyssä tavoitetaso. Savien ja karkean hiedan fosforilukujen keskiarvot samoin kuin hiesujen kaliumluvut _ kuuluivat myös viljavuus- - - -... luokkaan tyydyttävä. Muut ravinnekeskiarvät sijoittuivat tyydyttävää altnplinviljavuusluokkun.

3 ALKULAUSE Lapinlahden ympäristön peruskartan täydennyskartoitus tehtiin vuonna 1989 ja samalla karttalehtien 3332 01-12 maaperä kartoitettiin. Kartoitustyön tekivät maanmittaushallituksen Joensuun kartastoyksikön kartoittajat. Geologian tutkimuskeskuksen Väli-Suomen aluetoimiston geologit tarkastivat alueen geologisten esiintymien oikeellisuuden. Maatalouden tutkimuskeskuksen silloinen maantutkimusosasto otti vuonna 1989 alueen pelloista maanäytteitä 157 kohdasta sekä muokkauskerroksesta että jankosta. Näistä näytteistä on tehty viljavuusanalyysit ja osasta myös lajitekoostumus- ja humusmääritykset. Yksittäisten näytteiden analyysitulokset ovat liitteenä tämän julkaisun lopussa. Maalajien pinta-alajakaumat on laskettu Joensuun kartasto- ja tietopalvelutoimistossa karttalehdittäin. Karttojen maalajikuviot tunnuksineen ovat tallennettuina numeerisessa muodossa samassa yksikössä ja ovat saatavissa sieltä asiakkaan toivomassa muodossa ja laajuudessa. Alueen geologiset erikoistiedot ovat Geologian tutkimuskeskuksessa. LAPINLAHTI 3332 PORSÄN- MÄKI 03 NERK00 06 KIUKON- MÄKI 09 PÄLLIKÄS 12 LAPP- ETELÄ 02 LAPIN- LAHTI 05 MÄNTY- LAHTI 08 - VARPAI S- JÄRVI 11 TUO VILAN- LAHTI 01 KÄÄNNIN- NIEMI 04 ALA- PITKÄ 07 HANNON- MÄKI 10 2700' Kuva 1. Tutkimusalueen karttalehtien sijainti. TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI Tutkimusalue sijaitsee Pohjois-Savossa ja se käsittää 12 peruskarttalehteä (kuva 1). Alueen länsilaidassa kulkee pituuspiiri, jonka asteluku on 27 itäistä pituutta. Idässä alueen maantieteelliset

4 koordinaatit ovat 27 48'. Leveyspiiri on alueen eteläosassa 63 11'30" ja pohjoisessa 63 0 2737" pohjoista leveyttä. Yhtenäiskoordinaatteina ilmaistuna alueen sijainti on 7010-7040 pohjoista leveyttä ja 3500-3540 itäistä pituutta. Hallinnollisesti alue on Kuopion lääniä. Siihen kuuluu osia Iisalmen kaupungista sekä Lapinlahden, Maaningan, Nilsiän, Pielaveden, Siilinjärven ja Varpaisjärven kunnista. Pinta-alaltaan alue on 1200 km 2. MAASTO- JA KAS VUOLOSUHTEET Suomen kallioperäkartan (SIMONEN 1960) mukaan tutkimusalueen kallioperä on suurimmaksi osaksi prekambrisia kiteisiä liuskeita. Onkiveden itäinen puoli on graniittigneissiä ja järven länsirannalla alueen lounaiskulmassa on migmatiittia. Prekambrisia orogeenisiä syväkiviä kuten gabroa, anortosiittia ja ultraemäksisiä kiviä esiintyy Lapinlahden kirkonkylän ympäristössä. Onkiveden kaakkois- ja luoteisrannalla on lisäksi pienet alueet grano- ja kvartsidioriittiä. Kivilajit ovat syntyneet svekofennisessä poimutukses sa. Maaston korkeus merenpinnasta vaihtelee 80:n ja 200:n metrin välillä. Suurin osa pelloista sijaitsee järvien ja jokien rannoilla (50-100 m mpy), mutta myös vaarojen rinteitä on raivattu viljelykseen. Näistä hyvänä esimerkkinä on koko alueen korkein maastokohta Pölönmäki (249,5 m) Pörsänmäen karttalehden alueella (taulukko 1). Taulukko 1. Karttalehtien korkeimmat ja matalimmat maastokohdat. Karttalehti Numero Korkein kohta Matalin kohta m mpy nimi m mpy nimi Tuovilanlahti 3332 01 240,8 Huikari 81,6 Tuovinlahti Lappetelä 3332 02 232,5 Katajamäki 84,6 Onkivesi Pörsänmäki 3332 03 249,5 Pölönmäki 87,5 Lammaspuro Käänniimiemi 3332 04 175,0 Kirjomäki 81,6 Haalanselkä Lapinlahti 3332 05 220,1 Linnanmäki 84,6 Onkivesi Nerkoo 3332 06 149,3 Nerohmäki 84,6 Onkivesi Ala-Pitkä 3332 07 167,5 Lehtimäki 84,6 Onkivesi Mäntylahti 3332 08 205,9 Romonmäki 84,6 Onkivesi ICiukonmäki 3332 09 205,0 Humalamäki 84,6 Onkivesi Harmonmäld 3332 10 193,0 Marjomäki 113,7 Juurikanjärvi Varpaisjärvi 3332 11 200,0 Pahamälci 113,5 Sopenjärvi Pällikäs 3332 12 225,7 Kiildcusmäki 98,1 Suuri-Juminen m mpy = metriä merenpinnan yläpuolella. Tutkimusalueen jakaa pohjois-eteläsuunnassa kahtia laaja Onkivesi, joka kuuluu Iisalmen reittiin ja sitä kautta Saimaan vesistöön. Onkiveden pinta on 84,6 m mpy. Alueen länsilaidassa sijaitseva Nikinlampi on jopa 163,0 m mpy. Omalta osaltaan nämäkin luvut kuvaavat maaston korkeuseroja. Koko tutkitusta alasta on 12 prosenttia vesistöjä. Eniten vesipinta-alaa on Lapinlahden (49 %) ja Käänninniemen (43 %) karttalehtien alueilla. Nerkoon alueesta on maata kolme neljäsosaa ja kaikkien muiden karttalehtien alueilla vähintään 94 prosenttia.

5 Vuoden keskilämpötila on alueella +2-+3 C, kun se Ahvenanmaalla on +5 C. Vuorokautisten keskilämpötilojen summaksi +5 0 ylittävältä osalta saadaan 1100-1200. Tenninen kasvukausi on täällä 150-155 vrk, kun se lounaissaaristossa on 170-180 vrk. Vuodessa tällä alueella sataa 600 mm, tästä määrästä puolet kasvukauden aikana (ANGERVO 1960). Maapinta-alasta on 60-70 % kasvullista metsämaata. Vallitsevina metsätyyppeinä vaihtelevat mustikka- ja käenkaali-mustikkatyypit. Kasvullisesta metsämaasta jopa 50-60 % on kuusivaltaisia ja 20-30 % mäntyvaltaisia metsiä. Puuston keskikasvu on täällä hyvä 3,1-4,0 m3/ha, kun koko maan keskiarvo on 2,1-2,5 m3/ha (ILVESSALO 1960). Soita on suhteellisen vähän, vain 10-20 % maa-alasta. Niistä korpia on yli puolet. VILJELYSMAAT JA KAS VINTUOTANTO Laajimmat peltoalueet ovat Lapinlahden ja Maaningan pitäjissä sekä Varpaisjärven kirkonkylän pohjoispuolella. Seudun maatalous on karjatalousvaltaista, niinpä 57 % viljelyksessä olevista pelloista on nurmena (Anon. 1987). Tiloilla on peltoa keskimäärin 10 ha koko maan keskiarvon ollessa 12 ha. Pelloista on salaojitettu joka neljäs hehtaari. Pellon osuus koko maa-alasta on Kuopion läänissä 9,7 %. TUTKIMUSMENETELMÄT Maaperäkartoituksessa käytetään perusyksikkönä maalajeja, joiden määrittäminen pohjautuu AALTOSEN ym. (1949) esittämään maalajiluokitukseen. Maalajien karkeusluokituksessa on käytössä Atterbergin järjestelmä, jonka rajamittoina ovat kahden ja kuuden mikronin 10-kertaluvut (A rierberg 1912). Geologian tutkimuskeskuksen, maanmittaushallituksen ja Maatalouden tutkimuskeskuksen yhteistyönä tekemien maaperäkarttojen tarkat kartoitus- ja kuvausohjeet on kirjattu Maaperäkartan käyttöoppaaseen (Anon. 1983). Kartalle merkitään se maalaji, joka on metrin syvyydessä. Alle metrin vahvuisia maakerroksia kuvataan kartoilla ns. kaksoismaalajeina: pintamaa/pohjamaa. Kenttätyöt on tehty 1:10 000-mittakaavaisille ilmakuville ja maalajikuvioiden rajat maalajitunnuksineen on tallennettu numeeriseen muotoon. Näistä voidaan ottaa paperi- tai muovikopioita tarvittaessa. Maatalouden tutkimuskeskuksen maantutkimusosasto (nyk. Ympäristöntutkimuslaitos) otti kesällä 1989 Lapinlahden tutkimusalueen pelloilta maanäytteitä 157 kohdasta kahdesta eri kerroksesta. Pintamaa eli muokkauskerrosnäyte on 0-20 cm syvyydestä ja jankkonäyte cm. ANALYSOINTI Maanäytteet on analysoitu MTTK:n maantutkimusosaston laboratoriossa. Lajitekoostumusmääritykset on tehty kuiva- ja märkäseulonnalla (karkeat lajitteet) sekä pipettimenetelmällä (hienot lajitteet). Humuspitoisuudet on laskettu bilcromaatti-rikkihappomärkäpoltolla saadusta orgaanisen hiilen määrästä (kerroin 1,73). Pääravinteet on määritetty ns. viljavuusmenetelmällä (VUORINEN ja MÄKITIE 1955), jossa uuttonesteenä on käytetty hapanta ammoniumasetaattia ph (4,65). Kalsium ja kalium määritettiin suodoksesta liekkifotometrisesti ja fosfori kolorimetrisesti. Tulokset on ilmoitettu viljavuustutkimuksissa käytettyä tapaa noudattaen milligrammoina alkuainetta litrassa maata (KURKI ym. 1965). Maan ph on määritetty maa-vesilietteestä (1:2,5).

6 Taulukko 2. Maalajijakaumat pintamaan mukaan karttalehdittäin. Maalaji Hehtaaria % Hehtaaria % Hehtaaria % Tuovilanlahti Lappetelä Pörsänmäki Kallio 847,6 8,97 866,6 8,80 677,6 7,02 Moreeni 5837,3 61,77 7110,7 72,24 6744,9 69,84 Sora - - - - 7,3 0,08 Hiekka 91,9 0,97 44,5 0,45-111,4 1,15 Hieta 815,1. 8,62 245,6 2,50 263,0 2,72 Hieno hieta 200,1 2,12 68,5 0,70 130,9 1,36 Hiesu 309,0 3,27 70,3 0,71 71,9 0,74 Savi 513,1 5,43 140,2 1,42 203,6 2,11 Liejusavi 16,5 0,17 - - - - Lieju 132,6 1,40 225,2 2,29 16,3 0,17 Saraturve 641,5 6,79 927,1 9,42 1112,1 11,52 Rahkaturve 46,1 0,49 144,3 1,47 317,8 3,29 Maata 9450,8 9843,0 9656,8 Vesistöjä 549,2 157,0 343,2 Käänninniemi Lapinlahti Nerkoo Kallio 225,7 3,93 474,7 9,27 244,4 3,26 Moreeni 4292,9 74,74 3185,0 62,22 3181,5 42,43 Sora 0,9 0,02 - - 12,5 0,17 Hiekka 105,1 1,83. 111,3 2,18 320,7 4,28 Hieta 47,7 0,83 141,9 2,77 544,4 7,26 Hieno hieta 17,4 0,30 63,4 1,24 993,7 13,25 Hiesu 236,1 4,11 302,1 5,90 394,8 5,26 Savi 530,7 9,24 666,6 13,02 1179,9 15,74 Liejusavi 73,9 1,29 13,1 0,26 18,3 0,24 Lieju 6,4 0,11 45,1 0,88 54,3 0,72 Saraturve 168,9 2,94 85,2 1,66 481,0 6,41 Rahkaturve 10,7 0,19 30,3 0,59 59,0 0,79 Täytemaa 27,2 0,47 0,5 0,01 14,4 0,19 Maata 5743,6 5119,2 7498,9 Vesistöjä 4256,4 4880,8 2501 Ala-Pitkä Mäntylahti Kiukonmäki Kallio 705,1 7,46 724,3 7,55 443,4 4,54 Moreeni 4981,7 52,70 5695,5 59,35 5944,4 60,81 Sora 13,1 0,14 11,0 0,11 0,6 0,01 Hiekka 346,5 3,67 236,6 2,47 54,7 0,56 Hieta 1109,7 11,74 454,9 4,74 167,6 1,71 Hieno hieta 543,4 5,75 477,4 4,97 117,6 1,20 Hiesu 620,3 6,56 599,2 6,24 401,3 4,11 Savi 208,7 2,21 380,5 3,97 62,6 0,64 Liejusavi 4,2 0,04 - - 16,1 0,16 Lieju/hienohieta - - - - 9,7 0,10 Lieju 28,9 0,31 124,0 1,29 16,4 0,17 Saraturve 833,5 8,82 855,5 8,92 2413,8 24,69 Rahkaturve 57,1 0,60 24,7 0,26 124,1 1,27 Täytemaa - - 12,4 0,13 2,8 0,03 Maata 9452,2 9596,0 9774,8 Vesistöjä 547,8 404,0 225,2 Hannonmäki Varpaisjärvi Pällikäs Kallio 1261,2 13,02 423,3 4,34 945,5 9,77 Moreeni 5988,6 61,83 5617,2 57,66 5927,1 61,24 Sora 4,6 0,05 35,5 0,36 55,8 0,58 Hiekka 80,2 0,83 102,4 1,05-168,3 1,74 Hieta 95,9 0,99 252,3 2,59 223,3 2,30 Hieno hieta 123,9 1,28 195,7 2,01 80,5 0,83 Hiesu 144,9 1,50 11,4 0,12 159,0 1,64 Savi 85,3 0,88 0,8 0,01 5,6 0,06 Liejusavi - - - - 8,3 0,09 Liejuhiesu - - - - 2,8 0,03 Lieju 80,9 0,84 63,1 0,65 53,2 0,55 Saraturve 1552,4 16,03 2525,1 25,92 1943,4 20,08 Rahkaturve 266,4 2,75 515,8 5,29 105,4 1,09 Maata 9684,3 9742,6 9678,2 Vesistöjä 315,7 257,4 321,8

7 MAALAJISIJHTEET Tiedot maalajien esiintymisestä eri karttalehtien alueilla on saatu Joensuun kartasto- ja tietopalvelutoimistosta kirjallisena tiedonantona 1992. Alkuperäisaineistossa sekä täyssyvät (= maalajikerros on yli metrin paksuinen) että ns. kaksoismaalajikuviot (= metrin kerroksessa kaksi eri maalajia) on laskettu erikseen. Taulukoihin 2 ja 3 eri maalajit on kerätty pintamaan mukaan, esirn. Ct/Sa on laskettu saraturpeen pinta-alaan. Taulukko 3. Koko tutkimusalueen maalajijakauma pintamaan mukaan. Alle metrin maakerros on kartoilla ns. kaksoismaata. Maa-alasta Täyssyvää Kaksoismaata Maalaji ha % % % Kallio (Ka) 7839,4 7,45 100,00 - Moreeni (Mr) 64506,5 61,30 100,00 Sora (Sr) 141,3 0,13 100,00 - Hiekka (Hk) 1773,6 1,69 98,71 1,29 Hieta (Ht) 4361,4 4,14 96,79 3,21 Hieno hieta (HHt) 3012,5 2,86 86,92 13,08 Hiesu (Hs) 3320,3 3,15 78,07 21,93 Savi (Sa) 3977,6 3,78 98,26 1,74 Liejusavi, -hiesu ja -hieta (LjSa, Ljas, LjHt) 162,9 0,15 100,00 Lieju (Lj) 846,4 0,80 83,90 16,10 Saraturve (Ct) 13539,5 12,88 84,67 15,33 Rahkaturve (St) 1701,7 1,62 97,27 2,72 Täytemaa (Tä) 57,3 0,05 100,00 - Maata yhteensä 105240,4 ha 87,70 % koko alasta Vesistöjä 14759,6 ha 12,30 % koko alasta Moreeni on yleisin maalaji tällä alueella. Sen määrä vaihtelee Nerkoon 42,4 prosentista Käänninniemen 74,7 prosenttiin maa-alasta. Kartoitettaessa hienoainesmoreenit erotetaan muista moreeneista omalla merkillään. Pohjois-Savossa hienoffinesmoreeni näyttää olevan hyvin yleinen. Tutkitulla alueella sitä on kaksi kolmasosaa kaikista inoreeneista. Esimerkiksi Hannonmäen moreenit ovat sitä lähes kokonaan. Lappetelän ja Pörsänmäen alueet poikkeavat muusta alueesta siten, että niillä vain yhdeksän ja 13 prosenttia moreeneista on hienoainesmoreenia. Avokalliot merkitään peruskartoille omalla symbolillaan. Maaperäkartassa olevalla kalliolla tarkoitetaan aluetta, jossa peruskallio on lähempänä kuin metri maanpinnasta eli kallion päällä oleva maakerros - yleensä moreeni - on ohuempi kuin yksi metri. Tällaista ohuen moreenikerroksen peittämää kalliota ja avokalliota on yhteensä 7,4 prosenttia maa-alasta. Eniten kallioita on Hannonmäen (13 %), Pällikkään ja Lapinlahden karttalehtien alueilla. Soravarat ovat vähäiset, yhteensä vain 141 hehtaaria. Suurimmat esiintymät ovat Pällikkään ja Varpaisjärven alueilla. Hiekkaesiintymiä on jo enemmän eli 1774 ha. Laajimmat hiekka-alueet ovat Nerkoon ja Ala-Pitkän alueilla. Maaperäkartoilla kutsutaan hiedaksi maalajia, jonka päälajite on raekooltaan 0,2-0,6 mm. Maataloudessa sitä kutsutaan karkeaksi hiedaksi. Tätä maalajia on kartoitusalueella 4361 ha eli 4,1 prosenttia maa-alasta. Neljäsosa tästä karkeasta hiedasta on Ala-Pitkän ja viidesosa Tuovilanlahden alueella.

8 Hienoa hietaa on eniten Nerkoossa eli noin kolmasosa koko alueen 3012 hehtaarista (2,9 %). Ala-Pitkän ja Mäntylahden alueella on toinen kolmannes ja viimeinen kolmannes lopuilla yhdeksällä karttalehdellä. Hiesun osuus maapinta-alasta on 3,2 prosenttia. Ala-Pitkällä sitä on 620 ha (6,6 %) ja Mäntylahdella 599 ha (6,2 %). Tuovilanlahden, Lapinlahden, Nerkoon ja Kiukonmäen karttalehdillä hiesua on yli 300 hehtaarin alalla kullakin. Noin viidesosa hiesualueista on alle metrin paksuisina kerroksina. Pohjamaana näillä alueilla on moreeni ja jossain määrin myös savi. Saveksi tällä alueella on kartoitettu 3978 hehtaaria (3,8 %). Laajimmat savialueet ovat Nerkoon karttalehdellä. Myös Lapinlahden, Käänninniemen ja Tuovilanlahden karttalehdillä on savialueita. Sen sijaan Pällikkäästä ja Varpaisjärveltä ei savea juuri löydy, vaikka maalajien kartoitussyvyys onkin yksi metri. Liejusavea, liejuhiesua ja liejuista hienoa hietaa löytyy pieninä hajanaisina esiintyminä. Niiden yhteispinta-ala on vain 163 ha (0,15 %). Liejun ala on 846 ha. Laajimmat liejuesiintymät ovat Lappetelän, Tuovilanlahden ja Mäntylahden alueilla. Soita alueen maapinta-alasta on 14,5 prosenttia. Turvekerroksen paksuus on yli metrin 86 prosentilla soista. Lopuilla 14 prosentilla turvekerroksen paksuus vaihtelee 30 senttimetristä metriin. Alle 30 cm turvekerrokset merkitään kartoille soistumina. Pohjamaana ohuen turvekerroksen alla on eri maalajeja vaihdellen moreenista ja hiekasta aina saveen ja liejuun asti. Turve näissä soissa on enimmäkseen saraturvetta (89 %) ja rahkaturpeen osuudeksi jää vain 11 %. Soisin karttalehti on Varpaisjärvi. Siellä saraturvetta on 25,9 % maa-alasta ja rahkaturvetta 5,3 eli yhteensä 31,2 %. Kiukonmäen karttalehden alueella saraturpeen osuus on lähes samansuuruinen (24,7 %). Lapinlahdella turpeita on vähiten (2,3 %). Tarkkaa tietoa peltojen pinta-aloista karttalehdittäin sen paremmin kuin niiden maalajijakaumastakaan ei ole käytettävissä. Maalajien esiintymisestä eri karttalehtien alueilla sekä satunnaisesti pelloista otettujen maanäytteiden maalajeista voidaan päätellä, että Varpaisjärven ja Hannonmäen pellot ovat suurimmaksi osaksi moreenia. Suhteellisesti eniten savinäytteitä on otettu Lapinlahden, Käänninniemen ja Tuovilanlahden pelloilta. Hiesuisimpia pellot ovat Ala-Pitkän ja Mäntylahden karttalehtien alueilla. Nerkoon pelloilla savi ja hiesu vuorottelevat, mutta hieta- ja moreenipeltojakin löytyy. Koko alueelta otetuista näytteistä kolmasosa oli moreenia ja sekä savia että hiesuja oli yksi viidesosa. Hietanäytteitä oli runsas 10 prosenttia samoin kuin eloperäisiä maitakin. Vertailun vuoksi mukaan on otettu kartoitusalueella osittainkin sijaitsevien pitäjien peltojen maalajisuhteet Viljavuuspalvelu Oy:n tilastojen mukaan (taulukko 4, KÄHÄRI ym. 1987). Viljavuuspalveluun vuosina 1981-85 Kuopion maatalouskeskuksen alueelta lähetetyistä muokkauskerroksen eli pintamaan maanäytteistä suunnilleen viidesosa oli hienoja hietoja samoin kuin hiesujakin. Moreeninäytteitä oli 29 % ja karkeata hietaa yhdeksän prosenttia. Turvenäytteitä oli vain neljän prosentin verran, mutta multamaata, jota voi olla sekä turpeen että kivennäismaan päällä, oli 12 prosenttia näytteistä. Savia ei Kuopion maatalouskeskuksen alueelta muokkauskerroksesta ole juurikaan löytynyt. Syy siihen, miksi Viljavuuspalvelun tilastoissa ei muokkauskerroksen näytteistä löydy savea ja kuitenkin maaperäkartoille on merkitty saveksi lähes neljä prosenttia maa-alasta, löytyy kartoitusperusteista. Geologian tutkimuskeskuksen ja maanmittaushallituksen yhteistyönä tekemälle

9 Taulukko 4. Peltojen maalajisuhteet kunnittain vuosina 1981-85. Eri maalajien osuus pelloilta otetuista maanäytteistä prosentteina (KÄHÄRi ym. 1987). Maalajien lyhenteet taulukossa 3. Pitäjä n Mr Hk KHt HHt Hs Sa LiS + Mm Ct + Lj St Iisalmi 3456 20,1 0,8 6,3 20,2 38,6 0,0 2,3 10,2 1,4 Lapinlahti 2468 19,3 0,5 10,9 30,8 27,4 0,0 1,4 8,2 1,5 Maaninka 2284 16,2 0,4 11,3 33,2 25,5 0,0 1,5 10,4 1,3 Nilsiä 2681 29,8 1,1 9,5 20,5 26,1 0,2 0,4 9,6 2,5 Pielavesi 2181 38,2 1,4 10,8 15,3 9,2 0,0 4,2 14,6 6,4 Siilinjärvi 2608 17,6 0,9 10,9 33,6 27,7 0,0 0,8 7,9 0,7 Varpaisjärvi 3520 38,9 0,4 8,7 23,4 11,7 0,0 1,0 13,5 2,3 Kuopion maatalouskeskus 51720 29,4 0,9 9,4 20,8 22,6 0,0 1,1 11,9 3,9 maaperäkartalle merkitään se maalaji, jota on metrin syvyydessä siitä huolimatta, että maan pintakerros voi olla aivan jotain muuta maalajia. Mahdollisuuksia pintamaan merkitsemiselle on. Kartoitusohjeissa sanotaan, että "pohjamaan päällä oleva 0,4-0,9 metrin vahvuinen maakerros (kaksoismaa) kuvataan pintamaana". Esimerkiksi 0,8 Hk/Mr tarkoittaa, että kyseisellä kohdalla on hiekkaa 80 cm ja sen alla on moreenia. Kuvion vähimmäiskokoon tulee kuitenkin olla neljä hehtaaria. Sitä pienempiä, esimerkiksi saven päällä olevia hiesu- ja hietakerrostumia ei kartoituksessa tarvitse huomioida. Mikäli pohjamaan päällä on yleensä alle 0,4 metrin paksuinen tai vaikeasti rajattava paksuudeltaan vaihteleva kerros jotain pohjamaasta poikkeavaa maalajia, merkitään tämä peittävä maalaji kartalle ns. laatikkokuvauksena. Esiintymän tulee tällöinkin olla vähintään neljä hehtaaria. Koska tässä kuvauksessa ei vaadita kuviorajoja, on sen käyttö laajentunut käytännössä usein myös yli 0,4 metrin kerrosten kuvaukseen. Laatikkokuvausta ei voida pinta-alalaskuissa huomioida. Sen vuoksi tällä alueella esimerkiksi saven pinta-alat ovat suuremmat kuin mitä pellon pintakerrokset edellyttävät. KIVENNÄISMAIDEN LAJITEKOOSTUMUS Lajitekoostumusmäärityksiä tehtiin alueen kivennäismaanäytteistä yhteensä 156. Näistä 53 oli peltojen muoklcauskerroksesta ja loput 103 jankkonäytteistä. Maalajien keskimääräiset lajitekoostumukset on esitetty taulukossa 5 ja yksittäisten näytteiden analyysitulokset ovat liitteenä julkaisun lopussa. Maataloudellisessa maalajiluokituksessa moreenit jaetaan sora-, hiekka-, hieta-, hiesu- ja savimoreeneihin vallitsevan lajitteen mukaan. Tämän alueen analysoiduissa hiekkamoreeneissa (3 kpl) oli hiekkalajitteita 49 prosenttia, hietamoreeneissa (44 kpl) 46 prosenttia hietalajitteita ja hiesumoreeneissa (7 kpl) 44 prosenttia hiesulajitteita. Lisäksi hiesumoreeneissa oli eniten savilajitetta (16,1 %) ja hiekkamoreeneissa vähiten (2,6 %). Maaperäkartoituksessa käytetyn moreeniluokituksen mukaan (Anon. 1983) sekä hiesu- että hietamoreenit kuuluvat Lapinlahden alueella hienoainesmoreeneihin, sillä molemmissa ryhmissä on läpimitaltaan alle 0,06 millimetrin ainesta yli 30 painoprosenttia ja lisäksi vähintään viisi prosenttia läpimitaltaan alle 0,002 millimetrin ainesta eli savilajitetta. Karkeissa hiedoissa oli nimilajitetta 40 prosenttia. Hienoissa hiedoissa (17 kpl) oli keskimäärin 31 prosenttia hienohietalajitetta, jonka raekoko on 0,06-0,02 mm. Osa hienoista hiedoista samoin

10 Taulukko 5. Maalajien keskimääräiset lajitekoostumukset. Maalaji Näytteitä Saves <0,002 0,002 hieno Hiesu 0,006 0,02 karkea 0,02 hieno Hieta 0,06 0,2 karkea 0,2 hieno Hiekka 0,6 2,0 karkea Sora 2,0-20 LAJITTUNEET MAALAJIT Karkea hieta 24 7,24 5,33 8,92 20,14 40,40 13,82 3,80 0,35 Hieno hieta 17 15,86 11,04 19,08 31,30 16,30 4,70 1,72 0,00 Hiesu 24 22,94 25,53 26,26 14,42 6,96 2,78 1,11 0,00 Hietasavi 12 34,82 21,49 15,62 12,38 10,86 3,16 1,68 0,00 Hiesusavi 24 41,25 29,19 15,99 9,54 2,86 0,81 0,36 0,00 Aitosavi 1 64,00 26,10 5,60 3,00 1,30 0,00 0,00 0,00 MOREENIT Hiekkamoreeni 3 2,60 2,30 4,47 7,33 26,37 33,97 15,20 7,77 Hietamoreeni 44 6,25 5,40 9,79 17,15 28,88 18,03 7,94 6,57 Hiesumoreeni 7 16,13 18,99 24,76 14,36 12,24 7,20 4,34 1,99 Moreenit yht. 54 7,32 6,99 11,43 16,24 26,59 17,51 7,88 6,04 kuin osa hiesuistakin oli Viljavuuspalvelun käyttämän luokituksen mukaan hiuemaita (Anon. 1991). Seudun hiesujen savesprosentti oli keskimäärin 23. Maatalouden käytännön tarpeita varten savet jaetaan kolmeen ryhmään, hieta-, hiesu- ja aitosaviin. Lisäksi on humuspitoinen (humusta 2-6 %)liejusavi. Useimmat analysoiduista savista osoittautuivat hiesusaviksi, savesprosentti 41. Hietasavien savespitoisuus on yleensä alhaisempi kuin hiesusavien, niin myös tällä alueella (35 %). Viljavuuspalvelun luokituksen mukaan tämän seudun hietasavet yhtä lukuun ottamatta olisi luokiteltu hiuesaviksi. Vain yksi jankkonäyte oli aitosavea, savesprosentti 64. MAAN VILJAVUUS Lapinlahden tutkimusalueen pelloista otettiin syksyllä 1989 maanäytteitä 157 kohdasta erikseen muokkauskerroksesta (0-20 cm) ja jankosta ( cm). Kaikista näytteistä mitattiin maan happamuus eli ph ja tehtiin viljavuusanalyysi. Muokkauskerroksesta määritettiin myös humuspitoisuus. Yksittäisten näytteiden, joiden paikat on merkitty kartoille, analyysitulokset ovat saatavissa MTTK:n ympäristöntutkimuslaitokselta. Maalajeittain lasketut ravinnepitoisuuksien keskiarvot ovat taulukossa 6. Maan happamuus Eri maalajien ph-lukujen keskiarvot vaihtelivat multamffiden ph 5,4:stä hienojen hietojen ph 6,1:een. Kaikkien maalajien ph-arvot edustavat viljavuusluokkaa tyydyttävä. Verrattaessa näitä lukuja Viljavuuspalvelun tilastoihin vuosilta 198-85 (KÄHÄRI ym. 1987) Kuopion maatalouskeskuksen alueella suurin keskiarvojen erotus oli saraturpeilla (0,2 ph-yksikköä) ja hienolla hiedalla. Kartoitusalueen aineisto oli kuitenkin pieni verrattuna Viljavuuspalvelun tuhansiin näytteisiin. Maan happamuus väheni yleensä syvemmälle mentäessä eli jankon ph-luvut olivat 0,1-0,5 phyksikköä suurempia kuin muokkauskeffoksessa. Poikkeuksena kuitenkin olivat hieno hieta, jonka jankon ph oli 0,1 ph-yksikköä alhaisempi ja saraturve, jossa ero oli 0,2 ph-yksikköä, joten suurista eroista ei ole kysymys. Vertailtavana olevassa maatalouskeskuksen aineistossa vain saratur-

11 Taulukko 6. Viljeltyjen maiden keskimääräiset ph-luvut sekä ravinne- ja humusarvot maalajeitain. Muokkauskerros Jankko Maalaji n ph Ca K Mg P Humus, n ph Ca K Mg P mg/1 mg/1 Moreenit 52 5,89 853 90 101 9,2 4,44 50 5,96 451 82 66 3,7 HkMr 3 5,68 529 46 32 7,2 3,37 3 5,85 298 54 28 3,5 HtMr 42 5,84 839 91 92 9,5 4,62 42 5,96 417 82 53 3,5 HsMr 7 6,22 1082 99 181 8,2 3,76 5 6,02 825 103 199 5,3 ICHt 23 5,90 1259 110 141 13,2 6,90 20 6,00 520 87 77 3,8 HHt 14 6,06 1159 101 218 9,8 4,97 12 5,96 740 112 154 10,2 Hs 21 5,85 1094 123 210 7,0 5,17 21 6,31 859 112 255 2,7 Savet 28 5,93 1416 112 328 6,3 5,85 32 6,28 1136 95 420 2,5 HtSa 8 6,03 1448 109 334 7,6 5,64 12 6,31 1184 100 422 2,4 HsSa 20 5,89 1403 113 325 5,8 5,93 19 6,31 1126 93 421 2,7 ASa 1 5,35 755 65 374 1,7 LjSa ym. 2 5,65 1087 79 218 8,2 8,64 4 5,90 924 48 223 1,5 Lj 2 5,20 751 86 152 2,6 Mm 13 5,44 1709 79 176 4,8 25,99 Ct 4 5,50 2772 44 275 6,0 55,50 16 5,30 1804 47 264 2,0 peilla jankko oli happamampaa kuin muokkauskerros ja erot olivat yhtä pieniä kuin kartoitusaineistossakin. Kalsium Happameen ammoniumasetaattiin uuttuvaa kalsiumia oli tutkimusalueen pelloilla vähiten moreenejssa, keskimäärin 853 mg/1, ja eniten saraturpeissa eli 2772 mg/l. Viljavuusluokkina ilmaistuina kalsiumpitoisuus oli kaikissa kivennäismaissa välttävä, multamaissa tyydyttävä ja vain saraturpeissa hyvä (4 näytettä). Nämä tulokset vastaavat Viljavuuspalvelun tilastoja kivennäismaiden osalta. Tutkimusalueen eloperäisten maiden - turpeen ja multamaan - kalsiumluvut olivat yhtä viljavuusluokkaa korkeampia kuin maatalouskeskuksen keskiarvot (KÄHÄRT ym. 1987). Kaikkien maalajien kalsiumpitoisuudet olivat pienempiä jankossa kuin muokkauskerroksessa, mikä johtuu peltojen kalkitsemisesta. Samanlaisia tuloksia on saatu aikaisemminkin esimerkiksi Jyväskylän ympäristöstä (HÄMÄLÄINEN ja ERVIÖ 1988): Kalium Vain hiesupeltojen kaliumtaso oli viljavuusluokkaa tyydyttävä, muiden viljavuusluokka oli välttävä ja turpeilla jopa huononlainen. Moreeni-, hienohieta- ja turvepeltojen kaliumtaso oli Kuopion maatalouskeskuksen alueella keskimäärin yhtä viljavuusluokkaa parempi kuin kartoitusalueelta satunnaisesti otettujen näytteiden. Muiden maalajien kaliumtaso oli molemmissa aineistoissa sama eli melko alhainen. Esimerkiksi hieta- ja hiesusavien kaliumpitoisuus oli keskimäärin 112 mg/l, kun Etelä-Suomen savialueilla niin Varsinais-Suomessa kuin Kymenlaaksossakin kes- Idarvot ovat 255-239 mg/1 (KÄHÄRI ym. 1987).

12 Magnesium Maan ravinnepitoisuuksien jaottelu viljavuusluokkiin on tehty siten, että viljavuusluokka tyydyttävä edustaa kunkin ravinteen kohdalla optimia. Tutkitulla alueella maiden magnesiumpitoisuus oli optimissa eli edusti joko viljavuusluokkaa tyydyttävä tai hyvä. Vain hiekka- ja hietamoreenien magnesiumpitoisuus oli alhainen kuten yleensäkin, sillä magnesiumin puutetta esiintyy tavallisesti karkeilla kivennäismailla. Savimaissa sitä vastoin magnesiumia on riittävästi. Savimaille on lisäksi tyypillistä, että magnesiumpitoisuus lisääntyy saviprosentin noustessa, aitosavissa on enemmän magnesiumia kuin hieta- ja hiesusavissa, jankossa enemmän kuin muokkauskerroksessa. Tässä aineistossa myös hiesujen jankossa oli suuremmat pitoisuudet kuin viljelykerroksessa. Muilla maalajeilla jankon magnesiumluvut olivat alhaisempia kuin muokkauskerroksen. Fosfori Fosfori on ravinne, joka pidättyy helposti pellon pintakerrokseen. Jankon fosforipitoisuudet olivat joko puolet tai vain kolmasosa muokkauskerroksen pitoisuuksista. Karkean hiedan ja savien muokkauskerroksen fosforiluvut edustivat viljavuusluokkaa tyydyttävä, muut maalajit kuuluivat viljavuusluokkaan välttävä. Paikallisen maatalouskeskuksen alueella moreenien (12,4 mg/l) ja turpeiden (11,0 mg/l) fosforitaso oli korkeampi kuin Lapinlahden (mittakaava 1:100 000) karttalehden alueella. Yleensä viljavuusanalyyseja teettävät edistyksellisimmät maanviljelijät, mutta maaperäkartoituksen yhteydessä maanäytteet otetaan satunnaisesti, mikä selittää yleensäkin tämän aineiston alhaisemman viljavuustason verrattaessa sitä Viljavuuspalvelun tilastoihin (KÄHÄ- RI ym. 1987). HUMUSPITOISUUS Eloperäinen aines pellon muokkauskerroksessa parantaa kivennäismaiden rakennetta ja lisää maan veden ja ravinteiden pidätyskykyä. Kivennäismailla edullisimpana humuspitoisuutena pidetään 15 prosenttia (Anon. 1991). Orgaaninen hiili, josta eloperäisen aineksen määrä on laskettu kertoimen 1,73 avulla, analysoitiin vain muokkauskerroksen näytteistä. Suurin osa kivennäismaista oli multavia (humusta 3-6 %) samoin kuin koko maatalouskeskuksen alueella. Karkeahietanäytteissä oli humusta keskimäärin 6,9 %, joten ne olivat runsasmultaisia. Multamaissa oli humusta keskimäärin 26 prosenttia ja turpeissa 56.

13 KIRJALLISUUTTA AALTONEN, J. T., AARNIO, B., HYYPPÄ, E., KAITERA, P., KESO, L., KIVINEN, E., KOKKONEN, P., KOTILAINEN, M. J., SAURAMO, M., TUORILA, P. & VUORINEN, J. 1949. Maatal.tiet. Aikak. 21: 37-66. ANGERVO, J. M. 1960. Ilmasto I. Suomen Kartasto 5: 10. Anon. 1983. Maaperäkartan käyttöopas. Toim. M.Haavisto, Geologinen tuticimuslffitos.opas 10. Espoo 74p. Anon. 1987. Suomen virallinen tilasto 111:83. Maatilatilastollinen vuosikirja 1986. Anon. 1991. Viljavuustutkimuksen tulkinta peltoviljelyssä. Viljavuuspalvelu Oy. 70 p. Helsinki. A 1ERBERG, A. 1912. Mechanische Bodenanalyse und Klassifikation der Mineralböden Schwedens. Int. Mitt. Bodenkunde 2. 314 p. HÄMÄLÄINEN, I. & ERVIÖ, R. 1988. Maaperäkarttaselitys Jyväskylä. Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote 8/88. 39 p. ILVESSALO, Y. 1960. Metsät ja suot. Suomen Kartasto 1960: 39-42. KURKI, M., LAKANEN, E., MÄKITIE, 0., SILLANPÄÄ, M. & VUORINEN, J. 1965. Viljavuusanalyysien tulosten ilmoitustapa ja tulkinta. Ann. Agric. Fenn. 4: 145-153. KÄHÄRI, J., MÄNTYLAHTI, V. & RANNIKKO, M. 1987. Suomen peltojen viljavuus 1981-85. Viljavuuspalvelu. Helsinki. 105 p. SIMONEN, A. 1960. Suomen kallioperä. Suomen Kartasto 1960: 13. URVAS, L. & VIRRI, K. 1986. Maaperäkarttaselitys Turku - Rymättylä. MTTK. Tiedote 22/86. 34 p. VUORINEN, J. & MÄKITIE, 0. 1955. The method of soil testing in use in Finland. Selostus: Viljavuustutkimuksen analyysimenetelmästä. Agrogeol. Julk. 63: 1-44.

LIITE 1. 1(6) P 0 M..%4 0 1-1 0 4-) mmmm c>rn r-1 CI 01 141 M 1.4 im -zr 111 1-1 CD 111 r- r I cc> MM M M ei.1 MMMM 01 01 VD VD 1.111 rs r-1 rs 1.11 CO Ch r1 ra rn CD CP r-1 CD rg Nl Mm -----................ mi-n4 MH ra c? CD CD CD V3 rq rn CD ra H c? CD CO CN CA ra ra ra r- VD MM El r) 0101 N MH.-i 0101 CNIN 1. M MMIEM M M cp C7 r-1 rs CD ra ra rq CP VD ra 01 r,1 1.11 VD OD U1 VD CO rs VD rq VD (Nl ra M.1 (.1......................... 1. 4J M1-1 U1 Ch cp r- rs CN VD Cs1 rn ri ri VD CD CD r- cn Ch CD rn on H,r mi m cycy cy cc),-1 1.1101M10N01 MM M M M M 1MMEMM CPHCOCDOONMCPHMII)McP NCAHOHrscPNMMOI 1. 1111-1.......................... M-1-) M1-1 cp OD Uh r- ry VD rn CO VD Cq Cq CD CP rs VD cn ra CN rs rq Ch <Nl c? 111 rs 1. M El 1-1Hr-INMHHHMI-Ar-I('.1 HNHHN.-1.-1 X im en mmimm CO ra CD rs V3 c? on OD rs r- m r- VD rn ra rn O''.0 CD r- r-1 CO ra ra CO M M... _...................... II M C) MV)VDHCNIMNCOCPCALI1cPHH NCOONcPCACONCAHN MO MH ra rl r-1 on ry rn cp cy m cp C? c? U1 cy ru ra ra CP cp rn,..1..--1 _ m m m iii 01 cp CA CD cn un crca c? CA rs CD Ul cn CD CN rq CN 10 03 CA 03 OD r- V3 MMMM......................... M (:)) Lin r- un rn un on on vo r- r- CA ra CD VD ra VD ra CD ra VD c? MM M rn ra CP c? ra 01 nn rn un rn cs1 ri cr cp c? /) M MI M M M M M mei m ml m mie-1 I. mirr, ffico mmi m..-1 m NEM mm m m le m ml 141-41-.1 (15 M >-1 0 03 M M Z 4J 10 U) Z 4-) U) U) U) tn -1J-P-PEwm-litum0Ew WWMWWWWM ME EM E tn w w 0 immmm 0 m Ml c cr> c> m (Nl -i CA M Lom co Ln Ln,1 5 r--.,..... -----. tn lei ona m Ln c rn m..zr c> c> in -i N '0' --I.-I El Cs1 C I 24 MOHO.. 1-1 WW0 I. W*.--I M r- VD CO CD VD c? 1.0 rn un co OD CO 03 CN 111 CD cn CD OD CO nn m 14 mii 1/40 l0 03 CN CA cn co CD CO OD OD Cr) cr 01,,:f, UD MD OD cn CN r- 01 tii mil 4-) >im,-1.--1,-1,--1.-4.-1,--1,--1,-1 ki) m...0.1-> 1-8 (1:1 tti ro 1-1 s-i 4J-I-J4JZ-i-JtntnWZ w-m4...)tilww-li-li $ MMW...ctirn E E 4ww Em (1)4 lel a) adiii mei Z 5m CD CD CD CD CD CD CD V3 VD ('l CD cp rg CD r-1 CO CD r- cy un CD g... Ul 1.11 1.111 VD VD 111 111 rn VD.0. un un ra 111 11 Cq Ul cp cr Ul 11 Imi. imi. 4i mm m CD CD on co 'o '3 VD Ch r- CO VD ra Cq,r cp VD ON CA cn 10 10 UI mi jimu) CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD 1.1W.1 Ul Uh 111 11 U1 1.11 111 1010 10 10 10 10 un un un un un un un un mi4j-1-) m on on on rn on rn nn on on on rn nn on m ni m m m en en m 44 mm,-1 ul Iffi 1.0403. 4-3 MMWM CD CD CD CD k.0 CD CD Crl CO C.1 CD kr, k.0 oo ao ry CD CD VD CD CD '1'1 M. M, Uh 111 un VD CP 141 1.11 111 11 c? LI) CN CN st. CP cn un CD,3. r- un.rn Ne 0) Ne MI>1 M r-1 cp V3 CD ri 01 CP un r- co cn ra on 03 cn ra N cp VD rs 03 1-1 0WWfficr HHHHHH H 1-1H -1.1 NN NNNNCNICsINN M -kilid CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD C) CD CD CD CD M0WM r- r- r- r- r- r- r- r- r- r- r- r- r- r- r- r- r- r- r- r- r- mirrimi '0 mmmm.,-1 m m m mm I. CD CD C7 CD C) CD CD CD CD C7 CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD El 1M >1 Ml cr Cl CP Cs1 c? Cs) c? rq c?,/ cy cp 01 cp cp 0.1 cp cp Cl CP c? c? ("1 CP c? INE>1Mrn 1111111 11111 11 11111111111 11-1 M>UM r1 CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD C3 CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD 111ii 0 >1 m Cl CD Cs1 CD rq CD rq CD N ('l CD rs1 CD rq ('l CD rq rq CD ('1 rs1 CV CD CV Cq MM I. 0 M MMMEN MM 0 CO 11 cp 111 OD CA CD ra Cl CD M cp r-1 VD Qi CD ra c.1 cp 10 CO VD c? ra CD CO 1,-1 111.,-1 M0 CD CD CD cn cn CA CD CD CDrA ra r-1 rq rs) rq rq CN1 ra 01 rn rn rn cy mm men nn rn rn rq Cs1 C\1 rn nn on rn rn on on on on rn nn on nn rn on rn nn rn on mm m Ei CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD. ei r4 eil ra 1-4 ra ra ra ra ra 1-1 ra ra ra ra ra ra ra ra 1-1 ra ra ra ra ra ra r-1 ra 1-1 MMMM M110 M Nl 1114-) m Ei MM U) CI,-I cy rn cp 111 V3 rs OD cn CD ra CI ra Cl 01 c? 11 V3 rs OD CA CD h-i NE -,1 41 ra rn CD CD CD CD CD CD CD CD CD ra ra rn CD CD CD CD CD CD CD CD CD H H.. 134 Cfl HHHHHH H Hr-1 HH 1-1,-1 HHHHHHHH 1-1 ammeen 3 3

LIITE 1. 2(6) leo (»V) al en w 0,1 OD r-1 CP U1 CD cp CV cr CN 10 co r- un CN CD 00 CV CO 1-1 on CN 111 0/ Cq un on on un co CD......... rs C 1 U0 cp,1 0/ CV 00 CP 00 r-1 CV 00 CN 0/ cp CD CV 0/ CV CD CV CD CV CV CV 1-1 CV on r-i r-i rq r-i CV MD ( 1 CD rs Ch Ch CD CN OD CV cp 0/ CV Ch CD U0 CD N. 01 1-1 U0 CO 00 CD CD.... r-1 CD 1-1 U0 cp 1-1 UD CV 10 U0 r- OD en 140 cr CO CD CD r-1 CD on UD m 140 CV en en m c%) en c CV ri r- ra ra CV r-1 ri r-1 m cr cr C 1 Cr) LI) r-- T-1 Lf) on Ch 01 r-1 IT1 CP r--1 CO LI) fn1 01 C31 T-4 lc) k0 M T-1 Ch un r- CN 01 cp U1 CP r- on 1-1 1-1 on r- un U0 1-1 CD CD ra OD CD on 00 kr) e-1 r- r- cy r-1 r-i ri r-i ri ra 1-1 ri 1-1 r-1 ri ri ra 00 CV CN ri 00 00 CV CD un CD on H ri un CN 00 e-1 ri........... H on on CN r- cy CO cp CN CP T-1 CD CV 01 0/ OD CV 0/ CV T-A 1-1 ra ei cr cy ra cr ry on cr cr on on ry cr cr un UD 01 CV CN MD cp C 1 CD s s s r-1 CP CV CP un r- cp cp CV MD cp un rn rn un CV CD cp CD 1-1 0/ r- 00.. un 'Jo VD U1 0/ r- r- cn co UD r-1 (V 1-1 cprn r- on on on cr CD 1-1 r-- cr cs1 H 00 r-1 00 r- en U0 r-1 00 kl0 on on cr on on H cy -1.-1 CP U1 CD 1.10 un r- r-... 1-1 00 rs U1 CN,A CV ra CP 1-1 on CO 7-1 I-1 1.4 1-1 LO 1-1 f0 (c ).4 ili cr) ni iti rr3 1-1 f0 /-1 1-1 (cs rt:5 cr) cr] cn u) u] 4i 4-1 cn Z u] 4-) u] 4-) - kj -1-) 4-) [-) 4-) u) 4-) 4-) i-1 Z W M rcs 5 5 5 u) rri E 03 E (cs E ftl E ctt u) a) 4 u) u) > u) U) 1-1 ti) E 4-3 4-) 5 CV kl0 e4... rs c?.. cp 00 CV cp CD..... cp CV rs CD cp CV CD ra cp ri 1-1 ri ra CD 0/ r- cy on on H cr U0 CV 10 Lf) 00 (2) r-- cc) kc) (:) r-- CP T-1 01 (31 (31 al Cr1 T-4 CV r-1 T-1 T-1 rn UD un U1 U0 CN 1-1 00 U0 Cr> CO CO CO Ch CN CO cn co co CV 01 00 CV kr) CD CN cn co Ch CO cn CD CD 0 0 U0 r1 CO 0 0 k() 00 (2) 0 CP C 1 0 0 0 0 <2, CO CO kr) CV 0 CO Lf) Lf) Lf) Lf) cr vo cr Lr) Lr) cr cr Ln Lf) CV Lf) Lf) Lf) Lf) Ii) Lf) 01 CP Lf) CP 1n cr 5 ry cr m cy co cn cn (31 CO 01 C,1 CP CD 01 0 0 CO 01 CO CXD C) C).1, C) ry1 C> 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 r-1 r-1 r--1 r-4 T-1 r-1 r-1 r-1 r-1 r-1 T-1 ri T-1 T-1 T-1 T-1 11 111 111 Ul 1I1 Ul un un un un un un un un un un un un un un LOLO un un un un rn nn nn on nn nn on rn m rn nn rn rn m nn nn rn nn on on mm en menen 0 0 0 0 1/410 0 0 0 0 CP C 1 (:) 0 0 0 0 0 0 CV 0 kr) 0 C 1 CO (2> 0 I) LI) Lf) Lf) ry1 LO LI) cp LI) Lf1 Lf1 CM Lf) Lf) LI) Lf) CP LI) CP cr Cr. ry) UI lf). Cs1 Cs1 fy) CP T-1 CP kf) rs CO (31 0 CD C 1 1,4 CP rs 0 T-1 rs (31 1-1 cp 10 kt) lc) C71 en en en en rnmenmen en,-i,-i,-1,-1,-1.--1 ra,-1,-1,-1 r1 CV CV Cs1 0 0 CD 0 0 0 0 0 0 0 0 (:) 0 000 0 00 (:) 0C2) 0 0 0 0 N r-- r-- r- r-- r-- r-- r-- r-- rs Cs- rs rs rs r-- rs r-- rs rs rs rs r-- r-- r-- r-- rs en (s1 3332 03 P örsänm äki ci cicicicicici ci C,1 CP CP CP CP C 1 CP cr CP C 1 1 1 1 1 I I 1 1 1 ci 0 ccici C) C 1 C 1 C\1 (2> C 1 C 1 CV CD IT1 CV 1/40 CO r-- kc).zr C) rs rs r-- r-- 0) co cx) CX) co en en rnmenenen en en en co (:) c.") 1-1,1 T-1 I 1 m,zr Lf) kf) Is- CX) 01 C2> CD CD (:) r-1 T-1 r-1 T-1 r-1 T-1 r-1 r-1 r-1 r-1 r-1 333 2 04 Käänninniemi 0 0 (2) CD C> CV cr osl.cm «cm.:m ( 1.:M 1111111111 C> C> C) CZ) C:) C:> C) C) (:) C) C) ( 1 fsq C:> (s,1 f 1 fsl C) fni 0) CO CO (s,1 C) C) ry) ry1 rs rs kf) k.f) ry1 re) (Y) (Y1 (11 ry) cp cr cr cr 0 0 v-1 r-1 T-1 r-1 0,1 01 cp 111 kl) r-- OD 01 CD CD CD CD (:) CZ) C> C) CD T-1 333 2 05 Lapinlahti c'ci cr c.).zr (\I.1, C\1 (Nl.1. 11111111 C> CD C:> C> C> C:> f\1 C) f,1 C) C> C> f\1 01 (:) on r-- 10 111 LI1 LI) Lf1 1 /4C) LI) Lf) Lf) en en Cr) menen en rn CD (2) (:) (:) CD C2) (-.1 (Y1.:M L0.C) C:> C) C:> CD CD CD T-1

LIITE 1. 3(6) cd r- CD 10 10 nn,-1 c\i Cn rn rn rq CO VD rq V) CD rn V) CD r- un CD 03 VD un rq CD r-1 1-1 1q -4c en Un,-1 un VD rq r-1 rg Cq rs L.11 01 Ch rs nn CD Cq VD cr eq 1-1 0,2 Cl 1-1 (V 01 Ch r- cy CD r-1 CD CD en CN en en rq co OD rq r-1 V) 'CP 11 (Nl CD rs1 CD VD CD (\I 1-1 1-1 1/4.0 Cq 'Cr 01 1/40 CO CO rs 01 OD cr.;:r 0.1 1 /40 VD rq 1-1 CA 1-1 1/4.0 ol cy 0,1 r-1 1-1 0,1 1-1 r- un C\1 r-1 r-1 11-1 0,1 r-1 r-1 Cn CD cr Un cr Cn r- r\i on cd cr rn Cn es) VD r- CD r- 00 c0 nn cr cy un oo vo Len cy... cy rn rn cr un Cn lf) rs vd ch CD vd ni CD c0 rq v3 CD r- VD Cn CA co r- cy cr nn r-1 1-1 1-1 1-1 rl Cs1 rl r-1 r-1 1-1 ('110 C\1 r-1 CD 01 r- nn r- VD un rq cd r- CD O en CN e-1 LID 0,1 Cr rn CN cr r- rn cr un,i on rq on CD un un cr Cr) vd Cn V) c,) cr un r- CN cd CD r,) c0 CD un co un un co cy VD 10 10 nn on un rn cr cr un 01 'Cr 1-1 LI1 U1 nn cr cr un cr rs) cr rq Un rn rn VD cr cr ch cr CD un 00 c0 '.0 10 on c0 c0 CD VD CD r- c0 en rq vd r- VD CD (Nl cr nn Cg U) VD r- ry cr r- CD un co CD CD un cr CN CN C) cn cr On en un C3 V) VD CN cr r- Cn on vd on en en nn on un rq 01 c), oy en -4('1 r-1,cr cr (ei rii 03 (0 er$ ai ecf eci )4 r3 ro $4 ).4 crl. 0 co en ro eri 0) U) u) u) en E u) V) en 44 4-) 4i 4-) 4-) E en u) Cl) u) Cl) ei) 1-1 Cl) Cl) en U).4 tr) Cl] Cl) Cl) Cl) u) u) 5 w X M 01 w 4-) Cl) Cl) Cl] X 0,4 X X I- X XX X XX X X X X X X Z X X X X X X X X U) 5 113 5 Ks af E rd 5 w ni E w rcf 5 rts 5 4 (1) U2 U2 -.1 u) 4 u) > 4 u) Cl) $.4 a) > a) 4 1/ 40 LI) r- CO un en co "z1' '"z1'n 10 nn Cn CD c0 CA.. CD Ln cs) Ln en CD e'y en on lf) 1 / 4.0 CO C> VD CO CO CO 01 OD OD OD 01 CA 111 00 1 /4.0 CD r-1 00 OD CO CD cr r- cr co,cr) on un vd c0 00 cn CO Ch CO c0 CN CN 00 c0 c0 Ch Cn CO cn cn cn CD Ch CO cd c:> cr en 00 0 co o c> cd rq C> C:> cd en (:) c) 0 cd un cd en Lf) Lf) LI) LO,:r 1/40 01 L.r) L() Lf) 1 /4.0 Lin Ln cr cr 1.11 Lf) L0 LI-) cr r-- en C:) (\I C>.z). T-1 (N1 'CM rs2 M 1-4 CO 1 / 40 01 rs Lin CD V) U> 1 /4.0 CO le> 0 r-1 r-1 1-1 r-1 1-1 r-1 r-1 T-1 T-4 T-I r-1 T-1 T-1 T-1 1-1 T-1 T-1 UI LI/ Lf) LI) LI1 Lf) LI) LI) Lf/ Lf) LI) L() Lr) Lr) Lf) 10 Lr) Lf) Lf) LO rn un mmenmen rnmrn rnenrnmrnmm rnninnenrn en en CD Ch cc CD CDCDCDCDen (:) C) C) LO cr (:) CO VD CD c0 rq CD CD CC) CD cr kf) LI) LI).zt. 1 /4.C) CC> Lr) LI) Lr) LI> Cr) Lin Lr) Lr) cr un r-- cr cr.. c0 Cn CD CD nn nn cr un vd r- c0 cd r,1 on cr cr un V) r- 00 Cn CD Cs7 rs1 rs) eq en nn en en en en en rn on on en en rn nn on nn nn en nn on en CD CD CD cd CD CD CD C:) CD C:> CD CD CD c:) CD cd CD CD CD CD CD CD (:) CD CD CD CD Nr-- r-- r- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r- r-- r-- r-- r- r-- r-- r-- r-- 1 nn CD CD CD CD CD cr cr cr cr 1 1 1 1 1 CD c:> C> CD c:> rq cg CD rs) rs) cd cr un c0 r- V) 1 /4.0 VD V) 01 en nn On rn CD CD CD cd r-1 rs CO Ch CD r-1 CD CD r-1 r-1 r-1 r-1 r-1 3332 06 Ne rkoo CD C> C> Cr> C> (=> CD C) C> C> C) CD CD CD C> C> C) C:> C> (7) C=> C) 'zr,zr,zr C\1 C 1 C\1 Csq cr, C,1 C,g scr cy cr rq cr cr 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1". 1 c> c:> c:> c:) c:> cd c:> c:> c:> c:> c:> cd c> c=, cz) cni (\I CD rsi r\i (V 0 0 rq C:> C:> C\1 C 1 CD cs4 r 1 CD r4 Cs1 v) co cr 1 /40 T-1 1 /4.0 Lr) cr r,- r4 Ch <Nl cr rs CO 1.0 01 01 01 Cr> 01 C:> r-1 r-i r--1 T-1 01 C31 01 T-1 c: rn T-I ( 1 ( 2 (N2 0,1 01 01 M,Zr 01,Zr 'CM cr cr rn cr cr cr cr cr cr cr,:r cr cr cr CDCDCDCDCDCDCDCDCD CDCDCDCDCDCDCDCDCDCDCDCDCDCD r-i 1-4 1-1 1-1 T-1 1-1 1-1 1-1 -1 1-1 1-1 z-1-1 1-1 T-1 -I 1-1 T-1 1-1rHr-1 10 cp r-i, r 111 1 /41) r-- ce) ON rl en c:> c:> c:> T-1 T-1 T-1 v-i T-1 r--1 C 1 C 1 02 r--1 r-1 r-i r-1 T-1 r-1 T-1 r-1 r-1 r-1 v-4 r--1 r-1 T-1 1-1 r-1 r-1 1-1 3332 07 Ala-Pit kä CD CD el Cr 1 1 CD CD CD r,) 01 r-r-- ct CD CD '-3'.-'

LIITE 1. 4(6) C 1/40o QOO 1-1 Lf) C 7 01 1-1 r-i 1-1 C> C> N OD N C) CO Cr) C> N 1.0 10 l.0 t-1 01 CO 10 C> kih LI) C> Cr) 1-1 N N "Zr N N 1-1 N N CO Lf) r- es) m r-- r-1 C 7 s-1 1-1 m m c N N CD Q r-1 r-1 LX) Cr) CO Cr) rf) C> Cr) r-1 zr rn m m en 1.0 10 N r-- ko 1.1) fr) C 7 1-1 C 7 N C> 1-1 Ln m c> LI) LI) 1-1 In 01 CO C> 1-1 v-1m r-1 t-1 CO 1-1 N fr) Nc. rn N rr) LID LO N 1-1 al N cr, CO rn N 0 CO 1" LID 1.0 Lf) Ln LI) 1-1 Cr> LD.1. IV Cr1 C 4 CnCD Cr) (C) CO CO Ln rn Ln c> co ko -zr. en r- Ln Le> ericd LC> rq CsINCY)MNM I() N co co r- Ln o-> Ln c> 01 I"- N cr) Ln cr> o Cfl r- o es)..zr. CO fn Cr) N.rn C> Cs1 1-1 Ln m cr, c) CD V) 01 01 Ln Le) ko rfl -1 co ko cr, CO 00 N C) CO Ln en m g-1 N.1' x-1 'CP 1-1 1.0 'CP LO C 1 cn CY) N z1. N 1-1 1-1 C11 LID N CO 0 0 01 Cr) 01 C> zr C, LO 1.f) 01 1-1 1.1) C 7 Cn 1-1 C 7 fr) a-1 C> L.0 10 CO CO Ln -zr LI") CO r-- m cz, Cr) OD CO fn CO 1.0 N 1-1 C 7 v-1 1-1 C 7 N 1-1 fr) r-1 C I cr 1-1 N 14 u) s., «j14 rei rl 14 -P -P - P M 4-> -1-) 4-1 U) U) 4-> -1-.) Ca 4-) 4-> 4-) Ul 111 Z Z '1-1 CO W (O (1) 4-) LI) (I) CO U) U) 0)) (1) In 4-) I-i M 4-3 4-) 1-1 WWWWI.-1 03 03 05 10 Ri 5 rcs E rti rci E rcs as,x u) u) u) u) u) u) 4 (1) u) (o113 5 Ln u) s-> to u) 4 4 4 4 4 u) 5 5 u) 5 5 0 5 4 1-1 CD N Ln N cr. r-1 z1. C> Ln "cr CN LO Cr) h 1-1 CO 0 LO LI) OD Lf) CO,--1 CO LI) II) LI) C> In CO 0 CO CO CO Lf) CO C> Cr),-1 v-1 C71 C:) II) LI) LO OD C>,-1 v-1 N 01 OD 01 a-1 01 01 C71 C71,--1 crl N c> c> L.0 CO N N 1-1 r-1,-1,-1 1-4 r-1 v-1,-1 a-1 1-1 r-1 s-1,-1 t-1 a-1 v-1,-1 1-1 v-1 C> C> 0 0 0 C> C> C> C> C> C> 0 CD C> C) C) 0 C> N C> C> 0 C> C> C> CO 0 0 C> C) 1.1) LI) LI) LI) LI) 1.1) LI) LI) LI) LI) 1.11 LI) Lf) 1.0 Ln Lf) Lf) Ln Le.> Lf) l..0 Ln LI) LI) C/'.3. Ln Le) Ln Lf) C\1 0 C 7 N v-1 0 LC) CC) LC) CO 1.0 01 lc) C\1 v-1 Cs4-,:r N 0 v-1 r4 Csq v--1 01 LI) LC) N CO h CO n1 Cs4 C 1 C 1 C 1 C 1 C 1 C 1 C 1 C 1 N N N N Cs7 CN1 N N N C 7 N N N N f 1 <V Cs7 N C 1 N Lf) Lf) LI) Lf) LI) Lf) LI) LI) Lf) Lf) LI) LI1 Lf) LI) Lf) LI) LI) LI1 Lf) Lf) Lf) LI) LI) Lf) Lf) Lf) Lf) Lf) Lf) LI) fn M MCOMM MMCC)CrIMMM mmmmrnmenenrnmenrnmmmenrn 0 0 0 C) C) C> 0 0 0 C> CO N C> C> 0 CO N Co 0 0 0 0 0 0 0 Ln Ln Ln LI) Ln Ln Ln Ln 1n Cn LI) LC) LC) Ln Ln Ln Lr) k/d Lf) Ln Lf) Ln C) Ln CO 01 C> C) N N 11) N 1-1 1-1 r-1 --1 1-1 v-1 s-1 v-1 s-1 v-1 C 7 N C 1 C INNN Cs4 C 1 C 1 C 1 Cs1 C 1 C 1 C 1 C 1 C 1 CDCDCDCDCDCDCDCDCDCDCDcc, CDCDCDCDCDCDCDCDCDCD CDCDCDCDCDc h r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- LIITE 1, ja t koa 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 N N szr 1111111111111 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 N C N C> N C N N \C) CO 11) M Lr) CO CO C71 n1 lc) ':0 r-- zr r 10L0mrrzrio c) o o o c) c) c) c) c> o c> c: C 1 M Zr. LC) C"- 03 Q\ CD 1-1 C4 m Ln CD CDCDCDCDCDCDCD 1r-i 1-1 1-1 1-1 r-i 1-1 1-1 3332 08 Mäntylahti CDCDCDCDCDCD CDCDCD, cdcdcdcd -,:r-zreq-z:vrq`zrcpc I z:r"cpc".1'n'cr.c/. 11111111111111111 CDCD CDCD c) CDCDCD CDCD CDCD c) c) c> NONONNN C> Cl Cl Cl ONONN k.0 00 CT1 C 1 N N CO CO.zr 111 0 1-1 z7' LO r- r- r- co c) CDCD c> CrN C> CO CO CO CC OCi h h r-- co co co co r-- co r-- r-- N N r- CDCDCDCDCDCDCDCDCD CDCDCDCDCDCDCD c> O >-1 1-1 r-1 t-1 r-1 v-1 1-1 1-1 1-1 r-1 1-1 1-1 v-1 t-1 1-1 es-) m Le> kr) h CO 01 0 1-1 Cl m Le> r- 0 0 0 0 0 0 0 C> 1-1 1-1 1-1 1-1.-1 1-1 1-1 1-1 1-1 1-1 1-1 v-1 11

LIITE 1. 5(6) Cn OD cr kr, CD on r- on co co cn on CD r-- cr 0D H nn VD cr CY Ch Cn cr CO CY en VD nn Cy 01 cr r- on CD oo un CN CN CD CD md cy r- 1 /40 M CN un 01 1-1 1-1 1.0 r-i un CN cn r- un NCD un r- r- on OD VO Lin vd 1-1 OD CY CY cr c> nn (Nl on 1-1 Cq Cq (Nl rg ri ft) ri Cq Cq Cq fr) Cq on eq cy ey on on ey ry on on VD Un CD Ch vd H nn cd vd cy r- 1 /40 CD VD CY oo r- Ch CD un.--1 CD un un T-1.a. VD 00 un CY cr CY VD.1. Cn cr ON cy CD CD cy md r- cn r- un UD H CD cn oo un ey CN VD 00 H CY ey on ey,-1 cy on on cy on ey,.-1 on cy ry on on ey (Nl ey on ei cy,q3. cr c:>.1. CD c> rn M c:> kr) ON ON v) Lf) Lin cr r-1 1-1 CP LO 1.1") C) k10 M0 C) on r- MD 1.0 CO CO ry 1-1 1-1 r-i nn cr 1-1 c.1 ("I H cy 1-1 1-1 1 1-1 1-1 1-1 1-1 rq OD r- r- r- on r- cd en H un CN r-i vd CD vd H c0 CD nn cr cr cn ei r- on r- VD co m cy nn m cr r- OD V.) H 0D CN cy ri "0 f\1 ri r- VD Cn 01 Cn ry cr cr cy cy ni,-1 en r-1 CD 1-1 CD 1-1 OD ui r- r- 10 10 r- oo CD Un ON 00 CD VD On cr Ch CY Cn CD cr m r- VD r- eq - -1 r- on on ey CD en co on m r- Nr CN r-1 "0 '0 00 1 /40 M Cq cy nn cy r-1 1-1 on 4) ei) 14 14 14 14 /4 14 W 14 14 14 $4 14 14 14 54 14 14 14 1-i 14 14 4) 4) 4-) h4 X X h4 X X X X X 4 X X X X X X X M X W W W W W X X X X rö 0 V) ItS ttl 5 5 5 5 5 5 u) u) 4 to ti> 5 5 5 to cy H CN H 00 cy M CN cl un Ch.......... LI) s-1 cr cr on on cy VD en cr H r-1 CX) ON '0 CX) CO 0 C71 CO C71 CD r-1 r c> r". 0 or) cr k0 CO,7.1, un kao cx) r c> Lr) Lf) CY) CX) Lr) 0 c 1 H H cy rn.4. Lr)..1) r-,r, r`` r-- en II) Cr) 1.1(),..3. r-1 CD c> ci C> ON c:> en 0 CO <X) e I e'l kf) C:) C) e's1 C) CD CD CD UI) C) CD CD (V CO (V Lf) Lf) Lf) LI) Ln Lf/CV Ln -zr.1. Le) en C 1 Lf) Lf) Lf) Lf) Lin Lf).1. en Lf) LI) Ln Lei.......... -i c> m CD C:> ON Lr) r- (31 01,7,p --i c>.st, ei c0 c0 Ln co r-- al CO IV e I e \I C \ 1 e \I C 1 (V Cs1 ev e 1 Menrnrelenenen(nenMenrel enenrellnen Lf) Lf) Lt) Ln Ln un Lrn Ln Ln LI-) Lf) Ul lf) Lf) II) un un un un un un ui un un Ln ui un on on on on on on rn menen no on on on on on on on on on on on on on on on nn C> C:> C> CO C> (X) C> (00 C> VD r - k.c> C> C:> V> CD C> c> c:> c:> c:> L0 10L0.4. cr co L0 L0 r-4 ke) C\1 Lf) LI) Lf) Le) Lf) Lf) LC) IX) ei en rn LO CD (:) r-1 en co c:> en LI) lfil) CD r-1 Lf) en CY) CY) en en en en rnm en r-a r-a r-1 r-a r-a r-1 r-a 1-1 1-1 CD C:) CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- 0 Ei 333 2 0 9 Kiukonm äki 0 C:> (=> c:, c> c> c:> c:> c:> c> c> c:> c> c> c> c:> c:> c> c> c:> c:> c> c:> C:)..1.1 CD CD CD C:) C:, ry -zo,:r Nl 'Cr "CP cr cy cr cr f`q '0 f,4...3. cy cr cy szr. ey sz.r.,7).,:r ry.7.r > c.4 cr cr 111111111111 9-1 i i i i i i i i i i 1 i 1.-1 IMI C) C) C) C) C) C) C) C) C) CD CD C)..%4 cp c> c:> c> c) c> c> cp c> c> c:> c> ut, c:> c:> (=> c> c:> c> r\1 r\i c> el c\i e\i c=> (.1 N (:, c'l :11:1 c:> c 1 c> c\i c:> r'l c:> f\i c I c I C> f'l 9.-1 c:, f I c'l c'l N 0 1.12 0.ri C) (0 (7) (,1 (:) cy, czt. UI) 00 en,:r ko,-1,r, 0 m C:> r-- cy M cr r-1 co c:> ui) r-- c:> P.4 fv) CO Csl CD C) CD r-1 C',1 r-1 r-1 T-1 C\1 r 1 C,INCOM 0 CO CO r-- Lf) Lf) C71 CN CC) C71 Cr) CY) C:) 1.4 r-- Lf) r-- r - kc> co co co co co co co co cc> co co co ml -r,r.,:r r-- r--, I, r,r.1.,:r,0 LI-) rö r-- r-- r-- r-- r-- c:> c> c:> c:> c> c=> c> c> c> c> c> c> 1:11 c> c> c> c> c> c> c> c> c> c> c) c>. c> C> C> C:5 C:>,-I 1-1 CD f..1 Lf) k.c) e" CO Cr) r-4 I'q en f Q rn cr Lf) O co c> T-1 ry en Le) f 4 c.> m LO 0 CD CDCDCD T-1 r-i 1-1 en c> c> c> c> c> c> r-1 r-4 T-4 T-1 r-1 en c> c> c> c> c> r-1 r-1 r-1 r-4 r-4 r-1 1-1 1-1 r-1 en -1 r-1 r-1 r-4 r-1 r-1 r-4 r-1 r-1 r-1 en r-a r-a r-1 r-1 T-1

LIITE 1. 6(6) nn MD rn cy 0,caT rn L0 NN? CD r-1 CD 1--1 CO MD cn UD UI rq Cq Cg rq CD.. rs rs CO CD k/d r- szt. H Cr CN 1-1 rs cn eq un cy cy cy eq Or) rq 1-1 CD CN rn un nn rn rn CD CD kid CD..... Cq Cs1 0N 00 00 nq.cy. Ch kj). CO CO.cr cy e-1 nn eq rn k4,10 m Cq oo rn r- CD LI) rq 0 CD CN.zrr4 r- r- CD CO MD CN CN CO IV Cq CO Cs1 00 rs) Cq eq Cq 1-1 Cq rq cy lid rq CD CD 00 r- un un CN CO CO r- 1.10 un un un 1--1 H 'I. M LID 1--1 ry cy.c>. cn on oo un CD CD CO rs Lr) CN CD 14-),10 CD kid......... co un MD 1.11 CN m m CN 1-1 rq CO 4.) 4-) 4-) 4-) 4.3 -P 4-) 5 5 ret R1 rei 5 LI) u2 ni 5 -Ii 5 5 54 4 r - 1/4.0 10 CO '.0 10 '1. '.o 'r r-....... Cq k.jd r- nn C1-4 CD Lf) r-4 M CO M Lf) CD m Lf) if) (:) 01 IN Lr) CD rs rs C'q T-1 C'Q m 1 /40 r-1 T-1 T-1 r-1 rs) T-1 v-1 T-1 1-1 T-1 T-1 r-1 r-1 CD CO CO C,1 fq '3. CD kjd CD CD CD CD '2' CD un,a,.c3. un un un un oo un un un un 10 10 e 00 CN CN CD Cq H 1.0 r- l0 II) kjd CO CO CO nn rn nn on rn 01 on mm nrinn ri mm un un un un un un un un un un un un 10 10 rn nn nn rn rn rn m m rn m on m mm 0 0 03 0 (N 1/40 0 '4. 0 0 T-1 0 0 0 Lf) LI) Le) Lf) Cr) Lf) Lf) Lf) Lf). ;:r Lr)..... N cx) 0) C'l '.0 0) 0 0 v-4 rq rr) Cr) 10 0) f'q f'q MrrIMM rriftlfrirrift) fr) M 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 CD 0 rs rs rs rs r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- r-- LIITE 1, jatkoa co co c) co c) c:> c) c:) c> co co c> c) c) co c) -:r CN4 f,4 C..1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 I 1 1 co c:) c) co co co c) co c) co co c> co co co ('4N CD CD CD rq c (.q CD (.4 CD (Nl co C,4 r-- 1 /40 CD r-- rs CO rr) f`q T-1 C'q 10 (.1) 1/40 \Co rr) m Lin.cr. 7.t. Lr) Lr) Lr) Lf) rs rs r-- 0 000)00000)0)0)0) cx) (0 CX) H H H 01 n'q rn if) rs 00 01 CD T-1 CD m CD CD CD CD CD CD CD CD CD T-1 1-1 r-4 T-1 T-1 m T-1 T-1 r-1 T-1 H T-1 T-A T-1 T-1 T-1 T-1 3

LIITE 2. 1(7) LIITE 2. Viljavuusanalyysien tulokset. N:o kart. Näyte n:o Syvyys cm Maalaji ph Johtoluku Uuttuvat ravinteet Ca K Mg P mg/l maata 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 3332 01 Tuovilanlåhti 101 10307 m HtMr 5,60 0,65 445 163 51 4,9 102 10305 10308 HtMr 5,90 0,20 281 82 30 3,0 m HtMr 5,95 0,44 937 79 66 6,7 10306 HtMr 6,15 0,36 800 95 61 2,4 103 10303 m HtMr 6,50 0,58 1567 50 172 4,8 10304 HtMr 6,35 0,26 314 72 40 2,6 104 10295 Mm 5,55 0,65 1155 111 133 4,7 105 10297 10296 HHt 5,30 0,32 384 84 81 1,6 m HHt 5,85 0,48 857 98 134 4,0 10298 hssa HHt 6,15 0,26 336 107 75 1,9 106 10299 m HsSa 5,25 0,61 1036 60 376 2,7 10300 HsSa 5,45 0,30 835 60 356 9,8 107 10301 m HtMr 5,95 1,00 647 91 108 9,8 108 10309 10302 hssa HHt rm HeSa 6,20 0,48 5,85 0,41 1207 46 1042 73 225 0,9 247 2,9 109 10313 10310 HeSa 5,80 0,29 738 83 m HsSa 5,75 1,07 1181 257 348 245 5,3 12,9 10314 HeSa 6,85 0,31 985 166 465 3,5 110 10311 Mm 5,25 0,51 860 45 57 3,2 10312 HHt 5,20 0,66 806 30 58 1,4 111 10315 m HeSa 5,45 1,13 937 110 185 17,3 10316 HsSa 5,70 0,83 670 142 198 5,1 33332 02 Lappetelä 101 10319 m KHt 5,40 3,52 755 81 144 31,8 102 10321 10320 hk KHt 6,20 0,52 263 ermsa HHt 5,95 0,67 1666 130 50 45 207 17,7 5,1 103 10322 10323 hssa KHt 6,45 0,29 m KHt 6,15 1,59 1134 28 3138 99 508 220 0,5 63,0 104 10324 10325 Ht m HtMr 6,00 0,36 559 43 79 1,7 6,10 1,16 777 171 109 7,5 105 10317 10326 Mr 5,85 0,23 164 32 21 2,4 m KHt 6,05 0,47 1073 44 82 2,6 10318 KHt 6,00 0,22 647 23 49 0,4 106 10335 Mm 5,40 0,72 1530 61 227 4,3 10336 HsSa 5,55 0,21 508 60 179 0,9 107 10333 rm HsSa 6,50 0,56 1920 168 365 8,1 108 10331 10334 HsSa rm HsSa 6,70 0,28 5,60 1,36 1696 1184 115 120 428 2,1 310 3,1 10332 Ct 5,20 0,91 1594 64 305 0,9 109 10329 m HtMr 6,00 0,44 589 31 60 3,0 10330 HtMr 6,10 0,36 393 47 50 2,9 110 10327 rm HtMr 5,90 0,64 906 84 98 13,2 10328 HtMr 6,05 0,25 183 124 32 1,6