PÄÄTÖS. Nro 50/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/357/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.4.2013

PÄÄTÖS Nro 50/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/357/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.4.2013 ASIA Lakeuden Etappi Oy:n Ilmajoen jätehuoltokeskuksen toimintaa koskevien ympäristölupapäätösten määräysten tarkistaminen, toiminnan olennainen muuttaminen sekä seuraavat uudet toiminnot jätehuoltokeskuksen alueella: siirtokuormausasema, biokaasulaitoksen varajärjestelmät, jätteiden poltossa tai pyrolyysissä sekä voimalaitoksissa ja muissa polttolaitoksissa syntyvien jätteiden vastaanoton, käsittelyn ja loppusijoituksen laajentaminen sekä alle 5 MW:n voimalaitos. Vanhat erilliset ympäristöluvat yhdistetään yhdeksi luvaksi. Päätös sisältää ratkaisun päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta. HAKIJA Lakeuden Etappi Oy Laskunmäentie 15 60760 POJANLUOMA LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa

SISÄLLYSLUETTELO LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI... 6 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 6 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 6 ASIAN VIREILLETULO... 6 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 6 Ympäristölupapäätökset... 6 Muut luvat, päätökset ja sopimukset... 7 Ympäristövaikutusten arviointimenettely... 7 Alueen kaavoitustilanne... 8 TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ... 9 Ympäristön tila ja laatu... 9 Alueen topografia sekä kallio- ja maaperäsuhteet... 9 Alueen hydrologia, geologia ja pohjaveden tila... 10 Vesistön tila ja käyttökelpoisuus... 11 YLEISKUVAUS TOIMINNASTA... 11 Toiminta ja sen muutokset... 11 Kapasiteetti ja sen muutokset... 12 JÄTTEIDEN VASTAANOTTO JA KÄSITTELYTOIMINNOT... 16 Jätteen vastaanotto... 16 Ongelmajätteen pienerien terminaalitoiminta... 16 Hyötyjätteen käsittely ja kenttätoiminnot... 17 Siirtokuormausasema (uusi toiminta)... 18 Mekaaninen käsittelylaitos (kierrätyspolttoaineen valmistuslaitos)... 19 Biokaasulaitos... 20 Biokaasulaitoksen varajärjestelmät (uusi toiminta)... 22 Nestemäisten jätteiden käsittely... 23 Pilaantuneiden maa-ainesten käsittely... 24 Jätteenpolton kuonien ja muiden tuhkien vastaanotto ja käsittely (uusia toimintoja)... 29 Pilaantuneiden maa-ainesten ja jätteiden hyötykäyttö... 32 Hyötykäyttökohteet... 32 Pilaantuneen maa-aineksen hyötykäytön ympäristökelpoisuuskriteerit... 34 Jätteen hyötykäytön ympäristökelpoisuuskriteerit... 35 JÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUS... 36 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka... 36 Kaatopaikan rakenteet... 36 Jätteet ja niiden laatu sekä sijoittaminen... 37 Ongelmajätteen kaatopaikka... 39 Kaatopaikan rakenteet... 39 Jätteet ja niiden laatu sekä sijoittaminen... 40 Puhtaiden maa-ainesten välivarastointi ja loppusijoitus (Pysyvän jätteen kaatopaikka)... 41 MUU HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA... 42 Kemikaalit, polttoaineet ja raaka-aineet... 42 Vedenhankinta ja viemäröinti... 42 Veden käyttö... 43 Viemäröinti... 43 Tasausaltaiden käyttötarkoituksen muuttaminen... 43 Energian tuotanto, käyttö ja energiatehokkuus... 44

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä... 44 Liikennöinti sekä jätteen keräys ja kuljetus... 45 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 45 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN... 45 Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin... 45 Jätteiden loppusijoitusalueet ja pilaantuneiden maa-ainesten käsittely... 45 Muut toiminnot... 46 Koko jätehuoltokeskuksen päästöt viemäriin... 47 Koko jätehuoltokeskuksen päästöt vesistöön... 48 Päästöt ilmaan... 49 Pöly... 49 Kasvihuonekaasut... 50 Haju... 50 Termisestä käsittelystä aiheutuvat päästöt ilmaan... 53 Melu... 53 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen... 55 Päästöt maaperään (estäminen)... 56 Haittaeläimet ja niiden torjunta sekä roskaantuminen... 57 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 57 Vaikutukset vesistöön... 57 Vaikutukset ilman laatuun... 58 Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen... 58 Vaikutukset ympäristömeluun... 59 Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön... 60 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 60 Käyttötarkkailu... 60 Päästö- ja vaikutustarkkailu... 62 Jätetäyttö ja kaatopaikkakaasut... 65 Termisen käsittelyn päästöt ilmaan... 65 Haju ja melu... 66 Raportointi ja tarkkailuohjelman muutokset... 67 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 67 Varautumis- ja riskisuunnitelmat... 67 Tulipalo... 67 Sortumat... 67 Jätetäyttöön sijoitettavat jätteet... 68 Päästöt ilmaan... 68 Pohjarakenteiden toimimattomuus/murtuminen... 68 Aikatekijän vaikutus... 68 Biokaasulaitos... 69 Mekaaninen käsittelylaitos ja siirtokuormausasema... 69 Pilaantuneiden maiden käsittely... 69 Kuljetus... 70 Altistuminen haitta-aineille... 70 Ongelmajätteiden varastointi... 70 Romuajoneuvojen vastaanotto ja välivarastointi... 71 Vesien keräily ja käsittely... 71 Polttoaineiden varastointi... 71 ESITYS VAKUUDEKSI... 71

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 72 Lupahakemuksen täydennykset... 72 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 72 Neuvottelut ja katselmukset... 72 Lausunnot... 73 Lausunnot ensimmäiseen kuulutuksen yhteydessä... 73 Lausunnot toisen kuulutuksen yhteydessä... 85 Myöhemmin erikseen pyydetty lausunto... 87 Muistutukset ja mielipiteet... 88 Muistutukset ja mielipiteet ensimmäisen kuulutuksen yhteydessä... 88 Muistutukset ja mielipiteet toisen kuulutuksen yhteydessä... 92 Hakijan kuuleminen ja vastine... 95 Vastine 31.10.2011... 95 Vastine 27.4.2012... 101 Vastine 12.2.2013... 108 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU... 109 Yleiset määräykset... 110 Vaarallisten jätteiden pienerien vastaanotto ja käsittely... 111 Hyötyjätekentän toiminnot... 112 Siirtokuormausasema ja mekaaninen käsittelylaitos (kierrätyspolttoaineen valmistuslaitos)... 112 Biokaasulaitos... 113 Jätteen vastaanotto ja käsittely... 113 Haju ja pöly... 114 Biokaasu ja lopputuote... 115 Biokaasulaitoksen varajärjestelmät... 115 Nestemäisten jätteiden käsittely... 116 Pilaantuneiden maa-ainesten käsittely... 117 Stabilointi ja kiinteytys... 118 Pilaantuneiden maiden kompostointi... 118 Huokosilmakäsittely... 119 Terminen käsittely... 119 Jätteenpolton kuonien ja muiden tuhkien vastaanotto sekä esikäsittely... 121 Pilaantuneiden maa-ainesten ja jätteiden hyötykäyttö... 121 Kaatopaikat... 123 Jätteiden vastaanotto ja sijoittaminen kaatopaikalle... 124 Kaatopaikkojen rakenteet ja hoito... 125 Rakennustöiden laadunvalvonta... 127 Innovatiivinen kaatopaikan pintarakenne... 127 Varastointi... 128 Päästöt vesiin ja viemäriin... 128 Energiantuotanto... 130 Melu ja tärinä... 131 Paras käyttökelpoinen tekniikka... 131 Häiriö- ja poikkeustilanteet... 131 Tarkkailu... 132 Käyttö- ja päästötarkkailu... 132 Vaikutustarkkailu... 137 Mittausten, näytteenoton ja menetelmien laadunvarmistus... 139 Yksityiskohtainen tarkkailuohjelma... 139 Kirjanpito... 139 Raportointi... 140

Toiminnan olennainen muuttaminen tai lopettaminen... 141 Vakuus... 141 RATKAISUN PERUSTELUT... 142 Biokaasulaitoksen varajärjestelmät... 142 Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset muutoin... 143 Lupamääräysten yleiset perustelut... 144 Lupamääräysten yksityiskohtaiset perustelut... 144 VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN... 163 Vastaus muistutuksiin... 163 Vastaus lausuntoihin... 165 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 165 Päätöksen voimassaolo... 165 Lupamääräysten tarkistaminen... 165 Korvattavat päätökset... 165 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 166 TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA... 166 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 166 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 166 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 167 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN... 168 JAKELU... 168 Päätös... 168 Tiedoksi... 168 Ilmoitus päätöksestä... 168 MUUTOKSENHAKU... 169 LIITTEET... 169

6 LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Jätehuoltokeskus sijaitsee noin 5 kilometriä Ilmajoen keskustasta itään Ilmajoen kunnan Röyskölän kylässä, tilalla Laskunmäki RN:o 2:453. Ympäristönsuojelulaki 28 2 momentin kohta 4) ja 3 momentti Ympäristönsuojelulaki 30 4 momentin kohta 4) Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentin kohdat 13 d) ja 13 f) Ympäristönsuojeluasetus 5 1 momentin kohdat 13 d), 13 f) ja 13 g) Hakija on jättänyt ympäristölupahakemuksen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 7.7.2010, jolloin asia on tullut vireille. Hakemus on korvannut Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 21.12.2006 jätetyn ympäristölupamääräysten tarkistamista koskevan ympäristölupahakemuksen. Hakija on myöhemmin täydentänyt hakemustaan. Toimintaa koskevissa ympäristölupapäätöksissä (Dnro:t 0800Y0307-111 ja LSU-2003-Y-489) on määrätty hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi jätettäväksi 31.12.2006 mennessä. Lisäksi ympäristölupapäätöksessä (Dnro LSU-2004-Y-561) hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on määrätty jätettäväksi 31.12.2015 mennessä ja ympäristölupapäätöksessä (Dnro LSU- 2006-Y-870) 31.12.2016 mennessä. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Ympäristölupapäätökset Lakeuden Etapin jätteiden laitos- ja ammattimaista käsittelyä koskee Länsi- Suomen ympäristökeskuksen 2.4.2001 antama ympäristölupapäätös (Dnro 0800Y0307-111). Päätöstä on muutettu Vaasan Hallinto-oikeuden 20.2.2002 antamalla päätöksellä (02/0042/4) sekä Korkeimman Hallinto-oikeuden 1.4.2003 antamalla päätöksellä (taltio 773). Biojätteen sekä puhdistamo- ja teollisuuslietteen käsittelystä on Länsi-Suomen ympäristökeskus antanut päätöksen 22.3.2004 (Dnro LSU-2003-Y- 489). Päätöstä koskevat valitukset on hylätty Vaasan Hallinto-oikeudessa ja Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Muun muassa pilaantuneiden maiden käsittelyä koskee Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 10.11.2006 antama ympäristölupapäätös (Dnro LSU- 2004-Y-561 (111)). Toiminnan muuttamisesta viemäriin ja pintavesiin johdettavien vesien osalta on Länsi-Suomen ympäristökeskus antanut 4.12.2007 ympäristölupapäätöksen (Dnro LSU-2006-Y-870). Ympäristökeskuksen antamaa päätöstä ei ole muutettu asiaa koskevassa Vaasan Hallinto-oikeuden 16.1.2009 antamassa päätöksessä (nro 09/0016/1).

7 Muut luvat, päätökset ja sopimukset Länsi-Suomen ympäristökeskus ja myöhemmin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut myöntävät lausunnot eräiden tavanomaisesta poikkeavien jätteiden sijoittamisesta tavanomaisen jätteen kaatopaikalle: - Kromipitoinen liete- ja kromiparkitun nahan ohentamisessa syntyvä ohennuslastujäte (LSU-2003-Y-470) - Seinäjoen Energia Oy:n Peräseinäjoen kattilalaitoksen turvetuhka (LSU- 2009-Y-355) - Altia Oy:n Koskenkorvan tehtaan turpeen polton tuhka (LSU-2009-Y-355) - Nahkatehtaan lihausjäte (EPOELY/372/07.00/2010). Länsi-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt laitoksen tarkkailuohjelman 10.6.2009 antamallaan päätöksellä. Lakeuden Etappi Oy on tehnyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ilmoituksen (14.3.2012) siirtokuormausaseman rakentamisesta ja pyytänyt valvovan viranomaisen kantaa siitä, onko poltettavan jätteen siirtokuormausaseman rakentaminen ja sen toiminta voimassaolevan ympäristöluvan mukaista. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on vastannut (14.5.2012) pitävänsä siirtokuormausaseman toimintaa vastaavana kuin olemassa olevan ympäristöluvan mukainen kierrätyspolttoaineen valmistuslaitoksen toiminta. Lakeuden Etappi Oy on tehnyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ilmoituksen (14.3.2012) pilaantuneiden maiden käsittelyalueen laajentamisesta Westenergy Oy:n pohjatuhkien vastaanottamiseksi ja käsittelemiseksi. Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus on vastannut (8.6.2012), että kyseistä uutta pilaantuneen maan käsittely- ja varastointialuetta voidaan käyttää Westenergy Oy:n jätevoimalan pohjatuhkan välivarastointiin ja käsittelyyn siihen saakka, kunnes Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevan ympäristöluvan mukaiset kenttärakenteet on otettu käyttöön. Vesien johtamisesta Ilmajoen kunnan yleiseen viemäriin on tehty sopimus 27.2.2002. Sopimusta on muutettu 9.2.2004. Ympäristövaikutusten arviointimenettely Lakeuden Etappi Oy:n jätehuoltokeskuksen kehittämishankkeesta Ilmajoella on tehty ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) annetun lain mukainen arviointiselostus (29.9.2009). Arviointiselostuksessa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista. Yhteysviranomainen on antanut lausunnon arviointiselostuksesta 28.1.2010 (Dnro EPOELY/7/07.04/2010) Lausunnossa todetaan muun muassa seuraavaa:.. arviointiselostus täyttää YVA-asetuksen 10 mukaiset sisällölliset vaatimukset. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue kuitenkin edellyttää, että lausunnoissa ja mielipiteissä esitetyt asiat huomioidaan jatkosuunnittelussa sekä tulevissa mahdollisissa lupakäsittelyissä.

8 Saapuneissa lausunnoista ja mielipiteistä saa kuvan, että joitakin asioita olisi vielä parannettava jatkossa mm.: - tarkastelussa tulisi jollakin tasolla olla mukana myös jätteen synnyn ehkäisy. Tämä on tärkeä asia jota vielä kannattaa jatkojalostaa. - viihtyvyystekijät saadaan ratkaistuksi jo nykyisessä biokaasulaitoksen toiminnassa. Hajumallinnuksista huomaa, että suurin yksittäinen hajun aiheuttaja on biokaasulaitos ja "mädätetty" liete. Tähän asiaan vaaditaan selkeitä konkreettisia toimenpiteitä. - laitoksen toiminnassa on esitetty vaihtoehto, että häiriötilanteissa turvaudutaan biojätteen osalta säkkikompostointiin, joka ei ole viihtyvyystekijöiden kannalta paras vaihtoehto. Sen tilalle kannattaisi tutkia muita teknisiä ratkaisuja, joilla olisi oleellisia vähentäviä vaikutuksia hajupäästöihin sekä lokkiongelmiin. - Epäonnistunut kompostointivaihtoehto lisää hajupaineita yhdessä biokaasulaitoksen kanssa. - Jos todella halutaan eroon suurimmasta yksittäisestä ongelmasta liittyen jätehuoltokeskukseen tai olla lisäämättä sitä, eli hajusta, silloin kannattaisi satsata myös parhaaseen toimivaan kompostointitekniikkaan. - ongelmajätteiden loppusijoitusalueen laajennusta suojavyöhykkeelle ei pidetä perusteltuna. Alueen laajentaminen on mahdollista, kun vastaavasti laajennetaan suoja-aluetta Tuomikylän asutukseen päin. Tehdyn ympäristövaikutusten arvioinnin sekä muuttuneiden suunnitelmien perusteella hakija laati keväällä 2010 uuden ympäristölupahakemuksen, joka korvasi vanhan hakemuksen. Nyt haettava toiminta vastaa hakijan mukaan pääpiirteiltään laadullisesti ja määrällisesti YVA:ttua hanketta eikä ympäristövaikutusten kannalta olennaisia muutoksia YVA:ssa arvioituun tapahdu. Kaikille ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastelluille toiminnoille ei kuitenkaan tässä hakemuksessa ole haettu ympäristölupaa. Alueen kaavoitustilanne Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntakaavassa Lakeuden Etappi on merkitty tunnuksella ej (=jätteenkäsittelyalue/jätekeskus). Maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 23.5.2005 ja kaava on oikeusvaikutteinen. Alueella ei ole yleiskaavaa. Alueen asemakaava on laadittu 20.12.2000 ja se on lainvoiminen. Nykyinen toiminta on voimassaolevan asemakaavan mukaista. Asemakaavassa pääosa jätehuoltokeskuksen alueesta on varattu jätteenkäsittelyalueeksi kaavamerkinnällä EJ-2. Alueen itäreunassa on ongelmajätteen käsittelyalue merkinnällä EJ-1. Jätteenkäsittelyalueiden osalta kaavassa on määrätty pohjan tiivistämisestä sekä maisemointivelvoitteesta haitallisten ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Jätteenkäsittelyalueille saa rakentaa jätetoimintojen kannalta tarpeellisia tiloja. Jätteenkäsittelyalueita ympäröivät suojaviheralueet (EV-2), joiden leveys on noin 50 metriä. Suojaviheralueella puusto on pidettävä tavanomaista talousmetsää tiheämpänä, aluspuusto ja pensasto on säilytettävä ja tarvittavat hakkuut suoritetaan poimintahakkuuna. Lähimmän asutuksen suuntaan kaavassa on varaus maisemalliseksi suojavyöhykkeeksi (EV-3). Kyseiselle alueelle saa tehdä

9 korkeintaan 40 m leveän aukkohakkuun jätehuoltoalueen suuntaisesti. Hakkuiden väli on vähintään 30 vuotta. Jätehuoltokeskuksen ja louhosalueen väliin, jätehuoltokeskuksen eteläpuolelle, on asemakaavassa osoitettu maaalueita teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Välittömässä lähiympäristössä on osoitettu alueita myös maa-ainesten ottoon (EO) sekä maa- ja metsätalousalueeksi (M). Hakija on jättänyt Ilmajoen kunnalle esityksen jätehuoltokeskuksen asemakaavan muuttamiseksi. Hakija esittää muun muassa, että osa jätteenkäsittelyalueesta muutetaan vaarallisen jätteen käsittelyalueeksi, ja että alueella sallitaan liikennepolttoaineen jakeluaseman rakentaminen. Lisäksi esitetään muutoksia muun muassa suurimpaan sallittuun kerroslukuun. Kaavoituspäätöstä ei ole tehty. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 600 m:n päässä Lakeuden Etapin rajasta koilliseen. Noin 1,5 km etäisyydellä jätehuoltokeskuksesta sijaitsee yhteensä noin 45 asuinkiinteistöä. Kiinteistöt muodostavat nauhamaisen asutuksen, joka on keskittynyt Tuomiluoman joen ja Tuomikyläntien varrelle. Lähimmät yksittäiset pellot sijaitsevat noin 350 m:n päässä Etapista etelään. Laajemmat yhtenäiset peltoalueet sijaitsevat 500 m:n päässä koilliseen Tuomiluoman suunnassa Etapin välitön lähiympäristö on metsätalouskäytössä. Laskunmäentien varteen louhosalueen ja Etapin väliselle alueelle on kaavailtu teollisuutta (maakuntakaavassa tunnus T =teollisuus- ja varastoalue). Noin 300 m Etapin tuloportista etelään Laskunmäentien varrella sijaitsee Lemminkäinen Oyj:n kalliolouhosalue. Etapin alueella ja sen läheisyydessä ei ole sellaisia erityisiä kohteita, jotka olisivat luontotyypin, eliö- tai kasvilajiston, muinaismuisto-, kulttuuri- tai maisema-arvon vuoksi suojeltavia kohteita. Jätehuoltokeskus sijoittuu alueelle, jolla kulkee ulkoilureitti. Kunnan liikuntatoimiston arvion mukaan reitin keskiosaaa jätehuoltokeskuksen läheisyydessä käytetään nykyisin hyvin vähän. Nykyisellään jätehuoltokeskuksen lähiympäristöä ei voida pitää virkistysarvoltaan merkittävänä alueena häiriöistä johtuen. Ympäristön tila ja laatu Alueen topografia sekä kallio- ja maaperäsuhteet Etapin alue ympäristöineen on melko tasaista, loivasti pohjoisluoteeseen viettävää kallioista moreenimaastoa. Maaperäkerros on ohut ja kalliopaljastumia on runsaasti. Etapin alueella korkeus merenpinnan yläpuolella on noin 75 metriä. Laitosalueen keskivaiheilla on 2 5 metriä ympäristöään korkeammalle kohoava kaakkois luode suuntainen harjanne, jonka korkeimmat kohdat on louhittu pois. Alueella on useita moreenipeitteisiä kalliokumpareita, joiden väliset painanteet ovat soistuneet.

10 Aikaisempien alueella tehtyjen maastohavaintojen perusteella kallioperä on pääosin kiinteää ja vähärakoista, eikä merkittäviä ruhjevyöhykkeitä esiinny. Vallitseva irtomaalaji alueella on moreeni. Moreenin rakeisuus vaihtelee hiekkaisesta silttimoreenista soraiseen hiekkamoreeniin. Tutkituilla alueilla paksuimmat moreenikerrokset (2 m) on havaittu Etapin itäosassa. Maaperä on tiivistä ja heikosti vettä läpäisevää. Moreeninäytteiden vedenläpäisevyydeksi on määritetty k= 6,9 * 10-7 6,0 * 10-9 m/s. Soistuneissa painanteissa turvekerroksen paksuus on suurimmillaan noin metrin paksuinen. Tämän alapuolinen maaperä muodostuu pääosin moreenista. Paikoitellen turvekerroksen ja moreenin välissä esiintyy ohuita silttikerroksia. Alueen hydrologia, geologia ja pohjaveden tila Lähin pohjavesialue on Luhtalanmäen kalliopohjavesialue, joka sijaitsee noin 4 km alueesta luoteeseen. Toinen pistemäinen pohjavesialue sijaitsee noin 3 km alueesta luoteeseen. Alueen välittömässä lähiympäristössä ei ole talousvesikaivoja. Lähimmät talousvesikaivot sijaitsevat noin 0,9 km päässä Tuomikylässä. Tällä alueella sijaitsee myös useita pieniä lähdepurkautumia. Kaivojen ja lähteiden vesiä on tarkkailtu koko Etapin toiminnan ajan eikä vesien laadussa ole havaittu Etapin toiminnoista johtuvia muutoksia. Maaperä Etapin alueella on vettä heikosti läpäisevää, mutta mikäli alueelle kerääntyvä vesi ei pääse vapaasti poistumaan ojia pitkin, se imeytyy hitaasti maaperään muodostaen pohjavettä. Irtomaakerroksissa oleva vesi imeytyy vähitellen kallioperän rakoihin muodostaen kalliopohjavettä. Alueen putkikaivannot keräävät todennäköisesti pintavettä ympäristöstä. Veden vapaa kulku kaivannoissa on kuitenkin estetty savisuluin. Pintavettä keräävänä ja johtavana rakenteena voi toimia myös alkuperäinen, tasausaltaiden kohdalle suunniteltu ja osin myös louhittu tielinja, jota kuitenkin jouduttiin rakennusaikana siirtämään tasausaltaiden nykyiselle paikalleen tapahtuneen siirron vuoksi. Alueella tehtyjen pohjaveden korkeushavaintojen perusteella voidaan alustavasti päätellä, että normaalisti kaivannot eivät keräisi vettä ympäristöstään, vaan ainoastaan pohjaveden pinnan ollessa vuoden keskiarvoa korkeammalla tasolla. Lisäksi johtokaivannot voivat toimia louhesalaojina rankkasateiden ja lumen sulamisen aikana. Kaivannoissa kulkeva vesi on puhdasta pintavettä. Pohjaveden päävirtaussuunta alueella on etelä kaakosta luode pohjoiseen. Alueen kallioperä on kiilleliusketta, ja se sisältää runsaasti sulfidia. Kiviaineksen sulfidirapautumisen (hapettumisen) myötä muodostuu happoja, jotka edelleen liuottavat alkuaineita muista kivilajien sisältämistä metalliyhdisteistä. Alueen pohjavesi on hyvin hapanta johtuen muun muassa kiviaineksen laadusta sekä lievästi soistuneesta maaperästä. Perustilaselvityksen mukainen pohjaveden laatu Pohjavesiputkista, kaivoista sekä lähteistä otettiin näytteitä pinta- ja pohjavesien perustilaselvityksessä (v. 2000 2001) ennen jätehuoltokeskuksen toiminnan aloittamista. Perustilaselvityksessä havaittiin muun muassa korkeita värilukuja, alhaisia ph-arvoja ja pieniä happipitoisuuksia sekä hieman kohonneita alumiinipitoisuuksia. Värilukua nostivat humus ja liukoinen rauta. Lähteistä ja joistain kaivoista havaittiin suolistoperäisiä bakteereja. Yksityis-

YLEISKUVAUS TOIMINNASTA 11 talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset eivät täyttyneet kaikkien osatekijöiden kohdalta kaivoissa. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Etäisyys lähimpään vesistöön (Tuomiluoma) on vähimmillään noin 500 metriä. Vuonna 2001 tehdyn perustilaselvityksen mukaan jätehuoltokeskuksen läheisyydessä sijaitsevien ojapisteiden vedenlaatu oli tyypillinen humuspitoisille ja melko happamille suovesille. Tuomiluoma on kalataloudelliselta arvoltaan pieni, sillä vesi on vähissä kuivempien kausien aikana. Joki ei kuulu kalataloudellisiin alueellisiin käyttö- ja hoitosuunnitelmiin. Tuomiluomassa oli vielä 1970-luvulla useita uimalampia, mutta sen jälkeen veden laatu huonontui niin, ettei uimapaikkoja enää ollut. Keväisin runsaan veden aikana on kokeiltu melontaa. Tuomiluoman rannoilla pesii runsaasti sorsia ja muita lintuja. Kyläläiset kokevat Tuomiluoman arvon merkittäväksi. 2000-luvulla Tuomikylässä onkin toteutettu Tuomiluoman kunnostushanke, jonka tavoitteena on ollut mm. kunnostaa uimapaikkoja ja tehdä luontopolkuja. Tuomiluoman vedenlaatu oli toukokuussa 2005 kalavesiluokituksen perusteella hyvä ja virkistyskäyttöluokituksen perusteella tyydyttävä huono. Toiminta ja sen muutokset Lakeuden Etappi on 9 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö, joka vastaa lakisääteisen jätehuollon järjestämisestä omistajakuntiensa alueella (Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kihniö, Kuortane, Kurikka, Lapua, Seinäjoki ja Ähtäri). Yhtiön perustehtäviin sisältyvät jätteenkuljetus ja -käsittely sekä jätehuollon tiedotus ja neuvonta. Yhtiön toimialueella asuu vajaat 140 000 asukasta. Lisäksi jätehuollon palveluita tarjotaan yrityksille sopimuksen mukaan. Jätehuoltokeskus Ilmajoen Pojanluomalle valmistui vuonna 2004 ja jätteenkäsittelytoiminta sekä Lakeuden Etapin hallinto siirrettiin sinne. Jätteen vastaanottotoiminta Ilmajoen jätehuoltokeskuksessa aloitettiin 1.9.2004. Jätteiden käsittely tapahtuu pääasiassa Etapin aukioloaikoina klo 6.00 22.00. Käsittelytoiminnot painottuvat arkipäiville. Kuljetuksia tehdään pääsääntöisesti klo 5.00 23.00 välisenä aikana ja myös viikonloppuisin. Olemassa olevien ympäristölupien mukaan Ilmajoen jätehuoltokeskuksella saadaan vastaanottaa jätteitä yhteensä noin 265 050 t/a. Vuonna 2008 jätteitä vastaanotettiin 126 000 t/a ja vuonna 2009 vastaanottomäärä oli noin 104 000 tonnia. Hakemuksen mukaan alueella tullaan vastaanottamaan jätteitä kokonaisuudessaan keskimäärin 350 000 t/a ja enimmillään noin 380 000 t/a. Vastaanotettaviin jätteisiin kuuluu pysyviä ja tavanomaisia jätteitä sekä ongelmajätteitä. Ympäristölupahakemus koskee olemassa olevien ympäristölupien määräysten tarkistamista, eri toimintojen olennaisia muutoksia, sekä täysin uusia toimintoja jätehuoltokeskuksen alueella. Hakija on esittänyt, että sille myönnetyt erilliset ympäristöluvat yhdistetään yhdeksi luvaksi.

12 Olemassa olevat jätteen vastaanotto-, käsittely- ja hyödyntämistoiminnot ovat seuraavat: - jätteen pienerien vastaanotto (Ilmajoen jäteasema) sekä kotitalouksien ongelmajätteen vastaanotto ja varastointi - ongelmajätteen alueterminaalipalvelu - hyötyjätteen vastaanotto, varastointi, käsittely ja hyödyntäminen - pilaantuneiden maiden vastaanotto ja käsittely - nestemäisten jätteiden vastaanotto ja käsittely - ongelmajätteiden loppusijoitus - tavanomaisen jätteen loppusijoitus - pysyvän jätteen kaatopaikka/hyödynnettävien puhtaiden maa-ainesten välivarastointi - biokaasulaitos Lisäksi laitoksella on ympäristölupa kierrätyspolttoaineen valmistuslaitokselle (mekaaninen käsittelylaitos), mutta laitosta ei ole vielä rakennettu. Laitoksella on lupa käsitellä kaupan ja teollisuuden erilliskerättyä pakkausmateriaalia, syntypaikkalajiteltua kuivaa yhdyskuntajätettä sekä polttoon soveltuvaa rakennus- ja purkujätettä. Laitoksen mitoituskapasiteetti on noin 50 000 t/a. Täysin uusia lupaa haettavia toimintoja ovat - siirtokuormausasema - biojätteen sekä puhdistamolietteiden varakäsittelyjärjestelmät - jätteiden poltossa tai pyrolyysissä sekä voimalaitoksissa ja muissa polttolaitoksissa syntyvien jätteiden vastaanoton, käsittelyn ja loppusijoituksen laajentaminen - alle 5 MW:n voimalaitos sähkön ja lämmöntuotantoon. Laitoksella hyödynnetään biokaasulaitoksessa muodostuva ylijäämäenergia ja kaatopaikkakaasu. Päätöksen täytäntöönpanoa muutoksenhausta huolimatta on haettu siirtokuormausaseman toiminnalle, kuonan ja tuhkan käsittelylle ja loppusijoittamiselle, säkkikompostoinnille sekä lietteiden käsittelyn varajärjestelmän käytölle. Toimintoja alueella laajennetaan sitä mukaan, kun jätteen käsittely- ja hyödyntämistoiminta vaatii lisäkapasiteettia. Täyttöalueita suljetaan tarkoituksenmukaisin kokonaisuuksin sitä mukaan kuin ne saavuttavat lopullisen täyttökorkeutensa Kapasiteetti ja sen muutokset Voimassa olevien ympäristölupien mukaan laitoksella saa vastaanottaa, käsitellä ja hyödyntää jätteitä yhteensä seuraavasti: Jäte Hyötykäyttömateriaali Biojäte ja liete Kierrätyspolttoaine Romuajoneuvot Puutarhajäte Hiekanerotuskaivojen liete Määrä 13 000 t/a 51 950 t/a 20 000 t/a 100 t/a 5 000 t/a 3 000 t/a

13 Loppusijoitettava tavanomainen jäte 50 000 t/a Pilaantuneet maa-ainekset 100 000 t/a Loppusijoitettavat ongelmajätteet (sis. myös ongelmajätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat) 10 000 t/a Puhtaat maa-ainekset 12 000 t/a Yhteensä n. 265 050 t/a Laitokselle vastaanotettavan jätteen määrä kasvaa ja uusia jätejakeita esitetään vastaanotettavaksi. Hakijan esitys vuotuisista jätemääristä on esitetty alla olevassa taulukossa 1. Taulukossa on esitetty kunkin jätteen keskimääräiset ja enimmäisvastaanottomäärät, enimmäisvarastointimäärät, jätetunnukset, hyödyntämis- ja käsittelytavat sekä käsittelyssä syntyvän jätteen/tuotteen loppukäyttö. Taulukko 1. Tulevaisuudessa vastanotettavat jätemäärät sekä niiden laatu ja käsittely Pääryhmä Keskimäärin (t/a) Enimmäismäärä (t/a) Enim m. var.(t) Laji Laatu Hyödyntäminen Eteenpäin toimitettavan loppukäyttö loppusijoitus Yhdyskuntajäte Pysyvä jäte, tavanomainen jäte Pysyvä jäte, tavanomainen jäte, ongelmajäte Teollisuusjäte Rakennusja purkujäte Erilliskerätty, lajiteltu hyötyjäte 70 000 70 000 Asumisessa syntyvää ja siihen rinnastettavaa jätettä. Nimikeryhmän 20 03 mukaista kiinteää jätettä 22 000 22000 Eri teollisuudenalojen toiminnassa muodostuvaa jätettä, pääosin nimikeryhmien 02, 03, 04, 08, 09, 10, 11, 12, 16 ja 19 mukaista kiinteää jätettä pl. erilliskerättävä teollisuuden biojäte ja liete. 8000 8 000 Kiviainesta, puuta, lämpöeristeitä, metallia ymv. jätettä. Pääosin nimikeryhmän 17 mukaista kiinteää jätettä pl. nimikeryhmien 17 05 ja 17 06 jätteet ja jäljempänä luetellut nimikeryhmään 17 kuuluvat 4 000 5 000 15 000 Tiiliä ja betonikappaleita, pääosin nimikeryhmän 17 01 mukaista lajiteltua jätettä. - 5 000 5 000 15 000 Risut ja haravointijäte, pääosin nimikeryhmän 20 02 01 mukaista lajiteltua jätettä. - 3 000 5 000 15 000 Mm. laudat, levyt, kuormalavat, liimapuut, kannot. Pääosin nimikeryhmien 15 01 03, 17 02 01 ja 20 01 38 mukaista lajiteltua jätettä - 1 800 4500 15 000 Lasi, pääosin nimikeryhmien 15 01 07, 17 02 02 ja 20 01 02 mukaisia lajiteltuja jätteitä - 1 550 2 000 6 000 Metalli, pääosin nimikeryhmien 15 01 04, 17 04 ja 20 01 40 mukaista lajiteltua jätettä 2 000 10 000 10 000 Paperi, kartonki, muovi, tekstiili ymv., pääosin nimikeryhmien 15 Pysyvä jäte, tavanomainen jäte, ongelmajäte Pysyvä jäte Tavanomainen jäte Pysyvä jäte, Tavanomainen jäte R13 D15 metalliteollisuus Tavanomainen R3, R4, R5, R13 R3, R4, R5, R13 R3, R4, R5, R13 Loppukäsittely D1 D1 D1 loppusijoitus loppusijoitus R5 D9 maarakennus R3 D8 maarakennus R3, R13 R5, R13 D9, D15 D9 Energiana hyöd. Pysyvä jäte maarakennus R13 D15 paperiteollisuus

14 Erilliskerätty energiajäte Erilliskerätty, asumisessa muodostuva biojäte Teollisuuden ja muun tuotantotoiminnan erilliskerätty biojäte Jäteveden puhdistamon liete Muu jätevedenpuhdistamoissa muodostuva jäte Teollisuuden lietteet Terveydenhuollon jätteet Nestemäinen jäte 1 000 1 000 50 öljynerotuskaivon hiekka R13 energiatuotantoon 145 250 Nahkateollisuuden prosessijäte Tavanomainen D1, Loppusijoi- 040108 D13 tus jäte Nestemäinen jäte Nahkateollisuuden jäte Nahkateollsiuuden kromipitoinen jäte 01 01, 15 01 02, 15 01 09, 17 02 03, 20 01 01, 20 01 10, 20 01 11, 20 01 39 mukaista lajiteltua jätettä 300 300 900 Sähköromu, pääosin nimikeryhmän 20 01 36 mukaista lajiteltua jätettä 10 000 15 000 20 000 Asumisessa syntyvää ja siihen rinnastettavaa polttokelpoista lajiteltua jätettä, kaupan ja teollisuuden polttokelpoista, lajiteltua jätettä. Pääosin nimikeryhmien 15, 17 ja 20 mukaista energiahyötykäyttöön tarkoitettua jätettä 12 000 20 600 500 Pääosin 20 01 08 mukaista biohajoavaa jätettä jäte Tavanomainen jäte Tavanomainen jäte Tavanomainen jäte 4 400 14 400 500 Pääosin nimikeryhmien 02 02 02, 02 02 03, 02 03 04, 02 05 01, 02 06 01, 02 07 01 ja 04 01 01 mukaista biohajoavaa jätettä Tavanomainen jäte 35 200 55 550 1 000 Pääosin nimikeryhmän 19 08 05 ja 19 08 12 mukaista biohajoavaa jätettä 600 600 Mm. välppäyksessä muodostuva jäte, pääosin nimikeryhmien 19 08 01, 19 08 02 ja 19 08 99 mukaista kiinteää jätettä Tavanomainen jäte Tavanomainen jäte 6 100 16 400 500 Pääosin nimikeryhmien Tavanomainen 02 02 01, 02 02 04, 02 03 01, 02 03 04, 02 03 05, 02 05 02, 02 06 03, jäte 02 07 03, 02 07 04, 02 07 05, 04 01 07, 19 08 09 ja 19 08 12 mukaista biohajoavaa jätettä 800 800 Pääosin nimikeryhmien 18 01 01, 18 01 04 ja 18 01 07 mukaiset jätteet 6 000 6 000 500 Mm. hiekanerotuskaivojen, rasvanerotuskaivojen ja sadevesikaivojen lietteitä sekä betoninpesulietteitä, pääosin nimikeryhmien 02, 11, 16, 17, 19, ja 20 mukaisia nestemäisiä jätteitä Tavanomainen jäte Pilaantunut maa ja viemäröitävä vesi R13 D15 purku, lajiteltu, metalliteollisuus R13, D9, D15 R1, R3, R33 R1, R3, R33 R1, R3, R33 R1, R3, R33 D1 D1 D4, D13 energiantuotanto Rejektin loppusijoitus/energian a hyödyntäminen - maisemointi, maanrakennus loppusijoitus hiekat, maarakennus 350 500 30 000 nahkateollisuuden prosessijäte 040108 Erityisjäte 300 1 000 Mm. terveydenhuollon erityisjätteitä, pilaantuneita elintarvikkeita. Pääosin nimikeryhmien 02, 18 ja 19 mukaisia kiinteitä jätteitä Tavanomainen jäte R13 D1 välivarastointi kunnes löydetään käsittelytapa D1, loppusijoitus

15 energiatuotanto Asbestipitoinen purkujäte Ongelmajäte Romuajoneuvot Pilaantuneet maa-ainekset maarakennus Polttolaitosten tuhkat ja kuonat Muu ongelmajäte Puhtaat maa-ainekset 300 1 000 50 nimikeryhmän 20 01 23* ja 20 01 35* mukaiset jätteet 300 500 200 Mm. kreosoottiöljyllä, CCA- ja CCyhdisteillä kyllästettyjä puita. nimikeryhmien 17 02 04* ja 20 01 37* mukaistajätettä. 2 600 2 600 300 Pääosin nimikeryhmän 20 01 mukaisia ongelmajätteitä 12 000 12 000 Pääosin nimikeryhmien 17 05 ja 20 02 mukaisia jätteitä Yhteensä 350 445 (431100) 379 150* 380 600 Sähkö- ja elektroniikkaromu, kylmälaitteet Kyllästetty puu Ongelmajäte Ongelmajäte tai tavanomainen jäte Ongelmajäte R13 R13 R13 D5 R10 D1, D5 D1, D5 R13 D5, D14 D15 R5 purku, metalliteollisuus Ongelmajäte loppusijoitus 600 1000 nimikeryhmien 17 01 06*, 17 02 04*, 17 06 03*, 17 08 01* ja 17 09 mukaisia jätteitä. 100 100 100 Käytöstä poistettuja ajoneuvoja. nimikeryhmän 16 01 mukaiset jätteet. 100 000 100 000 100 000 Maa-ainesta sisältäen haitta-aineena mm. mineraaliöljyjä, VOCyhdisteitä, metalleja, PAHyhdisteitä, PCB-yhdisteitä, kloorifenoleja ja PCDD/F-yhdisteitä. nimikeryhmien 17 05 ja 19 13 mukaisia jätteitä. 40 000 50 000 150 000 nimikeryhmien 10 01 ja 19 01 mukaisia jätteitä Ongelmajäte metalliteollisuus Tavanomainen tai ongelmajäte maarakennus tai loppusijoitus energiatuotanto Pysyvä jäte maarakennus *huomioiden biokaasulaitoksen enimmäismäärä (55 000 t/a) yksittäisten jakeiden sijasta Taulukko 2. Jätteiden hyödyntämis- ja loppukäsittelytavat koodi R1 Käyttö pääasiassa polttoaineena tai muutoin energian tuottamiseksi R3 Sellaisten orgaanisten aineiden kierrätys tai talteenotto, joita ei käytetä liuottimina, mukaan lukien kompostointi ja muut biologiset muuntamismenetelmät R33 Orgaanisen jätteenmädätys R4 Metallien ja metalliyhdisteiden kierrätys tai talteenotto R5 Muiden epäorgaanisten aineiden kierrätys tai talteenotto R10 Maaperän käsitteleminen siten, että siitä on hyötyä maataloudelle tai että sillä on ekologisesti hyödyllinen vaikutus. R13 Jätteiden varastointi ennen toimittamista johonkin toiminnoista R 1 R 12, lukuun ottamatta väliaikaista varastointia jätteen syntypaikalla ennen poiskuljetusta D1 Sijoittaminen maahan tai maan päälle, kuten kaatopaikalle D4 Allastaminen, kuten nestemäisen tai lietemäisen jätteen sijoittaminen kaivantoihin, lammikkoihin tai patoaltaisii D5 Erityisesti suunniteltu kaatopaikka, kuten sijoittaminen vuorattuihin erillisiin osastoihin, jotka on katettu ja eristetty toisistaan ja ympäristöstä D8 Biologinen käsittely, jota ei mainita muualla tässä liitteessä ja jossa syntyy yhdisteitä tai seoksia, jotka käsitellään njollakin toiminnoista D 1 D 12 D9 Fysikaalis-kemiallinen käsittely, jota ei mainita muualla tässä liitteessä ja jossa syntyy yhdisteitä tai seoksia, jotka käsitellään jollakin toiminnoista D 1 D 12, kuten haihduttamalla, kuivaamalla tai pasuttamalla. D13 Yhdistäminen tai sekoittaminen ennen toimittamista johonkin toiminnoista D 1 D 12. D14 14 Uudelleen pakkaaminen ennen toimittamista johonkin toiminnoista D 1 D 13. D15 Varastoiminen ennen toimittamista johonkin toiminnoista D 1 D 14, lukuun ottamatta väliaikaista varastointia jätteen syntypaikalla ennen poiskuljetusta.

16 JÄTTEIDEN VASTAANOTTO JA KÄSITTELYTOIMINNOT Jätteen vastaanotto Kaatopaikalle vastaanotetut jätteet tarkastetaan ja punnitaan. Tavanomaisen ja pysyvän jätteen pienerien vastaanotossa ei tapahdu olennaisia muutoksia. Erilleen kerättäviä jätejakeita lisätään ja poistetaan sitä mukaan, kun jätteen hyötykäyttövaatimukset, -tekniikka ja -markkinat kehittyvät. Tarvittaessa vastaanottopistettä voidaan laajentaa. Pienerien vastaanottopiste on asfaltoitu ja viemäröity laimeiden vesien viemäriverkostoon. Ongelmajätteen pienerien terminaalitoiminta Ongelmajätteen pienerien käsittely- ja alueterminaalitoiminnassa jätemäärät tulevat kasvamaan, jonka lisäksi varaudutaan SER-jätteiden esikäsittelyyn. Toiminta sisältää kotitalouksien ja teollisuusyritysten sekä kaupan ja palvelun ongelmajätteiden pienerien vastaanoton, esikäsittelyn ja varastoinnin. Vastaanottopiste toimii samalla myös Ekokem Palvelut Oy:n alueterminaalina. Laitoksella ei oteta vastaan tautivaarallisia ongelmajätteitä eikä myöskään räjähteitä ja radioaktiivisia jätteitä. Alueella otetaan vastaan ongelmajätteen pieneriä keskimäärin seuraavasti: Jäte vastaanotto enimm. varasto sähkö- ja elektroniikkaromu 300 t/a 50 t kyllästetty puu 300 t/a 200 t romuajoneuvot 100 t/a 100 t kappaletavara ja nesteet 2 600 t/a 300 t Ongelmajätteet tarvittaessa esikäsitellään, jonka jälkeen ne pakataan ja varastoidaan asianmukaisissa tiloissa ennen kuljettamista pois jatkokäsittelyyn ao. luvan omaavalle taholle. Vastaanottorakennus on liitetty jätekeskuksen vesi- ja jätevesiverkostoon. Rakennuksen lattiakallistukset ja lattiaviemäröinti on tehty siten, että hallitsemattomia vuotoja viemäristöön ei pääse tapahtumaan. Rakennuksen varasto-osat on varustettu umpinaisella lattiakaivolla mahdollisten nestevuotojen varalta. Öljysäiliöiden varasto-osaan on valettu pumppusyvennys mahdollisten vuotojen varalle. SER-jätekonttien varastointi tapahtuu hyötyjätekentällä. Hyötyjätekenttä on rakennettu asfalttipäällysteisenä (40 mm AB22) ja kenttä on viemäröity. Kentän hulevedet johdetaan Etapin laimeiden vesien viemäriin. Tilantarpeesta riippuen myös muun siirtokuljetusta odottavan ongelmajätteen varastointi tapahtuu tarvittaessa ADRmääräykset täyttävissä konteissa, bulkkilavoilla ja säiliöissä. SER-jäte Riippuen SER-jätteen käsittelyvaatimuksista Etapissa varaudutaan nykyisen vastaanoton lisäksi myös esikäsittelemään SER- jätettä. Tämä tarkoittaa SER-jätteen eri komponenttien erottamista toisistaan, kuten mm. tietokoneissa ja televisioissa muoviosien ja näyttöruutujen/kuvaputkien erottamista ja kylmälaitteissa freonien, öljyjen ja kompressorilaitteiden poistamista. Etapista jätteet kuljetetaan edelleen asianmukaisen luvan omaavaan käsittely-

17 laitokseen. SER-jätettä varastoidaan sekä ongelmajätteiden vastaanottorakennuksessa että varastokonteissa. Kyllästetty puu Kyllästetty puu (sekä CCA-kyllästettyä että kreosoottikyllästetty) välivarastoidaan PIMA-kentällä omalla, siirrettävillä betoniseinäelementeillä rajatulla alueellaan. Puu toimitetaan jatkokäsittelyyn ao. luvan saaneelle laitokselle. Romuajoneuvot Romuajoneuvot varastoidaan omalla varastoalueellaan pilaantuneiden maiden käsittelykentällä, joka on rakennettu vesitiiviiksi (60 mm ABT16 + 50 mm ABT11) ja viemäröity hiekan- ja öljynerottimen kautta Etapin muiden vesien viemäriin. Varastomäärän ollessa riittävän suuri autot kuljetetaan jatkokäsittelyyn ao. luvan omaavalle laitokselle. Muu kappaletavarana tuleva ongelmajäte Kappaletavarana toimitettaviin ongelmajätteisiin kuuluvat akut, paristot, lääkkeet, loisteputket, kuumemittarit, öljynsuodattimet ym. kiinteät ongelmajätteet lajitellaan, pakataan ja yhdistellään suuremmiksi kuljetuseriksi. Varastointi tapahtuu osittain edellä mainitussa vastaanottorakennuksessa ja osittain tätä tarkoitusta varten valmistetuissa lukittavissa konteissa, bulklavoilla ja säiliöissä. Varastoista ongelmajätteet toimitetaan suurempina erinä jatkokäsittelyyn ao. käsittelyluvan saaneelle laitokselle. Öljyt, öljyvesiseokset ja muut nestemäiset ongelmajätteet Jäteöljyt ja epäkurantti polttoöljy otetaan vastaan ongelmajätteiden vastaanottorakennuksen yhteyteen rakennettuihin säiliöihin (2 kpl, á 7 m 3 ). Vesiöljyseokset ja öljynerotussakat otetaan vastaan nestemäisten jätteiden käsittelyhallin yhteydessä oleviin altaisiin, joista öljyinen vesi imetään vesittymään altaaseen tai säiliökonttiin. Vesityksen jälkeen öljyinen vesi johdetaan joko suodatinkontin läpi tai suoraan keräyskaivoon. Säiliöstä altaaseen johtaminen on myös mahdollista. Keräyskaivosta vesi johdetaan öljynerotuksen kautta muiden vesien viemäriin, tasausaltaaseen 3. Öljyinen sakka kuormataan lavalle ja toimitetaan jatkokäsittelyyn. Liuottimet, maalit, emäkset, hapot, vesi-liuotinseokset ym. nestemäiset pienongelmajäte-erät otetaan vastaan ja varastoidaan ongelmajätteen vastaanottorakennuksessa. Jätteet lajitellaan ja yhdistetään suuremmiksi kuljetuseriksi. Hyötyjätteen käsittely ja kenttätoiminnot Hakija esittää alueella käsiteltävien jätteiden määrää nostettavaksi. Ympäristöluvan mukaan nykyinen käsittelymäärä on 13 000 t/a. Hakemuksen mukaan (taulukko 1) erilliskerätyn, lajitellun hyötyjätteen keskimääräinen käsittelymäärä olisi 27 650 t/a, enimmäismäärä noin 47 000 t/a ja enimmäisvarastointimäärä noin 97 000 t. Lisäksi alueella varaudutaan tulevaisuudessa tarvittaessa varastoimaan entistä enemmän materiaalia kevytrakenteisissa halleissa tai puristinkonteissa. Tällaisia materiaaleja ovat mm. paperi, pahvi, energiajäte ja muut vastaavat materiaalit, joiden materiaaliarvo kierrätysmateriaalina saattaa heiketä, jos ne kastuvat. Alueeseen kuuluu 2 ha:n kenttä sekä pressuhalli, jonka sisällä varsinainen käsittely tapahtuu. Syntypisteessään tai laitoksella lajitellut jätteet, jotka ovat koostumuksensa ja laatunsa puolesta riittävän puhtaita kierrätykseen, ohjataan Etapin hyötyjätekentälle.

18 Käsitelty jäte toimitetaan muualle hyödynnettäväksi joko materiaalina tai energiana tai käytetään hyödyksi Etapin alueella kenttärakenteissa ja jätetäyttöjen hoidossa. Jätteiden vastaanotto- ja varastointimäärät on esitetty taulukossa 1. Hyötyjätekenttä on rakennettu asfalttipäällysteisenä (AB22 40 mm) ja kenttä on viemäröity. Kentän hulevedet johdetaan Etapin laimeiden vesien tasausaltaaseen. Varastointi ja lajittelu hyötyjätekentällä Kentällä varastoidaan muun muassa seuraavia pysyviä tai tavanomaisia jätteitä: puu, paperi, pahvi, lasi, metalli, kiviainekset (betoni, tiili), energiajäte ja puutarhajäte. Hyötyjätteiden varastointiaika ennen prosessointia on enintään kolme vuotta. Puhdas hyötyjäte otetaan vastaan, lajitellaan ja varastoidaan kullekin jätejakeelle osoitetulla hyötyjätekentän osallaan. Teollisuuden hyötyjätteiden lajittelua tehdään myös nykyisen hyötyjätekentän viereisellä kentällä. Jätteet varastoidaan ulkona betonilooseissa tai muuten rajattuna siten, että jätejakeet eivät pääse sekoittumaan keskenään. Kuormien tyhjennys, varastointi ja uudelleen kuormaus tapahtuu hallitusti, etteivät jätteet leviä ympäristöön tuulen mukana. Hyötyjätteiden murskaus ja paalaus Hyötyjäteterminaalissa käsiteltävät jätteet murskataan ja paalataan ennen eteenpäin toimittamista. Myös osa hyötyjätekentällä varastoitavista materiaaleista murskataan, (mm. puut ja risut, betoni ja tiili, lasi) seulotaan ja/tai tulevaisuudessa mahdollisesti paalataan ennen pois kuljetusta. Kiviainesperäinen jäte seulotaan ennen murskausta, jolloin hienoaines saadaan erotettua heti hyötykäyttöön. Paperi, pahvi ja energiajäte saatetaan myös paalata. Murskaus, seulonta ja paalaus tapahtuvat ulkona kentällä. Murskausta tehdään 1-4 kertaa vuodessa. Paalausta tehdään tarpeen mukaan. Puutarhajätteen kompostointi Puutarhajäte kompostoidaan kentälle rakennettavissa aumoissa. Aumojen rakentamisen yhteydessä jätteen joukkoon sekoitetaan tarvittaessa kompostoitumista edistäviä tukiaineita. Aumojen kääntö tehdään alkuvaiheessa noin 2 kertaa kuukaudessa ja myöhemmin 1 3 kertaa vuodessa. Kylmän aikana kääntöjä tehdään vähemmän. Kompostoitunut multa-aines käytetään hyödyksi yhtiön omassa maisemointirakentamisessa. Siirtokuormausasema (uusi toiminta) Kyseessä on uusi toiminta, joka on alkanut kesällä 2012. Hakija on hakenut siirtokuormausasemalle ympäristölupaa tätä päätöstä koskevassa ympäristölupahakemuksessa. Valvova viranomainen (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus) on hakijan ilmoituksen (14.3.2012) johdosta katsonut (14.5.2012), että siirtokuormausaseman toiminta on vastaavaa kuin voimassaolevan ympäristöluvan (2001) mukaisen kierrätyspolttoaineen valmistuslaitoksen/mekaanisen käsittelylaitoksen toiminta. Osa Westenergy Oy:n jätteenpolttolaitokselle poltettavaksi kuljetettavista jätteistä siirtokuormataan ja osa kuljetetaan suoraan pakkaavilla jäteautoilla laitokselle. Myös muiden yhtiöiden alueelta kerättyjä jätteitä voidaan siirtokuormata Etapissa. Siirtokuormausasemalla pienemmät jätekuormat kerätään yhteen, tiivistetään ja siirretään hyötykäyttökohteeseen. Aseman mitoituksena on käytetty 50 000 tonnin vuotuista jätemäärää.

19 Siirtokuormaushallin pinta-ala on noin 1200 m 2. Rakennus on liitetty Etapin väkevien vesien viemäriverkostoon, eli vedet johdetaan tasausaltaaseen 2. Rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto sekä suljettavat ovet, jotka estävät haittaeläinten pääsyn. Asemalle tuotavat jätekuormat tyhjennetään joko suoraan siirtokuormaukseen käytettäviin lavoihin/kontteihin tai vastaanottohalliin jossa ne tarkistetaan, lajitellaan, tarvittaessa murskataan ja siirretään tämän jälkeen lavoihin/kontteihin. Suoraan siirtolavoille tyhjennetään pääosin pakkaavilla jäteautoilla tuotavat asumisjätteet. Osa kuormista lajitellaan kaivinkoneella (esim. rakennusjätteet). Syksyn 2012 aikana esikäsittely on ollut ainoastaan lajittelua. Murskaus tapahtuu siirrettävällä tai kiinteästi sijoitettavalla murskausasemalla. Hallia ei ole varustettu pölynpoistolaitteistolla, koska jätettä ei seulota tai murskata kuin satunnaisesti. Poltettavan jätteen joukosta poistettaville jätejakeille varataan siirtolavoja (esim. metalli, SER, puhdas pahvi ja paperi, hyötykäyttöön kelpaamaton loppusijoitettava jäte). Voimalaitoksen huoltoseisokin ajan (noin 20 vrk vuodessa) jäte välivarastoidaan jätevoimalassa tai Etapissa loppusijoitusalueella. Jätteen viipymä hallissa on lyhyt, sillä poltettavaa jätettä kuljetetaan Westenergy Oy:n jätevoimalaan jokaisena arkipäivänä noin 4-5 kuormaa. Mekaaninen käsittelylaitos (kierrätyspolttoaineen valmistuslaitos) Laitokselle on olemassa tilavaraus hyötyjätekentällä, mutta laitosta ei ole vielä toistaiseksi rakennettu. Laitokselle on myönnetty ympäristölupa (2001), jossa laitosta on kutsuttu kierrätyspolttoaineen valmistuslaitokseksi ja kuivajätteen käsittelylaitokseksi. Hakija ei esitä muutoksia nykyisiin ympäristölupamääräyksiin. Hakemuksessa esitetty laitoksen kuvaus on yleispiirteinen, koska laitoksen lopullinen toteutustapa ei ole vielä selvillä. Käsittelykapasiteetti on 50 000 t/a. Mekaanisessa käsittelylaitoksessa energiahyötykäyttöön kelpaava jäte jalostetaan laatuvaatimukset täyttäväksi polttoaineeksi. Polttoaineelle asetettavat laatuvaatimukset riippuvat mm. voimalaitoksen käyttämästä tekniikasta. Laitoksessa käsitellään kaupan ja teollisuuden erilliskerättyä pakkausmateriaalia ja syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä yms. hyötykäyttöön soveltuvaa materiaalia sekä materiaalikierrätykseen ja polttoon soveltuvaa rakennus- ja purkujätettä. Käsittelykapasiteetilla 50 000 t/a on materiaalivirran arvioitu muodostuvan käytettävästä tekniikasta riippuen seuraavasti: Metalleja 3-5 % vastaa1 500 2 500 t/a Alitetta 25-35 % vastaa 12 500 17 500 t/a Kierrätyspolttoainetta 30-50% vastaa 15 000 25 000 t/a Kaatopaikkajätettä 10-40% vastaa 5 000 20 000 t/a Rakenteet ja vesien keräily Toiminnot sijoitetaan sisätiloihin alueelle rakennettavaan halliin. Rakennusala on noin 5 000 m 2. Hallin varustuksiin kuuluvat mm. vastaanotto/esilajittelutila, murskaus- ja lajittelulaitteisto, kontti/lavatila sekä mahdollisesti puoliautomaattinen täysien konttien/lavojen vaihtokoneisto. Konttimallissa varustukseen kuuluu myös puristinlaitteisto. Käsittelyhallin lattia on vas-

Biokaasulaitos 20 taava kuin hyötyjätekentällä (AB 22 40 mm). Rakennus liitetään jätekeskuksen laimeiden vesien viemäriverkostoon. Biojätteiden käsittely tapahtuu olemassa olevassa biokaasulaitoksessa. Laitoksen mitoituskapasiteetti on noin 55 000 t/a. Nykyisten lupaehtojen mukainen kapasiteetti on 51 950 t/a. Lupaa haetaan 55 000 tonnin käsittelylle vuodessa. Lisäksi hakija esittää, että laitoksen hajupäästön raja-arvoksi muutetaan 3000 HY/m 3 (nykyisin 1 500 HY/m 3 ) tai vaihtoehtoisesti hajunpoistossa on saavutettava vähintään 95 %:n reduktio. Nykyisen luvan mukaan biokaasulaitoksesta tuleva poistoilma on käsiteltävä niin, että mädätyksessä muodostuvien kaasujen hajunpoistossa saavutetaan vähintään 95 % reduktio tai hajupitoisuus ei ylitä 1500 hajuyksikköä/m 3, poistokohdasta mitattuna. Poistokaasujen ammoniakkipitoisuus saa olla korkeintaan 20 ppm. Kuvaus biokaasulaitoksessa käsiteltävistä jätelaaduista on esitetty tämän päätöksen taulukossa 1. Hakija on myöhemmin vastineessaan lausuntoihin, muistutuksiin ja mielipiteisiin tuonut esille perusteluja hajupäästön raja-arvon nostamiselle. Biokaasulaitoksen vaiheittainen käyttöönotto aloitettiin vuonna 2007. Biokaasulaitoksessa käsitellään erilliskerättyä biojätettä sekä kuntien jätevedenpuhdistamoiden lietteitä ja teollisuuden biojätteitä ja lietteitä. Laitosta käytetään 7 päivänä viikossa. Biokaasutuksessa biohajoava jäte mädätetään hallitusti tätä tarkoitusta varten rakennetuissa reaktoreissa (2 kpl) siten, että jätteestä saadaan hyötykäyttöön metaania. Biokaasutuksessa noin 40 % orgaanisesta aineksesta muuttuu kaasuksi, 10 % liukenee veteen ja 50 % jää edelleen lietteeseen. Jätekuormien vastaanotto tapahtuu suljetussa tilassa. Liete tuodaan laitokselle kuivattuna (TS > 15 %) lavoilla tai konteilla ja biojäte etupäässä pakkaavilla jäteautoilla. Prosessissa on varauduttu siihen, että laitosta voidaan tarvittaessa käyttää myös termofiilisellä toiminta-alueella. Biokaasutuksen jälkeen liete poistetaan reaktoreista ja kuivataan mekaanisesti. Mekaanisesti kuivattu liete kuivataan edelleen termisesti ja pelletoidaan. Lietteen termisessä kuivatuksessa mekaanisesti kuivatun lietteen kuiva-ainepitoisuus nostetaan noin 90 p-%:iin. Myös lietteen lopullinen hygienisointi tapahtuu kuivauksen yhteydessä, kun sen lämpötila nostetaan veden höyrystymisen edellyttämään yli 100 C:een. Eläinjätettä sisältävän lietteen hygienisoinnissa noudatetaan eläinjäteasetuksen EU1774/2002 vaatimuksia. Kuivattua ja rakeistettua tuotetta käytetään nyt tai tulevaisuudessa hyödyksi esimerkiksi viherrakentamisessa, metsä- ja peltolannoitteena tai polttoaineena jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolisessa voimalaitoksessa. Biokaasulaitoksen yhteydessä on tuotevarasto, joka on mitoitettu puolen vuoden tuotantokapasiteetin mitoitukseen (4500 t). Kaasujen käsittely Prosessin yhteydessä muodostuu kaasua, jossa metaania on noin 65 % ja hiilidioksidia noin 30 % ja lisäksi jonkin verran rikkivetyä, vesihöyryä ja muita kaasuyhdisteitä. Biojätteiden ja lietteiden vastaanottotilasta, lietesäiliöistä sekä kuljettimilta kerätyt hajukaasut käsitellään ensin vesipesurilla ammoni-