KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA Kun Suomen talous lähti heikkenemään vuoden 2008 aikana, työttömyys lähti saman vuoden lopussa jyrkkään kasvuun lähes yhtä aikaa kaikissa maakunnissa. Konkurssit eivät ole näin suorassa yhteydessä talouden yleiseen kehitykseen. Iso määrä konkursseista ajoittui kuitenkin vuosille 2008 2010, jolloin työttömyyden kasvu oli voimakkainta. Varsinais-Suomessa konkurssien määrä lähti nousuun selvästi ennen työttömyyttä ja varsinainen isompi konkurssiaalto rantautui Varsinais-Suomeen vasta vuonna 2011. Konkurssien lukumäärä sellaisenaan ei kuvaa kovin hyvin maakuntien välisiä eroja eikä heijasta yleistä taloustilannetta. Monet maakunnat ovat pienyritysvaltaisia ja isot yritykset ovat keskittyneet suuriin maakuntiin. Yhden yrityksen konkurssi ei ole talousarvoltaan sama kaikissa maakunnissa, ja maakuntien toimialarakenteissa on suuria eroja. Lisäksi yhä useampi suomalaisyritys on muuttunut osaksi isoa kansainvälistä yritystä, joten suuria määriä työpaikkoja on vähentynyt tuotantolaitosten lakkauttamisen seurauksena, esim. matkapuhelintehdas Salossa. KONKURSSIIN HAETUT YRITYKSET AIEMPAA SUUREMPIA Konkurssiyritysten henkilöstömäärätilastot antavat hieman enemmän tietoa talouden kehityksestä. Konkurssiin haettujen yritysten lukumäärä koko maan tasolla on pysynyt vuoden 2011 jälkeen likimain ennallaan, kun taas konkurssiin haettujen yritysten henkilöstön kokonaismäärä on ollut viimeisen vuoden ajan kasvussa. Konkurssiin haettujen yritysten keskikoko on siis kasvanut. Pitkän aikavälin tarkastelu koko maan tasolla osoittaa, että kehitys on ollut tämän suuntainen jo ainakin kymmenen vuoden ajan. Kuvio 1. Konkurssiin haettujen yritysten lukumäärän kehitys ajalla 2004.1. 2013.6. Käyrät kuvaavat 12 kk liukuvaa summaa. Varsinais-Suomen konkurssien lukumääräakseli on kuviossa oikealla muiden alueiden vasemmalla. Koska iso osa yritysten kotipaikoista sijaitsee Uudellamaalla, Uudenmaan kehitystä on tarkasteltu erillään muista. VARSINAIS-SUOMESSA KONKURSSIIN HAETUT YRITYKSET PIENEMPIÄ KUIN KOKO MAASSA KESKIMÄÄRIN Varsinais-Suomessa oli vuosina 2009 2011 koko maata selvästi enemmän konkurssiin haettuja yrityksiä yrityskantaan suhteutettuna (taulukko 5). Konkurssiin haetut yritykset olivat kuitenkin pienempiä kuin koko maassa keskimäärin (taulukko 6). Eniten yrityksiä haettiin konkurssiin rakennusalalla ja teollisuudessa. Konkurssiin hakeutuneiden yritysten lukumäärät ovat liian pieniä analysoitavaksi tässä tietoiskussa esitettyä tarkemmalla toimialajaolla tai seutu- ja kuntatasolla. Konkursseja koskevat tilastot on poimittu Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta (oikeus-tilastot). Kuvio 2. Konkurssiin haettujen yritysten henkilöstömäärän kehitys ajalla 2004.1. 2013.6. Käyrät kuvaavat 12 kk liukuvaa summaa pitkän aikavälin kehityksen havaitsemiseksi. Tämän tarkastelutavan huonona puolena on isojen konkurssiyritysten näkyminen vuosisummissa vuoden ajan. Varsinais-Suomen käyrissä näkyy vuoden ajan Finluxin konkurssi syksyllä 2005 (425 työntekijää) sekä FNSteelin konkurssi kesäkuussa 2012 (180 työntekijää). 1
Kuvio 3. Konkurssiin haettujen yritysten henkilöstömäärän kehitys maakunnittain, suhteellinen muutos edellisen vuoden tilanteeseen ajalla 2005.1. 2013.6 Kuviosta voidaan havaita, että konkurssien määrä (henkilöstömäärällä mitattuna) kasvaa ja laskee maakunnissa hyvin eri tahtiin. Iso osa kasvusta on kuitenkin keskittynyt vuosille 2008 2010. Kuvio on tehty laskemalla ensin konkurssiin haettujen yritysten henkilöstön kokonaismäärän 12 kk liukuvat summat (vuosisummat). Kunkin kuukauden liukuvaa summaa on verrattu vuoden takaiseen vastaavaan lukuun laskemalla muutosprosentit kullekin kuukaudelle. Pienet vierekkäin sijaitsevat maakunnat on summattu tässä tarkastelussa yhteen. Kuviota on tarkoitus tulkita ensisijaisesti värien avulla. Keltainen väri tarkoittaa henkilöstömäärän vähenemistä ja harmaa kasvua vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna (mitä tummempi väri sitä voimakkaampi suhteellinen muutos). 2
Kuvio 4. Konkurssiin haettujen yritysten henkilöstön kokonaismäärän kehitys toimialoittain, suhteellinen muutos edellisen vuoden tilanteeseen ajalla 2005.1. 2013.6 Varsinais-Suomessa konkursseja (henkilöstömäärällä mitattuna) oli alussa enemmän teollisuuden, kuljetuksen ja rakentamisen alalla. Vasta myöhemmin konkurssit alkoivat näkyä palvelusektorilla. Kuvio on tehty laskemalla ensin konkurssiin haettujen yritysten henkilöstön kokonaismäärän 12 kk liukuvat summat (vuosisummat). Kunkin kuukauden liukuvaa summaa on verrattu vuoden takaiseen vastaavaan lukuun laskemalla muutosprosentit kullekin kuukaudelle. Kuviota on tarkoitus tulkita ensisijaisesti värien avulla. Keltainen väri tarkoittaa henkilöstömäärän vähenemistä ja harmaa kasvua vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna (mitä tummempi väri sitä voimakkaampi suhteellinen muutos). Kunkin maakunnan väriskaala on asetettu erikseen, joten tummuusasteita voi vertailla vain maakunnan sisällä toimialojen kesken, mutta ei maakuntien välillä. Vuosisummien takia isojen yritysten konkurssit näkyvät tummempana alueena kokonaisen vuoden ajan. 3
Taulukko 5. Konkurssiin haettujen yritysten lukumäärä toimitaloittain ja maakunnittain yhteensä vuosina 2009 2012 suhteutettuna vuoden 2008 lopun yrityskantaan Taulukon lukujen tulkintaesimerkki: Varsinais-Suomen kaupan alan yrityksistä 4,1 % haettiin konkurssiin vuosina 2009 2012, mikä on hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin (3,8 %). Eniten konkurssiin haettuja yrityksiä oli rakennusalalla. Maakuntien vertailua on helpotettu värien avulla. Harmaa väri kertoo, että konkurssiin haettuja yrityksiä on enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Vastaavasti keltainen väri kertoo, että konkurssiin haettuja yrityksiä on vähemmän. Mitä voimakkaampi väri, sitä kauempana maakunta on koko maan keskiarvosta. 4
Taulukko 6. Työntekijöiden määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä toimitaloittain ja maakunnittain yhteensä vuosina 2009 2012 Henkiöiden lukumäärä on suhteutettu vastaavana ajankohtana konkurssiin haettujen yritysten lukumäärään. Taulukon lukujen tulkintaesimerkki: Varsinais-Suomen konkurssiin haettujen kaupan alan yrityksissä oli keskimäärin 3,7 työntekijää vuosina 2009 2012, mikä on hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin (3,6 työntekijää). Henkilömäärältään suurimmat konkurssiin haetut yritykset olivat teollisuudessa. Maakuntien vertailua on helpotettu värien avulla. Harmaa väri kertoo, että konkurssiin haetut yritykset ovat henkilöstömäärältään suurempia kuin koko maassa keskimäärin. Keltainen väri taas kuvaa sitä, että yritykset ovat henkilöstömäärältään pienempiä. Mitä voimakkaampi väri, sitä kauempana maakunta on koko maan keskiarvosta. 5