Työttömyys IT-alalla koko Suomessa ja maakunnissa

Transkriptio

1 Informaatioknologian tiedekunnan julkaisuja No. 23/2016 Päivi Kinnunen, Pekka Neittaanmäki Työttömyys IT-alalla koko Suomessa ja maakunnissa -

2 Informaatioknologian tiedekunnan julkaisuja No. 23/2016 Editor: Pekka Neittaanmäki Covers: Jarno Kiesiläinen Copyright 2016 Päivi Kinnunen, Pekka Neittaanmäki ja Jyväskylän yliopisto ISBN (verkkoj.) ISSN Jyväskylä 2016

3 1 JOHDANTO Tässä raportissa tarkasllaan koulutusasittain työttömien työnhakijoiden keskimääräisiä lukumääriä IT-alalla koko Suomessa ja erikseen maakunnittain. Raportin lähenä on käytty Työ- ja elinkeinominisriön työnvälitystilastoja ja Tilastokeskuksen ammattiryhmä-luokitusta IT-alalle. Mukaan on ottu ammattiryhmäluokat 25 Tieto- ja viestintäknologian erityisasiantuntijat sekä 35 Informaatio- ja tietoliikenneknologian asiantuntijat. Näitä luokkia on avattu paremmin liitessä 1. IT- alaa voi opiskella kaikilla koulutusasilla opistotasosta aina tutkijakoulutusaselle asti. Tässä raportissa IT alan työttömyyttä on tarkasltu neljässä pääryhmässä: 1 Perusas (ammatillinen koulutus) 2 Keskias ja alin (ammatillinen koulutus) 3 (opistot ja ammattikorkeakoulut) 4 (yliopistokoulutus) Tutkijakoulutusas jättiin lähes kokonaan pois, koska siinä työttömiä oli vain muutamia. Liitestä 2 löytyy koottuna ryhmittäiset työttömien työnhakijoiden määrät maakunnittain vuosina. IT-alalla oli vuonna koko maassa työttömiä työnhakijoita keskimäärin 10444, vuonna työttömiä työnhakijoita oli ja vuonna heitä oli Vuonna oli siis keskimäärin noin 63% enemmän työttömiä työnhakijoita kuin vuonna ja noin 31% enemmän kuin vuonna. Vuonna työnhakijoista oli keski- ja alimman en suorittaneita keskimäärin 6060 (58 %), alemman en suorittaneita 1378 (13 %) ja 650 (6 %) ylemmän en suorittaneita. Vastaavat luvut vuonna olivat keskimäärin 7198 (55 %), 2104 (16 %) ja 1495 (11 %). Vuonna työnhakijoista oli keski- ja alimman en suorittaneita keskimäärin 8682 (51 %), alemman en suorittaneita 3451 (20 %) ja ylemmän en suorittaneita 2492 (15 %). Tietokniikka-alan yrityksissä henkilöstöä on kaikkiaan noin (ohjelmistoja palveluyritykset). Jos otaan mukaan myös esim. peliala, leoperaattorit, sulauttuja ohjelmistoja ja järjeslmiä kevät yritykset, kaupan ala sekä julkinen sektori, on henkilöstöä noin Kun tilannetta tarkasllaan maakunnittain, määrällisesti enin työttömiä työnhakijoita oli Uudellamaalla: vuonna keskimäärin 3011 (32 % koko maan työttömistä työnhakijoista), vuonna keskimäärin 4020 (34 % koko maan työttömistä työnhakijoista) ja vuonna keskimäärin 6102 (37 % koko maan

4 työttömistä työnhakijoista), eli lisäystä vuodesta vuoen on tullut 1900 henkeä, mikä vastaa kolmea prosenttiyksikköä. Vastaavat luvut muilla Nokia-maakunnilla ovat: [1] vuonna 705 (7 % koko maan työttömistä työnhakijoista), vuonna 1079 (9 % koko maan työttömistä työnhakijoista) ja vuonna 1700 (10 % koko maan työttömistä työnhakijoista). [2] Pirkanmaa vuonna 828 (9 % koko maan työttömistä työnhakijoista), vuonna 1295 (11 % koko maan työttömistä työnhakijoista) ja vuonna 1937 (12 % koko maan työttömistä työnhakijoista). [3] Varsinais- vuonna 801 (9 % koko maan työttömistä työnhakijoista), vuonna 1099 (9 % koko maan työttömistä työnhakijoista) ja vuonna 1443 (9 % koko maan työttömistä työnhakijoista). Keski-Suomessa Nokian toiminta loppui Vastaavat luvut Keski-Suomen osalta ovat vuonna 599 (6 % koko maan työttömistä työnhakijoista), vuonna 804 (7 % koko maan työttömistä työnhakijoista) ja vuonna 911 (6 % koko maan työttömistä työnhakijoista). 1 Arvio TEM Tässä raportissa luvussa 2 tarkasllaan työttömyystilannetta koko maassa koulutusasittain. Luvussa 3 työttömien työnhakijoiden kehitystä erillään maakunnittain ja koulutusasittain.

5 2 KOKO MAAN TILANNE IT-alalla oli vuonna työttömiä työnhakijoita keskimäärin 10444, vuonna työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin ja vuonna heitä oli keskimäärin Vuonna oli siis keskimäärin noin 63% enemmän työttömiä työnhakijoita kuin vuonna ja noin 31% enemmän kuin vuonna. Kuviosta 1 ja taulukosta 1 ilmenee työttömyyden kehitys koulutusasittain vuosina ja keskimääräinen muutos verrattuna vuoen. IT-alan työttömien työnhakijoiden jakauma koulutusasittain koko maassa Perusas Keski-as+alin % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 1. Työttömien työnhakijoiden jakautuminen koulutusasittain. Taulukko 1: Koko maan IT-alan työttömien työnhakijoiden määrä. Perusa s Keskias+alin korkeaas Muutos vuoen korkeak ouluas Muutos vuoen Muutos vuoen

6 Kuviosta 1 havaitaan, että suurimman ryhmän muodostavat ammatillisen koulutuksen saaneet. Taulukossa 2 on koko maan osalta keskiasen ja alimman en suorittaneiden osalta tarkempi eritly ja taulukossa 3 vastaavasti työttömät työnhakijat alemman ja ylemmän en osalta sekä tutkijatasolla ja myös luokka tunmaton. Taulukko 2: Keskiasen ja alimman en suorittaneet työttömät työnhakijat. Keskias Alin Keskias + alin Taulukko 3: Alemman ja ylemmän en, tutkijakoulutusasen ja tunmattoman koulutusasen suorittaneet työttömät työnhakijat. korkeakoul uas korkeakoulu as Tutkijakoulu tusas Tunmaton

7 3 MAAKUNNITTAIN Tässä luvussa on erilty maakunnittain IT-alan työttömien työnhakijoiden määrät koulutusasittain. Taulukoissa oleva merkintä. tai 0 tarkoittaa, että tietoa ei ole saatu, se on liian epävarma esittäväksi tai se on salassapitosäännön alainen eli työttömiä työnhakijoita on alle 5 ko. ryhmässä. Kaikissa maakunnissa on yhensä piilottuja työttömiä työnhakijoita vuosien aikana keskimäärin henkilöä vuosittain. Heidät on kuinkin laskettu mukaan puhuttaessa koko maan työttömien työnhakijoiden lukumääristä. Kuviossa 2 on havainnollisttu työttömien työnhakijoiden määrää maakunnittain vuosina,,, ja. Kuviossa 3, 4 ja 5 on vuosien, ja osalta erilty maakunnittain työttömien työnhakijoiden määrä eri koulutusasilla. lkm 7000 Kaikki IT-alan työttömät työnhakijat maakunnittain Kuvio 2. IT-alan työttömät työnhakijat maakunnittain.

8 IT-alan työttömät työnhakijat maakunnittain Lappi Kainuu Elä- Keski- Karjala Savo Elä-Savo Kaakkois- Pirkanmaa Häme Satakunta Varsinais- Uusimaa lkm Keski-as+alin Kuvio 3. Työttömät työnhakijat maakunnittain eri koulutusasilla vuonna. IT-alan työttömät työnhakijat maakunnittain Lappi Kainuu Elä- Keski- Karjala Savo Elä-Savo Kaakkois- Pirkanmaa Häme Satakunta Varsinais- Uusimaa lkm Keski-as+alin Kuvio 4. Työttömät työnhakijat maakunnittain eri koulutusasilla vuonna.

9 IT-alan työttömät työnhakijat maakunnittain Lappi Kainuu Elä- Keski- Karjala Savo Elä-Savo Kaakkois- Pirkanmaa Häme Satakunta Varsinais- Uusimaa lkm Keski-as+alin Kuvio 5. Työttömät työnhakijat maakunnittain eri koulutusasilla vuonna.

10 3.1. Uusimaa Perusa s Kesk ias Alin Keskias+alin Tutkijako ulutusas IT-alan työttömien työnhakijoiden jakauma koulutusasittain Uudellamaalla Perusas Keski-as+alin % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

11 3.2. Varsinais- Perusa s Kesk ias Alin Keskias+alin Tutkijako ulutusas IT-alan työttömien työnhakijoiden jakauma koulutusasittain Varsinais- Suomessa Perusas Keski-as+alin % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

12 3.3. Satakunta Perusa s Kesk ias Alin Keskias+alin Tutkijako ulutusas IT-alan työttömien työnhakijoiden jakauma koulutusasittain Satakunnassa Perusas Keski-as+alin % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

13 3.4. Häme Perusa s Kesk ias Alin Keskias+alin Tutkijako ulutusas IT-alan työttömien työnhakijoiden jakauma koulutusasittain Hämeessä Perusas Keski-as+alin % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

14 3.5. Pirkanmaa Perusa s Kesk ias Alin Keskias+alin Tutkijako ulutusas IT-alan työttömien työnhakijoiden jakauma koulutusasittain Pirkanmaalla Perusas Keski-as+alin % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

15 3.6. Kaakkois- Perusa s Kesk ias Alin Keskias+alin Tutkijako ulutusas IT-alan työttömien työnhakijoiden jakauma koulutusasittain Kaakkois- Suomessa Perusas Keski-as+alin % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

16 3.7. Elä-Savo Perusa s Kesk ias Alin Keskias+alin Tutkijako ulutusas IT-alan työttömien työnhakijoiden jakauma koulutusasittain Elä-Savossa Perusas Keski-as+alin % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

17 3.8. Savo Perusa s Kesk ias Alin Keskias+alin Tutkijako ulutusas IT-alan työttömien työnhakijoiden jakauma koulutusasittain Savossa Perusas Keski-as+alin % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

18 3.9. Karjala Perusa s Kesk ias Alin Keskias+alin Tutkijako ulutusas IT-alan työttömien työnhakijoiden jakauma koulutusasittain Karjalassa Perusas Keski-as+alin % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

19 3.10. Keski- Perusa s Kesk ias Alin Keskias+alin Tutkijako ulutusas IT-alan työttömien työnhakijoiden jakauma koulutusasittain Keski-Suomessa Perusas Keski-as+alin % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

20 3.11. Elä- Perusa s Kesk ias Alin Keskias+alin Tutkijako ulutusas IT-alan työttömien työnhakijoiden jakauma koulutusasittain lla Perusas Keski-as+alin % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

21 3.12. Perusa s Kesk ias Alin Keskias+alin Tutkijako ulutusas IT-alan työttömien työnhakijoiden jakauma koulutusasittain lla Perusas Keski-as+alin % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

22 3.13. Perusa s Kesk ias Alin Keskias+alin Tutkijako ulutusas IT-alan työttömien työnhakijoiden jakauma koulutusasittain lla Perusas Keski-as+alin % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

23 3.14. Kainuu Perusa s Kesk ias Alin Keskias+alin Tutkijako ulutusas IT-alan työttömien työnhakijoiden jakauma koulutusasittain Kainuussa Perusas Keski-as+alin % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

24 3.15. Lappi Perusa s Kesk ias Alin Keskias+alin Tutkijako ulutusas IT-alan työttömien työnhakijoiden jakauma koulutusasittain Lapissa Perusas Keski-as+alin % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

25 5 YHTEENVETO Suurimman työttömien työnhakijoiden ryhmän vuonna muodostivat keskiasen IT-alan koulutuksen suorittaneet. Heitä oli työtä vailla keskimäärin 6477 henkilöä eli 38 % kaikista IT-alan työttömästä työnhakijasta. Toiseksi suurimman työttömien työnhakijoiden ryhmän muodostivat alemman en suorittaneet. Heitä oli keskimäärin 3451 työtöntä työnhakijaa, mikä on noin 20 % vuoden IT-alan työttömistä työnhakijoista. Kolmanneksi suurimman ryhmän muodistavat alemman en käyneet IT-alan ammattilaiset, joista keskimäärin 2492 oli vuonna työttömänä työnhakijana. Tämä on noin 15 % kaikista IT-alan työttömistä työnhakijoista vuonna. Ensimmäisen ryhmän henkilöt ovat ongelmallisia työllistymisen takia, koska osa heidän ammattinimikkeistään on vanhentunut. Ryhmät kaksi ja kolme muodostavat työvoimareservin tulevalle IT-kasvulle. Volyymi vastaa alle vuoden koulutustarjontaa. Alalla on alueellisesti samanaikaisesti ja toimialoittain työvoimapula ja toisaalta ylitarjontaa työvoimasta. Tämä tulee huomioida sekä tutkintoon johtavassa koulutuksessa että aikuiskoulutuksessa.

26 LIITE 1 25 Tieto- ja viestintäknologian erityisasiantuntijat 251 Sysemityön erityisasiantuntijat 2511 Sovellusarkkihdit 2512 Sovellussuunnitlijat 2513 Web- ja multimediakehittäjät 2514 Sovellusohjelmoijat 2519 Muut ohjelmistoja sovelluskehittäjät 252 Tietokantojen,- verkkojen ja ohjelmistojen erityisasiantuntijat 2521 Tietokantasuunnitlijat ja -vastaavat 2522 Tietojärjeslmien ylläpitäjät 2523 Tietoverkkojen erityisasiantuntijat 2529 Muut tietokanta- ja tietoverkkojen erityisasiantuntijat 35 Informaatio- ja tietoliikenneknologian asiantuntijat 351 ICT-alan knikot ja käyttäjätukihenkilöt 3511 Käytön operaattorit 3512 Käytön tukihenkilöt 3513 Tietoverkkoknikot 3514 Webmasrit ja -knikot 352 Teleliikenne- sekä radio- ja tv-knikot 3521 Lähetys- ja audiovisuaaliknikot 3522 Televiestinnän kniset asiantuntijat

27 LIITE 2 Uusimaa Varsinais- Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois- Elä-Savo Savo Karjala Keski- Elä- Kainuu Lappi Koko maa Keskias+alin (amk ja ylempi amk) (kandi+maisri)

28 Uusimaa Varsinais- Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois- Elä-Savo Savo Karjala Keski- Elä- Kainuu Lappi Koko maa Keskias+alin (amk ja ylempi amk) (kandi+maisri)

33 Informaatioknologian tiedekunnan julkaisuja No. 23/2016 ISBN (verkkoj.) ISSN