Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 Kokousaika 6.5.2014 klo 16.10-17.46 Kokouspaikka Opetusvirasto, Hämeentie 11 A, 3. krs, huone 324 Läsnä Jäsenet Krohn, Minerva Rydman, Wille Ekman, Johan Jalovaara, Ville Leoni, Juha Nordman, Bernt Palm, Anniina Raittinen, Timo Razmyar, Nasima Ahva, Toni Hannula, Markku puheenjohtaja jäsen, varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen varajäsen varajäsen Muut Urho, Ulla-Marja Grönholm, Niclas Jarnila, Rauno Kyllönen, Marjo Pohjolainen, Liisa Sarvanto-Hohtari, Susanna Sermilä, Paula Viljanen, Ritva Suoninen, Liisa Aalto-Setälä, Merja Kemppi Mauno, Nuikkinen Kaisa, kaupunginhallituksen edustaja linjanjohtaja opetustoimen johtaja vs. linjanjohtaja linjanjohtaja tilapalvelupäällikkö kehittämisjohtaja apulaiskaupunginjohtaja viestintäpäällikkö pöytäkirjanpitäjä asiantuntija saapui klo 16.50, poistui klo 17.10, läsnä :n 77 käsittelyssä asiantuntija saapui klo 16.50, poistui klo 17.10, läsnä :n 77 käsittelyssä
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 Asia 71 OTJ/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 72 OTJ/2 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 73 OTJ/3 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 74 OTJ/4 Kaupungin viranomaisen päätösten seuraaminen 75 OTJ/5 Ilmoitusasiat 76 OTJ/6 Esitys opetustoimen johtosäännön organisaatiomääräysten muuttamiseksi 77 OTJ/7 Opetuslautakunnan lausunto talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaluonnoksesta 2015-2024 78 OTJ/8 Perusopetuslain mukaisen iltapäivätoiminnan avustusperusteiden mukaiset laskennalliset euromäärät lukuvuodelle 2014-2015 79 OTJ/9 Ylipormestarin oppilaskuntapäivien 2014 julkilausuma 80 OTJ/10 Opetuslautakunnan kokousajat syyskaudella 2014 81 POL/1 Malmin ja Pukinmäen alueen palveluverkon kehittäminen 82 POL/2 Oikaisuvaatimus luokanopettajan valinnasta 83 RPKL/1 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle lasten päivähoidosta annetun lain 11 a :n muuttamisesta ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 3 :n muuttamisesta (subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen) 84 RPKL/2 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esityksistä 85 RPKL/3 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle esiopetuksen opetussuunnitelman perusteista 86 RPKL/4 Ruotsinkielisen päivähoidon toimipisteiden toiminta-ajat kesällä 2014 87 NAL/1 Opetuslautakunnan lausunto Stadin ammattiopiston Myllypuron toimipisteen muutostyön hankesuunnitelmasta 88 OTJ/11 Opetuslautakunnan tilapäisen jaoston asettaminen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 (75) OTJ/1 71 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Käsittely päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Razmyar ja Raittinen tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Puheenjohtaja Krohn ehdotti jäsen Hannulan esteen johdosta, että pöytäkirjan tarkastajaksi valitaan jäsen Raittinen. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Päätösehdotus päättää todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Katri Korolainen (Markku Hannula) ja Nasima Razmyar (Jussi-Pekka Rode) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 2 (75) OTJ/2 72 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Päätös päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 3 (75) OTJ/3 73 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Päätös päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen: Opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto Kehittämisjohtaja Nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan linjanjohtaja viikko 17 Perusopetuslinjan linjanjohtaja Ruotsinkielisen päivähoito- ja koulutuslinjan linjanjohtaja opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. n perustelut Kysymyksessä olevien päätösten otsikkotasoinen listaus jaetaan kokouksessa pöydälle ja päätökset ovat kokouksessa pöytäkirjanpitäjällä nähtävissä. Jaostojen pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset julkaistaan opetusviraston www-sivuilla: http://www.hel.fi/hki/opev/fi/p t_ksenteko/esityslistat-ja-poytakirjat http://www.hel.fi/hki/opev/fi/p t_ksenteko/viranhaltijapaatokset opetustoimen johtaja Rauno Jarnila
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 4 (75) OTJ/4 74 Kaupungin viranomaisen päätösten seuraaminen Päätös päätti, ettei se ota seuraavan viranomaisen tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen: Opetustoimen johtaja viikko 17 opetustoimen johtajan sijainen Paula Sermilä Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. n perustelut Kysymyksessä olevien päätösten otsikkotasoinen listaus jaetaan kokouksessa pöydälle ja päätökset ovat kokouksessa pöytäkirjanpitäjällä nähtävissä. Viranhaltijapäätökset julkaistaan opetusviraston www-sivuilla: http://www.hel.fi/hki/opev/fi/p t_ksenteko/viranhaltijapaatokset opetustoimen johtajan sijainen Paula Sermilä
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 5 (75) OTJ/5 75 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä ilmoitusasiat tiedoksi. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. n perustelut Kaupunginhallituksen tietotekniikkajaosto päätti 14.4.2014 ( 3) kokoontua syksyllä 1.9., 29.9., 27.10. ja 1.12.2014. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 6 (75) OTJ/6 76 Esitys opetustoimen johtosäännön organisaatiomääräysten muuttamiseksi HEL 2014-000422 T 00 01 00 Päätös Käsittely päätti panna asian pöydälle. Esittely. Keskustelu. Puheenjohtaja Krohn ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Hyväksyttiin puheenjohtaja Krohnin ehdotus. Lisätiedot opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Kati Laaksonen, lakimies, puhelin: 310 86628 kati.laaksonen(a)hel.fi Aira Saarni, henkilöstölakimies, puhelin: 310 86748 aira.saarni(a)hel.fi Esitysehdotus esittää kaupunginhallitukselle edelleen kaupunginvaltuustolle esitettäväksi, että opetustoimen johtosääntöä muutetaan 1.10.2014 lukien seuraavasti: 3 Esittely Lautakunnan kokouksissa viraston päällikkö esittelee virastoa kokonaisuudessaan, hallinto- ja henkilöstöosastoa, talous- ja tilapalveluosastoa sekä useampaa kuin yhtä osastoa koskevat asiat. Muun osaston päällikkö esittelee osaston toimialaan kuuluvat asiat. --- 10 Organisaatio
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 7 (75) OTJ/6 n perustelut Virastossa on seuraavat osastot: - hallinto- ja henkilöstöosasto - talous- ja tilapalveluosasto - nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja - perusopetuslinja - ruotsinkielinen päivähoito- ja koulutuslinja Osaston toimistotasoisesta yksikköjaosta päättää lautakunta. Viraston päällikkönä on opetustoimen johtaja. Hallinto- ja henkilöstöosaston päällikkönä on hallintojohtaja. Talous- ja tilapalveluosaston päällikkönä on talousjohtaja. Muun osaston päällikkönä on linjanjohtaja. --- 12 Hallinto- ja henkilöstöosaston toimiala Osasto huolehtii asetettujen tavoitteiden mukaisesti viraston keskitetyistä henkilöstö-, laki-, yleishallinto-, tieto- ja ennakointipalvelujen järjestämisestä ja kehittämisestä. --- 13 Talous- ja tilapalveluosaston toimiala Osasto huolehtii asetettujen tavoitteiden mukaisesti viraston keskitetyistä talous-, tila-, hankinta- ja tietotekniikkapalveluiden järjestämisestä ja kehittämisestä. Organisaatiouudistuksen tausta ja tavoitteet Opetusviraston organisaatio uudistettiin vuoden 2005 alussa. Silloin viraston yhdeksi osastoksi perustettiin hallinto- ja kehittämiskeskus, johon keskitettiin hallintoa, tukipalveluja ja yleistä kehittämistä koskevia tehtäviä. Samaan aikaan uudistettiin terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston organisaatiot perustamalla myös niihin hallinto- ja kehittämiskeskukset. Vuoden 2013 alussa terveyskeskus ja sosiaalivirasto yhdistettiin sosiaali- ja terveysvirastoksi ja osasta sosiaalivirastoa perustettiin varhaiskasvatusvirasto.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 8 (75) OTJ/6 Opetusviraston hallinto- ja kehittämiskeskuksessa hallinto- ja taloustehtävissä on 100 vakanssia, joista täyttämättä on tällä hetkellä kaksi vakanssia. Erilaisissa tukitehtävissä mm. koulujen ja oppilaitosten kalustonhoito ja atk-tuki on 71 vakanssia, joista täyttämättä on niin ikään kaksi vakanssia. Opetusviraston nykyisen organisaation ja sen osana hallinto- ja kehittämiskeskuksen perustaminen valmisteltiin vuonna 2004 eli kymmenen vuotta sitten. Sen jälkeen opetusvirastoin toimintaympäristö on muuttunut monin tavoin. Viraston yksikkörakennetta on muutettu mm. tilakeskuksen perustamisen, henkilöstökeskuksen muutosten sekä kaupungin keskitetyn kirjaamon perustamisen yhteydessä. Myös ruotsinkielinen päivähoito ja sen hallinto on siirretty opetusvirastoon. Viraston sisällä osastojen välistä tehtävänjakoa on muutettu mm. taloushallinnon, korvausten ja avustusten käsittelyn osalta. Suomenkieliseen perusopetukseen on luotu aluepäällikkömalli. Ammatilliset oppilaitokset on koottu Stadin ammattiopistoksi ja Stadin aikuisopistoiksi. Kaupungissa joudutaan lähivuosina varautumaan taloudellisen tilanteen kiristymiseen tuottavuutta parantamalla. Keinoja ovat mm. organisaatiorakenteiden madaltaminen ja vakanssien uudelleen järjestäminen. Kaupunginhallituksen 9.12.2013 antamien ohjeiden mukaan erityisesti hallinnolta edellytetään tuottavuuden lisäämistä. Samoin kaupunginhallituksen 24.3.2014 antamien talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeiden mukaan vapatuvat tehtävät virastojen talous- ja hallintohenkilöstön piirissä pyritään täyttämään ensi sijassa virasto- tai kaupunkitason sisäisin järjestelyin. Organisaatiouudistuksen valmistelu Hallinto- ja kehittämiskeskusta johtava kehittämisjohtaja siirtyy eläkkeelle 1.10. 2014 lukien. Opetustoimen johtaja antoi 20.1.2014 viraston kehittämisjohtajalle tehtäväksi selvittää mahdollisia hallinto- ja kehittämispalveluiden organisoinnin muutostarpeita. Keskeisimpänä selvityskohteena oli tarkastella vuonna 2013 perustetun sosiaali- ja terveysviraston kolmen keskitetyn hallinnollisluonteisen osaston mallin soveltuvuutta opetusvirastoon. Päätösesityksen liitteenä oleva selvitys kuulemisineen valmistui 31.3.2014. Selvityksen mukaan hallinto- ja kehittämiskeskuksen jakamista sosiaali- ja terveysviraston ja varhaiskasvatusviraston mukaisesti kolmeen hallinnollisluonteiseen yksikköön ei voi selvitysten perusteella pitää tarkoituksenmukaisena. Sen sijaan jakoa kahteen osastoon,
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 9 (75) OTJ/6 hallinto- ja henkilöstöosastoon ja talous- ja tilapalveluosastoon, voidaan perustella mm. seuraavasti: - keskitettyjen hallinto- ja kehittämistehtävien organisaatiorakenne madaltuu, kun yksiköt ovat lähempänä viraston johtoa - kahtiajaolla kumpikin osasto muodostuu sisäisesti yhteensopivista ja tarvittavia sijaisjärjestelyjä mahdollistavista kokonaisuuksista - kahden osaston puitteissa toimialat on mahdollista määritellä riittävän hyvin yhteyksien varmistamiseksi kaupunkitason keskitettyihin palveluihin nähden - kun kehittämisjohtajan virkaa ei täytetä ja kun uudet osastopäälliköiden virat täytetään viraston sisäisellä ilmoittautumismenettelyllä ja virkasiirroilla, talous- ja hallintohenkilöstöä voidaan vähentää kaupunginhallituksen ohjeiden mukaisesti - viraston johtoryhmän jäsenten lukumäärä ei muutu, kun nykyisin johtoryhmässä on hallinto- ja kehittämiskeskuksesta sekä hallinto- ja kehittämisjohtaja että hänen alaisenaan toimiva henkilöstöpäällikkö - henkilöstömäärältään osastot ovat keskimäärin suunnilleen samankokoisia kuin vuonna 2014 perustetun kaupunginkanslian osastot. Osastojen johtaminen tulee tehokkaammaksi, kun perustettavien osastojen tehtävät liittyvät nykyistä selkeämmin toisiinsa ja tehtävät muodostavat sisällöllisesti yhtenevän kokonaisuuden. Perustettaviksi esitettävät osastot on koottu hallinto- ja kehittämiskeskusten tehtäväkokonaisuuksista siten, että hallinto- j a henkilöstöosaston toimialaa vastaavat kaupunkitason keskitetyissä palveluissa lähinnä kaupunginkanslian hallinto-osaston, oikeuspalvelujen, henkilöstöosaston sekä Oiva Akatemian ja kaupungin tietokeskuksen palvelut ja vastaavasti talous- ja tilapalveluosaston toimialaa vastaavat kaupungin keskitetyissä palveluissa lähinnä kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston ja tietohallintoyksikön sekä kiinteistöviraston tilakeskuksen, taloushallintopalvelujen ja Palmian palvelut. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen uudelleen organisointia on käsitelty laajasti henkilöstön kanssa. Koko henkilöstölle on järjestetty kaksi tiedotus-, keskustelu- ja kuulemistilaisuutta (7.2.2014 ja 16.4.2014) ja henkilöstöllä on ollut mahdollisuus seurata ja kommentoida valmistelua opetusviraston Helmen työtilassa. Lisäksi uudistuksen vaiheita on käsitelty työyksiköiden henkilöstökokouksissa sekä järjestöjen ja
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 10 (75) OTJ/6 työsuojelun edustajille henkilöstöpäällikön pitämissä tilaisuuksissa. Henkilöitä tullaan vielä kuulemaan sijoituspaikkansa suhteen henkilöstösuunnitelman mukaisesti. Organisaatiouudistusta on käsitelty opetusviraston virastotoimikunnassa 15.4.2014. Kokouksen pöytäkirjasta ilmenee henkilöstöjärjestöjen organisaatiouudistusta koskeva kannanotto ja se on tämän pöytäkirjan liitteenä. Virastotoimikunta on antanut asiasta lausunnon 5.5.2014. Johtosääntömuutokset Organisaatiomuutos edellyttää muutoksia opetustoimen johtosääntöön. on 28.1.2014 ( 11) päättänyt esittää kaupunginhallitukselle opetustoimen uuden johtosäännön hyväksymistä. Edellä mainittu esitys on menossa kaupunginhallituksen käsiteltäväksi kevään 2014 aikana ja organisaatiomuutoksesta seuraavat muutosesitykset ehtivät samaan käsittelyyn. Seuraavissa pykäläkohtaisissa perusteluissa voimassa olevan johtosäännön pykälä on mainittu sulkeissa. 3 Lautakunnan tehtävät (3 ) 1 mom. Kohtaa esitetään muutettavaksi siten, että hallinto- ja kehittämiskeskuksen sijaan vaihdetaan hallinto- ja henkilöstöosasto sekä talous- ja tilapalveluosasto. 10 Organisaatio (11 ) 1 mom. Kohtaa esitetään muutettavaksi siten, että hallinto- ja kehittämiskeskuksen sijasta mainitaan uudet osastot: hallinto- ja henkilöstöosasto ja talous- ja tilapalveluosasto. 3 mom. Kohtaa esitetään muutettavaksi siten, että hallinto- ja henkilöstöosaston johtaja on hallintojohtaja ja talous- ja tilapalvelujen johtaja on talousjohtaja. 12 ja 13 (13 ) Voimassa olevan johtosäännön 13 esitetään kumottavaksi ja uusien osastojen toimialat ja päätehtävät esitetään kuvattaviksi uusissa pykälissä 12 ja 13. Organisaatiomuutoksen aiheuttamat virkajärjestelyt
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 11 (75) OTJ/6 Hallinto- ja kehittämiskeskuksen päällikkö eli kehittämisjohtaja jää eläkkeelle 1.10.2014 lukien. Kehittämisjohtajan virka on tarkoitus lakkauttaa edellä mainitusta ajankohdasta lukien. Organisaatiomuutos edellyttää kahden osastotasoisen päällikön viran (hallintojohtaja ja talousjohtaja) perustamista. Tarkoitus on järjestää opetusvirastossa sisäinen ilmoittautumismenettely, joka kohdennetaan nykyisen hallinto- ja kehittämiskeskuksen alayksiköiden päälliköille. Hallintojohtajan ja talousjohtajan virkoihin siirrettävien henkilöiden virat on tarkoitus lakkauttaa siirtämisajankohdasta lukien. Ilmoittautuminen hallintojohtajan ja talousjohtajan virkoihin on samalla henkilön suostumus siirtoon. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 :n 1 momentin mukaan viranhaltija voidaan siirtää toiseen virkasuhteeseen, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää ja jota voidaan pitää hänelle sopivana, jos hänen asemansa toistaiseksi otettuna tai määräaikaisena viranhaltijana ei muutu ja perusteena on toiminnan tai tehtävien uudelleenjärjestelyyn liittyvä perusteltu syy ja hänen varsinainen palkkansa ei alene tai hän on antanut siirtoon suostumuksensa taikka siirtoon on muu hyväksyttävä syy ja viranhaltija on antanut siirtoon suostumuksensa. Hallintosäännön 19 :n perusteella toimivalta viranhaltijan siirtämisessä osastopäällikön virkaan on kaupunginhallituksella. Jos kaupunginvaltuusto hyväksyy kysymyksessä olevan organisaatiomuutoksen, opetusvirasto valmistelee myöhemmin kaupunginhallitukselle esityksen kahden osastopäällikön viran eli hallintojohtajan ja talousjohtajan viran perustamisesta sekä virkoihin siirrettäviä henkilöitä koskevat siirtoesitykset ja virkoihin nimitettävien henkilöiden virkojen lakkauttamisen. Lisätiedot opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Kati Laaksonen, lakimies, puhelin: 310 86628 kati.laaksonen(a)hel.fi Aira Saarni, henkilöstölakimies, puhelin: 310 86748 aira.saarni(a)hel.fi Liitteet 1 Johtosääntömuutokset.pdf 2 Opetusviraston hallinto- ja kehittämispalvelut, selvitys.pdf 3 Virastotoimikunnan pöytäkirja 15.4.2014.pdf
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 12 (75) OTJ/6 Päätöshistoria 28.01.2014 11
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 13 (75) OTJ/7 77 Opetuslautakunnan lausunto talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaluonnoksesta 2015-2024 HEL 2014-002330 T 10 06 00 Lausunto antoi seuraavan lausunnon kiinteistölautakunnalle opetustoimen talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaluonnoksesta vuosille 2015 2024: Koulu- ja oppilaitosrakentamisen ja päiväkotirakentamisen tarve ja tavoitteet Opetustoimen asiakkaita ovat ruotsinkielisen päivähoidon lapset sekä kaupungin ylläpitämien suomen- ja ruotsinkielisten koulujen ja oppilaitosten oppilaat ja opiskelijat. Laskentapäivänä 20.9.2013 oli päivähoidossa 1 960 lasta, peruskouluissa vuosiluokilla 1-9 oli 36 935 oppilasta ja kaupungin lukioissa 8 408 opiskelijaa. Tiloja tarvitsevia opiskelijoita oli ammatillisessa koulutuksessa 8 400 vuonna 2013. Päivähoidon lasten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2024 mennessä noin 260, peruskoulujen oppilaiden määrän oletetaan kasvavan 9 300 oppilaalla ja toisen asteen opiskelijamäärän kasvu on noin 2 200 opiskelijaa (lukio 644 opiskelijaa, ammatillinen koulutus 1 900 opiskelijaa). Opetustoimen tulee huolehtia siitä, että se voi tarjota koulutuksen järjestämiseksi tarpeelliset ja tarkoituksenmukaiset tilat. Opetustoimi huolehtii osaltaan mm. koulutus- ja nuorisotakuun toteutumisesta Helsingin kaupungissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämässä ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvassa edellytetään, että koulutuksen järjestäjällä on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset käynnistää ja toteuttaa koulutus laadukkaasti tarkoituksenmukaisissa tiloissa ja tarvittavilla laitteilla. Tilankäyttöä ohjaavat myös opetuslautakunnan hyväksymät palveluverkon koulutuspoliittiset tavoitteet (opetuslautakunta 31.1.2012 7) ja opetushallituksen suositukset perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa tilojen suunnittelussa ja mitoituksessa. Päivähoidon tilojen suunnittelussa noudatetaan ympäristökeskuksen ohjeita ja varhaiskasvatusviraston suunnittelu- ja mitoitusperiaatteita. Koulu- ja oppilaitosrakentaminen toteuttaa myös Helsingin kaupungin strategiaohjelmaa. Tavoitteena on huolehtia määrällisesti koulutustarpeen edellyttämällä tavalla ja valtakunnallisten
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 14 (75) OTJ/7 laatutavoitteiden pohjalta tarkoituksenmukaisesta koulutilarakentamisesta eri alueilla. Koulutuspalvelut järjestetään kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta noudattaen. Edistetään terveyttä, hyvinvointia, osallisuutta ja vuorovaikutusmahdollisuuksia. Pääkaupunkiseudun työelämätarpeet otetaan huomioon. Ehkäistään syrjäytymistä ja alueellista eriarvoisuutta. Keskeisimmät toimenpiteet tilankäytön tehostamisessa Käytännön toiminnallisena tavoitteena on, että tilat ovat tehokkaassa käytössä. Tavoitteen toteuttamiseksi seurataan vuosittain mm. koulujen käytettävissä olevien tilojen määrää ja laskentapäivän oppilasmääriä sekä oppilasvirtoja. Ruotsinkielistä päivähoito- ja koulutuspalveluverkkoa tarkastellaan kokonaisuutena. Tilankäyttöä tehostetaan nykyisissä tiloissa mm. laskennallisella +10 %:n kapasiteetin ylityksellä. Erityisopetuksen tilamitoitusta muutetaan vuonna 2014 siten, että integroitu erityisen tuen oppilas ei edellytä kaksinkertaista tilamitoitusta. Ammatillisessa koulutuksessa on tähän asti otettu huomioon 15 %:n työssäoppimisvähennys. Uusia tilatarpeita sopeutetaan sijoittamalla toimintoja olemassa oleviin tiloihin. Tilankäyttöä tehostaa myös mm. aikuisopiskelijoiden ja iltapäiväkerhojen sijoittuminen olemassa oleviin tiloihin. Tilapäisissä tiloissa olevien oppilaspaikkojen määrä peruskouluissa on 1 400 laskentapäivänä 20.9.2013. Digitaalisen oppimisen tilat -hanke selvittää, miten tilojen käyttöä on mahdollista tehostaa uuden opetusteknologian ja pedagogisten käytänteiden avulla. Tilojen ja pihojen muuntojoustavuutta ja yhteiskäyttöä lisätään ja oppilaitostilojen ilta- ja vapaa-ajankäyttöä tehostetaan. Tarpeettomista tiloista luovutaan alueilla, joissa oppilasmäärä laskee muutoin kuin tilapäisesti. Ruotsinkielisessä päivähoidossa luovutaan pienistä ja haavoittuvista yksiköistä, tiivistetään nykyisiä tiloja sekä sijoitetaan toimintaa kaupungin omistamiin tiloihin. Tilankäytön tehostaminen edellyttää nopeata ja oikea-aikaista yhteistyötä ja suunnittelua tilakeskuksen ja opetusviraston kesken. Kiinteistöviraston tilakeskuksen talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaluonnoksen 2015 2024 kommentointi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 15 (75) OTJ/7 Opetusvirasto on joulukuussa 2013 vastannut tilakeskuksen hallintokunnille esittämään tiedusteluun koskien investointiehdotusta vuosille 2015-2024 (liitteet 1, 2 ja 3). Liitteenä 4 on opetusviraston 17.12.2013 laatima ehdotus tarvittavista muutoksista ja lisäyksistä uuteen investointiohjelmaan. Nyt annettavan lausunnon kohteena oleva kiinteistöviraston tilakeskuksen luonnos helmikuussa 2014 opetustoimen talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaksi vastaa vain osin opetustoimen näkemystä talonrakennushankkeiksi vuosille 2015 2024. Opetuslautakunnan lausunto perustuu edellä kuvattuun koulu-, oppilaitos- ja päiväkotirakentamisen tarpeeseen ja toimenpiteisiin tilankäytön tehostamiseksi sekä seuraaviin prioriteetteihin: turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavat sisäilmakohteet perusparannetaan, uusien alueiden palvelut varmistetaan oikeaaikaisesti ja päivähoidon tarjonnan lainmukaisuus varmistetaan sekä huolehditaan ammatillisen koulutuksen vaatimista lisätiloista. Tässä lausunnossa tarkastellaan myös, mitä 17.12.2013 ehdotettujen (liite 4) hankkeiden jättäminen investointiohjelmasta tai hankkeiden myöhentäminen tarkoittaa opetuksen toteuttamisen näkökulmasta. Opetustoimessa on laskettu, että v. 2024 mennessä tarvitaan tilakeskuksen rakennusohjelmaluonnoksen lisäksi lisää tilaa seuraavasti: - suomenkieliset peruskoulut 4 100 paikkaa - suomenkieliset lukiot 940 paikkaa - ruotsinkieliset peruskoulut ja lukiot sisältäen suomenkieliset kouluihin tulevat oppilaat 333 paikkaa - ruotsinkielinen päivähoito ja esikoulu 123 paikkaa ostopalvelu mukaan lukien - ammatillinen koulutus 315 paikkaa. Laskennan pohjana on peruskouluissa nykyisen 10 %:n tehostuksen lisäksi integroitujen erityisen tuen oppilaiden mitoituksen muutos (laskennallisesti n. 1 500 lisäpaikkaa). Ammatillisessa koulutuksessa on käytetty nykyistä 15 %:n työssäoppimisvähennystä. Opetustoimen hankkeet on sopeutettu tilakeskuksen rakennusohjelmaluonnoksen 10 vuoden loppusumman, 783,23 miljoonaa euroa, mukaiseksi. Opetuslautakunnan lausunnossa on lisätty kiinteistöviraston luonnokseen eräitä hankkeita ja toisaalta on poistettu hankkeita. Poistot ja lisäykset kompensoivat toisensa. Lisäksi joidenkin hankkeiden osalta esitetään aikataulumuutosta.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 16 (75) OTJ/7 Oheisessa liitteessä (liite 5) on osoitettu tarvittavat muutokset tilakeskuksen luonnokseen 2015-2024 nähden hankkeittain. Kokonaissummaan sisältyvien muutoksien yhteissummaksi on arvioitu 71,27 miljoonaa euroa. Opetuksen toteuttamisen näkökulmasta 17.12.2013 ehdotettujen (liite 4) hankkeiden myöhentäminen tai jättäminen investointiohjelman ulkopuolelle tarkoittaa toiminnan olosuhteiden oleellista heikentämistä. Opetustoimen kasvavan oppilas- ja opiskelijamäärän tilatarpeiden sopeuttamisesta rakennusohjelmaluonnoksen loppusummaan seuraa toimintaan oleellisesti vaikuttavia rankkoja toimenpiteitä: - tehostetaan vielä ammatillisten oppilaitosten tilankäyttöä 5 % - luovutaan toistaiseksi toiminnallisesti laadukkaammista tiloista, jos toimintaa voidaan jatkaa olevissa tiloissa - hankitaan päivähoitoon ostopalvelupaikkoja - siirretään yleissivistäviä hankkeita seuraavalle suunnittelukaudelle ja turvaudutaan tilapäisiin toimintatiloihin Yleissivistävää opetusta varten tulee järjestää tilapäiset opetustilat vielä 4 000 oppilaalle olevien 1 400 tilapäisen paikan lisäksi. Käytännössä tarvittavien lisäoppilaspaikkojen määrä on kuitenkin laskennallista suurempi, koska vanhoilla alueilla on liikaa opetustilaa, joista pitää luopua, ja uusiin kaupunginosiin tarvitaan omat palvelut. Uusien opetustilojen tarve oppilaspaikkoina ilmaistuna on suurin seuraavilla alueilla vuonna 2024: - Sörnäinen, Kallio, Alppiharju, Pasila, Vallila, Kalasatama vaje n. 850 - Jätkäsaari-Töölö-Ruoholahti -alueella vaje n. 800 - Laajasalo vaje n. 800 - Maunula, Pakila, Oulunkylä vaje n. 500 - Östersundom vaje n. 450 toteaa, että opetusviraston ja tilakeskuksen tulee jatkossakin olla jatkuvassa yhteydessä, mutta opetustoimen priorisoinnit tulee tehdä lautakuntatasolla. Tarvittavien lisätilojen lisäksi tilakeskuksen tulee varmistaa opetustilojen turvallinen ja terveellinen käyttö perusparannushankkeiden toteuttamisaikatauluissa. Opetustoimen kannalta strategisesti tärkeintä 10-vuotisessa investointitarkastelussa on, että varmistetaan koulutustakuun toteutuminen, lähikouluperiaate, terveellinen sisäilma ja lakisääteinen oikeus päivähoitopaikkaan. katsoo mainittujen osaalueiden olevan tärkeydeltään samanarvoisia. Helsingin kaupungin
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 17 (75) OTJ/7 Terveysvaikutukset Käsittely investointimäärärahan raami on kuitenkin riittämätön opetustoimen tilatarpeisiin. Opetuslautakunnan lausunto ja siinä esitetyt toimenpiteet perustuvat tarpeeseen sopeuttaa investointeja raamiin. Tämä heikentää erityisesti suomenkielisen perusopetuksen toimintaedellytyksiä. Etenkin uusien alueiden kasvavien oppilasmäärien tilatarpeet joudutaan toteuttamaan tilapäisillä ratkaisuilla ennen pysyvien opetustilojen rakentamista. korostaa, että päätökset kouluverkosta ja siihen mahdollisesti liittyvistä koulujen toimipaikkamuutoksista ja koulutiloista luopumisista tehdään erikseen. Kouluverkkoratkaisut edellyttävät investointisuunnitelman uudelleen tarkastelua ja näin ollen suunnitelma voi opetustoimen osalta muuttua nyt lausunnossa esitetystä. Opetuslautakunnan tavoite kuitenkin on, että muutokset ovat luonteeltaan sellaisia, että 10 vuoden kokonaisraamia ei ylitetä, vaikka muutoksia esimerkiksi perusparannettavien kohteiden osalta tulisi. Investointiohjelman toteutumisella on vaikutuksia terveyteen. Lisätiloilla pitäisi mahdollistaa riittävät ja ajanmukaiset olosuhteet päiväkodeissa, lähikouluissa sekä erikoistuneissa oppilaitoksissa. Perusparannushankkeissa korjaustoimenpiteillä pitäisi taata oppilaille ja henkilökunnalle turvallinen ja terveellinen oppimis- ja työympäristö. Palvelurakennusten asianmukaisten tilojen tulisi lisätä oppilaiden ja henkilökunnan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Asetettujen tavoitteiden toteuttaminen vaarantuu oleellisesti sopeutettaessa rakennushankkeet käytettävissä olevaan määrärahaan. Keskustelu. Puheenjohtaja Krohn ehdotti, että lausuntoehdotukseen ennen "Terveysvaikutukset" kappaletta lisätään seuraava kappale: " korostaa, että päätökset kouluverkosta ja siihen mahdollisesti liittyvistä koulujen toimipaikkamuutoksista ja koulutiloista luopumisista tehdään erikseen. Kouluverkkoratkaisut edellyttävät investointisuunnitelman uudelleen tarkastelua ja näin ollen suunnitelma voi opetustoimen osalta muuttua nyt lausunnossa esitetystä. Opetuslautakunnan tavoite kuitenkin on, että muutokset ovat luonteeltaan sellaisia, että 10 vuoden kokonaisraamia ei ylitetä, vaikka muutoksia esimerkiksi perusparannettavien kohteiden osalta tulisi." Kannattaja jäsen Nordman
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 18 (75) OTJ/7 otti ehdotuksen omakseen. Jäsen Nordman ehdotti, että esityslistalla 29. merkityn kappaleen (" toteaa, että ") ensimmäinen virke muutetaan muotoon: " toteaa, että opetusviraston ja tilakeskuksen tulee jatkossakin olla jatkuvassa yhteydessä, mutta opetustoimen priorisoinnit tulee tehdä lautakuntatasolla." Kannattaja puheenjohtaja Krohn otti ehdotuksen omakseen. Hyväksyttiin esittelijän muutettu ehdotus. Lisätiedot opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Kaisa Nuikkinen, johtava arkkitehti, puhelin: 310 86291 kaisa.nuikkinen(a)hel.fi Mauno Kemppi, johtava arkkitehti, puhelin: 310 86363 mauno.kemppi(a)hel.fi Anne Salli-Suomalainen, projektiarkkitehti, puhelin: 310 86492 anne.salli-suomalainen(a)hel.fi Susanna Sarvanto-Hohtari, tilapalvelupäällikkö, puhelin: 310 86860 susanna.sarvanto-hohtari(a)hel.fi Liitteet 1 LAUSUNTOPYYNTÖ HALLINTOKUNNILLE 2015-2024.pdf 2 TAE 2015-24_talonrakennushankkeet (versio 13.2.pdf 3 Vuokra- ja osakehanke-ehdotukset vuosille 2015-2017 pääomitettuna (versio 14.2.pdf 4 Opetusviraston ehdotus seuraavaa talonrakennuksen investointiehdotusta 2015-24 varten Liite.pdf 5 Opetustoimen muutokset tilakeskuksen rakentamisohjelmaluonnokseen 2015-2024.pdf Lausuntoehdotus antaa seuraavan lausunnon kiinteistölautakunnalle opetustoimen talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaluonnoksesta vuosille 2015 2024: Koulu- ja oppilaitosrakentamisen ja päiväkotirakentamisen tarve ja tavoitteet Opetustoimen asiakkaita ovat ruotsinkielisen päivähoidon lapset sekä kaupungin ylläpitämien suomen- ja ruotsinkielisten koulujen ja oppilaitosten oppilaat ja opiskelijat. Laskentapäivänä 20.9.2013 oli
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 19 (75) OTJ/7 päivähoidossa 1 960 lasta, peruskouluissa vuosiluokilla 1-9 oli 36 935 oppilasta ja kaupungin lukioissa 8 408 opiskelijaa. Tiloja tarvitsevia opiskelijoita oli ammatillisessa koulutuksessa 8 400 vuonna 2013. Päivähoidon lasten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2024 mennessä noin 260, peruskoulujen oppilaiden määrän oletetaan kasvavan 9 300 oppilaalla ja toisen asteen opiskelijamäärän kasvu on noin 2 200 opiskelijaa (lukio 644 opiskelijaa, ammatillinen koulutus 1 900 opiskelijaa). Opetustoimen tulee huolehtia siitä, että se voi tarjota koulutuksen järjestämiseksi tarpeelliset ja tarkoituksenmukaiset tilat. Opetustoimi huolehtii osaltaan mm. koulutus- ja nuorisotakuun toteutumisesta Helsingin kaupungissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämässä ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvassa edellytetään, että koulutuksen järjestäjällä on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset käynnistää ja toteuttaa koulutus laadukkaasti tarkoituksenmukaisissa tiloissa ja tarvittavilla laitteilla. Tilankäyttöä ohjaavat myös opetuslautakunnan hyväksymät palveluverkon koulutuspoliittiset tavoitteet (opetuslautakunta 31.1.2012 7) ja opetushallituksen suositukset perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa tilojen suunnittelussa ja mitoituksessa. Päivähoidon tilojen suunnittelussa noudatetaan ympäristökeskuksen ohjeita ja varhaiskasvatusviraston suunnittelu- ja mitoitusperiaatteita. Koulu- ja oppilaitosrakentaminen toteuttaa myös Helsingin kaupungin strategiaohjelmaa. Tavoitteena on huolehtia määrällisesti koulutustarpeen edellyttämällä tavalla ja valtakunnallisten laatutavoitteiden pohjalta tarkoituksenmukaisesta koulutilarakentamisesta eri alueilla. Koulutuspalvelut järjestetään kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta noudattaen. Edistetään terveyttä, hyvinvointia, osallisuutta ja vuorovaikutusmahdollisuuksia. Pääkaupunkiseudun työelämätarpeet otetaan huomioon. Ehkäistään syrjäytymistä ja alueellista eriarvoisuutta. Keskeisimmät toimenpiteet tilankäytön tehostamisessa Käytännön toiminnallisena tavoitteena on, että tilat ovat tehokkaassa käytössä. Tavoitteen toteuttamiseksi seurataan vuosittain mm. koulujen käytettävissä olevien tilojen määrää ja laskentapäivän oppilasmääriä sekä oppilasvirtoja. Ruotsinkielistä päivähoito- ja koulutuspalveluverkkoa tarkastellaan kokonaisuutena.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 20 (75) OTJ/7 Tilankäyttöä tehostetaan nykyisissä tiloissa mm. laskennallisella +10 %:n kapasiteetin ylityksellä. Erityisopetuksen tilamitoitusta muutetaan vuonna 2014 siten, että integroitu erityisen tuen oppilas ei edellytä kaksinkertaista tilamitoitusta. Ammatillisessa koulutuksessa on tähän asti otettu huomioon 15 %:n työssäoppimisvähennys. Uusia tilatarpeita sopeutetaan sijoittamalla toimintoja olemassa oleviin tiloihin. Tilankäyttöä tehostaa myös mm. aikuisopiskelijoiden ja iltapäiväkerhojen sijoittuminen olemassa oleviin tiloihin. Tilapäisissä tiloissa olevien oppilaspaikkojen määrä peruskouluissa on 1 400 laskentapäivänä 20.9.2013. Digitaalisen oppimisen tilat -hanke selvittää, miten tilojen käyttöä on mahdollista tehostaa uuden opetusteknologian ja pedagogisten käytänteiden avulla. Tilojen ja pihojen muuntojoustavuutta ja yhteiskäyttöä lisätään ja oppilaitostilojen ilta- ja vapaa-ajankäyttöä tehostetaan. Tarpeettomista tiloista luovutaan alueilla, joissa oppilasmäärä laskee muutoin kuin tilapäisesti. Ruotsinkielisessä päivähoidossa luovutaan pienistä ja haavoittuvista yksiköistä, tiivistetään nykyisiä tiloja sekä sijoitetaan toimintaa kaupungin omistamiin tiloihin. Tilankäytön tehostaminen edellyttää nopeata ja oikea-aikaista yhteistyötä ja suunnittelua tilakeskuksen ja opetusviraston kesken. Kiinteistöviraston tilakeskuksen talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaluonnoksen 2015 2024 kommentointi Opetusvirasto on joulukuussa 2013 vastannut tilakeskuksen hallintokunnille esittämään tiedusteluun koskien investointiehdotusta vuosille 2015-2024 (liitteet 1, 2 ja 3). Liitteenä 4 on opetusviraston 17.12.2013 laatima ehdotus tarvittavista muutoksista ja lisäyksistä uuteen investointiohjelmaan. Nyt annettavan lausunnon kohteena oleva kiinteistöviraston tilakeskuksen luonnos helmikuussa 2014 opetustoimen talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaksi vastaa vain osin opetustoimen näkemystä talonrakennushankkeiksi vuosille 2015 2024. Opetuslautakunnan lausunto perustuu edellä kuvattuun koulu-, oppilaitos- ja päiväkotirakentamisen tarpeeseen ja toimenpiteisiin tilankäytön tehostamiseksi sekä seuraaviin prioriteetteihin: turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavat sisäilmakohteet perusparannetaan, uusien alueiden palvelut varmistetaan oikeaaikaisesti ja päivähoidon tarjonnan lainmukaisuus varmistetaan sekä huolehditaan ammatillisen koulutuksen vaatimista lisätiloista.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 21 (75) OTJ/7 Tässä lausunnossa tarkastellaan myös, mitä 17.12.2013 ehdotettujen (liite 4) hankkeiden jättäminen investointiohjelmasta tai hankkeiden myöhentäminen tarkoittaa opetuksen toteuttamisen näkökulmasta. Opetustoimessa on laskettu, että v. 2024 mennessä tarvitaan tilakeskuksen rakennusohjelmaluonnoksen lisäksi lisää tilaa seuraavasti: - suomenkieliset peruskoulut 4 100 paikkaa - suomenkieliset lukiot 940 paikkaa - ruotsinkieliset peruskoulut ja lukiot sisältäen suomenkieliset kouluihin tulevat oppilaat 333 paikkaa - ruotsinkielinen päivähoito ja esikoulu 123 paikkaa ostopalvelu mukaan lukien - ammatillinen koulutus 315 paikkaa. Laskennan pohjana on peruskouluissa nykyisen 10 %:n tehostuksen lisäksi integroitujen erityisen tuen oppilaiden mitoituksen muutos (laskennallisesti n. 1 500 lisäpaikkaa). Ammatillisessa koulutuksessa on käytetty nykyistä 15 %:n työssäoppimisvähennystä. Opetustoimen hankkeet on sopeutettu tilakeskuksen rakennusohjelmaluonnoksen 10 vuoden loppusumman, 783,23 miljoonaa euroa, mukaiseksi. Opetuslautakunnan lausunnossa on lisätty kiinteistöviraston luonnokseen eräitä hankkeita ja toisaalta on poistettu hankkeita. Poistot ja lisäykset kompensoivat toisensa. Lisäksi joidenkin hankkeiden osalta esitetään aikataulumuutosta. Oheisessa liitteessä (liite 5) on osoitettu tarvittavat muutokset tilakeskuksen luonnokseen 2015-2024 nähden hankkeittain. Kokonaissummaan sisältyvien muutoksien yhteissummaksi on arvioitu 71,27 miljoonaa euroa. Opetuksen toteuttamisen näkökulmasta 17.12.2013 ehdotettujen (liite 4) hankkeiden myöhentäminen tai jättäminen investointiohjelman ulkopuolelle tarkoittaa toiminnan olosuhteiden oleellista heikentämistä. Opetustoimen kasvavan oppilas- ja opiskelijamäärän tilatarpeiden sopeuttamisesta rakennusohjelmaluonnoksen loppusummaan seuraa toimintaan oleellisesti vaikuttavia rankkoja toimenpiteitä: - tehostetaan vielä ammatillisten oppilaitosten tilankäyttöä 5 % - luovutaan toistaiseksi toiminnallisesti laadukkaammista tiloista, jos toimintaa voidaan jatkaa olevissa tiloissa - hankitaan päivähoitoon ostopalvelupaikkoja
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 22 (75) OTJ/7 Terveysvaikutukset - siirretään yleissivistäviä hankkeita seuraavalle suunnittelukaudelle ja turvaudutaan tilapäisiin toimintatiloihin Yleissivistävää opetusta varten tulee järjestää tilapäiset opetustilat vielä 4 000 oppilaalle olevien 1 400 tilapäisen paikan lisäksi. Käytännössä tarvittavien lisäoppilaspaikkojen määrä on kuitenkin laskennallista suurempi, koska vanhoilla alueilla on liikaa opetustilaa, joista pitää luopua, ja uusiin kaupunginosiin tarvitaan omat palvelut. Uusien opetustilojen tarve oppilaspaikkoina ilmaistuna on suurin seuraavilla alueilla vuonna 2024: - Sörnäinen, Kallio, Alppiharju, Pasila, Vallila, Kalasatama vaje n. 850 - Jätkäsaari-Töölö-Ruoholahti -alueella vaje n. 800 - Laajasalo vaje n. 800 - Maunula, Pakila, Oulunkylä vaje n. 500 - Östersundom vaje n. 450 toteaa, että on välttämätöntä toimia yhteistyössä tilakeskuksen kanssa sen jälkeen, kun tilakeskuksella on kaikkien hallintokuntien lausunnot. Tarvittavien lisätilojen lisäksi tilakeskuksen tulee varmistaa opetustilojen turvallinen ja terveellinen käyttö perusparannushankkeiden toteuttamisaikatauluissa. Opetustoimen kannalta strategisesti tärkeintä 10-vuotisessa investointitarkastelussa on, että varmistetaan koulutustakuun toteutuminen, lähikouluperiaate, terveellinen sisäilma ja lakisääteinen oikeus päivähoitopaikkaan. katsoo mainittujen osaalueiden olevan tärkeydeltään samanarvoisia. Helsingin kaupungin investointimäärärahan raami on kuitenkin riittämätön opetustoimen tilatarpeisiin. Opetuslautakunnan lausunto ja siinä esitetyt toimenpiteet perustuvat tarpeeseen sopeuttaa investointeja raamiin. Tämä heikentää erityisesti suomenkielisen perusopetuksen toimintaedellytyksiä. Etenkin uusien alueiden kasvavien oppilasmäärien tilatarpeet joudutaan toteuttamaan tilapäisillä ratkaisuilla ennen pysyvien opetustilojen rakentamista. Investointiohjelman toteutumisella on vaikutuksia terveyteen. Lisätiloilla pitäisi mahdollistaa riittävät ja ajanmukaiset olosuhteet päiväkodeissa, lähikouluissa sekä erikoistuneissa oppilaitoksissa. Perusparannushankkeissa korjaustoimenpiteillä pitäisi taata oppilaille ja henkilökunnalle turvallinen ja terveellinen oppimis- ja työympäristö. Palvelurakennusten asianmukaisten tilojen tulisi lisätä oppilaiden ja henkilökunnan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 23 (75) OTJ/7 n perustelut Asetettujen tavoitteiden toteuttaminen vaarantuu oleellisesti sopeutettaessa rakennushankkeet käytettävissä olevaan määrärahaan. Kiinteistöviraston tilakeskus pyytää opetustoimen lausuntoa talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaluonnoksesta 2015 2024. Tilakeskus on ohjelmoinut rakentamisohjelmaluonnokseen näkemyksensä mukaisen enimmäismäärän hallintokunnan ehdottamia hankkeita. Helsingin kaupungin strategiaohjelman 2013 2016 tavoitteena on, että kaupungin omassa käytössä olevien toimitilojen kokonaispinta-alan määrä ei kasva strategiakaudella. Lisäksi on asetettu strategiakaudelle vuotuiseksi investointien tasoksi 435 milj. euroa ja otettu käyttöön 10- vuotinen investointiraami osana raamiohjausta. Hallintokuntaa pyydetään priorisoimaan hankkeensa mahdollisen karsimisen helpottamiseksi. Rakentamisohjelmassa on esitetty omina riveinään yli 200 000 euron (alv 0 %) hankkeet. Opetuslautakunnan lausunnossa otetaan kantaa tilakeskuksen luonnokseen yleisesti. Hankekohtaiset kannanotot ilmenevät liitteestä 5. Lisätiedot opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Kaisa Nuikkinen, johtava arkkitehti, puhelin: 310 86291 kaisa.nuikkinen(a)hel.fi Mauno Kemppi, johtava arkkitehti, puhelin: 310 86363 mauno.kemppi(a)hel.fi Anne Salli-Suomalainen, projektiarkkitehti, puhelin: 310 86492 anne.salli-suomalainen(a)hel.fi Susanna Sarvanto-Hohtari, tilapalvelupäällikkö, puhelin: 310 86860 susanna.sarvanto-hohtari(a)hel.fi Liitteet 1 LAUSUNTOPYYNTÖ HALLINTOKUNNILLE 2015-2024.pdf 2 TAE 2015-24_talonrakennushankkeet (versio 13.2.pdf 3 Vuokra- ja osakehanke-ehdotukset vuosille 2015-2017 pääomitettuna (versio 14.2.pdf 4 Opetusviraston ehdotus seuraavaa talonrakennuksen investointiehdotusta 2015-24 varten Liite.pdf 5 Opetustoimen muutokset tilakeskuksen rakentamisohjelmaluonnokseen 2015-2024.pdf
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 24 (75) OTJ/7 Päätöshistoria 15.04.2014 64 HEL 2014-002330 T 10 06 00 Päätös Käsittely päätti panna asian pöydälle. 15.04.2014 Pöydälle Keskustelu. Jäsen Jalovaara ehdotti, että asia jätetään pöydälle opetuslautakunnan seuraavaan kokoontumiseen asti. Kannattaja puheenjohtaja Krohn Hyväksyttiin jäsen Jalovaaran ehdotus. 18.03.2014 Palautettiin Lisätiedot opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Kaisa Nuikkinen, johtava arkkitehti, puhelin: 310 86291 kaisa.nuikkinen(a)hel.fi Mauno Kemppi, johtava arkkitehti, puhelin: 310 86363 mauno.kemppi(a)hel.fi Anne Salli-Suomalainen, projektiarkkitehti, puhelin: 310 86492 anne.salli-suomalainen(a)hel.fi Susanna Sarvanto-Hohtari, tilapalvelupäällikkö, puhelin: 310 86860 susanna.sarvanto-hohtari(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 25 (75) OTJ/8 78 Perusopetuslain mukaisen iltapäivätoiminnan avustusperusteiden mukaiset laskennalliset euromäärät lukuvuodelle 2014-2015 HEL 2014-001386 T 02 05 01 00 Päätös päätti vahvistaa lukuvuoden 2014 2015 iltapäivätoiminnan avustusperusteiden mukaisiksi laskennallisiksi euromääriksi seuraavaa: 1. Oppilaskohtainen laskennallinen avustus on 985 euroa/oppilas. 2. Erityisen tuen oppilaan laskennallinen avustus on 1 000 euroa/erityisen tuen oppilas. 3. Järjestämispaikkakohtainen laskennallinen avustus on 1 300 euroa/toimintapaikka. 4. Suurpiirikohtaisen erityisen tuen oppilaiden pienryhmän lisäavustus on 15 000 euroa/ryhmä. 5. Uuden ryhmän perustamisraha ensimmäisenä toimintavuonna on 2 000 euroa. Ryhmää ei perusteta, jos toimintaan hakeneita ei ole riittävästi. 6. Harkinnanvarainen avustus, jota voidaan myöntää haettuihin todellisiin tilavuokrakustannuksiin, juokseviin kiinteistönhuoltokustannuksiin, kuten vesi- ja sähkökuluihin. Lisätiedot opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Hanna Keränen, taloussihteeri, puhelin: 310 86338 hanna.keranen(a)hel.fi Leena Palve-Kaunisto, erityissuunnittelija, puhelin: 310 86809 leena.palve(a)hel.fi Liitteet 1 Avustustaulukko lv. 2014-2015 Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. n perustelut
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 26 (75) OTJ/8 Perusopetuslain mukaisen iltapäivätoiminnan avustusanomukset on valmisteltu päätettäväksi vuoden 2014 talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa ja opetuslautakunnan 5.5.2009 hyväksymiä avustusperusteita noudattaen. Opetustoimen talousarviokohtaan 4 02 11 Korvaukset ja avustukset muiden tuottamiin palveluihin on varattu yhteensä 5 189 000 euroa iltapäivätoiminnan avustamiseen. Oppilaskohtaista laskennallista avustusta on korotettu talousarvion laatimisohjeiden mukaisesti 1,6 %:n indeksikorotuksella. Kokonaismäärärahan puitteissa on kohdennettu erityisen tuen oppilaiden perusteella myönnettäviä eriä siten, että erityisen tuen oppilaan laskennallista avustusta on korotettu 30 euroa ja suurpiirikohtaisen erityisen tuen oppilaiden pienryhmän lisäavustusta on vastaavasti pienennetty 20 000 eurosta 15 000 euroon verrattuna vuoteen 2013. Tämä kattaa yhden lisäohjaajan palkkakustannukset erityisen tuen oppilaiden pienryhmään. Oppilaiden toimintaan ottamisesta ja sijoittamisesta päättää perusopetuslinjan iltapäivätoiminnasta vastaava erityissuunnittelija ja ruotsinkielisen päivähoito- ja koulutuslinjan erityissuunnittelija toukokesäkuun 2014 aikana. Päätös oppilaiden valinnasta toimitetaan huoltajille 4.7.2014 mennessä. Opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto päätti lukuvuoden 2014 2015 järjestämispaikat 6.3.2014 ja suomenkielinen jaosto 15.4.2014. on päättänyt 13.12.2011 ( 242) uudet palveluntuottajakriteerit, joiden mukaisesti uudet palveluntuottajat on valittu. Uusien palveluntuottajien osalta tehdään Helsingin opetusviraston ja palveluntuottajan välinen sopimus yhdeksi vuodeksi ensimmäisenä toimintavuonna. Uutena palveluntuottajana aloittavat Happy Kids Tmi, Koululaiset liikkuu ry ja Lähetysyhdistys Hyvä Sanoma ry. Avustusten käsittely Järjestöavustukset ovat olleet haettavana 13.1. 7.2.2014 välisenä aikana. Määräajan kuluessa saapui 46 avustushakemusta. Avustusta ei tulla esittämään BRAVO-2012 ry:lle, FC Viikingit ry:lle ja Musiikkikoulu Grooven kannatusyhdistys ry:lle, koska järjestöille ei ole osoitettu toimintapaikkaa. Alueellisen kasvun pystyvät hoitamaan nykyiset alueella toimivat palveluntuottajat. Helsingin Icehearts ry:n osalta avustuksen myöntämistä selvitetään ja mahdollinen avustus päätetään erikseen.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 27 (75) OTJ/8 Toiminnan siirtämistä koulujen omiin tiloihin tehostetaan. Yksityisten, valtion ja erikoiskoulujen osalta sovelletaan samoja periaatteita kuin kaupungin kouluissa koskien ulkopuolisilta vuokrattuja iltapäivätoiminnan tiloja. Yleisperiaatteen mukaisesti iltapäivätoimintaa varten ei kaupungin koulut vuokraa erillisiä tiloja ja samaa periaatetta tullaan noudattamaan myös muiden koulujen osalta. Lisätilojen vuokrakustannusten korvaaminen avustuksista perustuu erityiseen harkintaan ja alueen palveluiden tarjonnan määrälliseen tarpeeseen. Avustusten maksaminen Kaupunginhallitus on hyväksynyt 12.12.2011 ( 1126) avustusten myöntämisessä noudatettavat yleisohjeet. Kaupunginhallituksen hyväksymien yleisohjeiden mukaisesti opetusvirasto maksaa iltapäivätoiminnan avustukset seuraavasti: - Alle 4 000 euron suuruiset avustukset yhtenä eränä - 4 000 11 000 euron suuruiset avustukset kahtena eränä - yli 11 000 euron suuruiset avustukset neljänä eränä. Lisäksi kaupunginhallituksen hyväksymien yleisohjeiden mukaisesti avustusta koskevaa maksumääräystä ei saa antaa, ennen kuin avustuksen saannille asetetut ehdot on täytetty ja avustuksen myöntänyt viranomainen on saanut edellisen vuoden avustuksen käytöstä hyväksyttävän selvityksen. Iltapäivätoiminnan järjestöavustuksia saa käyttää vain avustuspäätöksessä mainittuun tarkoitukseen. Avustusvarat on palautettava vaadittaessa, jos niitä käytetään muuhun kuin anottuun tarkoitukseen tai niiden käytölle asetettuja muita ehtoja ei noudateta tai jos avustuksen saaja on antanut kaupungin viranomaiselle virheellistä tai puutteellista tietoa avustusta koskevissa asioissa. Yhteisö ei saa käyttää toimintaa varten saamaansa kaupungin avustusta varainhankinnan tai liike- ja sijoitustoiminnan menoihin eikä rahoitusomaisuutensa tai muiden pitkäaikaisten sijoitustensa lisäämiseen. Opetusvirasto tulee tarkastamaan hakijoiden vuoden 2013 toimintakertomukset ja tilinpäätökset, ennen kuin avustus tullaan maksamaan järjestöille ja että avustuksen saannille asetetut ehdot on täytetty ja että avustuksen myöntävä viranomainen on saanut edellisen vuoden avustuksen käytöstä hyväksyttävän selvityksen. Mikäli järjestön vuoden 2013 tilinpäätös näyttää positiivista tulosta iltapäivätoiminnan
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 28 (75) OTJ/8 osalta, opetusvirasto vähentää lukuvuodelle 2014 myönnettävää avustusta. Opetusvirasto on antanut järjestöille avustusten käytön selvittämistä koskevan toimintaohjeen (Helsingin kaupungin opetusviraston maksamien avustusten seuranta ja raportointi iltapäiväntoiminnan palvelun tuottajien kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä, opetusviraston talouspalveluiden kirje 21.12.2011). Avustusta saavat palveluntuottajat tekevät opetusviraston kanssa 1 2- vuotisen palvelusopimuksen ennen avustuksen maksamista. Uudet palveluntuottajat tekevät kaikki ensimmäisenä toimintavuotena vuoden sopimuksen. Muiden palveluntuottajien osalta sopimukset tehdään kahdeksi vuodeksi kerrallaan, ellei toisin sovita. Sopimuksen molempia osapuolia koskee kolmen (3) kuukauden irtisanoutumisaika. Kehittämisjohtaja tekee järjestökohtaiset avustusten maksatuspäätökset touko-kesäkuussa. Lisäksi tehdään järjestökohtaiset tarkistuspäätökset 20.9.2014 toteutuneen oppilas- ja järjestämispaikkatilanteen mukaisesti. Avustukset maksetaan kirjanpidon suoriteperiaatteen mukaisesti syyslukukautena 2014 ja kevätlukukautena 2015 kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti. Iltapäivätoiminnalla on suoria terveysvaikutuksia. Peruskoululaisten iltapäivätoiminta tukee oppimista ja oppimisen edellytyksiä. Toiminnalla toteutetaan varhaista tukea ja ehkäistään syrjäytymistä. Lisätiedot opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Hanna Keränen, taloussihteeri, puhelin: 310 86338 hanna.keranen(a)hel.fi Leena Palve-Kaunisto, erityissuunnittelija, puhelin: 310 86809 leena.palve(a)hel.fi Liitteet 1 Avustustaulukko lv. 2014-2015
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 29 (75) OTJ/9 79 Ylipormestarin oppilaskuntapäivien 2014 julkilausuma HEL 2014-005675 T 00 04 03 Päätös päätti merkitä tiedoksi Ylipormestarin oppilaskuntapäivillä lasten ja nuorten kuulemisen tuloksena esille tulleet kannanotot ja lähettää ne tiedoksi kaupunginhallitukselle. pyytää koulujen ja lukioiden johtokuntia sekä Stadin ammattiopiston johtoryhmää seuraamaan julkilausuman kannanottojen käsittelyä ja toteutumista kouluissa ja oppilaitoksissa. Kannanotto Kouluissa pitäisi käyttää monipuolisia ja mielenkiintoisia opetusmenetelmiä ja oppilaiden pitäisi suunnitella opetusta ja arviointia yhdessä. Vastaus Monipuoliset ja mielenkiintoiset opetusmenetelmät ovat edellytys hyvälle oppimiselle. Käyttämällä monipuolisia opetusmenetelmiä opettaja voi huomioida luokan erilaiset oppijat ja edistää hyvää oppimista ja kouluviihtyvyyttä. Monipuoliset työtavat tuottavat iloa ja motivaatiota oppimiseen. Erilaisia työtapoja ovat mm. tutkiva oppiminen, leikki, taiteellinen toiminta, ilmaisulliset työtavat sekä tietoja viestintätekniikan mukanaan tuovat erilaiset työtavat. Arviointi on tärkeä osa oppimista ja sen tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua ja kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Arvioinnin tehtävänä on ohjata oppilasta ymmärtämään omaa oppimisprosessistaan sekä antaa hänelle tietoa edistymisestä ja osaamisen kasvusta. Opettaja ja oppilaat keskustelevat yhdessä siitä, mitkä ovat opetuksen tavoitteet, arvioinnin perusteet ja mitä arviointimenetelmiä käytetään. Tällä hetkellä Helsingin perusopetuksen opetussuunnitelmaan on kirjattu, että oppilaiden osallisuudessa Keskeistä on oppilaiden vuorovaikutuksellinen osallistuminen opetuksen, oppilasarvioinnin ja luokan toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen yhdessä opettajan kanssa. Perusopetuksen perusteluonnoksessa 2016 oppilaiden osallisuus on nostettu esille aiempaa vahvemmin ja se on tuotu esille mm. laaja-alaisen osaamisen ja toimintakulttuurin kuvauksissa.