Varusmies 2012 Opas varusmiespalvelukseen valmistautuvalle
Varusmies 2012 Opas varusmiespalvelukseen valmistautuvalle Varusmies 2012 on hyvä tietolähde Tutustu tähän kirjaseen huolellisesti ennen kutsuntoja. Ota kirjanen mukaan aloittaessasi palveluksen ja säilytä se myös siirtyessäsi reserviin. Tutustu myös puolustusvoimien nettisivuihin osoitteessa www.puolustusvoimat.fi.
ISBN 978-951-25-2255-2 Juvenes Print 2011
Varusmies 2012 Ilman ennakkoluuloja palvelukseen...7 Tuleva varusmies...10 Suomen turvallisuus ja sotilaallisen maanpuolustuksen aluejako... 10 Puolustusvoimien tehtävät... 11 Suomen puolustusratkaisu... 11 Jokainen mies on asevelvollinen... 12 Ennen varusmiespalvelusta...13 Ensin kutsuntoihin... 13 Terveystarkastukset... 13 Kyselylomake... 13 Kutsuntatilaisuus... 14 Palveluksen aloittamisaika... 14 Palveluspaikan valinta... 14 Asevelvollisuusrekisteri... 15.Yleiset palveluksen aloittamis- ja kotiuttamisajat. 15 Hakemuksesta tehtävät päätökset... 15 Palveluksen aloittamisajan siirtäminen... 15 Naisten vapaaehtoinen asepalvelus... 16...Monikansalaisuus... 16 Aseeton palvelus... 17 Siviilipalvelus... 17 Jehovan todistajat... 17 Muut erityistapaukset... 17 Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden omaavat... 17 Kestääkö kuntosi varusmiespalveluksen haasteet?... 18 Varusmiespalvelus...19 Palveluksen aloittaminen... 19 Alokkaan arki... 20 Lomat ja vapaa-aika... 21 Sotilaan vaatetus... 22 Muonitus... 23 Majoitus... 23 Terveydenhuolto... 23 Kirkollinen työ... 24 Varusmiestoimikunta... 24 Aloitetoiminta... 24 Johtajakoulutus...25 Varusmiehestä huolehditaan...28 Palveluksen alkamisajan tai -paikan muutos... 28 Sotilasavustus... 28 Opinnot... 30 Opintolainojen korot... 30 Muu toimeentulotuki, sosiaalipalvelut ja sosiaaliturvaetuudet... 30 Virka- ja työsuhde... 31 Yrittäjyys... 31 Maatalousyrittäjä... 31 Työttömyys... 31 Verotus... 31 Eläke... 31 Laina-asiat ja velkaantuminen... 31 Ajokortti... 31 Passi ja esteettömyys... 31 Palvelusturvallisuus... 31 Tapaturmat... 31 Päivärahat ja muut korvaukset... 32 Lomat ja vapaat... 32 Lomamatkat... 33 Ulkomailta palveluksen aloittavat... 33 Isyysvapaa ja isyysraha... 34 Sotilasoikeudenhoito... 34 Oikeusapu... 35 Ennakoi reserviin siirtyminen... 35 Ammattiasiat ja palvelustodistus... 35 Ohi on... 35 Kertausharjoitukset ja vapaaehtoinen maanpuolustus... 35 Puolustushaarat ja aselajit...36 Maavoimat... 38 Jalkaväki... 39 Kenttätykistö... 39 Ilmatorjunta... 40 Viesti... 40 Pioneeri... 41 Suojelu... 41 Sotilaspoliisi... 42 Huolto... 42 Kuljettajakoulutus... 43 Merivoimat... 44 Ilmavoimat... 46 Rajavartiolaitos... 48 Erikoisjoukot ja -alat...49 Laskuvarjojääkäriksi... 49 Sukeltajaksi... 50 Erikoisrajajääkäriksi... 52 Suomen Kansainväliset Valmiusjoukot... 52 Elektronisen sodankäynnin koulutus... 54 Helikopteriapumekaanikoksi... 54 Ilmavoimien erikoiskurssit... 54 Lentoreserviupseerikurssi (LentoRuk)... 54 Ilmavoimien reserviupseerikurssi... 55 Ilmavoimien aliupseerikurssi... 56 Lentoteknillinen aliupseerikurssi... 56.Ilmavoimien sotilaskuljettajakurssi....57 Sotilassoittajat... 58 Urheilukouluun... 59 Erikoistehtäviin... 59 Lääkärit, hammaslääkärit, eläinlääkärit ja proviisorit... 59 Lakimieskokelaaksi... 60 Kirkolliselle alalle... 60 Viestintäalan tehtävät... 61 Graafikot... 61 Ruotuväki -lehti... 61 Naisten vapaaehtoinen asepalvelus... 61 Yhteystietoja...62 Varusmiespalveluksen jälkeen...64 Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen antama koulutus... 65 Sotilasammatit... 66 Erikoisjääkäriksi... 66 Puolustusvoimien siviilitehtävät... 67 Rajavartiolaitoksen palvelukseen... 68 Hakemuksella kriisinhallintatehtäviin... 68 Puolustusvoimien arvomerkit...69 5
6
Ilman ennakkoluuloja palvelukseen Jääkäri Koskelalla toiveena johtajakoulutus Jääkäri Jesse Koskela on aloittanut palveluksensa maamme ruotsinkielisessä joukko-osastossa Uudenmaan Prikaatissa ja sen Pioneerikomppaniassa heinäkuun alussa 2011. Takana on haastatteluhetkellä peruskoulutuskausi. Varusmiespalvelukselta Koskela odotti etukäteen reipasta sotilaskoulutusta ja aikaisia aamuherätyksiä. Ensimmäinen aamuherätys armeijassa poikkesikin sitten yllättäen hivenen tavallisesta. Paikalla oli nimittäin tv-uutisille uusista alokkaista juttua tehnyt kuvausryhmä. Aamuherätys oli sinänsä helppo, koska tuntui siltä, että oli saanut hyvin levättyä. Koskela myöntää kuitenkin että vähän jännitti kuvausryhmän läsnäolon takia. Raaseporin kunnan Dragsvikissa sijaitseva joukko-osasto oli miehen mielestä paras palveluspaikkavaihtoehto. Peruskoulutuskausi mieluisassa joukko-osastossa on pitänyt motivaation korkealla koko ajan. Koskela arvelee johtajakoulutuksesta ja varsinkin palveluksesta pioneerina olevan hyötyä tulevassa työelämässä. Näistä seikoista johtuen Koskela toivookin palveluksen jatkuvan pioneeriaselajin johtajakoulutuksessa peruskoulutuskauden jälkeen. Koskelan mielestä hyvä johtaja on johdonmukainen, sellainen joka käyttäytyy samanlaisessa tilanteessa aina samanlaisella tavalla. Johtajalla tulisi olla kova kuri, mutta ei saisi olla robotti. - Iltaisin uni on tullut heti kun pistää silmät kiinni. Fyysistä rasitusta palvelus on sisältänyt runsaasti, mutta toisaalta voisi vauhti vielä kovempaakin olla, Koskela toteaa. 7
Alikersantti Virtaneva hakeutui sukeltajakurssille Alikersantti Mikko Virtaneva suorittaa varusmiespalvelustaan Upinniemessä Merivoimien Sukeltajakoulun Raivaajasukeltajakurssilla. - Palveluksesta odotin kokemusten täyttämää vuotta, joka tulisi haastamaan minut uusilla tavoilla sekä auttaisi minua löytämään eri rajoja itsestäni. Odotin myös saavani uusia ystäviä vuoden mittaisen tiiviin yhdessäolon ansiosta muiden kurssitovereiden kanssa. - Olin odottanut armeijaan pääsyä ja olin innoissani kun se alkoi. En tainnut nukkua ekana yönä paljoakaan. Varhainen herätys sekä minuuttiaikataulussa eläminen olivat alkuun varmasti vaikeimmat asiat. - Palvelen Upinniemessä Sukeltajakoululla. Hain sinne erillisten pääsykokeiden kautta ja pääsin sisään. En ole katunut hetkeäkään hakemistani kurssille. - Palvelus on ollut mielekästä joka päivä ja aina löytyy tekemistä sekä uutta opittavaa. En usko, että palveluksesta raivaajasukeltajana olisi minulle suoranaista hyötyä opinnoissa tai tulevaisuuden työssä, mutta yleissivistyksen karttuminen sekä kasvu ihmisenä tulevat olemaan varmasti korvaamattomia tulevaisuudessa. - Hyvä varusmiesjohtaja osaa olla esimerkkinä alaisilleen. Hän myös tukee ja kannustaa näitä sekä osaa löytää eri alaistensa vahvuudet. Hyvä johtaja pyrkii luomaan ryhmään hyvän ja kannustavan ilmapiirin sekä luottamuksen itsensä ja alaisten välille. - Yksi syy miksi hain kurssille oli juurikin sen haasteellisuus fyysisesti. Kuntoa vaativat tehtävät ja suoritteet antavat mahdollisuuden kasvaa myös henkisesti. Välillä fyysinen ja henkinen suorituskyky viedään äärirajoille asti mutta näistä suoritteista selviäminen on tuonut monta upeaa voiton hetkeä. Alikersantti Mikko Virtaneva Merisotakoulun kokelaat ryhmäkuvassa Johtajankin on osattava olla johdettavana Suomenlinnan Merisotakoulussa sijaitsevat sekä merivoimien reserviupseerikoulun että merikadettien, tulevien merivoimien ammattiupseereiden, koulutustilat. Merisotakoulussa opiskelevalla upseerikokelas Fransesco Sfakiotakiksella, 20, on ongelma. Hänen pitäisi päättää pyrkiäkö varusmiespalveluksen jälkeen opiskelemaan oikeustiedettä vai tähdätäkö sotilasuralle ja merikadetiksi. -Ehkä päädyn tekemään molempia. Olen viihtynyt merivoimissa oikein hyvin. Merisotakoulun koulutus on tosi monipuolista, toteaa Sfakiotakis. Sfakiotakis halusi laivastorukkiin heti ensimmäisestä palveluspäivästään asti. Edellisessä saapumiserässä palvellut paras ystävä oli myös ollut laivastorukissa, eikä mies voinut olla toista huonompi. Upseerikokelaan tie on vienyt toiveiden mukaisesti Upinniemen aliupseerikoulun laivastolinjan ensimmäisen jakson jälkeen Suomenlinnaan reserviupseerikouluun. Seuraavaksi matka jatkuu parin viikon Upinniemipiipahduksen jälkeen takaisin Merisotakouluun. Koululla Sfakiotakis toimii kahden muun kouluttajakokelaan kanssa seuraavan reserviupseerikurssin laivastolinjan kouluttajakokelaana. 8
-Oleellista oikean asenteen lisäksi on osoittaa alussa se, että osaa olla myös johdettavana. Mistään ei pidä valittaa eikä näyttää ulospäin, jos ei ole hauskaa. Se kysyy kärsivällisyyttä. Tämä hierarkinen systeemi on hyväksyttävä, jotta pärjää, opastaa upseerikokelas tulevia varusmiehiä. Hierarkinen järjestelmä merkitsee Sfakiotakikselle sitä, että kaikki varusmiehet lähtevät samalta viivalta ja kaikilla on samat mahdollisuudet menestyä. Lopputulos on itsestä kiinni. Pohjois-Haagan urheilulukiosta ylioppilaaksi kirjoittanut nuorukainen pelasi ennen varusmiespalvelustaan koripalloa sekä purjehti. Fyysinen ja psyykkinen kunto on kestänyt hyvin palveluksen haasteet. -Kuntoni oli ihan hyvä jo valmiiksi. Henkisesti olen myös pärjännyt ihan hyvin, koska olen tosi sosiaalinen. Merisotakoulun monipuolinen koulutus ja merenkulkuteoria saa kokelaalta kiitosta. Suurin haaste on ollut monien asioiden suorittaminen samanaikaisesti sekä vapauksien ja velvollisuuksien yhdistäminen. Kun reserviupseerikoulussa annetaan vapauksia, ei vahti seuraa vierestä tuloksia. -Merisotakoulussa on itsenäisempää ja täällä todella oppii käyttämään vapaa-ajan hyväkseen, virnistää Sfakiotakis, joka ei viittaa ajalla ylimääräisiin torkkuihin. Upseerikokelas Fransesco Sfakiotakis 9
Tuleva varusmies Suomen turvallisuus ja sotilaallisen maanpuolustuksen aluejako Sinä olet paras henkilö puolustamaan maatamme. Suomi tarvitsee sinunkin panostasi, sillä olet paras henkilö puolustamaan maatamme, valtiollista itsenäisyyttämme ja alueellista koskemattomuuttamme. Yleiseen asevelvollisuuteen perustuva sotilaallinen maanpuolustus sekä oma toimintasi takaavat, ettei sinun eikä muiden maassamme asuvien oikeuksia loukata, eikä elämäämme Suomessa kukaan pääse uhkaamaan. Sotilasliittoon kuulumaton Suomi ylläpitää ja kehittää kansallista puolustusta ja uskottavaa sotilaallista suorituskykyä. Tämä tukee Pohjois-Euroopan nykyistä vakaata sotilaspoliittista tilannetta. Suomi pyrkii pysyttelemään kansainvälisten selkkausten ulkopuolella ja etsimään tilanteisiin rauhanomaista ratkaisua. Samaan aikaan on kuitenkin osoitettava, että Suomi pystyy puolustamaan itseään. Itsenäisyys ja kansalaisten turvalliset olot täytyy säilyttää, sillä niiden eteen suomalaiset ovat taistelleet edellisissä sodissa. Varusmiehenä olet siis tärkeä osa maanpuolustusta. Asevelvollisuusaikanasi saat koulutusta, jonka avulla pystyt tehokkaasti puolustamaan Suomea ja parhaiten suojelemaan lähimmäisiäsi sekä itseäsi. Varusmiehet koulutetaan palveluksen aikana puolustusvoimien kokoonpanoon tarvittaviin sodan ajan tehtäviin. Suorittamalla varusmiespalveluksesi kykyjesi mukaan, osoitat parhaalla tavalla halusi turvata maamme tulevaisuuden. Sinuun luottavat myös ne, jotka eivät itse kykene turvaamaan maataan ja sen oikeuksia. TURKU Etelä-Suomen Sotilaslääni Länsi-Suomen Sotilaslääni Itä-Suomen Sotilaslääni Pohjois-Suomen Sotilaslääni Sotilasläänin raja Paikkakunta Aluevesiraja SÄKYLÄ TIKKAKOSKI JYVÄSKYLÄ KEURUU KUOREVESI NIINISALO TAMPERE Yhteinen raja Ruotsinkanssa: 596 km Merkkien selitykset Pääesikunta Maavoimien Esikunta Sotilasläänin Esikunta Aluetoimisto Ilmavoimien Esikunta Lennosto Merivoimien Esikunta Meripuolustusalueen Esikunta Joukko-osasto HÄMEENLINNA HATTULA VAASA KAUHAVA TAMMISAARI OULU Yhteinen raja Norjan kanssa: 722 km Aluevesirajaa 1250 km UPINNIEMI HELSINKI RIIHIMÄKI TUUSULA Yhteinen raja Venäjän kanssa: 1324 km UTTI KOUVOLA HAMINA LAHTI SODANKYLÄ RO VANIEMI KAJAANI MIKKELI VEKARANJÄRVI LAPPEENRANTA KUOPIO KONTIOLAHTI Sotilaallisen maanpuolustuksen aluejako 10
Puolustusvoimien tehtävät Puolustusvoimien on oltava valtiovallan käytettävissä maamme itsenäisyyden turvaamiseksi asein siinä tapauksessa, että kaikki muut keinot on käytetty. Puolustusvoimien tärkein tehtävä on jo olemassaolollaan estää maamme joutuminen sotaan. Puolustusvoimien tehtävänä on: 1) Suomen sotilaallinen puolustaminen, johon kuuluu: a. maa-alueen, vesialueen ja ilmatilan valvominen sekä alueellisen koskemattomuuden turvaaminen; b. kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen; c. sotilaskoulutuksen antaminen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaaminen sekä maanpuolustustahdon edistäminen; 2) muiden viranomaisten tukeminen, johon kuluu: a. virka-apu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, terrorismirikosten estämiseksi ja keskeyttämiseksi sekä muuksi yhteiskunnan turvaamiseksi; b. pelastustoimintaan osallistuminen antamalla käytettäväksi pelastustoimintaan tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluja; c. osallistuminen avun antamiseen toiselle valtiolle terrori-iskun, luonnononnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun vastaavan tapahtuman johdosta; sekä 3) osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Suomen puolustusratkaisu Suomen sotilaallinen puolustaminen toteutetaan alueellisen puolustuksen periaatteella. Alueellisessa puolustuksessa yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan ja sotilaallisen toiminnan kannalta tärkeät kohteet ja toiminnot suojataan yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa. Hyökkääjän pääsy valtakunnan toiminnan kannalta tärkeille alueille ja vaikuttaminen yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin estetään. Oman toiminnan kannalta tärkeät alueet pidetään kaikissa olosuhteissa. Hyökkäys torjutaan ja tarvittaessa hyökkääjä lyödään maa-, merija ilmavoimien yhteisoperaatiolla sekä puolustusvoimien yhteisillä suorituskyvyillä. Maapuolustuksella hidastetaan ja kulutetaan sekä valituilla alueilla torjutaan ja lyödään maitse suuntautuvat hyökkäykset. Ilmapuolustuksella estetään hyökkääjää saavuttamasta ilmaherruutta sekä suojataan yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ja omia joukkoja. Meripuolustuksella torjutaan merialueelta suuntautuvat hyökkäykset ja turvataan valtakunnan meriyhteydet. Maa-, meri- ja ilmapuolustuksen toteuttamiseen osallistuvat kaikki puolustushaarat, rajavartiolaitos ja siviiliviranomaiset. Tärkeä osa tätä järjestelmää ovat palvelustaan suorittavat varusmiehet. 11
Jokainen mies on asevelvollinen Asevelvollisuuslain 2 :n määrittämä kansalaisvelvollisuus alkaa sen vuoden alusta, jolloin mies täyttää kahdeksantoista vuotta ja jatkuu sen vuoden loppuun, jona hän täyttää kuusikymmentä vuotta. Asevelvollinen on palveluksessa taikka kuuluu reserviin tai varareserviin. Varusmiespalvelus suoritetaan normaalisti 19 20 -vuotiaana. Erikoistapauksissa palvelus aloitetaan 18 ja 29 ikävuosien välillä. Varusmiespalvelusaika on joko 180, 270 tai 362 päivää. Upseereiksi, aliupseereiksi ja miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutettavien asevelvollisten palvelusaika on 362 päivää. Miehistön erityistaitoa ja ammattimaista osaamista vaativiin tehtäviin koulutettavien palvelusaika on 270 päivää. Aseetonta palvelusta suorittavien palvelusaika on 270 tai 362 päivää. Muilla miehistötehtäviin koulutettavilla on 180 päivän palvelusaika. Joukko-osastossa suoritettavien valintojen perusteella ratkeaa tehtävä, johon varusmies koulutetaan ja tehtävän mukainen palvelusaika. Siksi palveluksen aloittaessasi sinun kannattaa aina varautua pisimpään eli 362 vuorokauden palvelusaikaan. Tarkempia tietoja palvelusajoista saat mm. kutsunnoista sekä ottamalla yhteyttä suoraan koulutusta antavaan joukko-osastoon. Yhteystiedot löydät tämän kirjan sivulta 62. Varusmieskoulutuksen päämääränä on tuottaa puolustusvoimien sodan ajan joukkoihin sijoitettavaa hyvän suorituskyvyn omaavaa henkilöstöä. Lisäksi koulutuksen avulla ylläpidetään perusvalmiutta ja kykyä kohottaa valmiutta tarpeen mukaan. IK Ä 18 19 20 30 50 60 180 pv 270 pv MIEHISTÖ RESERVISSÄ Kertausharjoituksia max. 40 pv tai 75 pv VARA- RESERVI 362 pv VARUSMIES- PALVELUS UPSEERIT JA ALIUPSEERIT RESERVISSÄ Kertausharjoituksia max. 100 pv KUTSUNNAT VARARESERVI VARARESERVI IK Ä 18 19 20 30 50 60 Asevelvollisuusaika on Suomessa 43 vuotta Tamm i Helmi Maali s Huhti Touko-Kesä Hein ä E lo Syys-Loka Marras-Joulu SAAPUMISERÄ I/xxxx Peruskoulutuskausi 8 vkoa Taistelijoiden erikoiskoulutuskausi 9 vkoa Aliupseerikurssi I 7 vkoa Joukkokoulutuskausi 9 vkoa Aliupseerikurssi II 9 vkoa 180 pv Erikoismiesten erikoiskoulutuskausi 31 34 vkoa 35 38 vkoa Reserviupseerikurssi 14 vkoa Reserviupseerien ja aliupseerien johtajakausi 23 28 vkoa 270 pv Joukkokoulutuskausi 9 vkoa SODANAJAN JOUKKO 362 pv SAAPUMISERÄ I I/xxxx Peruskoulutuskausi 8 vkoa Ta istelijoiden erikoiskoulutuskausi 9 vkoa Aliupseerikurssi I 7 vkoa Joukkokoulutuskausi 9 vkoa Aliupseerikurssi II 9 vkoa 180 pv Erikoismiesten erikoiskoulutuskausi 31 34 vkoa 35 38 vkoa Reserviupseerikurssi 14 vkoa Reserviupseerien ja aliupseerien johtajakausi 23 28 vkoa 270 pv ko Koulutuksen aikajaksottelu ( 180 362 pv ) 12
Ennen varusmiespalvelusta Kutsuntatilaisuudessa: annetaan tietoja ja ohjausta, tarkistetaan henkilötiedot, tarkastetaan terveydentila, kuullaan asevelvollisen toivomukset ja tehdään asevelvollista koskevia päätöksiä; päätös palveluskelpoisuudesta, ratkaisu palveluksen aloittamisajasta ja -paikasta, sekä palveluksesta vapauttamista koskevista asioista ja ratkaisu kaikista hakemuksista. Ensin kutsuntoihin Kutsunnat pidetään vuosittain elo-joulukuussa. Ne koskevat miespuolisia Suomen kansalaisia, jotka kyseisenä vuonna täyttävät 18 vuotta. Lisäksi kutsuntoihin osallistuvat ne, jotka on määrätty sen vuoden kutsunnoissa uudelleen tarkastettavaksi sekä alle 30-vuotiaat, jotka ovat jääneet edellisiin kutsuntoihin saapumatta ja joita ei ole erikseen tarkastettu. Jokaiselle kutsunnanalaiselle lähetetään kotiosoitteella mm. tämä kirjanen, kyselylomakkeet ja kutsuntakuulutus, josta selviää kutsuntatilaisuuksien järjestäminen eri kunnissa. Jos et saa lähetystä esimerkiksi osoitteen muutoksen vuoksi, se ei oikeuta jäämään pois kutsunnasta. Kutsuntakuulutus on nähtävissä myös puolustusvoimien internet -sivuilla osoitteessa www.puolustusvoimat.fi sekä kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kutsunnasta poisjäänti ilman laillista estettä on asevelvollisuuslain mukaan rangaistava teko. Jos muutat toiseen kuntaan ennen kutsuntoja, ota yhteys uuden asuinalueesi aluetoimistoon hyvissä ajoin ennen kutsuntoja. Kutsuntapäivä on palkaton vapaapäivä, ellei työsopimuksessa ole muuta mainittu. Muista, että muuttoilmoitus on tehtävä maistraatille, kun muutat pysyvästi asunnosta toiseen tai kun tilapäinen muutto kestää yli 3 kuukautta. Muuttoilmoitus on tehtävä viimeistään viikon kuluessa muutosta. Muuttoilmoituksen voi tehdä esimerkiksi sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi. Lisätietoja muuttoilmoitukseen liittyvistä asioista saa lähimmästä maistraatista tai osoitteesta www.maistraatti.fi. Terveystarkastukset Kutsuntaikäisten miesten terveystarkastukset suoritetaan lakisääteisesti ennen syksyn kutsuntatilaisuuksia. Tämä tarkastus ei vapauta varsinaisesta kutsuntatilaisuudesta. Nuorison terveystodistus ei vapauta ennakkoterveystarkastuksesta. Jos sinulla on erikoislääkärintodistus, ota se mukaan ennakkoterveystarkastukseen ja kutsuntaan. Matkakustannuksia terveyskeskuksiin ja kutsuntatilaisuuksiin ei korvata. Mahdollisia erikoislääkärintodistuksia ei myöskään korvata. Kyselylomake Palveluskelpoisuuden, palveluspaikan ja koulutushaaran määritykseen vaikuttavat osaltaan vastauksesi ennakkokyselyyn. Kyselylomakkeet on täytettävä huolellisesti ja palautettava ohjeen mukaisesti. Tietojasi käsittelevät viranomaiset ovat vaitiolovelvollisia. Vastauksissasi esitetyt toivomukset palveluspaikan ja -ajan suhteen pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon. Erikoisjoukkoihin ja erikoisaloille ei määrätä varusmiehiä suoraan kutsunnoissa, vaan niihin valitaan hakemusten ja valintakokeiden perusteella. Heille määrätään kutsunnoissa varapaikka. Lisätietoja erikoisjoukoista ja -aloista sivulta 49 61 13
Kutsuntatilaisuus Kutsuntatilaisuuteen sinun on otettava mukaasi ajokortti, passi tai muu virallinen henkilöllisyystodistus sekä tarvittavat lääkärin- ja opiskelutodistukset. Vieraalla paikkakunnalla tilapäisesti asuvat voivat käydä kutsunnassa myös oleskelupaikkakunnallaan tai lähimmässä mahdollisessa kutsuntapaikassa. Tästä on kuitenkin etukäteen ilmoitettava omalle aluetoimistolle. Ulkomailla asuvien ei tarvitse saapua Suomeen kutsuntaan henkilökohtaisesti. He voivat hoitaa kutsuntaasiansa valtakirjalla Suomessa olevan asiamiehen välityksellä. Ulkomailla asuvat voivat toimittaa tarvittavat kutsunta-asiakirjat myös lähimpään Suomen edustustoon, joka lähettää ne Suomeen. Kutsuntatilaisuudessa annetaan tietoja ja ohjausta tarkistetaan henkilötiedot tarkastetaan terveydentila kuullaan asevelvollisen toivomukset tehdään asevelvollista koskevia päätöksiä: päätös palveluskelpoisuudesta ratkaisu palveluksen aloittamisajasta ja -paikasta sekä palveluksesta vapauttamista koskevista asioista Palveluksen aloittamisaika Jaettaessa ikäluokka saapumiseriin pyritään ottamaan huomioon mm. esittämäsi toivomukset. Kutsuntojen jälkeisenä keväänä ylioppilaaksi kirjoittavia suositellaan hakeutumaan toisen vuoden tammikuun erään. Ellei opiskelu/koulu ole esteenä, suositellaan kutsuntojen jälkeistä tammikuun saapumiserää. Talvierä mahdollistaa myös arvosanojesi parantamisen syksyllä tai taloudellisen tilan parantamisen työskentelemällä. Yleisiä palveluksen aloittamisaikoja on kaksi vuodessa tammi- ja heinäkuussa. Poikkeavat palveluksen aloittamisajat koskevat Urheilukoulua. Pyri selkiyttämään aselaji- ja koulutushaaratoiveesi etukäteen. Palveluspaikan valinta Yleisenä periaatteena on sijoittaa asevelvollinen palvelukseen kotipaikkansa lähellä sijaitseviin joukko-osastoihin. Tavoitteena on myös sijoittaa asevelvolliset sellaiseen sotilaskoulutukseen ja tehtävään, joka parhaiten vastaa heidän koulupohjaa, ammattia, tulevaisuuden suunnitelmia, taitoja ja harrastuksia. Joukko-osastojen sijainti, koulutusmahdollisuudet ja varusmiesten määrät kuitenkin aiheuttaa sen, että jokainen ei mahdu lähimpään joukko-osastoon. Ruotsinkieliset varusmiehet koulutetaan pääosin Uudenmaan Prikaatissa Raaseporissa. Tähän joukko-osastoon otetaan myös ruotsin kieltä hallitsevia suomenkielisiä asevelvollisia heidän toivomustensa perusteella mikäli tilaa on. Pyri selkiyttämään aselaji- ja koulutushaaratoiveesi etukäteen. Missä tehtävissä voisit hyödyntää siviilitietojasi ja -taitojasi? Mistä puolustusvoimien koulutuksesta olisi puolestaan sinulle hyötyä opiskeluissasi tai työelämässä? 14
Huomaa, että samantapaisia tehtäviä on eri aselajeissa. Esimerkiksi viestimiehiä tarvitaan ja koulutetaan muuallakin kuin Viestirykmentissä. Ilmoita toiveesi selvästi kutsuntalautakunnalle! Asevelvollisrekisteri Asevelvollisrekisteriin saadaan tarvittavia tietoja muun muassa asevelvollisten palveluskelpoisuuden määrittämistä, palvelukseen määräämistä, koulutuksen ja palveluksen suunnittelua ja järjestämistä varten. Tietojen saaminen ja niiden luovuttaminen perustuu asevelvollisuuslakiin. Rekisteriin saadaan tietoja mm. väestörekisterikeskukselta, terveydenhuollon palvelujen antajilta, sosiaali- ja poliisiviranomaisilta. Rekisteristä voidaan myös luovuttaa tietoja mm. poliisille ja kansaneläkelaitokselle. Nuorisolain mukaan puolustusvoimien on luovutettava yksilöinti- ja yhteystiedot nuoren kotikunnalle etsivää nuorisotyötä varten alle 25-vuotiaasta tuen tarpeessa olevasta nuoresta, joka vapautetaan varusmiespalveluksesta palveluskelpoisuuden puuttumisen takia tai joka keskeyttää varusmiespalveluksen. Tietojen luovuttamisen tarve arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Otteen omista rekisteritiedoista saa käymällä henkilökohtaisesti aluetoimistossa. Hakemuksesta tehtävät päätökset Palveluksen aloittamisajan siirtäminen Varusmiespalvelus on suositeltavaa aloittaa mahdollisimman pian koulun päättämisen jälkeen ennen perheen perustamista, pitkäaikaisten opintojen aloittamista, ulkomaille muuttamista tai ryhtymistä itsenäiseksi yrittäjäksi. Vanhempana suoritettu varusmiespalvelus koetaan usein rasittavana mm. taloudellisten tai perhehuolien vuoksi. Palveluksen aloittamisajankohtaa voidaan hakemuksesta muuttaa asevelvolliselle, jolle se katsotaan erittäin tarpeelliseksi ammattiin valmistumista tai opiskelua varten, taloudellisten olojen järjestämistä varten, näihin verrattavista muista erityisistä henkilökohtaisista syistä. Hakemus jätetään kirjallisena aluetoimistolle. Hakemus on perusteltava ja liitettävä mukaan todiste ajankohdan siirron tarpeellisuudesta, kuten oppilaitoksen antama selvitys opiskelun vaatimasta ajasta yms. Hakemuksissa käytettäviä lomakkeita ja lisätietoja saa aluetoimistoista, puolustusvoimien Internet-sivuilta ja kutsuntapaikoilta. Yleiset palveluksen aloittamis- ja kotiuttamisajat Maavoimat, Merivoimat, Ilmavoimat ja Rajavartiolaitos Palveluksen Kotiutuminen aloittaminen 180 pv 270 pv 362 pv I/13 07.01.2013 05.07.2013 03.10.2013 03.01.2014 II/13 08.07.2013 03.01.2014 03.04.2014 04.07.2014 I/14 06.01.2014 04.07.2014 02.10.2014 02.01.2015 II/14 07.07.2014 02.01.2015 02.04.2015 03.07.2015 I/15 12.01.2015 10.07.2015 08.10.2015 08.01.2016 II/15 13.07.2015 08.01.2016 07.04.2016 08.07.2016 Palvelus on aloitettava määrätyn päivän klo 16.00 mennessä. Urheilukoulun alkamisajat löytyvät sivulta 59. 15
Naisten vapaaehtoinen asepalvelus Naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen pääsemisen edellytyksenä on Suomen kansalaisuus, 18 29 vuoden ikä sekä terveydentilan ja muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien sopivuus sotilaskoulutukseen. Palveluksen aloittamismääräyksen saanut nainen voi kirjallisesti ilmoittaa, ettei aloita palvelusta. Vastaavalla tavalla voi asepalvelusta suorittava nainen 45 päivän kuluessa palveluksen aloittamispäivästä ilmoittaa, ettei hän jatka palvelusta. Joukko-osaston komentaja voi peruuttaa 45 päivän sisällä naisen asepalveluksesta annetun määräyksen vamman, sairauden, ilmeisen sopimattomuuden tai vastaavan muun syyn perusteella. Asepalvelukseen määrätty nainen on asevelvollisia koskevien säännösten alainen. Palveluksen jälkeen naiset siirretään reserviin sekä määrätään kertausharjoituksiin samoin perustein kuin miehetkin ja he ovat asevelvollisuuslain alaisia sen vuoden loppuun, jona täyttävät 60 vuotta. Erityisjärjestelyjä vähän Naisten asepalvelus toteutetaan kaikissa puolustushaaroissa ja aselajeissa. Sotilastehtäviä ei siis jaeta sukupuolen mukaan. Eri tehtäviin määrääminen ratkaistaan niiden asettamien vaatimusten ja soveltuvuuden perusteella. Naisten koulutuksen sisältö on sama kuin muilla varusmiehillä. Erikoisjoukkoihin tai -aloille pääsyvaatimukset ovat samat kuin miehillä, kuten myös mahdollisuus johtajakoulutukseen ja myöhemmin sotilasuralle. Naisten fyysistä kuntoa ylläpidetään samojen periaatteiden mukaisesti kuin miestenkin. Naisten asepalvelus toimeenpannaan mahdollisimman pienin erityisjärjestelyin ja puolustusvoimien kannalta taloudellisesti edullisin ratkaisuin. Varuskunnissa naisille on omat tuvat. Leireillä, sotaharjoituksissa ja merivoimien sota-aluksilla ei erillismajoitusta järjestetä. Raskaus on peruste palveluksen keskeyttämiselle. Myöhemmin ratkaistaan erikseen, miten palvelusta jatketaan. Miten palvelukseen haetaan Puolustusvoimien 19 aluetoimistoa huolehtivat naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen liittyvästä hakemusten käsittelystä, valinnoista ja palvelukseen määräämisestä. Erikoisjoukkojen valinnoista huolehtii kyseinen joukkoosasto. Aluetoimistoista ja puolustusvoimien muista toimipisteistä sekä puolustusvoimien nettisivuilta saa hakeutumiseen liittyviä ohjeita sekä hakemuslomakkeita Lisätietoja ja hakuohjeet, sivu 61 Monikansalaisuus Suomen kansalaisuuden saanut ulkomaan kansalainen, joka on entisessä kotimaassaan suorittanut asevelvollisen rauhanaikaisen palvelusvelvollisuutensa tai osan siitä (vähintään 4 kk), voidaan hakemuksesta vapauttaa varusmiespalveluksesta rauhan aikana. Vapautuksesta voi päättää aluetoimisto. Aluetoimisto voi hakemuksesta vapauttaa varusmiespalveluksesta erityisestä syystä rauhan aikana ulkomailla asuvan Suomen kansalaisen, jolla on myös toisen val- 16
tion kansalaisuus, jos asianomaisen varsinainen asunto ja koti ei ole Suomessa eikä hänellä ole tosiasiallisia siteitä Suomeen. Jos Suomen kansalaisella on myös Norjan, Ruotsin tai Tanskan kansalaisuus, hänen asevelvollisuudestaan on lisäksi voimassa, mitä kyseisten sopimusvaltioiden kanssa tehdyssä sopimuksessa (SopS 44/68) määrätään. Lisäksi Amerikan Yhdysvaltain (SopS 25/39) ja Suomen välillä on tehty vastaava asevelvollisuutta koskeva sopimus. Suomen kansalainen, johon sovelletaan edellä mainittuja sopimuksia, ei ole kutsunnanalainen eikä hänen tarvitse suorittaa asevelvollisuuteensa liittyvää palvelusta Suomessa sinä aikana, jona hänen katsotaan vakituisesti asuvan kansalaisuutensa mukaisessa sopimusvaltiossa. Sopimusvaltioissa asuvien monikansalaisten ei tarvitse vapautusta erikseen hakea, vaan heidän osaltaan sovelletaan edellä mainittuja sopimuksia. Sopimusvaltioissa asuvia monikansalaisia kehotetaan selvittämään oma asevelvollisuuteen liittyvä asemansa Suomen edustustosta tai omasta valvovasta aluetoimistosta Suomesta. Asevelvollisella ei ole velvollisuutta tulla kutsuntaan eikä varusmiespalvelukseen, jos hänellä on myös toisen valtion kansalaisuus ja hänen asuinpaikkansa on viimeiset seitsemän vuotta ollut muualla kuin Suomessa. Tämän ns. seitsemän vuoden tulkinnanalaisten ei tarvitse vapautusta erikseen hakea. Vapautettu monikansalainen asevelvollinen voidaan määrätä palvelukseen, jos hän muuttaa Suomeen ennen sen vuoden loppua, jolloin hän täyttää 30 vuotta. Vapautuspäätökset samoin kuin sopimustulkinnat perustuvat väestötietojärjestelmän osoite- ja kansalaisuustietoihin. Siksi kannattaa varmistaa väestökirjanpitäjältä tai edustustolta, että ne ovat oikein. Lisäksi 21 -vuotiaiden tai sitä vanhempien ulkomailta palvelukseen tulevien monikansalaisten kannattaa varmistua, etteivät menetä tai ole menettäneet Suomen kansalaisuuttaan 22 -vuotiaana. Lisätietoja osoitteista: www.migri.fi www.maistraatti.fi www.vaestorekisterikeskus.fi Edustustojen yhteystiedot osoitteesta www.formin.fi Aseeton palvelus Asevelvollinen, jonka vakaumus estää häntä suorittamasta asevelvollisuuttaan aseellisessa palveluksessa ja joka hakee aseettomaan palvelukseen, vapautetaan aseellisesta palveluksesta ja määrätään aseettomaan palvelukseen. Aseettomana palvelevan varusmiespalvelusaika on vähintään 270 päivää tai 362 päivää, mikäli koulutettu tehtävä sitä edellyttää. Tietoja aseettomaan palvelukseen hakeutumisesta saa puolustusvoimien nettisivuilta, aluetoimistoista ja kutsuntapaikalla. Siviilipalvelus Asevelvollinen, jonka vakaumus estää häntä suorittamasta asevelvollisuuslaissa säädettyä palvelusta, vapautetaan hakemuksesta sen suorittamisesta. Samalla hänet määrätään suorittamaan siviilipalvelusta työ- ja elinkeinoministeriön määräämänä aikana siviilipalveluskeskuksessa ja siviilipalveluslaitoksissa. Siviilipalvelusaika on 362 päivää. Hakemus tehdään työ- ja elinkeinoministeriön siviilipalveluslomakkeella. Hakemusta ei saa tehdä ennen kutsuntoja. Tietoja siviilipalvelukseen hakeutumisesta saa netistä, aluetoimistoista ja kutsuntapaikalla. Jehovan todistajat Jehovan todistajat -nimiseen uskontokuntaan kuuluvalle asevelvolliselle myönnetään hakemuksesta 3 vuotta lykkäystä, mikäli hän osoittaa alle 2 kuukautta vanhalla seurakunnan todistuksella olevansa aktiivinen seurakunnan jäsen ja ilmoittaa, että uskonnolliseen vakaumukseen perustuvat vakavat omantunnonsyyt estävät häntä suorittamasta varusmies- tai siviilipalvelusta. Lykkäystä uudelleen haettaessa on toimitettava uusi todistus seurakuntaan kuulumisesta. Lykkäystä voidaan myöntää enintään sen vuoden loppuun, jona asevelvollinen täyttää 28 vuotta. Mikäli lykkäys on jatkunut keskeytyksettä ja lykkäyksen edellytykset ovat tämän jälkeenkin edelleen olemassa, vapautetaan Jehovan todistajat -nimiseen uskontokuntaan kuuluva asevelvollinen asevelvollisuuden suorittamisesta rauhan aikana eri hakemuksesta. Muut erityistapaukset Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden omaavat Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden omaavat ja alle 12-vuotiaana maakuntaan muuttaneet ja joilla on kotiseutuoikeus saavat varusmiespalveluksen suorittamisen sijasta palvella vastaavalla tavalla luotsi- ja majakkalaitoksessa tai muussa siviilihallinnossa. Kunnes tällainen palvelus on järjestetty, kotiseutuoikeuden omaavat ovat vapautettuja asevelvollisuuden suorittamisesta Kestääkö kuntosi varusmiespalveluksen haasteet? Sotilaskoulutuksesta selviytyminen ei ole terveelle nuorelle mitenkään ylivoimaista, mutta se edellyttää hyvää kestävyyttä ja lihaskuntoa. Varusmieskoulutusjärjestelmässä liikuntakoulutuksen osuus on yli 20 prosenttia koulutukseen käytettävästä ajasta ja fyysisen koulutuksen osuus on lähes puolet. Liikuntakoulutuksen päämääränä on pysyvän liikuntaharrastuksen edistäminen siten, että asevelvolliset jatkavat fyysisen kuntonsa ylläpitämistä myös reservissä. Hyvän fyysisen kunnon myötä kohenee myös oma terveys, työkyky ja elämisen laatu. Jos epäilet omaa kuntoasi Aloita viipymättä monipuolinen kuntoharjoittelu. Muista, että kuntosi kohoaa jo, mikäli liikut 3 4 kertaa viikossa vähintään 30 minuutin ajan. Huomaat, että kunnon kohottaminen ei vaadi isoa panostusta viikottaisissa rutiineissa. Varusmiespalvelukseen sisältyy runsaasti kävelyä. Kävelytottumuksia voit kehittää lisäämällä ennakkoon päi- 17
vittäistä kävelyä. Tee kävellen nyt se lyhyt matka, jonka ennen ajoit autolla. Käytä hissin sijasta rappusia. Liikkumistapoja ja -tottumuksia muuttamalla fyysinen kuntosi kohoaa huomaamatta. Kestävyys ja lihasvoima ovat tärkeimmät sotilaskoulutuksessa tarvittavat perusominaisuudet. Myöskään ei sovi unohtaa esimerkiksi asutuskeskustaistelussa vaadittavaa nopeutta ja ketteryyttä. Kestävyyttä voidaan helposti kehittää kävely-, sauvakävely-, juoksu-, uinti-, pyöräily-, soutu-, melonta-, rullaluistelu- tai hiihtolenkkien avulla. Kestävyysharjoituksia tulisi tehdä 1 2 kertaa viikossa. Harjoituksen tulisi kestää vähintään 30 60 minuuttia ja sen tulisi aiheuttaa lievää hengästymistä ja hikoilua. Lihaskuntoa voidaan kehittää esim. kuntosaliharjoittelulla, kuntonyrkkeilyllä sekä muiden kamppailulajien harjoittelulla. Lihaskuntoharjoittelussa korostetaan käsien ja keskivartalon lihaskestävyyden ja -voiman kehittämistä. Lihaskuntoharjoituksia tulisi tehdä 2 3 kertaa viikossa. Yhden harjoituksen on kestettävä vähintään 30 60 minuuttia. Edellä mainittujen harjoitusten lisäksi on hyvä tehdä myös ketteryyttä, nopeutta ja lihasten hallintaa kehittäviä harjoituksia 1 2 kertaa viikossa. Tähän soveltuvat parhaiten palloilulajit ja yleisurheilu. Kuntoharjoittelu aloitetaan nousujohteisesti ja varovasti ottaen huomioon oma lähtötaso. Vähemmän liikuntaa harrastaneilla tulisi ensimmäisten viikkojen aikana harjoitusten olla keveitä ja lyhyitä (20 30 min). Rasitustasoa lisätään kunnon kohotessa lisäämällä harjoitusvauhtia ja siirtymällä vaativampaan harjoitusmaastoon, pidentämällä harjoituksen kestoa sekä lisäämällä liikuntasuoritusten määrää. Kunnon testaaminen Ennen kuntoharjoittelun aloittamista on hyvä varmistaa, että terveytesi on kunnossa. Tarvittaessa voit käydä lääkärin tarkastuksessa. Fyysisen kunnon lähtötasotestillä on hyvä tarkistaa, onko kuntosi odotusten mukainen. Kävele, hölkkää tai juokse 12 minuuttia mahdollisimman hyvää vauhtia. Testi kertoo varsin luotettavasti hengitys- ja verenkiertoelimistön tilan sekä kunnon. Jos ehdit 12 minuutin aikana yli 3000 metriä, kuntosi on kiitettävällä tasolla. Mikäli jäät alle 2200 metrin, aloita kiireesti säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen. Palautuminen Jotta kuntosi kohoaa optimaalisesti, sinun on huolehdittava myös elimistön palautumisesta. Muista, että elimistö kehittyy ja kunto nousee vasta palautumisen aikana. Palautumista edistävät ainakin seuraavat tekijät: liikuntaharjoituksiin liittyy aina alku- ja loppuverryttely (10 15 min) kuntoiluun liittyy luonnollisena osana myös säännöllinen lihashuolto: venyttelyt, jumpat ja erilaiset hieronnat (15 30 min/krt) nestetasapainon ylläpitäminen harjoituksen aikana ja sen jälkeen monipuolinen ja oikeasisältöinen päivittäinen ravinto ovat myös palautumisen elinehto kevyt ja palauttava liikunta kovien harjoitusten ja harjoitusjaksojen jälkeen, esimerkiksi kävely, sauvakävely, uinti, pyöräily alhaisella teholla suoritettuna nopeuttavat elimistön palautumista paremmin kuin paikallaan oleminen säännöllinen riittävä lepo/uni, 7 8 tuntia vuorokaudessa säännöllinen, monipuolinen ja virikkeellinen elämä. Tupakointi ja alkoholin käyttö hidastavat palautumista. Tervetuloa maan suurimpaan kuntokouluun! Lisätietoa ja kunto-ohjelma varusmiespalveluksen aloittavalle osoitteessa www.puolustusvoimat.fi -> Liikunta Puolustusvoimien 12 min kuntoluokittelu Suluissa naisten luokittelu alle 2200 m huono (alle 2200 m huono) 2200-2600 m tyydyttävä (2200-2400 m tyydyttävä ) 2600-3000 m hyvä (2400-2800 m hyvä) yli 3000 m kiitettävä (yli 2800m kiitettävä) Puolustusvoimien keskiarvo miesten osalta on noin 2500 metriä ja naisten osalta 2300 metriä. 18
Varusmiespalvelus Palveluksen aloittaminen Palveluksen aloittamismääräys Palveluksen aloittamismääräys annetaan sinulle joko kutsuntatilaisuudessa tai se lähetetään postitse. Siitä selviää, milloin ja missä joukko-osastossa sinun on aloitettava palvelus. Palveluksen aloittamismääräys on samalla matkalippusi, josta irroitettavilla lipuilla voit matkustaa linja-autolla ja junalla Suomen alueella kotipaikastasi palveluspaikkakunnalle (liput eivät käy Tampereen ja Turun paikallisliikenteessä eikä pääkaupunkiseudun seutuliikenteessä). Lippuun on merkitty sen voimassaoloaika. Muista matkustustavoista maksetaan korvaukset palveluspaikassa jälkikäteen tositteiden perusteella: matkakorvausta kotipaikasta palveluspaikkaan siltä osalta, jota palveluksen aloittamismääräyksen matkalippu ei kata ruokarahaa, jos matkustamisaika kestää yli kuusi tuntia. Sinun on muistettava esittää matkaliput ja muut tositteet korvausanomuksen yhteydessä heti palveluksen aloitettuasi Jos ennen palvelukseen lähtöä sinulle sattuu sellainen tapaturma tai sairastuminen, joka estää sinua matkustamasta tai on haittana palveluksen suorittamiselle, on otettava yhteys aluetoimistoon. Erittäin tärkeää on toimittaa aluetoimistolle lääkärintodistus sairauden tai vamman laadusta, sen aiheuttamista haitoista ja todennäköisestä kestämisajasta tai kehittymisestä. Pelkkä lääkärintodistuksen jättäminen ei riitä syyksi palveluksesta poisjäämiseen. Lähde ajoissa matkaan Lähde matkalle riittävän aikaisin. Saapuessasi joukkoosastoon jo puolen päivän aikaan ehdit kaikessa rauhassa ottaa vastaan varusteesi ja sovittaa niitä. Myöhästyminen aiheuttaa perillä joukko-osastossa hankaluuksia sekä vastaanottajalle että saapujalle itselleen. Älä tee itsestäsi huomionkohdetta tulemalla palvelukseen humaltuneena ja muista, että sotilaan esiintyminen juopuneena on rangaistavaa samoin kuin päihteiden tuominen kasarmialueelle. Joukko-osastosi sijoituspaikkakunnan rautatie- ja linja-autoasemalla on järjestetty opastus ja kuljetus perille. Ainakin ensimmäinen matka palveluspaikkaan kannattaa tehdä julkisia kulkuneuvoja käyttäen, mikäli se vain on mahdollista. Mitä matkalle mukaan Kotoa lähtiessäsi pukeudu käytännölliseen, sään mukaiseen vaatetukseen, jonka viet kotiin ensimmäisellä lomallasi. Vaikka varusmiehellä on lomalla ja vapaa-aikanaan oikeus käyttää siviiliasua, ei sen säilyttäminen kasarmialueella ole sallittua. 19
Kun lähdet varusmiespalvelukseen, ota mukaasi: halutessasi omat parranajovälineet henkilökohtaisen puhtauden hoidossa tarvittavat välineet sairausvakuutuskortti (KELA-kortti) ja ajokortti rokotustodistus tämä Varusmies-kirjanen tilinumerosi Jonkin ajan päästä voit myös ottaa liikunta- ja harrastusvälineitä mukaan kasarmille. Joukko-osastossa on lukittava kaappi tai varasto, jossa voidaan säilyttää mukana tuomasi harrastusvälineet. Alokkaan arki Palveluksen aloittamispäivä Olet palveluksessa siitä hetkestä alkaen, kun ilmoittaudut joukko-osastoosi. Asevelvollinen on lain mukaan sotilashenkilö myös siitä hetkestä lähtien, kun hänen olisi pitänyt viimeistään saapua joukko-osastoon. Ensimmäinen päivä on varattu varusteitten hakuun. Varsinaista koulutusta ei vielä ole, joten silloin on hyvää aikaa tutustua kaikessa rauhassa uuteen, outoon ympäristöön. Mitä aikaisemmin ilmoittaudut yksikköösi sitä rauhallisemmin alkaa totuttautumisesi sotilaan elämään. Ensimmäinen aamu Ensimmäinen herätys sotaväessä on ikimuistoinen tosin se tuskin on niin kauhea kuin tarinat kertovat. Sotilaallisen ripeyden ja täsmällisyyden opettelu alkaa heti ensi hetkistä. Pukeutuminen ja palvelukseen järjestyminen sekä sotilaallinen käyttäytyminen hämmentävät aluksi jokaisen siviilielämään tottuneen. Alussa tuntuukin olevan kiire joka paikkaan odottamaan, mutta se kuuluu asiaan, jotta mahdollisimman pian päästäisiin varsinaiseen koulutukseen käsiksi. Vauhdikasta alkua ei kannata säikähtää. Jokainen asia opetetaan ennen kuin sen osaaminen vaaditaan. Koulutus alkaa Ensimmäisten päivien oppitunneilla opetetaan mm. sotilaan oikeudet ja velvollisuudet, sotilaan käyttäytyminen, esimiehen ja alaisen käskyvaltasuhteet sekä maanpuolustuksen perusteita. Sulkeisjärjestyksen harjoittelu ja asekäsittelyharjoitukset luovat perustan alkavalle taistelukoulutukselle. Älä haudo ongelmiasi Esimiestesi puoleen kääntymistä ei kannata ujostella, sillä he antavat neuvoja pienissäkin asioissa. Lähin esimiehesi on oma ryhmänjohtaja, sotilasarvoltaan yleensä alikersantti. Häneltä voit kysyä kaikkia jokapäiväiseen palvelukseen liittyviä asioita. Joukkueenjohtajalle voit kertoa esimerkiksi koulutukseesi vaikuttavista ongelmista. Yksikön vääpeli huolehtii yksikön käytännön hallinnoinnista ja huollosta. Hänen puoleensa voit kääntyä mm. matkakorvaus- ja lomamatka-asioissa. Yksikön päällikkö vastaa koko yksikkönsä hallinnosta, koulutuksesta ja hyvinvoinnista. Hänen puoleensa on jokaisella alokkaalla oikeus kääntyä aina koskivatpa ongelmat sitten sotilas- tai siviiliasioita. Kahdenkeskisessä tulohaastattelussa esimiehet tutustuvat alaisiinsa ja tarjoavat mahdollisuuden esittää omia toivomuksia ja kysymyksiä, joiden ratkaiseminen helpottaa sopeutumista sotilaselämään. Myös joukko-osaston komentaja, sotilaspappi, lääkäri, 20
sairaanhoitaja, sosiaalikuraattori ja varusmiestoimikunta ovat valmiita auttamaan ongelmien ratkaisemisessa. Lomat ja vapaa-aika Muut kuin palvelukseen tai lepoaikaan kuuluvat ajat ovat varusmiehen vapaa-aikaa. Iltavapaa on palveluksen salliessa yleensä kello 17.30 21.30. Edellä olevasta ajasta voidaan poiketa koulutuksellisista tai valmiudellisista syistä, ruokailuvuorojärjestelyistä tai muista esim. huoltopalveluun tai järjestelyihin liittyvistä syistä johtuen. Oikeus liikkua vapaa-aikana kasarmialueen ulkopuolella koskee myös alokkaita kuitenkin vasta heidän opittuaan sotilaallisen käytöksen. Tämä tavoite on pyrittävä saavuttamaan kahden ensimmäisen palvelusviikon aikana. Lomalla ja vapaa-aikana saa käyttää siviilivaatteita kasarmialueen ulkopuolella. Lomalle tai vapaalle lähdetään sotilaspuvussa. Paikallaolovahvuuteen kuulumattomilla varusmiehillä viikonlopun vapaa (VLV) alkaa perjantaina palveluksen jälkeen ja päättyy sunnuntaina pääsääntöisesti kello 21.00 23.00 paikalliset olosuhteet huomioiden. Yleensä noin kerran kuukaudessa viikonloppuvapaaseen liitetään henkilökohtaisena lomana (HL) seuraava maanantai. Koulutussuunnitelman mukaisen henkilökohtaisen loman (HL) yhteydessä oleva viikonloppu on pääsääntöisesti vapaa. Lomalta tai vapaalta palaamiseen on syytä varata riittävästi aikaa, sillä myöhästyminen johtaa yleensä kurinpitotoimiin. Sotilaskoti Sotilaskoti on varusmiehen taukopaikka varuskunnassa. Sinne voit mennä vapaahetkinä rentoutumaan ja virkistäytymään palveluksen lomassa erilaisten pelien, kirjojen, lehtien sekä kahvin ja munkin parissa. Sotkut palvelevat taistelijoita myös pidempien maastoharjoitusten yhteydessä. Vapaa-ajan liikunta Useissa varuskunnissa on jo ajanmukaiset liikuntatilat. Vapaa-aikanasi voit käyttää varuskunnan uimahalleja, kuntosaleja, palloiluhalleja, kamppailusaleja, sisäampumaratoja ja katukoripallokenttiä. Lisätietoja eri harrastusmahdollisuuksista saat perusyksiköstäsi sekä joukko-osastosi liikuntakasvatusupseerilta. Varusmiesten liikuntakerhot järjestävät monissa varuskunnissa vapaa-ajan liikuntatoimintaa. Jos olet kiinnostunut jonkun lajin ohjaajan tehtävistä, kysy lisätietoja omasta kerhostasi ja saat varmasti töitä vapaa-ajan liikunnan parista. Lisätietoja saat varusmiestoimikunnalta (VMTK) tai paikalliselta sotilasurheiluseuralta. Lisätietoja www.sotilasurheilu.net Valmennus- ja kilpailutoiminta Sinulla on mahdollisuus jatkaa omaa liikuntaharrastustasi ja valmennus- sekä kilpailu-uraasi myös varusmiespalveluksen aikana. Varusmiehet voivat ottaa osaa puolustusvoimien kilpailutoimintaan, parhaat jopa kansainvälisellä tasolla. Lisätietoa lomista ja lomamatkoista, sivut 32 34 Sotilaskoti palvelee varusmiehiä vapaa-aikana. 21