Selvillä vesistä- Siuntionjoki ja järvet 4 vuotta tutkimusta Aki Mettinen, vesistötutkija Luvy ry, Suitian linna 14.4.216
Esityksen sisältö: 1. Siuntionjoen vesistö erityissuojeltava ja ainutlaatuinen! 2. Vesistötarkkailuja ja muuta tutkimustietoa 3. Yhteistarkkailututkimukset 215 4. Katsaus Siuntionjoen vesistön tyypitykseen ja luokitukseen 5. Mikä selittää veden tilan ja sen vaihtelut? 6. Tulosesimerkkejä, pitoisuustarkastelua ja kuormituskehitys (VEMALA)
Siuntionjoen vesistö Latvoilta merelle Vihdin Enäjärveltä Pikkalanlahteen 48 km, Lohjanharju pohjoisessa ja luoteessa ja pieniä rannikkovesistöjä lännessä ja idässä, 487 km2. Lohjan, Siuntion, Vihdin ja Kirkkonummen alueilla NATURA-vesistö; melko luonnontilainen, edustava fennoskandian jokivesistötyyppi (saukko, meritaimen) lisäksi koskikara, kuningaskalastaja, vuollejokisimpukka ja harvinaisia vesikasveja Vanhaa kulttuuriviljelyaluetta, valtakunnallisesti merkittäviä maisemakokonaisuuksia (Niemenkylän murtumalaakso, Kirkkojoki) Ihmisten kotiseutua ja vapaa-ajan aluetta Siuntionjoen vesistö: keskisuuri savialueen vesistö (Ksa) ja luonnostaan rehevä. Myös karuja vesistönosia. Reittivesistö, vähän virtausta tasaavia järviä, suuret virtaama- ja laatuvaihtelut
Vesistön tilaa tutkittu vuosikymmeniä 196-luvulla vesiviranomaisten satunnaista laadunvalvontaa (järvissä) Vuodesta 197 lähtien systemaattisempaa virtavesien tarkkailua Inkoon, Siuntion ja Kaakkois-Lohjan vesiensuojeluyhdistyksen toimesta Vuodesta 1973 Lohjan kaupunki ja Lohjan maalaiskunta velvoitetarkkailua Kirkkojoen alueella Em. vesiensuojeluyhdistys ja Teknillisen korkeakoulun (TKK) vesitalouden laboratorio yhteistyöhanke Siuntionjoen vesistötutkimus (veden laatu ja vesistökuormitus) Vuonna 1975 Länsi-Uudenmaan vesiensuojeluyhdistys (Luvy ry) yhteistoiminnassa TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen laboratorion kanssa; vesistön yhteistarkkailua pistekuormittajien toimeksiannosta. Vuonna 1977 käynnistyi kalataloudellinen yhteistarkkailu Vuodesta 1984 lähtien tarkkailua tehty yksin Luvy ry:n toimesta (tj. Stig Lönqvist, vesistötutkijat Olai Helminen, Eeva ranta, Aki Mettinen->)
Siuntionjoen vesistön tila > tuumasta toimeen Puhdistamoita nykyistä enemmän, hajakuormituksesta, asutuksen jätevesistä ja pohjavesistä ollaan myös huolissaan Siuntionjokineuvottelukunnan (1989) työllä (laaja kartoitustyö ja toimenpidesuositukset) suuri merkitys, tuottavat vähitellen tulosta. Myös ainakin kaksi laajempaa seminaaria ja säännöllisiä johtoryhmän/työvaliokunnan kokouksia. Vesienhoitotyö saanut jatkoa koko Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella ympäristöhallinnon organisoimana. Puhdistamoja lakkautetaan ja jätevesiä keskitetään (Lohjan kunta 1993, Siuntion kunta 1994 ja 214, Oy Partek Ab 1994, Minerit Oy 2, Munkkaan jätekeskus 2 oma puhdistamo/jv Lohjalle jne.), Nummelan puhdistamon saneeraus 21-22, tehostukset 21-luvulla, YVA- 214 ja uusi lupahakemus 214) Länsi-Uudenmaan hajajätevesien neuvontahanke Siuntionjoen vesistöalueella (Luvy ry, kunnat) 27-> Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailu 25-> (Luvy ry)
Siuntionjoen vesistö Enäjärveltä Pikkalanlahteen Kirkkojoki
Siuntionjoen vesistössä 74 järveä ja yli 2 km järvenrantaa Järvet kunnissa Lukumäärä Järviala Järvenrantaa Vihti 23 11,16 88,6 Siuntio 34 7,96 64,1 Kirkkonummi 12 6,7 45,2 Lohja 4,12 1,5 Inkoo 1,11 2,1 Lähde: Siuntionjokineuvottelukunta 1989 Järvi Pinta-ala km 2 Tilavuus milj. m 3 Keskisyvyys Suurin syvyys Keskivirtaama m 3 /s, luusua Teor. Viipymä (vrk), luusua Enäjärvi 5,8 17,7 3,2 1,33 58 Poikkipuoliainen 1,97 2,1 1,4 5,1,57 52 Tervalampi,42,8* 2,* 3,5*,72 13 Huhmarjärvi,38 1,1* 3,* 4,5*,76 17 Palojärvi 1,72 7,28 3,7 1,2 Karhujärvi 2,5 4,73 2,2 4,9 2,2 26 Tjusträsk 1,26 5,47 4,4 9,8 3,9 15 Vikträsk 1,85 9,68 5,1 17,3 4,6 26 Lähde: Siuntionjokineuvottelukunta 1989, OIVA, ympäristönhallinon tietokantapalvelu, *Niinimäki, (211, "noin arvoja" )
Vesistön yhteistarkkailu Vihdin Vesi, Roskn Roll Oy Ab, Skanska Infra Oy, KN-keskus (kunnat, Suomen Sokeri Oy) - 15 jokip, 2 järveä + pohjaeläimet (vesikasvit/kasviplankton Karhujärvi) Kalataloudellinen yhteistarkkailu Vihdin Vesi, Roskn Roll, maatilat (16 kpl) - 7 sähkökalastusaluetta, Karhujärven tiedustelu + makukalat. Kasteluveden käyttötarkkailu.
Pohjaeläintutkimukset laajat vuodet (joka 4. ) ja suppeat (joka 2. vuosi). Kalataloudelliset tarkkailut samoina vuosina
Siuntionjoen vesistön tyypit Järvet pa RR-tyyppiä (luonnostaan runsasravinteisia) Virtavedet keskikok. tai pieneen savialueen virtavesityyppiin (Ksa tai Psa) Ekologinen tila 213 Velvoitenäytteet ELY:n seurantanäytteet suojeluyhdistysten näytteet ym. Siuntionjoen pääuoma, Kirkkojoki, Palojoki ja Hulttilanjoki= Tyydyttävä Tervalampi, Tjusträsk ja Vikträsk = Tyydyttävä Enäjärvi, Poikkipuoliainen, Huhmari ja Karhujärvi = Välttäviä Risubackajoesta ei virallista ekologista kokonaisarviota, (pohjaeläinten perusteella = välttävä)
Sääolot ja virtaama ratkaisevat (huuhtoumat) Kokonaisfosforin virtaama (kg/d) ja Palojärvenkosken virtaama 215 kg P/d 12 1 8 6 4 2 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Palojoki 8,4 6,4 11,7 11,3 7,5 5, 3,3 2,8 3,5,3 2,8 9,1 Risubackajoki 3,5 4,6 8,4 8,9 5,5 2,9 2,6 2, 3,5,2 2, 6,5 Harvsån 5,8 5,4 9,8 9,6 9, 3,2 2,1 2,3 3,2,3 2,4 7,6 Kirkkojoki 12,3 16,9 37,6 15, 19,8 11,1 8,9 6,4 3,2 1,4 4,8 23,9 Pikkalanjoki 76, 45,4 96,1 7,4 56,7 24,7 12,9 11,8 33,7 4,2 16,4 99,1 Paloj. Virt. m3/s 1,61 1,24 2,27 1,67 1,31,81,65,53 1,1,14,55 1,76 2,5 2, 1,5 1,,5, m 3 /s Alivirtaamakausina, (kesällä) pistekuormituksen vaikutukset voivat korostua Järvet toimivat luonnollisina kuormituksen tasausaltaina->veden laatu paranee uomassa Happikadot (Enäjärvi, Tjusträsk, Vikträsk) 215 keskiarvot Kiint.GFC *Kok.N *NH4-N *KOK.P *PO4P(Np)*Lämp.koli Palojoki, PALO 4 174 33 49 1 13 Risubackajoki, R1 23 32 47 88 14 163 Harvsån, HA1 13 121 33 69 12 37 Siuntionjoki, S7 11 1139 27 63 4 13 Kirkkojoki 1,2 41 1926 43 96 23 368 E.coli Siuntionjoki, S3 22 1483 35 14 15 72 Pikkalanjoki 1,6 15 148 46 76 12 12 E.coli
3 Fosforivirtaama (t) osa-alueittain vuosina 28-215 25 2 15 1 5 PPL Palojoki Risubackajoki Harvsån Kyrkån Siuntionjoen suu (S1) P t/a 28 P t/a 29 P t/a 21 P t/a 211 P t/a 212 P t/a 213 P t/a 215 P t/a 214 45 Typpivirtaama (t) osa-alueittain vuosina 28-215 4 35 3 25 2 15 1 5 PPL Palojoki Risubackajoki Harvsån Kyrkån Siuntionjoen suu (S1) N t/a 28 N t/a 29 N t/a 21 N t/a 211 N t/a 212 N t/a 213 N t/a 215 N t/a 214
Esimerkkejä: ravinnepitoisuudet P ja N- Järvissä, P-pitoisuudet nousussa? Kokonaisfosfori, Karhujärvi Kokonaistyppi, Karhujärvi Karhujärvi: kesäaikainen typpipitoisuus korkein 18 16 14 12 1 8 6 4 2 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 35 3 25 2 15 1 5 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 TJU korkein keskim. ravinnetaso Kokonaisfosfori, Tjusträsk 18 16 14 12 1 8 6 4 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Kokonaistyppi, Tjusträsk 35 3 25 2 15 1 5 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Kokonaisfosfori, Vikträsk 35 3 25 2 15 1 5 Kokonaistyppi, Vikträsk 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
Esimerkkejä: - Fosforipitoisuudet Palojoessa ja Pikkalanjoessa nousussa? 14 Risubackajoki, R1, Kokonaisfosfori µg/l 1975-215 n=3-8/vuosi 8 Palojoki, Kokonaisfosfori µg/l 1977-215 n= (2) 4-8 12 7 1 8 6 5 4 6 3 4 2 2 1 1975 1976 1977 1978 1979 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 25 Kirkkojoki, Kokonaisfosfori µg/l 1975-215 n= 4-11/vuosi 12 Pikkalanjoki, Kokonaisfosfori µg/l 1979, 199-215 n = 1-16 2 1 15 8 1 6 5 4 2 1975 1976 1977 1978 1979 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Sarja1 Lin. (Sarja1) Lin. (Sarja1) 1979 199 1991 1992 1993 1994 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Esimerkkejä: kokonaiskuormituskehitys -215 (VEMALA-mallinnus V1/SYKE) - Fosfori ja Tyyppi (kasvinravinteet) - V1 ei anna tarkkoja tila-/tonttikohtaisia lukuja, V1- kehitysmalli - Selvin vähennys pistekuormituksessa - Pientä kuormitusvähenemää pelloilta ja muulta maa-alueelta, mutta vuosittaiset vaihtelut suuria! 6 5 4 3 2 1 3 25 2 15 1 5 Kokonaisfosfori pistekuorma kg/vuosi Kokonaisfosfori pistekuorma kg/vuosi Lin. ( Kokonaisfosfori pistekuorma kg/vuosi) Kokonaisfosfori pelloilta kg/vuosi Kokonaisfosfori pelloilta kg/vuosi Lin. ( Kokonaisfosfori pelloilta kg/vuosi) 7 6 5 4 3 2 1 35 3 25 2 15 1 5 Kokonaistyppi pistekuorma t/vuosi Kokonaistyppi pistekuorma t/vuosi Lin. ( Kokonaistyppi pistekuorma t/vuosi) Kokonaistyppi pelloilta t/vuosi Kokonaistyppi pelloilta t/vuosi Lin. ( Kokonaistyppi pelloilta t/vuosi) Kokonaisfosfori muulta maa-alueelta kg/vuosi Kokonaistyppi muulta maa-alueelta t/vuosi 3 25 2 15 1 5 16 14 12 1 8 6 4 2 Kokonaisfosfori muulta maa-alueelta kg/vuosi Kokonaistyppi muulta maa-alueelta t/vuosi Lin. ( Kokonaisfosfori muulta maa-alueelta kg/vuosi) Lin. ( Kokonaistyppi muulta maa-alueelta t/vuosi) 4 35 3 25 2 15 1 5 Kokonaisfosfori asutus kg/vuosi 3 25 2 15 1 5 Kokonaistyppi asutus t/vuosi Kokonaisfosfori asutus kg/vuosi Kokonaistyppi asutus t/vuosi Lin. ( Kokonaisfosfori asutus kg/vuosi) Lin. ( Kokonaistyppi asutus t/vuosi)
Siuntionjoki ja muut Uudenmaan rannikkojoet - Ravinnepitoisuudet alhaisempia kuin monissa muissa Uudenmaan joissa (Penttilä ym. 215: Uudenmaan vesistöjen ja rannikkovesien tila vuonna 214. Uudenmaan ELY, raportteja 65/215.
Kiitos, Anu jatkaa!