METSÄT JA ILMASTONMUUTOS KUNTIEN ILMASTOSTRATEGIOISSA Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 8.11.2012, Seinäjoki Anna-Marja Kukkanen, Suomen Kuntaliitto
METSILLÄ ON MERKITTÄVÄ ROOLI ILMASTONMUUTOKSEN HILLINNÄSSÄ JA SIIHEN SOPEUTUMISESSA Vuosien 2002 2006 aikana metsien hiilinielujen arvioidaan olleen Suomessa noin 35,4 miljoonaa tonnia CO2-ekv vuodessa eli lähes puolet Suomen kokonaispäästöistä Puutuotteet sitovat tehokkaasti hiiltä Puuenergia on elinkaarivaikutuksiltaan päästötöntä energiaa Metsät auttavat sopeutumaan ilmastonmuutokseen
SELVITYKSEN TAVOITE JA KÄYTETTY AINEISTO Metsät ja ilmastonmuutos kunnissa on selvitys metsien merkityksestä kuntien ja maakuntien ilmastostrategioissa Selvityksessä tutkittiin kuntien ja maakuntien ilmastostrategiat ja selvitettiin, miten metsät on otettu niissä huomioon Suomen kunnista 114 ja maakunnista 13 on laatinut tai parhaillaan laatimassa ilmastostrategiaa. Monet kunnat ovat laatineet yhteisen ilmastostrategian yhteistyönä naapurikuntien kanssa. Lähde: Mattsson, Lotta 2012. Selvitys kuntien ilmastotyöstä. Suomen Kuntaliitto. Helsinki.
KUNNAT, KAUPUNKISEUDUT JA MAAKUNNAT, JOIDEN ILMASTOSTRATEGIOISSA ON METSÄT MUKANA Kunnat ja kaupunkiseudut K8-kunnat: Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kurikka, Kuortane, Lapua ja Seinäjoki Espoo Oulun seutu: Oulu, Hailuoto, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo ja Tyrnävä Porin seutukunta: Pori, Ulvila, Noormarkku, Luvia, Kokemäki, Harjavalta ja Nakkila Lahti, Hollola ja Nastola Joensuun kaupunkiseutu: Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi Jyväskylä Tampereen kaupunkiseutu: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Ylöjärvi ja Vesilahti Tampere ECO2 (Ekotehokas Tampere 2020) Pietarsaaren seutu: Pietarsaari, Kruunupyy, Luoto, Pedersöre ja Uusikaarlepyy Lohja Riihimäki Salo Rovaniemi Turku Porvoo Mikkeli Kuopio Pääkaupunkiseutu: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen
KUNNAT, KAUPUNKISEUDUT JA MAAKUNNAT, JOIDEN ILMASTOSTRATEGIOISSA ON METSÄT MUKANA Maakunnat Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Savo (Pohjois-Savo ja Etelä-Savo) Kainuu Päijät-Häme Kanta-Häme Keski-Suomi Lappi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Kymenlaakso Pohjois-Karjala Projekti Ilmastonmuutoksen Pohjois-Karjala - projekti
METSÄT ILMASTOSTRATEGIOISSA Metsiä ei ole huomioitu kovinkaan hyvin kuntien ilmastostrategioissa Metsien hiilinielujen kartoittamista sekä kehityksen seurantaa pidetään kunnissa yleisesti tärkeänä Metsien hiilivarastoja ja metsätalouden päästöjä ei näyttäisi olevan laskettu vielä yhdessäkään kunnassa. Ongelmaksi esitetään erityisesti vakiintuneiden laskentamenetelmien puute Maakunnat ovat tarkastelleet metsiä selvästi kuntia enemmän Metsiä käsitellään niin metsätalouden, maankäytön kuin energiasektorinkin näkökulmasta
KUNNAT MERKITTÄVIÄ METSÄNOMISTAJIA Kunnilla on mahdollisuus vaikuttaa toimenpiteillään suuresti ilmastonmuutokseen Kunnat voivat ilmastostrategioissaan huomioida sekä ilmastonmuutoksen hillinnän että siihen sopeutumisen/varautumisen monin tavoin Kuntien metsänomistus Kuntien omistuksessa oli vuonna 2010 noin 428 147 hehtaaria metsiä Lähes jokainen kunta (99 %) on metsänomistaja Yli 1000 hehtaarin metsäomaisuus on 127 kunnalla ja yli 3000 hehtaarin 31 kunnalla Suurimmat metsänomistajat ovat Oulu (17 500 ha), Kuopio (10 643 ha) ja Helsinki (10 083 ha) Lähde: Tilastokeskus. Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto 2010
HYVIÄ TOIMENPITEITÄ 1. Metsien hiilinielujen ylläpitäminen tärkeää Kasvihuonekaasujen pienentäminen ja energiatehokkuus voivat vaikuttaa positiivisesti taloudelliseen kannattavuuteen sekä alueelliseen vetovoimaan Metsien hiilivarastojen kartoitus sekä kehityksen seuranta tärkeää Hyviä välineitä: kestävä ja suunnitelmallinen metsänhoito, metsien kasvukunnosta huolehtiminen, hakkuumenetelmien kehittäminen, uusien metsien istuttaminen, puutuotteiden käyttö 2. Ilmastonmuutokseen varautuminen metsätaloudessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset voidaan huomioida erilaisissa metsien, puistojen ja viheralueiden suunnitelmissa, rakentamisessa sekä hoitotoimenpiteissä Tarpeeksi kattavan suojelualueverkoston luominen Hyviä sopeutumiskeinoja: kotimaisten puulajien käyttäminen, metsien luontainen uudistaminen, puun ja energiapuun jatkojalostus sekä tehokas ja sopeuttava metsänhoito
HYVIÄ TOIMENPITEITÄ 3. Maankäytössä ja kaavoituksessa voidaan huomioida metsät ja ilmastonmuutos Viheralueilla on merkitystä niin ilmastonmuutoksen hillinnässä kuin siihen sopeutumisessa Viheralueiden verkostot on pidettävä laajoina ja yhtenäisinä Maankäyttö: suunnitellaan rakentamisalueita, viheralueita, viheralueverkostoja sekä hulevesiä samanaikaisesti Kaavoitus: turvataan viheralueet ja virkistysalueet Metsänhoito: leutoihin talviin voidaan varautua pitämällä metsät hyvinvoivina ja säilyttämällä viheralueet ja viherkäytävät
HYVIÄ TOIMENPITEITÄ 4. Metsäenergian käyttö hillitsee ilmastonmuutosta Energiapuun tuottamisesta olisi hyvä kehittää vähitellen osa tavanomaista metsätaloutta kunnissa ja sen käyttöä tulisi lisätä Metsähakkeen ja puun käytön lisääminen sekä harvennuspuun käyttö energiaksi. Energiansäästö metsänhoitotöissä Metsäsektorin toiminnan vahvistaminen 5. Alueellista yhteistyötä kehitettävä Yhteistyö alan toimijoiden, korkeakoulujen, yritysten ja maakuntaliiton kanssa sekä eri sektoreiden ja hallintokuntien välillä Yhteistyö eri kuntien välillä, kuntien ja maakuntien välillä sekä kunnan sisällä eri toimijoiden kesken Vastuutahoina ilmastokysymyksissä tulisi olla kaikki kunnan toimijat
KIITOS! Metsät ja ilmastonmuutos kunnissa -selvitys on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/yty > ymparistonsuojelu > kunnat ja metsien suojelu > metsät ja ilmastonmuutos kunnissa -selvitys Anna-Marja Kukkanen Projektityöntekijä Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Suomen Kuntaliitto anna-marja.kukkanen@kuntaliitto.fi