Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut. Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio)

Samankaltaiset tiedostot
Talvivaara, johdetut ja otetut vedet sekä aiheutunut kuormitus

Tavoite. Projektissa tutkitaan ja prosessoidaan mineraalivarantoja ja teollisuuden sekä voimalaitosten yhteydessä syntyviä sivuvirtoja ja poisteita.

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus

Jatkuvatoimiset mittaukset kaivosvesien tarkkailussa valvojan näkökulmasta

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta

Valhe, emävalhe, Talvivaaran vesistömallinnus

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Seminar Wet chemistry alliance Synthetic chemistry

Smart Mine Water Treatment System SEEWAY Tekes/Greenmining -programme project Janne Kankkunen Geological Survey of Finland/Kuopio

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Metallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus. Matti Leppänen SYKE,

MUTKU-päivät Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2013

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Talvivaaran vesistövaikutukset

Lupahakemuksen täydennys

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia syys marraskuu

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu Tarkkailutulosten mukaan

Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta

Mittaaminen kaivosvesien hallinnan perustana. Esko Juuso Säätötekniikan laboratorio Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa

ERIKOISTAPAUKSET VEDEN KÄSITTELYYN SIVUTUOTTEISTA TEHDYILLÄ RAKEILLA,

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015

Mittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa. Kaj Jansson Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari

Kaivosvesien puhdistukseen ratkaisuja metsäteollisuudesta

Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia syys-, loka- ja marraskuulta 2014

ARVO-TUHKA: Tuhkarakentamisen ympäristövaikutukset

Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY

Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuulta 2014 sekä tammi- ja helmikuulta 2015

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuu helmikuu 2016

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari

Seutuimago ja kaivosteollisuus: havaintoja lähimenneisyydestä. Esa Tommila, ympäristöneuvos Kuusamon luonto, imago ja elinkeinot seminaari 29.1.

Keskusvedenpuhdistamon kaikki käyttötarkkailuraportit

NPHarvest INNOVATIIVINEN KIINTOAINEEN JA FOSFORIN POISTO ESIKÄSITTELYNÄ KALVOREAKTORILLE. Juho Uzkurt Kaljunen

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Teollisuusveden ja kaupungin huleveden käsittely bio- ja mineraalisorbenteilla laboratoriomittakaavan tutkimus

Richter. POHDIN projekti

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

KAIVOSTEN VESIENHALLINTA JA POHJOISTEN OLOSUHTEIDEN ERITYISPIIRTEET

Kala-alan valvonnan koulutuspäivä Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa?

PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET Mittausaika: Hattuvaara, Ilomantsi

Metallien biosaatavuus merkitys riskin arvioinnissa

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kaivosvesiin liittyvä tutkimus ympäristötieteen laitoksella Itä- Suomen yliopistossa

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon.

Ympäristömonitoroinnin neljäs kansallinen seminaari Vantaa

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

TALVIVAARA H OSAVUOSIKATSAUS SANEERAUSOHJELMAEHDOTUKSET

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

Ympäristölle vaaralliset aineet kaloissa - missä mennään ympäristön tilan arvioinnissa?

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Metallien ympäristöriskin arvioiminen mallintamalla

Vesiruton hyötykäyttö riesasta raakaaineeksi

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

INNOVATIIVINEN KIINTOAINEEN JA FOSFORIN POISTO ESIKÄSITTELYNÄ KALVOREAKTORILLE. Jatkuvatoiminen laitteisto

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kaivosvesien riskinarviointimalli KAVERI työkalu kaivosvesien riskien arviointiin ja hallintaan

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Prosessimittaukset. Miksi prosessikierroista tehdään mittauksia

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila alkuvuonna 2014

KERTARAPORTTI Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie Oravi

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio,

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

Teollisuustaito Oy Annika Hämäläinen. Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ

Savilahden alueella tekee päivittäin on töitä n henkilöä.

TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN

Turvetuotannon vesistökuormitus

LEHDISTÖTILAISUUS

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017

Esittää: JÄTEVESIPUHDISTAMOIDEN ORGAANISET SIVUVIRRAT, JÄTETTÄ TÄNÄÄN UUSIOLANNOITTEITA HUOMENNA! 05/12/2018

Terrafamen kaivoksen purkuputken vaikutus Nuasjärven vedenlaatuun. Tausta

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu

Permanganaattiluvun määrittäminen uima-allasvesistä. Kirsti Nikkola MetropoliLab Oy

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus

Transkriptio:

Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio)

Taustaa

Taustaa

Elohopea Riski

Talvivaaran pohjavesituloksia, 2013

Talvivaaran pohjavesituloksia, 2013

Emäksinen ph Kalliojoen ja Kolmisoppeen lasketun veden emäksinen ph on/ on ollut todennäköisesti kalakuolemia aiheuttavia Kalliojoen ph hypähti happaman vuodon jälkeen arvosta 4.6 emäksiseksi 17.11.2012 arvoon 8.5. Laski sitten ph 6:een 18.11. klo 03.00, mutta nousi samana päivänä erittäin emäksiseksi 11,6 jas 11,8 :aan ja on sitten kestänyt erittäin korkeana ainakin 5 vuorokautta, ph 9.3 22.11.2012. Viimeisessä mittauksessa 22.11.2012 on havaittu Kolmisopen ph:n nousseen syvyydestä riippuen jopa 8.1:een. Kainuun Ely:n mukaan vesien eliöstö on sopeutunut elämään ph:ssa 6-8 http://yle.fi/uutiset/talvivaaran_vuodon_vaikutukset_levisivat_laakajarveen/6385173 SYKE: https://syke.etapahtuma.fi/etaika_tiedostot/2/tapahtumantiedostot/577/kalakuolemat. pdf -korkeassa ph:ssa esiintyvä ionisoitumaton ammoniakki on myrkyllistä kaloilla Ymparisto.fi: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=77131&lan=fi Lohikaloille, ahvenelle ja kiiskelle ph:n arvot > 9,2 ja särkikaloille > 10,8 aiheuttavat kidusvaurioita ja voivat olla tappavia (Svobodá ym. 1993). Korkein ilmoitettu arvo logaritmisella ph asteikolla oli 11,8.

Talvivaara Pintavedet, Toukokuu 2014

Raskasmetallit Vesissä taustani Lukuisia opiskelijoita (Master s, Ph.D.) tutkinut raskasmetallien kemiaa viimeisen 15-20 vuoden ajan. Esim., elohopean kemialliset reaktiot ilmakehässä (vesifaasissa). Kromin, elohopean ja arseenin valokatalyyttiset reaktiot.

Metalli Joni Selektiiviset Adsorbentit (Huang et al., 2013, JCIS)

Adsorbentin Karakterisointi

Adsorbentin Synteesin Seuraaminen

Karboxyyli Funktionaalisuus

Valokuvat ja SEM-kuvat

ph:n Vaikutus Sorptioon

Adsorption Kinetiikka

Sorptio Desorptio Syklit

XPS mittaukset: Cd(II) Adsorbentin Pinnalla

Biopolymeeri Sovellus Me olemme nyt kahdella kaivoksella kaivoksen kuivanapitovesiä käsittelelmässä. Toinen on jo tehnyt päätöksen, että tulevat käyttämään meidän biopolymeerejä. Lähtöpitoisuudet kiintoaineessa ovat 9000 mg/l ja päästään 2 mg/l selkeytyksen jälkeen. Hyvät pointit ovat, ettei tuote myöskään vaikuta veden ph arvoon kuten alumiini tai rautapohjaiset. Kustannukset ovat olleet halvemmat kaivoskohteissa ja paljon paremmilla tuloksilla. Lisäksi meillä on haihdutusteknologiaa, jonka avulla saadaan kaikki veden epäpuhtaudet kuten sulfaatti poistettua. Lopputuote on tislattua vettä joka voidaan kierrättää takaisin prosessiin. Haihdutuksen liete / rikaste on myytävää tuotetta, eli ei synny lainkaan jätettä. Yhdellä laitteistolla saa käsiteteltyä 2-250 m3 vettä/t. Meillä on labramittakaavan laitteisto ja peräkärryllä kulkeva laitteisto, jolla voidaan pilotoida kohteessa 100 l/t. Menetelmän käyttökustannukset ovat alle euro/m3. Ref. Jaakko Pellinen, OWA

Metallien Liikkuvuuteen ja Haittoihin Vaikuttavia Tekijöitä ph Veden sähkönjohtavuus NOM (tai TOC) pitoisuus ja koostumus Partikkelit (määrä, koko, koostumus ja varaus) Metallijonin pitoisuus

Miksi nämä? Erilaiset poistoteknologiat ja niiden tehokkuus riippuu paljon metalli jonin olotilasta (liukoinen (siis joko vesi tai muu epäorgaaninen kompleksi), orgaaninen kompleksi, partikkelien pinnalla, yms.) Metalli jonien toksisuus on myöskin ym. seikoista riippuvainen. Samoin metalli jonien liikkuvuus ja lopullinen kohtalo ympäristössä

Yhteenveto Metallien poisto kaivosvesistä tai niiden seuranta ja lopullinen kohtalo vaativat tarkkoja analyyttisiä mittauksia ja räätälöityjä teknologioita. Metalli jonien poisto on tehokkainta niissä kohteissa missä pilantuneen veden määrä on kohtuullinen ja metalli jonien pitoisuudet suhteellisen korkeat.

Yhteenveto Jos kaivoskohteissa tapahtuu vuotoja, metalli jonit pääsevät kulkeutumaan lähistön vesialueille, aiheuttaen erilaisia ympäristöhaittoja. Niiden ennustaminen ja minimisointi ovatkin jo sitten paljon hankalampia aiheita/ongelmia.

Kiitos! Kysymyksiä, kommentteja?