Fortumin vuosikertomus 2013 Fortum on vahvasti kestävään kehitykseen sitoutunut energiayhtiö. Vastaamme asiakkaidemme tarpeisiin tuottamalla, myymällä ja jakelemalla sähköä ja lämpöä sekä tarjoamalla energia-alan asiantuntijapalveluja. 1
Kestävän kehityksen tavoitteet ja tulokset Fortumin kestävän kehityksen tavoitteet muodostuvat konsernitason avainmittareista sekä divisioonatason mittareista. Tavoitteita on myös asetettu koko konsernia käsittäville hankkeille kuten toimitusketjun valvonnalle ja työhyvinvoinnin edistämiselle. Ympäristölle, työterveydelle ja turvallisuudelle on asetettu minimivaatimuksia. Vuonna 2013 paransimme suoritustamme useilla kestävän kehityksen osa-alueilla, mutta joitakin tavoitteita jäi saavuttamatta. Konsernitason kestävän kehityksen tavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2013 Maineindeksi Asiakastyytyväisyysindeksi (CSI) Ympäristövastuu CO 2 -ominaispäästöt Sähköntuotanto EU:ssa Kokonaisenergiantuotanto (sähkö & lämpö, kaikki maat) Energiatehokkuus taso 69,6 One Fortum -tutkimuksessa (pitkän aikavälin tavoite >70) 69,8 Divisioonien CSI-tulos tasolla "hyvä" (70-74) One Fortum -tutkimuksessa 61-77 < 80 g/kwh, viiden vuoden keskiarvo < 200 g/kwh, viiden vuoden keskiarvo Tilanne vuoden 2013 lopussa Lisähuomiot vuodelle 2013 66 g/kwh Polttoaineisiin perustuvan tuotannon hyötysuhde (määritelmä: tuotettu energia jaettuna polttoaineen primäärienergialla) > 70 %, viiden vuoden keskiarvo 66 % Merkittävät EHS-poikkeamat < 40 koko Fortumissa 51 (Tulipalot, vuodot, räjähdykset, INES 1) 0 -tason ylittävät tapahtumat, patoturvallisuuspoikkeamat, ympäristölupapoikkeamat) 186 g/kwh Asiakastyytyväisyys parani neljässä asiakassegmentissä viidestä. tason saavutti Power Solutions -liiketoiminta-alue. Vuonna 2013 päästöt olivat 70 g/kwh. Viiden vuoden keskiarvo nousi vuodesta 2012 (60 g/ kwh). Vuonna 2013 päästöt olivat 196 g/kwh. Viiden vuoden keskiarvo nousi vuodesta 2012 (179 g/kwh). Viiden vuoden keskiarvo on ollut kasvussa vuodesta 2008. Vuonna 2013 hyötysuhde oli 61 %. Viiden vuoden keskiarvo laski vuodesta 2012 (67 %). Viiden vuoden keskiarvo on ollut laskussa vuodesta 2008. 2
Sosiaalinen vastuu Toimitusvarmuus SAIDI 2) < 110 min 220 min CHP-laitosten käytettävyys Euroopassa > 92 % 94 % Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus (LWIF) 3), oma henkilöstö < 1 1,1 Korkea SAIDI johtui joulukuun ankarista myrskyistä Pohjoismaissa. 1) Ydinlaitostapahtumien kansainvälinen vakavuusasteikko (International Nuclear Event Scale) 2) Sähkökatkojen keskimääräinen kesto asiakasta kohden (System Average Interruption Duration Index) 3) LWIF = poissaoloon johtaineiden tapaturmien taajuus miljoonaa työtuntia kohti (Lost Workday Incident Frequency) Muut kestävän kehityksen tavoitteet ja niiden toteutuminen vuosina 2011-2013 Lääkinnällistä hoitoa edellyttäneiden tapaturmien 2013 2012 2011 taajuus (TRIF) 1), Fortumin henkilöstö < 3,0 2,8 3,4 3,5 Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus (LWIF) 2), urakoitsijat < 3,5 4,8 3,8 3,2 Kuolemantapaukset, oma henkilöstö 0 0 0 0 Kuolemantapaukset, urakoitsijat 0 1 1 1 Poissaoloon johtaneet tapaturmat, oma henkilöstö - 20 29 29 Poissaoloon johtaneet tapaturmat, urakoitsijat - 76 57 45 Turvallisuuden havainnointikierrokset 8 920 16 644 17 507 15 324 Parannusehdotuksia ja läheltä piti -raportteja 7 800 21 876 6 362 10 087 Toimitusketjun hallinta Toimittaja-auditoinnit 9 3) 13 10-1) TRIF = lääkinnällistä hoitoa edellyttäneiden tapaturmien taajuus miljoonaa työtuntia kohti (Total Recordable Injury Frequency) 2) LWIF = poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus miljoonaa työtuntia kohti (Lost Workday Incident Frequency) 3) Kolme riskimaatoimittajaa/divisioona, pois lukien ESD-divisioona 3
Keskeiset kehitysalueemme Ympäristövastuun mittarit Ympäristövastuumme keskeiset avainmittarit, CO 2 -ominaispäästöt ja energiatehokkuus, kytkeytyvät strategiamme ydinalueisiin: CO 2 - päästötön vesi- ja ydinvoimatuotanto sekä energiatehokas sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Kyseisten avainmittareiden avulla mittaamme kykyämme vastata kahteen suureen globaaliin kestävän kehityksen haasteeseen, ilmastonmuutoksen hillintään ja resurssitehokkuuden parantamiseen. Ympäristötavoitteiden osalta tilanne on haasteellinen. Polttoaineen käytön tehokkuutemme ja kokonaisenergiantuotannon CO 2 - ominaispäästömme ovat viimeisten viiden vuoden aikana kehittyneet epäsuotuisasti, vaikka olemmekin vielä tavoitetason paremmalla puolella. Kokonaisenergiantuotannon ominaispäästö on ollut kasvussa fossiilisten polttoaineiden käytön lisääntymisen myötä. Vuonna 2010 asetetussa tavoitteessamme < 200 g/kwh on otettu huomioon Venäjän investointiohjelmamme alkuperäisessä muodossaan. Alunperin suunniteltua suurempi hiilen käyttö on kuitenkin johtanut ennakoitua korkeampiin päästöihin. Tavoitteenamme on saada nouseva ominaispäästön kehitys kääntymään lähivuosina. Tältä osin vuonna 2014 on tarkoitus tehdä selvitys Venäjän suurimpien päästölähteidemme päästöjen vähentämismahdollisuuksista. Polttoaineen käytön tehokkuus ja kokonaisenergiantuotannon CO 2 -ominaispäästö ovat viimeisten viiden vuoden ajan kehittyneet tavoitteisiin nähden epäsuotuisasti. Polttoaineiden käytön tehokkuus on puolestaan heikentynyt sähkön lauhdetuotannon lisääntymisen johdosta, emmekä ole saavuttaneet 70 %:n tavoitettamme. Lauhdesähkön tuotantoa ovat lisänneet ennen muuta vuonna 2013 käyttöönotetut Nyaganin kaksi kaasuturbiinivoimalaitosta Venäjällä. Sähköntuotanto lauhdesähköä tuottaneessa Inkoon kivihiilivoimalaitoksessa Suomessa päättyi helmikuussa 2014, mikä vähentää hieman lauhdesähkön tuotantoamme. Fortumilla on lisäksi rakenteilla kaksi suurta CHP-laitosta, Tseljabinskissa Venäjällä ja Tukholmassa Ruotsissa. Niiden käyttöönotto vuosina 2015 ja 2016 tulee osaltaan parantamaan polttoaineiden käytön tehokkuutta. Merkittäviä EHS-poikkeamia, joihin sisältyvät tulipalot, yli 100 litran vuodot, räjähdykset, ydinturvallisuus-, patoturvallisuus- sekä ympäristölupapoikkeamat, oli 51 tavoitteen ollessa < 40. Osa ylityksistä johtuu määritelmien ja raportointikäytännön muutoksista. Muutamissa projekteissa ja häiriötilanteissa poikkeamia oli enemmän. Parannustoimenpiteet ovat näiden poikkeamien osalta paikallisia, kuten muutosten parempi hallinta projekteissa ja Heat-divisioonan Ruotsin toimintojen kehitysohjelma. Korjaaviin toimiin sisältyvät myös mm. muuntajien uudistusprojektit öljyvuotojen vähentämiseksi ja Venäjän laitosten muutokset jätevesipäästöjen lupaehtojen ylitysten vähentämiseksi. Sosiaalisen vastuun mittarit Sosiaalisen vastuumme keskeisistä avainmittareista energian toimitusvarmuus kuvastaa Fortumin roolia yhteiskunnan luotettavan energiansaannin turvaajana. Turvallinen toiminta ja hyvä turvallisuuden taso ovat osoitus ammattimaisesta toiminnasta ja osaamisen tasosta. Sosiaalisen vastuun tavoitteissa emme saavuttaneet sähkön toimitusvarmuutta koskevaa tavoitettamme emmekä urakoitsijoiden työturvallisuutta koskevaa tavoitetta. Joulukuun ankarista myrskyistä johtuen sähkönjakelun luotettavuutta kuvaava SAIDI-luku oli kaksinkertainen tavoitteeseemme verrattuna. Valmiutemme reagoida myrskytuhojen korjaamiseen oli aiempaa huomattavasti parempi, ja korjaukset saatiin toteutettua entistä nopeammin. Sähkönjakelun keskeytyminen koski kuitenkin varsin suurta asiakasmäärää, mistä johtuen SAIDI-luku muodostui korkeaksi. Säävarman verkon rakentaminen jatkuu, ja vuoden 2014 loppuun mennessä säävarman sähkönjakelun piiriin Suomessa pyritään saamaan lähes puolet asiakkaistamme ja Ruotsissa lähes kaikki asiakkaamme. Sosiaalisen vastuun tavoitteissa emme saavuttaneet sähkön toimitusvarmuutta koskevaa tavoitettamme emmekä urakoitsijoiden työturvallisuutta koskevaa tavoitetta. Parannusehdotusten ja läheltä piti -raporttien määrä kasvoi selvästi vuodesta 2012. Kasvu johtui Heat- ja Russia-divisioonien aktiivisesta toiminnasta sekä Russia-divisioonan raportointikäytäntöjen täsmentämisestä. Monista kehitystoimenpiteistä huolimatta urakoitsijoiden tapaturmataajuus heikkeni ja oli 4,8 (2012: 3,8). Vuonna 2013 tapahtui yksi kuolemaan johtanut tapaturma urakoitsijan työntekijälle Venäjällä Chelyabinskin CHP-2 laitoksella ja toinen helmikuussa 2014 urakoitsijan työntekijälle sähkönsiirrossa Ruotsissa. Lisäksi urakoitsijatapaturmien lukumäärä kasvoi edellisvuodesta. Suurimmassa osassa laitoksistamme ja projekteistamme pystyttiin parantamaan urakoitsijoiden turvallisuutta, mutta heikko kehitys muutamissa yksiköissä johti epätyydyttävään kokonaistulokseen. Suurimpina haasteina olivat rakennus- ja perusparannushankkeet Venäjällä ja Ruotsissa sekä sähkönsiirron korjaus- ja muutostyöt pääasiassa Suomessa. Urakoitsijaturvallisuus on suuri haaste ja pysyy painopistealueenamme vuonna 2014. Tilanteen parantamiseksi on jatkettu vanhoja ja aloitettu uusia kehityshankkeita. Yhteinen urakoitsijoiden hallintamalli otettiin käyttöön koko Fortumissa vuoden 2013 aikana. Urakoitsijaturvallisuuden tärkeyden korostamiseksi urakoitsijoiden tapaturmataajuus (LWIF) nostettiin yhdeksi konsernitason kestävän kehityksen avainmittariksi vuodelle 2014. Urakoitsijaturvallisuus on selvemmin mukana myös Fortumin kannustinjärjestelmissä. Lisäksi laajennettiin sosiaaliseen vastuuseen kuuluvien asioiden auditointia urakoitsijoiden keskuudessa. 4
Konsernitason kestävän kehityksen tavoitteet vuonna 2014 Maineindeksi Asiakastyytyväisyysindeksi (CSI) Ympäristövastuu CO 2 -ominaispäästöt Sähköntuotanto EU:ssa Kokonaisenergiantuotanto (sähkö & lämpö, kaikki maat) Energiatehokkuus Polttoaineisiin perustuvan tuotannon hyötysuhde (määritelmä: tuotettu energia jaettuna polttoaineen primäärienergialla) taso 70,8 One Fortum -tutkimuksessa Divisioonien CSI-tulos tasolla "hyvä" (70-74) One Fortum -tutkimuksessa Merkittävät EHS-poikkeamat < 35 < 80 g/kwh, viiden vuoden keskiarvo < 200 g/kwh, viiden vuoden keskiarvo > 70 %, viiden vuoden keskiarvo (tulipalot, vuodot, räjähdykset, INES 1) 0 -tason ylittävät tapahtumat, patoturvallisuuspoikkeamat, ympäristölupapoikkeamat) Sosiaalinen vastuu Toimitusvarmuus SAIDI 2) - Ruotsi < 100 min - Norja < 96 min CHP-laitosten käytettävyys > 95 % Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus (LWIF) 3), oma henkilöstö < 1 Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus (LWIF) 3), urakoitsijat < 3,5 1) Ydinlaitostapahtumien kansainvälinen vakavuusasteikko (International Nuclear Event Scale) 2) Sähkökatkojen keskimääräinen kesto asiakasta kohti (System Average Interruption Duration Index) 3) LWIF = Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus miljoonaa työtuntia kohti (Lost Workday Incident Frequency) 5