Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020. Markus Strandström ja Heikki Pajuoja



Samankaltaiset tiedostot
Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020

SAVOTTA Metsätyövoiman tarvelaskelmien keskeinen anti. Markus Strandström

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy

Opetusneuvos Jouni Suoheimo /Opetushallitus, Metsäalan koulutuksen kehittäminen Suomessa

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 1a/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2016

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky

Ammatillisen koulutuksen tilanne. Heikki Pajuoja Ihminen ja metsä -seminaari

Kaukokuljetustilasto 2005

Metsäalan työllisyysnäkymät & mhy:t työnantajana

Työelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin. OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki

Metsätyövoiman tarve ja koulutus

Suomi on Euroopan metsäisin maa

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Miksi töihin Metsäteollisuuteen?

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

METSÄTEOLLISUUDEN NÄKYMISTÄ JA OSAAJATARPEISTA

Puunkorjuu ja puutavaran kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi

Keski-Suomen metsäbiotalous

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi

Metsäalalla työskentelevä työvoima ja alan koulutuksen tuottama työllistyminen. Riitta Kilpeläinen Työtehoseura

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

Resurssien globaali varmistaminen ja metsäklusterin koulutushankkeet. Esa Ojala Resurssijohtaja Stora Enso Oyj, Metsä

Etelä-Savon metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

massateollisuuden hake ja puru mukaan lukien, oli vuoden 2005 lopussa 11,2 miljoonaa kuutiometriä.

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

Uudenmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous

METVIRO-seminaari/TTY Jouni Suoheimo Metsäalan ammatillisen perustutkinnon kehitys 2000 luvulla

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Metsäalan kuljettajakoulutusjärjestelmän

Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä

kannattava elinkeino?

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

Kymenlaakson metsäbiotalous

Kuljetusyritykset

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä

KAUKOKULJETUSTILASTO 2004

Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa

Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon

METSÄALAN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISTARPEET Mika Rekola & Eila Lautanen Riitta Kilpeläinen, Kaarlo Rieppo, Taru Siekkinen ja Jussi Välimaa

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Positiivisen rakennemuutoksen tilannekuva ja seuranta. Antti Vasanen, Varsinais-Suomen liitto

Metsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajien työolosuhteiden kehittäminen. Metsätoimialan yhteinen uhka: Alan houkuttelevuus ei ole riittävä

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

#ammattiosaaminen2023

Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon

Tuontipuu energiantuotannossa

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Metsätilinpito Puuaineksesta puolet polttoon

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa

Metsäkoneyrittämisen taloustilanne

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan

Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely

Transkriptio:

Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020 Markus Strandström ja Heikki Pajuoja 7/2013

Tausta ja tavoite Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa metsä-, puu- ja paperialan työvoimatarpeesta vuoteen 2020 asti Metsäsektorin työvoimatarpeen kokonaistarkastelu on perusteltua ja tärkeää sitä kohdanneen voimakkaan muutoskehityksen takia Ajantasainen tieto metsäsektorin tulevasta työvoimatarpeesta tukee eri organisaatioiden toiminnan suunnittelua ja on edellytys koulutuksen suuntaamiselle ja oikealle mitoitukselle Edellinen metsätyövoiman tarvetarkastelu ulottuu vuoteen 2015 1 Tulokset tukevat Metsämiesten Säätiön rahoittamaa Metsäalan koulutuksen esiselvitys -hanketta koulutuksen määrällisen kehittämisen osalta Metsämiesten Säätiö on osallistunut myös tämän hankkeen rahoitukseen Tuloskalvosarja perustuu Metsätehon raporttiin 224 Strandström, M. & Pajuoja, H. 2013. Metsäsektorin työvoimatarve, Savotta 2020 1 Strandström, M. 2007. Metsätyövoiman tarve. Metsätehon katsaus 31 / 2007 ja 13/ 2007. 7/2013 14.10.2013 2

Metsäala

Tarkastelun kattavuus ja laskentaperiaatteet Kattaa metsänhoidon, metsähakkeen tuotannon, puunkorjuun ja puutavaran autokuljetuksen sekä toimihenkilötyön työvoimatarpeen Työntekijöiden osalta laskenta perustuu työlajeittaisiin työsuoritteisiin sekä olosuhde- ja tuottavuustietoihin ja arvioihin niiden kehityksestä Toimihenkilöiden osalta tarve perustuu arvioihin toimihenkilömäärien kehityksestä, eikä sillä ole laskennallista kytkentää työsuoritteiden tasoon Tietolähteet: Metsätehon ja Metsäntutkimuslaitoksen tilastot sekä tutkimustulokset Tilastokeskuksen tilastot organisaatioiden ja ammattijärjestöjen tilastot ja asiantuntija-arviot yleiset kehitysennusteet 7/2013 14.10.2013 4

Perusoletukset I Markkinahakkuut jatkuvat keskimääräisellä tasolla (laskelmat I) 52 milj. m 3 nousevat 10 milj. m 3 (laskelma II) 62 milj. m 3 Metsähakkeen tuotanto nousee tasolle 12 milj. m 3 vuoteen 2020 mennessä Metsänhoitotöiden suoritteet säilyvät vuosien 2008 2012 tasolla Tuottavuuskehitys +2 %/vuosi kaikissa henkilöstöryhmissä (laskelma III) 7/2013 14.10.2013 5

Perusoletukset II Hakkuutapajakauma vuoden 2012 mukainen ensiharvennus 11 % muu harvennus 32 % uudistushakkuu 57 % Kaukokuljetuksen kuljetusmuotojen suhteet vuoden 2012 mukaiset autokuljetus 75 % rautatiekuljetus 22 % uitto ja aluskuljetus 3 % Metsänhoito koneellistuu vuoteen 2020 mennessä seuraavasti istutus 3 % 35 % taimikonhoito 1 % 20 % 7/2013 14.10.2013 6

Työvoiman vuosipoistumaoletukset Metsurit 5,7% Metsäkoneen kuljettajat 5,0% Puutavara-auton kuljettajat 7,0% Metsätoimihenkilöt 3,6% Ylemmät toimihenkilöt 2,0% Poistuma = eläköityminen, työkyvyttömyys 7/2013 14.10.2013 7

Metsäalan työvoimatarve Kokonaistarve, henkilöä Uusia henkilöitä keskimäärin/vuosi Markkinahakkuut 51,5 milj. m 3 52 milj. m 3 62 milj. m 3 52 milj. m 3 62 milj. m 3 Metsähakkeen tuotanto 8,3 milj. m 3 12 milj. m 3 12 milj. m 3 12 milj. m 3 12 milj. m 3 Tuottavuuskehitys Työntekijöiden tarve Toteuma Laskelma I Laskelma II Laskelma I Laskelma II 2012 2020 2020 2013-2020 2013-2020 Metsurit 3 550 3 220 3 220 160 160 Metsäkoneen kuljettajat 6 700 7 620 8 550 480 630 Puutavara-auton kuljettajat 3 340 3 680 4 180 290 380 Yhteensä 13 590 14 520 15 950 Uusien tarve yhteensä 930 1 170 Toimihenkilöiden tarve Toteuma Laskelma I Laskelma II Laskelma I Laskelma II 2012 2020 2020 2013-2020 2013-2020 Metsätoimihenkilöt 4 110 4 110 4 110 150 150 Ylemmät toimihenkilöt 1 950 1 950 1 950 40 40 Yhteensä 6 060 6 060 6 060 Uusien tarve yhteensä 190 190 Tarve yhteensä 19 650 20 580 22 010 Uusien tarve yhteensä 1 120 1 360 7/2013 14.10.2013 8

Tuottavuuskehityksen vaikutus työvoimatarpeeseen Kokonaistarve, henkilöä Uusia henkilöitä keskimäärin/vuosi Markkinahakkuut 51,5 milj. m 3 52 milj. m 3 62 milj. m 3 52 milj. m 3 62 milj. m 3 Metsähakkeen tuotanto 8,3 milj. m 3 12 milj. m 3 12 milj. m 3 12 milj. m 3 12 milj. m 3 Tuottavuuskehitys 2 %/v 2 %/v Työntekijöiden tarve Toteuma Laskelma I Laskelma III Laskelma I Laskelma III 2012 2020 2020 2013-2020 2013-2020 Metsurit 3 550 3 220 2 780 160 90 Metsäkoneen kuljettajat 6 700 7 620 6 560 480 330 Puutavara-auton kuljettajat 3 340 3 680 3 170 290 200 Yhteensä 13 590 14 520 12 510 Uusien tarve yhteensä 930 620 Toimihenkilöiden tarve Toteuma Laskelma I Laskelma III Laskelma I Laskelma III 2012 2020 2020 2013-2020 2013-2020 Metsätoimihenkilöt 4 110 4 110 3 540 150 70 Ylemmät toimihenkilöt 1 950 1 950 1 690 40 0 Yhteensä 6 060 6 060 5 230 Uusien tarve yhteensä 190 70 Tarve yhteensä 19 650 20 580 17 740 Uusien tarve yhteensä 1 120 690 7/2013 14.10.2013 9

Uusien työntekijöiden tarve metsäalalla 2013 2020 Uusia henkilöitä keskimäärin/vuosi Markkinahakkuut 51,5 milj. m 3 52 milj. m 3 62 milj. m 3 Metsähakkeen tuotanto 8,3 milj. m 3 12 milj. m 3 12 milj. m 3 Tuottavuuskehitys Työntekijöiden tarve Valmistunut Laskelma I Laskelma II 2011 2013-2020 2013-2020 Metsurit 105 160 160 Metsäkoneen kuljettajat 379 480 630 Puutavara-auton kuljettajat 15 290 380 Uusien tarve yhteensä 930 1 170 Toimihenkilöiden tarve Valmistunut Laskelma I Laskelma III 2011 2013-2020 2013-2020 Metsätoimihenkilöt 213 150 150 Ylemmät toimihenkilöt 98 40 40 Uusien tarve yhteensä 190 190 Valmistuneet vuonna 2011 Metsätilastollisen vuosikirjan mukaan. Metsurit Metsäalan laadullisen ennakoinnin selvityksen (Lautanen & Tanttu 2012) ja Metsäalan substanssiosaaminen nyt ja kehitys vuoteen 2020 (julkaisematon) mukaan. Metsätoimihenkilöiden määrästä (2011) noin viidennes on jo alalla työskenteleviä lisä- ja täydennyskoulutettuja. Uusien työtekijöiden tarve koulutustarve. Koulutusmäärien mitoituksessa otettava huomioon koulutuksen läpäisyaste ja valmistuneiden siirtyminen muille aloille. Koulutuksen sisäänottotarve on näin ollen suurempi kuin uusien työntekijöiden tarve. Valmistunut yhteensä 810 Uusien tarve yhteensä 1 120 1 360 7/2013 14.10.2013 10

Johtopäätökset Osaavan työvoiman puute on yksi merkittävä este puunkorjuu- ja puunkuljetusyritysten kannattavalle kasvulle Kuljettajakoulutuksen määrällisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska metsätalouden työvoiman absoluuttinen tarve ei näytä vähenevän Metsäalan kuljettajakoulutusjärjestelmä on evaluoitu ja koulutusjärjestelmää ollaan parhaillaan kehittämässä 1 Metsätalousinsinöörejä ja metsänhoitajia valmistuu metsäalan tämänhetkiseen työmarkkinatarpeeseen nähden riittävästi Metsätalousinsinöörien kohdalla tarve ylittänee tarjonnan lähivuosina koulutusta tarjoavia oppilaitoksia lakkautettu ja aloituspaikkoja vähennetty Koulutuksen mitoituksessa on tärkeää huomioida kaikilla koulutusasteilla koulutuksen läpäisyaste ja valmistuneiden siirtyminen muille aloille, jotta todellinen työvoiman tarjonta vastaa rekrytointitarvetta 1 Pajuoja, H. 2013. Metsäalan kuljettajakoulutusjärjestelmän toimivuus. Metsätehon Raportti 222. 7/2013 14.10.2013 11

Puutuoteala

Tarkastelun kattavuus ja periaatteet Kattaa puutavaran ja puutuotteiden valmistuksen (pl. huonekaluteollisuus) työvoimatarpeen henkilöstöryhmittäin Työvoimatarve vuonna 2020 perustuu asiantuntija-arvioon Keskimääräinen vuotuinen uuden työvoiman tarve on laskettu työvoimatarpeen kehityksen ja vuosipoistumaolettaman perusteella Tulokset esitetään rinnan VATT:n 1 perusuran työvoimatarpeen kanssa Tietolähteet: Metsäntutkimuslaitoksen ja Tilastokeskuksen tilastot organisaatioiden ja ammattijärjestöjen tilastot ja asiantuntija-arviot yleiset kehitysennusteet 1 Lähde: Honkatukia ym., 2010. Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025. VATT Tutkimukset 154 7/2013 14.10.2013 13

Työvoima, 1 000 henkilöä Tutkinnon suorittaneet www.metsateho.fi Puutuotealan työllisten määrä ja alan tutkinnon suorittaneet vuosina 2003 2012 40 35 30 25 20 15 10 1 400 1 200 1 000 800 600 400 Tutkinnot Työvoima 5 0 2005 2010 200 0 Lähteet: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen vuosikirja 2012 7/2013 14.10.2013 14

Perusoletukset Laskelma I, työvoimatarve vähenee 5,7 % vuosina 2013 2020 muutos yhtä suuri seuraavalla 8 vuoden jaksolla kuin vuosina 2008 2012 1 Laskelma II, työvoiman määrä pysy nykytasolla Henkilöstöryhmien osuudet säilyvät nykyisellään 2 työntekijät 80 % toimihenkilöt 10 % ylemmät toimihenkilöt 10 % Työvoiman vuosipoistumaoletukset ovat seuraavat 3 työntekijät 2,4 % toimihenkilöt 2,4 % ylemmät toimihenkilöt 2,3 % 1 Lähde: Tilastokeskus, kansatalouden tilinpito 2 Lähde: Tilastokeskus, Metsäteollisuus ry 3 Lähde: Metsäteollisuus ry 7/2013 14.10.2013 15

Puutuotealan työvoimatarve 2012 ja 2020 sekä uusien työntekijöiden tarve 2013 2020 Työvoimatarve VATT * Laskelma I ** Laskelma II *** 2012 2020 2012 2020 2012 2020 Työntekijät 19 200 18 800 20 800 19 610 20 800 20 800 Toimihenkilöt 2 400 2 350 2 600 2 450 2 600 2 600 Ylemmät toimihenkilöt 2 400 2 350 2 600 2 450 2 600 2 600 Yhteensä 24 000 23 500 26 000 24 510 26 000 26 000 Uusia henkilöitä keskimäärin/vuosi Työvoimatarve VATT Laskelma I Laskelma II 2020 2020 2020 Työntekijät 410 340 500 Toimihenkilöt 50 40 60 Ylemmät toimihenkilöt 50 40 60 Yhteensä 510 420 620 * Lähde: Honkatukia ym., 2010. Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025. VATT Tutkimukset 154 ** Lähde: Tilastokeskus, kansatalouden tilinpito *** Oletus: työvoiman määrä säilyy nykytasolla 7/2013 14.10.2013 16

Johtopäätökset Puutuotealan erityispiirteistä johtuen isoja ja pieniä yrityksiä, tuotteiden kirjo lankuista huippudesigniin työvoima- ja koulutustarpeiden tarkastelu on haastavaa Puutuotealalle koulutetaan toisen asteen koulutuksessa lukumääräisesti riittävästi työntekijöitä (lähes 800 valmistunutta vuonna 2011), mutta nämä eivät kohdennu toimialan sisällä tarpeen mukaan Haasteena on riittävä toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden kouluttaminen alalle Osaavan työvoiman saatavuudesta huolehtiminen on tärkeää koko toimialan kehityksen kannalta. Tämä edellyttää koulutuksen kehittämistä ja koulutuspaikkojen lisäämistä Puutuotealan kehittymisen kannalta on tärkeää saada puuosaamisen koulutus liitettyä laajasti rakentamisen koulutukseen 7/2013 14.10.2013 17

Massa- ja paperiala

Tarkastelun kattavuus ja periaatteet Kattaa massa- ja paperituotteiden valmistuksen työvoimatarpeen henkilöstöryhmittäin Työvoimatarve vuonna 2020 perustuu asiantuntija-arvioon Keskimääräinen vuotuinen uuden työvoiman tarve on laskettu työvoimatarpeen kehityksen ja vuosipoistumaolettaman perusteella Tulokset esitetään rinnan VATT:n 1 perusuran työvoimatarpeen kanssa Tietolähteet: Metsäntutkimuslaitoksen ja Tilastokeskuksen tilastot organisaatioiden ja ammattijärjestöjen tilastot ja asiantuntija-arviot yleiset kehitysennusteet 1 Lähde: Honkatukia ym., 2010. Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025. VATT Tutkimukset 154 7/2013 14.10.2013 19

Massa- ja paperialan työllisten määrä ja alan tutkinnon suorittaneet vuosina 2003 2012 40 1 400 35 1 200 Työvoima, 1 000 henkilöä 30 25 20 15 10 1 000 800 600 400 Tutkinnon suorittaneet Tutkinnot Työvoima 5 200 0 2005 2010 0 Lähteet: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen vuosikirja 2012 7/2013 14.10.2013 20

Perusoletukset Laskelma I, työvoimatarve vähenee 9,9 % vuosina 2013 2020 muutos yhtä suuri seuraavalla 8 vuoden jaksolla kuin vuosina 2008 2012 1 Laskelma II, työvoiman määrä pysy nykytasolla Henkilöstöryhmien osuudet säilyvät nykyisellään 2 työntekijät 74 % toimihenkilöt 13 % ylemmät toimihenkilöt 13 % Työvoiman vuosipoistumaoletukset ovat seuraavat 3 työntekijät 2,8 % toimihenkilöt 2,9 % ylemmät toimihenkilöt 2,0 % 1 Lähde: Tilastokeskus, kansatalouden tilinpito 2 Lähde: Tilastokeskus, Metsäteollisuus ry 3 Lähde: Metsäteollisuus ry 7/2013 14.10.2013 21

Massa- ja paperialan työvoimatarve 2012 ja 2020 sekä uusien työntekijöiden tarve 2013 2020 Työvoimatarve VATT * Laskelma I ** Laskelma II *** 2012 2020 2012 2020 2012 2020 Työntekijät 16 940 13 620 16 200 14 590 16 200 16 200 Toimihenkilöt 2 980 2 400 2 850 2 570 2 850 2 850 Ylemmät toimihenkilöt 3 080 2 480 2 950 2 660 2 950 2 950 Yhteensä 23 000 18 500 22 000 19 820 22 000 22 000 Uusia henkilöitä keskimäärin/vuosi Työvoimatarve VATT Laskelma I Laskelma II 2020 2020 2020 Työntekijät 10 230 450 Toimihenkilöt 10 40 80 Ylemmät toimihenkilöt -20 20 60 Yhteensä 0 290 590 * Lähde: Honkatukia ym., 2010. Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025. VATT Tutkimukset 154 ** Lähde: Tilastokeskus, kansatalouden tilinpito *** Oletus: työvoiman määrä säilyy nykytasolla 7/2013 14.10.2013 22

Johtopäätökset Massa- ja paperialan nopea muutos vaikeuttaa työvoimatarpeen arviointia Laaja-alainen prosessiteollisuuden perustutkinto antaa koulutettaville monipuoliset valmiudet ja mahdollisuuden sijoittua eri aloille ja tehtäviin haaste: miten varmistutaan siitä tuleeko tietylle alalle riittävästi työntekijöitä? Uusien työntekijöiden tarjonta ja osaaminen eivät vastaa kaikilta osin teollisuuden tarpeita toimijoiden oman oppisopimuskoulutuksen kautta valmistuu lähivuosina noin 100 henkilöä Diplomi-insinöörejä ja ylemmän teknisen alan tutkinnon suorittavia tarvittaisiin enemmän, sillä he työllistyvät laajasti koko klusteriin 7/2013 14.10.2013 23