TEM-analyyseja 33/2011 TYÖVOIMAN HANKINTA TOIMIPAIKOISSA VUONNA 2010 Mika Tuomaala ISSN 1797-5271 ISBN 978-952-227-521-9
Työvoiman hankinta toimipaikoissa vuonna 2010 Mika Tuomaala Työ- ja elinkeinoministeriö Ministry of Employment and the Economy Eteläesplanadi 4, 00130 Helsinki, Finland Email: etunimi.sukunimi@tem.fi Helsinki, kesäkuu 2011
TUOMAALA MIKA: TYÖVOIMAN HANKINTA TOIMIPAIKOISSA VUONNA 2010 Tiivistelmä: Tässä selvityksessä tarkastellaan toimipaikoissa tapahtunutta työvoiman hakua, työpaikkojen täyttöjä sekä toimipaikkojen lähiajan suunnitelmia palkata tai vähentää henkilöstöä. Selvitys pohjautuu Tilastokeskuksen vuosittain toteuttamiin työnantajahaastatteluihin. Työllisyyden aleneminen jäi taantumassa tuotannon rajuun pudotukseen nähden lopulta varsin vähäiseksi. Työvoiman käyttöä sopeutettiin irtisanomisten sijaan mm. määräaikaisin lomautuksin. Yritykset pitivät kiinni työvoimastaan tuotannon vähenemisestä huolimatta. Tämä näkyi työn tuottavuuden heikentymisenä. Vuonna 2010 talous kääntyi jälleen vahvaan kasvuun. Yrityksissä on kuitenkin ollut taantuman jäljiltä vajaatyöllistettyä henkilöstöä, mikä vähensi rekrytointitarpeita. Työpaikkojen täyttämisiin liittyviä ongelmia oli vuonna 2010 kokenut noin 26 prosenttia työvoimaa hakeneista toimipaikoista. Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus on hieman kasvanut edellisvuodesta. Kokonaan tai osittain vaille sopivaa työvoimaa oli vuonna 2010 jäänyt noin 9 prosenttia työvoimaa hakeneista toimipaikoista. Yleisimmin ongelmia on yleisesti koettu sairaanhoitajien, lähihoitajien, lastentarhanopettajien, lääkärien ja luokanopettajien rekrytoinneissa. Suurin osa rekrytointiongelmista on johtunut työnhakijan osaamiseen liittyvistä syistä. Yleisimpänä yksittäisenä syynä rekrytointiongelmiin vuonna 2010 oli työnhakijan riittämätön koulutus. Seuraavaksi yleisimpiä syitä olivat työnhakijan henkilökohtaisten ominaisuuksien sopimattomuus ja riittämätön työkokemus. Käytetyimmät työvoiman hankintakeinot ovat vuonna 2010 olleet työnantajan ilmoitus avoimesta työtehtävästä omalle henkilökunnalle ja suorat kontaktit entisiin työntekijöihin tai sellaisiin henkilöihin jotka ovat aikaisemmin hakeneet töitä kyseisestä toimipaikasta. Työvoiman hankintakanavissa on tapahtunut viime vuosien aikana jonkin verran muutoksia. Mm. sisäisten täyttöjen osuus rekrytoinneista on lisääntynyt (ilmoitus omalle henkilöstölle) ja lehtien ja TE -toimistojen käyttö rekrytoinneissa on vähentynyt. Vuonna 2010 noin 16 prosenttia toimipaikoista ilmoitti, että heillä on suunnitelmissa palkata lisää henkilöstöä seuraavan 12 kuukauden aikana. Noin 8 prosenttia toimipaikoista ilmoitti, että heillä on suunnitelmissa vähentää henkilöstöä. Suurin osa toimipaikoista ilmoitti, että henkilöstö pysyy suunnitelmien mukaan samalla tasolla. Henkilöstön palkkaussuunnitelmat ovat selvästi yleistyneet edellisvuodesta. Asiasanat: Työvoiman saatavuusongelmat, rekrytointiongelmat, työvoimapula, työvoiman hankintakanavat, työvoimatoimiston markkinaosuus, henkilöstön palkkaussuunnitelmat
Abstract: This paper examines the search for labour and the filling of vacancies by business establishments and their short-term plans of hiring or shedding personnel. The paper is based on employer interviews carried out by Statistics Finland. Employment losses in the recession were finally of minor magnitude in relation to the drastic loss of production. Use of labour force was adapted among other things by temporary lay-offs instead of dismissals. Companies wanted to keep their labour force in spite of decreased production. This development turned out to decrease labour productivity. In 2010, the economy turned back to strong growth, again. After the recession, companies have had some underemployed personnel, which decreased the volume of recruitment. Ca. 26 per cent of establishments that had searched for labour in 2010 had experienced difficulties in filling vacancies. The share of establishments facing recruitment problems increased from the previous year. Ca. 9 per cent of establishments that had searched for labour in 2010 had been unable to find at least part of the labour they sought. According to the interviewed employers, the economic recession has not eliminated the troubles with labour availability but there are still problems in recruiting, especially, nurses, nursery school teachers, medical doctors and elementary level teachers. Most recruitment problems were due to causes related to jobseekers skills. The most common single cause of recruitment problems in 2010 was insufficient education and training. Next common causes were unsuitability of jobseekers personal qualities and inadequate work experience. In 2010, the most common means of recruiting were announcements to incumbent personnel and direct contacts to former employees or to people who had previously applied for a job in the establishment in question. There have been some changes in acquisition channels in recent years. E.g. the use of internal vacancy filling of recruitments has been increased (information for own personnel). Recruiting through magazines or via Employment and Economic Development Offices has lost its magnitude. In 2010, ca. 16 per cent of establishments stated that they were planning to hire additional personnel within the next 12 months. Ca. 8 per cent of establishments stated that they were planning to cut down their personnel. Most establishments stated that they planned to keep the number of personnel constant. In relation to the previous year, the share of establishments planning to hire additional personnel increased. Keywords: Availability problems of labour, recruitment problems, shortage of labour, labour acquisition channels, market share of employment offices, plans to hire personnel
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO...1 2. TYÖVOIMAN HAKU JA SIIHEN LIITTYNEET ONGELMAT...2 3. TYÖVOIMAN SAATAVUUSONGELMIEN SYYT...5 4. TYÖPAIKKOJEN TÄYTÖT...7 5. HENKILÖSTÖN PALKKAUS- TAI VÄHENTÄMISSUUNNITELMAT...12 LIITTEET...13 TEM-analyyseja verkkojulkaisusarjassa aiemmin ilmestynyt...15
1 1. JOHDANTO Vuodesta 1993 alkaen työministeriö, nykyisin työ- ja elinkeinoministeriö on selvittänyt työvoiman hankintaan liittyviä asioita Tilastokeskuksen toteuttamien työnantajahaastattelujen avulla. Haastattelujen avulla on selvitetty erityisesti työvoiman hakua ja siihen liittyneitä ongelmia, työvoiman saatavuusongelmien syitä, työpaikan täyttötapoja ja työnantajien tulevaisuuden suunnitelmia työvoiman suhteen. Työnantajahaastattelujen perusyksikkönä on ollut toimipaikka, mikä tarkoittaa sitä, että tiedot on pääosin tuotettu toimipaikkatasolla: kuinka suuri osuus toimipaikoista on hakenut työvoimaa, kuinka suurella osuudella työvoimaa hakeneista toimipaikoista on ollut työvoiman saatavuusongelmia jne. Joistakin asioista on kuitenkin pyritty saamaan tarkempi tieto. Työvoimapulaa kokeneilta toimipaikoilta on edelleen tiedusteltu, mihin ammatteihin he eivät ole saaneet työvoimaa. Toimipaikoilta, joilla on ollut henkilöstön palkkaussuunnitelmia, on tiedusteltu, mihin ammatteihin he aikovat palkata henkilöstöä. Haastattelujen alkuvuosina, 1990 -luvulla ja 2000 -luvun alussa, haastattelun otannan koko oli noin 6 000 toimipaikkaa. Vuonna 2002 selvitys yhdistettiin Tilastokeskuksen avointen työpaikkojen tutkimukseen ja otantaa laajennettiin noin 10 000 toimipaikkaan. Laajennetun otannan myötä mahdollistui myös neljännesvuosittainen raportointi. Kaikista työvoiman hankintaan liittyneestä asioista ei kuitenkaan tiedustella jokaisella neljänneksellä. Perustiedot työvoiman hankinnasta ja niihin liittyneistä vaikeuksista kysytään jokaisella neljänneksellä, mutta selittäviä tekijöitä ja suunnitelmia vain joka toisella neljänneksellä. Raportin lukujen alussa on mainittu otoksen koko ja vuosineljännekset, jolloin kyseistä asiaa on tiedusteltu toimipaikoilta. Vuosi 2010 oli talous- ja työllisyyskehityksen suhteen selvästi edellisvuotta parempi. Vuonna 2010 talous kääntyi jälleen kasvuun ja BKT kasvoi 3,1 prosenttia. Erityisesti vientiteollisuus supistui voimakkaasti taantumassa, mutta alkoi elpyä jo 2010. Vaikka työttömyyden vuosikeskiarvo hieman nousi ja työllisyysaste hieman laski vielä vuonna 2010, lähti työvoiman kysyntä vuonna 2010 kasvuun, myös työllisyyskehitys kääntyi selvästi positiiviseksi vuoden 2010 jälkipuoliskolla. Taantumasta toipumisen alkuvaiheessa työllisyyden koheneminen näkyi vahvemmin lomautusten vähenemisenä ja tehtyjen työtuntien kasvuna. Työllisyyden aleneminen jäi taantumassa tuotannon rajuun pudotukseen nähden lopulta varsin vähäiseksi. Työvoiman käyttöä sopeutettiin irtisanomisten sijaan mm. määräaikaisin lomautuksin. Yritykset pitivät kiinni työvoimastaan tuotannon työvoimatarpeen vähenemisestä huolimatta. Tämä näkyi työn tuottavuuden heikentymisenä. Yrityksissä on taantuman jäljiltä ollut vajaatyöllistettyä henkilöstöä, mikä vähensi niiden rekrytointitarpeita vuonna 2010.
2 2. TYÖVOIMAN HAKU JA SIIHEN LIITTYNEET ONGELMAT Tiedot työvoiman hakuun liittyneistä asioista on kerätty vuoden jokaiselta neljännekseltä. Otoksen koko on ollut yhteensä noin 10 000 toimipaikkaa. Luvun tarkasteluissa työvoiman hakuun ei ole otettu mukaan työllistämistuella palkattavien henkilöiden hakua. Vuonna 2010 noin 54 prosenttia toimipaikoista oli hakenut työvoimaa toimipaikan ulkopuolelta viimeisten 12 kuukauden aikana. Työvoimaa hakeneiden toimipaikkojen osuus on noussut edellisvuodesta yhden prosenttiyksikön, mutta edelleen työvoiman haku on ollut harvinaisempaa kuin ennen taantumaa. Vuonna 2008 työvoimaa hakeneiden toimipaikkojen osuus oli noin 59 prosenttia. Yleisintä työvoiman haku oli vuonna 2010 terveydenhuollossa ja sosiaalialalla sekä julkisissa palveluissa ja koulutuksen aloilla. Suhteellisesti harvemmin työvoimaa olivat vuonna 2010 hakeneet rakennusalan ja maa- ja metsätalouden alalla toimineet työpaikat. Työpaikkojen täyttämisiin liittyviä ongelmia oli vuonna 2010 kokenut noin 26 prosenttia työvoimaa hakeneista toimipaikoista. Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus on ollut hieman suurempi kuin vuonna 2009. Ennen taantumaa rekrytointiongelmat olivat kuitenkin selvästi vuotta 2010 yleisempiä: vuonna 2008 rekrytointiongelmia ilmoitti kokeneensa noin 38 prosenttia työvoimaa hakeneista toimipaikoista. Toimipaikoilta, jotka ovat kokeneet rekrytointiongelmia, on vielä tiedusteltu, ovatko ne kuitenkin saaneet hakemansa määrän työntekijöitä palvelukseensa. Kokonaan tai osittain vaille sopivaa työvoimaa on vuonna 2010 jäänyt noin 9 prosenttia työvoimaa hakeneista toimipaikoista. Vuonna 2009 työvoimapulaa kokeneiden toimipaikkojen osuus oli hieman suurempi, 10 prosenttia. Kuva 1. Työvoiman saatavuusongelmia ja työvoimapulaa kokeneet toimipaikat 1993 2010 40 % Rekrytointiongelmia kokeneet toimipaikat 38 % 35 % Työvoimapulaa kokeneet toimipaikat 33 % 34 % 30 % 25 % 22 % 21 % 22 % 23 % 29 % 26 % 28 % 28 % 25 % 27 % 25 % 26 % 15 % 12 % 15 % 13 % 13 % 16 % 10 % 5 % 3 % 5 % 5 % 6 % 6 % 5 % 7 % 9 % 8 % 9 % 10 % 9 % 10 % 10 % 9 % 0 % 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
3 Rekrytointiongelmat ovat olleet vuonna 2010 yleisimpiä terveydenhuollossa ja sosiaalialalla. Vastaavasti muissa palveluissa, kaupan alalla ja julkisissa palveluissa rekrytointiongelmat ovat olleet selvästi keskimääräistä harvinaisempia. Tilastokeskus on uusinut toimialaluokitustaan ja kaikkien toimialojen osalta vertailuja vuoden 2010 ja aikaisempien vuosien välillä ei voi tehdä. Näyttää kuitenkin siltä, että esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa rekrytointiongelmat ovat yleistyneet edellisvuodesta. vastaavasti kuljetus- ja varastoalalla rekrytointiongelmat ovat vähentyneet. Kuva 2. Työvoiman saatavuusongelmia kokeneet toimipaikat toimialoittain vuosina 2009 ja 2010 45 % 40 % 39 % 2009 35 % 30 % 25 % 21 % 32 % 25 % 23 % 23 % 23 % 21 21 % % 33 % 27 % 32 % 31 % 30 % 28 % 21 % 2010 26 % 25 % 15 % 15 % 14 % 10 % 5 % 0 % Maa/metsätal. Teollisuus Rakennus Kauppa ym. Kuljetus/varasto Majoitus/rav. Inform./ viestintä Liike-el.palv. Julk. palv./koul. Terv./sos.ala Muut palvelut Yhteensä Suhteellisesti eniten rekrytointiongelmia olivat vuonna 2010 kokeneet Pirkanmaalla, Etelä-Savossa ja Lapissa työvoimaa hakeneet toimipaikat. Suhteellisesti vähiten rekrytointiongelmia on vuonna 2010 ollut Pohjois-Pohjanmaalla. Kuva 3 Pirkanmaalla rekrytointiongelmat ovat olleet yleisiä informaatio- ja viestintäalalla, liike-elämän palveluissa sekä terveydenhuollossa ja sosiaalialalla. Etelä-Savossa ongelmia on ollut usein rakennusalalla, kuljetusalalla ja julkisissa palveluissa. Lapissa rekrytointiongelmat ovat olleet yleisimpiä terveydenhuollossa ja sosiaalialalla sekä majoitusalalla. Työvoimapula, eli niiden toimipaikkojen osuus, jotka olivat kokonaan tai osittain jääneet vaille hakemiaan työntekijöitä oli vuonna 2010 suurin Satakunnassa (13 %) ja pienin Pohjois-Karjalassa (5 %).
4 Kuva 3. Työvoiman saatavuusongelmia kokeneet toimipaikat ELY -keskuksittain vuonna 2010 Koko maa 26 % 30 % ja yli Lappi 30 25 % - 29 % - 24 % alle Pohjois- Pohjanmaa 19 Kainuu 21 Pohjois- Pohjois- Etelä- Savo Pohjanmaa Karjala Pohjanmaa 28 24 Keski- 24 28 Suomi Etelä-Savo Pirkan- 23 Satakunta maa 30 29 30 Häme Kaakkois-Suomi 26 25 Varsinais-Suomi Uusimaa 23 27 Työvoiman hankintaan liittyviä ongelmia oli runsaasti mm. terveydenhoidon alan ammateissa. Yleisimpiä rekrytointiongelma-ammatteja ovat olleet: sairaanhoitaja lähihoitaja lastentarhanopettaja lääkäri luokanopettaja hammaslääkäri kokki lastenhoitaja laitoshuoltaja hammashoitaja. Liitteessä 1 on esitetty työvoimaa hakeneiden toimipaikkojen, työvoiman saatavuusongelmia kokeneiden toimipaikkojen ja työvoimapulaa kokeneiden toimipaikkojen osuudet toimialoittain, toimipaikan henkilöstömäärän mukaan, ELY -keskuksittain ja toimipaikan sektorin mukaan. Pk -yritysbarometrin mukaan työvoiman saatavuusongelmat olivat vuosina 2007 ja 2008 eniten esille nousseet syyt, kun selvitettiin työllistämisen pahimpia esteitä. Vuodesta 2009 lähtien pienet ja keskisuuret yritykset ovat pitäneet kysynnän epävakautta tärkeimpänä syynä työllistämiselle. Työvoiman saatavuus on kuitenkin edelleen ollut toiseksi yleisin työllistämisen este. Aivan viime aikoina ongelmat työvoiman saatavuudessa ovat myös tämän selvityksen mukaan kääntyneet uudelleen kasvuun. (Pk -yritysbarometri, kevät 2011)
5 3. TYÖVOIMAN SAATAVUUSONGELMIEN SYYT Tiedot saatavuusongelmien syistä on kerätty vuoden ensimmäisen ja kolmannen vuosineljänneksen ajalta. Otoksen koko on ollut yhteensä noin 5 000 toimipaikkaa. Suurin osa rekrytointiongelmista on viimeisimpien selvitysten mukaan johtunut työnhakijan osaamiseen liittyvistä syistä. Noin 38 prosenttia työvoiman saatavuusongelmia kokeneista toimipaikoista ilmoitti vuonna 2010 syynä ongelmissa olleen riittämättömän koulutuksen, työkokemuksen, erityisosaamisen tai monitaitoisuuden. Kuva 4. Työvoiman saatavuusongelmien syyryhmät 2008-2010 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 43 % 38 % 35 % 2008 2009 2010 25 % 23 % 18 % 15 % 15 % 14 % 10 % 9 % 8 % 5 % 0 % 4 % 2 % 3 % 4 % 2 % 1 % 5 % Osaamiseen liittyvät syyt Työpaikkaan liittyvät syyt Työnhakijan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvät syyt Alan arvostus Työttömyysturva Muut syyt Yleisin yksittäinen syy rekrytointiongelmiin oli vuonna 2010 työnhakijan puutteellinen koulutus. Seuraavaksi yleisimpiä syitä olivat työnhakijan henkilökohtaisten ominaisuuksien sopimattomuus ja työkokemuksen puute. Työnhakijoiden koulutukseen liittyvät syyt aiheuttivat yleisimmin ongelmia rekrytoinnissa myös vuonna 2009. Työkokemukseen tai työpaikkakohtaiseen erityisosaamiseen liittyvät syyt ovat vähentyneet, kun taas henkilökohtaisiin ominaisuuksiin tai monitaitoisuuteen liittyvät ongelmien syyt ovat yleistyneet vuodesta 2009, kuva 5. Vuoteen 2008 asti rekrytointiongelmien syyluokittelussa yhtenä kohtana oli työvoimapula. Yli kolmasosa toimipaikoista ilmoitti esimerkiksi vuonna 2008 rekrytointiongelmien syyksi työvoimapulan. Tässä työnantajahaastattelu -tutkimuksessa työvoimapula rekrytointiongelmien syynä koettiin kuitenkin hieman ongelmalliseksi, sillä työvoimapula, sen taso ja kohdentuminen eri aloille selviää jo siitä onko työnantaja saanut hakemaansa työvoimaa vai ei (ks. liite 1). Työvoimapulaa koki vuonna 2010 noin 9 prosenttia työvoimaa hakeneista toimipaikoista. Eli yhdeksän prosenttia työvoimaa hakeneista toimipaikoista oli jäänyt kokonaan tai osittain vaille hakemaansa työvoimaa.
6 Kuva 5. Työvoiman saatavuusongelmien syyt 2009-2010 18 % 16 % 14 % 2009 2010 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % Koulutus Henkilökohtaiset ominaisuudet Kokemus Monitaitoisuus Erityisosaaminen Työmatka Työn tilapäisyys Osa-aikaisuus Palkkaus Työttömyysturva Työajat Alan arvostus Työvoiman saatavuusongelmien syyt vaihtelevat jonkin verran toimialoittain. Esimerkiksi teollisuudessa ja liike-elämän palveluissa eniten rekrytointiongelmia aiheuttaa usein työnhakijoiden henkilökohtaisten ominaisuuksien sopimattomuus. Riittämätön koulutus aiheuttaa rekrytointiongelmia erityisesti rakennusalalla, julkisissa palveluissa sekä terveydenhuollon ja sosiaalialan työpaikoissa. Taulukko 1. Työvoiman saatavuusongelmien yleisimmät syyt toimialoittain vuonna 2010 Toimiala Rekrytointiongelmien keskeisimmät syyt Maa/metsätalous Riittämätön työkokemus (22 %), Alan hakijoiden puute (18 %), Alan heikko arvostus (13 %) Teollisuus Henkilökoht. ominaisuudet (40 %), Monitaitoisuuden puute (21 %), Työn osa-aikaisuus (11 %) Rakennus Puutteellinen koulutus (35 %), Riittämätön työkokemus (21 %), Erityisosaamisen puute (15 %) Kauppa ym. Erityisosaamisen puute (18 %), Monitaitoisuuden puute (17 %), Riittämätön työkokemus (14 %) Kuljetus/varasto Puutteellinen koulutus (56 %), Riittämätön työkokemus (31 %), Epäsopivat työajat (25 %) Majoitus/rav. Työn tilapäisyys (22 %), Puutteellinen koulutus (15 %), Henkilökohtaiset ominaisuudet (15 %) Inform./viestintä Riittämätön työkokemus (33 %), Erityisosaamisen puute (26 %), Monitaitoisuuden puute (16 %) Liike-elämän palvelut Henkilökohtaiset ominaisuudet (27 %), Monitaitoisuuden puute (), Puutteellinen koulutus (13 %) Julkiset palv./koul. Puutteellinen koulutus (21 %), Työn tilapäisyys (11 %), Alan työnhakijoiden puute 10 %) Terv./sos.ala Puutteellinen koulutus (19 %), Työn tilapäisyys (9 %), Alan työnhakijoiden puute 9 %) Muut palvelut Riittämätön työkokemus (31 %), Puutteellinen koulutus (39 %), Työn osa-aikaisuus (31 %)
7 4. TYÖPAIKKOJEN TÄYTÖT Tiedot työpaikkojen täyttöihin liittyneistä asioista on kerätty toiselta ja neljänneltä vuosineljännekseltä. Otoksen koko on ollut yhteensä noin 5 000 toimipaikkaa. Työpaikkojen täytöksi ei ole laskettu työllistämistuella palkattuja, harjoittelijoita tai muita palkattomia henkilöitä eikä vuokrattua työvoimaa. Noin 31 000 toimipaikkaa on täyttänyt avoimen paikan haastattelua edeltäneen kolmen kuukauden aikana vuonna 2010. Siten kaikista Suomen 154 000 toimipaikasta noin 20 prosenttia oli täyttänyt työpaikan. Työpaikkojen täytöt ovat edelleen vähentyneet edellisvuosista. Vuonna 2009 noin 22 prosenttia ja vuonna 2008 noin 30 prosenttia toimipaikoista oli täyttänyt työpaikan. Työpaikkoja on vuonna 2010 täytetty suhteellisesti eniten terveydenhuollon ja sosiaalialan toimipaikoissa, jossa noin 32 prosenttia toimipaikoista oli täyttänyt työpaikan haastattelua edeltäneen kolmen kuukauden aikana. Vuonna 2010 viimeksi täytetyistä työpaikoista 47 prosenttia täytettiin määräajaksi ja 53 prosenttia vakinaisesti. Määräaikaista työvoimaa on hankittu erityisesti julkisten palvelujen sekä terveydenhuollon ja sosiaalialan toimialoille. Vakinaisen työvoiman rekrytoinnit ovat olleet muita aloja yleisimpiä majoitus- ja ravitsemisalalla sekä informaatio- ja viestintäalalla. Vuonna 2010 kokoaikaisilla täytettyjen työpaikkojen osuus oli noin 83 prosenttia ja osa-aikaisilla täytettyjen työpaikkojen osuus oli noin 16 prosenttia. Noin prosentissa työsuhde määriteltiin joksikin muuksi. Suhteellisesti eniten osa-aikaisia työpaikkoja on täytetty kaupan alalla (33 % täytöistä). Osa-aikaisten osuus on ollut viime vuodet laskussa. Vuonna 2009 osa-aikaisten osuus rekrytoinneista oli noin 21 prosenttia ja vuonna 2008 noin 20 prosenttia. Yleisimpinä syinä rekrytointeihin pidettiin henkilöstön lisäystarvetta (40 prosenttia työpaikan täytöistä) Seuraavaksi yleisempiä syitä rekrytointeihin olivat sijaisuuden täytöt ja henkilöiden siirtymiset toiseen työpaikkaan (kuva 6) Kuva 6. Rekrytoinnin syyt vuonna 2010 4 % 6 % Henkilö siirtyi eläkkeelle Henkilö siirtyi toiseen työpaikkaan Henkilö vaihtoi tehtävää 40 % 2 % Täytettiin sijaisuutta Täytettiin uusi tehtävä 5 % 24 % Lisättiin henkilöstöä Muu syy
8 Rekrytointien syyt vaihtelevat jonkin verran toimialoittain. Henkilöstön lisäys rekrytoinnin syynä on ollut erityisen yleinen rakennusalalla (80 %). Sijaisuuden täytöt olivat muita toimialoja yleisempiä terveydenhuollossa ja sosiaalialalla (37 %). Toimipaikkoihin vuonna 2010 rekrytoiduista henkilöistä merkittävä osa (noin 47 %) on siirtynyt tehtävään toisesta työpaikasta. Työttömiä viimeksi rekrytoiduissa henkilöissä oli noin 20 prosenttia ja koululaisia ja opiskelijoita oli noin 17 prosenttia. Edelliseen vuoteen verrattuna on työttömien osuus rekrytoidusta vähentynyt seitsemällä prosenttiyksiköllä ja toisesta työpaikasta siirtyneiden osuus lisääntynyt kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Kuva 7. Mistä rekrytoidut henkilöt tulivat uuteen työpaikkaan vuonna 2010 3 % 5 % Toisesta työpaikasta 17 % 8 % 47 % Työtön Oppilaitoksesta valmistunut Koululainen, opiskelija Kotona, muu Ei osaa sanoa Toisesta työpaikasta rekrytoitujen osuus on vuonna 2010 ollut kaikkein yleisintä majoitus- ja ravitsemisalalla (noin 72 prosenttia rekrytoinneista). Työttömien rekrytoinnit ovat muita aloja yleisimpiä rakennusalalla (noin 47 prosenttia rekrytoinneista). Koululaisten ja opiskelijoiden rekrytoinnit ovat varsin yleisiä kaupan alalla (noin 31 prosenttia rekrytoinneista). Käytetyimmät työvoiman hankintakeinot ovat vuonna 2010 olleet ilmoitus omalle henkilökunnalle sekä suorat kontaktit entisiin työntekijöihin tai sellaisiin henkilöihin, jotka ovat aikaisemmin hakeneet töitä kyseisestä toimipaikasta. Työvoiman hankintakanavissa on tapahtunut viime vuosien aikana jonkin verran muutoksia. Sisäisten täyttöjen osuus on ollut viime vuodet kasvussa (ilmoitus omalle henkilökunnalle). Suorien henkilökontaktien käyttö on hieman laskenut vuodesta 2009. Lehtien ja TE -toimiston käyttö työvoiman hankinnassa on viime vuodet ollut laskussa. Työnantajien omien internet-sivujen, kuten myös internetissä toimivien välityspalvelujen ja yhdistysten ja järjestöjen välityspalvelujen käyttö on hienoisessa kasvussa.
9 Kuva 8. Työvoiman hankintakanavat 2008-20101 (huom. toimipaikka on saattanut käyttää useampaa hankintakanavaa samanaikaisesti) 70 % 60 % 50 % 55 % 53 % 64 % 60 % 59 % 53 % 2008 2009 2010 40 % 41 % 39 % 37 % 30 % 10 % 0 % TE-toimisto 28 % 29 % 28 % 19 % 16 % 13 % 8 % 7 % 7 % 7 % 8 % 6 % 6 % 5 % 5 % 6 % 4 % 2 % 2 % 3 % 1 % Lehti Ilmoitus omalle henkilökunnalle Suorat kontaktit entisiin työntekijöihin Oppilaitosten välityspalvelut Omat internet -sivut Yhdistysten/järjestöjen välityspalvelut Työvoiman vuokrausliike Internetissä toimivat välityspalvelut Muut työvoiman hankintakanavat Työ- ja elinkeinotoimisto on ollut vuonna 2010 mukana noin 37 prosentissa työpaikan täytöistä. TE -toimiston käyttö työvoiman hankinnassa on ollut suhteellisesti yleisempää julkisissa palveluissa sekä terveys- ja sosiaalialoilla. Vastaavasti vähäisintä TE -toimiston käyttö on ollut rakennusalan sekä kuljetus- ja varastointialalle tapahtuneissa rekrytoinneissa. Työnantajan omien internet -sivujen käyttö on tullut varsin yleiseksi työvoiman hankintakanavaksi informaatio- ja viestintäalalla. Liitteessä 2 on esitetty työvoiman hankinnassa käytettyjen kanavien käyttöosuudet toimialoittain, toimipaikan henkilöstömäärän mukaan ja toimipaikan sektorin mukaan. TE -toimistojen käyttöosuudet liittyvät rekrytointiongelmien tasoon. Varsinkin 2000 -luvun alkupuolella rekrytointiongelmien yleistyminen näytti olevan selvässä yhteydessä TE -toimiston käyttöön: silloin kun rekrytointiongelmat lisääntyivät, lisääntyi myös TE -toimiston käyttö työvoiman hankinnassa. Vaikeutuvassa työvoiman saatavuustilanteessa ovat toimipaikat siten laajentaneet hakua useampiin työvoiman hankintakanaviin. (kuva 9) 1 Haastattelututkimuksessa työvoiman hankintakanava on selvitetty toimipaikan viimeisimmän rekrytoinnin osalta. Mikäli hankintakanavaa olisi selvitetty kaikkien vuoden aikana tapahtuneiden rekrytointien osalta, kasvaisivat eri hankintakanavien käyttöosuudet, sillä toimipaikka on eri rekrytoinneissaan saattanut käyttää eri hankintakanavia. Mm. EK on henkilöstö- ja koulutustiedustelussaan selvittänyt yritysten käyttämiä työvoiman rekrytointikanavia ja siinä esimerkiksi lehti-ilmoittelua on käytättänyt noin 50 prosenttia yrityksistä.
10 Kuva 9. TE -toimiston käyttö työvoiman hankinnassa ja rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuudet 1993 2010 50 % 45 % TE-toimiston käyttö työvoiman hankinnassa 44 % 44 % 43 % 40 % 35 % 30 % Rekrytointiongelmia koneneiden toimipaikkojen osuus 28 % 31 % 31 % 32 % 33 % 41 % 40 % 37 % 37 % 38 % 41 % 39 % 37 % 25 % 22 % 23 % 15 % 10 % 5 % 0 % 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 TE -toimiston markkinaosuutta työvoiman hankinnassa on edellä seurattu kaikessa työvoiman hankinnassa. Tarkastelussa on ollut mukana mm. työpaikan sisällä tapahtuneet siirtymät työstä toiseen. Mikäli nämä sisäiset siirrot jätetään tarkasteluista pois, päästään seuraamaan TE -toimiston markkinaosuutta työvoiman ulkoisen haun osalta. Vuonna 2010 TE -toimiston markkinaosuus oli tässä työvoiman ulkoisessa haussa noin 38 prosenttia. Vuonna 2009 Te -toimiston markkinaosuus työvoiman ulkoisessa haussa oli hieman suurempi, noin 41 prosenttia. Haastatteluissa on vielä selvitetty eri tiedotusmuotojen vaikuttavuutta työpaikan täytössä kysymyksellä: millä hankintakanavalla on ollut suurin merkitys siihen, että työpaikka saatiin täytettyä. Kysymys on esitetty niille toimipaikoille, jotka ovat käyttäneet useampaa tiedotusmuotoa rekrytoinnissaan. Lisäksi toimipaikka on käyttänyt tiedotusta, joka ei ole ollut rajattu vain omalle henkilöstölle, entisille työntekijöille tai entisille työnhakijoille. Tässä tarkastelussa TE -toimistot nousevat merkityksellisimmäksi työvoiman hankintakanavaksi. Noin 38 prosenttia useampaa rekrytointikanavaa käyttäneistä toimipaikoista piti vuonna 2010 TEtoimistojen roolia merkityksellisimpänä työvoiman hankintaprosessissa. TE -toimistojen merkitys on viime vuodet ollut kasvussa. TE -toimistojen tilanne on siten kaksijakoinen, toisaalta niiden käyttö on hienoisessa laskussa, mutta toisaalta niiden merkitys työpaikan täyttöprosessissa on kasvussa. Useimmin käytetyt työvoiman hankintakanavat, tiedotus omalle henkilöstölle ja suorat kontaktit entisiin työntekijöihin tai työnhakijoihin, eivät tässä vaikuttavuus tarkastelussa nouse niin suureen rooliin kuin niiden käyttöosuudet antaisivat olettaa, kuva 10.
11 Kuva 10. Tiedotusmuoto, jolla on ollut suurin merkitys työpaikan täyttöön 2008-2010 40 % 35 % 30 % 25 % 2008 2009 2010 15 % 10 % 5 % 0 % TE-toimisto Lehti Ilmoitus omalle henkilökunnalle Suorat kontaktit entisiin työntekijöihin Oppilaitosten välityspalvelut Omat internet -sivut Yhdistysten/järjestöjen välityspalvelut Työvoiman vuokrausliike Internetissä toimivat välityspalvelut Muut työvoiman hankintakanavat Ei osaa sanoa Työvoiman hankinnassa käytettyjen kanavien tehokkuutta voidaan edelleen arvioida mm. suhteuttamalla kanavan merkityksellisyys kanavan käyttöön. Tässä tarkastelussa tehokkaimmaksi rekrytointikanavaksi nousevat TE -toimistot ja lehdet. Kuva 11. Eri rekrytointikanavien tehokkuusluku 2008-2010 1 100 % 80 % 2008 2009 2010 60 % 40 % 0 % TE-toimisto Lehti Ilmoitus omalle henkilökunnalle Suorat kontaktit entisiin työntekijöihin Oppilaitosten välityspalvelut Omat internet -sivut Yhdistysten/järjestöjen välityspalvelut Työvoiman vuokrausliike Internetissä toimivat välityspalvelut
12 5. HENKILÖSTÖN PALKKAUS- TAI VÄHENTÄMISSUUNNITELMAT Tiedot suunnitelmista on kerätty jokaiselta vuosineljännekseltä. (henkilöstön lisäyssuunnitelmat ammateittain toiselta ja neljänneltä neljännekseltä) Otoksen koko on ollut yhteensä noin 10 000 toimipaikkaa. Vuonna 2010 noin kuusitoista prosenttia toimipaikoista ilmoitti, että heillä on suunnitelmissa palkata lisää henkilöstöä seuraavan 12 kuukauden aikana. Noin kahdeksan prosenttia toimipaikoista ilmoitti, että heillä on suunnitelmissa vähentää henkilöstöä. Suurin osa toimipaikoista ilmoitti, että henkilöstö pysyy suunnitelmien mukaan samalla tasolla. Vuoteen 2009 verrattuna henkilöstön palkkaussuunnitelmat ovat lisääntyneet. Vuonna 2009 vain noin kymmenen prosenttia toimipaikoista suunnitteli lisäävänsä työvoimaa. Suhteellisesti eniten henkilöstön palkkaussuunnitelmia oli vuonna 2010 informaatio- ja viestintäalalla (37 %), teollisuudessa (21 %) ja liike-elämän palveluissa (13 %). Vastaavasti harvemmin palkkaussuunnitelmia oli muissa palveluissa (9 %) sekä majoitus- ja ravitsemisalalla (10 %). Taulukko 2. Henkilöstön palkkaussuunnitelmat toimialoittain vuonna 2010 Henkilöstön palkkaussuunnitelmat 2010 Toimiala Suunnitelmia Pysyy Suunnitelmia Ei osaa lisätä samana vähentää sanoa Maa/metsätalous 15 % 76 % 9 % 0 % Teollisuus 21 % 69 % 7 % 1 % Rakennus 17 % 73 % 9 % 2 % Kauppa ym. 15 % 79 % 5 % 1 % Kuljetus/varasto 14 % 75 % 10 % 2 % Majoitus/rav. 10 % 80 % 11 % 0 % Inform./viestintä 37 % 57 % 6 % 0 % Liike-el.palv. 21 % 70 % 7 % 1 % Julk. palv./koul. 11 % 79 % 10 % 0 % Terv./sos.ala 14 % 79 % 7 % 0 % Muut palvelut 9 % 81 % 8 % 1 % Yhteensä 16 % 75 % 8 % 1 % Niiltä toimipaikoilta, joilla on ollut henkilöstön palkkaussuunnitelmia, on edelleen tiedusteltu, mihin ammatteihin he aikovat palkata työntekijöitä. Vastaukset osoittavat, että moni toimipaikka on suunnitellut rekrytoivansa henkilöitä seuraaviin ammatteihin: sairaanhoitajat myyjät ja tuote-esittelijät perus-, lähi-, lastenhoitajat myynnin ja rahoituksen asiantuntijat tietotekniikan eritysasiantuntijat rakennustyöntekijät tekniset erityisasiantuntijat sähkö-, elektroniikka- ja tietoliikennealan asentajat moottoriajoneuvojen kuljettajat asiantuntijajohtajat.
13 LIITTEET Liite 1 Työvoimaa hakeneet toimipaikat Rekrytointiongelmia kokeneet Työvoimapulaa kokeneet Toimiala 2009 2010 2009 2010 2009 2010 Maa/metsätal. 39 % 43 % 21 % 32 % 8 % 8 % Teollisuus 47 % 49 % 23 % 23 % 9 % 9 % Rakennus 44 % 42 % 25 % 23 % 11 % 8 % Kauppa ym. 50 % 50 % 21 % 21 % 7 % 8 % Kuljetus/varasto 47 % 45 % 33 % 27 % 12 % 7 % Majoitus/rav... 50 %.. 32 %.. 8 % Inform./ viestintä.. 60 %.. 31 %.. 15 % Liike-el.palv. 49 % 51 % 28 % 30 % 10 % 12 % Julk. palv./koul... 73 %.. 21 %.. 5 % Terv./sos.ala.. 73 %.. 39 %.. 16 % Muut palvelut 53 % 56 % 14 % 15 % 5 % 2 % Henkilöstömäärä 1-4 35 % 34 % 25 % 24 % 12 % 10 % 5-9 56 % 59 % 22 % 23 % 7 % 8 % 10-49 75 % 78 % 28 % 29 % 11 % 10 % 50-99 86 % 88 % 28 % 24 % 12 % 8 % 100-85 % 94 % 27 % 33 % 11 % 15 % Sektori Yks.sektori 47 % 49 % 26 % 27 % 10 % 9 % Kuntasektori 70 % 69 % 30 % 30 % 12 % 11 % Valtio 62 % 59 % 9 % 11 % 4 % Järj/yhd/muu 56 % 61 % 17 % 17 % 6 % 4 % 4 % ELY-keskus Uusimaa 55 % 57 % 28 % 27 % 12 % 10 % Vars.Suomi 52 % 52 % 24 % 7 % 8 % Satakunta 46 % 51 % 27 % 28 % 10 % 13 % Häme 52 % 50 % 29 % 27 % 14 % 9 % Pirkanmaa 46 % 51 % 26 % 30 % 9 % 10 % Kaak-Suomi 51 % 54 % 27 % 25 % 11 % 8 % Et. Savo 51 % 56 % 18 % 28 % 6 % 12 % Pohj. Savo 57 % 52 % 28 % 28 % 12 % 10 % P-Karjala 59 % 53 % 24 % 7 % 5 % Keski-Suomi 53 % 58 % 26 % 23 % 8 % 8 % Et. Pohjanmaa 50 % 61 % 26 % 28 % 9 % 6 % Pohjanmaa 56 % 51 % 25 % 24 % 9 % 6 % P-Pohjanmaa 50 % 56 % 24 % 19 % 10 % 7 % Kainuu 49 % 51 % 16 % 21 % 7 % 9 % Lappi 60 % 58 % 18 % 30 % 3 % 11 % Yhteensä 53 % 54 % 25 % 26 % 10 % 9 %
14 Liite 2 Työvoiman hankinassa käytettyjen kanavien käyttöosuudet 2010 TE- Lehti Ilmoitus omalle Suorat kontaktit Oppilaitosten Omat internet Yhdist./järj. Työvoiman Internetissä toim. Muut työvoiman Toimiala toimisto henkilöstölle ent. työntek. välityspalvelut -sivut välityspalvelut vuokrausliike välityspalvelut hankintakanavat Maa/metsätal. 10 % 2 % 50 % 95 % 2 % 5 % 0 % 14 % 0 % 2 % Teollisuus 24 % 17 % 46 % 61 % 8 % 21 % 1 % 10 % 4 % 1 % Rakennus 14 % 48 % 62 % 7 % 9 % 1 % 4 % 2 % 4 % Kauppa ym. 43 % 12 % 64 % 60 % 8 % 25 % 4 % 8 % 5 % 4 % Kuljetus/varasto 17 % 8 % 42 % 67 % 3 % 12 % 0 % 1 % 0 % 1 % Majoitus/rav. 38 % 6 % 70 % 49 % 3 % 27 % 2 % 6 % 3 % 6 % Inform./viestintä 23 % 4 % 61 % 66 % 22 % 59 % 40 % 23 % 58 % 1 % Liike-el.palv. 30 % 11 % 61 % 64 % 13 % 42 % 3 % 4 % 9 % 0 % Julk. palv./koul. 55 % 27 % 70 % 37 % 7 % 45 % 1 % 0 % 6 % 3 % Terv./sos.ala 52 % 7 % 61 % 57 % 2 % 27 % 5 % 15 % 2 % 7 % Muut palvelut 36 % 23 % 66 % 59 % 7 % 29 % 1 % 11 % 4 % 2 % Henkilöstö 1-4 30 % 11 % 58 % 68 % 2 % 15 % 5 % 16 % 4 % 7 % 5-9 24 % 9 % 44 % 62 % 6 % 19 % 5 % 4 % 4 % 1 % 10-49 44 % 13 % 68 % 56 % 8 % 31 % 3 % 8 % 6 % 4 % 50-99 50 % 25 % 69 % 47 % 16 % 65 % 1 % 4 % 12 % 2 % 100-59 % 30 % 68 % 42 % 10 % 90 % 9 % 7 % 26 % 3 % Sektori Yks.sektori 32 % 11 % 59 % 65 % 8 % 24 % 4 % 9 % 7 % 2 % Kuntasektori 51 % 18 % 61 % 44 % 4 % 40 % 2 % 6 % 4 % 5 % Valtio 45 % 14 % 72 % 40 % 1 % 74 % 2 % 1 % 8 % 5 % Järj/yhd/muu 33 % 16 % 55 % 58 % 4 % 24 % 9 % 15 % 1 % 9 % ELY-keskus Uusimaa 41 % 13 % 67 % 49 % 10 % 33 % 9 % 13 % 12 % 6 % Vars.Suomi 51 % 8 % 56 % 49 % 16 % 16 % 1 % 26 % 6 % 0 % Satakunta 45 % 19 % 53 % 60 % 8 % 23 % 0 % 1 % 9 % 1 % Häme 47 % 11 % 72 % 55 % 1 % 14 % 1 % 1 % 2 % 3 % Pirkanmaa 44 % 14 % 63 % 72 % 13 % 24 % 1 % 4 % 3 % 2 % Kaak-Suomi 34 % 11 % 56 % 65 % 4 % 23 % 2 % 9 % 1 % 1 % Et. Savo 32 % 4 % 49 % 74 % 7 % 17 % 19 % 22 % 0 % Pohj. Savo 30 % 12 % 54 % 72 % 2 % 19 % 0 % 2 % 2 % 7 % P-Karjala 19 % 12 % 47 % 65 % 2 % 12 % 0 % 1 % 0 % 1 % Keski-Suomi 26 % 13 % 66 % 55 % 1 % 25 % 0 % 1 % 9 % 8 % Et. Pohjanmaa 23 % 12 % 49 % 59 % 3 % 9 % 1 % 1 % 1 % 1 % Pohjanmaa 26 % 26 % 46 % 65 % 8 % 22 % 2 % 10 % 3 % 0 % P-Pohjanmaa 21 % 10 % 52 % 66 % 3 % 23 % 1 % 1 % 2 % 3 % Kainuu 27 % 12 % 41 % 69 % 0 % 18 % 8 % 2 % 0 % 2 % Lappi 46 % 14 % 67 % 67 % 2 % 16 % 1 % 2 % 0 % 3 % Yhteensä 37 % 13 % 60 % 59 % 7 % 29 % 4 % 8 % 6 % 3 %
15 TEM-analyyseja verkkojulkaisusarjassa aiemmin ilmestynyt www.tem.fi julkaisut TEM-analyyseja Nio, Ilkka (1/2008); Työvoimatoimistojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi esimerkkinä rakenteellisen työttömyyden alentaminen Torvi, Kai (2/2008); Maahanmuutto vastauksena työvoiman saatavuuteen loppuraportti Nio, Ilkka Torvi, Kai Tuomaala, Mika (3/2008); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin talous- ja työmarkkinaennuste Nio, Ilkka Sardar, Paula (4/2008); Työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä sijoittuminen vuosina 2005 ja 2006 Tuomaala, Mika (5/2008); Työvoiman hankinta toimipaikoissa vuonna 2007 Alatalo, Johanna Tuomaala, Mika (6/2008); Alueelliset rakennemuutokset Mella, Ilkka (7/2008); Maakuntien suhdannekehitys Nio, Ilkka Torvi, Kai Tuomaala, Mika (8/2008); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin talous- ja työmarkkinaennuste, syksy 2008 Tuomaala, Mika Torvi, Kai (9/2008); Kohti työperusteista maahanmuuttoa: Ulkomailta palkattavan työvoiman tarpeen arviointi Alatalo, Johanna Räisänen, Heikki (10/2009); Työttömyysturvan uudistuslinjausten ex ante - vaikutusarviointia Nio, Ilkka Torvi, Kai Tuomaala Mika (11/2009); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin talous- ja työmarkkinaennuste, kevät 2009 Heinonen, Ville Kangaspunta, Kirsi Räisänen, Heikki Sardar, Paula (12/2009); Työllisyys ja työttömyys eri koulutustasoilla tilastollinen tarkastelu Tuomaala, Mika (13/2009); Työvoiman hankinta toimipaikoissa vuonna 2008 Alatalo, Johanna Torvi, Kai (14/2009); Joustoturva Suomen työmarkkinoilla: indikaattorit ja niiden tulkinta Mella, Ilkka (15/2009); Maakuntien suhdannekehitys 2007-2009 Alatalo, Johanna Nio, Ilkka Tuomaala, Mika (16/2009); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin talous- ja työmarkkinaennuste, syksy 2009 Kaarna, Anssi (17/2009); Väestön hyvinvointi alueilla tilastollinen katsaus Nio, Ilkka Sardar, Paula (18/2009); Työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä sijoittuminen vuosina 2006 ja 2007
16 Räisänen, Heikki Tuomaala, Mika (19/2010); TE -toimistojen tuottavuus ja työpaikkojen täytön tehokkuus Kaarna, Anssi Mella, Ilkka (20/2010); Maakuntien suhdannekehitys 2008 2010 Nio, Ilkka Tuomaala, Mika (21/2010); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste Tuomaala, Mika (22/2010); Työvoiman hankinta toimipaikoissa vuonna 2009 Kaarna, Anssi Mella, Ilkka (23/2010); Maakuntien suhdannekehitys 2008 2010 Nio Ilkka Sardar Paula (24/2010); Työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä sijoittuminen vuonna 2008 Alatalo Johanna Nio Ilkka Tuomaala Mika (25/2010); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, syksy 2010 Alatalo Johanna Räisänen Heikki Tuomaala Mika (26/2010); Työvoiman rekrytointi taantumassa julkisen työnvälityksen näkökulma Alatalo Johanna Räisänen Heikki Tiainen Pekka (27/2010); Lainsäädännön työllisyysvaikutusten arviointi ja taloudelliset vaikutukset Avikainen Ahti Kerminen Päivi Korhonen Tiina Murto Mikko Peura Jari (28/2010); Työhönosoittamisesta työn tarjoamiseen työhönosoitusten käyttöä koskeva selvitys ja kehittämisesitykset Kaarna Anssi Mella Ilkka (29/2011); Maakuntien suhdannekehitys 2009 2011 Alatalo Johanna Räisänen Heikki Tuomaala Mika (30/2011); Työvoimatilanne metsäalan ammateissa Inka Douglas Päivi Kerminen Timo Meling Jari Peura (31/2011); Työttömyysturvan menettäminen työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn takia Johanna Alatalo Ilkka Nio Mika Tuomaala (32/2011); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste