HUOM! ABSTRAKTIMONISTE LÖYTYY TULOSTETTUNA OSALLISTUJILLE JAETTAVASTA MATERIAALISTA

HUOM! ABSTRAKTIMONISTE LÖYTYY TULOSTETTUNA OSALLISTUJILLE JAETTAVASTA MATERIAALISTA

Maantieteen mahdollisuudet kansainvälistyvässä maailmassa Maantieteen päivät Oulussa 30. 31.10.2014 Abstraktit 2

Maantieteen päivien ohjelma Torstai 30.10.2014 8.30 10 Ilmoittautuminen 10 10.20 Päivien avaus (L4) Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja professori Anssi Paasi Yliopiston tervehdys, dekaani Jouni Pursiainen Suomen Maantieteellisen Seuran puheenjohtaja Sanna Mäki 10.20 12.15 Keynote-luennot Trevor J. Barnes: Geography's 'pied beauty' Atte Korhola: Super-ilkeät ongelmat ja simppelit ratkaisut - globaalien ympäristöongelmien ruumiinavaus 12.15 13.30 Lounastauko 13.30 15 Sessiot (slot 1) 15 15.30 Kahvitarjoilu 15.30 17 Sessiot (slot 2) 17 18 Seurojen kokouksia 19.00 alk. Illallinen ravintola Hilikussa Perjantai 31.10.2014 10 11.30 Sessiot (slot 3) 11.30 12 Tauko 12 13.30 Paneelikeskustelu teemalla: FT mitä sen jälkeen? (L3) 3

Keynote-luennot Geography s pied beauty Prof. Trevor J. Barnes, University of British Columbia The nineteenth-century English poet and Jesuit priest, Gerard Manley Hopkins (1844-89), wrote his poem Pied Beauty to celebrate the full diversity and idiosyncratic particularity of God s creation of Nature. Glory be to God for dappled things, the poem begins. In this presentation, I don t thank God for the creation of geography, but I am thankful for geography s celebration of diversity and idiosyncratic particularity; that is, for geography s commendation of dappled things. I believe that such celebration marks geography out as distinctive within the social sciences, at least in the Anglo-American academic world, and gives it a special place. Specifically, I elaborate on the argument that geography s disciplinary contribution, what geography intellectually contributes, is its recognition of pied beauty. I do this by recounting the post-second World War Anglo American history of geography in relation to other social sciences. Over that sixty-year period or so, many social sciences have become obsessed with, and defined by, achieving universality. Geography s focus on celebrating pied beauty, however, punctures such universalist conceit. Geographical work shows with transparent clarity, in front of your eyes, that universality cannot hold, does not hold. Dappled geographies reign, and consequently making the discipline destabilizing for other social sciences. This is a reason for celebrating geography and geography s many fold contributions. Geography s glorious last sixty years show that the discipline is a social science, but it contributes precisely by not being like others. Superilkeät ongelmat ja simppelit ratkaisut - globaalien ympäristöongelmien ruumiinavaus Prof. Atte Korhola, Helsingin yliopisto Kuhnilaisittain tiede ei ole pelkkää metodologiaa vaan siihen vaikuttaa myös se, missä, milloin ja kenen toimesta tiedettä harjoitetaan tieteellä on näin ollen myös historia, maantiede ja sosiologia. Tämä koskee mitä suurimmassa määrin ympäristötutkimusta. Ilmastotiede on saanut vähitellen harteilleen vielä suuremman taakan. Se ei ainoastaan vastaa kysymyksiin, onko maapallo lämpenemässä ja mistä syystä, vaan ottaa kantaa siihen, mitä ihmiskunnan olisi tehtävä. Ilmastotieteestä on tullut klassinen esimerkki siitä, mitä tieteenfilosofit Silvio Funtowicz ja Jerry Ravetz tarkoittavat puhuessaan postnormaalista tieteestä. 4

Havainnon taustalla oli ympäristötutkimuksen erityisluonne ympäristöongelmien ratkaisijana ja läheisessä yhteydessä poliittiseen päätöksentekoon. Tieteessä on tapahtunut peruuttamaton muutos, jossa perinteistä tieteellistä järjestelmää kohtaa luottamus- ja legitimiteettikriisi uusien haasteiden äärellä. Postnormaalia tiedettä kuvaa sitoutuminen varovaisuusperiaatteen noudattamiseen ja perinteistä tiedeyhteisöä laajempi osallistuvuus. Tämä merkitsee suurta kulttuurimuutosta tieteessä postnormaali tiede tulee ymmärtää aikamme olosuhteisiin soveltuvana demokratian laajennuksena. Postnormaalia tiedettä luonnehtii faktojen epävarmuus, arvojen kiistanalaisuus, panosten kovuus ja päätösten kiireellisyys. Ilmastotiede täyttää nämä kaikki tunnusmerkit. Epävarmuus faktojen suhteen vallitsee huolimatta tuhansista työvuosista, valtavasta taloudellisesta panostuksesta, mallinnusten kehittämisestä, tieto- ja satelliittitekniikan laadullisesta ja määrällisestä kehityksestä sekä tutkimuslaitteiden ja -fasiliteettien huomattavasta parantumisesta. Paine tutkijoita kohtaan on kova sillä poliitikot ja media vaativat tarkkoja lukuja ja ennusteita, vaikka niitä ei ole saatavilla. Kiistanalaisuutta synnyttävät tilanteet, joissa jotkut suostuvat näihin vaatimuksiin ja ryhtyvät tiedeyhteisön hurmahengiksi. Toisaalta panokset ovat kovat, jos liika varovaisuus johtaa toimimattomuuteen, ja toimimattomuus lisää riskejä. Postnormaalin tiede käsittelee ongelmia, joita kutsutaan luonnehdinnalla wicked. Ilkeillä ongelmilla ei ole selvää muotoilua, ja niitä voidaan pitää toisten ratkaisemattomien ongelmien oireina. Ratkaisut on vaikea tunnistaa systeemin monimutkaisten vuorovaikutussuhteiden vuoksi ja ratkaisu yksittäiseen ongelmaan voi pahentaa tai luoda kokoaan uuden ongelman, joka vaatii uudenlaisen ratkaisun. Kyseessä on monimutkaisten takaisinkytkentöjen ja riippuvuussuhteiden muodostama ongelmakimppu, jota teknologisessa yhteiskunnassa esiintyy yhä useammalla alalla. Ilmastonmuutoksen ongelma sopii hyvin ilkeän ongelman määritelmään. Sitä luonnehtivat epävarmuus; vaihtelevat ja huonosti määritellyt tarpeet, preferenssit ja arvot; keinojen, seurausten tai kumulatiivisten vaikutusten epäselvä ymmärtäminen; vaihtuva osallistuminen, johon moninaiset kannattajat panostavat usein eri tavoin resurssiensa mukaan. Kuten ilkeällä ongelmalla, ilmastonmuutoksellakaan ei ole mitään loppumiskriteeriä, rajaa, jonka jälkeen ongelma voitaisiin todeta selätetyksi. Käsittelen keynote luennossani ilkeitä ongelmia, niiden ratkaisumalleja, postnormaalia tiedettä, tieteen epävarmuutta sekä sitä kuinka ympäristöongelmien erityisluonne tulisi ottaa huomioon tieteen kommunikaatiossa ja ratkaisumallien etsimisessä. Maantieteellä voi eri tieteenaloja yhdistävänä supertieteenä olla merkittävä rooli maapallon ympäristöongelmien formuloinnissa ja ratkaisukeinojen identifioinnissa. 5

Sessioiden esitelmät Determinants and effects of promotion of second homes as a tool for local development among Finnish municipalities Czesław Adamiak, University of Eastern Finland czeslaw.adamiak@uef.fi There are about 500 thousand second homes in Finland and many studies show they are an important part of rural communities and local economies. The development of second homes is often perceived as a tool for avoiding marginalization of peripheral rural areas. The study aims to find relations between geographic and socio-economic determinants, application of policies aiming to promote and regulate second homes development, and their effects in actual dynamics of this phenomenon in municipalities. The study is based on the results of survey performed in 2014 on the representatives of municipal authorities responsible for development and planning issues. Responses gathered from 237 out of 320 Finnish municipalities include information on planning and development policies targeted to the promotion and regulation of second homes development, as well as opinions on impacts that second homes exert on local economy, society and environment. The survey data is supplemented by statistical and geographical data. Although often less important than other activities, second homes are treated by municipal authorities as a significant development tool, particularly in peripheral municipalities outside of centres of economic growth or major tourist destinations, suffering from depopulation and economic marginalization. These municipalities most appreciate positive impacts of second homes development, and implement policies that aim at attracting new second home owners, and promote conversion of second homes into permanent dwellings. Application of these policies leads to the increase in dynamics of second homes development in these areas, though other geographical factors independent from the municipal policies play more important role in determining this dynamics. Vesikasvien lajimäärän ja yhteisön vaihtelu suhteessa ympäristöön alueellisessa mittakaavassa Janne Alahuhta, Oulun yliopisto janne.alahuhta@oulu.fi Eliömaantieteellisten säännönmukaisuuksien tutkiminen luonnossa on keskittynyt muutamaan hyvin tunnettuun eliöryhmään. Tämän vuoksi kuuluisat ekologiset gradientit, kuten lajirunsauden väheneminen päiväntasaajalta kohti maapallon napoja, eivät välttämättä ole 6

yleismaailmallisia yli kaikkien eliöiden. Eräs vähiten tutkituista ryhmistä on vesikasvit, joilla on suuri merkitys sisävesien ekosysteemipalveluille. Tarkoitukseni oli tutkia vesikasvien lajimäärän ja yhteisön vaihtelua 454 järvessä Minnesotassa Yhdysvalloissa. Kaikkien lajien lisäksi selvitin erikseen kahden funktionaalisen vesikasviryhmän lajimäärän ja yhteisön suhdetta valittuihin ympäristömuuttujiin. Kaikkien kolmen kasviryhmän lajimäärää ja yhteisöä selittivät parhaiten variaation osituksen perusteella vedenlaatu ja ilmasto. Alkaliniteetti ja kokonaisfosfori olivat tärkeimpiä vedenlaatumuuttujia vesikasveille. Vuoden keskilämpötila ja kuumimman kuukauden maksimilämpötila selittivät parhaiten vesikasvien yhteisöä, kun taas kylmimmän kuukauden minimilämpötilalla oli voimakkain yhteys lajimäärään. Vesikasvien lajimäärä ja tärkeimmät vedenlaatumuuttujat olivat voimakkaassa korrelaatiossa leveyspiirien kanssa. Lajimäärä kasvoi etelästä pohjoiseen poiketen yleisestä oletuksesta. Vedenlaatumuuttujien selkeän maantieteellisen vaihtelun vuoksi korkeimmat arvot olivat eteläisissä järvissä ja pienimmät pohjoisissa järvissä. Vedenlaatu toimii ekologisena suodattimena sallien ainoastaan lajien, jotka ovat sopeutuneet korkeisiin ravinnepitoisuuksiin, esiintyä eteläisissä tutkimusjärvissä. Regional approaches for the development of bioenergy: an immolation of sustainability for economic prospects? Moritz Albrecht (& Jarmo Kortelainen, Jani Lukkarinen, Teijo Rytteri), University of Eastern Finland moritz.albrecht@uef.fi As a part of the EU transition towards renewable energy systems and a low-carbon economy various member states and affiliated countries may choose their own approaches within the common EU 2020 target framework. Looking at the EU 2020 low-carbon policy documents it is highlighted that security of supply and sustainability of the energy sector are the key policy targets. Nevertheless, when moving from EU nodes of policy design towards materialization we can see how policy programmes are subject to multiple loops of translation and shifting rationalities concerning the aims for their implementation. In that regard, a frequent shift towards economic aims for local bioenergy development can be noticed. The paper discusses regional/local policy approaches in four countries; Finland, Germany, Estonia and Norway with a critical perspective on the underlying rationalities for policy materialization. Based on multiple case studies and expert interviews in the four countries the paper shows that while a shift towards economic rationalities can produce development progress and entail localized economical restructuration processes it carries the risk that the initial goals, particularly those regarding sustainability are lost on the way despite the awareness of local actors. Additionally, as feedback to policy makers becomes more restricted to these economic aspects of local materialization, it appears likely that aspects of sustainability might be marginalized also in the nodes of policy design. 7

Megaflooding and glacial dynamics in Missoula flood routings and magnitudes Petteri Alho, University of Turku (Victor Baker, University of Arizona) petteri.alho@utu.fi Megaflooding (Q < 1 Sv) is associated to deglaciation. Massive amount of glacial water stored on ice-dammed lake or sub- or supraglacially is released abruptly. Missoula megaflood(s) was probably the highest discharge of these floods events (Q is ca. 10-20 Sv). Classic and heavily criticised hypothesis of cataclysmic flooding Spokane Flood based on description of Potholes Cataract on Scabland by Bretz and Pardee s work on giant ripple marks on Glacial Lake Missoula started megaflood studies. To date, many fluvial geomorphological studies have been undertaken in order to figure out number of the floods, reconstruct flood magnitudes and estimate megaflood competence for Missoula megaflooding. Our knowledge has remarkably been improved from days of Bretz s and Pardee s, but we still have unclear knowledge on effect of glacial dynamics to routing and magnitudes of Missoula floods on NW United States. Recent studies have emphasised the computational fluid dynamics of downstream megaflood routing and characteristics in the Channeled Scabland and adjacent areas. A one-dimensional numerical model, combined with field evidence and radiocarbon age dating, have been used to study the magnitude, frequency and chronology of late Pleistocene Missoula floods in Columbia River valley between the Pasco Basin, Washington, and Portland, Oregon. Multiple cataclysmic floods have been founded submerged the Columbia River valley and that the largest flood had a peak discharge of ~10 x 106 m3 s-1. The one-dimensional numerical modelling approach is appropriate for a confined valley environment, such as Columbia River valley, where the majority of flood flow path is in one direction along the valley trend. However, flow branching, bifurcation, and reintegration of flood flow paths, as occurred during Missoula flooding, are not adequately resolved by a one-dimensional approach. We employ two-dimensional hydraulic modelling to understand the paleoflow conditions for different scenarios of Missoula flooding. Our chosen scenarios employ Glacial Lake Missoula outflow hydrographs that were proposed by previous studies. We reconstruct Missoula megaflood routing with multiple computational fluid dynamics including different outflow hydrographs, ice sheet locations and topographical setups. This approach allows us to define megaflood routings and their geomorphic impact to the Channeled Scabland. 8

Ilmansaasteiden, siitepölyn ja lämpötilan vaikutus astman ja allergioiden esiintymiseen muuttuvassa ilmastossa Harri Antikainen, Oulun yliopisto harri.antikainen@oulu.fi Astma ja allergiat ovat maailmanlaajuisesti erittäin yleisiä sairauksia: astman esiintyvyydeksi eri maissa on aikuisväestön osalta arvioitu 5-25 %, kun taas allergioiden esiintyvyys on jopa 30 40 %. Kyseiset sairaudet aiheuttavat huomattavaa elämänlaadun heikkenemistä, suuria kansanterveydellisiä kustannuksia sekä tuottavuuden laskua. Geneettisten tekijöiden ohella erilaiset ympäristötekijät, kuten ilman epäpuhtaudet, siitepöly ja lämpötila, on arvioitu merkittäviksi tekijöiksi sairauksien taustalla. Suomen Akatemian rahoittamassa APTA-tutkimushankkeessa (The Influence of Air Pollution, Pollen and Ambient Temperature on Asthma and Allergies in Changing Climate), jonka osapuolina toimivat Oulun yliopiston ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus, Oulun yliopiston maantieteen laitos sekä Ilmatieteen laitos, on tavoitteena selvittää ympäristötekijöiden, geneettisen alttiuden sekä näiden yhdistelmän vaikutusta astman ja allergioiden syntymiseen. Tämä monitieteinen tutkimushanke hyödyntää väestökohorttiaineistoa, johon kuuluvat kaikki Espoon kaupungissa vuosien 1984 ja 1989 välillä syntyneet. Kohortin jäsenistä tiedetään mm. koko asumis- ja työhistoria, sekä kaikki astmadiagnoosit. Hankkeessa hyödynnetään myös valmiita, olemassa olevia ympäristöaineistoja (mm. lämpötila), ja lisäksi hankkeessa tuotetaan uutta mittaustietoa hengitysilman siitepölypitoisuuksista. Pääkaupunkiseudulla tehdyistä siitepölymittauksista pyritään luomaan alueellisesti ekstrapoloitua tietoa spatio-tilastollisen mallinnuksen keinoin. Tutkimuksessa on erityisen keskeistä elinikäisen ympäristöaltistuksen arviointi, mikä erottaa hankkeen useimmista muista aihepiiriä aiemmin käsitelleistä tutkimuksista. Hankkeessa on kehitetty paikkatietopohjainen proseduuri, jolla erilaisia ympäristötekijöitä kuvaavista aikasarja-aineistoista voidaan laskea kunkin henkilön altistusprofiili. Profiileista voidaan edelleen muodostaa erilaisia tunnuslukuja, joita voidaan käyttää tilastollisissa malleissa astman tai allergioiden syntyä selittävinä tekijöinä sekä lyhyellä että pitkällä tarkasteluvälillä. Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa entistä kattavampi käsitys astman ja allergioiden syntyyn vaikuttavista geneettisistä, sosio-ekonomisista ja asumisympäristöön eri tasoilla liittyvistä tekijöistä, sekä näiden yhteisvaikutuksista. Tutkimuksella tulee olemaan suurta kansainvälistä merkitystä liittyen erityisesti siihen, kuinka ilmaston muuttuminen ja hengitysilman laatuun vaikuttavat tekijät tulevat jatkossa ilmenemään väestön terveydentilassa maailmanlaajuisesti. 9

Alueellinen eriytyminen Oulun kaupunkiseudulla Mikko Autio, Oulun yliopisto mikko.j.autio@student.oulu.fi Hyvinvoinnin erot kaupungeissa ovat viime vuosina kasvaneet myös meillä Suomessa. 1990- luvulla voimistunut eriytymiskehitys jatkuu edelleen, minkä seurauksena kaupungeissamme on nähtävissä merkkejä huono-osaisuuden alueellisesta kasautumisesta. Sosioekonomiset erot ja segregaatio ovat olleet suosittu tutkimuskohde viime vuosina. Tässä graduun pohjautuvassa esityksessä tarkastelen alueellista eriytymistä Oulun kaupunkiseudulla paikkatiedon ja tilastollisten menetelmien avulla. Tutkimusasetelma on perinteinen, mutta Suomessa pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kaupunkien tilannetta on tutkittu verraten vähän. Tutkielmassa tarkastellaan Oulun kaupunkiseudun alueellisen eriytymisen tämän hetkistä tilannetta sekä tapahtunutta muutosta vuosilta 1990 ja 2000. Aineistona on YKRruutuaineisto, josta valikoitui analyyseihin 16 demografisen ja sosioekonomisen eriytymisen ulottuvuuksia kuvaavaa muuttujaa. Eriytymisen tämän hetkistä tilannetta tarkastellaan muodostamalla pääkomponenttianalyysin avulla muuttujista komponentteja ja jakamalla tämän jälkeen ryhmittelyanalyysin avulla 250 x 250 metrin väestöruudut sosiaalisiin aluetyyppeihin, joita Oulun kaupunkiseudulta löytyi viisi. Näiden sosiaalisten aluetyyppien ominaisuuksien ja alueellisen jakauman lisäksi tarkastellaan niiden yhteyttä fyysiseen ja rakennettuun ympäristöön. Huono- ja hyväosaisuuden alueellista esiintymistä tarkastellaan lisäksi erikseen keskeisten muuttujien, työllisyyden, mediaanitulojen ja koulutustason sekä näistä muodostetun summamuuttujan suhteen. Sosioekonomisen hyvinvoinnin ääripäiden sijoittumista tutkitaan näiden muuttujien osalta alimpaan ja ylimpään viidennekseen sijoittuvien ruutujen sijaintia ja ajallista muutosta tarkastelemalla. Hyvä- ja huono-osaisuuden alueellista keskittymistä tutkitaan spatiaalisen autokorrelaation tarkastelun ja hot spot -analyysin avulla. Alueelliset erot ovat kasvaneet 1990-luvulta alkaen ja kehitys on jatkunut 2000-luvulla. Alamaisuudesta osallisuuteen. Analyysi Kemijoen rakentamisesta vallan ilmenemisen näkökulmasta Outi Autti, Oulun yliopisto outi.autti@oulu.fi Tarkastelen esityksessäni Kemijoen rakentamista Michel Foucault n evästämän valtaanalyysin kautta. Analysoin jokivarren asukkaiden parissa keräämästäni haastatteluaineistosta vallan ilmenemistä visualiteetteina, rationaalisuuksina, strategioina ja tekniikoina sekä toimijoiden erilaisia subjektiasemia ja niiden muotoutumista. 10

Analyyttisesti tilaa voidaan käyttää yhtenä monista työkaluista tiedon ja vallan suhteita tunnistettaessa ja paikannettaessa. Hallitakseen tietyssä tilassa hallinnan harjoittajan tulee tehdä itsensä näkyväksi, valaista ja korostaa tiettyjä kohteita ja toisaalta häivyttää varjoonsa muita tekijöitä. Vallan visualiteetin, havainnollistamisen ja osoittamisen kautta tarkastelen sitä, miten valta tehdään näkyväksi ja miten se tulee näkyväksi. Rationaliteetit ovat perusteluja ja hallinnallista järkeilyä, joka koskee sitä, kuinka hallintaa tulee harjoittaa tietyssä ajassa ja paikassa. Se on ajattelun kehys, joka määrittää asioille tarkoituksia ja käyttää perustelunaan tieteellistä tietoa. Järkeilyn tavat ovat laajoja, historiallisesti rakentuneita diskursseja. Jotta valta voisi vaikuttaa käytännössä, sillä täytyy olla konkreettisia ilmenemismuotoja. Nämä ovat strategisia toimintasuunnitelmia ja tekniikoita, joilla pyritään vaikuttamaan toisiin ryhmiin ja yksilöihin. Foucault n mukaan suuret valtastrategiat ja niiden ilmenemistavat ovat riippuvaisia mikrotason valtasuhteista, mutta aina on myös vastakkaista liikettä. Valta on peliä, joka ristiriitojen ja vastakkainasettelujen kautta muuttaa, vahvistaa ja kääntää voimasuhteita vastakkaisikseen. Valta näkyy tarttumakohdissa, joita voimasuhteet toisistaan löytävät, tai päinvastoin toisistaan eristävistä kuiluista tai ristiriidoista. Toimija-asemat, subjektipositiot ovat neljäs hallintakäytäntöjen ilmenemiskehys. Foucault katsoi ihmisen identiteettien olevan kytkeytyneitä valtasuhteisiin ja käytäntöihin, joissa hän toimii. Valta kiteytyy hallintatoimien muovaamissa henkilökohtaisissa ja kollektiivisissa identiteeteissä. Etsin aineistosta erilaisia ennakkonäkemyksiä subjekteista, miten erilaisia toimijuuksia ja toimija-asemia syntyy, miten niiden syntyä ohjaillaan ja miten niitä käytetään. Toimija-asemia tarkastellessani pyrin edelleen löytämään eroja toimijuuden muotoutumisessa kahdella eri tasolla, ensin suhteessa johonkin toiseen riippuvuuden ja kontrollin kautta, toisaalta subjektina itselleen itsekurin ja itsekontrollin mekanismien kautta. (Paikka)tieto lisää tuskaa? Tietosuojan ja anonymiteetin rooli asuinalueiden ja instituutioiden tutkimuksessa ja kehityskuluissa Venla Bernelius, Helsingin yliopisto venla.bernelius@helsinki.fi Tarkastelen esityksessäni paikkatietomenetelmiin yhtäältä liittyvää ainutlaatuista yhteiskunnallisen tiedon tuottamisen ja visualisoinnin mahdollisuutta ja toisaalta tämän tiedon tarkkarajaiseen esittämiseen liittyviä yksityisyydensuojaan ja tutkimusetiikkaan liittyviä haasteita. Lähestyn aihepiiriä peruskoulujen maantieteellisen tutkimuksen kautta. Peruskoulujen tutkimus on osoittanut, että paikkatietomenetelmien avulla on mahdollista mallintaa koulujen toimintaedellytyksiin, oppimistulosten muodostumiseen ja kouluvalintoihin liittyviä prosesseja poikkeuksellisella tarkkuudella, josta on hyötyä sekä tutkimuksellisessa pyrkimyksessä ymmärtää lisääntyvää eriytymistä tuottavia 11

yhteiskunnallisia ja alueellisia mekanismeja että hallinnollisessa työssä, kuten koulujen rahoituksen suunnittelussa. Samalla paikkaan liittyvä tieto tuottaa kuitenkin tutkimuseettisiä haasteita. Useissa tutkimuksissa on havaittu koulujen nimien julkaisemisen voivan kiihdyttää koulujen välistä eriytymistä. Ranking-listan pohjalle joutumisen on myös osoitettu vaikuttavan yksittäisten oppilaiden itsetuntoon ja oppimismotivaatioon. Onkin esitetty, että koulujen ja asuinalueiden tunnistettavuus esimerkiksi tutkimukseen liitetyissä kartoissa tai analyyseissä voi muodostaa oppilaiden osalta itseään toteuttavan ennusteen, jossa heikoimmalle sijalle putoavat pyristelevät häntäpäässä läpi seuraavienkin koulutusasteiden. Samalla kehityskulut voivat perheiden kouluvalintojen ja lapsiperheiden muuttopäätösten kautta pudottaa kouluja ja niihin liittyviä naapurustoja heikkenevän kehityksen kierteeseen. Pohdin esityksessäni, miten tutkimuksen on mahdollista vastata yhteiskunnallisen tiedon tarpeen ja toisaalta tunnistettavuuteen liittyvien riskien väliseen ristiriitaan. Esittelen aihepiiriä koskevaa keskustelua koulujen tutkimuksen kentällä sekä niitä tutkimuseettisiä ratkaisuja, joihin suomalaisessa koulujen alueellisessa tutkimuksessa on päädytty. Empiiriset esimerkit perustuvat pääsääntöisesti Helsingin seudulla tehtyyn kaupunkimaantieteelliseen ja monitieteiseen tutkimukseen peruskoulujen kehityksestä, oppimistulosten eroista ja naapurustojen kehityksestä 2000-luvulla. Morphodynamic changes and modelling in a Mediterranean ephemeral gravel river during low magnitude flows Mikel Calle, Spanish National Museum of Natural Sciences (Eliisa Lotsari, University of Eastern Finland) (Petteri Alho, University of Turku) (Antero Kukko & Harri Kaartinen, Finnish Geodetic Institute) (Xavier Rodriguez-Lloveras & Gerardo Benito, Spanish National Museum of Natural Sciences) m.calle@mncn.csic.es In this study we document the role of small floods as effective factors to produce geomorphic work in Rambla de la Viuda (Castellón, Spain), a Mediterranean ephemeral stream. This Rambla is mainly composed by gravel sediments that were subjected to intense gravel mining in 80s and 90s. In the year 2000 a large flood (>1000 m3s-1) regenerate substantially the previous morphology of the riverbed, but since then, only low magnitude flows have occurred. The lasts significant variation in the river s bedform morphology took place in March and April, 2013, during two rainfall events (daily accumulated rain of 70 and 40 lm-2) and flow s discharge peaks near 40 and 20 m3s-1 respectively. Photographs, GPS and Mobile Laser Scanner surveys and gravel size measurements were obtained prior and after the flood. The integration of these techniques was used to trace the major fluvial geomorphic processes and associated volumetric changes from which build a hydraulic model. As consequence of 12

the flows, two new lateral gravel bars were developed. They are mainly composed by gravel particles of 18-20 mm (D50) and 38-40 mm (D90), with an estimate volume increase of 800 m3. The constructed hydraulic model shows that locally the velocities can exceed the 2 ms-1 over the studied channel and bars that explains the grain sizes transported and morphologies observed on the field. Moreover, the results exhibit the high availability of material and the absence of intense armouring at this environment, fact that allows to low magnitude flows to produce important changes. These morphodynamic field assessments shed light not only on the response of Rambla de la Viuda to low-range run-off, but also the better understanding and importance of geomorphic work by low magnitude floods in Mediterranean ephemeral rivers. A Life-long Research of the Migrations and Population groups of Finns in Sweden and Finland (1959-2014) Eric De Geer, University of Uppsala de.geer.eric@telia.com It will be a small section of my >100 published works. Four topics/themes of research: I. Methods, II. Migrations, III. Populations. IV. Historical I Methods I. Two new approaches of methods that have I lanced: 1:The vector method to give an overall picture of the migration field of a place. Migration in the Archipelago of Southwestern Finland During the last Hundred Years. (Fennia 84, 1960) Map 2. How influence fields of different size direct the directions of migration, both the internal and external. My dissertation: Migration and Fields of Influence. Studies of internal migration, labour migration and emigration in Sweden and Finland 1816-1972. (Abstract in English, 1977). Map 3. The spread of Innovation. With the European emigration as an example. (My dissertation 1977.). And: A Hierarchical Diffusion Model (1979) 4. Visualizing facts illustrating with graphs as maps and diagrams of all sorts. II. Migrations The Finns (1981a,b,c), the Balts (1994), the Poles (1995a,b,c), the Soviets/Russians (2014). Migration in the World 1846-1996 with reference to Europe and Sweden. (2001) 13

De finländska krigsbarnen i Sverige 1941-48. Hemorter, övertransporter och destinationer. (1983) III. Population groups Atlas: Göteborgs invandrargeografi (83 nationality groups mapped) (1989), Danmarks invandrargeografi (1990). De finska krigsbarnen (1983) Ingermanländarnai Sverige. (1990) Frågor om ingermanländsk identitet. (1999) Den finska närvaron i Mälarregionen. En studie över de finsktalande i Sverige. (2005) Finlandssvenskarna i Sverige. (2014) IV. Historical works Ingermanländarna 60 år I Sverige. (2007) Migration mellan Finland och Stockholm. Arbetsvandrare, emigranter och flyktingar 1809-1983. (1984) From global to local and the return of the environment: the space and place of uranium and mining disputes within the context of Finnish environmental protest waves Toni Eerola, Geological Survey of Finland toni.eerola@gtk.fi Mining dispute is a recent and little investigated phenomenon in Finland. Here we try to locate its importance within the context of the Finnish environmental protest waves. The five main environmental mobilizations in Finland were: 1. 1960 s-1970's environmental awakening; 2. 1970's-1980's alternative way of life, Koijärvi and Green movement; 3. 1980's-1990's forest conflicts; 4. 1990's animal activism; 5. 1990's-2000's anti-globalisation movement. 14

The anti-globalization movement protested against developing countries problems and complex global structures, neglecting Finland and the environment. After its end, the Finnish environmental movement lost its impetus, followed by years of latency. The climate change debate buried other environmental questions and re-emerged nuclear energy. Uranium exploration restarted in Finland at 2005, what rose opposition. If the anti-globalization movement represented the "return of politics", the uranium dispute was the "return of the environment" back to Finland as a local question. It refreshed the national environmental movement and opened up spaces for resistance in the countryside provinces and municipalities. However, it ceased rapidly when uranium exploration companies left Finland due to recession. The activists' attention shifted towards mining of other commodities, especially new projects where uranium is a sub-product. Environmental problems of the Talvivaara mine increased the opposition. A discussion on social corporate responsibility began and researchers started to investigate mining. The Mining Act was renewed, the Finnish government promotes responsible mining and the industry looks for the best practices and dialogue with stakeholders. The mining dispute is currently the most focused environmental issue in Finland. Because of its duration and importance in reactivation of activism, it is attempting to call it as a new environmental protest wave. However, although it might be early to evaluate its full importance, it has not raised up wider questions, when it is part of a "swell", in which minor environmental conflicts condense activist networks. Monitoring and mapping the vulnerability of urban constructions to climate induced ground deformation by using SAR Interferometric techniques Falah Fakhri, University of Turku falah.fakhri@utu.fi Ground deformation occurs even in geologically stabile areas for reasons such as the swelling and shrinking of clay minerals or frost activity. Such changes can be considered potentially important geo-hazards when they pose threat to the stability of important infrastructures like roads, bridges, buildings and apartments. The temperature changes often affect civil engineering when temperatures range close to 0 C. When water turns into ice, it expands with great force, which makes the ground to move, causing frost heave. Seasonal freeze/thaw changes may have a great influence on the stability of for example the railway network. Railways may also suffer from decreasing permafrost table beneath the roadbed. An interesting spatial setting can be found in counties like Finland where stable bedrock areas occur in close vicinity with such instable sedimentary areas where both frost and thaw dynamics as well as the shrinking and swelling the clay sediments may induce local-scale 15

ground deformation. Detecting and analyzing of spatial ground deformation processes using a novel approach of long-term InSAR. West-oriented in the East-oriented Donbas: A political stratigraphy of geopolitical identity in Luhansk, Ukraine Michael Gentile, University of Helsinki michael.gentile@helsinki.fi Building on data from a survey (n=4,000) conducted in the east-ukrainian city of Luhansk in late 2013, this paper explores the link between national identity and foreign policy preferences in the Donbas, suggesting that they are increasingly conflated in distinct geopolitical identities. Descriptive statistics and multinomial logistic regression are used to compare the characteristics of pro-west and uncertain individuals to those of the pro- Russian/Soviet individuals, with preferences on NATO and EU accession underlying this distinction. The results show that geopolitical identities in Luhansk have a complex political stratigraphy that includes demographic, socio-economic, cultural, and attitudinal components. The pro-west constituency is younger, not Russian but often including members of other ethnic groups, well-educated, more tolerant toward sexual minorities, generally more satisfied with life, and it also speaks better English. Conversely, those with pro-russia/ussr geopolitical identities are older, Russian, low-educated, less fluent in English, intolerant, and unsatisfied with their lives. Uncertainty is more randomly distributed among social groups, indicating different underlying causes related to the source of the respondents uncertainty. Towards understanding the position of the South in the World System Lucía Gomez, University of Turku (Ronald Wall, Erasmus University Rotterdam) (Päivi Oinas, University of Turku) lucia.o.gomez@utu.fi The study builds a framework to analyse the role of the South in global investment networks. It uses global foreign direct investment (FDI) data, analysed by geographical information systems and statistical methods. FDI data analyses reveal the network between the nations of the Global South, the so-called peripheries of the World System`. Then, location factors are used to determine the aspects impacting the decisions of multinational enterprises to invest in the given countries, and the development conditions in which different investment impacts 16

occur. The analyses show that during 2003-2012 the growth of investments originating in the South was double those originating in the North, and continued to grow even after the 2008 crisis. Although holding a small share of the total volume of investments worldwide (8%), the South is beginning to grow in strength and relevance as destinations or even sources of FDI. As a result, the South-South and South-North links of the network are rapidly being strengthened. Furthermore some of the location factors key to attracting investment flows to the South, such as innovation and technological readiness, show that the South is now a day much more sophisticated than merely providing raw materials and cheap labour. Terrain-based mapping of hydro-biogeochemical functional attributes to study the effect of land use on stream water quality Carlos Gonzales-Inca, University of Turku cagoin@utu.fi Freshwater contamination from point and non-point sources is a global concern. A better understanding of the relationships between current landscape patterns and/or functions and stream water quality is needed for a sustainable environmental management. Water runoff is primary media for pollutant solutes and sediment-borne contaminant transport. Water flow response to gradients in gravitational potential driven. Consequently, Digital Terrain Model (DTM) provides insight to characterize watershed hydrological functional attributes and to identify pollution transport pathway. DTM also serves as surrogate information to predict/map zones where major biogeochemical processes occur within a landscape. Therefore, watershed hydro-biogeochemical attributes can be used to infer the land use impact on stream water quality. In this study, different methods of DTM-based indices were used to map catchment s hydro-biogeochemical functional attributes in the agricultural watershed of Yläneenjoki, SW Finland. Using the mapped catchment functional unit, the effect of land use on stream water quality was studied throughout a spatial generalized linear model. The result highlights the control of the entire catchment land-use pattern on stream water quality on agricultural watershed. Kuvien maantieteellinen tulkinta: miten valokuvan kehysten ulkopuolinen "sokea kenttä" täytetään? Markus Hilander, Helsingin yliopisto markus.hilander@helsinki.fi Maantieteen ja semiotiikan tieteenalojen yhdistäminen on melko harvinaista, vaikka maantiede on aina ollut visuaalisesti orientoitunut tieteenala karttojen ansiosta. Maantieteilijät 17

tuntuvat kuitenkin olevan enemmän kiinnostuneita visuaalisten esitysten lopullisista merkityksistä kuin näihin merkityksiin johtavan prosessin pohtimisesta. Pyrin lähestymään kyseistä tulkintaprosessia pyytämällä 64 suomalaista lukio-opiskelijaa piirtämään A3- paperille tulostamani, New Yorkissa ottamani (2008) valokuvan ympärille. Seuraava vaihe tutkimuksessani on päättää, millä tavoin analysoin kyseiset piirustukset: esityksessäni käyn läpi pohtimiani ideoita ja toivon saavani yleisöltä vinkkejä analysointimenetelmäksi. Tunnettu ranskalainen semiootikko ja kirjailija Roland Barthes totesi jo 1970-luvulla, että konnotaatiot ovat tärkeä osa semiotiikkaa. Hän jatkoi, että konnotaatioita ei ole vielä systemaattisesti tutkittu. Virpi Blom on puolestaan todennut, että konnotaatioiden erittely on tulkinnan ydin. Keräämiäni piirustuksia on mahdollista lähestyä pohtimalla, minkälaisia konnotaatioita nuoret ovat niihin piirtäneet. Judith Williamson jakaa konnotaatiot Decoding Advertisements -kirjassaan merkitsijöiksi ja merkityiksi. Samaa erottelua voidaan käyttää piirustusten tulkinnassa: kun valokuva ja sen merkitykset dominoivat piirustusta, valokuva on merkitsijä ja piirustus merkitty; päinvastaisessa tilanteessa valokuva on merkitty ja piirustus merkitsijä, jolloin nuori on hylännyt valokuvan valmiina antamat merkitykset ja hänen piirustuksensa selittää valokuvan merkityksiä - hän on suorittanut "semioottisen teon". Ensimmäisen tapauksen konnotaatioita voidaan kutsua synekdoottisiksi merkeiksi ja jälkimmäisen esimerkin metonyymisiksi merkeiksi. Janne Seppänen on todennut, että valokuvan lukutaidon opettamisessa olisi tärkeää keskittyä ikonisuuden, indeksisyyden ja metonyymisyyden pohtimiseen. Semioottisten löydösten lisäksi piirustuksista käy ilmi muita mielenkiintoisia asioita. Yhtenä näistä on se, ovatko nuoret piirtäneet ihmisiä kaupunkikuviinsa vai eivät. Yllättävän usein ihmisiä ei ole piirretty: johtuuko tämä siitä, että ihminen on vaikea piirtää vai eivätkö nuoret yksinkertaisesti yhdistä ihmisiä osaksi kaupunkimaisemaa? Saavutettavuuden optimoinnin merkitys esimerkkinä terveyspalvelut Tiina Huotari, Oulun yliopisto tiina.huotari@oulu.fi Palveluiden saavutettavuuden arvioinnilla on yhteiskunnallinen merkitys, ja geoinformatiikka tarjoaa saavutettavuuden tarkkaan analysointiin hyviä työvälineitä. Vaikka nykyään palveluiden saavutettavuus on mahdollista selvittää ja palveluiden sijainnit optimoida, sitä ei esimerkiksi terveyspalveluiden kohdalla ole Suomessa aiemmin juurikaan tehty. Tällaisen saavutettavuuden tutkiminen ja saavutettavuustiedon tuottaminen erityisesti poliittisen päätöksenteon taustalle palveluiden rakennetta uudistettaessa on tärkeää. Suomessa perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut, ja edistettävä väestön terveyttä. Väestön ikärakenteessa on alueellisia eroja. Erityisesti keskuksissa sekä niiden läheisyydessä on runsaasti nuorta väestöä, kun taas haja- 18

asutusalueilla väestön määrä on vähentynyt. Sairaalaverkko ei kaikilta osin vastaa enää nykyisen väestörakenteen tarpeita. Koko valtakunnantason palveluita optimoidessa on huomioitava väestön kohtuullinen matka palveluun ja riittävän tasavertainen saavutettavuus asuinpaikasta riippumatta. Terveyspalveluiden valtakunnantason saavutettavuutta on selvitetty niin yliopistollisten sairaaloiden erityisvastuualueiden optimaalisten rajojen kuin keskussairaaloiden, synnytysyksiköiden ja perusterveydenhuollon päivystyspisteiden optimaalisen sijainnin osalta Sosiaali- ja terveysministeriön tarpeisiin. Nykytilanteen lisäksi on selvitetty terveyspalvelut, joiden vähentäminen vaikuttaisi mahdollisimman vähän väestön palveluiden saavutettavuuteen. Suuri osa näistä pisteistä sijaitsee tarkastelun perusteella Etelä-Suomessa, jossa sairaalaverkko on nykyisellään tiheä. Huomionarvoista kuitenkin on, että saavutettavuus on vain yksi tekijä terveyspalveluiden sijainnista päätettäessä. Terveyspalveluiden koko maan kattavan saavutettavuuden ohella on perusteltua selvittää mistä potilaat todellisuudessa tulevat ja millaisella volyymilla. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin aluevaikutuksia tutkittaessa on selvitetty potilaiden sairaaloiden käyttöä sairaanhoitopiirin alueella kahden vuoden sairaalakäynnit kattavasta aineistosta. Aineistosta on selvästi havaittavissa perussairaalapalveluiden kohdentuminen lähimpään sairaalaan, kun taas kallein ja vaativin sairaanhoito keskittyy yliopistolliseen sairaalaan. The border in the pocket: passport as a boundary object Jouni Häkli, University of Tampere jouni.hakli@uta.fi I explore the role of passport in solving the problem of identification related to border crossing, one of the key political moments related to international mobility. The question of border crossing (and non-crossing) is approached through the idea of boundary objects, originally developed in the context of science and technology studies. Empirically I look into the history of passport that has become the quintessential tool of identification in border crossing, with the latest twist of added biometrical technologies to ensure positive identification. I seek to show that passport has become an essential technology in the government of territorial limits that serve the global mobility regime. During the 20th century it has also become thoroughly naturalized as a travel document embedded in border control practices. My analytical aim is to show that seeing the passport as a boundary object may help in unearthing the border politics vested in its naturalization. 19

Matkailuelinkeinon asema Kuusamossa - Tutkimus päättäjien asenteista Henri Immonen, Oulun yliopisto henri.immonen@student.oulu.fi Matkailulla on useita erilaisia vaikutuksia matkakohteessa. Alueen toimijoiden erilaiset asenteet matkailua kohtaan sekä matkailun vaikutukset kohteessa ovat usein havaittavissa. Koillis-Suomen elinkeinostrategiassa matkailu on nostettu yhdeksi alueen kolmesta erikoistumisvalinnasta. Kuusamossa matkailun rooli on siis suuri, mutta millaiset ovat sen suhteet muihin elinkeinoihin? Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esiin Kuusamon kaupunginvaltuutettujen ja keskeisten johtohenkilöiden näkemyksiä matkailun ja muiden elinkeinojen suhteista sekä soveltuvuuksista Kuusamon eri alueille. Kuusamossa on tutkittu kahden viimevuoden aikana sekä Rukalla että muualla Kuusamossa toimivien matkailuyrittäjien suhtautumista yritysten ja elinkeinojen yhteistyöhön. Tämä tutkimus on viimeinen osa tätä projektia ja tuo aiheeseen myös päättäjien näkökulman. Tutkimuksen yhtenä tarkoituksena on vertailla päättäjien mielipiteitä aiemmissa tutkimuksissa ilmenneisiin yrittäjien asenteisiin. Tuloksia vertaillaan myös maakuntatasolla matkailun kanssa työskentelevien viran- ja luottamustoimenhaltijoiden mielipiteisiin. Vertailun avulla elinkeinojen suhteisiin saadaan useampia näkökulmia. Tutkimuksen kaupunkitason aineisto on kerätty postikyselyllä ja aineistoa on analysoitu keskeisten tunnuslukujen kautta. Maakuntatason aineisto on puolestaan kerätty puolistrukturoiduilla haastatteluilla ja analysoitu teorialähtöisellä sisällön analyysilla. Tutkimustuloksista huomataan matkailuelinkeinon suuri merkitys Kuusamossa. Kehittämisen suhteen päättäjät kohtelevat kuitenkin matkailua ja muita elinkeinoja tasapuolisesti, vaikka he tunnustivatkin matkailuelinkeinon tärkeyden. Tuloksista huomataan myös kaupunginvaltuutettujen ja keskeisten johtohenkilöiden enemmistön selkeä kanta siihen, ettei Kuusamon kaupungin tule panostaa matkailuun enempää kuin muihin elinkeinoihin. Kuusamon kaupungin tekemän matkailualuejaon pohjalta tarkasteltuna tiettyjen elinkeinojen alueellinen keskittyminen ja yhteensopivuus nousevat esiin tuloksissa. Tutkimustulokset kertovat myös tarpeesta lisätä elinkeinojen välistä vuoropuhelua Kuusamossa. Tutkimus auttaa päättäjiä ymmärtämään paremmin omia ja matkailuyrittäjien asenteita eri elinkeinoista ja niiden suhteista. Näitä tietoja voidaan myöhemmin soveltaa maankäytön ohjauksessa, elinkeinopolitiikassa ja aluekehityksessä. Tulokset kannustavat myös Kuusamon kaupunginvaltuutettuja sekä keskeisiä johtohenkilöitä kehittämään kaupungin eri elinkeinojen välisiä kommunikointikanavia ja pohtimaan eri elinkeinojen asemaa Kuusamon tulevaisuudessa. 20

Ekosysteemipalvelujen maantieteellinen saavutettavuus Suomessa Terhi Järvinen, Oulun yliopisto terhi.jarvinen@oulu.fi Ekosysteemien toiminta luo perustan ihmisen hyvinvoinnille kaikkialla maailmassa. Kasvava tietoisuus ekosysteemien ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen negatiivisista vaikutuksista ihmisen hyvinvoinnille on kasvattanut kiinnostusta ekosysteemipalvelu - käsitettä kohtaan. Yleisen määritelmän mukaan ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan luonnon ihmiselle suoraan tai välillisesti tarjoamia hyötyjä ja ne ryhmitellään tavallisesti neljään pääkategoriaan: tuki-, säätely-, tuotanto- ja kulttuuripalveluihin. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on kuitenkin korostettu ekosysteemipalveluiden jakoa toimintoihin (ekosysteemien potentiaali tuottaa palveluja) ja varsinaisiin palveluihin (todellinen palvelujen hyödyntäminen), koska useimmat toiminnot muuttuvat palveluiksi vain jos ihminen kykenee ne saavuttamaan ja on niitä hyödyntämässä (esim. Fisher ym. 2009 ja de Groot ym. 2010). Tieto siitä, miten hyvin ihmiset kykenevät saavuttamaan ekosysteemipalveluja ajallisesti tieverkon kautta, antaa realistisemman kuvan palvelujen todellisesta hyödynnettävyydestä. Huolimatta potentiaalisten palvelujen saavutettavuuden merkityksestä, on aiemmissa tutkimuksissa kiinnitetty tähän varsin vähän huomiota. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millainen saavutettavuus ekosysteemipalveluilla on asukkaiden näkökulmasta Suomessa. Tutkimuksessa ekosysteemipalveluja edustavat virkistysalueet, kulttuurialueet ja riista. Nämä palvelut ovat sellaisia, joiden luokse ihmisten on hakeuduttava aktiivisesti päästäkseen hyödyntämään niitä. Saavutettavuuden laskennassa on käytetty paikkatietopohjaista analyysiä, joka mittaa aikaa (tai etäisyyttä) asutuksen ja lähimmän saavutettavissa olevan palvelun välillä tieverkkoa pitkin. Saavutettavuus ilmaistaan arvioituna matka-aikana. Tutkimuksessa pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: (1) Miten saavutettavuusanalyysit soveltuvat ekosysteemipalvelututkimukseen, ja (2) Millaiset mahdollisuudet ihmisillä on saavuttaa potentiaalisia ekosysteemipalveluja Suomessa? Tietoa väestön erilaisista mahdollisuuksista hyödyntää ekosysteemipalveluja voidaan käyttää niin ympäristön ja palvelujen suunnittelussa kuin päätöksenteossakin. Saavutettavuuslähestymistapa tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia kartoittaa ekosysteemipalveluja tavalla, joka ottaa paremmin ihmisnäkökulman huomioon. de Groot, R. S., Alkemaide, R., Braat, L., Hein, L. and Willemen L. (2010). Challenges in integrating the concept of ecosystem services and values in landscape planning, management and decision making. Ecological Complexity 7: 260 272. Fisher, B., Turner R. K and P. Morling (2009). Defining and classifying ecosystem services for decision making. Ecological economics 68: 643 653. 21

Identifying the special in the ordinary: spatial belonging and social engagement in youth Kirsi-Pauliina Kallio, University of Tampere kirsipauliina.kallio@uta.fi The late modern change in young people s community life moving from traditional, rather stable communities and unambiguous institutional governance toward more complex, fluid, mobile and situational experiences and contexts of belonging is not met at large in the prevailing youth policies. Even in the liberal democratic countries where this change is the most apparent, youth policies still lean mainly on regional conceptions of young people s social ties. The recent change in policy emphasis where the adult expertise has been completed by the appreciation for the child s voice and youthful participation has not succeeded to overcome this contradiction. Young people s views of communality and their relational spatial ties which together motivate their participation have not received due recognition in policy strategies or the ensuing practices. In this paper we argue that this misrecognition is one of the major reasons why young people are often interpreted as nonparticipative, disinterested and disconnected from politics and the society as a whole. While there are young people who take part in regionally organized formal democratic structures and politically oriented events, the majority of youth exercises participatory agency more tacitly, chiefly by taking responsibility of their lived communities through different kinds of everyday practices that do not possess the status of participation proper. Involved in these, young people can be seen not only as active players in community life but also as creators of their own space of participation. This space does not, however, indicate a smallscale world of their own, distinct and distant from larger scale political realities, but rather a relational sphere of activity where young people engage with matters, places and people particularly important to them. As Smith, Blazek and Hörschelmann (2014) portray, patterns of political and societal inclusion and exclusion emerge through interplays of institutional policy and practice, informal social relationships and bonds, and young people s own agency. The major challenge for, and responsibility of, participatory policy-making is therefore learning to better understand how youthful agents are situated and located in the contemporary world as (political) subjects. In this paper we reflect upon these changes, challenges and responsibilities in the light of our recent study that combines critical documentary analysis and in-depth reading of municipal administration expert interviews (2010 2012) with an ethnographic research project with school-aged children and youth (2012 2015). 22