Helsingin yliopisto Haitalliset mikrobit biojätteiden käsittelylaitoksissa Ekokemin ympäristöseminaari, 14.6.2013 Helsinki Merja Kontro, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Lahti Sirpa Laitinen, erikoistutkija, Työterveyslaitos, Kuopio
Tausta: lainsäädäntö, 2011: Tullut voimaan 1.5.2012 Etusijajärjestys Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä.
Lainsäädäntö, 2012: Jätehuollosta aiheutuvan vaaran ja haitan ehkäiseminen Jätettä ei saa hylätä eikä käsitellä hallitsemattomasti. Jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä tai muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Jätehuollossa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudatetaan ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Ongelma: Jätealan kehitys nopea, osa tekniikoista vasta kehittymässä. Hygieniaan panostaminen jäänyt usein prosessitekniikan kehittämisen varjoon.
Euroopan Yhteisö, US-EPA EU Sivutuoteasetus: Muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveysperusteiset hygienisoitumisvaatimukset Laitoksilla suljettu kompostointireaktori, jatkuva lämpötilaseuranta ilman ohitusmahdollisuutta. Partikkelikoko maksimi 12 mm, lämpö >70 C, 60 min. Muita standardoituja prosessin parametreja hyväksytään, jos pystytään minimoimaan biologiset riskit. Clostridium perfringensiä ei saa esiintyä /1 g lämpökäsittelyn jälkeen. Salmonella spp. ei saa esiintyä. Viidessä kompostinäytteessä Escherichia colin tai Enterococcaceae määrän pitää olla < 1000 pmy/g ka, > 5000 pmy/g saa ylittyä vain yhdessä näytteessä. US-EPA: Fekaaliset koliformit <1000 (MPN)/g ka. Salmonella spp. < 3 MPN / 4 g biojätettä
Aerobinen ja anaerobinen jätteiden käsittelyketju Biojätteet Anaerobinen jätteenkäsittely: Biokaasun tuotto (metaani), myös etanolin tuotto - Maatilakokoluokka - Jätevedenpuhdistamot - Yhteiskäsittelylaitokset Aerobinen jätteenkäsittely - Kompostointi Vaihtoehdot: poltto, terminen kuivaus, (suora lietelannoitus) Hygienisoitu lopputuote
Määritetyt mikrobit Viljely: Koliformiset bakteerit Termotolerantit koliformiset bakteerit Enterobacteriaceae Enterococcus spp. Bacillus cereus Clostridium perfringens Rikkiä pelkistävät klostridit Salmonella spp. Reaaliaika-PCR Campylobacter spp. Salmonella spp. Streptomyces spp. Yersinia spp. Aspergillus fumigatus Bacillus cereus ryhmä
Hanke 1: - Näytteet kompostoinnin alkuvaiheista 17.6.2013 6
Kompostointilaitokset ja pilotti rummut
Syötteet kompostiin: mikrobimäärät riippuvat syötteen laadusta Anaerobisesti Liete Kotitalouksien Kuivattu kotifermentoitu kerätty talouksien kerätty liete biojäte biojäte Koliformiset bakteerit 37 C 2.7 x 10 6 9.7 x 10 6 6.4 x 10 6 4.2 x 10 7 Enterobacteriaceae 2.2 x 10 6 2.2 x 10 7 7.1 x 10 6 3.2 x 10 6 Termotolerantit koliformiset bakteerit 2.5 x 10 4 1.5 x 10 6 3.8 x 10 6 1.9 x 10 4 Enterococcus spp. 700 2.9 x 10 5 8.9 x 10 6 6.0 x 10 5 Bacillus cereus (viljely) 6.6 x 10 4 2.0 x 10 5 3.3 x 10 3 <100 Clostridium perfringens 3.0 x 10 5 <100 <100 <100 Salmonella spp. Positiivinen Positiivinen Negatiivinen Negatiivinen Rikkiä pelkistävät klostridit 1.5 x 10 7 5.2 x 10 5 > 1.0 x 10 7 6.0 x 10 5 Bacillus cereus (PCR) 1.2 x 10 5 9.0 x 10 4 5.2 x 10 6 4.0 x 10 5 Campylobacter spp. 0 1.1 x 10 4 0 0 Salmonella spp. 7.1 x 10 4 9.5 x 10 4 1.5 x 10 5 3.9 x 10 4 Streptomyces spp. 2.9 x 10 6 3.6 x 10 6 8.3 x 10 7 7.1 x 10 8 Yersinia spp. 1.9 x 10 6 7.6 x 10 6 1.7 x 10 6 1.4 x 10 7
Bakteerien määrät tukiaineen kanssa kompostoitaessa Siirrettäessä komposti ilmastetuista tunneleista aumoihin, huomattiin useiden mikrobimäärien kohonneen, kuten koliformien ja lämpökestoisten koliformien, Enterobacteriaceae, Enterococcus spp. ja Streptomyces spp. laitoksissa A, B ja D. Laitoksessa A näiden bakteerien määrät kohosivat jo tunnelissa 3. SRC lisääntyivät laitosten A ja D aumoissa. Aumakompostoinnin aikana laitoksissa A ja B näiden bakteerien lukumäärät alkoivat myöhemmin laskea, mutta laitoksessa D korkeat bakteerimäärät säilyivät pitempään. Laitoksessa C lopputuote oli hygienisoitunut näiden mikrobimäärien perusteella.
Campylobacteria, Yersinia spp., Salmonella spp. Campylobacter spp. Löytyi useimmiten väliväiheesta jossa siirrytiin mesofiilisestä kompostinnin vaiheesta termofiiliseen vaiheeseen. Salmonella spp. Oli hygienisoitunut muista laitoksista, paitsi laitoksesta D jossa oli havaittu uudelleenkasvua. Yersinia spp. esiintyi yleisemmin kotitalouksien jätettä kompostoivissa laitoksissa (laitokset C ja D) kuin lietettä tai mädätettyä lietettä kompostoivissa laitoksissa (laitokset A ja B).
Mitä prosessiparametrejä voidaan säätää: Kompostointilaitoksissa ei pidetty kompostia 70 C, 60 min (sivutuoteasetus), silti viimeiset näytteet laitoksissa B ja C olivat mikrobiologisesti turvallisina. Streptomykeettien lisääntynyt määrä kompostin alkuvaiheessa indikoi mikrobiryhmän tärkeyttä biologisen jätteen hajotuksessa. Niiden poistaminen korkealla lämpötilalla voi haitata tehokasta kompostoitumista. Muidenkin prosessiparametrien säätelyä tarvitaan kuin vain lämpötilan. Muita säädeltäviä parametrejä ovat ilmastointi, kompostimassan laatu, tukiaineen laatu, prosessin kestoaika, kompostointiprosessin vaihe ja mikrobisukkessio kompostissa.
Ilmastus Tunneleissa ja rummuissa oli hyvä kompostimassan ilmastus. Kun komposti siirrettiin niistä pois, bakteerimäärät kohosivat. Hapen tehokas kulkeutuminen biomassaan riippuu kompostoitavasta materiaalista ja tukiaineesta. Tukiaineet valitaan saatavuuden ja kompostointi tehokkuuden perusteella. Laitoksissa käytettiin minimimääriä tukiainetta siten että poistoilman happipitoisuus oli >14-15 %. Kompostimassa >55 C lämpötilassa 2 7 päivää. Puuhake ja sahajauho (kutterin lastu) ovat parempia tukiaineita kuin tiivis turve.
Jätemateriaali Jätemateriaali vaikuttaa kompostoinnin mikrobisukkession nopeuteen ja kompostoinnin kestoaikaan Mädätetyssä lietteessä (laitos A) ja kuvatussa erilliskerätyssä kotitalousjätteessä (laitos D) oli prosessin lopussa usein enemmin bakteereita kuin lietteessä (laitos B) tai erilliskerätyssä kotitalousjätteessä (laitos C). Jos jätettä säilytetään ja kuivataan, ja lietteen mädätys voivat muuttaa jätteeen mikrobiyhteisön rakennetta ja ravinnekoostumusta siten että tarvitaan enemmin aikaa ja erilainen prosessin säätö kompostointiin.
Kompostointilaitosten tausta Vähiten itiöiviä bakteereita havaittiin, eli kompostin laatu oli paras laitoksessa Cs, jossa oli rumpu- ja tunnelikompostointi. Kompostointi oli tehokasta myös laitoksessa B jossa oli tunneli ja auma sisätiloissa. Kompostointilaitoksen Cs prosessia oli kehitetty tehokkaasti tutkimushankkeissa Muiden laitosten prosesseja olivat kehittäneet yritysten henkilökunta. Laitoksessa D tiedettiin olevan ongelmia kuivatun erilliskerätyn jätteen kompostoinnissa.
Hanke 2: - Yli vuoden vanhan kompostin hygienian kehitys - Tuhkalisäyksen vaikutus hygieniaan
Kompostin laatu jälkikypsytyksessä Puolen vuoden jälkeen bakteerimäärät kohonneet: Salmonella spp. havaittiin PCR:llä (ei viljelyllä), Yersinia spp. (PCR) 167 päivän jälkeen, Enterococcus spp. 140-146 päivän jälkeen (viljely) Aktiivinen lämpöä tuottava kompostointi loppumassa. Usein tämän ikäistä kompostia siirretään mm mullan tuotantoon, joten työntekijät on syytä suojata. 365-578 päivää vanhoissa kompostiaumoissa ei enää havaittu kohonneita määriä haitallisia bakteereita. Kutenkin tässäkin lopputuotteessa on vielä runsaasti mm. itiöiviä aktinobakteereita, pitoisuudet ovat kuitenkin vastaavalla tasolla kuin voi olla luonnossa. Tuhkalisäys näytti vähentävän streptomykeettien määrää
Hanke 3: - Kompostin hygieniakehitys vuoden aikana, toistettavuus Hygienia muissa jätehuolto-laitoksissa - Altistusmittaukset
Lopputuotteen laatu kompostissa, erityisesti aikaväli 6-12 kk Mesofiiliset aktinobakterit 6-16 kk vanhoissa kompostiaumoissa 0,026-59,4 x 10 6 pmy/g kompostia Termofiiliset aktinobakteerit 0,054-22,8 x 10 6 pmy/g Streptomykeettien määrä (reaaliaika-pcr) 0,82-65,9 x 10 6 kopiota/g kompostia. B. cereus ryhmän bakteereita löytyi viljelemällä lähes kaikista 6-16 kk vanhoista aumoista. Niiden määrät vaihtelivat välillä <100-1,28 x 10 5 pmy/g kompostia, ja keskiarvo oli 2,8±3,17 x 10 4 pmy/ g. Aspergillus fumigatusta löytyi viljelemällä kaikista 6-16 kk vanhoista aumoista E. coli, ja Enterococcus spp. esiintyi yleisesti pieniä määriä, mutta vain kerran sivutuoteasetuksen (2006) raja-arvot ylittyivät.
Lopputuotteen laatu, bioenergialaitokset A. fumigatus: 0-100 pmy/g märkää näytettä, mp; 0-9,9 x 10 3 kopiota/g Mesofiiliset aktinobakteerit: 0 9,1 x 10 4 pmy/g mp Termofiiliset aktinobakteerit: 0-4,1 x 10 5 cfu/g mp Streptomykeettit: 0,84-20,5 x 10 5 kopiota/g, Määrä alhaisempia kuin 6-16 kk:n komposteissa. B. cereus: <100 1,3 x 10 4 pmy/g C. perfingens: 2 näytteessä 0,14-10 x 10 4 pmy/g Salmonellaa ei tavattu E. coli : < 10 50 pmy/g Enterococcus spp.: yksi näyte 1400 pmy/g, muut <100, havaittiin pieniä määriä.
Yhteenveto 17.6.2013 20
Onko turvallinen kompostoinnin lopputuote mahdollinen? Prosessin kehityksen jälkeen saatiin laitoksen C haitalliset mikrobimäärät laskemaan ja kompostin lopputuotteen mikrobiologinen laatu hyväksi kompostoinnin aikaisessa vaiheessa Kompostista on mahdollista saada mikrobiologisesti turvallinen erilaisilla rumpujen, tunnelien ja aumojen yhdistelmillä. Tarvitaan enemmin tutkimusta siitä miten prosessia pitää säätää kompostoinnin aikana riippuen jätteen laadusta, ilmastoinnista, prosessiajasta ja lämpötilasta, ja mikrobisukessiosta. Muutoksia jotka hidastavat kompostin mikrobiologista hajotustoimintaa pitäisi kompensoida pidentämällä prosessiaikaa.
Turvallisuus kompostoinnissa Vaikka haitallisten bakteerien määrät olivat hyväksyttäviä kompostoinnin aikaisessa vaiheessa kahdessa laitoksessa, prosessista mitattiin korkeita arvoja ja kompostia käsittelevät henkilöt tulee suojata. Haitallisten mikrobien määrät kohoavat helposti siirrettäessä komposti ulkoaumoihin, ja 0,5 v jälkeen. Vuoden vanhan ja vanhemman kompostin haitalliset mikrobit sallituilla/ympäristön tasoilla. Kompostointilaitoksen henkilökunta yleensä tietää jos prosessi ei toimi kunnolla, mutta prosessiparametrejä ei muuteta, koska jätteenkäsittelyä on hankala esim. pidentää käytännön syistä. Lopputuotteen laatua voisi olla hyvä kontrolloida. Kompostoinnin ongelma on avoin prosessi, jossa pölyävä komposti pääsee helposti liikkumaan ilmassa.
Turvallisuus mädätyksessä Mädätetty liete ei ole hygienisoitu, vaikka sen koostumus on muuttunut mädätyksen aikana. Erityisesti haitallisia anaerobisia bakteereita (Clostridium perfringens) voi esiintyä mädätyksestä tulevassa lietteessä. Lietettä käsittelevät työntekijät tulisi suojata kunnolla. Mädätyksen mikrobiologisia haittoja vähentää suljettu prosessi, jolloin suora kontakti jätemateriaalin kanssa vähenee.
Mikrobien aiheuttamia oireita ja sairauksia Hengitysteiden ärsytysoireita: yskä, limannousu ja nuha sekä hengenahdistus Silmien ärsytysoireita ja iho-oireita Vilunväreitä ja kuumetta sekä lihas- ja nivelkipuja Päänsärkyä, väsymystä, neurologisia oireita Pahoinvointia ja ripulia Aktinobakteerien ja homesienten aiheuttamia sairauksia: Astma, allerginen nuha, allerginen alveoliitti (ns. homepölykeuhko) ja kurkunpäätulehdus Muita mikrobien aiheuttamia hengityselinsairauksia: Krooninen bronkiitti / keuhkoahtaumatauti ODTS (orgaanisten pölyjen aiheuttama toksinen oireyhtymä) 17.6.2013 Sirpa Laitinen 24
Työntekijöiden altistumismittausten tavoitteet ja keinot Mittauksilla pyrittiin havaitsemaan työntekijöiden hengitysteitse tapahtuva altistuminen käsiteltävän materiaalin tai prosessin sisältämille vaaratekijöille ja arvioimaan näistä aiheutuvan terveysriskin todennäköisyyttä. Kuva Sirpa Laitinen, TTL 17.6.2013 Sirpa Laitinen 25
Endotoksiinipitoisuudet (EU/m 3 ) ilmassa Terveysperusteinen viitearvo (90 EU/m 3 ) Työvaihe Kompostointilaitos Bioenergialaitos Jätteiden vastaanotto 670 2 900 8 370 ja esikäsittely Prosessi 7 390 < 1 2 Linkous 3 2 Prosessijäännöksen 62 16 000 4 6 loppukäsittely Työkoneen ohjaamo < 3 8 400 < 2 8 Valvomo < 3 1 Kokonaisbakteerien maksimipitoisuudet olivat 26 miljoonaa cfu/m 3 kompostointilaitoksilla ja 60 000 cfu/m 3 bioenergialaitoksilla. 17.6.2013 Sirpa Laitinen 26
Mikrobien keskiarvopitoisuuksia ilmassa (cfu/m 3 ) kompostointilaitoksilla Työvaihe Jätteiden vastaanotto ja esikäsittelyprosessi Prosessijäännöksen loppukäsittely Työkoneen ohjaamo Valvomo / tausta ulkona Mesofiiliset aktinobakteerit Termofiiliset aktinobakteerit Termotolerantit Aspergillus fumigatus homesienet 370 000 64 000 13 000 6 700 12 000 45 000 1 800 800 1 600 360 1 100 780 17.6.2013 Sirpa Laitinen 27
Mikrobipitoisuudet ilmassa bioenergialaitoksilla Bioenergialaitoksilla esiintyi työilmassa mesofiilisia aktinobakteereita ainoastaan 150 300 cfu/m 3 jätteiden vastaanotossa ja esikäsittelyssä. Termofiilisia aktinobakteereita ei havaittu lainkaan bioenergialaitoksien työilmasta eikä myöskään termotoleranttia Aspergillus fumigatus homesientä. 17.6.2013 Sirpa Laitinen 28
Patogeenit bakteerit ilmassa Yersinia -suvun bakteereita esiintyi ilmassa kolmella kompostointilaitoksella seitsemästä. Yersinia ei ilmeisesti täysin tuhoutunut biomassan hygienisointikäsittelyissä. B. cereus -ryhmän bakteereita esiintyi ilmassa kahdella kompostointilaitoksella. Salmonella -suvun bakteereita havaittiin ilmassa yhdellä kompostointilaitoksella. Campylobacter -suvun bakteereita ei todettu ilmasta. Bioenergialaitosten ilmassa ei havaittu esiintyvän näitä patogeeneja bakteereita. 17.6.2013 Sirpa Laitinen 29
Työntekijän henkilökohtainen hengitystiealtistuminen Kompostointilaitoksilla tutkittiin 20 henkilöä, joista 11 henkilöltä havaittiin A. fumigatus töiden jälkeen. Bioenergialaitoksilta tutkittiin 10 henkilöä, joista 1 henkilöllä oli positiivinen A. fumigatus löydös. A. fumigatuksen määrä työntekijöiden nenän limakalvoilla oli suurempi niissä työpaikoissa ja työvaiheissa, joissa sitä esiintyi runsaasti myös ilmassa. A. fumigatuksen esiintyminen nenän limakalvoilla liittyi selkeästi jätteenkäsittelylaitoksilla tapahtuvaan työhön. Copan ESwap 17.6.2013 Sirpa Laitinen 30
Työntekijän henkilökohtainen hengitystiealtistuminen Streptomyces -aktinobakteereita löytyi töiden jälkeen nenän limakalvoilta kolmelta bioenergialaitoksella (n=3/10) ja lähes kaikilta kompostointilaitoksella (n=19/20) työskennelleiltä työntekijöiltä. Työ jätteenkäsittelylaitoksilla lisäsi aktinobakteerien määrää nenän limakalvoilla. Muiden tutkittujen mikrobien osalta havaittiin yksi selkeä positiivinen Yersinia -bakteerilöydös työntekijältä, jonka työilmassa oli muutoinkin runsaasti Yersinia - bakteereita. B. cereus ja Salmonella -bakteereita ei löytynyt keneltäkään nenän limakalvoilta. Kampylobakteerien tutkiminen on vielä kesken. Copan ESwap 17.6.2013 Sirpa Laitinen 31
Käytössä ollut työntekijän hiukkassuojain Onkohan turvallinen uudelleen käyttöön? Kertakäyttöinen Kevytsuojain FFP3 suodattaa hyvin pienet hiukkaset (< 0,3 µm) Kuva Sirpa Laitinen, TTL 17.6.2013 Sirpa Laitinen 32
Jätteenkäsittelylaitoksilla tarvitaan TH3-suojausluokan puhallinavusteinen suojain, jossa on ABEK-kaasusuodatin ja P3-luokan hiukkassuodatin. Kuvat Sirpa Laitinen, TTL Sundström Safety AB 17/6/13 Sirpa Laitinen
Työkoneiden ohjaamoissa sisäilman laatu? Pelkillä raitisilmasuodattimilla varustetuissa ohjaamoissa sisäilman mikrobipitoisuudet ovat terveydelle haitallisella tasolla. Ohjaamoiden ilmansuodatusyksiköihin asennetut P1/F5-luokan ilmansuodattimet pystyvät poistamaan ohjaamoihin sisään tulevasta ilmasta vain osan homesienistä, bakteereista ja niiden sisältämästä endotoksiinista. Varsinkin pieni-itiölliset aktinobakteerit pääsevät ohjaamoihin ilmansuodatuksesta huolimatta, vaikka hiukkassuodatin olisi äskettäin vaihdettu. 17.6.2013 Sirpa Laitinen 34
Työkoneeseen asennettu ilmansuodatusjärjestelmä P1/F5-luokan suodattimen lisäksi asennettu P3/H13- luokan hepasuodatin pystyy estämään pieniitiöllisten mikrobien kulkeutumisen ohjaamoihin. Kaasuille tarvitaan aktiivihiilisuodatin. www.freshfilter.nl 17/6/13 Sirpa Laitinen
Kompostointilaitoksen riskit työtekijöille Bakteerien ja niiden sisältämien endotoksiinien sekä homesienten aiheuttama työturvallisuusriski on merkittävä kompostointilaitoksissa työskenteleville. Jätteiden käsittelyssä kompostoimalla sekä sisähalleissa että ulkona kentällä esiintyi erittäin korkeita endotoksiini- ja mikrobipitoisuuksia. Endotoksiinien terveysperusteinen viitearvo, 90 EU/m 3, ylittyi reilusti vielä noin puoli vuotta vanhankin kompostiauman kääntötehtävissä. Kompostointikentän laidalla ilman endotoksiinipitoisuus ylitti viitearvon moninkertaisesti samoin kuin kentällä työskennelleiden työkoneiden ohjaamoissa, joihin ei oltu asennettuna erillistä ylipaineistavaa ilmansuodatusjärjestelmää. Lisäksi A. fumigatus homesienen ja termofiilisten aktinobakteerien pitoisuudet ilmassa lisääntyivät kompostointiprosessin edetessä. 17.6.2013 Sirpa Laitinen 36
Bioenergialaitoksen riskit työntekijöille Biohajoavien jätteiden käsittelyprosessien aikana mikrobipitoisuudet ilmassa ovat selvästi pienempiä bioenergialaitoksilla kuin kompostointilaitoksilla. Bioenergiaprosessit poistavat tehokkaasti eläinperäisistä jätteistä peräisin olevat taudinaiheuttajabakteerit, mikä vähentää myös työntekijöiden mahdollista altistumista kyseisille bakteereille. Jätteiden esikäsittely ja prosessijäännöksen linkous olivat altistavimmat työvaiheet bioenergialaitoksissa. Lingottava massa voi sisältää runsaasti anaerobia Clostridium perfringens bakteeria, josta saattaa aiheutua työhygieenisiä haittoja. Mahdollisimman suljetut prosessit ja osastoinnit vähentävät selvästi mikrobien aiheuttamia työturvallisuusriskejä. Biohajoavat jätteet voidaan prosessoida siellä ilman mikrobialtistumista mahdollisesti lisääviä tukiaineita. 17.6.2013 Sirpa Laitinen 37
Bioenergialaitoksen riskit työntekijöille Bioenergialaitoksilla mikrobiologisia altisteita suurempi ja merkittävämpi työturvallisuusriski ovat kaasumaiset kemialliset altisteet. Ammoniakkia, häkää, hiilidioksidia, rikkidioksidia, rikkivetyä ja muita pelkistyneitä rikkiyhdisteitä sekä typpidioksidia saattaa esiintyä runsaasti erityisesti jätteiden vastaanottohalleissa. Lisänä voi olla syttymis- ja räjähdysvaarallisia kaasuja kuten metaania ja vetyä. Kuvat Dräger 17.6.2013 Sirpa Laitinen 38
Esitetyt tulokset ovat Aija Rainisalon ja Maija Kirsin väitöskirjatöistä. Rahoittajat: Työsuojelurahasto Suomen kulttuurirahasto/päijät-häme, Ekokem Oy Ab:n säätiö ja jätehuoltoalan yritykset. Rainisalo, A., Romantschuk, M. and Kontro, M.* (2011). Evolution of clostridia and streptomycetes in full-scale composting facilities and pilot drums equipped with online temperature monitoring and aeration. Bioresource Technology, 102, 7975-7983.
Suuret Kiitokset Rahoittajille! Tutkimushanke: Mikrobiologisten terveysvaarojen selvitys biohajoavien jätteiden laitosmaisessa käsittelyssä 17.6.2013 Sirpa Laitinen 40