Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Lempäälä/ Kunnat Toimintasuunnitelma tehty ajalle01.01.2014-31.12.2018 Hyväksytty Toimintasuunnitelma on tarkistettu 07.10.2014 Arja Peltomäki-Vastamaa Sivu 1/26
Yrityksen perustiedot Yritys Lempäälä/ Kunnat Tampereentie 6 37500 Lempäälä Y-tunnus 0150783-1 Toimiala 84110, Julkinen yleishallinto Tilikausi 01.01.-31.12. Tapaturmavakuutusyhtiö Eläkevakuutusyhtiö Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola Kuntien eläkevakuutus KEVA Työterveyshuollon yhteyshenkilö Auli Nevantie Johtaja/vastuuhenkilö - Sivu 2/26
Työterveyshuolto Palvelun järjestäjä Työterveyspalvelu Viisari /Ylöjärven kaupunki Ylöjärven kaupunki PL 22 33471 Ylöjärvi 010 8359 150 www.tthviisari.fi Työterveyshuollon palveluiden tuottamiseen on myönnetty toimilupa Työterveyshuollon johtaja Miisa Visakorpi Toimitusjohtaja, ylilääkäri, työterveyshuollon erikoislääkäri Potilasasiamies Olavi Pilvinen Yritykselle nimetty työterveyshuollon henkilöstö Sopimuksen vastuuyksikkö ei määritelty Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Kirsi Järvinen Työterveyshuollon lain mukainen pätevyys: Kyllä Arja Peltomäki-Vastamaa 050 389 5232 Työterveyshuollon lain mukainen pätevyys: Kyllä Sivu 3/26
Työterveyshuollon sopimus ja sisältö Kokonaisvaltainen työterveyshuolto Ehkäisevän työterveyshuollon sisältö KELA1 -korvausluokka: Työpaikkaselvitykset Terveystarkastukset: alku-, työhönsijoitus-, määräaikais- ja työkykyä ylläpitävät tarkastukset Työkyvyn arviot/ vajaakuntoisten seuranta Erikoislääkärikonsultaatiot työterveyslääkärin lähetteellä työkyvyn ja hoitomahdollisuuksien arvioimiseksi Kuntoutustoiminnan suunnittelu ja kuntoutukseen ohjaus Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Työyhteisötyö Ensiapuvalmius Työterveyshuollon toiminnan tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyen sairauksien ehkäisy sekä työntekijän työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Sairaanhoidon sisältö KELA2 -korvausluokka: Työterveyshuollollisesti painotettu yleislääkäritasoinen sairaanhoito työterveyshoitajan ja työterveyslääkärin vastaanotoilla tapaturma- ja sairaustapauksissa sekä tarvittavat laboratorio- ja radiologiset tutkimukset. Työterveyslääkärin lähetteellä ja maksusitoumuksella työntekijä voidaan lähettää erikoislääkärin konsultaatioon sairauden toteamiseksi samasta sairaudesta 1-2 kertaa. Kun hoitovastuu säilyy työterveyshuollossa, kunnan työntekijöillä on mahdollisuus lääkärin harkinnan mukaan saada magneettikuvaus, mammografia, hermoratatutkimus, CT-kuvaus, HRCT, kliininen rasituskoe ja tarvittaessa työterveyslääkärin lähetteellä poskiontelopunktio kerran vuodessa. Sivu 4/26
Työsuojeluyhteistyö Työsuojeluyhteistyön tarkoitus ja tavoitteet Tarkoitus Yhteistyön tarkoituksena on turvata terveelliset ja turvalliset työolosuhteet. Riskinarviointi tehdään ensisijaisesti työyhteisöjen toimesta. Työterveyshuolto toimii tarvittaessa asiantuntijana. Työsuojelutoimikunnan vastuulle kuuluvat asiat käsitellään yhteistyökomiteassa, johon kuuluu työsuojelun yhdyshenkilöiden lisäksi myös luottamusmiehiä ja kunnanjohtaja. Työterveyshuolto osallistuu kokouksiin pyydettäessä. Työsuojeluun liittyviä hyviä käytäntöjä edistää lisäksi Työsuojelun kehittämisryhmä (TYKE), jonka jäseninä toimivat työsuojelutoimijat. TYKE-ryhmän tehtäviin kuuluu työsuojeluun liittyvien ohjeistusten laatiminen, työsuojelukoulutusten suunnittelu henkilöstölle sekä riskinarviointien ja tapaturma- ja vaaratilanneilmoitusten seuranta. Työterveyshuolto osallistuu kokouksiin pyydettäessä. Tavoitteet Työpaikkojen sisäilmaan liittyviä asioita käsittelee sisäilmatyöryhmä. Työterveyshuolto osallistuu kokouksiin pyydettäessä. Työpaikkojen riskinarvioinnit saatetaan valmiiksi ja esiinnouseviin riskeihin puututaan. Työsuojeluorganisaation koulutukseen panostetaan. Työsuojelupäivät järjestetään henkilöstölle vuosittain työturvallisuuden teemoista. Työsuojeluyhdyshenkilöt Työsuojelutoimikunta on valittu työpaikalle Työsuojelupäällikkö Auli Nevantie 050 3839 368 auli.nevantie@lempaala.fi Työsuojeluvaltuutettu Milena Kaihari-Virtanen 040 1337 681 milena.kaihari-virtanen@lempaala.fi Yhteistyö työsuojelun toimintaohjelmassa Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on osa työsuojelun toimintaohjelmaa tai muuta kehittämisohjelmaa Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa työsuojelutoimikunnan kokouksiin Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa työsuojelutarkastuksiin työpaikalla Sivu 5/26
Työterveyshuollon toiminnan seuranta Laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta Toimenpiteiden vaikuttavuutta työympäristössä ja työyhteisössä Työntekijöiden altistumista ja kuormittumista Työntekijöiden terveydentilaa ja työkykyä Työperäisiä (tapaturmat ja ammattitaudit) ja työhön liittyviä sairauksia Työntekijöiden sairauspoissaoloja Työterveyshuollon omia toimintatapoja (laatua) Tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteutumista Asiakastyytyväisyyttä Toimintasuunnitelman toteutumisen seuranta Työpaikan johdon ja työsuojelutoimikunnan/-valtuutetun kanssa Vuosittain työterveyshuollon toteutumisen seurannan ja arvioinnin yhteydessä Tarkistettaessa suunnitelmaa seuraavalle toimintavuodelle Perusteellisesti uuden 3-5 vuotuiskauden alkaessa työpaikan ja työterveyshuollon yhteisneuvotteluissa Seuranta- ja arviointimenetelmät Dokumentointi Asiakastyytyväisyyskysely Tavoitteiden toteutuminen Arviointikeskustelut yrityksen edustajien kanssa Tietojen dokumentointi tai tietojärjestelmä TT2000 Acute potilastietojärjestelmä Sivu 6/26
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteutus työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä Suunnitelma Työkyvyn varhaisen tukemisen malli käytössä Varhaisen tuen toimintamalli käynnistyy tilanteessa, jossa työntekijää uhkaa työkyvyn alentuminen tai se on jo alentunut. Varhaisen tuen -mallin avulla pyritään saamaan ajoissa apua sellaisiin työstä johtuviin tekijöihin, jotka saattavat aiheuttaa väsymystä, kyynisyyttä, epäonnistumista, itsetunnon laskua tai työkyvyttömyyttä. Varhaisen tuen -mallin tarkoituksena on tehostaa oikeanlaiseen hoitoon ja kuntoutukseen ohjaamista sekä niitä toimenpiteitä, joita työpaikalla tulee tehdä työkyvyn säilymisen tukemiseksi. Lähtökohtana on ajattelutapa, jossa ongelmien ja mahdottomuuksien sijaan korostetaan mahdollisuuksia. Terveyden ja toimintakyvyn säilyminen on suurimpia haasteita ja sen merkitys kasvaa koko ajan. Työterveyshuollon vastuut Työterveyshuolto toimii puolueettomana asiantuntijana työn ja terveyden optimaaliseen yhteensovitamiseen liityyvissä kysymyksissä. Työhyvinvointiohjelman lisäksi esimiesten tukena ja asiantuntijakumppaneina työhyvinvointiin liittyvissä asioissa ovat kunnan henkilöstöpäällikkö, Työterveyspalvelu Viisarin koko henkilökunta, kunnan työsuojeluorganisaatio sekä Kuntien eläkevakuutus. Varhaisen tuen -mallin mukaisten työterveysneuvovottelujen järjestäminen. Aktiivinen henkilöstön tukeminen. Työnantajan vastuut Varhaisen tuen -malli on jokaisen työyhteisön jäsenen vastuulla, mutta esimies on velvollinen ryhtymään mallin mukaisiin toimenpiteisiin. Esimiehillä täytyy siksi olla käytettävissään riittävä ja oikea osaaminen, yhteiset työkalut, selkeästi kuvatut prosessit työhyvinvoinnin johtamiselle ja seurannalle sekä riittävä asiantuntija- ja tukiverkosto. Sairauspoissaolojen seuranta Suunnitelma Sairauspoissaolojen seurantamalli käytössä Kunnassa seurataan työntekijöiden sairauspoissaoloja ja otetaan tarvittaessa yhteyttä työterveyshuoltoon tarvittavien tukitoimien käynnistämiseksi. Työterveyshuolto ja toimialueen johto seuraavat ja arvioivat vuosittain sairauspoissaolojen määrän ja laadun kehitystä. Viimeistään kolmenkymmenen poissaolopäivän täyttyessä työntekijä tulee ohjata työterveyshuoltoon tilannearvioon. Yhdeksänkymmenen poissaolopäivän täyttyessä tulee järjestää työterveysneuvottelu työhönpaluun mahdollisuuksista. Työterveyshuollon vastuut Työterveyshuolto voi seurata sairauspoissaoloja edellyttäen, että työnantaja lähettää kopiot Viisarin ulkopuolella kirjoitetuista sairauspoissaolotodistuksista työterveyshoitajille. Tarvittaessa työterveyshoitaja voi tehdä tarkemman kartoituksen terveystarkastuksen yhteydessä. Raportointi tehdään yksilön tietosuojaa vaarantamatta riittävän karkealla tasolla. Työterveyshuolto osallistuu tarvittaessa keskusteluihin ja tilannekartoituksiin. Työnantajan vastuut Esimies seuraa sairauspoissaoloja säännöllisesti ja kutsuu tarvittaessa henkilökohtaiseen keskusteluun Varhaisen tuen -mallin mukaisesti, mikäli poissaoloja kertyy yli 10 päivää kalenterivuoden kuluessa. Tarvittaessa työntekijä ohjataan työterveyshuoltoon ja esimies ilmoittaa työterveyshuollolle keskustelussa tehdyn suunnitelman. Käytössä on henkilöstöhallinnon Populus-ohjelman poissaolohälytys. Esimies ohjaa työterveyshuollon tilannearvioon kun työntekijälle on kertynyt 30 poissaolopäivää. Sivu 7/26
Sairauspoissaolokäytäntö Ilmoittaminen poissaolosta Esimies voi hyväksyä lyhytaikaisen työstä poissaolon (enintään kolme päivää) työkyvyttömyyden vuoksi. Tarvittaessa esimies voi ohjata työntekijän työterveyshuoltoon. Esimiehen hyväksymän poissaolon lisäksi työterveyshoitaja voi kirjoittaa todistuksen sairaudesta enintään kolmeksi päiväksi. Työterveydessä aloitettua sairauslomaa esimies ei voi jatkaa. Todistus sairaudesta toimitetaan esimiehelle 7 vrk:n kuluessa sairausloman alkamisesta. Päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta Suunnitelma Päihdetyön hoitoonohjausmalli käytössä Päihdeohjelman tavoitteena on päihteetön työpaikka, joka edistää terveyttä ja työkykyä vaikuttamalla päihteiden käyttöön liittyviin asenteisiin, terveyskäyttäytymiseen ja elämäntapoihin. Päihdeohjelma sisältää toimintamallin koskien päihdehaittojen ehkäisyä, varhaista puuttumista sekä ongelmakäyttäjien hoitoa ja kuntoutusta. Keskeisiä toimijoita ovat työnantaja, esimiehet, työntekijät, työsuojeluhenkilöstö, luottamusmiehet ja työterveyshuolto. Päihdeohjelmassa käsitellään päihteitä (alkoholi, huumeet ja lääkkeiden väärinkäyttö) kokonaisuutena, mutta erityinen huomio kiinnitetään alkoholikulutuksen kasvusta aiheutuviin haittoihin, jotka heijastuvat yhä useammin myös työelämään. Alkoholi on työikäisen väestön merkittävin yksittäinen terveysongelma ja toiseksi suurin kuolinsyy. Päihdeohjelmaa päivitetään siten, että samaa hoitoonohjausmallia voidaan jatkossa soveltaa työtehtävien hoitamista haittaavien muidenkin riippuvuuksien hoitoon. Työterveyshuollon vastuut Työterveyshuolto painottaa ennaltaehkäisevää toimintaa ja osallistuu työpaikan päihdetyöhön päihdeohjelman mukaisesti. Päihteiden käyttö otetaan puheeksi terveystarkastuksissa ja käyttöä kartoitetaan mm. Audit-kyselyllä. Työnantajan vastuut Esimiehen velvollisuus on puuttua päihdeongelmaan heti, kun se haittaa työntekoa. Työstä poissaolot päihteiden takia ja humaltuneena tai krapulaisena työssä esiintyminen edellyttävät aina asiaan puuttumista. Muut työterveyshuoltoon liittyvät sopimukset Sivu 8/26 Muu yhteistyö päihdeasioissa Työtoverin havaitessa päihtymyksen, päihteiden nauttimisen, tai työtehtäviä haittaavan riippuvuuden, tulee hänen ilmoittaa asiasta välittömästi esimiehelle tai hänen sijaiselleen. Jos tämä ei syystä tai toisesta onnistu, ilmoitus tulee tehdä työsuojeluvaltuutetulle, luottamusmiehelle tai henkilöstöpäällikölle. Muut sopimukset Lempäälä -savuton työpaikka toimintatavat otetaan käyttöön viimeistään 1.1.2015. Kunta tukee yhteistyössä työterveyden kanssa tupakoinnin lopettamista. Työterveyshuollon ammattihenkilöiden tarpeelliseksi katsomia käyntejä työterveyspsykologille voi olla 1-5 tapausta tai asiaa kohden. Työterveyshuollossa on mahdollista käyttää myös sosiaalialan ammattihenkilön erityisosaamista työkyvyn ylläpidon tukemisessa (sosiaalialan tutkinnon suorittanut ammattihenkilö, jolla on työterveyshuollon lisäkoulutus).
Sivu 9/26 Kangasalan terveyskeskuksen työterveyshuolto vastaa kumppanuussopimuksella Työterveyspalvelu Viisarin kanssa toiminta-alueellaan asuvien Lempäälän kunnan maatalouslomittajien työterveyshuollosta tämän toimintasuunnitelman mukaisesti. Tullinkulman työterveys vastaa kumppanuussopimuksella Työterveyspalvelu Viisarin kanssa Oriveden toimialueella asuvien Lempäälän kunnan maatalouslomittajien työterveyshuollosta tämän toimintasuunnitelman mukaisesti.
Yrityksen työterveystarpeiden ja toiminnan kuvaus Yrityksen toiminta Kuvaus yrityksestä Lempäälän kunta on n. 22 000 asukkaan alueellinen palvelukeskus, joka tuottaa ja järjestää asukkailleen peruspalveluita. Tilastokeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan Lempäälän kunnassa oli 31.8.2014 asukkaita 22 184. Kuvaus toiminnasta Lempäälän kunnan asukkailleen järjestämät palvelut liittyvät sosiaali- ja terveydenhuoltoon, opetus- ja sivistystoimeen sekä ympäristöön ja tekniseen infrastruktuuriin. Kunnan henkilöstöorganisaatio jakautuu yleishallinnon, sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen ja teknisen toimen toimialoihin. Henkilöstön kuvaus Henkilökunnan määrä 1593 Sukupuolijakauma Ikärakenne Kuvaus Sukupuolijakauma Lempäälän kunnassa on kuntasektorille tyypillisesti naisvaltainen. 31.12.2013 tilanteen mukaan Lempäälän kunnan vakituisista työntekijöistä oli naisia 82,8% ja miehiä 17,2 %. Lempäälän kunnan koko vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 31.12.2013 44 vuotta ja 3 kuukautta. Ikärakenteessa on kuitenkin eroja eri toimialojen välillä. Yleishallinnon vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 45 vuotta 4 kuukautta, sosiaali- ja terveystoimen 41 vuotta 8 kuukautta, sivistystoimen 42 vuotta 8 kuukautta ja teknisen toimen 47 vuotta 6 kuukautta. Keski-iän lisäksi ikäjakaumaan ja iäkkäämmän henkilöstön osuuteen eri toimialoilla tulee kiinnittää huomiota työssä jaksamisen näkökulmasta. Yli 50- vuotiaita vakinaisesta henkilöstöstä on 35,7 %. Tässä on toimialoilla huomattavia eroja. Esimerkiksi yleishallinnossa henkilöstöstä on yli 50-vuotiaita 45,9 %, sosiaali- ja terveystoimessa 33,3 %, sivistystoimessa 27,3 % ja teknisessä toimessa 42,3 %. Yleishallinto ja sivistystoimi ovat siis iäkkäämmän henkilöstön suhteen ääripäät. Yleishallinnossa työskentelee huomattavasti iäkkäämpää henkilöstöä kuin sivistystoimessa. Kuntaorganisaatioissa yleisesti kuten myös Lempäälän kunnassa henkilöstöä työskentelee hyvin erilaisissa toimintaympäristöissä. Työhyvinvoinnin näkökulmasta on tärkeää, että eri toimialojen erilaiset työn kuormitustekijät tulevat huomioiduiksi. Monet erilaiset ammatilliset tekijät vaikuttavat työn kuormitustekijöiden erilaisuuteen, mutta myös toimialojen erilainen ikäjakauma vaikuttaa. Tämä tulee myös huomioida työhyvinvoinnin edistämisessä. Henkilöstöstä 19,3 % työskentelee yleishallinnon toimialalla, 45,8 % sosiaali- ja terveydenhuollossa, 28,9 % sivistystoimessa ja 6 % teknisessä toimessa. Altisteet lisätietoineen (ammattinimikkeet tai muu kuvaus) Fysikaaliset Kemialliset Biologiset Keittiö-ja siivoustyöntekijät, kiinteistöjen kunnossapitotyöntekijät, puistotyöntekijät, lomittajat. Melu, tärinä, vaihtelevat lämpö-kosteusolosuhteet, UV-säteily. Keittiö- ja siivoustyöntekijät, lomittajat, kiinteistöjen kunnossapitotyöntekijät ja muut teknisen toimen ammattimiehet. Pesu- ja siivouskemikaalit, oljyt, polttonesteet, maalit ja liuottimet. Jätevesien kanssa työskentelevät, hoitotyöntekijät, siivoustyöntekijät, puistotyöntekijät, lomittajat, kiinteistöjen kunnossapitotyöntekijät ja muut Sivu 10/26
teknisen toimen ammattimiehet. Jätevedet, tartuvat taudit, zoonoosit, pölyt ja sisäilman epäpuhtaudet Yötyö Fyysiset/ergonomiset Psyykkiset Sosiaaliset Tapaturmavaara Yötyöntekijät terveyskeskuksessa, Himminkodossa, Pesäpuussa, vuoropäiväkodeissa ja maatalouslomituksessa. Kiinteistöjen kunnossapitotyöntekijät ja muut teknisen toimen ammattimiehet, keittiö- ja siivoustyöntekijät, hoitotyöntekijät, näyttöpäätetyöntekijät, lomittajat. Raskaita nostoja ja siirtoja, hankalia työasentoja, toistotyötä, staattisia työasentoja Eri toimialoilla. Muutokset, kiire, työajoista aiheutuva kuormitus. Eri toimialoilla. Haasteelliset asiakkaat, yksintyöskentely. Eri toimialoilla. Palovammat, venähdykset, liukastumiset, kaatumiset, putoamiset, koneisiin ja työvälineisiin satuttaminen, väkivallan uhka, eläinten käsittely. Toimintasuunnitelmakaudella ehkäistävät kuormitustekijät Fysikaaliset Kemialliset Biologiset Fyysiset/ergonomiset Sosiaaliset Tapaturmavaara Yrityksen työterveystarpeet ja odotukset Työhön liittyvät tarpeet Muutokset organisaatiossa ja toimipisteissä: - Päivähoidon siirtyminen sosiaali- ja terveystoimesta sivistystoimeen 1.1.2015 - Kunnan uusi palvelukeskus 2015 (hammashoitola, yleishallinto, tekninen toimi, vesiliikelaitos, sivistystoimen ja päivähoidon hallinto) - Kiinteistönhoidon, liikuntapaikkojen hoidon, viheralueiden hoidon ja siivouspalvelujen organisaatiouudistus - Vesilaitoksen liikelaitostuminen 1.1.2014 Riskien ja vaarojen arviointiin tulee uusi järjestelmä ja kaikki toimialueet päivittävät jatkossa riskinarviointinsa Ensiaputaitojen ylläpitäminen ja päivittäminen eri toimialoilla. AVI:n kuntahankkeen puitteissa tehtävät tarkastukset eri toimialoille Työstä aiheutuvat kuormittumistekijät: - Väkivallan uhka useilla toimialoilla (erityisesti sosiaali- ja terveystoimi sekä sivistystoimi). - Yksintyöskentelyn aiheuttama kuormitus (mm. lomittajat). Sivu 11/26
- Isojen muutosten aiheuttama epävarmuus ja psykososiaalinen kuormitus työntekijöissä Varhaisen tuen -malli: - Esimiesten tukeminen esimiestyössä ja Varhaisen tuen -mallin mukaisessa toiminnassa Odotukset työterveyshuollon toiminnalle Työhyvinvointia edistävän toiminnan tavoitteena on, että työyhteisö kykenee omatoimisesti kehittämään työtään ja työyhteisöään työpaikan toimivuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Erityistä huomiota kohdistetaan yhteistyön tiivistämiseen henkilöstöhallinnon ja esimiesten kanssa sekä työyhteisöjen tukemiseen jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Työterveyshuolto toimii työterveyshuoltolain ja valtioneuvoston asetusten mukaisesti, kehittää omaa toimintaansa systemaattisesti ja tuo aktiivisesti esityksiä työterveyshuollon ja yhteistyön kehittämiseksi. Sivu 12/26
Työterveyshuollon painopistealueet Tavoitteet toimintasuunnitelmakaudella Työterveyshuollon yleiset tavoitteet Tavoite Tavoite Tavoite Tavoite Terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ehkäisy, työntekijän työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Esimiestyön tukeminen vahvistamalla työterveyshuollon ja esimiesten yhteistyötä esim. osallistumalla esimiespalavereihin Työterveyshuolto antaa tarvittaessa tukea ja asiantuntija-apua riskinarvioinnissa. 1. Ennenaikaisen eläköitymisen vähentäminen työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyöllä. Sisäisten siirtojen onnistumisen varmistaminen Sissi-ryhmän aktiivisella tuella. Säännöllinen raportointi johtoryhmälle työterveyshuollon toimintasuunnitelman toteutumisesta. Työuran loppuvaiheen ja eläköitymisen suunnitelmallinen tukeminen (ETI-ryhmä). Työkykykoordinaattori-projekti työterveyshuollossa. 2. Sairauspoissaolojen säännöllinen seuranta ja vähentäminen. Raportointi ja keskustelu tilanteesta toimialueiden johtoryhmissä vuosittain. Sairauspoissaolojen säännöllinen seuranta ja vähentäminen. Raportointi ja keskustelu tilanteesta toimialueiden johtoryhmissä vuosittain. Esimiesten tukeminen sairauspoissaolojen seurannassa. 3. Työssä jaksamisen tukeminen ja hyvän työkyvyn ylläpitäminen. Työhyvinvoinnin kartoittaminen eri yksiköissä. Tietoa saadaan henkilöstölle suunnatusta kyselystä. Toimenpiteet jatkossa kyselyssä nousseiden asioiden perusteella. 4. Työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuuden ja taloudellisen tehokkuuden analysointi. Mittareiden ja hyvien käytäntöjen kartoittaminen tähän tehtävään. Tärkeimmät työterveydelliset haasteet, toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Tavoitteet yksilöiden työhyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi Työterveyshuollon toiminnan tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ehkäisy sekä työntekijän työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Tavoitteet työolosuhteiden parantamiseksi Työterveyshuolto toimii asiantuntijana toteutettujen työhyvinvointikyselyiden jatkokäsittelyssä Terveellinen ja turvallinen työympäristö Säännölliset työpaikkaselvitykset Työergonomia ja sen erityistarpeet Palautetilaisuudet Tavoitteet työyhteisön toiminnan tukemiseksi Työpaikkojen työkykyä ylläpitävän toiminnan kehittäminen osaksi yksiköiden ja työyhteisöjen jokapäiväistä toimintaa. Hyvin toimiva työyhteisö ja työkykyinen henkilöstö. Työterveyshuoltoyhteistyön tavoitteet Yhteistyön tavoitteet Sivu 13/26
Sivu 14/26 Aktiivinen keskustelu työyhteisöjen ja henkilöstön hyvinvoinnista ja keinosta edistää niitä. Tiedonkulun vahvistaminen ja varmistaminen. Työterveyshuolto toimii tarvittaessa henkilöstön ja esimiesten tukena ja asiantuntijana erillaisissa työhyvinvointihankkeissa.
Suunniteltu toiminta Työpaikkaselvitykset Aikataulu Menetelmät Seuranta Työpaikkaselvitykset ovat jatkuvaa ja dokumentoitua toimintaa, joka suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhteistyössä työnantajan kanssa. Työpaikkaselvityksissä huomioidaan lait, määräykset ja ohjeet, työpaikoilla tapahtuneet muutokset sekä kunnassa toteutettavan riskienarviointitoiminnan laajuus ja sisltö. Työpaikan terveydelliset vaara- ja kuormitustekijät selvitetään työpaikkakäynneillä sopivin ja luotettavin menetelmin, riittävää asiantuntemusta hyväksi käyttäen. Vaara- ja kuormitustekijöiden tarveydellinen merkitys arvioidaan ja sen perusteella ehdotetaan tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä. Yhdessä esimiesten ja työsuojelun kanssa seurataan toimenpide-ehdotusten toteutumista sekä arvioidaan niiden vaikutusta työpaikan ja työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta. Perusselvitykset Kohderyhmät 01.01.2014-31.12.2018 Työterveyshoitaja ja työfysioterapeutti, tarvittaessa työterveyslääkäri Haastattelu, havainnointi, kyselyt, työhygieniset mittaukset Viiden vuoden välein ja tarvittaessa useammin Edellä määritellyn mukaisesti. Arvioidaan työn, työympäristön ja työolosuhteiden terveydellistä merkitystä työntekijälle. 2014 Hammashoitolat Kouluterveydenhoitajien työtilat Kouluja (mm. Kulju, Moisio,Nurmi, Säijä, Kuokkala, Mattila, Kelho ja Lastunen) Kirjastoautot Lomittajat Teknisen toimen putkimiehet 2015 Nuorisopalvelu Päiväkoteja (mm. Leikkiniitty, Karhumäki, Kuusimäki, Pikku-Kuusis, Mansikkamäki, Mansikkamutka) Kouluja (mm. Lempoinen, Sääksjärvi ja lukio) Toimistopalvelu ja hallinto Varikko, Hakkarin urheilukenttä, kiinteistönhoito Ruokahuolto Monitoimikeskus Maaseutuhallinto 2016 Päiväkoteja (mm. Pihlajamäki, Myllykolu) Ympäristövalvonta Sivu 15/26
2017 Päiväkoteja (mm. Kuokkalankulma) Kaavoitus Jätevedenpuhdistamo ja vesihuolto Moni- ja siivouspalvelut 2018 Päivähoitotoimisto Neuvola Kuljun terveysasema Himminkoto osastot Pesäpuu, toimintakeskus Yhdyskuntatekniikka, viheralueiden kunnossapito Kirjastot Lomahallinto Menetelmät Mahdollisiin uusiin tai/ja olennaisesti muuttuneisiin työtiloihin ja-kohteisiin: Sosiaali ja terveystoimi uudet tilat (tk pkl, tk vos, sos.tsto) 2014 Päiväkoti Siskonlinna uudet tilat 2014 (tehty) Toimela 2014 (tehty) Himminkoto päivätoiminta ja kuntosali 2014 (tehty) Kotipalvelu, Vellamo ja himmin kuntosali 2014 Himmi osastot 2014 (tehty) Kartoittajat 2014 Vanhustyön yksikkö (kotisairaanhoito) 2015 Hammashoitolan uudet tilat 2016 Kunnan uusi palvelukeskus 2016 Lukio 2017 Työterveyshoitaja ja työfysioterapeutti, tarvittaessa työterveyslääkäri Haastattelu, havainnointi, kyselyt, työhygieniset mittaukset Suunnatut selvitykset ja erillisselvitykset Menetelmät Ongelma-, riskitekijä tai työyksikkökohtaisesti selvityskohteiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. Perusta edellä määritellyn mukaisesti. Terveystarkastukset Työterveyshoitaja ja työfysioterapeutti, tarvittaessa työterveyslääkäri Haastattelu, havainnointi, kyselyt, työhygieniset mittaukset Tavoitteena on arvioida työntekijän terveydentilaa suhteessa työn vaatimuksiin ja haittatekijöihin sekä kartoittaa terveydellisiä riskitekijöitä. Työhönsijoitustarkastukset Sivu 16/26
Kohderyhmät Aikataulu Menetelmät Seuranta Työterveyshoitaja: Haastattelu, (työ- ja sairaushistoria, suvun sairaudet, ohjaus ja neuvonta), pituus, paino, BMI, kuulo, näkö, verenpaine, rokotusten tarkistaminen, tarvittaessa spirometria. Työterveyshoitaja voi kirjoittaa sopivuuslausunnon määräaikaiseen työsuhteeseen tulevalle. Tarvittaessa tehdään lausunto erityisruokavaliota varten merkittävän ruoka-aineallergian vuoksi. Työfysioterapeutti: Fyysisesti kuormittavaa työtä tekevien työntekijöiden tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvyn tarkastus ja ohjaus työhön tullessa sisällytetään tarkastuksiin (siivoojat, hoitotyötä tekevät, ruokahuolto, tekninen toimi, päivähoito, lomittajat) Siistijöille ja lomittajille MET arvio työhön tullessa polkupyöräergometrillä. Työterveyslääkäri: Lääkäri voi kirjoittaa sopivuuslausunnon työterveyshoitajan ja tarvittaessa työfysioterapeutin tarkastuksen perusteella vakituiseen toimeen tulevalle näkemättä asiakasta. Vakituiseen virkaan tuleville tehdään työterveyshoitajan ja tarvittaessa työfysioterapeutin tarkastuksen ohella lääkärin tarkastus ja sen perusteella sopivuuslausunto. Vakinaiseen työ/virkasuhteeseen ja yli kuuden kuukauden sijaisuuteen tulevat työntekijät 01.01.2014-31.12.2018 Työterveyshoitaja, työfysioterapeutti, työterveyslääkäri Haastattelu, havainnointi, kyselyt ja tarvittavat kliiniset tutkimukset. Laboratoriotutkimukset: Tarveharkintaisesti pieni verenkuva (B-PVK), veren rasva-arvot (fp-kol), paastoverensokeri (fp-gluk) ja maksakoe (S-GT) Lapsi- ja nuorisotyöhön tuleville vakituisille ja yli 12 kuukauden määräaikaisten työsopimuksien työntekijöille lisäksi U-Huume 6A (amfetamiinit, bentsodiatsepiinit, kannabis, buprenofiini, kokaiini, opiaatit). Ravitsemustyöntekijöille salmonellatutkimus Lakien, asetusten ja ohjeiden mukaisesti Sivu 17/26
Erityisen sairastumisen vaaran perusteella Työhönsijoitustarkastuksen mukainen ja sen lisäksi: Yötyö: Alkutarkastus: Mielellään ennen työn aloittamista. Erityishuomio sairaushistoriaan ja oireisiin (mm. unihäiriöt, ruuansulatuselimistön sairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet, endokrinologiset sairaudet, neurologiset sairaudet, psykiatriset sairaudet ). Jätevesille altistuvat: Alkutarkastus: Altistusriskin vuoksi työntekijät saavat A- ja B-hepatiittiprofylaksian, lisäksi Tetanus-D- ja Poliorokotteet. Kiinteistöjen kunnossapitotyöntekijät: Tuki-ja liikuntaelinten toimintakyvyn arviointi ja spirometria Siivoojat: Spirometria, tuki-ja liikuntaelinten toimintakyvyn arviointi sekä fyysisen suorituskyvyn arvio (MET) polkupyöräergometria Lomittajat: Spirometria, tuki-ja liikuntaelinten toimintakyvyn arviointi sekä fyysisen suorituskyvyn arvio (MET) polkupyöräergometria Kohderyhmät Yötyöntekijät Jätevesille altistuvat Kiinteistöjen kunnossapitotyöntekijät Siivoojat Lomittajat Työterveyshoitaja, työfysioterapeutti, työterveyslääkäri Menetelmät Seuranta Haastattelu, havainnointi, kyselyt ja tarvittavat kliiniset tutkimukset. Laboratoriotutkimukset: Tarveharkintaisesti pieni verenkuva (B-PVK), veren rasva-arvot (fp-kol), paastoverensokeri (fp-gluk) ja maksakoe (S-GT) Lakien, asetusten ja ohjeiden mukaisesti Sivu 18/26
Terveydenseurantatarkastukset Kohderyhmät Aikataulu Menetelmät Lakien, asetusten ja ohjeiden mukaisesti. Haastattelu, (työ- ja sairaushistoria, suvun sairaudet, ohjaus ja neuvonta), pituus, paino, BMI, kuulo, näkö, verenpaine, rokotusten tarkistaminen, tarvittaessa spirometria. Näyttöpäätetyö: Näöntarkastukset sisällytetään terveystarkastuksiin, lisäksi tarkastus tehdään, mikäli työntekijällä on näkemiseen liittyviä oireita. Tämän yhteydessä työfysioterapeutti tarkistaa työpisteen ergonomian. Työterveyshuollon arvion perusteella asiakas lähetetään tarvittaessa jatkotutkimuksiin optikolle (tai silmälääkärille, jos silmäsairaus esim. glaucoma), joka määrää tarvittaessa silmälasit ja antaa lausunnon erityislasien tarpeesta. Ravitsemustyöntekijät: Salmonellatutkimus tarvittaessa ja Pohjoismaiden ulkopuolelle suuntautuneen yli 4 vrk kestäneen matkan jälkeen Työn altisteiden ja kuormitustekijöiden määrittämät työntekijäryhmät. 01.01.2014-31.12.2018 Työterveyshoitaja, työfysioterapeutti, tarvittaessa työterveyslääkäri, työterveyspsykologi Haastattelu, havainnointi, kyselyt ja tarvittavat kliiniset tutkimukset. Sivu 19/26
Erityisen sairastumisen vaaran perusteella Lakien, asetusten ja ohjeiden mukaisesti. Haastattelu, (työ- ja sairaushistoria, suvun sairaudet, ohjaus ja neuvonta), pituus, paino, BMI, kuulo, näkö, verenpaine, rokotusten tarkistaminen, tarvittaessa spirometria. Yötyö: Yötyökysely, tuki-ja liikuntaelinten toimintakyvyn arviointi ja fyysisen suorituskyvyn arvio (MET) tarvittaessa Lomittajat: Työn fyysisen raskauden vuoksi tuki-ja liikuntaelinten toimintakyvyn arviointi sekä fyysisen suorituskyvyn arvio (MET) tarvittaessa Kohderyhmät Yötyöntekijät Jätevesille altistuvat Kiinteistöjen kunnossapitotyöntekijät Siivoojat Lomittajat Työterveyshoitaja, tarvittaessa työfysioterapeutti, työterveyslääkäri. Menetelmät Seuranta Haastattelu, havainnointi, kyselyt, mittaukset ja tarvittavat kliiniset tutkimukset. Yötyö: Määräaikaistarkastukset: Vuoden kuluttua yötyön aloittamisesta yötyökyselynä, tarvittaessa kutsu terveystarkastukseen. Jatkossa tarkastukset 1-3 vuoden välein tarpeen mukaan. Jätevesille altistuvat: Määräaikaistarkastus biologisten altistustekijöiden vuoksi 1-3 vuoden välein. Kiinteistöjen kunnossapitotyöntekijät: Määräaikaistarkastukset kolmen vuoden välein ellei yksilöllinen tarve edellytä tiheämpää seurantaa Siivoojat: Määräaikaistarkastukset kolmen vuoden välein ellei yksilöllinen tarve edellytä tiheämpää seurantaa Lomittajat: Määräaikaistarkastukset kahden vuoden välein ellei yksilöllinen tarve edellytä tiheämpää seurantaa Muut terveydenseurantatarkastukset Työpaikkaselvitysten perusteella tarpeellisiksi katsotut terveystarkastukset. Mikäli koko työntekijäryhmä kutsutaan tarkastukseen, asiasta sovitaan erikseen henkilöstöpäällikön kanssa. 50-, 55-, 58- ja 60-vuotiaille tehdään seulova kysely, jonka perusteella tarvittaessa kutsutaan terveystarkastukseen. Fyysisesti kuormittavaa työtä tekevien työntekijöiden tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvyn tarkastus ja ohjanta sisällytetään tarkastuksiin (siivoojat, ruokahuolto, päivähoito, lomittajat). Sivu 20/26
Työterveyshoitaja, työfysioterapeutti, tarvittaessa työterveyslääkäri, työterveyspsykologi Menetelmät Haastattelu, havainnointi, kliiniset tutkimukset, tarvittavat laboratoriotutkimukset, kyselyt Seuranta Yksilöllisen tarpeen mukaan Vajaakuntoisuuteen ja työkyvyn arviointiin ja seurantaan liittyvät terveystarkastukset Kohderyhmät Aikataulu Menetelmät Seuranta Mikäli epäillään työntekijän työkyvyn alentuneen suhteessa työn vaatimuksiin, voidaan työntekijä ohjata työkyvyn arviointia varten työterveystarkastukseen. Aloitteen tarkastukseen voi tehdä esimies, työntekijä itse tai työterveyshuolto. Terveystarkastuksen avulla on tarkoitus havaita mahdollisimman varhain työ- ja toimintakyvyn heikentyminen ja mahdollinen epäsuhta työntekijän suorituskyvyn ja työn vaatimusten välillä sekä arvioida kuntoutusmahdollisuuksia. Kaikki työntekijät 01.01.2014-31.12.2018 Työterveyslääkäri, työfysioterapeutti, työterveyshoitaja, työterveyspsykologi. Tarvittaessa työterveyshuollon ammattihenkilöiden tarpeelliseksi katsoma ulkopuolinen taho. Haastattelu, havainnointi, kyselyt, kliiniset tutkimukset, mittaukset, arviot, tarvittavat laboratorio- ja kuvantamistutkimukset Yksilöllisen suunnitelman mukaan Tietojen antaminen ja ohjaus Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus on työterveyshuollon keskeinen vaikuttamisen keino ja osa kaikkien työterveyshuollossa toimivien ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden lakisääteistä tehtävää. Sitä kohdennetaan työterveyshuollon kontakteissa sekä työnantajille että työntekijöille tilanteen ja tarpeen mukaan yksilö ja/tai ryhmämuotoisena. Ryhmän neuvonta ja ohjaus Kohderyhmät Tarpeen mukaisesti voidaan järjestää työterveyshuollon ammattihenkilöiden tarpeelliseksi katsomaa ryhmämuotoista työhön liittyvää ohjausta ja neuvontaa KELA:n ryhmäkuntoutusten seuranta tapahtuu erikseen dokumentoidun protokollan mukaisesti Kaikki työntekijät Kuntoutusseuranta: 2014 Sivu 21/26
Aikataulu ASLAK: Koulunkäynnin ohjaajat, ap-ip -ohjaajat Päivähoito Toimistotyöntekijät 2015 ASLAK: Toimistotyöntekijät Päivähoito TYK: Tekniset 2016 ASLAK: Toimistotyöntekijät 01.01.2014-31.12.2018 Työterveyshoitaja ja työfysioterapeutti, tarvittaessa työterveyslääkäri ja työterveyspsykologi Työkykyä ylläpitävä toiminta Kohderyhmät Aikataulu Työyhteisötyö Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan yhteistyössä toteutettua työhön, työoloihin ja työntekijöihin kohdistuvaa suunnitelmallista toimintaa, jolla työterveyshuolto omalta osaltaan osana työterveyshuoltolaissa määriteltyä tehtäväänsä, edistää ja tukee työelämässä mukana olevien työ- ja toimintakykyä koko heidän työuransa ajan. Työkykyä ylläpitävän toiminnan järjestäminen on ensisijaisesti yritysjohdon/työnantajan vastuulla. Toiminnan toteutuminen edellyttää kaikkien työpaikan osapuolten sitoutumista, aktiivista osallistumista ja yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävä toiminta on osa kaikkia työterveyshuollon työympäristöön ja työyhteisöön kohdistuvia toimintoja. Sen tulee olla johdonmukaista, suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jonka toteutumisessa työterveyshuolto asiantuntijana hoitaa lakisääteiset tehtävänsä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan tehtäviin sisältyy sekä työperäisten ja muiden sairauksien ehkäisy että terveyden edistäminen vaikuttamalla työpaikan työntekijöihin, fyysiseen työympäristöön ja työyhteisöön. Lisäksi työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja asiantuntijoita on mahdollista käyttää laajemman työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Työkykyä voidaan ylläpitää, tukea ja edistää myös oikea-aikaisella yksilö- ja ryhmäkuntoutuksella, joihin tarvearvio ja ohjaaminen tapahtuvat työterveyshuollon kontakteissa. Kela:n yksilökuntoutusten vaikuttavuutta seurataan puoli vuotta viimeisen kuntoutusjakson jälkeen lähetettävällä henkilökohtaisella kyselyllä. Kaikki työntekijät 01.01.2014-31.12.2018 Työterveyshoitaja, työterveyslääkäri, työfysioterapeutti, työterveyspsykologi Sivu 22/26
Kohderyhmät Aikataulu Työyhteisötyö on työkykyä ylläpitävää toimintaa, joka vaikuttaa työkyvyn psyykkisiin ja sosiaalisiin edellytyksiin. Työterveyshuollon asiantuntijuus on käytettävissä ongelmatilanteissa, työterveyshuolto voi tarvittaessa käyttää työterveyspsykologia ongelman ratkaisemiseksi harkintansa mukaan. Kriisityö on osa työyhteisötyötä. Työterveyshuollon asiantuntijuutta voidaan käyttää akuutin kriisitilanteen jälkipuintiin kolmen vuorokauden kuluessa kriisin kohtaamisesta. Tarvittaessa esimies ottaa yhteyttä ja sopii kriisitilanteen käsittelystä työterveyshuollon kanssa. Kaikki työntekijät 01.01.2014-31.12.2018 Työterveyshoitaja, työterveyslääkäri, työfysioterapeutti, työterveyspsykologi yhteistyössä esimiesten ja työntekijöiden kanssa. Ensiapuvalmiuden ylläpito Kohderyhmät Aikataulu Työterveyshuolto osallistuu ensiapuvalmiuden tarvekartoitukseen ja suunnitteluun sekä järjestää tarvittaessa ensiapukursseja suositukset, ohjeet ja työturvallisuustarpeet huomioiden Kaikki työntekijät Ensiapukoulutus 01.01.2014-31.12.2018 Työterveyshoitaja, ensiavun ja terveystiedon kouluttaja tai muu vaadittavan pätevyyden omaava taho Suositukset ja ohjeet työturvallisuustarpeet huomioiden. Ea-vaatimustaso on vähintään yksi ensiapukoulutettu kussakin työkohteessa tai työvuorossa. Vähintään Ea-1 tasoinen peruskoulutus ja kertauskurssi 3 vuoden välein. Ensiavun ja terveystiedon kouluttaja tai muu vaadittavan pätevyyden omaava taho Ensiapuvälineistö Suositukset ja ohjeet eri työkohteiden työturvallisuustarpeet huomioiden Sairaanhoito ja muu terveydenhuolto Työterveydellisesti painotettu sairaanhoito käsittää lääkärin ja työterveyshoitajan tutkimuksen ja hoidon tapaturma- ja sairaustapauksissa sekä tarvittavat laboratorio- ja radiologiset tutkimukset. Työterveyslääkärin lähetteellä ja maksusitoumuksella työntekijä voidaan lähettää erikoislääkärinkonsultaatioon sairauden toteamiseksi samasta sairaudesta 1-2 kertaa. Sivu 23/26
Sairaanhoidon järjestelyt ja laajuus Sairaanhoidossa työntekijöillä on mahdollisuus käyttää kaikkia Työterveyspalvelu Viisarin palvelupisteitä. Sairaanhoitoon liittyvät tutkimukset Lääkärin tarveharkinnan mukaisesti hoitovastuun säilyessä työterveyshuollossa, työntekijälle voidaan tehdä magneettikuvaus, mammografia, hermoratatutkimus, CT-kuvaus, HRCT, kliininen rasituskoe ja tarvittaessa työterveyslääkärin lähetteellä poskiontelopunktio kerran vuodessa. Laboratoriotutkimukset Tarvittavat laboratorio tutkimukset, kliinisen fysiologian tutkimuksena kliininen rasituskoe Kuvantamistutkimukset Tarvittavat natiivi röntgenkuvaukset sekä magneettikuvaus, mammografia, hermoratatutkimus, CTkuvaus ja HRCT Ultraäänitutkimukset Työterveyslääkärin harkinnan mukaan Magneettitutkimukset Erikoislääkäri Toimenpiteet Työterveyslääkärin harkinnan mukaan Työterveyslääkärin lähetteellä ja maksusitoumuksella erikoislääkärinkonsultaatiokäynnit sairauden toteamiseksi samasta sairaudesta 1-2 kertaa Työterveyslääkärin lähetteellä ja maksusitoumuksella poskiontelopunktio kerran vuodessa. Tarvittaessa neuvottelu muista toimenpiteistä yksityispuolella henkilöstöpäällikön ja toimialajohtajan kanssa (etenkin jos kysymyksessä on toimenpide, johon pitkä odotusaika esim. polven tai olkapään tähystys). Fysikaalinen hoito Lempäälän kunta korvaa vakinaisen työntekijänsä fysikaalista hoitoa maksimissaan 200 euron arvosta, jos kyse on työstä aiheutuneiden pitempiaikaisten tuki- ja liikuntaelinoireiden tutkimisesta, ohjannasta itsehoitoon ja oikeisiin työskentelyasentoihin tai työstä aiheutuneiden pitempiaikaisten tuki- ja liikuntaelinoireiden fysikaalisesta hoidoista. Lähete ja seuranta työterveyshuollon toimesta. Työnantaja arvioi hoitojakson vaikuttavuutta jakson jälkeen työntekijälle osoitetulla kyselyllä. Sivu 24/26
Rokotukset Hepatiitti A ja B -rokote (Twinrix) työssään jätevesille altistuville, hammashuollon työntekijöille ja välinehuoltajille. Riskinarvioinnin perusteella myös muille hoitotyöntekijöille. Hepatiitti A ja B -rokote (Twinrix) ja puutiaisaivokuume -rokote puistotyöntekijöille Yleisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset Sivu 25/26
Allekirjoitus Toimintasuunnitelma on hyväksytty Työterveyshuollon edustaja 12.12.2013 Päiväys Arja Peltomäki-Vastamaa Työnantajan edustaja.. 20 Päiväys Auli Nevantie Sivu 26/26