Liikuntalautakunta 17 29.04.2014 Liikuntalautakunnan avustukset liikuntayhdistyksille 2014 ja vuoden 2013 liikunta-avustusten tilitykset 213/02.05.01/2014 LIIKL 17 Kauniaisten kaupungin hallintosäännössä (KV17.09.2012 48, astuu voimaan 1.1.2013) on säädetty liikuntalautakunnan ratkaisuvaltaan kuuluvaksi päättää toiminta-avustusten ja muiden avustusten myöntämisestä ja valvoa niiden käyttöä. Lautakunnan talousarviossa on vuosittain varattu paikallisille liikuntayhdistyksille jaettavaksi talousarviokäsittelyn yhteydessä päätetty määräraha. Liikuntalautakunnan vuoden 2014 talousarviossa on varattuna yhteensä 95.000 liikunta-avustuksiin. Liikuntalautakunta on päättänyt kokouksessaan 4.3.2014 7 kohdentaa kuluvan vuoden talousarviossa varatun määrärahan seuraavasti: Yleisavustukset 82.000 Kohdeavustukset 10.000 Kartta-avustus (OK-77 r.f.) 1.500 Valmennusapuraha 1.500 Yhteensä: 95.000 Lisäksi lautakunta päätti kokouksessaan 4.3.2014 7 seuraavaa: "Mikäli johonkin edellä mainituista kohteista ei osoiteta hakemuksia tai osa määrärahasta jää jakamatta, siirretään jäljelle jäänyt määräraha jaettavaksi yleisavustuksiin." Määräaikaan mennessä kohde-avustusta on haettu yht.13.000 ja yleisavustusta yht.109.800. Haetut avustusmäärät yht. 122.800. Avustusten jakoa ohjaa liikuntalautakunnan 29.11.2010 54 vahvistamat avustussäännöt alkaen 1.1.2011. Voimassa olevat avustusten myöntämisperusteet on jaettu liikuntalautakunnan kokouksessa oheismateriaalina 4.3.2014 7. Liikuntalautakunnan alaiset vuoden 2014 avustukset ovat olleet haettavissa 28.3.2014 mennessä. Määräaikaan mennessä hakemuksia tuli yhteensä 14 kpl (v.2013/15kpl, 2012/12kpl, 2011/16kpl). Hakemukset liitteineen ovat nähtävissä ennen kokousta kulttuuri-ja vapaa-aikatoimistossa sekä kokouksessa. Yleisavustus 82.000 on tarkoitettu avustettavan sääntömääräisen toiminnan ylläpitämiseen. Kohdeavustus 10.000 on vastaavasti suunnattu liikuntayhdistyksille mm. suurempien tapahtumien järjestämiseen, kilpailujen järjestelykustannuksiin ja vastaaviin.
KH on päättänyt kokouksessaan 11.9.2013 237 pyytää liikuntapalveluilta selvitystä liikuntaseurojen kaupungilta saamasta tuesta ja tukimuodoista. Selvitys valmistuu liikuntalautakunnan elokuun kokoukseen mennessä ja selvityksen tuloksen ja johtopäätösten perusteella tarkistetaan ja uudistetaan voimassaolevia jako-ja myöntämisperusteita. Vuoden 2014 avustukset jaetaan siten liikuntalautakunnan 29.11.2010 54 vahvistetuilla jakoperusteilla. Seuran yleishyödyllisyys Tuloverolain (1535/92) 22 mukaan liikunta-ja urheiluseuroja voidaan pitää yleishyödyllisinä yhteisöinä. Yhdistysten on kuitenkin täytettävä seuraavat kolme kriteeriä. Yhteisö on yleishyödyllinen, jos se täyttää kaikki kolme kriteeriä. 1. Yleishyödyllisen yhteisön tulee toimia yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa,henkisessä,siveellisessä ja yhteiskunnallisessa mielessä. -Toiminnan tulee itse toimia yleiseksi hyväksi. Toiminnan pitää olla pääasiassa yleishyödyllistä, säännöissä määritellyn tarkoituksen mukaista toimintaa. Esimerkiksi kaikki liikuntatoiminta on lähtökohdiltaan yhteiskunnallisesti hyödyllistä, yleiseksi hyväksi tehtävää toimintaa. Yleishyödyllinen yhteisö voi vähissä määrin harjoittaa myös elinkeinotoimintaa. Vähäinen elinkeinotoiminta ei vaaranna yhteisön yleishyödyllisyyden statusta. Yleishyödyllinen status vaarantuu jos yhteisön päätoiminnaksi muodostuu elinkeinotoiminta (esim. kaksi kolmasosaa kirjanpidon kuluista). Yleishyödyllisyyttä arvioitaessa tuloslaskelman lisäksi arvioidaan seuran vapaaehtoistoiminta, jonka tulisi näkyä toimintakertomuksessa. 2. Yleishyödyllisen yhteisön toiminta ei saa kohdistua rajoitettuihin henkilöpiireihin. -Yhdistyksen tulee olla periaatteessa avoin kaikille. Yhdistys jonka toiminta kohdistuu tarkasti etukäteen rajattuun henkilöpiiriin edistäen joidenkin henkilöiden yksityisiä taloudellisia etuja, ei ole yleishyödyllinen. 3.Yleishyödyllinen yhteisö ei saa tuottaa toiminnallaan siihen osallisille taloudellista etua osinkoina,voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä. -Tämä tarkoittaa, että kaikenlainen voitto-osuuksien jakaminen ja jopa mahdollisuus voiton jakamiseen on este yleishyödyllisyyden statukselle. Lisäksi yleishyödyllisyys edellyttää, että yleishyödylliseen yhteisön purkautuessa sen omaisuus jää edelleen yleishyödylliseen käyttöön. Yleishyödyllisyyden arvio on kokonaisarvio. Yhteisön yleishyödyllisyyttä arvioitaessa kiinnitetään huomiota yhteisön sääntöihin ja sen käytännön toimintaan. Ratkaisevaa on tosiasiallinen toiminta, ei se, mikä nimi sille on annettu. Urheiluseurakaan, joka on oikeudelliselta muodoltaan yhdistys, ei siis automaattisesti ole yleishyödyllinen. Periaatteessa yleishyödyllisyyden
arviointi on jatkuva prosessi. Verotuskäytäntöä Tuloverotuksen näkökulmasta urheiluseuroilla on useita erilaisia tulotyyppejä. Seurojen tulot voidaan jakaa esim. seuraavasti: Varsinaisen yleishyödyllisen sääntömääräisen toiminnan tulot, tuloverolain 23 mukaiset tulot, talkootyön tulot,kiinteistöstä saadut tulot, muut tulot, joita kutsutaan seuran henkilökohtaisiksi tuloiksi ja elinkeinotulot. Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta. Elinkeinotuloa verotetaan sen mukaan kuin laissa elinkeinotulon verottamisesta (360/68) säädetään.elinkeinotulon lisäksi yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tulosta kunnalle. Lopuista tuloistaan seura ei ole velvollinen maksamaan tuloveroa. Esimerkiksi sijoituksista kertyvät korot, osingot ja luovutusvoitot ovat seuralle verovapaita tuloja. Myös jäsenmaksutulot kuuluvat luokkaan muut tulot. Arvonlisävero Urheiluseuralla voi olla sekä arvonlisäverollista elinkeinotoimintaa että arvonlisäverotuksen ulkopuolella olevaa yleishyödyllistä varojen keruuta. Saman toimintakokonaisuuden sisällä ei kuitenkaan pääsääntöisesti voi olla verollista ja verotonta toimintaa.esimerkiksi sama palvelu ei voi olla jäsenille arvonlisäveroton ja muille arvonlisäverollinen. Arvonlisäverolain 4 :n mukaan yleishyödyllinen yhteisö on arvonlisäverollinen vain, jos sen harjoittamassa toiminnasta satua tuloa pidetään tuloverolain mukaan yhteisön elinkeinotulona. Urheiluseurat ovat pääsääntöisesti yleishyödyllisiä, mutta seurojen, joiden taloudellinen toiminta on laajaa ja jäsenmäärä on pieni, yleishyödyllisyys voi olla kyseenalaista. Vähäinen liiketoiminta Vähäinen liiketoiminta on vapautettu arvonlisäveroista lain 3 :ssä. Verovelvollisia eivät ole sellaiset liiketoimintaa harjoittavat yhteisöt, joiden liikevaihto on 12 kk mittaisen tilikauden aikana ollut enintään 8.500. Liikevaihtoon ei lasketa yleishyödyllisen verottoman toiminnan liikevaihtoa. Jos myynnit ylittävät 8.500, verovelvollinen ilmoittautuu verovelvolliseksi ja maksaa arvonlisäverot määräajassa. Jos verollisten myyntien liikevaihto alittaa 22.500 tilikaudessa, verovelvollinen voi sada tilikauden päätyttyä huojennusta arvonlisäverosta. Arvonlisävero muuttuu täysimääräiseksi siten vasta kun liikevaihto on 22.500. Liikuntalautakunta myöntää avustuksia yhdistysten liikuntatoimintaan, ei liiketoimintaan. Arvonlisäverolainsäädännön näkökulmasta GrIFK Alpinen kahvila-ja hissilipputoiminta on liiketoimintaa, mutta yhdistyslain näkökulmasta ja hengessä se ei ole harjoitettua liiketoimintaa. Myös GrIFK-fotboll on hakeutunut arvonlisäverolliseksi alkaen 1.1.2011 lämmitettävän kentän myynnistä ulkopuoliseen käyttöön osalta. Yhdistyslain näkökulmasta ja hengessä se ei myöskään ole harjoitettua liiketoimintaa.
GrIFK r.f. on hakenut vuosittain avustuksia yhteisellä anomuksella ja liikuntalautakunta on myöntänyt yhdistykselle vuosiavustusta kokonaissumman, jonka yhdistyksen hallitus on osittanut viidelle tytäryhdistykselle, jokaiselle saman määrän. Nyt esitetyssä liikuntalautakunnan päätösehdotuksessa esitetään että liikuntalautakunta edellyttää jokaista tytäryhdistystä lähettämään oman avustushakemuksensa alkaen vuoden 2015 avustusten hausta. Esityslistassa esitetyissä avustusten määräjaossa on otettu huomioon mm.seuraavat tekijät : - Yhdistyksen kokonaisjäsenmäärä - Yhdistyksen aktiiviharjoittelijoiden määrä - Kauniaislaisten osuus jäsenmäärästä - Taloussuunnitelman 2014 kokonaismenot - Myönnetty avustus 2013 - Haettu avustus 2014 - Tyttöjen/naisten osuus -poikien/miesten osuus jäsenmäärästä - Avustus /hlö /kokonaisjäsenmäärästä - Avustus /hlö/aktiiviharjoittelijoiden määrästä - Sukupuolten välinen tasa-arvotavoite Todettakoon, että liikuntayhdistysten kokonaisjäsenmäärästä 77% on aktiiviharjoittelijoita. - Esitetyssä liikuntayhdistysten vuosiavustusesityksessä avustus on 14,02 /jäsen. (vuonna 2013 vastaava luku oli 14,94 /jäsen) Esitetyssä päätösehdotuksessa tuen määrä jakautuu sukupuolen mukaan seuraavasti: - Tyttöjen tuki 46% ja poikien tuki 54% jaettavasta kokonaissummasta. - Poikien osuus avustusta hakeneiden yhdistysten kokonaisjäsenmäärästä on 57,7% (2013/57,2%) ja vastaavasti tyttöjen osuus 42,3%(2013/42,8%) - Vuosiavustusta hakeneiden liikuntayhdistysten jäsenmäärä on yhteensä 6.560 jäs.(2013/5.965). Kauniaislaisten osuus seurojen kokonaisjäsenmäärästä on 2.730 jäs. (41,6%). ( 2013/40,6%) Liikuntapalvelut on laatinut ehdotuksen avustusten jakamiseksi noudattaen voimassaolevia jakoperusteita ja liikuntalautakunnan tavoitteita. Yhteenveto liikunta-avustuksia hakeneista yhdistyksistä jaetaan oheismateriaalina lautakunnan jäsenille. Valmistelija: Helena Pirvola-Nykänen 050-555 6252
Sivistystoimenjohtaja: Liikuntalautakunta päättää jakaa vuonna 2014 liikunta-avustuksia (yleis-ja kohdeavustuksia) kauniaislaisille liikuntatoimintaa harjoittaville yhdistyksille yhteensä 92.000 jakautuen seuraavasti: Y= Yleisavustus ( ) K=Kohdeavustus ( ) Grani Tennis Y-13.500 K-3.100 Grani Pingis Y-300 F.C.Grani Airbags Y-1.500 Kauniaisten Taitoluisteluklubi Y-7.000 OK-77 Y-500 K-200 Grankulla Gymnastikförening Y-7.500 K-4.800 Simmis Grani Y-3.000 GrIFK Fotboll Y-8.000 GrIFK Alpine Y-7.000 GrIFK Käsipallo Y-10.300 GrIFK Salibandy Y-10.300 GrIFK Jääkiekko Y-10.300 Kauniaisten Ratsastajat Y-1.000 K-500 Grani Latu Y-500 Grankulla Svenska Pensionärer K-300 Espoon Sporttiklubi (Kauniainen) K-300 Gallträsk Segelsällskap Y-500 K-400 Kauniaisten Karate Y-800 K-400 Lisäksi lautakunta päättää edellyttää että jokainen GrIFK:n tytäryhdistys lähettää oman erillisen avustushakemuksensa alkaen vuoden 2015 avustusten haun yhteydessä. Päätös: Liikuntalautakunta päätti jakaa vuonna 2014 liikunta-avustuksia (yleis-ja kohdeavustuksia) kauniaislaisille liikuntatoimintaa harjoittaville yhdistyksille yhteensä 92.000 jakautuen seuraavasti: Y= Yleisavustus ( ) K=Kohdeavustus ( ) Grani Tennis Y-12.000 K-3.100 Grani Pingis Y-300 F.C.Grani Airbags Y-1.500 Kauniaisten Taitoluisteluklubi Y-7.000 OK-77 Y-500 K-200 Grankulla Gymnastikförening Y-9.000 K-4.800 Simmis Grani Y-3.000 GrIFK Fotboll Y-8.000 GrIFK Alpine Y-7.000 GrIFK Käsipallo Y-10.300
GrIFK Salibandy Y-10.300 GrIFK Jääkiekko Y-10.300 Kauniaisten Ratsastajat Y-1.000 K-500 Grani Latu Y-500 Grankulla Svenska Pensionärer K-300 Espoon Sporttiklubi (Kauniainen) K-300 Gallträsk Segelsällskap Y-500 K-400 Kauniaisten Karate Y-800 K-400 Lisäksi lautakunta päättää edellyttää että jokainen GrIFK:n tytäryhdistys lähettää oman erillisen avustushakemuksensa alkaen vuoden 2015 avustusten haun yhteydessä. Panu Ihamuotila jääväsi itsensä GRIFK Jääkiekon osalta.