Kulttuuri ja viestintä 2016 Joukkoviestintä Joukkoviestintämarkkinat Joukkoviestintämarkkinat supistuivat elokuvateattereilla takanaan hyvä vuosi Joukkoviestintämarkkinoiden arvo laski jälleen edelliseen vuoteen nähden. Joukkoviestintämarkkinoiden arvo vuonna oli noin 3, miljardia euroa. Tämä oli noin miljoonaa euroa eli kolmisen prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Muutamilla toimialoilla tapahtui kuitenkin kasvua. Vuonna joukkoviestintämarkkinoiden toimialoista kasvoivat erityisesti elokuvateatterit (+26 %), internetmainonta (+ %), kirjamyynti (+ %) ja kaupallinen radiotoiminta (+ %). Joukkoviestintämarkkinat, miljoonaa euroa, Milj., Milj., % Muutos, -15, % Päivälehdet ( -päiväiset) 1),3-5,0 Muut sanomalehdet 1) 1 132 3,5 1, Ilmaislehdet 1) 3 1 1, -2,3 Aikakauslehdet 1) 5 5 13,5 -,2 Kirjat 1) 15,3,0 Kustannustoiminta yhtensä 2 1 2 56,5-3,0 Televisio 2) 1 2 1 060 2, -3, Radio 60 63 1, 3, Internetmainonta Sähköinen viestintä yhteensä 26 1 26 1 0 Äänitteet 1) 5 5 1,6 0,6 Video 61 1,6-3,1 Elokuvateatterit Tallenneviestintä yhteensä Koko joukkoviestintä 1) Sisältää myös digitaalisen myynnin. 5 2 3 36 21 3 2) Sisältää myös Yleisradion julkisen palvelun radiotoiminnan., 3, 2,5 5, 6, -1,5 26,0 -, -2, Helsinki 1.11.2016 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
Sähköisen viestinnän arvo laski 1,5 prosenttia. Sähköisen viestinnän osuus mediamarkkinoista on tällä vuosituhannella kuitenkin kaksinkertaistunut noin viidenneksestä lähes neljäänkymmeneen prosenttiin. Osuutta mediamarkkinoista on kasvattanut internetmainonta ja erityisesti televisioliiketoiminta. Joukkoviestintämarkkinat (%) Kustannustoiminta (sis. sanoma- ja ilmaislehdet, aikakauslehdet ja kirjat) laski edellisvuoteen verrattuna kolme prosenttia. Kustannustoiminnan osuus mediamarkkinoista on laskenut tällä vuosituhannella yli 0 prosentista 5 prosenttiin. Vuonna suurinta lasku oli aikakauslehdissä, joiden markkinat supistuivat yli prosenttia edelliseen vuoteen nähden. Tallennemarkkinoiden osalta videotallenteiden myynti laski edelleen. Elokuvateattereilla sen sijaan on takanaan hyvä vuosi lipunmyyntiä ja elokuvamainonnan kehitystä tarkasteltaessa. Aiemmista vuosista poiketen vuoden joukkoviestintämarkkinat-laskelmaan ei sisälly suoramainontaa. Vuoden laskelmassa suoramainonta on poistettu myös aiemmilta vertailuvuosilta. Suoramainonnan osuus mediamarkkinoista on laskenut tällä vuosituhannella noin yhdeksästä prosentista vuonna noin viiteen prosenttiin vuonna. Edellä esitetyt laskelmat joukkoviestintämarkkinoista ovat loppukäyttäjätasoisia: esimerkiksi sanomalehtimarkkinoiden kokoa kuvaava luku muodostuu lehtien vähittäishintaisesta tilaus- ja irtonumeromyynnistä sekä mainostuloista. Luvut sisältävät kotimaisen tuotannon ja tuonnin, mutta eivät vientiä. Internetmainonta ja muut mediaryhmät sisältävät jonkin verran päällekkäisyyttä. 2
Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Sektoreiden osuudet joukkoviestintämarkkinoista, %... Liitetaulukko 2. Sanomalehtien tuottojakaumat, %... Liitetaulukko 3. Aikakauslehtien tuottojakauma, %... Liitetaulukko. Radiomainonta, %...5 Liitetaulukko 5. Televisiotoiminnan (antenni + kaapeli + satelliitti) tuotot, %...6 Laatuseloste: Joukkoviestintä... 3
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Sektoreiden osuudet joukkoviestintämarkkinoista, % Vuosi Kustannustoiminta % Sähköinen viestintä % 2 20 1 21 0 21 6 6 6 2 6 200 66 26 200 6 2 200 63 20 62 61 32 60 5 35 5 3 5 3 Lähde: Joukkoviestintä- ja kulttuuritilastot. Tilastokeskus Tallenneviestintä % 6 6 Yht. milj 3 1 3 16 3 2 3 1 3 3 3 2 3 3 0 3 0 3 5 0 0 3 0 3 36 3 Liitetaulukko 2. Sanomalehtien tuottojakaumat, % Vuosi 200 200 200 20 Päivälehdet Ilmoittelu 5 56 5 5 Tilaukset ja irtonumerot 2 5 5 5 51 Yhteensä Muut sanomalehdet Ilmoittelu 5 5 51 51 Tilaukset ja irtonumerot Vuoteen 200 asti vain tuotot painetuista lehdistä. Verkkojulkaisujen tuotot sisältyvät vuodesta 20 lähtien. Ilmoittelu sisältää varsinaisen mainonnan lisäksi myös luokitellun ilmoittelun kokonaisuudessaan. Lähde: Sanomalehtien Liitto 1 Yhteensä Liitetaulukko 3. Aikakauslehtien tuottojakauma, %
Vuosi 200 200 200 20 Tilaukset 5 5 60 61 62 62 62 63 6 6 0 6 0 3 Irtonumeromyynti Mainonta Luvut ovat arvioita. Lähde: Joukkoviestintä- ja kulttuuritilastot. Tilastokeskus 32 2 2 20 1 1 Liitetaulukko. Radiomainonta, % Vuosi Valtakunnallinen mainonta 200 200 200 20 Lähde: RadioMedia 5 60 63 61 63 6 0 1 5 5 3 3 0 Paikallinen mainonta 0 3 3 3 2 26 2 2 5
Liitetaulukko 5. Televisiotoiminnan (antenni + kaapeli + satelliitti) tuotot, % Vuosi 200 200 200 20 Tv-maksu/Yle-vero Mainonta 0 2 1 0 2 3 Tilaukset/Maksu-TV Luvut ovat arvioita. Lähde: Joukkoviestintä- ja kulttuuritilastot. Tilastokeskus Arvion lähteet: FiCom, Finnpanel, TNS Gallup, Viestintävirasto, Yhtiöiden toimintakertomukset 2 2 2 2 26 2 2 3 12 16 Tilaukset/Kaapeli-tv:n perusmaksut 11 11 13 15 1 11 11 6
Laatuseloste: Joukkoviestintä 1. Relevanssi Tilasto kuvaa joukkoviestinnän eri osa-alueita ja niiden muodostamaa kokonaisuutta. Joukkoviestintä on jaettu seuraaviin kokonaisuuksiin: joukkoviestinnän talous ja kulutus, sanomalehdet, aikakauslehdet, televisio, radio, verkkomedia. Kirjoja sekä ääni- ja kuvatallenteita kuvataan suppeasti joukkoviestinnän taloutta ja kulutusta koskevan yleiskatsauksen yhteydessä. Joukkoviestintää kuvataan tilastossa useista eri näkökulmista kuten talous, yritysrakenne, vienti ja tuonti, työvoima, sisällöt ja tarjonta, käyttö ja kulutus. Tiedot kuvaavat koko Suomea. Tilasto ei sisällä alueellisia tarkasteluja. Tilasto sisältää myös kansainvälisiä vertailutietoja. Joukkoviestintätilastot perustuvat useisiin eri lähteisiin. Valtaosa primäärilähteistä on ulkopuolisten tahojen (mm. viestintäsektorin toimialajärjestöt sekä markkinatutkimuslaitokset) tuottamia tilastoja, tutkimuksia ja muita aineistoja. Osa lähteistä on Tilastokeskuksen tutkimuksia ja muita aineistoja (mm. yritysrekisteri, kulutustutkimus, ulkomaankauppatilastot, ajankäyttö- ja vapaa-aikatutkimukset). Tilasto on tarkoitettu monien eri toimijoiden kuten hallinnon, tutkijoiden, yritysten, alan koulutuslaitosten, järjestöjen ja joukkoviestimien käyttöön. Joukkoviestintätilaston tietosisältöä arvioidaan ja uudistetaan jatkuvasti. 2. Menetelmäkuvaus Tilaston tiedot perustuvat erityyppisiin lähteisiin. Osa on hallinnollisiin ja muihin rekistereihin perustuvia kokonaisaineistoja. Osa lähteistä taas on otostutkimuksia. Primäärilähdeaineistot ovat lähtökohtaisesti muualla julkaistuja. Ulkopuoliset tahot tuottavat kuitenkin osan tiedoista pyynnöstä omista rekistereistään. Merkittävä osa joukkoviestintätilastojen taulukoista on jatkojalostettuja. Aineistoa valittaessa ja taulukoiden jalostusvaiheessa sovelletaan laatuharkintaa ja lähdekritiikkiä. Osa-alueiden kuvauksessa käytettävistä lähteistä samoin kuin lähdeaineistojen käytettävyydestä tehdään taustaselvityksiä. Keskeisimmät metatiedot kerrotaan taulukoiden alaviitteissä. Tilastokeskuksen muihin tilastoihin ja tutkimuksiin perustuvien taulukoiden laajemmat metatiedot löytyvät kyseisten tilastojen ja tutkimusten laatuselosteista Tilastokeskus.fi:ssä. Muiden lähteiden tietoihin perustuvien taulukoiden metatietoja on saatavissa kyseisistä organisaatioista. Tietolähde mainitaan kunkin yksittäisen taulukon yhteydessä. Vuoteen asti julkaistuissa painetuissa Joukkoviestimet - Finnish Mass Media -kokoomajulkaisuissa on myös lähteiden tuottajien yhteystiedot. 3. Oikeellisuus ja tarkkuus Tilastojen luotettavuuteen vaikuttavia seikkoja ja epävarmuustekijöitä kerrotaan taulukoiden alaviitteissä. Tarkemmat tällaiset tiedot löytyvät tietojen alkuperäislähteiden metatiedoista.. Ajantasaisuus Joukkoviestintätilastoja päivitetään jatkuvasti. Valtaosa tiedoista on vuosittaisia aikasarjatietoja. Tiedot ovat lopullisia tietoja. Mikäli tieto on ennakkotieto, se kerrotaan alaviitteessä.
5. Saatavuus Tiedot julkaistaan sähköisesti Joukkoviestintätilaston taulukkopalvelussa. 6. Vertailukelpoisuus Aikasarja-aineisto on pääosin vuosittain vertailukelpoista. Mahdolliset katkokset aikasarjoissa on merkitty taulukoihin.. Yhtenäisyys Joukkoviestintätilaston tietosisältöä arvioidaan ja uudistetaan jatkuvasti säilyttäen samalla tasapainoinen kokonaiskuva ilmiöalueesta. Joukkoviestintää kuvataan tilastossa vakiintuneista näkökulmista kuten talous, yritysrakenne, vienti ja tuonti, työvoima, sisällöt ja tarjonta, käyttö ja kulutus.
Kulttuuri ja viestintä 2016 Lisätietoja Kaisa Saarenmaa Tuomo Sauri Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma 02 1 351 02 1 3 joukkoviestimet.tilastokeskus@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Joukkoviestintä- ja kulttuuritilastot. Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 02 1 20 www.tilastokeskus.fi ISSN 16-0 = Suomen virallinen tilasto ISSN -632 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi