Åkrar ger energi. Ruokohelpiä jopa 100 000 hehtaarille

KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 1/2004 KARLEBY ENERGIS KUNDTIDNING Åkrar ger energi Ruokohelpiä jopa 100 000 hehtaarille SATEISTA EDULLISTA SÄHKÖÄ? KESTÄVÄN KEHITYKSEN MONET KASVOT KAUKOLÄMMÖLLÄ KASVIHUONEKAASUT VÄHEMMIKSI NETISSÄ PÄÄSEE PITKÄLLE

Vuotta År Sauna- ja sähkölaitoksesta, kaupungin kylvettäjästä ja valaisijasta, Kokkolan Energiaksi, joka yhä kylvettää, valaisee ja lämmittää. Sisältö 1/2004 Sateista edullista sähköä? 2 Förmånlig el tack vare regn? Kestävän kehityksen monet kasvot 4 Energia kestävän kehityksen tielle Kokkolassa Kaukolämmöllä kasvihuonekaasut 8 vähemmiksi Åkrar ger energi 10 Ruokohelpiä jopa 100 000 hehtaarille Energiauutisia 12 Netissä pääsee pitkälle 14 Julkaisija / publicerare: Kokkolan Energia / Karleby Energi Postiosoite / postadress: PL / PB 165 67101 KOKKOLA / KARLEBY Katuosoite / gatuadress: Varastotie 3 / Förrådsvägen 3 Puhelin / Telefon (06) 828 9111 Telefax (06) 828 9205 Päätoimittaja / huvudredaktör: Juhani Paananen Toimituskunta / redaktion: CreaMedia / Juha Erkkilä ja Leena Hjelt Kokkolan Energia / Tapio Härkönen ja Maria Kakkuri Kuvat / bilder: Kuvatiimi / Tomi Hirvinen ja Roy Pietilä Käännökset / översättning: Carita Mäki-Ullakko Ulkoasu / layout: CreaMedia / Tanja Känsäkoski Painopaikka / tryckort: ArtPrint Painosmäärä / upplaga: 20 000 kpl / st Lyhyet sähkökatkot lähes historiaan 16 Korta elavbrott så gott som historia

Hyvät asiakkaamme Huhtikuussa 1904 teki Kokkolan kaupunginvaltuusto kauaskantoisen päätöksen rakentaa oma sähköja saunalaitos Kokkolaan Rantakadun varrelle. Silloiset lupa-, kilpailuttamis-, rakentamis- ja asennusprosessit etenivät tämän päivän mittapuun mukaan käsittämättömän nopeasti. Voimala valmistui rakentamispäätöksestä sähköntuotantoon 19 kuukaudessa, eikä rakennus ole mikään peltihalli, vaan seisoo tänäkin päivänä ylväänä paikoillaan, Keski-Pohjanmaan liiton toimipisteenä. Kokkolan Energian satavuotisen taipaleen voi jakaa kahteen noin 50 vuoden jaksoon. Ensimmäiset 50 vuotta toimimme kaupunkimme kylvettäjänä ja valaisijana. Lähes kaikki tuotettu ja ostettu sähkö käytettiin kaupunkimme kotien ja kujien valaisuun. Jälkimmäiset 50 vuotta ovat merkinneet sähkön tunkeutumista yhteiskunnan kaikkiin toimintoihin. Nykyinen yhteiskuntamme on täysin halvautunut ilman sähköä. Tämä riippuvuus on valtava haaste sähkönjakelujärjestelmän toimintavarmuudelle kaikissa olosuhteissa. Jotta tähän haasteeseen voidaan vastata on tehtävä valtavasti investointeja, jotka nykymuodin mukaisessa kvartaalitaloudessa ovat epämuodikkaita. Sata vuotta sitten olimme kaupungin suurin kylvettäjä. Niin olemme myös tänään. Kylvetyspaikka vain on yksityisyyden lisääntyessä siirtynyt koteihin. Sata vuotta sitten biovoimalan lämpö käytettiin saunavesien lämmittämiseen, nyt uuden biovoimalan lämmöllä ja sähköllä lämmitetään suurin osa kaupungista. Sata vuotta sitten suurin ongelma voimantuotannossa oli kuivien halkojen saanti. Tänä päivänä suurin ongelma on täysin sama, vaikka laitoksessa palaa kaikki mitä voi puuksi sanoa. Bästa kunder april 1904 fattade Gamlakarleby stadsfullmäktige ett långtgående beslut om att bygga ett eget elektricitetsverk och en badinrättning i Gamlakarleby vid Strandgatan. Dåtida tillstånds-, konkurrens-, byggnings- och installeringsprocesser framskred ofattbart snabbt enligt dagens måttstock. Kraftverket stod färdigt för elproduktion 19 månader efter att beslutet om byggandet fattades, och det är ingen plåthall det handlar om, utan byggnaden står stadigt kvar än i dag som verksamhetspunkt för Mellersta Österbottens förbund. Karleby Energis 100-åriga verksamhet kan delas in i två perioder på ca 50 år. De första 50 åren fick stadsinvånarna tvätta sig rena hos oss och vi försåg dem med ljus. Så gott som all elektricitet som producerades och köptes användes för att lysa upp stadens hus och gränder. Under de senare 50 åren har elektriciteten trängt sig in i samhällets alla funktioner. Vårt nutida samhälle är helt förlamat utan el. Detta beroende utgör en enorm utmaning för eldistributionssystemets funktionssäkerhet under alla omständigheter. För att kunna svara på denna utmaning måste väldiga investeringar göras, som i modern kvartalsekonomi är omoderna. För hundra år sedan var vi stadens största baderska. Så är vi också i dag. Platsen där stadsinvånarna badar har dock i och med ökad intimitet flyttats till hemmen. För hundra år sedan användes biokraftverkets värme för att värma upp bastuvattnet. Med det nya biokraftverkets värme och elektricitet uppvärms nu största delen av staden. För hundra år sedan var det största problemet i kraftproduktionen tillgången till torrt vedträ. I dag är det största problemet precis detsamma, även om man i kraftverket kan bränna allt man kan kalla trä. Mieluisia lukuhetkiä toivottaa / Med önskan om angenäma läsestunder Juhani Paananen energiajohtaja / energiverksdirektör juhani.paananen@kokkola.fi SAUNA JA SÄHKÖLAITOS 1

Markkinat vaikuttavat sähkön hintaan Kokkolassakin, sanoo myyntiosaston johtaja Tapio Härkönen. Sateista edullista sähköä? Näin sateisesta kesästä soisi saavan edes sen ilon ja hyödyn, että sähkölasku pienenee. Ihan näin paljon sateiden armoilla emme kuitenkaan ole. Sateet heiluttavat sähkön hintaa markkinoilla Skandinaviassa, se on totta: perussähköntuotanto, ydinvoima ynnä muut, pysyy vakaana, mutta sadanta on se, joka vaihtelee. Kokkolan Energian myyntiosaston johtaja Tapio Härkönen esittelee tietokoneeltaan www.nordpool.no - osoitteesta, miten vesimäärä altaissa Norjassa heiluttaa markkinahintaa hurjaa siksakkia ylös ja alas Skandinaviassa. Härkönen valistaa, että Kokkolan Energian myymän sähkön hinta ei heilahtele kuten markkinahinnat. - Markkinat kyllä vaikuttavat hintoihin Kokkolassakin, mutta vasta pitkässä juoksussa, huomauttaa Härkönen. - Ja tällöinkin nousut tai laskut tapahtuvat tasaisesti. Hän korostaa, että Kokkolan Energiassa yhteisesti sovittu päämäärä on olla kokkolalaisille, meille niin sanotuille toimitusvelvollisille, yksi maan edullisimmista sähkönmyyjistä. Tällä saralla yhtiö on onnistunut, sillä se on kyennyt pitämään kaupunkilaiset asiakkainaan ja saanut jopa uusia muualta maasta. Ulkopuolisia pienasiakkaita 2 SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

on liki 2000 ja lisää tulee koko ajan, vaikka heille myytävä sähkö on huomattavasti kalliimpaa kuin kokkolalaisille. Aurinkoa, kiitos Härkönen valistaa lisää. Sateiden sijaan Kokkolan Energian asiakkaan kannattaa jo sähkölaskunsakin takia toivoa aurinkoisia, kuivia kesiä. Hänen mukaansa turvetta ja puuta polttavalla Pohjanmaalla kuivuus on hyvästä. Kun maa ei ole märkää, turvetyömailla hommat hoituvat sutjakkaasti ja hyvin palavaa polttoainetta löytyy uuneihin Kokkolaan. Omien voimalaitososuuksien, joista saadaan yhteensä 500 terawattituntia vuodessa, ansiota on, että Kokkolan Energia ei ole markkinahintojen riepoteltavissa kuten osa energialaitoksista. Oma tuotanto on takuu siitä, että sähköä pystytään myymään edullisesti. Härkösen mielestä on kohtuullista, että energialaitos tulouttaa kaupungille nyt noin kaksi miljoonaa euroa. Kaupunki on aina ollut se riskinottaja isoja investointeja tehtäessä. Härköstä harmittaa, ettei voimalaitoksessa ole pystytty polttamaan puuta siinä määrin kuin toivottiin. Sitä oli tarkoitus käyttää niin paljon kuin mahdollista, nyt on menty alle vähimmäistavoitteen eli 50 prosentin. Teknisesti puuta on mahdollista polttaa jopa 85 prosenttia polttoainetarpeesta. Maakunnassa on puulle liian monta ottajaa. Näin märän kesän jäljiltä turpeestakin on pulaa. Uusia, mahdollisimman saasteettomia polttoaineita etsitään koko ajan. Norjan sateet ratkaisevat Sähkön markkinahinnasta kiinnostuneen kannattaa seurata säitä eritoten Norjassa, mutta myös Ruotsissa. Norja on ratkaisevassa asemassa, sillä siellä valjastettua vesivoimaa on ylivoimaisesti eniten ja niin paljon, ettei sadanta voi olla vaikuttamatta hintoihin Suomessakin. Hyvin kuivina vuosina hinnat hypähtävät ylös. Esimerkiksi viime vuonna altaat Norjassa olivat ihan tyhjät ja hinnat nousivat korkealle. Tänä vuonna on satanut myös Norjassa, minkä vuoksi nyt hinnat liikkuvat vuoden 2002 tasolla. Härkönen havainnoi kuivien jaksojen mielenkiintoista kyllä tulevan noin seitsemän vuoden sykleissä. - Suomessa vesivoimaa on niin vähän, ettei sadanta riitä vaikuttamaan markkinahintoihin. Pohjoismaiden energiantuotannosta 47 prosenttia on vesivoimaa, 24 ydinvoimalla tuotettua ja 27 prosenttia muuta lämpövoimaa. Vain 2 prosenttia tulee uusiutuvista lähteistä. Norjassa energia tulee 99-prosenttisesti vesivoimasta, Ruotsissa 40 ja Suomessa 12-prosenttisesti. Suomi tuottaa suurimman osan, 61 prosenttia, tarvitsemastaan energiasta ns. muilla lämpölähteillä, mikä tarkoittaa puuta, turvetta ja kivihiiltä. Tapio Härkösen huoneen seinällä on Kioton hiilidioksidisopimusta kuvaava kaavio. Hän on tehnyt MBAtutkimuksen erilaisista asenteista energiamuotoja kohtaan. Miestä oikeasti huolestuttaa maailman meno: mitä enemmän ja mitä halvempaa energiaa on tarjolla, sitä enemmän ihmiset sitä käyttävät ja sitä ahkerammin he ostavat uusia hilavitkuttimia. - Jos sähkönkulutusta todella halutaan vähentää, sen hintaa on korotettava reilusti, mies ynnää. Tällä tiellä ei olla missään päin maailmaa. Skandinaviassa kulutuksen arvioidaan kasvavan 27 TWH:ta eli 1,4 prosenttia joka vuosi. Teksti: Leena Hjelt Kuva: Roy Pietilä Förmånlig el tack vare regn? Regn får elpriset att fluktuera på marknaden i Skandinavien, det stämmer: elproduktionen med kärnkraft och andra former hålls stabil, men det är produktionen med vattenkraft som varierar. Försäljningsavdelningens chef Tapio Härkönen upplyser, att priset på den el Karleby Energi säljer fluktuerar inte såsom marknadspriserna. - Marknaden inverkar nog på priserna även i Karleby, men först i det långa loppet och i jämn takt, anmärker Härkönen. Ett gemensamt överenskommet mål vid Karleby Energi är att vara en av landets förmånligaste elförsäljare för karlebyborna. Med detta har energiverket lyckats, då det kunnat bibehålla stadsborna som sina kunder och t.o.m. fått nya kunder från andra delar av landet. Även med tanke på elräkningen är det mera lönsamt för Karleby Energis kund att i stället för regn hoppas på soliga och torra somrar. I Österbotten, där det bränns torv och ved, är det bra om marken inte är våt: då löper torvupptagningen smidigt och bränsle som brinner bra hittar sin väg till ugnarna i Karleby. SAUNA JA SÄHKÖLAITOS 3

Kestävän kehityksen monet kasvot Yleisesti ajatellaan, että nykyinen talouden kehitysmalli on tuhlaavainen, lyhytnäköinen ja vaarallinen sekä ihmisille että ympäristölle. Itse asiassa se on kestämätön. Kestävästä kehityksestä on toisilleen täysin vastakkaisia näkemyksiä. 4 SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

vaa kuivuutta tulvia ja myrskyjä sekä merkittäviä muutoksia elintärkeissä ekojärjestelmissä, esimerkiksi koralliriutoissa ja metsissä. Kestämätön käyttö kuuluu tiukasti nykyaikaiseen elämään. Fossiiliset polttoaineet tuottavat vaarallisia kasvihuonekaasupäästöjä, silti niiden osuus maailman energiantuotannosta on 80 prosenttia. Lähes 70 prosenttia valtameristä on kalastettu miltei tyhjiin. Väestön määrä kasvaa eniten maissa, joissa jo ennestään on eniten nälkäisiä. Energiantuotanto on perustekijöitä Kasvu ei ole kestävää ilman luonnon suojelua. Jotkut vastustavat muutoksia vetoamalla niiden kalleuteen. Todellisuudessa kustannustehokkaita teknologioita on jo olemassa. Yksi kestävää kehitystä edellyttävä avainala on energiantuotanto. Se on sekä kestävän kehityksen että maailman laajuisen lämpenemisen ydin. Sähköä vailla on kaksi miljardia ihmistä. Miten heitä autetaan niin, ettei ympäristö saastu ja lämpeneminen lisäänny? Vastaus on energiatehokkuudessa, uudistuvissa energisvaroissa ja fossiilisten polttoaineiden puhtaammassa käytössä. Toiset kaksi miljardia käyttävät polttoaineita, jotka edistävät kasvihuoneilmiötä ja myrkyttävät ympäristöä. Tästä aiheutuu useita miljoonia ennen aikaisia kuolemia joka vuosi. Vastaavanlaisiin ponnistuksiin on ryhdyttävä kaikilla aloilla. On luotava maailmanlaajuisen uusi toimintamalli, jossa teollisuusmaiden on otettava ohjat. Vastuu on silti myös kehitysmailla. Ne eivät hyödy siitä, että tekevät samat kestämättömät virheet kuin teollisuusmaat. YK:n paneelin raportissa on hyviäkin uutisia. Julkinen tietoisuus on kasvanut. Yhteiskunta on sitoutunut. Yksityinen sektori alkaa hyödyntää vihreän teknologian mahdollisuuksia. Aika kestävään kehitykseen on kuitenkin loppumassa. Me saatamme olla menossa oikeaan suuntaan, mutta liian hitaasti. Uuden vuosisadan suurimpana haasteena onkin käydä käsiksi abstraktilta vaikuttavaan ajatukseen, kestävään kehitykseen ja muokata se päivittäiseksi realiteetiksi tavallisten ihmisten elämään. YK:n hallitusten välinen ilmastopaneeli ennustaa ilmaston lämpenemistä. Teksti on hyytävää luettavaa. Paneeli varoittaa esimerkiksi jäätikköjen ja napajäiden sulamisesta, mikä johtaa merenpintojen nousuun. Se po- Hyvä vai paha hiilidioksidi Mitä on kestävä kehitys? Kuka sen määrää ja määrittelee? Moni allekirjoittaa Brundtlandin komission kannan, että tulevillekin sukupolville on jätettävä elinkelpoinen ympäristö. Mutta toteutuksesta on toisilleen jopa täysin vastakkaisia näkemyksiä. Ihmisiä jakavat Suomessakin viides ydinvoimala, Vuotoksen alla, Natura-ohjelma, liito-oravat vastaan moottoritiet. Hiilidioksidi jakaa ihmiset kahtia maailmalaajuisesti. Toisen koulukunnan edustajat uskovat sen olevan tärkein niistä kasvihuonekaasuista, jotka aiheuttavat haitallisia muutoksia ilmakehässä ja jonka pitoisuuksiin ihminen toiminnallaan vaikuttaa. Tätä koulukuntaa edustaa muun muassa EU. SAUNA JA SÄHKÖLAITOS 5

Koulukunnan kanta on, että jos hiilipitoisuuden kasvua ei saada nopeasti pysäytettyä, seuraukset ovat katastrofaalisia: ilmasto lämpenee, napajäätiköitä sulaa, tulvat ja hirmumyrskyt lisääntyvät - maapallo muuttuu elinkelvottomaksi. Koulukunnan mielestä maailma pelastuu lopettamalla fossiilisten polttoaineiden polttaminen. Hiilidioksidin haittavaikutuksia vähättelevien joukko on suuri ja siihen kuuluu vaikutusvaltaisia ihmisiä, mm. presidentit George W. Bush ja Vladimir Putin. USA esimerkiksi ei ole allekirjoittanut Rion ja Kioton sopimuksia, koska se katsoo hiilidioksidin olevan osa luontoa eikä varsinainen päästö. Myös merkittävä joukko tiedemiehiä ja kansalaisaktivisteja katsoo maapallon puskuroivan hiilen aiheuttamia muutoksia. Rohkeimpia väittämiä on, että lisääntynyt hiilidioksidipitoisuus maapallon ilmakehässä parantaa ihmisen ja luonnon elinoloja. Koulukunta uskoo lehtivihreän kasvun lisääntyvän ja sitovan ylimääräisen hiilen yhteyttämisprosessissa uuteen biomassaan. Tästä seuraa mm., että myös autiomaat alkavat kasvaa uutta lehtivihreää ja sitovat edelleen ylimääräistä hiiltä itseensä. Lisääntyneen yhteytyksen oletetaan tuottavan maapallolle enemmän vaaleampia puulajeja, kuten lehtipuut, ruoho ja pensaat, jotka heijastavat auringon säteilyä takaisin avaruuteen ja näin puolestaan estävät maapallon lämpenemistä. Ihminen on pahin kaikista! Pessimistien koulukunnassa ajatellaan kaiken teknologisen kehityksen johtavan ennen pitkää maapallon tuhoutumiseen. Tämä ajattelu saa voimansa tunteesta, jossa ihminen nähdään kykenemättömäksi hallitsemaan sotia, nälänhätää, aavikoitumista, ilmaston saasteita, globalisaatiota, eriarvoisuuden kasvua jne. Vahvistusta haetaan jopa Raamatusta. Koulukunnan tyypillisin edustaja on kalastaja ja lopun ajan julistaja Pentti Linkola. Mauno Saaren toimittamassa televisio dokumentissa Minun Uskoni Pentti Linkola puhuu seuraavasti: - Ihminen on pahin kaikista, joka tuhoaa kaiken. - Väestöä on vähennettävä, jopa aikuisväestöä. Länsimainen kulttuuri on ryöstäytynyt käsistä ja tästä ihmistyypistä olisi päästävä eroon. Kohtuullisen väestön Linkola kuitenkin sallisi jäävän maapallolle. - On turhauttavaa olla viisas typerysten joukossa. - Ihminen on typerin maan päällä elävä laji. - Luonto on täysin ihmisen armoilla. Rion ja Kioton sopimuksia Linkola pitää pelkkinä ilveilyinä. - Amerikka on ainoa rehellinen, koska ei lähtenyt niihin mukaan. Teeskentelijät kuten Suomi ja EU ovat pelkkiä ilveilijöitä, jotka eivät sammuta yhtään lamppua tai jätä yhtään kilometriä ajamatta näiden sopimuksien takia. - Ihminen oli evoluution erehdys ja jumalakin katui te-

koaan niin, että yritti hukuttaa koko väestön. - Raamattukin on taloudellista kasvua vastaan: Jeesus opetti: Heitä pois ainoa ihokkaasi ja seuraa minua. Samoin vuorisaarnasta käy ilmi, että se on markkinataloutta vastaan. - Ennen oli paremmin. Ihmiset olivat onnellisempia. - Tilanne on niin huono, että Jumalan olisi kohtuullista ilmoittautua. Vain väliaikainen ongelma? Optimistien koulukunta uskoo, että koko energiaongelma maapallolla on väliaikainen - tulevaisuudessa energia voidaan tuottaa uusilla energiantuotantomuodoilla edullisesti ja saastuttamatta luontoa. Ongelma on vain, miten tämä ylimenoaika eli ennen kuin uudet energiantuotantomuodot saadaan käyttöön, ratkaistaan niin, ettei maapalloa saastuteta liikaa. Vielä on vihreä koulukunta, jota edustavat uskovat, että koko energiantuotanto voidaan hoitaa tuulivoimalla ja metsistä saatavilla biopolttoaineilla ja näin toimimalla maapallo pelastuu. Tämän koulukunnan tyypillisimpiä edustajia on Vihreä liike etunenässään Satu Hassi. Teksti: Tapio Härkönen Aukeaman kuvat: Tomi Hirvinen Energia kestävän kehityksen tielle Kokkolassa Mitä on kestävä kehitys Kokkolassa? YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssin Rio de Janeirossa kehittelemä ajatus paikallisista agendoista käynnistyi kaupungissa vuoden 2003 alkupuolella. Tarkoituksena oli laatia kaikkien halukkaiden kaupunkilaisten voimin kestävän kehityksen toimintaohjelma, jota konferenssi suositteli maailman kaikille kunnille. Kokkola käyttää valtavasti energiaa. Sitä tarvitaan talojen lämmittämiseen ja valaisemiseen pitkinä, pimeinä, kylminä talvina. Vaikka talot ja muut toimitilat rakennetaankin poikkeuksellisen hyvin, energiankulutuksesta muodostuva lasku on merkittävä. Lisäksi elinkeinorakenne on huomattavasti energiaa kuluttavaa. Esimerkiksi Sinkkitehdas, OMG ja Kemira kuluttavat merkittävästi energiaa, etenkin sähköä. Nämä samat tehtaat ovat myös tärkeimpiä työnantajia alueella ja edullisella energiansaannilla on siten suuri merkitys koko Kokkolan ja lähialueen menestykseen ja tulevaisuuteen. Kokkolan Energia ja sen kautta kokkolalaiset ovat investoineet energiantuotantoon ostamalla Pohjolan Voiman voimalaitososuuksia. Niistä suuri osa on kestävän kehityksen mukaista energian tuotantoa, vanha vesivoimaa, biopolttoaineilla toimivia voimalaitoksia ja tuulivoimaa. Myös ydinvoima on hiilidioksidipäästötöntä ja siinä mielessä kestävän kehityksen mukaista tuotantoa. Kokkolan kestävän kehityksen agendassa päämääräksi asetettiin turvata edullinen, ympäristömyönteinen ja kestävän kehityksen mukainen energian tuotanto, jakelu ja kulutus. Tärkeintä on vähentää kasvihuonekaasuja suosimalla kaukolämmitystä sekä edistämällä biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien tuotantomuotojen käyttöä. Teksti: Tapio Härkönen SAUNA JA SÄHKÖLAITOS 7

Kaukolämmöllä kasvihuonekaasut vähemmiksi Kokkolan Energian kaukolämpöyksikön johtaja Tapio Keskikuru on jo kauan hehkuttanut kaukolämmön nimiin. Nyt hän saa puheisiinsa massiivista taustatukea Euroopan unionista, jossa on havaittu, että lämmön ja sähkön yhteistuotanto on merkittävin yksittäinen keino vähentää kasvihuonekaasuja. EU:n innostus juontaa Kioton ilmastokokouksen velvoitteesta vähentää kasvihuonekaasuja kaikkialla maailmassa. Unioni on ottanut haasteekseen kaksinkertaistaa lämmön ja sähkön yhteistuotannon alueellaan vuoteen 2010 mennessä. Nykyisellään se on vain yhdeksän prosenttia koko sähköntuotannosta. Lämmön ja sähkön yhteistuotannosta on velvoitteen ansiosta innostuttu myös Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Suomi on edelläkävijä, siksi sillä on myös merkittävä vientietu kasvavilla markkinoilla. Maan omasta kaukolämpötuotannosta 75 prosenttia ja sähköntuotannosta kolmasosa tulee yhdistetyistä prosesseista. Hyvä ympäristölle ja maakunnalle Kaukolämmön merkityksestä saa kokkolalaisittain varsin konkreettisen käsityksen, kun kuuntelee Tapio Keskikurun laskelmia: - Kokkolassa on korvattu 35 miljoonaa öljylitraa vuodessa kaukolämmöllä. - Kaupungin keskustan päivittäisestä liikenteestä on poistunut noin 20 öljytoimitusta. Kaupungin ilman on todettu selvästi parantuneen, kun yksittäisten talojen omat lämmönlähteet ovat käyneet vähiin. Keskitetty poltto on jatkuvan säädön ja tarkkailun alaisena, jolloin palaminen on yksittäistä öljykattilaa ja kakluunia täydellisempää. Puhdistustekniikkaa on saatu kehiteltyä niin pitkälle, että esimerkiksi pienhiukkaset pystytään poistamaan yli 99-prosenttisesti. Kaukolämpöyksikön johtajan mukaan yksi etu on sekin, että keskitetyssä järjestelmässä on mahdollista käyttää useita eri polttoaineita. Kokkolan voimalaitos polttaa turvetta ja puuta. - Lisäksi kaukolämpöverkostoon johdetaan Kemiran rikkihappotehtaan prosessilämpöä. Sen sijaan, että se laskettaisiin hukkaan lämmittämään merta, se siirtyykin putkia pitkin lämmittämään taloja. Ja lämpö on täysin päästötöntä. - Kaukolämmön hankinnassa öljyn osuus on vain kolme prosenttia. 8 SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

Keskikurulla on muitakin syitä iloita ja perustella näkemyksiään. Kaukolämpö ei ole vain ympäristön kannalta hyvä ratkaisu, vaan sillä on myös yhteiskunnallinen merkitys. Sen kotimaisuusaste on hyvin korkea, mutta mikä parasta, myös maakunnallisuusaste, joka nousee 97 prosenttiin. - Kaukolämpö osaltaan edistää maakunnan hyvinvointia. Se tuo työpaikkoja ja raha jää kiertämään Keski- Pohjanmaalle. Kannattavuusraja tulee vastaan Keskikuru löytää niin vankkoja perusteluja kaukolämmön käytölle, että on pakko kysyä, mitä ongelmia siinä on ilmennyt. Nyt mies joutuu miettimään. - Tietenkin kaukolämmöllä on kannattavuusraja, jota pidemmäksi verkkoa ei enää kannata rakentaa. Oma voimalaitos laajensi tätä aluetta. Lähivuosina meidän on lisää varatehoa saadaksemme investoitava uuteen varalämpökeskukseen nykyisten Koivuhaan ja Kosilan lisäksi. Kannattavuusrajaa Keskikuru tarkentaa, että esimerkiksi Isokylä ylittää rajan osittain, samoin Jokilaakson alue jota nyt selvitetään. - Meidän on aina saatava tietty määrä asiakkaita mukaan, ennen kuin verkko kannattaa vetää. Tällä hetkellä kokkolalaiskiinteistöistä 1600 on kaukolämmön piirissä eli 24000 asukasta. Prosenteissa luku tarkoittaa 67:ää. Keskikuru luonnehtii lukua hyväksi. - Meillä on ollut kolmena viime vuonna laajentumisvaihe, jona aikana uusia asiakkaita on tullut 500 lisää. - Uudet kiinteistöt liittyvät sataprosenttisesti verkkoon aina, kun niillä on mahdollisuus, huomauttaa päällikkö. Kustannukset jakautuvat siten, että energialaitos rakentaa verkoston ja asentaa laitteet mittaussysteemeineen rakennuksen sisälle. Kiinteistönomistaja hankkii laitteet sekä maksaa liittymismaksun. Tekniikka pisimmällä Keskikuru huomauttaa, että Suomi on Euroopan edelläkävijä lämmön ja sähkön yhteistuotannossa sikäli, että täällä tekniikka on viety pisimmälle aina alkulähteiltä kiinteistökohtaisiin laitteisiin. Mutta mihin kiilautuu kaukolämmön hinta nyt, kun EU ryhtyy vuoden alusta käymään kauppaa päästöoikeuksilla? Siihen Keskikuru ei osaa antaa tarkkaa vastausta, mutta hän on varma hinnan säilyvän kilpailukykyisenä muihin, saastuttavampiin polttoaineisiin, esimerkiksi öljyyn, verrattuna. Kaukolämmön kotimaisuus- mutta myös maakunnallisuusaste ovat hyvin korkealla, korostaa kaukolämpöyksikön johtaja Tapio Keskikuru. Teksti: Leena Hjelt Kuva: Roy Pietilä SAUNA JA SÄHKÖLAITOS 9

Staffan Gåsström i Såka i Karleby är en ung jordbrukare med experimentlust. Om ett år skördar han ren energi från sina åkrar. Ruokohelpiviljelijät, isä ja poika, Staffan ja Daniel Gåsström. Åkrar ger energi Staffan Gåsström blev intresserad av rörflen och ett projekt i samband med det då han läste om det för några år sedan. Han fick veta att Pohjolan Voimas mål är att utvidga rörflensodlingen att omfatta totalt 4000 hektar på Österbottens område. För att få veta mera deltog Gåsström i ett informationstillfälle som ordnades angående växten och odling av den och inledde ett experiment på våren för ett år sedan med 1,5 hektar. I sommar sådde han ytterligare närapå tio hektar. Totalt har han 86 hektar mark, därutöver över 70 kor och ungt boskap. Den unga jordbrukaren kan ännu inte berätta om sina erfarenheter med rörflen, eftersom han kan skörda först om ett år. Men hittills har växten vuxit kraftigt, så det ser bra ut. Tack vare att rörflen är lättskött har odlingen av det sist och slutligen varit en lätt lösning. Gåsström, som odlar säd och vall, har starka motiveringar för sitt experiment: - Rörflen ger en säker intäkt. Han vet att runt om i landskapet går det åt hur mycket som helst som bränsle. Det kan odlas på avlägsna åkrar, eftersom det kräver lite arbete det enda man behöver göra är att bekämpa kvickrot innan man odlar, ogräsväxter efter odlingen och att gödsla något i ett senare skede. Marken behöver inte vara av god kvalitet, växten kräver inget högt ph-värde. Det lönar sig att odla växten på områden som till formen är besvärliga för maskiner. - Det enda problemet kan vara åkerns bärförmåga under skördetiden. Rörflenet torkar under vintern och borde skördas så torr som möjligt, kanske redan då tjälen ligger i jorden. Priset ännu ett frågetecken Priset på växten är något Gåsström kritiserar: det har inte varit något vidare. Å andra sidan kan mycket hända under ett år, och man har lovat odlaren att priset stiger. Ett frågetecken är utsläppshandeln, som inleds i början av året, då de för miljön skadliga energiformerna prissätts. Som ren energiform bibehålls rörflenet som gratis bränsle. Människor har varit nyfikna på Gåsströms experiment. En del av dem har t.o.m. gett sig ut på åkern och bekantat sig med rörflenet. Experimentet med den nya växten har dock inte gjort odlaren tokig i andras ögon. Åtminstone har ingen sagt så direkt. - Det vet man ju inte, vad det pratas bakom ryggen, skrattar den unga odlaren. Teksti: Leena Hjelt Kuva: Tomi Hirvinen 10 SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

Ruokohelpiä jopa 100 000 hehtaarille Pohjolan Voimalla on ruokohelpin varalle suurisuuntaisia suunnitelmia. Ensi vuonna päättyvä ruokohelpi-projekti Pohjanmaalla haluaa kasvia viljeltäväksi 4000 hehtaarille. Tämä on kuitenkin vasta alkua. Hankintapäällikkö Juha Poikolan mukaan yhtiö tavoittelee viljelyn laajentamista koko maahan sekä hehtaarimäärän nostoa muutamassa vuodessa 10 000:een ja vielä tällä vuosikymmenellä jopa 100 000:een. Poikola pitää tavoitetta perusteltuna ja realistisena. Tarkoitus on korvata kymmenen prosenttia valtakunnan turpeen käytöstä. Turvetta ei lasketa uusiutuvaksi energianlähteeksi. - Maamme energiantuotannolle määrällä ei ole vielä sittenkään suurta merkitystä, mutta kasvihuonekaasujen kannalta kyse on miljoonan tonnin vuosittaisesta vähennyksestä, Poikola perustelee yhtiön linjausta. Vuoden alusta alkava kansainvälinen päästökauppa painaa päälle, päästöttömiä ratkaisuja on löydyttävä, ja ruokohelpi on peltokasveista tällä hetkellä ylivoimaisesti järkevimmältä vaikuttava vaihtoehto. Peltoenergian mahdollisuudet on ymmärretty myös EU:ssa. Helpin koepoltot Pohjanmaan voimalaitoksissa ovat olleet lupaavia, mutta teknologiaa on yhä kehitettävä. Hankintapäällikön mukaan kasvi tunnetaan todella hyvin, sillä sitä on tutkittu koko 1990-luku. Niinpä Pohjolan Voima saattoi heti lähteä edistämään kasvin viljelyä. - Ja viimeistään vuodesta 2006 kasvi pärjää kannattavuudessaan viljalle, kun peltoenergia saa samat tuet, lupaa Poikola. - Nyt tarvitaan toimintaan tehokkuutta, suurimittaista viljelyä. Tavoitteet vielä marginaalissa Kokkolan voimalaitoksessa odotetaan ensimmäisten helpien kypsymistä polttokuntoon ensi syksyksi. Tuolloin polttoainetta tulee 20-30 hehtaarilta. Kokkolan Voimalla on tällä hetkellä kahdeksan sopimusviljelijää, jotka viljelevät tällä hetkellä energiakasvia kaikkiaan noin 74 hehtaarilla Yksi suurimmista tuottajista on Sokojalla asuva Staffan Gåsström, joka kasvattaa helpiä tällä hetkellä hieman yli 11 hehtaarilla. Hän voisi kuvitella viljelevänsä enemmänkin, kunhan kerää enemmän kokemuksia. - Ruokohelpistä on varma tuotto. Sitä menisi maakunnan uuneihin vaikka kuinka paljon, nuori viljelijä perustelee. - Se käy syrjäisille pelloille, koska se vaatii vähän työtä. Maa saa olla huonolaatuistakin, kasvi ei vaadi korkeaa ph:ta. Sitä kannattaa viljellä lohkoilla, jotka ovat koneille hankalanmuotoisia. Kokkolan Voima on ruokohelvestä energiaa projektissa mukana, koska yhtiö on Pohjolan Voiman tytäryhtiö. - Me olemme laskeneet realistiseksi tavoitteeksi 600 hehtaaria. Enempikään ei haittaa etenkin, jos helpi osoittautuu käytännössäkin hyväksi polttoaineeksi, korostaa voimalaitosjohtaja Veli-Matti Tuliniemi. Jos tavoite toteutuu, se tarkoittaa noin kymmentä prosenttia eli noin kuuttatoista gigawattituntia laitoksen biopolttoaineosuudesta, joka on nyt alle puolet kokonaistuotannosta. - Puuta ei ole tällä hetkellä alueeltamme saatavissa vielä tarvittavaa määrää, voimalaitospäällikkö huomauttaa. - Sahatuotteiden määrään ei pystytä vaikuttamaan, niitä tulee mitä tulee. Metsätähteiden ja nuorten metsien kunnostuksista saatavien tuotteiden määriä voisi vielä kasvattaa. Kantojen polttoon ei ole vielä otettu kantaa, katsotaan ensin ruokohelpi. Teksti: Leena Hjelt Kuva: Tomi Hirvinen SAUNA JA SÄHKÖLAITOS 11

Energiauutisia Tekstit: Leena Hjelt Valojen ja värien tanssia Energiapuistossa Luonto ja valo käyvät tiivistä, pehmeää, rytmistä vuoropuhelua keskenään ensi syksynä valmistuvassa Energiapuistossa. Suntin molemmille rannoille rakentuvassa puistossa valaistuksen perusidea hakee rytmiä myös uuden ja vanhan kohtaamisen ja suihkujen dynaamisen liikkeen avulla. Uutta ilmettä alueelle luovat vaihtuvat vuodenajat. Puisto muuntuu myös juhlavalaistukseen aina, kun aihetta on. Oman syvyytensä liikkeeseen tuo vesi. Suihkujen perusidea on muuttuva rytmi vaihtuvine valaistustilanteineen ja värivaloineen - tehoja ja valoja ohjataan tietokoneella. Koko komeutta taustoittaa uljaalla julkisivullaan vanhakaupunki, ja moderniksi valonauhaksi mukaan liittyy kaupungintalon edusta pylväsvaloineen ja käytävävalaistuksineen. Energiapuisto alkaa kaupungintalolta ja toiselta rannalta Pormestarinkadulta ja jatkuu Antti Chydeniuksen katuun. Nykyinen valaistus alueella on muutenkin uusimisen tarpeessa, joten ylimääräisiä kustannuksia aiheuttavat ainoastaan vesisuihkut. Energiapuiston on ideoinut energiajohtokunnan nimeämä juhlavuoden toimikunta ja sen on suunnitellut ääni- ja valosuunnittelija Ilkka Volanen Helsingistä. Valopuiston suunnitteluun ovat osallistuneet myös kaupungilta Markku Peltoniemi, Veli-Pekka Koivu ja Heikki Penttilä. Sähkömittarilukemat postitse Kokkolan Energia lähestyy tänä syksynä ensimmäistä kertaa omakotiasiakkaitaan kirjeellä, jossa kysytään sähkömittarilukemaa. Ihmisten toivotaan täyttävän kaavakkeen joko netin kautta tai palauttavan sen postitse energialle. Esimerkiksi kaupungin vesilaitos on toteuttanut vastaavaa käytäntöä jo vuosikaudet. Kokkolan Energia puolestaan on tähän saakka lähestynyt sähkömittarilukemapyyntöineen vain huvila-asukkaita. - Tarkoituksena on, että jatkossa mittari käydään lukemassa joka toinen vuosi ja joka toinen vuosi asiakkaita lähestytään postitse, kunnes nyt koekäytössä olevaa, mittarien kaukoluentaa saadaan laajennettua, selvittää käyttöpäällikkö Pekka Leppälä. Hän korostaa uuden käytännön koskevan vain omakotitaloja. Uudella käytännöllä haetaan kustannussäästöjä. Kauppaa kasvihuonekaasuilla Ensi vuoden alusta Euroopan unionin alueella alkaa päästökauppa, jonka tarkoituksena on hillitä ja pienentää kasvihuonekaasujen, lähinnä hiilidioksidien päästöjä ilmakehään. Päästökaupan ensimmäisessä jaksossa 2005-2007 yrityksille jaetaan päästöoikeudet ns. perintöoikeusmenettelyn mukaan ilmaiseksi. Tämä tarkoittaa, että yrityksen aiemmin aiheuttamat päästöt katsotaan päästöoikeudeksi. Jos päästöoikeus on pienempi kuin vuosittainen päästöjen määrä, yrityksen on joko pienennettävä päästöjään tai ostettava lisää oikeuksia toimijalta, jolla on myydä niitä. Toinen jakso, Kioton kausi, alkaa vuonna 2008, jolloin päästöoikeuksia edelleen vähennetään. EU:ssa kokonaispäästöjen määräksi on sovittu vuoden 1990 päästöjen määrä. - Kokkolan Energialle päästökauppa aiheuttaa lisäkustannuksia jonkin verran. Fossiilisia polttoaineita polttavat voimalaitososuutemme ovat saaneet perintömenettelyn kautta ensimmäiselle jaksolle lähes kaiken tarvitsemamme päästöoikeuden, arvioi myyntiosaston päällikkö Tapio Härkönen. - Toisen jakson tilannetta ei vielä tarkalleen osata sanoa, mutta oletettavaa on, että se aiheuttaa kustannuksia, jotka siirtyvät sähkön ja lämmön hintaan. Suomelle on myönnetty vuoden 1990 päästöihin kahdeksan prosentin lisäys aikaisempien päästövähennysten perusteella. Tällä hetkellä maan kasvihuonekaasupäästöt ylittyvät silti vuodessa noin viidellä miljoonalla tonnilla. Sen verran päästöjä on siis joko pienennettävä tai ostettava muilta mailta. Päästökauppa on Kioton ilmastosopimukseen perustuva. Maailman suurimmat kasvihuonekaasujen päästäjät Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina eivät ole koko sopimuksessa mukana. Sopimus ei myöskään koske kehitysmaita lainkaan. Nykyisellä taloudellisella kehitysvauhdilla Kiinan päästöt tulevat kasvamaan kovaa vauhtia ja tulevat mitätöimään monen pienemmän maan mahdolliset päästövähennykset. Maailma on täynnä muitakin väkirikkaita maita, joiden taloudellista kehitystä halutaan vauhdittaa: Intia, Indonesia, Brasilia jne Tämä merkitsee päästöjen kasvamista. 12 SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

Vinkkejä sähkölaskun parempaan ymmärtämiseen Sähkölasku ei häävin helposti aukene matti meikäläiselle. Ensimmäiseltä sivulta sentään tunnistaa omat tietonsa, laskutusajankohdan, vielä jopa sen, onko kyseessä lukemalasku vai arviolasku. Arviolaskussa on suluissa mainittu arvioitu kulutusmäärä kilowattitunteina. Seuraavina tulevat käytetyn sähkön euromäärät. Kokkolan Energian talouspäällikkö Sirkka-Liisa Järvelän mukaan sähkölaskussa on jo kohta kymmenen vuotta eroteltu toisistaan sähkön siirron kustannukset sekä asiakkaan käyttämä sähköenergia. Erottelu tuli sähkömarkkinalakiin 1.6.1995. Tämä tarkoittaa, että laskussa laskutetaan kahta eri asiaa, sähkön siirtoa ja sähköenergiaa. - Silloin, kun ostaa sähkön oman alueensa sähköyhtiöltä, molemmat ovat eriteltyinä yhdelle laskulle. Jos taas ostaa sähköenergian joltain ulkopuoliselta sähkönmyyjältä, saa kaksi erillistä laskua; toisen sähkön siirrosta oman alueensa yhtiöltä ja toisen sähköenergiasta ulkopuoliselta myyjältä, Järvelä selventää. Sähkön siirto tarkoittaa asiakkaalta perittävää hintaa siitä, että sähköenergia siirretään voimalaitokselta verkon kautta asiakkaalle. Tämä osuus on kaikkiaan 45 prosenttia laskun loppusummasta. Siitä valtiolle tilitettävien verojen osuus on noin puolet. Sähköenergia puolestaan on asiakkaan käyttämä energia, josta kiinteät kustannukset katetaan perusmaksulla ja muuttuvat energiamaksulla. Tämä periaate on sama myös sähkönsiirrossa. Laskun loppusummasta sähköenergian osuus on noin 55 prosenttia. Valtio vie arvonlisäverona noin 22 prosenttia. Sähkölaskun toiselta sivulta löytyvät erittelyt erikseen kultakin sähkönkäyttöpaikalta. Ne on tehty aikajaksoittain ja tuotteittain joko käytetyn tai arvioidun siirron sekä energian määrän ja hinnan mukaan. Lopusta löytyy laskun sähkön siirrolle ja sähköenergialle ja koko laskulle keskihinta, samoin arvonlisäverojen yhteismäärä. Sauna- ja Sähkölaitoksesta Kokkolan Energiaksi Kokkolan Energia juhlii satavuotista taivaltaan hyvin monipuolisesti. Juhlahumuun on virittäydytty jo tänä vuonna juhlajulistein ja banderollein, päättihän valtuusto huhtikuussa 1904 oman sauna- ja sähkölaitoksen perustamisesta. Oma rakennus valmistui seuraavana vuonna Rantakadulle. Sinne tuli myös yleiset saunat, kolmosluokan toiseen kerrokseen ja luokkaa parempi kerrosta ylemmäksi. Sähköinen katuvalaistus syttyi Isollekadulle joulukuussa 1905. Samana jouluna oli myös Raatihuoneen edustan joulukuusessa ensimmäiset sähkövalot. Satavuotisjuhlallisuudet keskittyvätkin vuoden 2005 syksyyn. Yksi päätapahtumista on ilman muuta Energiapuiston luovutus Kokkola-päivänä syyskuun 9:tenä 2005. Pääjuhlaa vietetään Kokkola-salissa marraskuun 24. päivänä. Samalla sen kunniaksi syttyvät jouluvalot. Yksi syksyn 2005 ohjelmanumeroista on Renlundin museolle rakennettava näyttely. Siihen liittyen kaikille koululaisille on suunnitteilla jaettavan opaskirja Sähkön ABC sekä oppilastyönä tehty energiapeli Tekniikan trivial pursuit. Näyttelyvieraat voivat osallistua myös kirjoitus- ja keksintökilpailuun. Juhlavuoden kunniaksi jokaiseen asiakastalouteen jaetaan asiakaslehti sähkölaitoksen historiikkeineen. Teollisuus viettää energiansäästöviikkoa Kokkolan Ykspihlajan teollisuuslaitokset ovat kehittäneet yhteisen tempauksen valtakunnalliselle energiansäästöviikolle 4.-10. lokakuuta 2004. Kahdeksan yrityksen rypäs pyrkii yhteistyössä lisäämään teollisuusalueella työskentelevien tietoutta ja motivaatiota energian tarkoituksenmukaisesta käytöstä kotona, työpaikalla ja liikenteessä. Lisäksi tempaukseen osallistuvat yritykset sponsoroivat energiaopetuspaketteja esikoululaisille ja päiväkoteihin. Lokakuun kuudentena järjestetään Kokkola-salissa kaikille avoin seminaari, jossa kerrotaan teollisuuden energiankäytöstä ja säästöstä. Ykspihlajassa työskentelee 1600 henkeä energiansäästöviikon tempaukseen osallistuvissa yrityksissä, jotka ovat OMG Kokkola Chemicals Oy, Kemira Oyj, Kemira Grow How Oy Kokkolan tehtaat, Fortum Oil Oy Kokkolan terminaali, Fortum Power and heat Oy Kokkolan voimalaitos, Kokkolan Voima Oy, Boliden Oyj sekä Kokkolan satamalaitos. Ykspihlajan teollisuusalueen energiankäyttö on noin yksi prosentti koko maan teollisuuden energiankäytöstä, joka on vajaa 200 terawattituntia vuodessa. SAUNA JA SÄHKÖLAITOS 13

www.energia.kokkola.fi Netissä pääsee pitkälle Kokkolalainen omakotirakentaja Joacim Sandbacka sai kaiken tarvitsemansa tiedon ja palvelun netistä ja energialaitokselta yhdeltä luukulta. Netissä voi pyytää myös sähkötarjouksen. Sähkötohtori puolestaan analysoi kunkin sähkönkulutuksen. Joacim Sandbackalla ei mennyt missään vaiheessa sormi suuhun ryhdyttyään selvittämään uuden talopakettinsa vaatimia sähkösuunnitelmia ja liittymäasioita. Valmiin talopaketin hankinnassa on se huomattava etu, että sähkösuunnitelmat tulevat postissa valmiina paperilla, ja niihin voi halutessaan tehdä tiettyä korvausta vastaan lisäyksiä tai muutoksia. Joacim ja Josefina Sandbacka sähköisten palvelujen äärellä. Omakotirakentaja löytää Kokkolan Energian sivuilta tietopaketin sekä suomeksi että ruotsiksi.

Kokkolan Energian myyntiosastolla työskentelevä Maria Kakkuri näkee koneeltaan, kuinka paljon tarjouslaskuri tuottaa uusia asiakkaita joka päivä. - Me halusimme lisänä vain antenni- ja puhelinpistorasiat makuuhuoneisiin. Olisimme voineet valita vuolukivikiukaankin, mutta päädyimme ihan standardimalliin. - Talopaketti on tosi pitkälle viety, Sandbacka kiittelee ja kuulostaa tyytyväiseltä, mutta myös onnelliselta: perhe kasvoi juuri yhdellä hengellä nelihenkiseksi. Lisätilojen tarve onkin se syy, miksi perhe lupausten mukaan ensi vuonna viikolla 14 muuttaa uuteen kotiinsa Kaustarin asuinalueelle. Talo rakennetaan paikan päällä, se tulee viikolla 41. Sähkötietoa tarvitessaan hän hakeutui Kokkolan Energian sivuille www.energia.kokkola.fi. - Sieltä löytyi kaikki tarvittava, ja vieläpä täydellisinä ruotsin kielellä, sanoo Sandbacka, joka on äidinkieleltään ruotsinkielinen. Hän löysi netistä tarvitsemiensa ihmisten yhteystiedot sekä sai paljon omakotirakentajan tarvitsemaa tietoa, esimerkiksi liittymis- ja verkkosopimusten teosta. Itse energiatalossa asioituaan Sandbacka oli tyytyväinen, kun sai kaiken palvelun yhdeltä luukulta. Eri ihmisten puheilla ei tarvinnut juosta. Mies ei missään vaiheessa ajatellut ostaa sähköä muusta energialaitoksesta kuin kotikaupunkinsa omasta tai edes kilpailuttaa niitä. - Olen lukenut, että Kokkolan Energia on Suomen halvimpien joukossa, hän toteaa ja nauraa tällaista kai kutsuttavan kotiseuturakkaudeksi. Onlinessa laskut ja muuttoilmoitukset - Uusinta uutta on se, että muuttoilmoituksen voi nyt tehdä netissä online-palvelun kautta. Enää ei tarvitse soittaa tai käydä toimistossa paikan päällä. Tällaista palvelua ovat monet kaivanneet, huomauttaa sähkönmyynnissä työskentelevä Maria Kakkuri. Samoin on toteutettu se asiakkaiden toive, että mittarilukeman voi ilmoittaa sähköisesti sekä muuttoilmoituksen yhteydessä että muuten. Online-palvelu mahdollistaa senkin, että pienkuluttajat voivat maksaa myös sähkölaskunsa netissä. Laskupalvelussa voi myös seurata oman kulutuksensa kehitystä. Kakkuri muistuttaa, että online-palvelujen käyttö edellyttää ensin rekisteröitymistä. - Nykyään edellytetään, että sähkön alkuperä täytyy näkyä laskussa vähintään kerran vuodessa, Kakkuri muistuttaa. Energialähdejakauma löytyy myös netistä, samoin esimerkiksi sähkönsiirto- ja palveluhinnastot. Tarjouslaskuri laskee hinnan Maria Kakkuri kehuu tarjouslaskuria, jonka avulla asiakas saa nopeasti ja helposti kulutuksensa mukaisen tarjouksen sähköstä. Se on myös helpottanut myyntiyksikön työtä. Kakkuri tosin sanoo kokkolalaisten käyttävän laskuria kohtuullisen vähän, mutta muualla asuvat, sähkölaitoksiaan kilpailuttavat sen sijaan ovat kohtuullisen ahkeria käyttäjiä. Kakkuri näkee nytkin tietokoneeltaan, että laskuri on tuonut laitokselle kolme uutta asiakasta, Laukaalta, Helsingistä ja Tampereelta. - Päivittäin tulee kolmesta viiteen uutta asiakasta muualta Suomesta, hän tietää. Netistä löytyvät lisäksi ohjeet, miten toimia sähkökatkoksen sattuessa. Siellä on myös kaukolämmitystalon tekninen tila sekä vian etsintäkaavio. Se vinkkaa senkin, milloin kannattaa ottaa yhteys vikapalveluun. Sähkötohtorilta lääkkeitä Yksi tutustumisen arvoinen on herra sähkötohtori, joka ennen diagnoosiaan utelee kaikki potilaan tekniset tiedot: muun muassa pääsulakkeen koon, vuosikulutusarvion, kodinkoneiden, kylmä- ja viihdelaitteiden iät, lämmitystavan ja saunakertojen määrät. - Sähkötohtori antaa myös säästövinkkejä, ja auttaa asiakasta vertailemaan omaa kulutustaan muihin vastaaviin kotitalouksiin, Kakkuri sanoo. Teksti: Leena Hjelt Kuvat: Tomi Hirvinen SAUNA JA SÄHKÖLAITOS 15

Lyhyet sähkökatkot lähes historiaan Moni laskettelee ärräpäitä, kun sähkökatkos hukkaa tietokoneesta elintärkeää tietoa. Tai ajastaa mikron kellon ihan omaan omituiseen aikaan. Kokkolan Energia haluaa karsia lyhyitä, vain noin 0,3 sekuntia kestäviä vikoja. Investoinnin ansiosta katkoista päästään eroon jopa 80-prosenttisesti. - Lyhyistä sähkökatkoista tulee entistä enemmän valituksia, tietää Kokkolan Energian käyttöpäällikkö Pekka Leppälä. Tarkoituksena on satsata laatuun, siis entistä parempaan toimintavarmuuteen. Investointipäätökset tehdään syksyn kuluessa, jolloin tekniikka on aikataulun mukaan rakennettuna ensi vuoden toukokuussa. Investoinnin kustannusarvio on puoli miljoonaa euroa. - Automatiikka on ajateltu rakennettavaksi koko alueelle. Lyhyitä katkoksia syntyy maakaapeliverkon ulkopuolella eritoten elokuussa, jolloin linnunpoikaset ovat lentäneet pesistään ja istahdelleet sähkölangoille. Tilanne rauhoittuu heti muuttolintujen lähdettyä. Robotti vastaa vikapäivystykseen Ympäri vuorokauden toimivaan vikapäivystykseen numeroon 8220800 soittava saa ensin yhteyden robottiin. Robotti on ollut palveluksessa nyt noin vuoden päivät. Kokemukset ovat olleet hyviä, sillä se on helpottanut päivystäjien ruuhkia. Yksi perustelu robottia hankittaessa oli, että sen ansiosta jää aikaa vian selvittelyyn; robotti tavallaan esisuodattaa puhelut. Sen antama vastaus tyydyttää monia soittajia, mutta näillä on toki myös mahdollisuus päästä kontaktiin päivystäjän kanssa. - Automatiikka tietää verkon tilan joka hetki. Jos vika on päällä laajalla alueella, robotti kertoo esimerkiksi, että Kosilassa sähkökatko, arvioitu kestoaika noin kaksi tuntia, Leppälä kuvaa toimintaa. Robotti antaa soittajalle myös mahdollisuuden jatkaa, jolloin pääsee keskustelemaan itse päivystäjän kanssa. Vai onko omalla pihalla puu kaatunut sähkölangan päälle? Robotti myös kehottaa soittajaa ilmoittamaan päivystäjälle, mikäli tietää vian syyn. Soitto siirtyy KoPu:n vikapäivystykseen, josta päivystäjä välittää sen edelleen joko sähkölaitoksella päivystävälle tai työnjohdolle. Kaukolämmön vikanumero on 8220600, mikä yhdistyy suoraan KoPun vikapäivystykseen. Siellä vuorossa oleva päivystäjä välittää tiedon kaukolämmön varallaolijalle. - Kaukolämpöverkon vuodoista olemme saaneet kokkolalaisilta kiitettävästi yhteydenottoja. Havaituista vuodoista tehty ilmoitus nopeuttaa huomattavasti korjausten aloitusta. Kesällä ukkosta, syksyllä myrskyjä Syksy on sähkökatkosten kannalta aktiivisinta aikaa, kiitos syysmyrskyjen, joita riittää aina noin joulukuulle asti. Niiden vuoksi sähköt voivat olla poikki tuntitolkulla. Pekka Leppälä tietää, että joka vuosi puita kaatuu linjoille energiavirtaa häiritsemään. - Tuntuu, että myrskyt ovat lisääntyneet. Tosin vuosissa on erittäin suuria vaihteluja. Tähän mennessä vuosi on ollut helppo, vain maaliskuun viimeisenä tuuli kaatoi ison puun Meraskärissa linjan päälle pimentäen puolet Öjasta. Onneksi ukkosetkaan eivät ole tänä kesänä aiheuttaneet isompia häiriöitä. 16 SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

Vas. Kopun vikapäivystyksessä hälytyspäivystäjä Ann-Katri Lidsle. Alh. Pekka Leppälä Kokkolan Energian valvomossa. VIKAILMOITUKSET JA PÄIVYSTYS, SÄHKÖ FELANMÄLNINGAR OCH JOUR, EL PUH. / TLF 822 0800 VIKAILMOITUKSET JA PÄIVYSTYS, KAUKOLÄMPÖ FELANMÄLNINGAR OCH JOUR, FJÄRRVÄRME PUH. / TLF 8220 600 på eltrådarna. Det blir lugnare genast sedan flyttfåglarna gett sig av. Korta elavbrott så gott som historia Det är många som häver ur sig svordomar då elavbrott tappar bort livsviktig information på datorn. Eller får klockan på datorn att visa helt konstiga tider. Karleby Energi vill minska antalet korta fel som varar bara ca 0,3 sekunder. Av investeringens förtjänst kan avbrotten minskas medupp till 80 procent. - Vi får allt fler klagomål på korta elavbrott, berättar Karleby Energis driftschef Pekka Leppälä. Avsikten är att satsa på kvalitet, alltså på allt större funktionssäkerhet. Investeringsbeslut fattas under hösten. Tekniken är enligt tidtabellen klar i maj nästa år. Investeringens kostnadsberäkning är en halv miljon euro. - Det är tänkt att automatiken byggs på hela området. Korta avbrott uppstår utanför jordkabelnätet speciellt i augusti, då fågelungarna har flugit ur sina bon och satt sig En robot svarar på feljouren Feljouren på numret 8220800 fungerar dygnet runt, och den som ringer numret får först kontakt med en robot. Roboten har nu varit ca ett år i användning. Erfarenheterna har varit goda, då de jourhavandes arbete har underlättats. En motivering till anskaffningen av roboten var att det tack vare den blir mera tid över för att ta reda på felet; på sätt och vis sköter roboten den första filtreringen av samtalen. Många som ringer blir nöjda med svaret roboten ger, men naturligtvis kan den som ringer upp också få kontakt med den jourhavande personen. - Automatiken vet hela tiden nätets läge. Om felet omfattar ett stort område, berättar roboten t.ex. om elavbrott i Kosil och att det beräknas pågå i ca två timmar, beskriver Leppälä funktionen. Roboten ger den som ringer också möjligheten att kopplas vidare och då kan man få kontakt med jourhavaren. Eller har ett träd på den egna tomten fallit över en eltråd? Roboten uppmanar också den som ringer att meddela jouren ifall man vet vad som förorsakar felet. Samtalet överförs till GaTels feljour, där den jourhavande personen förmedlar samtalet vidare endera till energiverkets jour eller till arbetsledningen. Fjärrvärmens felnummer är 8220600, som förenas direkt till GaTels feljour. Den jourhavande på telefonbolaget förmedlar uppgiften till den som är i arbetsberedskap på fjärrvärmeavdelningen. - Karlebyborna har berömvärt kontaktat oss angående läckage i fjärrvärmenätet. Det går betydligt snabbare att inleda reparationen då vi får meddelande om ett observerat läckage. Åska på sommaren, storm på hösten Med tanke på elavbrott är hösten den aktivaste tiden tack vare höststormarna, som pågår ungefär till december. På grund av stormarna kan elavbrott förekomma i timmar. Pekka Leppälä vet att det varje år faller träd på linjerna och stör energiflödet. - Det verkar som om antalet stormar ökat. Visserligen förekommer det mycket stora variationer från år till år. Hittills har året varit lätt, det var bara sista dagen i mars som vinden fällde ett stort träd på en linje i Meraskär och mörklade hälften av Öja. Till all lycka har inte heller åskvädren i sommar förorsakat några större störningar. Teksti: Leena Hjelt Kuvat: Tomi Hirvinen SAUNA & SÄHKÖLAITOS 15