2017 PESÄPALLO TILAA ONNISTUA

2017 PESÄPALLO TILAA ONNISTUA KANSALLISPELI - KOHTAAMISIA 95 VUOTTA Pesäpalloliiton toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2017 Liittojohtokunnan esitys liittokokoukselle 10.11.2016

Sisällysluettelo PERUSTEHTÄVÄMME (Missio)... 3 PESÄPALLOLIIKKEEN ARVOT... 3 PÄÄMÄÄRÄMME 2022... 4 TÄRKEIMMÄT STRATEGISET VALINNAT 2018-2022... 5 ORGANISOITUMINEN YKSI YHTEINEN LIIKE... 6 KASVUKESKUKSIEN TOIMINTA... 7 HARRASTAJAMÄÄRIEN KASVATTAMINEN... 8 VIESTINNÄN UUDISTAMINEN... 9 OTTELUTAPAHTUMAN KEHITTÄMINEN... 10 HALLINNON TOIMINTASUUNNITELMA 2017... 11 TOIMIALAKOHTAISET TAPAHTUMAT 2017... 12 SEURA-JA NUORISOTOIMINTA... 12 KILPAILUTOIMINTA... 13 KOULUTUS JA VALMENNUS... 14 PALVELUYKSIKKÖ... 15 ITÄINEN ALUE... 17 ITÄINEN ALUE, SEURAKEHITTÄJÄ... 18 BASEBALL JA SOFTBALL... 19 2

PERUSTEHTÄVÄMME (Missio) Kansalaisaktiivisuuteen toimintansa perustavan pesäpalloliikkeen perustehtävänä on järjestää unohtumattomia elämyksiä sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia kaikille. Perustehtävänsä mukaisesti pesäpalloliike kehittää kansallispeli-pesäpalloa ainutlaatuisena, kansallisiin perinteisiin tukeutuvana, monipuolisena liikunta- ja urheilumuotona. Yhteiskunnallisista haasteista pesäpalloliikkeelle tärkein on lasten kasvun ja kehityksen tukeminen urheilun ja liikunnan keinoin. Tavoitteena on mahdollistaa kaikille elämänmittainen liikunnallinen elämäntapa, osallistuminen ja osallisuus. PESÄPALLOLIIKKEEN ARVOT Olemme kaikkien kansallispeli Olemme ylpeitä pesäpallon perinteistä ja tarinoista. Kunnioitamme pesäpallon perinteitä ja perustamme toimintamme niihin sekä lajin erityispiirteisiin sen edelleen kehittämisessä. Edistämme yhdenvertaisuutta, tasa-arvoisuutta ja suvaitsevaisuutta Kuuntelemme arvostavalla tavalla erilaisia näkemyksiä ja tarjoamme kaikille tasavertaiset mahdollisuudet lajin harrastamiseen. Toimimme ratkaisukeskeisesti lajin ja yhteisen edun parhaaksi. Kannustamme ihmisiä lajin harrastamiseen heidän omista lähtökohdistaan ja edistämme erilaisten harrastepelimuotojen kokeiluja ja levittämistä. Toimimme tavoitteellisesti ja avoimesti yhdessä Päätöksentekomme ja viestintämme on avointa ja luottamukseen perustuvaa kaikilla tasoilla (liitto, alueet, seurat). Kehitämme pesäpalloa yhdessä sen harrastajien kanssa ja hyödynnämme kaikkien asiantuntemusta, osaamista ja kokemusta. Johtamisemme on tavoitteellista, suunnitelmallista, osallistavaa ja innostavaa. Arvioimme toimintaamme ja sen kehittymistä säännöllisesti. Olemme urheilullisia Tarjoamme lajin pariin tuleville monipuolista ja kokonaisvaltaista valmennusta Pesäpallon polkujen eri vaiheissa ja sisällöillä. Kehitämme jatkuvasti pesäpallon harrastamista ja sen saavutettavuutta. Aktivoimme ja koulutamme pesäpallon harrastajia vastuunottoon omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. 3

PÄÄMÄÄRÄMME 2022 1. Pesäpallo on kasvukeskusten nouseva trendilaji ja suomalainen kansallispeli, jolla on tutkitusti vaikuttava yhteiskunnallinen merkitys. Se on isoja joukkoja koskettava ja liikuttava liike, jossa yhdistyvät tavoitteellinen kilpa- ja huippu-urheilu ja valmennus, lajin helppo ja edullinen harrastaminen kaikilla tasoilla sekä vahva yhteisöllisyys (joka ilmenee niin yksittäisten joukkueiden ja seurojen toiminnassa kuin laajempina paikallisina ja valtakunnallisina yhteistyösuhteina). 2. Pesäpalloliikkeen organisaatio on vahvasti johdettu, selkeä ja tehokas. Resurssit on ohjattu edistämään päivittäistä harrastamista, harjoittelua ja valmennusta. Resurssien ohjaamista johdetaan tavoitteiden, toimenpiteiden ja mittareiden säännöllisen seurannan perusteella. 3. Pesäpallon kokonaislisenssimäärä on 30.000. Kasvukeskuksiin on syntynyt 25 40 uutta pesäpalloseuraa. 4. Pesäpallon pääsarjojen ottelutapahtumat ovat kesäkauden parasta osallistavaa urheiluviihdettä. Miesten Superpesiksessä keskiarvo on 2.000 katsojaa ja naisten superpesiksessä 800 katsojaa. 5. Suomessa on 35 katetun katsomon stadionia. Hiekkatekonurmien määrä kasvaa kasvukeskuksissa. 6. Pesäpallon viestintä on vahvasti johdettua, nykyaikaista sekä monikanavaista ja se tavoittaa väestön laajalti. Viestinnän toimivuutta seurataan johdetusti erilaisten mittareiden perusteella. Pesäpallo ja sen tarinat kiinnostavat. Nykyaikainen Pesäpallomuseo toimii Helsingissä ja tuottaa 2 3 näyttelyä vuosittain. 4

TÄRKEIMMÄT STRATEGISET VALINNAT 2018-2022 Yksi liike Yksi Pesäpalloliitto, koko liike sen sisällä - taloudellisista resursseista kilpailu loppuu 5 toimivaa aluetta 10 itsenäisen maakunnan sijaan Päätöksentekojärjestelmän uusiminen - Johtaminen Uudet toimenkuvat määrittävät tarvittavan osaamisen ja resurssit Kasvukeskukset Uusien seurojen synnyttäminen ja yhteistyö muiden lajiseurojen kanssa Olosuhteiden kehittäminen vastaamaan kunkin keskuksen kasvavia tarpeita Kasvukeskuksissa vastuulliset lajin harrastustoiminnan kehittäjät (10 hlöä) Nykyaikaisen viestinnän kirkastaminen kasvukeskustavoitteiden osalta Harrastajamäärät 40 päätoimista valmennuspäällikköä seuroihin palkattuina liiton taloudellisella tuella Kasvukeskuksissa aktivoidaan vähintään 25 uutta seuraa kaikkialla yhteistyö muiden lajien kanssa Hyvin toimivien harrastepesiskonseptien jalkauttaminen koko maahan, erityisesti kasvukeskuksiin Jokaisessa koulussa pesäpallonopetuksen didaktinen osaaminen ja nykyaikaiset harrastusvälineet Ottelutapahtumat Viittaus viestintäosioon Ottelutapahtumien osallistavuus (teknisten työkalujen hyödyntäminen, fanien aito mukaan ottaminen) Olosuhteiden kehittäminen (katsomot, aitiot, videotaulut, tietoliikenneyhteydet ) Katsojien ja fanien parempi hallinta (CRM) jatkossa kumppanimyynnin edellytys Viestintä Viestintästrategian ja -suunnitelmien luominen (sekä sisäinen että ulkoinen) Jatkuva seurojen viestinnän osaamisen ylläpito Monikanavaisuuden hyödyntäminen -> nuorten ja lasten parempi huomiointi ja viestinnän kohdentaminen Tarinoiden keruu ja näkyväksi tekeminen 5

ORGANISOITUMINEN YKSI YHTEINEN LIIKE Miksi tämä on tärkeää? Toimintaan saadaan lisää tehokkuutta Taloudelliset resurssit pystytään käyttämään järkevämmin ja tehokkaammin Johtamisen laatu ja tehokkuus paranee (oikeat asiat, oikeat johtajat ja vielä oikeaan aikaan) Fokusoituu kirkkaammin se, mitä ja miksi teemme SEUROJEN toimivuus on tärkein tavoite Muutosten aikaansaamiseksi tarvitaan myös rakenteiden ja organisoitumisen muuttamista vastaamaan nykyisiä ja tulevia tarpeita Miten tämä tehdään? Tehdään toimialakohtaiset tehtäväkuvaukset ja määritellään osaamistarpeet Säästämme osaamisella, oikeat henkilöt osaamisen kautta tehtävissä (ei ulkoisia palveluja) Tehdään osaamisen toteutumiseen tarvittavat rekrytoinnit ja valmennetaan ihmiset uuteen rooliin (toimenkuvat) Osaavat henkilöt ja uusi ajatustapa kaikilla toimialoilla Uudistetaan ja kehitetään luottamusorganisaatio vastaamaan nykypäivän tarpeita Hallitus ja johtoryhmä selkeä ja yksinkertainen malli Liittokokous (2 x vuosi, valitsee hallituksen kaksivuotiskaudelle) Kerätään hyvät käytännöt pohjamateriaaliksi Täsmennetään maakuntien rooli vuoden 2017 aikana aluetoiminnan hoitamiseen Tehdään roolin täsmennykset yhdessä maakuntien kanssa kesään 2017 mennessä SEURAKEHITTÄJÄT Tarkennetaan seurakehittäjien rooli ja toimenkuvat Osaaminen erityisesti nuoriso- ja valmennustoiminnassa Toimii kummina seuralle Ottaa myös vastuuta (mahdollisesti) jostain toimialasta operatiivisesti Kehittää seuran toimintaa yhdessä seurojen junioripäälliköiden kanssa Kehittää yhteistyötä muiden lajien kanssa Vuosittaiset yhteiset arviointi- ja oppimistilaisuudet (3-4 kpl) 6

KASVUKESKUKSIEN TOIMINTA Miksi tämä on tärkeää? Kansallispeli status edellyttää valtakunnallista kattavuutta. Kasvukeskukset ovat pesäpalloliikkeelle pakollinen etenemisen suunta väestöennusteiden ja jo nyt väestökehityksessä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Kyseessä on lajin lajikehityksen kriittisin elementti lajin elinvoima taantuu ilman etenemistä myös kasvukeskuksissa. Miten tämä tehdään? Pesäpalloa kehitetään kaikkien lajina. Liittoudutaan muitten urheilumuotojen kanssa - perusteluna tutkimusperusteinen tosiasia/fakta, jonka mukaan perusedellytys urheilijan uran kehitykselle ja elinikäiselle liikunnalliselle elämäntavalle on usean urheilulajin harrastus. Otetaan käyttöön lajiliittoyhteistyössä erityisesti käsitteet tukilaji päälaji. Toimintatapana on kiinnittää lapsi ja nuori liikunta- ja urheiluyhteisöön lajinomaisen, hauskan, leikkisän, nautinnollisen liikunnan ja urheilun avulla sekä tavalla, jossa ei ole liikaa ohjattua toimintaa ja valmennusta. Keskeisin tapa toimia on rakentaa pesäpallosta urheiluun ja liikuntaan erityinen matalan kynnyksen laji, johon liittyy edullisuus eli halpa hinta ja sitä tukevat laadukkaat ja monipuoliset hyvät käytännöt kaikkien myös vähävaraisten, maahanmuuttajien ja muiden erityisryhmien rekrytoimiseksi mukaan. Pesäpalloliike ottaa tässä asiassa yhteiskunnallisesta haasteesta käytävän keskustelun pohjalta vahvan, aktiivisen toimijan roolin. Matalan kynnyksen harrastamisen peruspilareita ovat joustava osallistumismahdollisuus, kohtuulliset harjoitusmäärät sekä periaatteet ja toimintatavat, jotka tekevät mahdolliseksi useiden lajien harrastuksen sekä hauskan, leikinällisen ja nautinnollisen liikuntasuhteen. Seuratoiminnan kehittäjät ovat erityisosaajia Etenemistapa kasvukeskuksissa soveltajina ja toimenpanijoina Superpesiksen olosuhteiden kehittäminen - olosuhdeperustelut päättäjille Suomi 100 vuonna 2017 7

HARRASTAJAMÄÄRIEN KASVATTAMINEN Miksi tämä on tärkeää? Harrastajamääriä kasvattamalla turvaamme lajin tulevaisuuden. Toiminnallisella kasvulla turvaamme erityisesti seurojen tulevaisuuden. Innostamalla ihmisiä liikunnalliseen elämäntapaan edistämme hyvinvointia ja terveyttä, alennamme julkisia kustannuksia Miten tämä tehdään? Palkkaamme kymmenen seurakehittäjää tukemaan seurojen toimintaa Tuemme seurojen junioripäälliköiden palkkausjärjestelmää (15 x 10000) tuen ehtona toimenkuvan hyväksyminen Sitoutamme seurat lisenssimäärien kasvattamiseen (pesiskoulut) Kehitämme ja vahvistamme lasten ja nuorten kilpailujärjestelmää (koulutus) Herätämme nukkuvat pesäpalloseurat Aloitamme yhteistyön muiden lajien ja niiden jäsenseurojen kanssa Osallistumme aktiivisesti koulujen iltapäiväkerhotoimintaan Luomme aikuisille kiinnostavan harrastepesisympäristön Hyödynnämme hyvät käytännöt Seurojen juniorivalmennuspäällikkö vastaa: (verkosto seurakehittäjälle) Pesiskoululaisten rekrytoinnin tukeminen Joukkueiden toiminnan käynnistäminen ja tukeminen Toimintaketjut / vastuut joukkueissa / seurassa Alueellinen opettaja sekä ohjaajakoulutuksen järjestäminen Yhteistyö seuratyössä / alueellisen toimintamallin rakentaminen Laatu ja dokumentointi Yhteiskunta: toimintaverkostoyhteistyö Mistä juniorivalmennuspäällikkö ei vastaa: Seuran taloushallinto tai varainkeruu Pelinjohtajuus tai päävalmennusvastuu pääsarjatason joukkueessa Leiritoiminnan järjestäminen Talkoo ja tuomaritoiminnan aktivoiminen Kuntopesis 8

VIESTINNÄN UUDISTAMINEN Miksi tämä on tärkeää? Sähköisten viestintäkanavien merkityksen jatkuva kasvu Tarvitaan reaaliaikaista ja nopeampaa vuorovaikutusta Laadukkaan viestinnän merkitys markkinoinnissa ratkaisevaa Olemalla tässä ns. ajan hermolla (tai jopa edelläkävijä) tavoitamme varmemmin myös nuorempia ikäryhmiä Miten tämä tehdään? Ensi vaiheessa rekrytoimme viestinnän huippuosaajan johtamaan uuden viestintästrategian luomista ja sen toteuttamista Varmistamme resurssit niin työkalujen kuin riittävän koulutuksen (PPL, alueet, seurat) järjestämiseksi Käymme kaikkien pesäpalloliikkeen toimintojen prosessit läpi myös viestinnän näkökulmasta ja luomme uuden ohjeistuksen läpinäkyvän ja nopean viestinnän varmistamiseksi Viemme teknisiä palveluitamme suuntaan, joka mahdollistaa relevantin tiedon nopean välittämisen henkilötasolla Haemme kaikista kohderyhmistä kiinnostavia mielipidevaikuttajia, joiden kautta saamme positiivista viestiä pesäpallosta tehokkaasti pesäpallon ulkopuolisten kohderyhmien tietoisuuteen 9

OTTELUTAPAHTUMAN KEHITTÄMINEN Miksi tämä on tärkeää? Ihmisten ostokäyttäytymisen ja ajankäytön muutos vaatii uudenlaista, osallistavampaa, dynaamisempaa tapahtumaa Erityisesti huippuseurojen osalta ottelutapahtumien myynnillä suuri/kasvava taloudellinen merkitys Ottelutapahtumien laadun vaihtelut nykyisellään suuria Nykyaikaiset työkalut mahdollistavat yleisön paremman hallinnan ja palvelemisen meidän oltava tässä mukana Miten tämä tehdään? Ensi vaiheessa jatkamme parhaiden/hyvien käytäntöjen tunnistamista (myös lajimme ulkopuolelta) ja jaetaan niitä avoimesti Vaikutamme olosuhteiden kehittämiseen niin valtakunnan- kuin paikallistasollakin rahoituksen löytäminen vaativaa Kannustamme ja tuemme olosuhteiden paikallista kohentamista stadionien palvelutason nostamiseksi Jatkamme lipunmyynnin sähköistämistä, tavoitteena saada valtakunnallinen asiakkuuden hallintajärjestelmä koko lajin käyttöön Kehitämme interaktiivisia sähköisiä palveluita, jotta yleisö saadaan paremmin mukaan ottelutapahtumaan. Esimerkiksi parhaiden pelaajien äänestäminen älypuhelimilla, monipuolisempi tulospalvelu, paremmat videopalvelut jne. Varmistamme hyvällä otteluohjelmien suunnittelulla maksimaalisen alueellisen osallistumisen huippuotteluihin (ei päällekkäisyyksiä) ja jatkokehitämme talvisarjoja niin aikuisten kuin junioreidenkin osalta (ympärivuotisuus) Valvomme ja sparraamme huippuseurojen ottelutapahtumien laadun parantamista 10

HALLINNON TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Suomen Pesäpalloliitto ry:n hallinnon ja kaikkien toimialojen tärkein tehtävä 2017 on varmistaa tulevaisuusohjelman 100 prosenttinen käynnistyminen vuoden 2018 alusta alkaen. Tämä edellyttää kaikkien toimijoiden yhteistoimintaa ja yhteistä näkemystä suunnitelman 2018 rakentamiseksi. Suunnitelman perusteet on oltava valmiina kesä-heinäkuussa 2017. Suunnitelmaa tehtäessä on yhdessä maakunnallisten toimijoiden kanssa varmistettava seuraavat asiat ja niiden toimivuus ja resursointi: alueellinen kilpailu- ja tuomaritoiminta alueellinen koulutus alueleirit alueellisten johtoryhmien ja toimialaryhmien toiminta, eli alueen hallinnollinen johtaminen yhteinen näkemys tulevaisuudesta Suunnitelman 2018 rakentaminen on PPL:n hallinnon keskeinen tehtävä 2017. Siihen liittyy myös uusien toimijoiden toimenkuvien lopullinen laadinta ja työnohjaus. Muutos edellyttää myös sitä, että PPL:n toiminnanjohtajan toimenkuvaan kuuluu vuoden 2017 alusta tulevaisuusohjelman lisäksi henkilöstöjohtaminen, talouden hallinnointi ja yhteiskuntasuhteet yhdessä liiton puheenjohtajan kanssa. Kaikki toiminnallinen johtaminen (kilpailu, tuomari, seuratoiminta, koulutus) kuuluu vuoden alusta alkaen urheiluyksikön johtajan toimenkuvaan. Urheiluyksikön johtaja toimii myös seuratoiminnan kehittäjien lähimpänä esimiehenä. Toimintavuoden lopulla on tavoitteena palkata 3-4 uutta seuratoiminnan kehittäjää myöhemmin määriteltäville alueille. Vuoden 2017 toimintaa ohjaa myös Suomi 100 -ohjelma, jossa pesäpallo on näkyvästi mukana, erillisillä tapahtumakohtaisilla suunnitelmilla. Seuraavassa oleviin toimialakohtaisiin suunnitelmiin tehdään tarkennuksia 24.3.2017 mennessä, kun kaikki toimijat ovat aloittaneet työnsä. Lisäksi tuomaritoiminta lisätään suunnitelmaan vastuullisten tekijöiden selvittyä. Taloussuunnitelmassa on perusasiat tältäkin osin huomioitu. 11

TOIMIALAKOHTAISET TAPAHTUMAT 2017 SEURA-JA NUORISOTOIMINTA TAVOITTEET VASTUU 1. Laadukkaat valtakunnalliset pesäpalloleirit Jari Malinen 2. Aktiivinen toiminta kouluissa Jari Malinen, seurakehittäjät 3. Kehittyvä seuratoiminta Jari Malinen, seurakehittäjät 4. Aktiivinen yhteistyö muiden lajien kanssa AIKATAULUT 1.1. Laadukas koulutus (yleinen, turvallisuus, kilpailujärjestelmät, viestintä, tuomaritoiminta) Helmi- ja marraskuu 1.2. Leirit (leiriaikainen toiminta, kehittäminen, palautteet) Heinä- Elokuu 1.3. Alueellisen leiritoiminnan kehittäminen osana valtakunnallista leiritoimintaa Syksy 2017 2.1. Osallistutaan Educa- messuille omalla osastolla Tammikuu 2.2. 105- koulutukset ja alueellinen kouluyhteistyö Maalisuu ja syksy 2.3. Osallistutaan Valon ja OKM:n toimintaan Valon aikataulun mukaan 2.4. Miljoona Koppia-kisa Jari Malinen, Mika Mikola 3.1. Seuratoiminnan kehittämissuunnitelma (sis. yhdenvertaisuussuunnitelman) 3.2. Uuden suunnitellun toiminnan jalkauttaminen 3.3. Sinettiseuratoiminta ja sen hyödyntäminen laadukkaassa seuratoiminnassa 3.4. Käsitellään, sparrataan ja annetaan lausunto OKM:n Seuratuen hakijoille Joulukuu 16- Tammikuu 17 4.1. Yhteiset Pallot projektin päättäminen 4.2. Osallistutaan Valon ja muiden toimijoiden järjestämiin koulutustilaisuuksiin (mm. seura- ja nuorisotoiminta, Liikkujan Polku) 12

KILPAILUTOIMINTA TAVOITTEET 1. Kilpailu- ja pelisääntöjen kehittäminen 2. Sarjajärjestelmien (myös halli-sm) käytännön valmistelu ja kehittäminen 3. Olosuhdevaatimusten toteutus ja kehittäminen 4. Sähköisten järjestelmien kehittäminen JA AIKATAULUT 1.1. Superpesiksen ja Ykköspesiksen erityismääräykset ja muut mahdolliset pelisääntömuutokset 30.11.2016 mennessä VASTUU Mika Helminen, Seppo Mustonen, kilpailun johtoryhmä 1.2. Kasvattajaseuramäärittelyn muutos 31.3.2017 mennessä Mika Helminen, Seppo Mustonen, kilpailun johtoryhmä 1.3. Kilpailumääräyksien loogisuuden parantaminen 31.3.2017 Mika Helminen, Seppo Mustonen, mennessä ja leirien kilpailumääräyksien muutokset 28.2.2017 kilpailun johtoryhmä mennessä 1.4 Pelaamista eri sarjatasolla koskevien määräyksien muuttaminen 31.3.2017 mennessä Mika Helminen, Seppo Mustonen, kilpailun johtoryhmä 2.1. Superpesiksen ja Ykköspesiksen sisäiset sarjajärjestelmät ja nousu- ja putoamisjärjestelmät 1.11.2016 mennessä 2.2. Sarjajärjestelmäperiaatteiden valmistelu 30.4.2017 mennessä vuosille 2018-2020 2.3. Miesten ja naisten halli-sm: Erilliset lopputurnaukset 30.10.2016 mennessä Jussi Pyysalo, Mika Helminen, Seppo Mustonen, kilpailun johtoryhmä Jussi Pyysalo, Mika Helminen, Seppo Mustonen, kilpailun johtoryhmä Jussi Pyysalo, Mika Helminen 2.4. B-poikien halli-sm:n toteutuspäätös 31.1.2017 mennessä Mika Helminen, kilpailun johtoryhmä 2.5. Nuorten sarjojen sarjajärjestelmien kehittäminen 31.3.2017 Mika Helminen, kilpailun mennessä johtoryhmä 3.1. Yhteistyö seurojen kanssa kuntien ja kaupunkien suuntaan (olosuhdevaatimusten perusteet, neuvonpito ja neuvottelut) Jussi Pyysalo, Arto Ojaniemi, Mika Helminen 3.2. Mahdollisten poikkeuslupien hyväksyminen 28.2.2017 mennessä Mika Helminen, kilpailun johtoryhmä 3.3. Olosuhdekartoitus ja suunnitelmat katettujen katsomoiden osalta Jussi Pyysalo, Mika Helminen Superpesiksessä 28.2.2017 mennessä 3.4. Olosuhdevaatimusten kriteeristön luominen vuosille 2018-2020 1.12.2017 mennessä Jussi, Pyysalo, Arto Ojaniemi, Mika Helminen, kilpailun johtoryhmä 4.1. Uusi atk-kirjausohjelma käyttöön 2017-2018 sekä ohjeistukset ja koulutus 13 Jussi Pyysalo, Arto Ojaniemi, Mika Helminen, Jarmo Kokkonen 4.2. Sarjaohjelma ja tuomariohjelma 1.10.2017 mennessä Jussi Pyysalo, Mika Helminen, Seppo Mustonen, Antti Kallio 4.3. Kokoonpanojen sähköisen järjestelmän kehittäminen (ohjelma) Jussi Pyysalo, Arto Ojaniemi, Mika Helminen, Jarmo Kokkonen, Antti

Kallio KOULUTUS JA VALMENNUS TAVOITTEET VASTUU 1. Koulutuskeskusjärjestelmän kehittäminen Ohjausryhmä 2. Akatemiatoiminta 3. PLVT 2017-18 4. NPVT:n laadukas hoitaminen AIKATAULUT 1.1. Koulutuskeskusten valinta 1-2/17 1.2. 4-6 akatemiasopimuksen solmiminen 1-3/17 1.3. Päätös uuden PLVT -kurssin järjestämisestä 7/17 1.4. NPVT:n sisältöjen kriittinen tarkastelu 4-6/17 14

PALVELUYKSIKKÖ 1. Imatran Itä-Länsi tapahtuma (30.6.-2.7.2017) TAVOITTEET JA YDINTEHTÄVÄT 1. Tapahtuman toteutus ja johtaminen 2. Tapahtuman uudistamisen suunnittelu ja toteutus 3. Taloudellisesti onnistunut tapahtuma (tavoite 30 000 euron positiivinen tulos) 4. Mediaratkaisujen suunnittelu ja toteutus (esim. tv-yhteistyö, yleisöpalvelu kentällä) 5. Lippumyynnin organisointi 6. Seurojen vahvempi osallistuminen ennakkotoimenpiteisiin ja tapahtumaan AIKATAULUT 1. Uudistuneen järjestelysopimuksen laatiminen syksy 2016-2017 2. Talousarvion laatiminen syksy 2016-2017 3. Seurayhteistyön kehittäminen ja toteutus (IPV) kevät 2017 4. Itä-Länsi järjestelyiden jatkuvuuden varmistaminen kevät 2017 5. Tapahtumatoteutuksen, markkinoinnin, viestinnän ja lipunmyynnin toteutus koko vuosi 2. Päätösristeily (syksy 2017) TAVOITTEET JA YDINTEHTÄVÄT 1. Päätösristeilyn organisointi ja kehittäminen 2. Pelaajien ja seurojen sitouttaminen vahvemmin tapahtumaan 3. Sisällön uudistaminen 4. Tavoitteena 600 pesisosallistujan risteily AIKATAULUT 1. Tapahtumakohtaisen toimintasuunnitelman luonti kevät 2017 2. Tapahtuman kehittämissuunnitelma kevät 2017 3. Yhteistyö seurojen kanssa kevät 2017 4. Hinnoittelun ja talousarvion luonti kevät 2017 5. Palkitsemisjärjestelmän uudelleenarviointi syksy 2017 15

3. Ykköspesiksen ja naispesäpallon aseman vahvistaminen TAVOITTEET JA YDINTEHTÄVÄT 1. Ykköspesiksen aseman edelleen vahvistaminen 2. Naisten liitto-lehdistö-ottelun järjestäminen Lapualla 3. Seurojen markkinointiosaamisen parantaminen 4. Medianäkyvyyden vahvistaminen AIKATAULUT 1. Markkinointimateriaalin päivitys kevät 2017 2. Päivitetyn markkinointimateriaalin käyttöönotto kevät 2017 3. TV/Nettituotannon suunnittelu ja toteutus kevät 2016 4. Naisten Liitto-Lehdistö, suunnitelma ja toteutus syksy 2016 ja kevät 2017 5. Kumppanihankinnan suunnittelu ja toteutus syksy 2016 ja kevät 2017 4. Pesäpalloliikkeen viestinnän ja aseman vahvistaminen sekä kumppanihankinta TAVOITTEET JA YDINTEHTÄVÄT 1. TV- ja nettituotantojen tuotannon tavoitteet, suunnitelma ja organisointi 2. Toimittajaverkoston uudistaminen 3. Seurojen media- ja markkinointitoimintojen vahvistaminen ja verkostoitumisen lisääminen 4. Uusien mediatuotantojen suunnittelu ja toteutus 5. PPL:n yhteistyökumppanikokonaisuuden kehittäminen AIKATAULUT 1. Tv/NettiTv tuotantosuunnitelmat ja neuvottelut syksy 2016 ja kevät 2017 2. Media- ja muiden kumppanuuksien hankinta syksy 2016 ja kevät 2017 3. Oman, itsenäisen mediacenterin uudelleen arviointi kevät 2017 4. Mediafoorumi - mitä tulevaisuudessa haetaan kevät 2017 5. Liiton kumppanuuksien neuvottelu ja toteutus syksy 2016 ja kevät 2017 6. Suomi 100 Juhlavuoden erikseen sovittavat toimenpiteet 1. Yhteisesti sovittavat suunnitelmat, käytännön toteutukset sekä vastuut 16

ITÄINEN ALUE TAVOITTEET VASTUU 1. Pienpelisarja osana kilpailutoimintaa Pirjo Mäkelä 2. Alueleiri Pirjo Mäkelä 3. Harrastesarjojen ja turnausten organisointi Pirjo Mäkelä 4. Yhteistoiminnan kehittäminen Pirjo Mäkelä JA AIKATAULUT 1.1. Pienpelisarjatoiminnan kehittely 1.2. Pienpelisarjoista tiedottaminen 1.3. 2.1. Alueleirien hakuprosessi 2017-2020 2.2. Alueleirijärjestelmän suunnittelu 2.3. Leirin toteutus yhteistyössä seuran kanssa 3.1. Maakunnallisten harrastesarjojen järjestäminen 3.2. Järjestetään 1-2 alueellista harrastepesisturnausta 3.3. 4.1. Yhteiskuntavaikuttaminen 4.2. Mediasuhteiden luominen / parantaminen 4.3. Seurojen välisen yhteistyön aktivointi 17

ITÄINEN ALUE, SEURAKEHITTÄJÄ TAVOITTEET 1. Pienpeli itäisellä alueella Alueellinen koulutus ja ohjaus 2. Etelä-Savon pesis Pesisseurojen kummihenkilö 3. Koulut ja päiväkodit Opetuksen ohjaus ja sisällöntuotto 4. Pesiskoulut Sisällön suunnittelu, markkinointi, koulutus, organisointi ja ohjaus 5. Seuratuet Koordinointi 6. Junioripäälliköt Koordinointi 1.1. Pienpelijärjestelmän kehittely ja testaus harjoitusturnauksessa 1.2. Alueelliset pienpelikoulutukset 6kpl (Joensuu, Siilinjärvi, Joroinen, Kitee, Imatra, Mäntyharju). AIKATAULUT tammikuu helmi-huhtikuu 1.3. Pienpeliturnausten pelipäivien suunnittelu 7 piirissä maalis-huhtikuu 1.4 Pienpeliturnausten toteutumisen seuranta ja pelin kehittely toukokuu-syyskuu 1.5 Pelijärjestelmän kehittely ja markkinointi kaudelle 2018 loka-joulukuu 2.1. Pesäpallojoukkueiden sisätreenaaminen/ pienpeliturnaus Juvalla tammikuu 2.2. Valmentajien rekrytointiin osallistuminen tammi-huhtikuu 2.3 Pesäpallokauden seuraaminen ja tarvittaessa ohjaus/koulutus touko-syyskuu 2.4 Seuraavan kauden suunnittelu ja talviharjoittelu loka-joulukuu 3.1. Koulu- ja päiväkotien vierailujen suunnittelu ja työnjako yhdessä seurojen kanssa. tammikuu 3.2. Vierailujen toteutus ja seuranta helmi-huhtikuu 3.3. Toiminnan kehittäminen ja uudelleen aloitus kaudelle 2018 syys-joulukuu 4.1. Pesiskoulujen markkinoinnin suunnittelu (kouluvierailut) ja työnjako yhdessä seurojen kanssa. tammi-helmikuu 4.2. Sisällön suunnittelu yhdessä seurojen kanssa. maalis-huhtikuu 4.3. Pesiskoulujen käynnistymisen ja pienpeliturnauksiin touko-kesäkuu osallistumisen seuranta. 4.4 Toiminnan analysointi, kehittäminen ja laajentaminen kaudelle 2018 elo-joulukuu 5.1 Seuratukimuotojen kartoitus, markkinointi ja hakuprosessissa auttaminen. tammi-joulukuu 6.1 Itäisen alueen junioripäälliköiden säännöllisten tapaamisten organisointi ja sisällön suunnittelu tammi-joulukuu 18

BASEBALL JA SOFTBALL Suomen Baseball- ja softball liiton toiminta on vuoden 2013 alusta kuulunut Suomen Pesäpalloliitto ry:n alaisuuteen. Baseballilla on oma johtoryhmä, jota vetää puheenjohtaja Tony Jones. Baseballseurojen kokous nimeää muut johtoryhmän jäsenet. Seurojen & Maajoukkueiden valmennustoiminnan kehittäminen TAVOITTEET 1. Nuorten harrastajien määrän lisääminen 1. Lähialueen pelaaminen 2. Toimitsijoiden määrän kasvattaminen 2. toimitsijoiden koulutus 3. Naisten Softball maajoukkue kesällä Italiaan 3. yhteistyö Pesiksen kanssa Vastuu: Tony Jones Seuranta: Baseballin johtoryhmä Olosuhteiden kehittäminen TAVOITTEET 1. Olosuhteiden parantaminen pääkaupunkiseudulla 1. Neuvottelut Helsingin ja Vantaan kaupunkien kanssa 2. Ruskeasuon olosuhteiden kehittäminen Vastuu: Tony Jones Seuranta: Baseballin johtoryhmä Markkinointi ja rekrytointi TAVOITTEET 1. lajin tunnettuuden lisääminen 1. lajin esittely eri tilaisuuksissa 2. uusia toimijoita ja seuroja mukaan toimintaan 2. osallistuminen kansainväliseen softball - tai baseball -turnaukseen Vastuu: Tony Jones Seuranta: Baseballin johtoryhmä Resurssien lisääminen TAVOITTEET 1. yksi taloudellinen kumppanuus 1. tuotteistetaan lajista myyntipaketti Vastuu: Tony Jones, Arto Ojaniemi Seuranta: Baseballin johtoryhmä 19