Kunnanhallitus 279 17.11.2014 Kontiolahden kunnan henkilöstösäästöt vuonna 2015 323/02.02.00/2014 Kunnanhallitus 279 Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 15.9.2014 211 aloittaa yhteistoimintamenettelyn, koska vuoden 2015 kehys sisältää 1,3 miljoonan euron säästötavoitteen, josta kohdistuu henkilöstömenoihin noin 0,5 miljoonaa euroa. YT-lain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut aloitettiin 22.9.2014 ja yhteistoimintavelvoite katsottiin päättyneeksi neuvotteluissa 30.10.2014. Yhteistyötoimikunta on käsitellyt kokouksessaan 10.11.2014 65 yhteistyömenettelyn ja todennut yhteistoimintaneuvottelut ja yhteistoimintavelvoitteen päättyneeksi. Kunnanhallitus on käsitellyt yhteistoimintaneuvottelujen pöytäkirjan ja yhteistoimintamenettelyn päättymisen tämän kokouksen edellisessä pykälässä. Yhteistoimintaneuvotteluissa 22.9.2014 työnantaja teki järjestöille esityksen henkilöstömenojen säästötoimenpiteiksi, jotta vältyttäisiin henkilöstön lomautuksilta. Järjestöjen edustajat kieltäytyivät tekemästä paikallisia sopimuksia henkilösäästöjen aikaansaamiseksi. Koska yhteistoimintaneuvotteluissa ei saatu aikaan paikallisia sopimuksia, ei työnantajalle jää muuta vaihtoehtoja, kuin vuoden 2015 aikana lomauttaa henkilöstö tai tarjota lomautusten vaihtoehtona palkattomia virka- tai työvapaita sekä etsiä lisäksi muita henkilöstösäästöjä, jotta 0,5 miljoonan euron säästötavoite saadaan toteutettua. Yhteistoimintaneuvotteluissa käsiteltiin lomautuksiin liittyen mm. seuraavia asioita: Lomautuksen perusteet: Kontiolahden kunnan lomautuksen perusteena on taloudelliset syyt. Kontiolahden kunnalla on pakottava kustannusten vähentämisen tarve. Lomautuksen perusteita käsiteltiin yhteistoimintaneuvotteluissa 22.9.2014. Kunnanhallitus on kokouksessaan 1.9.2014 hyväksynyt vuoden 2015 talousarviokehyksen. Vaikka kehys sisältää toimintatapojen muutoksia, menoleikkauksia, omaisuuden myyntiä ja veroprosenttien korotusesityksen, on vuosi 2015 toteutumassa alijäämäisenä. Talouden alijäämä on seurausta muun muassa mittavista valtionosuusleikkauksista, yleisestä talouskehityksestä, kunnille asetetuista uusista tehtävistä sekä sosiaali- ja terveystoimen menojen jatkuvasta kasvusta. Vuoden 2015 kehys sisältää 1,3 miljoonan euron säästötavoitteen, josta tässä vaiheessa on arvioitu kohdistuvan henkilöstömenoihin noin 0,5 miljoonaa euroa. Kontiolahden kunta on vuonna 2014 tekemässä kolmatta vuotta peräkkäin
alijäämäisen tuloksen. Kunnanvaltuuston kesäkuussa 2014 hyväksymän, vuoteen 2017 saakka ulottuvan, kuntastrategian yksi strategisista päämääristä on tasapainoinen talous. Taloussuunnitelmakehys vuosille 2015 2017 on laadittu siten, että talous saatetaan suunnitelmakauden aikana tasapainoon. Suunnitelmakaudella alijäämäinen tulos tullaan kääntämään ylijäämäiseksi ja koko 2000-luvun jatkunut velkaantuminen pysäytetään. Talouden tasapainottamiseksi taloussuunnitelmakehyksessä on tehty vähennyksiä toimintamenoihin sekä esitetty veroprosenttien korottamista vuodelle 2015. Kontiolahden kunnan valtionosuudet ovat asukasluvun kasvusta huolimatta vähenemässä valtionosuusuudistuksen myötä. Toimintamenojen vähentäminen kestävälle tasolle vaatii koko suunnitelmakauden mittaiset säästötoimenpiteet. Tarkoituksena on vuonna 2015 aloittaa säästötoimenpiteiden toteuttaminen, jolloin säästöt alkavat vaikuttaa täysipainoisesti vuosien 2016 ja 2017 aikana mm. koulujen lukuvuosikäytännön takia. Säästötoimenpiteet kohdistuvat sekä henkilöstömenoihin, että muihin toimintamenoihin. Säästötoimenpiteiden johdosta lautakunnat voivat joutua esittämään palvelutason karsimista sekä vain lakisääteisten palvelujen tarjoamista. Samaan aikaan palvelujen tarve kasvaa asukasluvun kasvaessa. Vuoden 2015 tulos on säästötoimenpiteiden aloittamisesta huolimatta alijäämäinen. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) VIII luvun 1 :n mukaan viranhaltijan lomauttaminen määräytyy kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) lomauttamista koskevien säännösten, työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnassa kunnissa annetun lain (499/2007) säännösten ja kyseisen luvun 2 :n määräysten mukaisesti. KVTES:n VIII luvun 2 :n mukaan työntekijän lomauttaminen määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain, työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain säännösten sekä kyseisen luvun 2 :n määräysten mukaisesti. KVTES:n VIII luvun 1 1 mom. soveltamisohjeen mukaan mm. kustannusten pakottava vähentämistarve kunnassa ja kuntayhtymässä taikka sen kyseisessä toimintayksikössä voi olla määräaikaisen tai toistaiseksi tapahtuvan lomautuksen perusteena. Kunnallisen viranhaltijalain 7 luvun 30 :n mukaan työnantajalla on oikeus lomauttaa viranhaltija siten, että virantoimitus ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi joko kokonaan tai osittain virkasuhteen muuten pysyessä voimassa, jos työnantajalla on 37 :n mukainen peruste irtisanoa virkasuhde. Viranhaltija voidaan 1 momentissa mainitulla tavalla lomauttaa enintään 90 päivän ajaksi, jos tehtävät tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat tilapäisesti vähentyneet eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää muita tehtäviä tai työnantajan tarpeisiin sopivaa koulutusta. Virkasuhteen kestäessä voidaan työnantajan aloitteesta sopia viranhaltijan ja työnantajan kesken viranhaltijan lomauttamisesta 1 momentissa mainitulla tavalla silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan ja taloudellisen tilan vuoksi. Työsopimuslain (55/2001) 5 luvun 2 :n mukaan työnantaja saa lomauttaa
työntekijän, jos hänellä on 7 luvun 3 :ssä tarkoitettu taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta; työn tai työn tarjoamisedellytysten katsotaan lomauttamisen perusteena vähentyneen tilapäisesti, jos niiden voidaan arvioida kestävän enintään 90 päivää. Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä 1 momentissa ja tämän luvun 4 :ssä säädetyn estämättä sopia määräaikaisesti lomauttamisesta silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan ja taloudellisen tilan vuoksi. Määräaikaisten työntekijöiden ja viranhaltijoiden lomauttaminen: Määräaikaisista viranhaltijoista lomautus voi koskea vain niitä viranhaltijoita, joiden virkasuhde on jatkunut keskeytymättä vähintään 6 kk ennen lomautuksen alkamista (KVTES VIII luku 1 1mom.). Määräaikaisista työntekijöistä lomautus voi koskea vain niitä määräaikaisessa työsuhteessa olevia työntekijöitä, jotka tekevät työtä vakinaisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakinainen työntekijä, jos tämä olisi työssä (TSL 5 luku 2 3 mom.). Lomautusten vaikutukset henkilöstön asemaan ja palvelussuhteen ehtoihin: Lomautus tarkoittaa väliaikaista työnteon ja palkanmaksun keskeyttämistä. Virantoimitus / työnteko keskeytetään lomautuksen ajaksi, mutta muutoin virka- / työsuhde pysyy voimassa. Lomautus voidaan toteuttaa joko keskeyttämällä työnteko kokonaan (kokoaikainen lomautus) tai lyhentämällä säännöllistä työaikaa siinä määrin kuin se lomauttamisen perusteen kannalta on välttämätöntä (osittainen lomautus). KVTES:n VIII luvun 1 1 mom. soveltamisohjeen mukaan opettajien lomautus voidaan toteuttaa opetustyön keskeytyksenä siten, että muut opettajat huolehtivat omien tuntiensa ohella lomautettujen opettajien tunneista. Tällöin ei sovelleta opetusalan virka- ja työehtosopimuksen yleisen osan 2 luvun 24 :ssä tarkoitettua 30 prosentin suuruista eikä muutakaan korvausta lisääntyneistä opetustehtävistä. KVTES:n VIII luvun 1 :n 3 momentin mukaan viranhaltijaa/työntekijää lomautettaessa sovelletaan 4 :n määräystä työvoiman vähentämisjärjestyksestä. KVTES:n VIII luvun 4 :n mukaan taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä johtuvan työntekijän irtisanomisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan kunnan/kuntayhtymän toiminnalle tärkeitä työntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Jos työntekijät ovat näillä perusteilla samanarvoisia, kiinnitetään huomiota myös työntekijän huoltovelvollisuuden määrään ja palvelussuhteen kestoaikaan. Muun työn tarjoamisvelvollisuus: Työnantajalla ei ole perusteita lomauttaa silloin, kun työntekijä voidaan kohtuudella ammattitaitonsa ja kykyjensä perusteella sijoittaa muihin kokotai osa-aikaisiin tehtäviin. Jos täyttä työaikaa tekevälle voidaan tarjota vain
osa-aikaista työtä, on myös osa-aikainen lomauttaminen mahdollista. Työnantajaksi katsotaan koko kunta. Työntekijälle/viranhaltijalle tulee ensisijaisesti tarjota työtä, joka on mahdollisimman samanlaista kuin hänen työsopimuksensa mukainen työ tai hänen virkaansa kuuluvat tehtävät. Jollei tämä ole mahdollista, voidaan työntekijälle/viranhaltijalle tarjota myös työtä, joka on erilaista ja eritavoin palkattua kuin työsopimuksen tai virkatehtävien mukainen työ. Tällöin tarjotusta työstä maksetaan kyseisen työn mukainen palkka. Työnantajalla on velvollisuus tarjota kaikkea työtä, jota voidaan pitää työntekijälle/viranhaltijalle soveltuvana ottaen huomioon hänen koulutuksensa, yleinen ammattitaitonsa ja kokemuksensa. Työtä tarjottaessa on kuitenkin otettava huomioon ammatinharjoittamista koskeva lainsäädäntö (kelpoisuus). Työnantajan tehtävänä on arvioida, ketkä lomautettavista pystyisivät tekemään tarjolla olevaa muuta työtä ja keille sitä on tällä perusteella tarjottava. Jos tarjolla on esimerkiksi sijaisuuden hoitaminen ja useat lomautettavista työntekijöistä pystyisivät sen hoitamaan, on työnantajan otettava huomioon työvoiman vähentämisjärjestys päättäessään, kenelle hän tarjoaa sijaisuuden hoitamista. Työnantajan on tarjottava lomautettavalle sellaista työtä tai tehtävää (esim. sijaisuuden hoitamista), joka on työnantajan tiedossa lomautusilmoituksen antamishetkellä tai jota ilmaantuu lomautusilmoituksen antamisen jälkeen ennen lomautuksen alkamista ja lomautuksen aikana. Muun työn vastaanottovelvollisuus: Jos työntekijä tai viranhaltija kieltäytyy ottamasta vastaan hänelle tarjottua muuta työtä, työnantajalla on oikeus lomauttaa hänet lomautuksen muiden edellytysten täyttyessä. Kieltäytymisilmoitus on tarpeen ottaa kirjallisena. Muu työ lomautusaikana: Lomauttaminen ei estä työntekijää tai viranhaltijaa ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Työntekijän/viranhaltijan on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei uusi tehtävä estä häntä palaamasta lomautuksen jälkeen siihen työhön, josta hän on lomautettuna. Lomautuksen peruuttaminen: Jos työnantajalle ilmaantuu lomautusaikana uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttamisesta ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoitus peruuntuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin. Jos työnantajalle ilmaantuu lomautusaikana uutta työtä siten, että kokoaikaisen lomautuksen asemasta työntekijä voidaan joko koko lomautusajaksi tai lomautusajan osaksi siirtää lyhennettyyn työaikaan, on työnantajalla oikeus muuttaa kokoaikainen lomautus osittaiseksi lomautukseksi uutta lomautusilmoitusta antamatta. Lomautuksen siirtäminen: Jos työnantajalle ilmaantuu lomautusaikana uutta, tilapäistä työtä, työnantaja voi siirtää lomautuksen alkamisajankohtaa ilmoitettua myöhemmäksi. Tällä perusteella lomautusta voidaan siirtää vai kerran
uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sen verran, kuin lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää. Jos työnantaja on lomauttanut työntekijän useammaksi lomautusjaksoksi ilmoittamalla kaikista lomautusjaksoista samalla lomautusilmoituksella, on työnantajalla oikeus siirtää kerran jokaisen lomautusilmoituksessa mainitun lomautusjakson alkamisajankohtaa. Lomautuksen vaikutus vuosilomaan ja lomarahaan: Yhden tai kahden viikon lomautuksilla ei ole vaikutuksia vuosilomaan, koska KVTES:n IV luvun 4 :n mukaan vuosilomaan oikeuttavia kalenterikuukausia laskettaessa työssäolon veroiseksi ajaksi luetaan aika, jona viranhaltija/työntekijä on ollut estynyt suorittamasta työtään ollessaan lomautettuna enintään 30 kalenteripäivää kerrallaan (4- kohta). Vastaava määräys on myös tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksessa (TTES 49 ). Kokoaikaisella lomautuksella ei ole vaikutusta lomarahaan. KVTES:n IV luvun 18 :n 1 momentin mukaan lomaraha lasketaan heinäkuun varsinaisesta palkasta. 18 :n 2 momentin mukaan, jos heinäkuun aikana on palkaton virantoimituksen/työnteon keskeytys, lomaraha lasketaan sen varsinaisen kuukausipalkan mukaan, jonka viranhaltija/työntekijä olisi heinäkuun virantoimituksessa/työssä ollessaan ansainnut. Sen sijaan heinäkuulle ajoittuva osittainen lomautus vaikuttaa myös lomarahaan, sillä jos viranhaltijan/työntekijän heinäkuun palkka määräytyy osa-aikapalkkana, lomaraha lasketaan tämän osa-aikapalkan perusteella. Työterveyshuoltopalvelut lomautuksen aikana: Henkilöstön työterveyshuoltopalvelut ovat käytettävissä myös mahdollisten lomautusten aikana. Lomautuksen vaikutus viranhaltijan/työntekijän eläkkeeseen: Vuonna 2005 voimaan tuleen eläkelain mukaan eläkettä karttuu kunakin vuonna saadusta työansiosta. Eläkettä karttuu kuitenkin myös määrätyiltä palkattomilta ajoilta, esim. siltä ajalta, jolta saa ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa. Jos saa lomautusaikana ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa, siltä ajalta karttuu eläkettä. Päivärahasta karttuu eläkettä siten, että päiväraha-ajan palkaksi otetaan 75 % siitä palkasta, josta työttömyyspäiväraha oli laskettu. Eläkettä tästä ansiosta karttuu 1,5 % vuotta kohti riippumatta henkilöstön iästä. Lähtökohtaisesti alle kuuden viikon lomautuksella ei ole vaikutusta osa-aikaeläkkeeseen. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema: Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voidaan lomauttaa vain, jos työ kokonaan päättyy. Uuden työvoiman palkkaaminen tilanteissa, joissa henkilöstöä on lomautettu tai ollaan lomauttamassa: Uutta työvoimaa voidaan palkata lomautuksista huolimatta, mikäli kyse on sellaisista töistä, joita ei normaaliolosuhteissakaan teetetä kunnan
vakituisella työvoimalla. Yhteistoimintamenettelyn jälkeen työantajan ei tule palkata uutta työvoimaa tehtäviin, joista on lomautettu tai joista kohta aiotaan lomauttaa. Työnantajan on tarjottava näitä tehtäviä jo palveluksessa oleville vaihtoehtona lomautuksille. Kunta voi julistaa avoimet virat ja toimet auki lomautusilmoituksista ja toteuttavista lomautuksista huolimatta. Sen on kuitenkin tarjottava näitä tehtäviä ensisijaisesti ja nimenomaisesti niille lomautettaville viranhaltijoille/työntekijöille, jotka ammattitaitonsa perusteella voivat hoitaa ao. virkoihin ja työsuhteisiin kuuluvia tehtäviä. Lomautusten vaikutukset palveluihin: Osastot toimittivat 9.10.2014 olevaan yhteistoimintaneuvotteluun selvitykset lomautusten vaikutuksista palveluihin. Kunnanhallitus on saanut selvityksen asiasta edellisessä pykälässä. Lomautuksen vaikutukset työllistämiseen: Palkkatuella työllistettävät henkilöt tulevat TE-toimiston harkittavaksi. Lomautuksen vaikutukset koululaisten kesätyöllistämiseen: Järjestöt poislukien KTN (mikäli asiasta ei tarvitse tehdä paikallista sopimusta) eivät yhteistoimintaneuvotteluissa hyväksyneet koululaisten kesätyöllistämistä. Koululaisten kesätyöllistämistä koskeva asia vuoden 2015 osalta jätetään ratkaistavaksi talousarvion yhteydessä. Lomautusilmoitus: Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) VIII luvun 2 1 momentin mukaan työnantajan on lomauttaessaan noudatettava vähintään yhden kuukauden ilmoitusaikaa. Lomautusta ei voi määrätä alkamaan eikä päättymään työntekijän / viranhaltijan vapaapäivänä. Lomautuksen tulee siten alkaa ja päättyä sellaisena päivänä, joka ilman lomautusta olisi ollut työntekijän työpäivä. Lomautussuunnitelmat: Lomautussuunnitelmassa todetaan mitä virka- ja työtehtäviä lomautus koskee, miten pitkä lomautusaika on, miten lomautus toteutetaan käytännössä ja miten palvelut toteutetaan lomautusaikana. Riittävän tarkalla lomautussuunnitelmalla varmistetaan, että lakisääteiset palvelut ja viranomaistehtävät voidaan hoitaa lomautuksista huolimatta. Lomautussuunnitelmien tulee myös olla niin tarkkoja, että kunnan toimintaa valvovat viranomaiset voivat niiden perusteella valvoa, että lakisääteiset palvelut toteutuvat lomautuksista huolimatta. Lomautusta koskeva muutoksenhaku: Viranhaltijaa koskevat erimielisyydet (esim. perusteet) käsitellään neuvottelumenettelyssä eli paikallisneuvottelu, keskusneuvottelu ja työtuomioistuin, koska viranhaltijan lomauttamista koskevat määräykset ovat osa virkaehtosopimusta.
Työsuhteisten työntekijöiden lomautus perustuu työsopimuslain säännöksiin. Työsopimuslain soveltamista koskevat riidat käsitellään yleisissä tuomioistuimissa. Esimiehlle järjestetään infotilaisuus henkilöstösäästöistä 18.11.2014 ja henkilöstölle kaksi samansisältöistä infotilaisuutta 19.11.2014. Lisätietoja: kunnanjohtaja Jere Penttilä, p. 050 432 7600. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää, että vuoden 2015 osalta henkilöstösäästöt, joilla tavoitellaan 0,5 miljoonan euron säästöjä toteutetaan alla olevan mukaisesti: 1. Kontiolahden kunta lomauttaa taloudellisten syiden perusteella henkilöstöään vuoden 2015 aikana yhteistoimintaneuvotteluihin perustuen seuraavasti: Lomautusten piirissä oleva henkilöstö: Lomautuksen piirissä ovat kaikki Kontiolahden kunnan palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työ- ja virkasuhteessa olevat henkilöt pois lukien lomautuksen ulkopuolelle jätettävät ryhmät. Lomautus koskee myös niitä määräaikaisia viranhaltijoita, joiden virkasuhde on jatkunut keskeytymättä vähintään 6 kuukautta ennen lomautuksen alkamista. Lomautus koskee myös niitä määräaikaisessa työsuhteessa olevia työntekijöitä, jotka tekevät työtä vakinaisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakinainen työntekijä. Mikäli virka-/työvapaa ja lomautus sattuvat samaan aikaan, ratkaistaan ns. aikaprioriteettiperiaatetta noudattaen se, onko viranhaltija-/työntekijä lomautettuna vai virka-/työvapaalla. Lomautuksen ulkopuolelle jäävät seuraavat ryhmät: - luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut - määräaikaisessa työsuhteessa olevat työntekijät, jotka eivät toimi vakinaisen työntekijän sijaisena - määräaikaisessa virkasuhteessa olevat viranhaltijat, joiden virkasuhde ei ole kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 6 kk ennen lomautuksen alkamista - palkkatuella työllistetyt, joille on myönnetty palkkatuki ennen lomautusten alkamista - koulunkäynninohjaajat, jotka ovat lomautettuina kesäajalla työn vähentymisestä johtuvista syistä vähintään työnantajan esittämän 8 kalenteripäivän ajan. Lomautusten kesto: Lomautusten kesto on kuukausipalkkaisten henkilöstön osalta 8 kalenteripäivää ja tuntipalkkaisen henkilöstön osalta 6 työpäivää. Osa-aikaisella eläkkeellä tai muutoin osa-aikatyössä olevien
viranhaltijoiden / työntekijöiden osalta lomautus tulee toteuttaa siten, että palkkasäästöä syntyy vastaava osuus kuin, mitä heidän keskimääräinen viikkotyöaikansa on suhteutettuna täyteen viikkotyöaikaan. Lomautusten ajankohta: Lomautukset toteutetaan 2.3. - 30.9.2015 välisenä aikana työnantajan määräämänä ajankohtana kokonaisina työpäivinä yhdessä tai useammassa jaksossa. Lomautusajankohdasta ilmoitetaan lomautusilmoituksessa. Lomautussuunnitelmat: Yksityiskohtaiset lomautussuunnitelmat tehdään toimialoittain ja lomautussuunnitelmien tekemisestä vastaavat työnantajan edustajina esimiehet. Esimiehet työnantajan edustajina vastaavat siitä, että lomauttamisessa noudatetaan työnantajavelvoitteita sekä voimassa olevia virka- ja työehtosopimuksia. Lomautukset tulee suunnitella siten, että lakisääteiset palvelut toteutetaan ja taataan asiakasturvallisuus. Lomautuksia toteutettaessa tulee ottaa huomioon ao. toimialan palvelutoiminnan luonteeseen liittyvät piirteet, jotta lomautukset voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisella ja toimintaa vähiten haittaavalla tavalla. Opetushenkilöstön osalta lomautukset tulee toteuttaa niin, että opetusta koskevassa lainsäädännössä ja sen nojalla annetuissa alemmanasteisissa säännöksissä säädetty oikeus perusopetukseen ja lukio-opetukseen voidaan turvata säännöksissä tarkoitetulla tavalla lomautuksista huolimatta. Lomautussuunnittelussa tulee ottaa huomioon oppilaiden oikeuksia koskevat vaatimukset. Opetushenkilöstön lomautukset tulee ottaa huomioon lukuvuosien työsuunnitelmissa. Opetushenkilöstön lomauttaminen voidaan toteuttaa perus- ja lukio-opetuksen osalta osittain virkaehtosopimuksen mukaisina koulutuspäivinä (VESO-päivät). Työsuunnitelmien ja työpäivien muutoksista tulee tehdä erillinen päätös kasvatus- ja koulutuslautakunnassa. Toimialojen tulee tiedottaa kuntalaisille ja asiakkaille tarpeen mukaan lomautusten vaikutuksista palveluihin, aukioloaikoihin, ja muihin vastaaviin seikkoihin. Toimialojen lomautussuunnitelmat tulee käsitellä työpaikoilla ja ao. lautakunnissa. Toimialojen lomautussuunnitelmat tulee saattaa tiedoksi kunnanhallitukselle. Lomautusilmoituksen antaminen: Viranhaltijoita / työntekijöitä koskevat lomautuspäätökset / lomautusilmoitukset annetaan hallintosäännön 13 :n mukaisesti. Lomautuspäätöksessä / lomautusilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto. Lomautuksen vaihtoehdot: Vapaaehtoisesti otettu palkaton virka- / työvapaa (ns. "talkoovapaa") korvaa lomautuksen. Kuukausipalkkaisen henkilöstön osalta 8 päivän pituinen "talkoovapaa" korvaa 8 päivän lomautuksen ja "talkoovapaasta"
työnantaja pidättää 7 päivän palkan. Tuntipalkkaisen henkilöstön osalta 6 työpäivän pituinen "talkoovapaa" korvaa 6 päivän lomautuksen, josta yksi päivä on palkallinen. Edellytyksenä "talkoovapaan" pitämiselle on, ettei "talkoovapaan" ajalta synnyt sijaiskustannuksia. "Talkoovapaan" pitämisen ajankohdasta sovitaan esimiehen ja työntekijän /viranhaltijan kesken. "Talkoovapaa" voidaan pitää yhdenjaksoisena, jaksoissa tai yksittäisinä työpäivinä. "Talkoovapaiden" ottajat tulee selvittää ennen toimialojen lomautussuunnitelmien tekemistä. Henkilöstöhallinto ohjeistaa esimiehiä "talkoovapaiden" hakemiseen ja päätöksentekoon sekä lomautusten toteuttamiseen liittyvissä asioissa. 2. Lisäksi kunnanhallitus oheistaa osastoja vuodelle 2015 seuraavilla henkilöstöön liittyvillä linjauksilla, jotta henkilöstösäästöihin kohdennettu euromäärä saadaan toteutettua: - Käytetään hyödyksi jättämällä täyttämättä avoimeksi tulleita virkoja / toimia tai lykkäämällä niiden täyttämistä. Tehtäviä täytettäessä tulee huomioida myös mahdollisuus yhteisen henkilöstön käyttöön ja tehtävien siirtoon. Työyhteisöissä tulee myös tarkastella työn tehostamista ja mahdollisuuksia toimintatapojen muuttamiseen. - Täyttölupa tulee pyytää myös määräaikaisille viroille / toimille sekä sijaisuuksille, mikäli määräaikaisuus tai sijaisuus kestää yli 6 kk (ei koske työllistettyjä). Vuorotteluvapaa jää menettelyn ulkopuolelle. Lisäksi tiukennettu täyttölupamenettely ei koske lukuvuoden kestäviä esi-, perus- ja lukio-opetuksen määräaikaisuuksia ja sijaisuuksia eikä päivähoitoasetuksen mukaisen henkilöstömäärän toteutumista. Asia huomiodaan talousarvion 2015 täytäntöönpano-ohjeissa. - Koulutusten tarpeellisuutta tulee arvioida kriittisesti. Videokoulutuksia ja koulutusten keskittämistä tulee suosia. Esimiesten tulee käyttää koulutusten ja koulutuskustannusten hyväksymisessä tapauskohtaista harkintaa (KVTES III luku 4 3 soveltamisohje). - Henkilöstön työvuorosuunnittelua tulee tehostaa siten, että lisä- ja ylityötä syntyy mahdollisimman vähän ja lisä- ja ylityöt pyritään korvaamaan pääsääntöisesti aikana (KVTES III luku 14 ja 15 ). - Suositaan palkattomia virka-/ työvapaita, mikäli niistä ei aiheudu sijaiskustannuksia. - Valmistellaan liikunta- ja kulttuuriseteleistä luopuminen vuoden 2015 alusta alkaen sekä päivitetään muistamis- ja palkitsemissääntöä myös muilta osin. Henkilöstömenojen säästäminen vaikuttaa olennaisesti henkilöstöön. Esimiesten tulee huolehtia siitä, että säästötoimenpiteitä käsitellään yhteistoiminnassa työyhteisöissä. Leena Nyyssönen ja Mauri Tikkanen ilmoittivat esteellisyytensä, syy; intressijääviys. Esteelliset henkilöt olivat poissa kokouksesta asian
käsittelyn ja päätöksenteon ajan. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.