Kasvinsuojeluaineiden jäämät vesistöissä Sari Autio Suomen ympäristökeskus, kemikaaliyksikkö PesticideLife-seminaari Jokioinen 19.2.2010
VESKA2-kartoituksen taustaa Vesipuitedirektiivi 2000/60/EC (VPD) tietoa haitallisten prioriteettiaineiden seurannan ja päästövähennystoimien suunnitteluun VN asetus vesiympäristölle haitallisista aineista = Vespa-asetus (1022/2006) 1.12.2006 -> prioriteettiaineet Torjunta-aineiden esiintymistä pintavesissä ei ole selvitetty yli 10 vuoteen Hirvi ja Rekolainen 1995 (näytteenotto 1991-1992) Rekolainen ym. 1988 (näytteenotto 1985-1987) Torjunta-aineiden käyttö on muuttunut edellisen selvityksen jälkeen Torjunta-aineita havaittu pohjavesissä (Gustafsson ym. 2004)
Vuosina 2004-2006 analysoituja aineita 100 EU:n haitallisten aineiden prioriteettilistan torjuntaaineet (alakloori, atratsiini, endosulfaani, isopropturoni, klorfenvifossi, klorpyrifossi, lindaani, simatsiini, trifluraliini) Kansallisesti valitut prioriteettiaineet (MCPA, prokloratsi, dimetoaatti, mankotsebi + ETU, metamitroni, tribenuronimetyyli) Samoissa analyyseissä saatavat muut aineet neste- ja kaasukromatografiset monijäämä-analyysit (yht. 98) tribenuroni-metyylin ja ditiokarbamaattien erillisanalyysit
EU:n prioriteettilistan torjunta-aineista osaa ei ole koskaan käytetty Suomessa alakloori, diuroni, isoproturoni, klorfenvinfossi muutaman käyttö on kielletty Lindaani, atratsiini, simatsiini, endosulfaani edelleen käytössä klorpyrifossi (sallittu Suomessa vain hyönteisten torjuntaan sisätiloista) trifluraliini (rikkakasvien torjuntaan mm. rypsipelloilla, väliaikainen hyväksyntä Suomessa 120 vrk:n ajaksi kesällä 2009)
Kansallisten prioriteettitorjunta-aineiden valinnassa huomioitu aineen haitallisuus, riski joutua vesistöön ja myyntimäärä (Londesborough 2003) MCPA (2. eniten myyty torjunta-aine) metamitroni (myydyin juurikkaan herbisidi) tribenuroni-metyyli (myydyin pienannosherbisidi) dimetoaatti (myydyin insektisidi) mankotsebin (mm. perunaruton torjuntaan) hajoamistuote ETU prokloratsi (viljan laikkutautien torjuntaan)
VESKA2-kartoituksen tavoitteet ja menetelmät Ajankohta Vesistötyyppi Tavoite Näytteenotto Kesä 2004 Syksy 2004 Talvi 2004/2005 Kesä 2005 Kesä 2006 Jokia/puroja/ valtaojia 6 valumaalueella lähellä käyttöä 6 suurta mereen laskevaa jokea Löytäneenojan intensiivinäytteenottopiste 35 peltovaltaiselta valuma-alueelta + 5 vertailuvesistöä Jokivesistöjä 3 valumaalueella + 6 suurta mereen laskevaa jokea Kartoittaa pitoisuuksia ja vaihtelua kasvukaudella Kartoittaa pitoisuuksia valuma-alueella (laimeneminen) Kartoittaa mahdollisia pitoisuuksia kasvukauden ulkopuolella Kartoittaa pitoisuuksia mahdollisimman kattavasti eri valuma-alueilla Testata mahdollisen jatkuvan seurannan toteutusta 2-5 vesinäytettä kasvukaudella, kertanäyte sedimentistä. Viikoittaiset kokoomanäytteet intensiivialueelta Kertanäytteet syyskuussa alajuoksulla Näytteet kerran kuussa 2 vesinäytettä kasvukaudessa sekä kertanäyte sedimentistä Vesinäytteet kerran kuukaudessa kasvukaudella (yht. 6 kpl/alue)
Kokemäenj. Lestijoki Kinarehenoja Löytäneenoja (intensiivialue) Auraj. Paimionj. Vantaanj. Suonenjoki Koijoki Hauho Lepsämänjoki Porvoonj.
VESKA Torjunta-aineet 2005 Alueellinen kartoitus: 2 x 35 paikkaa otos jokivesistä (2. jakovaiheen valuma-alueet) Peltoprosentti > 25 Referenssialueet peltoa < 10 lisäksi sedimenttinäyte mahd mukaan
Löytäneenojan intensiivialue (6 km 2 ) - viikkonäytteet mittapadolta (kuva K. Siimes)
Lepsämänjoen yläjuoksu, 30.8.2004 -valuma-alue n. 15 km 2 (kuva K. Siimes)
Lepsämänjoen keskiosa, 30.8.2004 (kuva K. Siimes)
detection % 70 60 50 40 30 20 10 0 15 torjunta-aineluettelossa olevaa herbisidiä 2 torjunta-aineluettelosta quantified traces poistettua herbisidiä 4 herbisidien hajoamistuotetta 2 fungisidia 1 insektisidiä 76 analysoitua ainetta ei havaittu MCPA dichlorprop mecoprop ethofumesate tribenuron-methyl simazine hexazinone* terbuthylazine linuron clopyralid triflusulfuron-methyl terbutryn pirimicarb (insect.) metalaxyl (fungic.) aclonifen methabenzthiazuron endosulfansulfat (m) dicamba atrazine* DIA (m) DEDIA (m) DEA (m) triasulfuron cyprodinil (fungic.)
Yleisimmin havaittuja herbisidejä Fenoksihappoja, joita käytetään pääasiasssa viljapelloilla: MCPA (67%), diklorproppi (50%), mekoproppi (47%) Etofumesaattia (44%), jota käytetään sokerijuurikaspelloilla pienannosherbisidejä esim. tribenuroni-metyyliä (37%), simatsiinia (36%) heksatsinonia (30%, ei rekisterissä enää) perunan herbisideistä mm. terbutylatsiinia (27%), linuronia (21%) atratsiinin hajoamistuotteita
Havaitut insektisidit ja fungisidit Intensiivialueelta: pirimikarbi (10%), jota käytetään lehtikirvojen torjuntaan metalaksyyli (6%), jota käytetään mm. rypsin peittaukseen ja perunaruttoa vastaan Mansikkatilan lähistöltä: syprodiniiliä, jota käytetään laikkutautien torjuntaan endosulfaanin hajoamistuotetta
1.4 1.2 1 0.8 Eri aineilla huippupitoisuudet eri aikoihin Kuvan pitoisuustulokset (µg/l) intensiivialueelta Etofumesaatti Heksatsinoni * MCPA Pirimikarbi 0.14 0.12 0.1 0.08 0.6 0.4 0.2 0 May Jun Jul Aug Sep Oct 0.06 0.04 0.02 0 vasemmalla akselilla: MCPA:n ja etofumesaatin pitoisuudet oikealla akselilla: heksatsinoni ja pirimikarbi
Ruotsissa laaja torjunta-ainekartoitus 1985-2001 (n>1800), jossa analysoitiin osin eri aineita kuin Suomessa (n=70, aineita 100). Molemmissa maissa havaittu pintavesistä 24 ainetta, joista 10 samoja Ruotsissa mm. Glyfosaatti (85%, h.) Bentatsoni (29%, h.) Isoproturoni (EU, h.) Lindaani (EU, ins.) Metamitroni (FIN h.) Molemmissa Fenoksihappoja: MCPA (FIN), diklorproppia ja mekoproppia Etofumesaattia (h. sokerij.) Pirimikarbia (insektisidi) Simatsiinia ja atratsiinia (EU, h.) Terbutylatsiinia (h. peruna) Klopyralidia (h.) Metalaksyyliä (fungisidi) Suomessa mm. Heksatsinonia (h.) Linuronia Sulfonyyliureoita Hajoamistuotteita (esim. DIA, DEA, endosulfaanisulf.)
Syytä huoleen? - Suurimpia yksittäisiä pitoisuuksia, jotka ylittivät 0,1 µg/l: Fenoksihappoja joka vuosi, MCPA ajoittain > EQS Etofumesaatti, klopyralidi, dimetoaatti, linuroni, triflusulfuronimetyyli 2 vuotena - Prioriteettiaineita, < EQS: atratsiini, simatsiini + hajoamistuotteet, endosulfaani, isoproturoni - Jäämiä löytyi myös suurten jokien alajuoksulta - Aineiden yhteisvaikutukset? - Ilmastonmuutos: valunta lisääntyy, jäämiä kulkeutuu enemmän? => Kasvinsuojeluaineiden jatkuva seuranta vesistöistä tarpeen
Kiitokset Katri Siimes, Jaakko Mannio, Kirsti Kalevi, Jari Heinonen, Susan Londesborough (SYKE) tuottivat seurantatiedot ja ympäristönlaatunormit Teille, hyvät kuulijat!