Tiivistelmä. Katri Siimes MaaMet-hanke Pintavesien torjunta-aineseurannan tuloksia
|
|
- Jaana Toivonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 MaaMet-hanke Pintavesien torjunta-aineseurannan tuloksia Katri Siimes Tiivistelmä Kasvinsuojeluaineiden pitoisuuksia on seurattu pintavesissä vuodesta 2007 maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vesistövaikutusten seuranta hankkeessa (MaaMet). Tässä esitetään yhteenveto vuosien tuloksista. Aineisto sisältää lähes kahdensadan aineen analyysit 248 vesinäytteestä. Jokivesinäytteitä otettiin 13 jokipaikalta (25 näytepaikkavuotta) ja lisäksi Vantaanjoen vesistössä useilta yksittäisiltä näytepaikoilta diuronin päästölähteen selvittämiseksi. Vantaanjoen vuoden 2011 yksittäiset näytepisteet on tulosten käsittelyssä yhdistetty laskennalliseksi näytepaikkavuodeksi (26.). Järvinäytteitä otettiin Köyliönjärvestä vuonna Jokinäytepaikoilta havaittiin vuosittain keskimäärin 9,7 eri ainetta. Ääripäinä olivat Kokemäenjoen Karhiniemi, josta ei havaittu yhtään määritysrajan ylittävää pitoisuutta vuuonna 2011 ja Aurajoki, josta havaittiin 20 eri ainetta. Köyliönjärvestä havaittiin neljää ainetta. Yhteensä havaittiin 54 eri ainetta, yleisimmin fenoksihappoherbisidejä. Havaittuja pitoisuuksia verrattiin ympäristönlaatunormeihin (valtioneuvoston asetus 868/2010) ja vastaavalla tavalla määritettyihin vertailuarvoihin. Diuronin, endriinin, endosulfaanin, furatiokarbin, malationin, terbutryynin ja triasulfuronin pitoisuudet ylittivät vertailuarvon ainakin yhdellä paikalla. Näistä vain triasulfuron on Suomessa edelleen maatalouskäytössä oleva kasvinsuojeluaine. Endosulfaania, furatiokarbia, malationia ja terbutryyniä on käytetty vielä 1990-luvulla Suomessa kasvinsuojeluaineina. Endriinin kasvinsujeluainekäyttö kiellettiin Suomessa jo Diuronia ja terbutryyniä on käytetty 2000-luvulla mm. maaleissa ja puunsuojaaineissa säilöntäaineena. Diuronia ja terbutryyniä havaittiin yli viidesosasta vuoden 2011 näytteistä (Vantaanjoen vesistö). Muiden aineiden kohdalla raja-arvon ylitykset ovat syntyneet yksittäisistä näytteistä havaittuihin korkeisiin pitoisuuksiin. Tulokset osoittavat, että kasvinsuojeluaineita esiintyy maatalousvaltaisilla alueilla jokivesissä yleisesti ja järvivesissäkin havaittavia määriä. Pitoisuudet ovat enimmäkseen vertailuarvoja alhaisempia, vaikka paikallisesti joidenkin aineiden pitoisuudet voivat nousta haitallisen korkeiksi (esim. triasulfuroni). Lyhyiden pitoisuuspiikkien osuminen näytteenottoaikaan on satunnaista ja määritysrajat ovat joidenkin aineiden kohdalla vertailuarvoja korkeampia. MCPA:ta havaittiin vesistä kaikkein yleisimmin, mutta havaitut pitoisuudet eivät ylittäneet vesieliöiden suojelemiseksi asetettua ympäristönlaatunormia (vuosikeskiarvolle 1,6 µg/l). MCPA:n pitoisuus ylitti kuitenkin noin 5 % näytteitä kanadalaisen kasteluveden raja-arvon (0,25 µg/l). MaaMet-hankkeessa on saatu maatalouden kuormituksen lisäksi tietoa myös muusta kuormituksesta ja vesistä on havaittu aineita, joita ei ole osattu odottaa löytyviksi. Seuranta jatkuu vuonna Sisällys Tiivistelmä... 1 Aineisto ja menetelmät... 2 Vesinäytteet... 2 Pitoisuusanalyysit... 3 Valitut vertailuarvot... 3 Tulokset Havaitut aineet ja niiden esiintymisen yleisyys... 4 Havaittujen pitoisuuksien haitallisuus... 6 Tulokset ELY-keskuksittain... 9 Tulosten luotettavuus Lähteet... 13
2 2 Aineisto ja menetelmät Vesinäytteet Alueellisten ympäristökeskusten ja vuodesta 2010 lähtien Elinkeino- Liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) näytteenottajat ovat ottaneet vesinäytteet torjunta-aineanalyyseihin. Vuosina vesinäytteitä on haettu yhteensä 28 jokipaikalta (taulukko 1). Näytteenotto on keskitetty maatalousvaltaisille valuma-alueille, joilla torjunta-ainekuormitus saattaisi olla merkittävä. Keväällä 2007 aloitettu kuukausittainen näytteenotto muutettiin keväästä 2008 alkaen kesäaikaan painottuvaksi, sillä talvinäytteissä torjunta-aineiden pitoisuudet olivat pääasiassa määritysrajoja alhaisempia. Samalla useimpien paikkojen näytteenottoa tihennettiin kahdesti kuussa tapahtuvaksi. Vuonna 2009 näytteenottopaikkoja lisättiin ja mukaan otettiin myös Köyliönjärvi edustamaan intensiivisen viljelyn kuormittamaa järveä. Vuonna 2010 näytteenottoa siirrettiin jokisuista ylävirtaan samoille paikoille, joilla oli myös biologista seurantaa. Havaitut torjunta-ainepitoisuudet olivat kuitenkin valituilla yläjuoksun paikoilla näytteenottoajankohtina alhaisempia kuin alajuoksulta havaitut. Vuonna 2011 siirryttiin takaisin alajuoksun näytepisteille, jossa näytteenottoajankohdan vaikutus on oletettavasti pienempi kuin latvavesillä. Syksyllä 2010 aloitettiin Vantaanjoesta havaitun diuronin päästölähteen selvittäminen. Järvinäytteitä on otettu projektin puitteissa vain Köyliönjärveltä vuonna Lisäksi ympäristöhallinnon tietokannoista löytyy Punkaharjulta ja Pieksämäeltä otettujen järvi- ja lampinäytteiden analyysituloksia. Taulukko 1. Näytteenottopaikat ja näytekertojen lukumäärät. (g = näytteet myös glyfosaatin analyysiin) Vesistö Paikka Porvoonjoki r= Vantaanjoki Lepsämänj. 2, (1 diuroni) Lepsämänj. 16,9 10(g) 10(g) 10(g) Mustionj Nummenj.0, Kiskojoki, Vanhak Paimionj. Isosilta Pajo Hovirnnank.va Aurajoki ohikulku Aura Koskelankoski Kokemäenj. Pori-Tre Kojo Karhiniemi (g) Kyröjoki, Skatila (g) 10(g) Lehmäj. Isokyrö-Vöyri (g) Ähtävänjoki Oulujoki Köyliönjärvi xxx Vantaanjoen vesistö, diuronilähteen etsintää xKeraavanj. 10 paikkaa, 17 näytettä Paikkoja yhteensä (poislukien diuronin etsintäpaikat) Tutkimusta kuvaavaa 12 x 1 krt/kk toukolokak. järvi uusia paikkoja yläjuoksulle (biolog. seur.) takaisin alaj.; diuronin etsintää Diuronin etsinnässä näytteitä seuraavilta paikoilta: Keravanjoki 6.2 kahdesti Vuonna 2011: Lepsämänj. 2,6 (kerran); Luhtaanmäenj. 1.3 (kerran), Luhtajoki 12,3 (3 krt); Luhtajoki 5,5 (3 krt); Palojoki 1,2 (kerran), Tuusulanj. 1,9 (kerran); Vantaanj (kahdesti +rinnakkainen); Vantaanj. 27,7 (kerran); Vantaanj. 30,4 (kerran) ja Vantaanj. 41,7(kerran).
3 3 Pitoisuusanalyysit Tuoreista vesinäytteistä analysoitiin kaasukromatografisella (GC+MS) ja nestekromatografisella (LC+MS) monijäämämenetelmillä saatavien torjunta-aineiden pitoisuudet. Lisäksi otettiin kolmeen erillisanalyyseihin vesinäytteitä seuraavasti: - glyfosaatin ja sen hajoamistuotteen AMPAn analyyseihin otettiin näytteet vuosittain kahdelta paikalta (Lepsämänjoki, Kyröjoen Skatila, Lehmäjoki ja Kokemäenjoen Karhiniemi) -etuleenitiourea (ETU) näytteisiin vuonna 2009 Lehmäjoesta (ei yhtään havaintoa) -tribenuronimetyylianalyyseihin vuonna 2009 Kiskojoesta ja Nummenjoesta (ei yhtään havaintoa) Määritysmenetelmien kehittyessä eräiden aineiden määritysrajat ovat alentuneet. Lisäksi analysoitujen aineiden lukumäärä on noussut: vuonna 2009 analysoitiin monijäämämenetelmillä 158 aineen pitoisuudet ja loppuvuodesta 2011 jo 195 aineen pitoisuudet. Vuosien aikana 52 aineen menetelmä on muuttunut; yleisimmin tämä on tarkoittanut ennen kaasukromatografisella menetelmällä analysoitujen aineiden siirtämistä nestekromatografiselle menetelmälle. ELY-keskukset ovat siirtäneet tulokset ympäristöhallinnon tietokantaan. Tietokantaan ei ole viety tietoa niistä havainnoista, joissa aineesta on havaittu merkkejä, mutta pitoisuus on ollut määritysrajaa alhaisempi, sillä tietokannassa ei ole ollut valmista merkintätapaa näille. (Tätä kehitetään jatkossa.) Valitut vertailuarvot Pitoisuuksien haitallisuuden arviointi tehtiin vertaamalla havaittuja pitoisuuksia ympäristönlaatunormeihin (EQS) ja niiden puuttuessa muihin vastaaviin vertailuarvoihin, jotka perustuvat aineen haitallisuuteen vesieliöille ja/tai veden tai vesieliöiden käyttäjille. Eri lähteistä saatavat vertailuarvot saattavat poiketa toisistaan ja sen tähden vertailuarvon valinnassa käytettiin seuraavaa järjestystä: Ensisijaisesti käytettiin virallisia ympäristönlaatunormeja: AA-EQS eli vuosikeskiarvon pitoisuuden rajaarvo ja MAC-QS eli hetkellisen pitoisuuden raja-arvo löytyvät mm. valtioneuvoston asetuksesta vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (868/2010; liite 1 C). Lisäksi kuudelle kasvinsuojeluaineelle on määritetty kansalliset ympäristönlaatunormit saman asetuksen liitteessä 1 D. EU:n prioriteettiainelistoille on ehdotettu uusia aineita ja näiden EQS-arvoehdotuksia käytettiin kuten voimassa olevia EQS-arvoja (Euroopan neuvoston kokouspaperi ). Toissijaisesti käytettiin Venla Kontiokarin ja Leona Mattsoffin määrittämiä ympäristönlaatunormeja. He määrittivät ympäristönlaatunormia vastaavat vertailuarvot kaikille syksyllä 2009 Suomen torjuntaainerekisterissä olleille kasvinsuojeluaineille käyttäen lähdetietona torjunta-aineiden rekisteröintiaineistoa (Kontiokari ja Mattsoff 2011). Edelleen puuttuville aineille käytettiin Andersson ym. (2009) eri lähteistä kokoamia vertailuarvoja, joista valtaosa oli ruotsalaisia pintavesien tavoitepitoisuuksia, mutta mukana oli myös muiden EU-maiden omia raja-arvoja. Niille aineille, joille ei yllä mainituista lähteistä löytynyt ympäristönlaatunormia vastaavaa vertailuarvoa, laskettiin arvot itse vastaavalla menetelmällä Footprint tietokannan aineiston toksisuustietoihin perustuen. Koska 2,4-dikloorifenolille ei täältäkään löytynyt ekotoksisuustietoja, sen vertailuarvon pohjatietona käytettiin kansainvälistä kemikaalikorttia ja käyttöturvallisuustiedotetta. Vertailuarvot on esitetty tulosten yhteydessä. Ohjeellisesti määritysrajan tulisi olla enintään kolmannes ympäristönlaatunormista, mutta tämä ei kaikkien aineiden kohdalla toteutunut. Havaintojen perusteella laskettiin kullekin näytteenottopaikalle ja kullekin vuodelle pitoisuuksien aritmeettinen keskiarvo. Rinnakkaisten näytteiden keskiarvo huomioitiin yhtenä näytteenä. Vantaanjoen diuronin päästölähteen etsinnässä vuonna 2011 otetut näytteet m on voinut poiketa taulukossa 2 ilmoitetusta. Laskeuissa on käytetty yksittäisen näytteen määritysrajaa, joka on ilmoitettu ympäristöhallinnon vedenlaaturekisterissä (Oiva / Hertta / Pivet). Mikäli näytteenottopaikan laskettu vuosikesiarvopitoisuus jäi menetelmän määritysrajaa alhaisemmaksi, vuosikeskiarvon laskennallisen lukuarvon sijasta todettiin pitoisuuden olevan alle määritysrajan.
4 4 Suurimpia hetkellisiä pitoisuuksia verrattiin virallisiin ja ehdotettuihin EQS-MAC arvoihin (868/2010, EU:n neuvoston kokouspaperi ja Kontiokari & Mattsoff 2011), eikä puuttuvia hetkellisen pitoisuuden vertailuarvoja laskettu itse. Tulokset Yksittäisten näytteiden tulokset löytyvät ympäristöhallinnon OIVA-palvelusta: Rekisteröitymisen jälkeen: -> Hertta ja sieltä edelleen -> pintavesien tila -> veden laatu -> tietojen haku. Havaitut aineet ja niiden esiintymisen yleisyys Vuosina 2009 ja 2010 havaittiin 54 eri ainetta, kun analysoituja aineita oli 197. Aineet ovat havaitsemistiheytensä mukaisessa järjestyksessä taulukossa 2. Havaituista aineista 19 oli käytössä olevia herbisidejä eli rikkakasvien torjunta-aineita, 14 fungisidejä eli kasvitautien torjunta-aineita ja 2 tuhoeläinten torjunta-aineita. Lisäksi havaittiin 6 hajoamistuotetta (osa nykyisin käytettävien aineiden hajoamistuotteita ja osa jo käytöstä poistuneiden aineiden hajoamistuoteita) sekä 13 ainetta, jotka eivät olleet kasvinsuojelurekisterissä. Yleisimmin havaittiin fenoksihappoherbisidejä: MCPA:ta (24/26 paikkavuosista, 56 %:sta näytteitä), diklorproppia ja diklorproppi-p:tä (20/26 paikkavuosista, 37 %:sta näytteitä) ja mekoproppia ja mekoproppi-p:tä (18/26 paikkavuosista ja 22 %:sta näytteitä). Lisäksi havaittiin 4-kloori-2-metyylifenolia (8/26, 4 %), joka on mm. MCPA:n hajoamistuote, niissä näytteissä, joissa oli korkeat fenoksihappopitoisuudet. Fenoksihappoherbisidien aineiden esiintymisen yleisyys ei ole yllättävää, sillä niitä käytetään yleisesti viljapelloilla ja levitysmäärät ovat melko suuria. Fenoksihappoherbisidit ovat olleet yleisimmin havaittuja aineita myös aiemmassa seurannassa ja pintavesien torjunta-ainekartoituksessa. MCPA:lla ei ole aiemmin ollut metrimääräistä vesistörajoitusta. Tammikuussa 2012 MCPA:ta sisältäville kasvinsuojeluvalmisteille asetettiin vesistörajoitus, jonka mukaan niitä ei saa käyttää 25 m lähempänä vesistöä. Rajoitus astuu täysimääräisesti voimaan kesällä Glyfosaatti on Suomen eniten käytetty kasvinsuojeluaine. Sen myyntimäärä on noin kaksinkertainen toiseksi eniten myytyyn MCPA:han verrattuna. Glyfosaattia ja sen hajoamistuotetta AMPAa analysoitiin vuosittain vain kahdelta koepaikalta (yht. 6 näytepaikkavuotta), sillä ne vaativat erillisen analyysin, joka nostaa seurannan hintaa. MaaMet-tulosten lisäksi ympäristöhallinnon rekisterissä on glyfosaattituloksia Aurajoesta vuodelta 2009 (ei havaittu). AMPAa havaittiin 4/6 paikalta (19 % analysoituja näytteitä) ja glyfosaattia 2/6 paikalta (5 % analysoituja näytteitä), mitä voidaan pitää käyttömääriin suhteutettuna vähäisenä. Vähäistä havaitsemista selittävät mm. näytepaikkojen vähyydestä johtuva näytteiden epäedustavuus ja glyfosaatin vahva sitoutuminen maahiukkasiin, mikä estää huuhtoutumista. Näytteenottoajankohdat ovat myös voineet olla epäsuotuisat suhteessa näytteenottopisteiden yläpuolisten alueiden mahdollisiin glyfosaattiruiskutuksiin. Yli puolelta näytepaikoista havaittiin atsoksitrobiinia (14/26, 12 % näytteistä), joka on kasvitautien torjunta-aine. Sitä käytetään mm. viljojen ruostetautien, härmän, laikkutautien ja lumihomeen torjuntaan, mutta rekisteröityjä käyttötarkoituksia on myös muille kasveille. Atsoksitrobiinia ei saa käyttää 25 metriä lähempänä vesistöä. Suurta osaa havaituista 54 aineesta ei tavattu kuin yksittäisistä näytteistä. Pelkkä havaitsemisen yleisyys ei kerro aineiden haitallisuudesta. Havaitsemiseen taas vaikutta merkittävästi käytettävä analytiikka. Esimerkiksi tritosufuronin, joka on viljapelloilla käytettävä pien annosherbisidi, analyysit tulivat monijäämäanalyysien osaksi vasta Tällöin sitä havaittiin 3/8 paikalta ja 10,5 %:sta näytteitä. Tiametoksaamin määritysraja puolestaan laski 0,05 µg/l 0,01 µg/l vuonna 2011 ja vasta tämän jälkeen sitä havaittiin vesistä. Havaittujen aineiden vuotuiset määritysrajat ovat taulukossa 2. Sekä määritysrajoja että havaittuja pitoisuuksia on verrattu ympäristönlaatunormeihin taulukossa 3. Havaittujen aineiden määritysrajat olivat 5 poikkeusta lukuun ottamatta riittävän alhaiset. Toistaiseksi kaikille ei-havaituille aineille ei ole etsitty vertailuarvoja, eikä niiden määritysrajoja ole siten voitu verrata niihin.
5 5 Taulukko 2. Havaitut aineet esiintymisen yleisyysjärjestyksessä, kun aineistona on kaikki analysoidut näytteet (rinnakkaisia ei ole poistettu). Laboratoriossa havaittuja merkkejä määritysrajaa alhaisemmista pitoisuuksista ei ole tässä huomioitu. Aineiden käyttö: H = herbisidi, F = fungisidi, I = insektisidi, m = hajamistuote ja ei = ei kasvinsuojeluaineena Suomessa; (p) peittausaine eli käytetään siementen käsittelyssä ennen kylvöä. Analyysimenetelmät: LCM = nestekromatografinen ja GCM = kaasukromatografinen monijäämämenetelmä, eri = erillianalyysi, m1 ja m3 = menetelmä muuttunut vuonna 2009 ja Menetelmä (men) ja vuotuiset Havainnot: n = analysoidut näytteet ja h = havaitut pitoisuudet (lkm) Aineen määrityrsrajat (µg/l) Aine käyttö men n h n h n h n h % 1 MCPA H LCM 0,01 0,01 0, ,6 2 diklorproppi +-P H LCM 0,01 0,01 0, ,7 3 mekoproppi +-P H LCM 0,01 0,01 0, ,4 4 AMPA m eri 0,05 0,05 0, ,4 5 diuroni ei LCM 0,01 0,01 0, ,9 6 metamitronidesamino m LCM 0,01 0,01 0, ,9 7 bentatsoni H LCM 0,01 0,01 0, ,3 8 atsoksistropiini F LCM 0,005 0,005 0, ,7 9 klopyralidi H LCM 0,1 0,1 0, ,3 10 tritosulfuroni H LCM - - 0, ,5 11 triadimenoli F (p) m3 0,04 0,05 0, ,2 12 metamitorni H LCM 0,01 0,01 0, ,1 13 propikonatsoli f LCM 0,02 0,02 0, ,1 14 terbutryyni ei GCM 0,01 0,01 0, ,7 15 amidosulfuroni H LCM 0,05 0,05 0, ,2 16 glyfosaatti H eri 0,1 0,1 0, ,0 17 2,4-D H LCM 0,01 0,01 0, ,4 18 tiametoksaami I (p) LCM 0,05 0,05 0, ,4 19 BAM m m3 0,02 0,02 0, ,1 20 tralkoksidiimi H LCM 0,01 0,01 0, , kloori-2- m GCM 0,01 0,01 0, ,7 metyylifenoli 22 pikloraami H LCM - - 0, ,5 23 tebukontasoli F LCM - - 0, ,5 24 atratsiini ei m3 0,005 0,005 0, ,8 25 dimetoaatti I LCM 0,01 0,01 0, ,8 26 2,4-dikloorifenoli? GCM 0,01 0,01 0, ,4 27 boskalidi F LCM 0,01 0,01 0, ,2 28 flutolaniili F m3 0,01 0,01 0, ,6 29 terbutylatsiini ei m3 0,005 0,005 0, ,3 30 heksatsinoni ei m3 0,01 0,01 0, ,2 31 isoproturoni ei LCM 0,01 0,01 0, ,2 32 prosulfokarbi H LCM 0,01 0,01 0, ,9 33 penkonatsoli F LCM 0,1 0,1 0, ,8 34 DEA m m3 0,01 0,01 0, ,8 35 furatiokarbi ei m3 0,05 0,05 0, ,8 36 syprodiniili F GCM 0,005 0,005 0, ,8 37 fluroksipyyri H LCM 0,05 0,05 0, ,8 38 linuroni H LCM 0,01 0,01 0, ,8 39 triflusulfuronimetyyli H LCM 0,05 0,05 0, ,8 40 simatsiini ei m3 0,01 0,01 0, ,4 41 kresoksimmimetyyli F LCM 0,01 0,01 0, ,4 42 alfa-endosulfaani ei GCM 0,01 0,005 0, ,4 43 DIA m m3 0,01 0,01 0, ,4 44 endriini ei GCM 0,02 0,02 0, ,4 45 etofumesaatti H GCM 0,02 0,02 0, ,4 46 fenheksamidi F m3 0,05 0,05 0, ,4 47 malationi ei m3 0,02 0,02 0, ,4 48 metatsakloori H m3 0,02 0,02 0, ,4 49 iprodioni F m1 0,05 0,05 0, ,4 50 2,4,5-T ei LCM 0,01 0,01 0, ,4 51 dimetomorfi F LCM 0,01 0,01 0, ,4 52 pikoksitrobiini F LCM 0,02 0,02 0, ,4 53 pyraklostrobiini F LCM 0,01 0,01 0, ,4 54 triasulfuroni H LCM 0,01 0,01 0, ,4 Vuonna 2009 iprodioni analysoitu osassa näytteitä molemmilla menetelmillä: 82 ja 32 analyysitulosta, 90 näytettä.
6 6 Havaittujen pitoisuuksien haitallisuus Taulukossa 3 on aineiden havaittu esiintyminen näytteenottopaikoittain, suurimmat havaitut hetkelliset pitoisuudet ja suurimmat paikkakohtaiset vuosikeskiarvot sekä näiden vertailuarvot. Seitsemän aineen pitoisuus ylitti vertailuarvon: alfa-endosulfaanin, endriinin, diuronin, furatiokarbin, malationin, terbutryynin ja triasulfuronin. Näistä vain triasulfuroni on käytössä oleva kasvinsuojeluaine. Endosulfaania, furatiokarbia, malationia ja terbutryyniä on käytetty vielä 1990-luvulla Suomessa kasvinsuojeluaineena. Endriinin kasvinsujeluainekäyttö kiellettiin Suomessa jo Diuronia ja terbutryyniä on käytetty 2000-luvulla biosideinä, esimerkiksi maaleissa ja puunsuoja-aineissa säilöntäaineena. Triasulfuroni on viljapelloilla käytettävä pien annosherbisidi, jota ei saa käyttää 25 metriä lähempänä vesistöä. Sitä havaittiin Lehmäjoesta otetusta vesinäytteestä, vaikka analyysin määritysraja 0,01 µg/l oli yli viisinkertainen vertailuarvoon (0,0018 µg/l) verrattuna. Havainnon luotettavuuden varmistaa se, että sitä havaittiin myös joessa olleista passiivikeräimistä kolmen keräysjakson aikana: ( , ja ; ja tällöin kolmesta rinnakkaisesta keräimestä havaittujen triasulfuronin pitoisuuksien keskihajonnat olivat 5 %, 49 % ja 44 %) (Ahkola ym 2012). Triasulfuronin pitoisuus 0,04 µg/l ylitti hetkelliselle pitoisuudelle määritellyn vertailuarvon ja vuoden 2011 Lehmäjoen näytteiden keskiarvo (0,009 µg/l) jäi määritysrajaa alhaisemmaksi, mutta ylitti vuosikeskiarvon raja-arvon (0,0018 µg/l). Diuronin ja terbutryynin pitoisuuksien välinen korrelaatiokerroin vuosien aineistossa on 0,96. Molempien aineiden pitoisuudet ylittivät hetkellisen pitoisuuden ympäristönlaatunormin Luhtajoessa (terbutryynin ympäristönlaatunormi ei vielä laillisesti sitova) kesällä Myös vuosikeskiarvon ympäristönlaatunormit ylittyivät laskennallisella Vantaanjoen vesistön näytepisteiden yhdistelmäpaikalla, joka sisälsi näytteitä myös sellaisilta näytepaikoilta, joilla näitä aineita ei havaittu lainkaan, vaikka samaan aikaan alajuoksulta aineita havaittiin vedestä. Tämän perusteella pitoisuuden vuosikeskiarvo on ylittynyt ainakin Luhtajoessa ja mahdollisesti myös sen alapuolella vesistössä. Vantaanjoen alajuoksun näytepisteessä (Vantaanj.4.2) vuosikeskiarvot eivät ole ylittäneet ympäristölaatunormia, mutta 2010 diuronin pitoisuus oli todella lähellä sitä (ka 0,197 vs EQS-AA 0,20 µg/l). Diuroni on EU:n prioriteettiainelistalla ja terbutryyniä on ehdotettu sille. EU:n prioriteettiaineen ympäristönlaatunormin ylitys vaikuttaa pintaveden kemiallisen tilan luokitteluun. Vesistönosa, jolla ylitys on sattunut, luokitellaan kemialliselta tilaltaan hyvää heikommaksi. Diuronia ja terbutryyniä on käytetty yleisesti rikkaruohojen torjuntaan Euroopassa, mutta molemmat on poistettu EU:n kasvinsuojeluainerekisteristä. Diuronia ei ole koskaan käytetty Suomessa kasvinsuojeluaineena. Terbutryyniä sai käyttää vielä 2003 rikkakasvien torjuntaan peruna- ja herneviljelyksillä. Aineita käytetään mm. maalien ja puunsuoja-aineiden säilöntäaineena. Vuosina ja 2008 diuronin pitoisuus ylitti määritysrajan 7 % ja 19 %:ssa analysoituja näytteitä. Diuronin päästölähteen etsintä aloitettiin Vantaanjoen vesistössä Syksyllä 2011 selvisi, että valtaosa Vantaanjoen diuronista oli peräisin Luhtajoesta, jonne se päätyi Klaukkalan vedenpuhdistamolta. Päästölähdettä selvittiin viemäriverkossa ylöspäin ja löydettiin kaksi toiminnanharjoittajaa: maalitehdas ja kontteja ja tynnyreitä kunnostava laitos. Uudenmaan ELY-keskus julkaisi diuronista lehdistötiedotteen Vantaanjoen vesistön lisäksi diuronia on havaittu Porvoonjoesta 2009, Kyröjoen passiivikeräimistä 2011 ja yksittäisestä pohjavesinäytteestä. Diuronin pääasiallinen hajoamistuote: 3,4-dikloroaniliini on myrkyllisempi kuin diuroni, mutta sitä ei ole vesistä analysoitu. Terbutryynin havaitsemisraja oli 0,02 µg/l vuosina 2007 ja 2008 ja tällöin siitä havaittiin vain merkkejä määritysrajaa alhaisemmista pitoisuuksista Porvoonjoessa ja Vantaanjoessa. Määritysraja laski vuonna 2009 (0,01 µg/l). Vuonna 2010 terbutryyniä havaittiin ensi kerran määritysrajan ylittänyt pitoisuus ( Vantaanjoki) ja vuonna 2011 määritysraja ylittyi 8/10 Vantaanjoen alajuoksun näytepisteen näytteistä. Korkeimmat pitoisuudet havaittiin samoista näytteissä, joissa myös diuroni pitoisuudet olivat korkeita. Lisäksi terbutryyniä havaittiin 2011 myös Tuusulanjoen vesinäytteestä, josta diuronia ei havaitu. Muiden aineiden vertailuarvojen ylitykset ovat syntyneet yksittäisistä näytteistä havaituista korkeista pitoisuuksista. Endriiniä havaittiin kerran Lepsämänjoesta 2009, endosulfaania Porvoonjoesta 2009, furatiokarbia Kyröjoesta 2009 ja malationia Kokemäenjoen Karhiniemestä Pitoisuudet ovat olleet näissä tapauksissa
7 selvästi määritysrajoja korkeampia, vaikka määritysrajat ovatkin olleet ympäristönlaatunormeihin verrattuna liian korkeita. Aineiden haitallisuuden vuoksi näiden aineiden ympäristönlaatunormit ovat hyvin alhaiset. Endriiniä on käytetty 1960-luvulla ja endosulfaania, furatiokarbia ja malationia on 1990-luvulla yleisesti maataloudessa. On kuitenkin epätodennäköistä että yksittäiset korkeat pitoisuuspulssit olisivat peräisin vanhasta maatalouskäytöstä. Toistaiseksi ei tiedetä, miten ja mistä aineet ovat jokivesiin päätyneet. Endriiniä on käytetty tuhoeläinten torjuntaan ja se on hyvin myrkyllistä nisäkkäille, kaloille ja linnuille. Endriinin käytö ja markkinointi on kielletty Suomessa jo 1969, eikä sitä saa päästää lainkaan vesistöön eikä viemäriin. Endriinille ei ole määritetty hetkellisen pitoisuuden raja-arvoa, mutta havaittu 0,06 µg/l pitoisuus nosti Lepsämänjoen vuosikeskiarvon ympäristönlaatunormia korkeammaksi. Ympäristönlaatunormi on määritetty neljän aineen pitoisuuksien summalle: aldriinin, endriinin, dieldriinin ja isodriinin. Endosulfaania havaittiin Porvoonjoessa seitsenkertainen pitoisuus hetkellisen pitoisuuden ympäristönlaatunormiin nähden. Ympäristönlaatunomi on määritetty endosulfaanin alfa- ja beta-isomeerien summalle. Myös vuosikeskiarvo ylitti yksittäisen havainnon vuoksi vuosikeskiarvon ympäristönlaatunormin. Endosulfaania on käytetty tuholaisten torjunnassa 1950-luvulta lähtien, mutta sen käyttöä rajoitettiin jo luvulla. Poikkeusluvalla sitä saatiin käyttää vielä 2005 mansikan taimituotannossa. Sen käyttö ja valmistus pyritään lopettamaan maailmanlaajuisesti 2012 (Tukholman sopimus 2011). Endosulfaania käytetään edelleen kahvin, puuvillan tuotannossa mm. Intiassa ja Kiinassa. Vaikka endosulfaania on käytetty Suomessa vielä 2000-luvun alussa ja se on hitaasti maassa hajoava aine, on erittäin epätodennäköistä että havaittu korkea pitoisuuspulssi olisi peräisin vanhasta maatalouskäytöstä. Porvoonjoen näytepisteen välittömässä läheisyydessä yläjuoksulle päin mennessä on pieni jäteveden puhdistamo, yläpuolisella valuma-alueella on maataloutta, teollisuutta ja Lahden kaupunki. Furatiokarbia havaittiin Kyröjoen Skatilasta otetuista rinnakkaisista vesinäytteistä (0,07 ja 0,09 µg/l). Furatiokarbi on karbamaattiryhmään kuuluva insektisidi. Sen myyntimäärä Suomessa vuonna 1998 oli vielä noin 4 tonnia, nykyään se ei ole EU:n sallittujen kasvinsuojeluaineiden tehoainelistalta. Sille ei ole virallista ympäristönlaatunormia ja vertailuarvona käytettiin itse laskettua arvoa. Furatiokarbin teho hyönteismyrkkynä perustuu siihen, että se estää asetyylikoliiniesteraasi. Malationia havaittiin Kokemäenjoen Karhiniemen vesinäytteessä. Malationi on organofosfaatteihin kuuluva hyönteisten ja punkkien torjunta-aine. Malationia sisältävät valmisteet poistuivat Suomen torjuntaainerekisteristä 2008 (EU:n torjunta-aineiden tehoaineiden listalta 2007). Sitä ennen sitä myytiin noin 5 t vuodessa. Malationi hyväksyttiin uudelleen EU:n sallittujen kasvinsuojeluaineiden listalle 2010, mutta Suomessa ei ole ollut vuosina markkinoilla yhtään malationia sisältävää kasvinsuojeluainevalmistetta. Malationia on käytetty myös loislääkkeenä esimerkiksi täishampoissa. Muut kuin ympäristölaatunormien ylitykset Ympäristönlaatunormit ja tässä käytetyt vastaavat arvot perustuvat vesieliöiden ja niitä ravintonaan käyttävien eliöiden suojeluun. Se ei huomioi esimerkiksi veden käyttöä kastelussa. MCPA:n pitoisuus ylitti kanadalaisen kasteluveden raja-arvon (0,25 µg/l) noin 5 % vesinäytteitä. Korkeimmat pitoisuudet havaittiin kesäkuussa. Rajaarvo perustuu kaikkein herkimpienkin kanadalaisten viljelykasvien suojeluun herbisidien aiheuttamilta vioituksilta (Hamilton ym. 2003). Neonikotidien epäsuorista vaikutuksista pölyttäjien vähentymiseen on saatu tieteellistä näyttöä. Tähän aineryhmään kuuluvaa tiametoksaamia havaittiin Aurajoesta ja Paimionjoesta 2011, kun määritysrajat laskivat edellisvuotisesta. Mehiläiset eivät altistu veden kautta, eikä näitä epäsuoria vaikutuksia ole huomioitu myöskään ympärisönlaatunormin määrityksessä. 7
8 Taulukko 3. Havaittujen pitoisuuksien haitallisuuden arviointi mr (µg/l) Paikat Havaitut Vertailuarvot (µg/l) Huom. Aine n h maks maks-aa MAC AA lähde mr mx ka Lisätietoa 2,4,5-T 0,01 0, ,01? 1,3 c? 2,4-D 0,01 0, ,03 0, b 2,4-dikloorifenoli 0,01 0, ,02? 0,08 c? 4-kloori-2-metyylifenoli 0,01 0, ,12 0,03? 0,29 c? Alfa-endosulfaani 0,005 0, ,07 0,01 0,01 0,005 a*!!! Porvoonj,-09 Amidosulfuroni 0,05 0, ,16 0,92 0,87 b AMPA 0,05 0, ,16 0, b Atratsiini 0,005 0, ,040 0,01 2 0,6 a Atsoksistropiini 0,005 0, ,070 0,01 0,55 0,95 b BAM 0,02 0, ,02? 1000 d? Bentatsoni 0,01 0, ,26 0,05? 30 d? Boskalidi 0,01 0, ,70 0,14? 3 d? DEA 0,01 0, ,03? 0,6 d? DIA 0,01 0, ,02? 0,1 d? Diklorproppi + -P 0,01 0, ,41 0, b* Dimetoaatti 0,01 0, ,08 0,02 4,3 0,7 a Dimetomorfi 0,01 0, ,01 0,44 5,6 b Diuroni 0,01 0, ,5 0,43 1,8 0,2 a!! Vantaanj. Endriini 0,02 0, ,06 (0,02) ei 0,01 a*!! Lepsämänj. -09 Etofumesaatti 0,02 0, , b Köyliönjärvi -09 Fenheksamidi ei anl, 0, ,01 13,4 10 b Fluroksipyyri 0,05 0, , b* Flutolaniili ei anl, 0, ,4 0, b Furatiokarbi 0,05 0, ,09 (0,03)? 0,0018 c!?! Skatila ( ) Glyfosaatti 0,1 0, ,9 0, b Heksatsinoni 0,01 0, ,52 0,11? 0,56 d? Iprodioni 0,05 0, , b Isoproturoni 0,01 0, ,03 1 0,3 a Klopyralidi 0,1 0, ,28 0,16? 50 d? kresoksimmi-metyyli 0,01 0, ,01? 0,1 d? Linuroni 0,01 0, ,04 0,7 0,1 b Malationi 0,02 0, ,03 (0,01)? 0,005 d!?! Karhin. ( ) MCPA 0,01 0, ,2 0,17 15,2 1,6 a Mekoproppi +-P 0,01 0, ,43 0, b* Metamitroni 0,01 0, ,26 0, a Metamitroni-desamino 0,01 0, ,27 0,05? 251 c? Metatsaklori 0,02 0, ,01 0,65 0,4 b Penkonatsoli 0,1 0, ,05 0,01 1,9 6 b Pikloraami ei anl, 0, ,04? 55 c? Pikoksistrobiini 0,02 0, ,02 0,1 1,28 b Propikonatsoli 0,02 0, ,2 0,05 2,1 1,8 b Prosulfokarbi 0,01 0, , ,6 b Pyraklostrobiini 0,01 0, ,14 0,02 0,6 0,2 b Simatsiini 0,01 0, , a Syprodiniili 0,005 0, ,009 3,3 0,18 b Tebukonatsoli ei anl, 0, ,03 1,44 1 b Terbutryyni 0,01 0, ,34 0,07 0,34 0,065 e!! Vantaanj.v 2011 Terbutylatsiini 0,005 0, ,005? 0,02 d? Tiametoksaami 0,05 0, ,03 0,01 1,4 1 b Tralkoksidiimi 0,01 0, ,44 0, b Triadimenoli 0,04 0, ,12 0, b Triasulfuroni 0,01 0, ,04 (0,01) 0,0073 0,0018 b!!! Lehmäj Triflusulfuronimetyyli 0,05 0, ,1 0,35 0,15 b Tritosulfuroni ei anl, 0, ,08 0,02 4,76 0,75 b a = asetus 868/2010; b = Kontiokari & Mattsoff 2011; c = itse laskettu; d= Andersson ym. 2009; e = direktiiviehdotus (kokouspaperi ) *) ympäristönlaatunormi ei suoraan vastaa analysoitua ainetta: alfa- ja beta-endoulfaanin summan EQS; endriinin, aldriinin, dieldriinin ja isodriinin summan EQS; diklorproppi-p:n ja mekoproppi-p:n EQS-arvot, mutta analysoitu diklorpropin ja diklorproppi-p:n summa sekä mekopropin ja mekoproppi-p:n summa, fluroksipyyrin EQS on fluroksipyyrihapolle. 8
9 9 Tulokset ELY-keskuksittain Taulukoissa 4-7 on esitetty paikkakohtaiset vuosikeskiarvot. Taulukot 4, 5 ja 7 ovat jokivesituloksia ja taulukossa 6 on Köyliönjärven tulokset. Alle määritysrajan () merkintä tarkoittaa, että aineesta on yli määritysrajan havainto kyseisenä vuonna, mutta vuoden kaikkien näytteiden pitoisuuksien keskiarvo on määritysrajaa alhaisempi. Vertailuarvojen ylitykset on merkitty keltaisella. Saman paikan eri vuosien mittaukset ovat vierekkäin, jotta muutoksia voisi tarkastella helposti. Vuotuinen vaihtelu on kuitenkin niin suurta, että selkeitä trendejä ei havaittu. Fenoksihappoherbisidien pitoisuudet näyttivät kasvavan Kyröjoella ja Lehmäjoella, mutta pitoisuudet olivat edelleen pieniä, eikä trendi ollut yksiselitteinen (esim. MCPA:n pitoisuus laski Lehmäjoella ). Kyröjoessa ja Lehmäjoessa selvitettiin kesällä 2011 haitallisten aineiden esiintymistä myös passiivikeräinten avulla. Näillä havaittiin osin samoja aineita kuin kertanäytteistä, mutta myös sellaisia aineita, joita ei vesinäytteistä havaittu laisinkaan (Ahkola ym. 2012). Taulukko 4. Etelä-Pohjanmaan näytteistä havaitut aineet ja niiden vuosikeskiarvot ja vertailuarvojen ylitykset (sekä triasulfuronin, että furatiokarbin AA-EQS 0,0018 µg/l) Lehmäj.Isokyrö-Vöyri mts Kyröjoki Skatila ,4-D 2,4-dikloorifenoli T 4-kloori-2-metyylifenoli 0,02 0,03 AMPA - - 0,03 - Atratsiini Atsoksistropiini Bentatsoni Boskalidi Diklorproppi + -P 0,02 0,16 0,03 0,02 0,021 0,05 Furatiokarbi (0,031) kresoksimmi-metyyli Linuroni MCPA 0,03 0,17 0,11 0,03 0,05 0,07 Mekoproppi + -P 0,06 0,03 0,02 Metamitroni 0,03 Metamitroni-desamino 0,02 Pikoksistrobiini Propikonatsoli Prosulfokarbi Syprodiniili Tralkoksidiimi 0,02 Triadimenoli Triasulfuroni (0,009) Aineita yht Furatiokarbi rinnakkaisista vesinäytteistä 0,07 ja 0,09 µg/l. Sitä ei havaittu muista näytteistä. Itse arvioitu ympäristölaatunormia vastaava vuosikeskiarvon vertailuarvo 0,0018 µg/l. Triasulfuroni on pien annosherbisidi, jonka käyttömäärät lasketaan enintään kymmenissä grammoissa hehtaarilla. Sitä havaittiin Lehmäjoesta 0,040 µg/l. Triasulfuronin ympärisönlaatunormia vastaavat arvot ovat 0,0073 µg/l hetkelliselle pitoisuudelle ja 0,0018 µg/l vuosikeskiarvolle.
10 Taulukko 5. Lounais-Suomen vesinäytteistä havaitut aineet ja niiden pitoisuuksien vuosikeskiarvot Auraj. ohikulku Auraj Koskelelank. Kiskoj. Vanhak. Kokemäenj. Karhiniemi Kokemäenj. Pori-Tre Paimionjoki Isosilta Paimion. Hovirin ,4-D ,4-dikloorifenoli 4-kloori-2- metyylifenoli Amidosulfuroni Atratsiini 0.01 Atsoksistropiini Bentatsoni Boskalidi 0.14 Desetyyliatratsiini Diklorproppi +-P Dimetoaatti Dimetomorfi Fenheksamidi Fluroksipyyri Heksatsinoni 0.11 Klopyralidi kresoksimmi-metyyli Malationi MCPA Mekoproppi + -P Metamitroni Metamitronidesamino Penkonatsoli Pikloraami Propikonatsoli Pyraklostrobiini 0.02 Simatsiini Tiametoksaami Tralkoksidiimi Triadimenoli Triflusulfuronimetyyli Tritosulfuroni Yht. aineita Köyliönjärvestä havaitut aineet on esitetty taulukossa 6. Kaikki havaitut neljä ainetta ovat rikkakasvien torjuntaaineita. Bentatsonia käytetään mm. apila- ja herne- ja sipuliviljelyksillä rikkakasvien torjuntaan. Metamitrondesamino on metamitronin hajoamistuote. Etofumesaattia, metamitronia ja triflusulfuroni-metyyliä käytetään sokerijuurikasviljelyksien rikkakasvien torjuntaan. Havaitut pitoisuudet ovat huomattavasti vertailuarvoja alhaisempia. Köyliönjärven valuma-alue on pieni ja intensiivisesti viljelty. Torjunta-ainekuormitus on keksimääräistä järveä suurempi. Toisaalta Köyliönjärveen purkautuu merkittäviä määriä pohjavettä Kuninkaanlähteestä ja tämä laimentaa torjunta-ainepitoisuuksia. Koska järven ympäristössä on paljon erikoiskasvien viljelyä, havaitut aineet eivät edusta tyypillisesti suomalaisista järvivesistä havaittavia aineita. Havainnot kuitenkin osoittavat, että kasvinsuojeluaineita jopa pien annos herbisidejä kuten triflusulfuroni-metyyli, voidaan havaita myös järvistä. Taulukko 6. Köyliönjärvestä havaitut aineet (näytekohtaiset arvot ka bentatsoni 0,01 0,01 etofumesaatti 0,02 metamitroni-desamino 0,03 0,02 0,015 triflurusulfuroni-metyyli 0,01 0,02 Yht. aineita Ympäristöhallinnon tietokannasta löytyy myös muutamia muita järvivedestä analysoituja torjunta-ainetuloksia (ei MaaMet hankeen rahoituksella tehtyjä). Nämä vesinäytteet on otettu talvella Itä-Suomesta ja näytteissä on havaittu pieniä pitoisuuksia MCPA:ta. 10
11 Taulukko 6. Uudenmaan näytteistä havaitut aineet ja niiden vuosikeskiarvot. Vantaanj.v tarkoittaa laskennallista Vantaanjoen vesistöaluetta, joka sisältää näytteitä kymmeneltä eri paikalta (mm. Luhtajoesta). Nummenj / Häntäjoki Porvoonjoki 11,5 Lepsämänjoki 16,9 Vantaanj. 4,2 Vantaanj.v ,4-D Alfa-endosulfaani 0,01 Amidosulfuroni AMPA , Atratsiini Atsoksistropiini 0,01 BAM Bentatsoni 0,03 Boskalidi DIA (desisopropyyliatratsiini) Diklorproppi + -P 0,03 0,03 0,03 0,01 0,01 0,02 Dimetoaatti 0,01 Diuroni 0,02 0,02 0,11 0,20 0,15 0,43 Endriini Flutolaniili ,03 Glyfosaatti , Heksatsinoni Iprodioni Isoproturoni Klopyralidi 0,16 0,12 Linuroni MCPA 0,02 0,05 0,02 0,02 0,03 0,06 0,02 0,02 0,01 Mekoproppi +-P 0,01 0,06 0,01 Metamitroni Metamitroni-desamino 0,01 Metatsakloori Penkonatsoli 0,01 Propikonatsoli 0,05 Prosulfokarbi Syprodiniili Tebukonatsoli Terbutryyni 0,01 0,07 Terbutylatsiini Tralkoksidiimi 0,05 Triadimenoli 0,04 Tritosulfuroni Havaitut aineet yht Havaitut vertailuarvon ylitykset sattuivat EU:n prioriteettilistan aineille (terbutryyni vasta ehdokkaana sille), joille ei nykyään ole Suomessa maatalouskäyttöä. Diuronin paikkakohtaiset tulokset Vantaanjoella on esitetty Uudenmaan ELY-keskuksen lehdistötiedotteessa Samoissa näytteissä, joissa diuronin pitoisuudet olivat korkeita havaittiin myös terbutryyniä ja muutamasta näytteestä isoproturonia. Näillä aineilla ei ole kasvinsuojeluainekäyttöä Suomessa nykyään (diuronilla ja isoproturonilla ei ole koskaan ollutkaan) ja oletettavasti myös terbutryyni ja isoproturoni ovat peräisin biosidikäytöstä. 11
12 Tulosten luotettavuus Analyysien epävarmuus on ollut yhdisteestä riippuen kaasukromatografisella monijäämämenetelmällä % ja nestekromatografisella %, glyfosaatille 36 % ja AMPAlle 31 %. Rinnakkaiset näytteet (noin 5 min välein otetut näytteet) kuvaavat pitoisuuden hetkellistä vaihtelua. Vuosina otettiin 14 rinnakkaisnäyteparia (28 näytettä). Havaittujen aineiden lukumäärä vaihteli näissä näytteissä nollasta viiteen (ka 2,7). Kymmenessä näyteparissa rinnakkaisista havaittujen aineiden lukumäärä oli sama ja neljässä parissa se erosi yhden aineen havaitsemisen osalta. Rinnakkaisnäyteparien torjunta-aineiden kokonaispitoisuus (vain määritysrajan ylittäneet mukana) vaihteli 0 0,56 µg/l ja oli keskimäärin 0,20 µg/l. Rinnakkaisnäytteiden kokonaispitoisuudet erosivat toisistaan 0 0,05 µg/l (keskimäärin 0,02 µg/l). Suhteellinen ero oli keskimäärin 27 % (0 100 %). Suurimmat absoluuttiset erot olivat paikoissa, joissa havaittiin useita aineita ja pitoisuudet olivat melko korkeita. Suhteelliset erot olivat taas suurimpia silloin, kun pitoisuudet olivat lähellä määritysrajaa, kuten kuvasta 1 näkyy. Esimerkiksi Porvoonjoen rinnakkaisista näytteistä toukokuussa 2009 havaittiin toisesta näytteestä määritysrajalla oleva MCPA pitoisuus (10 ng/l) ja rinnakkaisessa pitoisuus jäi määritysrajan alle. 12 % 100 Rinnakkaisten kokonaispitoisuuksien suhteellinen ero ja havaittujen aineiden lukumäärät lkm ,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 kokonaispitoisuus µg/l Kuva 1. Vuosien rinnakkaisnäytteiden (noin 5 min välein otetut kertanäytteet) välistä vertailua: Torjunta-aineiden kokonaispitoisuuden suhteelliset erot on merkitty ruuduilla (vasen akseli) ja havaittujen aineiden lukumäärät rukseilla (oikea akseli) kokonaispitoisuuden funktiona. Alle määritysrajan pitoisuudet asetettu tässä tarkastelussa nolliksi. Passiivikeräimet Kyröjoen ja Lehmäjoen kesän 2011 tuloksia on voitu verrata myös passiivikeräinten tuloksiin. Keräinten pitoisuustulokset (pitoisuus / keräin) eivät ole suoraan vertailukelpoisia vesinäytteiden (pitoisuus / vesitilavuus) kanssa ellei niitä voi kalibroida aine- ja virtaamakohtaisesti. Samojen aineiden havaitseminen vesinäytteistä ja keräimistä kuitenkin lisäsi tulosten luotettavuutta. Erityisesti niiden aineiden havaitseminen passiivikeräimistä, joita havaittiin vain yksittäisistä vesinäytteistä (esim. triasulfuroni), lisäsi varmuutta näiden havaintojen luotettavuudesta. Passiivikeräimillä havaittiin korkea metamitronipitoisuus, kun vesinäytteissä pitoisuudet olivat melko alhaisia. Lisäksi passiivikeräimillä havaittiin myös sellaisia aineita, joita ei vesinäytteistä havaittu lainkaan. Nämä erot liittyvät todennäköisesti harvaan vesinäytteiden ottoon ja toisaalta joidenkin aineiden kohdalla korkeaan määritysrajaan. Mittaustulosten epävarmuus: Samalla näytteenottokerralla otettujen pullon välinen pitoisuusero oli noin 30 % (0 100%; ka 27 %) ja määritysmenetelmän epävarmuus noin 30 % (17-49%). Näiden summa on %, tyypillisesti noin 60 %. Vertailuarvojen ylitykset voivat olla mahdollisia jo havaittuja pitoisuuksia alemmilla pitoisuuksilla. Jos kokonaisepävarmuus on 17 % vertailuarvon ylitys mahdollista, kun havaittu pitoisuus 85% vertailuarvosta; jos kokonaisepävarmuus 100 % + 49%, vertailuarvon ylitys mahdollista havaitun pitoisuuden ollessa 40 %
13 13 vertailuarvosta. Havaittuja pitoisuuksia verrattiin varmuuden vuoksi kolmasosaan vertailuarvoista, mutta uusia vertailuarvon ylityksiä ei havaittu. Suurta epävarmuutta vuosikeskiarvojen laskentaan aiheuttaa harva näytteenotto. Tulokset kuvaavat vain näytteenottohetkeä, eivät näytteenottojen välistä tilannetta. Lisäksi muutaman havaitun aineen määritysrajat olivat liian korkeita: endriinin, furatiokarbin, malationin ja triasulfuronin määritysrajat olivat alempia kuin vertailuarvot ja endosulfaanin isomeerien määritysrajat olivat isomeerien summalle määritetyn ympäristönlaatunormin tasolla. Ei-havaittujen aineiden määritysrajoja ei verrattu aineiden haihtallisuuteen. Lähteet Aineisto ympäristöhallinnon tietojärjestelmästä (Hertta/PIVET) Ahkola H, Vuori K., Siimes K., Mannio J, Herve S., Krogerus K. ja Aallonen A Comparative analysis of pesticide monitoring via traditional surface water sampling and Chemcatcher passive samplers, posteri tiivistelmä, Abstract nro 1233; SETAC, Berlin Andersson M., Graaf S. ja Kreuger, J Beräkning av temporerära riktvärden för 12 växtskyddsmedel i ytvatten. Teknisk rapport 135. Avdelningen för vattenvårdslära, Sveriges lantbruksuniversitet. Uppsala. (Liite 1). Euroopan neuvoston kokouspaperi Meeting document, Council of the European Union, Interinstitutional File 2011/0429 (COD), Brussels ). Subject: Proposal for a Directive of the European Parliament and of the Council amending Directives 2000/60/EC and 2008/105/EC as regards priority substances in the field of water policy. Hamilton, Ambrus, Dieterle, Felsot, Harris, Hollands, Katayama, Kurihara, Linders, Unsworth, Wong Regulatory limits for pesticide residues in water. IUPAC technical raport. Pure Appl. Chem. 75 (8): Kontiokari V. ja Mattsoff L Proposal of Environmental Quality Standards for Plant Protection Products. The Finnish Environment 7/2011, 172 p. Suomen ympäristökeskus. URN:ISBN: , ISBN (PDF). Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus Lehdistötiedote.
Katri Siimes, MaaMet hankkeen haitalliset aineet Maatalouden kuormituksen vaikutukset torjunta-aineiden pitoisuuksiin pintavesissä
Katri Siimes, 9.2.2009 MaaMet hankkeen haitalliset aineet Maatalouden kuormituksen vaikutukset torjunta-aineiden pitoisuuksiin pintavesissä 1 Vuosi 2007 (toukokuusta 2007 huhtikuulle 2008) Toukokuusta
LisätiedotKasvinsuojeluaineiden jäämät vesistöissä
Kasvinsuojeluaineiden jäämät vesistöissä Sari Autio Suomen ympäristökeskus, kemikaaliyksikkö PesticideLife-seminaari Jokioinen 19.2.2010 VESKA2-kartoituksen taustaa Vesipuitedirektiivi 2000/60/EC (VPD)
LisätiedotMaa- ja metsätalouden kuormittamien pintavesien haitta-aineseuranta Suomessa
SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 38 214 Maa- ja metsätalouden kuormittamien pintavesien haitta-aineseuranta Suomessa Seurannan tulokset 27 212 Karjalainen Anna K, Siimes Katri, Leppänen Matti T, Mannio
LisätiedotTorjunta-aineiden vaikutuksista vesistöihin ja millä toimilla viljelijä voi välttää vesistöhaittoja
Torjunta-aineiden vaikutuksista vesistöihin ja millä toimilla viljelijä voi välttää vesistöhaittoja Kasvinsuojelu ja maan kasvukunto mistä vastauksia nykyisiin ja tuleviin haasteisiin? 2.11.2017 Vihti
LisätiedotMaa- ja metsätalouden haitalliset aineet vesistöissä
Maa- ja metsätalouden haitalliset aineet vesistöissä Jaakko Mannio, Anna Karjalainen, Heidi Ahkola MaaMet seurantojen seminaari 9.5.2014, SYKE, Helsinki Kauhajoki tulvii 10/2010 (Iltasanomat) Jukka Aroviita
LisätiedotMitä pintavesien torjunta-aineseurannalle kuuluu ja miten sitä tulisi kehittää?
Mitä pintavesien torjunta-aineseurannalle kuuluu ja miten sitä tulisi kehittää? Katri Siimes, Emmi Vähä, Heidi Ahkola ja Jaakko Mannio, Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät 6.4.2017 Sisältö Johdanto
LisätiedotVesien- ja merenhoidon uudet prioriteettiaineet -hanke UuPri
Jaakko Mannio, Katri Siimes ja Emmi Vähä, SYKE 8.5.2017 Vesien- ja merenhoidon uudet prioriteettiaineet -hanke UuPri 1 Mikä UuPri? www.syke.fi/hankkeet/uupri SYKEn hanke 2016-2018: Uusia EU-prioriteettiaineita
LisätiedotTESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus 28.6.2019 19-3138 #1 1 (4) Liperin kunta, tekninen osasto Riikonen Kari kari.riikonen@liperi.fi Keskustie 10 83100 LIPERI Tilausnro
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesi Tilausnro (90LAITIL/Verkosto), saapunut , näytteet otettu
TESTAUSSELOSTE Talousvesi 17.12.2018 18-31828 #1 1 (4) Laitilan kaupunki Vesihuoltolaitos Keskuskatu 30 23800 LAITILA Tilausnro 348594 (90LAITIL/Verkosto), saapunut 4.12.2018, näytteet otettu 4.12.2018
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 22.10.2013
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 22.10.2013 13-6871 #2 1 (3) Sauvon kunta Vahtistentie 5 21570 SAUVO Tilausnro 161362 (WSAUVO/Lähtevä), saapunut 8.10.2013, näytteet otettu 8.10.2013 (09:45) Näytteenottaja:
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesi
TESTAUSSELOSTE Talousvesi 4.6.2019 19-11385 #1 1 (4) Kokemäen Vesihuolto Oy Tulkkilantie 2 32800 KOKEMÄKI Tilausnro 363281 (0KOKEMVE/verkosto), saapunut 21.5.2019, näytteet otettu 21.5.2019 (12.00-14:00)
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesi Tilausnro (90LAITIL/Verkosto), saapunut , näytteet otettu Näytteenottaja: Nurmi
TESTAUSSELOSTE Talousvesi 15.4.2019 19-7154 #1 1 (4) Laitilan kaupunki Vesihuoltolaitos Keskuskatu 30 23800 LAITILA Tilausnro 357443 (90LAITIL/Verkosto), saapunut 2.4.2019, näytteet otettu 2.4.2019 Näytteenottaja:
LisätiedotKasvinsuojeluaineiden. riski-indikaattori. Katri Siimes, Emmi Vähä ja Matti Joukola Suomen Ympäristökeskus
Kasvinsuojeluaineiden riski-indikaattori Katri Siimes, Emmi Vähä ja Matti Joukola Suomen Ympäristökeskus 16.1.2018 Indikaattorin tarkoitus Tunnistaa riskialueet Auttaa kasvinsuojeluaineiden pintavesiseurannan
LisätiedotKemiallisen tilan luokittelu ja Watchlist - katsaus. Katri Siimes Suomen ympäristökeskus SYKE Haitallisten aineiden päivä Kuva: K.
Kemiallisen tilan luokittelu ja Watchlist - katsaus Katri Siimes Suomen ympäristökeskus SYKE Haitallisten aineiden päivä 12.3.2019 Kuva: K. Siimes Kemiallisen tilan luokittelu Ekologinen tila EU-tasolla
LisätiedotPesticide residues in water bodies
Pesticide residues in water bodies Sari Autio Finnish Environment Institute, Chemicals Opening seminar of PesticideLife, Jokioinen 19.2.2010 Backgound of VESKA2 survey Water framework directive 2000/60/EC
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 28.1.2015. Tilausnro 175459 (WEURA/04), saapunut 8.1.2015, näytteet otettu 8.1.2015 (10:15) Näytteenottaja: JH
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 28.1.2015 15-243 #2 1 (2) Euran kunta Vesilaitos Sorkkistentie 10 27510 EURA Tilausnro 175459 (WEURA/04), saapunut 8.1.2015, näytteet otettu 8.1.2015 (10:15) Näytteenottaja:
LisätiedotVesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita koskevan lainsäädännön soveltamisohje
Vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita koskevan lainsäädännön soveltamisohje Haitallisten aineiden päivä 12.3.2019, Helsinki Jukka Mehtonen Matti Leppänen, Teemu Näykki & Katri Siimes SYKE
LisätiedotTehoaineiden hyväksymiskriteereihin muutoksia: vaikutukset kasvintuotantoon Suomessa. Asiamies Mari Raininko Kasvinsuojeluteollisuus ry
Tehoaineiden hyväksymiskriteereihin muutoksia: vaikutukset kasvintuotantoon Suomessa Asiamies Mari Raininko Kasvinsuojeluteollisuus ry Kasvinsuojeluaineiden ja tehoaineiden hyväksyntä Kasvinsuojeluaineet
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 24.11.2015
TESTAUSSELOSTE 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 186287 (WUKI/Lähtevä), saapunut 9.11.2015, näytteet otettu 9.11.2015 (12:00) Näytteenottaja: terv. tark.
LisätiedotTUOMARINKADUN JA TAIMISTON ALUE, ASEMAKAAVA 8539, TAMPERE
Vastaanottaja Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 277 184 Päivämäärä 20.8.2015 TUOMARINKADUN JA TAIMISTON ALUE, ASEMAKAAVA 8539, TAMPERE MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS TUOMARINKADUN
LisätiedotKeski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta
Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 20.5.2015 - kemiallisesta luokittelusta Kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet Kemiallinen tila Kemiallisen tilan arviointi tarkoittaa sitä, että vesissä olevien
LisätiedotTESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus 15.5.2015
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Laboratorio, Joensuu TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus 15.5.2015 15-3084 #1 1 (3) Kiteen Vesikunta info@kiteenvesikunta.fi Kalapolku 11 82500 KITEE Tilausnro 188064
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pauliina Laitinen Kasvinsuojeluaineiden aiheuttamat riskit ympäristöön sekä niiden hallinta
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pauliina Laitinen Kasvinsuojeluaineiden aiheuttamat riskit ympäristöön sekä niiden hallinta Valmistelussa mukana Tukesin ylitarkastajat Sari Autio, Venla Kontiokari,
LisätiedotKeski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta
Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 16.9.2015 - pintavesien kemiallisesta luokittelusta Pintavesien kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet 16.9.2015 Petri Poikonen 2 Pintavesien kemiallisen tilan
LisätiedotEviran tuoteturvallisuusyksikön 1 vuoden 2015 KSA-näytteet (kotimaiset kasvikset, viljat 2, öljyt ja lastenruoat)
1 (7) Eviran tuoteturvallisuusyksikön 1 vuoden 2015 KSA-näytteet (kotimaiset kasvikset, viljat 2, öljyt ja lastenruoat) 1 luomujaoston tulokset raportoitu erikseen (https://www.evira.fi/tietoa-evirasta/julkaisut/kasvit/raportit/luonnonmukaisen-tuotannon-valvontaraportti-2015/)
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
Lisätiedot28.5.2014. Hankkeen taustaa. Viemäriverkoston vauriot pohjavesialueella VAURI-hanke. Janne Juvonen, SYKE Vesihuolto 2014 3.6.2014
28.5.214 Hankkeen taustaa Viemäriverkoston vauriot pohjavesialueella VAURI-hanke Janne Juvonen, SYKE Vesihuolto 214 3.6.214 Vuonna 211 selvitettiin kyselytutkimuksella 2 vesihuoltolaitokselta pohjavesialueilla
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2015. Tilausnro 178791 (WTSV/SVL-MV9), saapunut 11.5.2015, näytteet otettu 11.5.2015 (09:30) Näytteenottaja: VS
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2015 15-2835 #1 1 (3) Turun Seudun Vesi Oy Maariankatu 1 20100 TURKU Tilausnro 178791 (WTSV/SVL-MV9), saapunut 11.5.2015, näytteet otettu 11.5.2015 (09:30) Näytteenottaja:
LisätiedotPFAS ja paloharjoitusalueet - uudet selvitykset, tilanne ja riskit
PFAS ja paloharjoitusalueet - uudet selvitykset, tilanne ja riskit MUTKU-päivät, 25.3. 2015, Lahti Jussi Reinikainen, SYKE 1 http://yle.fi/uutiset/svt_lasten_talvikengista loytyi_haitallisia_aineita/7609792
LisätiedotTäydentävät ehdot kasvinsuojeluaineet. Katja Korkalainen Rehujaosto Katja Korkalainen
Täydentävät ehdot kasvinsuojeluaineet Katja Korkalainen Rehujaosto Katja Korkalainen Neuvo 2020 koulutus Joulukuu 2014 Yleistä täydentävien ehtojen kasvinsuojeluainevalvonnoista Perusta Osa kansanterveys,
LisätiedotLOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012
LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 28.9.2015
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Laboratorio, Kuopio TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 28.9.2015 15-8170 #5 1 (3) Pöljän vesiosuuskunta Törnroos Jani Pohjolanmäentie 50 71800 SIILINJÄRVI Tilausnro 195795
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^
1 (4) Autiorannan vesiosuuskunta Heimonen Hannu (email) Väänälänrannantie 208 71800 SIILINJÄRVI Tilausnro 182795 (2696/Käyttö), saapunut 17.11.2014, näytteet otettu 17.11.2014 (12:00-12:30) Näytteenottaja:
LisätiedotAuri Koivuhuhta Sonkajärvi
Sotkamon Talvivaaran ympäristön vesien harvinaiset maametallien sekä talliumin, lyijyn ja uraanin pitoisuudet GTK:n tekemän selvityksen tulosten esittely Esityksen sisältö Mitä ovat harvinaiset maametallit
LisätiedotJäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016
Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 23.8.2016 16-5495 #1 1 (3) Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöterveydenhuolto Pankkitie 1 23600 KALANTI Tilausnro 193551 (WTAIVA/Lähtevä), saapunut 2.8.2016, näytteet otettu
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 27.1.2017 17-540 #3 1 (3) Turun Seudun Vesi Oy Maariankatu 1 20100 TURKU Tilausnro 198106 (WTSV/Laakkari), saapunut 9.1.2017, näytteet otettu 9.1.2017 (12:00) Näytteenottaja:
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotVaaralliset ja haitalliset aineet päästö- ja vaikutustarkkailussa
Vaaralliset ja haitalliset aineet päästö- ja vaikutustarkkailussa Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden neuvottelupäivät 3.-4.4.2019 Kuopio Ari Kangas Ympäristöministeriö , asetus 1022/2006 Vesipuitedirektiivin
LisätiedotKAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo
LUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS, LIITE 5 1111188-2 16.3.217 Draft 2. KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo Lupahakemuksen täydennys, kohta 48 Täydennys mallinnusraporttiin 1 Korkeimmat pitoisuudet 216 kesällä
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesi
TESTAUSSELOSTE Talousvesi 3.10.2018 18-24647 #1 1 (4) Ulvilan kaupunki Vesilaitos PL 77 28401 ULVILA Tilausnro 338929 (80KULLAA/Verkosto), saapunut 12.9.2018, näytteet otettu 12.9.2018 Näytteenottaja:
LisätiedotMetallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus. Matti Leppänen SYKE,
Metallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus Matti Leppänen SYKE, 20.11.2018 Uudet ympäristölaatunormit direktiivissä ja asetuksessa Muutos Ni ja Pb AA-EQS Biosaatavuus Miksi mukana? Vedenlaatu vaihtelee
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesi
TESTAUSSELOSTE Talousvesi 29.10.2018 18-27058 #1 1 (4) Harjavallan kaupunki Tekninen virasto Keskustie 5 B 29200 HARJAVALTA Tilausnro 342195 (80HARJAV/Verkosto), saapunut 10.10.2018, näytteet otettu 10.10.2018
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 6.10.2016 16-7781 #2 1 (3) Pöljän vesiosuuskunta Törnroos Jani Pohjolanmäentie 50 71800 SIILINJÄRVI Tilausnro 211981 (4358/Käyttö),
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesi Tilausnro (90LAITIL/Verkosto), saapunut , näytteet otettu Näytteenottaja: Nurmi
1 (4) Laitilan kaupunki Vesihuoltolaitos Keskuskatu 30 23800 LAITILA Tilausnro 334414 (90LAITIL/Verkosto), saapunut 7.8.2018, näytteet otettu 7.8.2018 Näytteenottaja: Nurmi NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesi Tilausnro (90LAITIL/Verkosto), saapunut , näytteet otettu Näytteenottaja: Henri Nurmi
1 (4) Laitilan kaupunki Vesihuoltolaitos Keskuskatu 30 23800 LAITILA Tilausnro 319912 (90LAITIL/Verkosto), saapunut 4.4.2018, näytteet otettu 4.4.2018 Näytteenottaja: Henri Nurmi NÄYTTEET Lab.nro Näytteen
LisätiedotPerfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS) ympäristötutkimukset ja riskinarviointi - PFARA
Perfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS) ympäristötutkimukset ja riskinarviointi - PFARA Noora Perkola Suomen ympäristökeskus SYKE Pilaantuneiden alueiden neuvottelupäivä, 2.10.2018 PFARA 2016 2018 Rahoittajat:
LisätiedotTESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus
1 (4) Polvijärven kunta, tekn.osasto Hakkarainen Jarmo jarmo.hakkarainen@polvijarvi.f PL 6 83701 POLVIJÄRVI Tilausnro 212916 (4772J/KÄYTTÖ), saapunut 10.10.2016, näytteet otettu 10.10.2016 Näytteenottaja:
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 21.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus...
LisätiedotTESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus 28.5.2019 19-2929 #1 1 (4) Liperin kunta, tekninen osasto Riikonen Kari kari.riikonen@liperi.fi Keskustie 10 83100 LIPERI Tilausnro
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus
TESTAUSSELOSTE 1 (4) Euran kunta Vesilaitos Sorkkistentie 10 27510 EURA Tilausnro 218406 (WKIUKAI/P15), saapunut 20.8.2018, näytteet otettu 20.8.2018 (13:15) Näytteenottaja: LSVYT Oy, Hannula NÄYTTEET
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 3.9.2019 19-6870 #1 1 (3) Euran kunta Vesilaitos Sorkkistentie 10 27510 EURA Tilausnro 232000 (WKIUKAI/L4), saapunut 19.8.2019, näytteet otettu 19.8.2019 (11:07) Näytteenottaja:
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.6.2018 18-4051 #1 1 (3) Kosken Tl kunta tekninen johtaja mikko.salmi@koski.fi Tilausnro 215073 (WKOSKI/R2), saapunut 30.5.2018, näytteet otettu 30.5.2018 (14:14) Näytteenottaja:
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 21.3.2019 19-1936 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi Nervanderinkatu 9 23500 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 225005 (WUKI/UkiL), saapunut 5.3.2019, näytteet otettu
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 22.2.2018 18-1124 #2 1 (3) Euran kunta Vesilaitos Sorkkistentie 10 27510 EURA Tilausnro 210888 (WEURA/L2), saapunut 5.2.2018, näytteet otettu 5.2.2018 (11:40) Näytteenottaja:
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,
Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä Antti Räike, SYKE, 9.5.2014 Rannikon MaaMet-seurantapaikat Pääosin suljettuja merenlahtia, joissa vedenvaihtuvuus rajatumpaa Kuormitus rannikolla on cocktail.
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 5.6.2018 18-3550 #2 1 (3) Turun Seudun Vesi Oy Maariankatu 1 20100 TURKU Tilausnro 213912 (WTSV/SVL-MV9), saapunut 7.5.2018, näytteet otettu 7.5.2018 (9:47) Näytteenottaja:
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotVesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013
Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään
Lisätiedot(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET
27.2.2019 L 59/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2019/330, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, vaarallisten kemikaalien viennistä
LisätiedotYhteistyössä on voimaa!
Haitalliset aineet puhdistamoja hajalietteissä, TkT Vesihuolto 2015 Vesialan asiantuntijapalvelut Yhteistyössä on voimaa! Projektin johto: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys Yhteistyö
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^
1 (4) Pakarila-Koipiniemi Vesihuolto-osuuskunta c/o Vepsäläinen Matti Koipiniementie 139 77700 RAUTALAMPI Tilausnro 229219 (5347/Jaksotta), saapunut 3.11.2017, näytteet otettu 2.11.2017 (9:00) Näytteenottaja:
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Leona Mattsoff 5.2.2013 VESISTÖSUOJAKAISTOJEN MUUTTAMINEN RISKIPERUSTEISIKSI
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Leona Mattsoff 5.2.2013 VESISTÖSUOJAKAISTOJEN MUUTTAMINEN RISKIPERUSTEISIKSI Vesistösuojakaistat riskiperusteisiksi LAINSÄÄDÄNTÖ TAUSTAA: VAARA- VS. RISKIPERUSTEISUUS
Lisätiedot1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely
JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotPerfluoratut alkyyliyhdisteet talousvesissä. Noora Perkola, SYKE Ajankohtaista laboratoriorintamalla 1.10.2015
Perfluoratut alkyyliyhdisteet talousvesissä Noora Perkola, SYKE Ajankohtaista laboratoriorintamalla 1.10.2015 Perfluoratut alkyyliyhdisteet Perfluoratut alkyyliyhdisteet = kaikki hiileen sitoutuneet vedyt
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.7.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotKEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA
Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 1 (8) Projekti: Siian laatu kalan tarjontaketjussa Dnro: 4682/3516/05 Hankenro: 534589 Raportin laatija: Jukka Pekka Suomela KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA
LisätiedotKasvinsuojeluaineiden ympäristöriskit sekä niiden hallinta
Leona Mattsoff 13.2.2017 Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskit sekä niiden hallinta Kasvinsuojeluainekouluttajien ja tutkinnon järjestäjien koulutus 2017 Sisältö - Riskit hallintaan Yleistä Kasvinsuojeluaineisiin
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus
18-869 #2 1 (3) Sauvon Vesihuolto Oy Vahtistentie 5 21570 SAUVO Tilausnro 210728 (WSAUVO/Raaka), saapunut 30.1.2018, näytteet otettu 30.1.2018 (12:10) Näytteenottaja: LSVYT Oy, Sinervo NÄYTTEET Lab.nro
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 27.11.2018 18-8257 #1 1 (4) Euran kunta Vesilaitos Sorkkistentie 10 27510 EURA Tilausnro 221604 (WEURA/P06), saapunut 5.11.2018, näytteet otettu 5.11.2018 (10:15) Näytteenottaja:
LisätiedotNÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Miia Pitkäranta, Indoor Quality Service Oy, ja ne on vastaanotettu laboratorioon
RAPORTTI ILA 2012-52 Miia Pitkäranta Indoor Quality Service Oy Tiilenpolttajankuja 5 01720 Vantaa TULOSRAPORTTI KOHDE: Päiväkoti Ukko-Pekka, Asematie 3, 01300 Vantaa NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Miia
LisätiedotKymijoen Suomenlahden vesienhoitoalue. 1. Johdanto
30.12.2013 Vesienhoidon suunnittelun tueksi tarkoitettu vesipuitedirektiivin mukaisten vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden kuormitusinventaariota täydentävä osa Kymijoen Suomenlahden
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotAutomaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa
Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa
LisätiedotMetallien biosaatavuus merkitys riskin arvioinnissa
Metallien biosaatavuus merkitys riskin arvioinnissa Matti Leppänen, SYKE, Mutku-seminaari, 21.11.2013 Miten arvioida metallipitoisuuksien haitallisuutta? EU direktiivit (+ maakohtaisia ohjeita; USA, Can)
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA 2019 Väliraportti nro 15-19-2071 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 26.2.2019 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 17.10.2018 18-7291 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi Nervanderinkatu 9 23500 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 220257 (WUKI/UkiL), saapunut 2.10.2018, näytteet
Lisätiedot(6) Envieno ky, Logomo Byrå, Köydenpunojankatu 14, Turku
Vastaukset hankintailmoitukseen "Laboratoriopalvelujen hankinta haitta- aineiden määrittämiseksi kunnallisilla jätevedenpuhdistamoilla" esitettyihin kysymyksiin Kysymys 1 Onko tarjouspyyntönne liitteessä
LisätiedotHulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla
Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,
LisätiedotKaupunkipurojen haitta aineet. Katja Pellikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus
Kaupunkipurojen haitta aineet Katja Pellikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus Helsingin kaupungin ympäristökeskus Purojen seuranta Helsingissä Seurataan 35 puron veden laatua keväisin Lisäksi intensiivisiä
LisätiedotTenon Näätämöjoen Paatsjoen kansainvälinen vesienhoitoalue, Suomen puoli
30.12.2013 Vesienhoidon suunnittelun tueksi tarkoitettu vesipuitedirektiivin mukaisten vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden kuormitusinventaariota täydentävä osa Tenon Näätämöjoen Paatsjoen
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA 2017 Väliraportti nro 15-17-1220 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 6.2.2017 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoki oli paikoitellen jäässä.
LisätiedotTuomarilan koulu, Tiivistyskorjausten jälkeinen tarkistusmittaus
Tuomarilan koulu, Tiivistyskorjausten jälkeinen tarkistusmittaus Tutkimusraportti 19.4.2018 Projekti 308712 TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitettiin Tuomarilan koulun tiivistyskorjausten jälkeistä tilannetta
LisätiedotOulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut
3.8.216 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/21 7/216 Oulun kaupungilla ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.12.2018 C(2018) 8376 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 11.12.2018, vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston
LisätiedotPassiivinäytteenotto pilaantuneiden pohjavesialueiden tutkimisessa ja seurannassa. Heidi Ahkola Suomen ympäristökeskus
Passiivinäytteenotto pilaantuneiden pohjavesialueiden tutkimisessa ja seurannassa Heidi Ahkola Suomen ympäristökeskus 9.4.2019 Kemikaalit vedessä Kiintoaineeseen sitoutunut osio Liuennut kemikaaliosio
LisätiedotKasvisten kasteluvesien turvallisuus
Kasvisten kasteluvesien turvallisuus Tuorekasvisten turvallisuuden parantaminen TuoPro Sisältö Kasteluveden laatuvaatimukset Kasteluvesilähteet, -menetelmät ja -laitteistot TuoPro-hankkeen analyysituloksia
LisätiedotKansallinen yhteenveto. 1. Johdanto
Vesienhoidon suunnittelun tueksi tarkoitettu vesipuitedirektiivin mukaisten vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden kuormitusinventaariota täydentävä osa Kansallinen yhteenveto 30.12.2013
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 21.6.2018 18-4163 #1 1 (3) Turun Seudun Vesi Oy Maariankatu 1 20100 TURKU Tilausnro 215412 (WTSV/Halinen), saapunut 11.6.2018, näytteet otettu 11.6.2018 (07:55) Näytteenottaja:
LisätiedotTYÖPAJA NÄYTETULOSTEN TIEDONSIIRROSTA LABORATORIOISTA VIRANOMAISJÄRJESTELMIIN Vesianalyysitulosten tiedonsiirto
TYÖPAJA NÄYTETULOSTEN TIEDONSIIRROSTA LABORATORIOISTA VIRANOMAISJÄRJESTELMIIN 1.3.2017 Vesianalyysitulosten tiedonsiirto Ari Markkanen ari.markkanen@valvira.fi Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo
LisätiedotGlyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä
Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä Jaana Uusi-Kämppä, Sari Rämö ja Heikki Jalli Luke Jokioinen Esityksen sisältö 1. Miksi GlyFos-hankkeet aloitettiin? 2. Vanhan GlyFos-hankkeen (2011
LisätiedotYmpäristölle vaaralliset aineet kaloissa - missä mennään ympäristön tilan arvioinnissa?
EU-kalat III seminaarit Aloitus 23.05.2016 SYKE, Helsinki Loppu 25.11. 2018 Säätytalo, Helsinki Ympäristölle vaaralliset aineet kaloissa - missä mennään ympäristön tilan arvioinnissa? Jaakko Mannio SYKE
LisätiedotVPD-aineiden päästölähdeselvitys ja toimialakohtaisten suositusten laatiminen toiminnanharjoittajien päästötarkkailuohjelmille
VPD-aineiden päästölähdeselvitys ja toimialakohtaisten suositusten laatiminen toiminnanharjoittajien päästötarkkailuohjelmille Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen OHKE-hankkeessa toteutetun ympäristölupavelvollisille
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA 2019 Väliraportti nro 15-19-3246 Lähetämme oheisena Aurajoesta ja Vähäjoesta 9.4.2019 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotKokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.
Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä
LisätiedotMaa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu
Maa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu Satakunnan maa-ainesseminaari 9.2.2010 Maria Mäkinen pohjavesiasiantuntija maria.k.makinen@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY, ympäristö- ja luonnonvarat
Lisätiedot