YARA SUOMI OY, UUDENKAU- PUNGIN TEHTAAT SELVITYS VESIYMPÄRISTÖLLE HAITALLISISTA AINEISTA

Transkriptio

1 LIITE 19 Vastaanottaja Yara Suomi Oy Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä Joulukuu, 2016 YARA SUOMI OY, UUDENKAU- PUNGIN TEHTAAT SELVITYS VESIYMPÄRISTÖLLE HAITALLISISTA AINEISTA

2 SELVITYS VESIYMPÄRISTÖLLE HAITALLISISTA AINEISTA Päivämäärä 19/12/2016 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Jaana Huuhko, Ramboll Janne Kekkonen, Ramboll Miika Tomma, Yara Suomi Oy Selvitys Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI P F

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. LÄHTÖAINEISTO JA TARKASTELTAVAT AINEET 1 3. KARTOITUKSEN TULOKSET Kemikaalit Tuotteet Jätteet 2 4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Merkitykselliset aineet Päästöriski ja kulkeutumistarkastelu Haitallisuuden arviointi 7 5. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 9 VIITTEET Tarkastelussa mukana olleet aineet 2. Uudenkaupungin tehtaiden vesien päästötarkkailutuloksia vesiympäristölle haitallisten aineiden osalta vuosina

4 1 (10) 1. JOHDANTO Yara Suomi Oy:n Uudenkaupungin tehtaiden ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemus toimitetaan lupaviranomaiselle joulukuun 2016 loppuun mennessä. Tehtaiden määräaikaistarkastuksessa valvova viranomainen esitti, että lupahakemukseen tulisi liittää Uudenkaupungin tehtaiden vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden asetuksen (Vna 1022/2006) mukainen erillisselvitys. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa, muodostuuko tehtaiden toiminnasta asetuksen Vna 1022/2006 liitteiden 1A, 1C ja 1D mukaisia aineita tai yhdisteitä. Lisäksi tarkasteltiin E-PRTRraportoinnista julkaistun oppaan (Euroopan komissio, 2006) liitteen 5 ohjeellisen luettelon lannoitevalmistuksen osalta mainitut aineet. Työssä arvioitiin kartoituksessa tunnistettujen aineiden kulkeutumista jätevesivirtojen myötä purkuvesistöön sekä arvioitiin päästöjen merkittävyyttä vesiympäristössä. Selvityksen tilaajana on toiminut Yara Suomi Oy ja tilaajan yhteyshenkilönä Miika Tomma. Ramboll Finland Oy:stä työstä ovat vastannut projektipäällikkö Jaana Huuhko. 2. LÄHTÖAINEISTO JA TARKASTELTAVAT AINEET Työssä käytettiin lähtöaineistoina seuraavia tietoja: - toimipaikan kemikaalirekisteri - toimipaikan tuoterekisterit - kaatopaikkakelpoisuuslausunnot kaatopaikoille sijoitetuista jätteistä - kipsikasan kipsin liukoisuustestien tulokset - jätevesipäästöjen tarkkailutulokset Selvityksessä kartoitettiin Vna 1022/2006 liitteiden 1A, 1C ja 1D mukaiset aineet ja yhdisteet ja E-PRTR-raportoinnista julkaistun oppaan (Euroopan komissio, 2006) liitteen 5 ohjeellisen luettelon lannoitevalmistuksen osalta mainitut aineet. Nämä on lueteltu liitteessä 1. E-PRTR-raportoinnin epäpuhtauksista ravinteet ja metallit kuuluvat tehtaan päästötarkkailuun, mutta niistä vesiympäristölle haitallisia ovat ainoastaan Cd, Hg, Ni ja Pb, jotka sisältyvät Vna 1022/2006 liitteen 1C:n aineisiin. Myös muut ohjeelliset epäpuhtaudet kuuluvat liitteen 1C mukaisiin yhdisteisiin, pl. halogenoidut orgaaniset yhdisteet (AOX:na).

5 2 (10) 3. KARTOITUKSEN TULOKSET 3.1 Kemikaalit Uudenkaupungin tehtaiden kemikaalirekisterissä on kaikki tuotannossa tai kunnossapidossa käytettävät kemikaalit (polttoaineet, kemikaalit ja raaka-aineet) tuotteita lukuun ottamatta. Rekisterissä olevien kemikaalien ja seoksien käyttöturvallisuustiedotteessa ilmoitettujen aineiden CASja EU-numeroita verrattiin asetuksen Vna 1022/2006 liitteiden 1A, 1C ja 1D mukaisiin aineisiin ja tämän perusteella asetuksen mukaisia aineita ei toimipaikalla käytetä. Rekisterissä ei myöskään ollut halogenoituja orgaanisia yhdisteitä. 3.2 Tuotteet Lannoitteet Uudenkaupungin tehtaiden päätuotteet ovat NPK-lannoitteet, joiden tuotanto vuonna 2015 oli 1077 kt. NPK-lannoitteet sisältävät nikkelisuoloja (sulfaatti- tai kloridiyhdisteinä) ja nikkelin määrä lannoitteissa on enintään 20 mg/kg eli 0,002 %. Vuoden 2015 tuotetiedoilla arvioituna nikkelin määrä lannoitteissa vuositasolla olisi enintään noin 20 tonnia. Kotimaassa valmistetuille lannoitteille annetaan ns. puhtaustakuu, jossa raskasmetalleille on määrätty raja-arvot. Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista metalleista nikkelin raja-arvo on < 20 mg/kg, kadmiumin <0,5 mg/kg, elohopean <0,2 mg/kg ja lyijyn < 4 mg/kg. Muilta osin Yaran Uudenkaupungin tehtaiden tuotteissa ei esiinny asetuksen liitteiden 1A, 1C ja 1D mukaisia aineita. Lannoitteiden raaka-aineena käytetään vähäisiä määriä ympäristövaaralliseksi luokiteltuja aineita, jotka ovat mangaani-, sinkki- ja kuparisulfaatti. Ko. raaka-aineet eivät kuitenkaan kuulu asetuksen Vna 1022/2006 liitteiden 1A, 1C ja 1D mukaisiin yhdisteisiin. Lannoitteet eivät sisällä myöskään halogenoituja orgaanisia yhdisteitä. Teollisuuskemikaalit Uudenkaupungin tehtailla valmistetaan myös prosessikemikaaleja, kuten typpihappoa, seleeniliuosta ja kupari- sekä sinkkiliuosta. Näissä ei ole asetuksen Vna 1022/2006 liitteiden 1A, 1C ja 1D mukaisia yhdisteitä eikä halogenoituja orgaanisia yhdisteitä. Etsi-laitos Etsauskemikaaleissa, joita valmistetaan Yara Industrial Suomen tuotteina Uudessakaupungissa, ei ole liitteissä 1A, 1C ja 1D mainittuja yhdisteitä. Ns. kierrätysetsiliuos, joka palautuu pintakäsittelylaitoksilta, ei sisällä myöskään em. yhdisteitä siitä tehtyjen laatuselvitysten mukaan. 3.3 Jätteet Jätteiden osalta tarkasteluun otettiin mukaan toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet, kipsikasan kipsi ja kipsikasan kaatopaikoille sijoitettu jätevesilaitoksen sakka. Vaaralliset jätteet Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet varastoidaan erillisessä vaarallisen jätteen varastossa, jolle on nimetty vastuullinen henkilö. Vaarallisten jätteiden luettelo on esitetty hakemusasiakirjoissa liitteenä 12. Varaston asianmukaiset suojaukset estävät mahdolliset päästöt maaperään ja näin ollen myös vesien mukana ympäristöön. Näin ollen niistä ei aiheudu vesiympäristölle haitallisia vesipäästöjä. Jätekipsi Jätekipsistä tehdyissä (Pöyry, 2011) liukoisuuskokeissa (2-vaiheinen ravistelutesti) tutkittiin kipsistä liukenevia metalleja, joista vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia ovat kadmium, elohopea, nikkeli ja lyijy. Näiden osalta liukoiset pitoisuudet alittivat tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuusraja-arvot. Merkitykselliseksi tunnistetuista metalleista eniten liukeni kadmiumia (0,05 0,84 mgcd/kg) ja nikkeliä (<0,1 0,91 mg/kg) kun taas lyijyn (<0,1 0,18 mgpb/kg) ja elohopean (<0,002 0,002 mghg/kg) liukoisuudet olivat alhaisempia. Jätekipsistä ei ole tutkittu

6 3 (10) AOX:ia, mutta halogenoituja orgaanisia yhdisteitä ei ole kuitenkaan käytetty Uudenkaupungin tehtailla (sähköposti , Jouni Torssonen, Yara), joten ne rajattiin tarkastelun ulkopuolelle. Jätevesilaitoksen sakka Jätevesilaitoksen fosforin kemiallisessa saostuksessa on vuoden 2015 aikana siirrytty käyttämään kalsiumhydroksidia aiemman ferrosulfaatin sijasta. Kalsiumfosfaattisakasta tehdyn kaatopaikkakelpoisuuslausunnon (Ramboll, 2016) mukaan sakan haitta-aineiden kokonais- ja liukoiset pitoisuudet alittivat tavanomaisen jätteen kaatopaikan raja-arvot. Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista elohopean ja lyijyn liukoiset pitoisuudet (L/S=10) olivat alle määritysrajan ja myös nikkelin sekä kadmiumin pitoisuudet olivat alhaisia (1,3 mgni/kg ja 0,36 mgcd/kg). Jätevesilaitoksen sakasta ei ole tutkittu AOX:ia, mutta kuten edellä todettiin, ei halogenoituja orgaanisia yhdisteitä ei ole käytetty Uudenkaupungin tehtailla. Jätevesilaitoksen sakasta tehtyjen aiempien kaatopaikkakelpoisuuslausuntojen (Ramboll, 2011, 2012, 2013 ja 2014) mukaan sakan haitta-aineiden kokonais- ja liukoiset pitoisuudet ovat alittaneet tavanomaisen jätteen kaatopaikan raja-arvot vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden (Cd, Hg, Ni ja Pb) osalta. 4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.1 Merkitykselliset aineet Luvussa 3 esitettiin kartoituksen tulokset Uudenkaupungin tehtaiden toiminnassa käytettävistä tai muodostuvista vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista. Kartoituksessa tunnistettiin, että ainoastaan vesiympäristölle vaarallisia tai haitallisia metalleja (Cd, Hg, Ni ja Pb) voi teoriassa toiminnasta muodostua. Näistä vaarallisiksi aineiksi on yksilöity elohopea ja kadmium, kun taas nikkeli ja lyijy kuuluvat vesiympäristölle haitallisiin aineisiin. Näin ollen em. metallien mahdollista päästöriskiä ja kulkeutumista vesiympäristöön kohdeolosuhteissa on arvioitu alla (luku 4.2). Niistä tehtyjen päätelmien perusteella tarkasteltiin myös päästön haitallisuutta purkuvesistössä (luku 4.3). 4.2 Päästöriski ja kulkeutumistarkastelu Lannoitteet NPK-lannoitteet voivat sisältää hyvin alhaisia pitoisuuksia vesiympäristölle vaarallisia tai haitallisia metalleja (Cd, Hg, Ni ja Pb). Luvussa 3.2 todettiin, että NPK-lannoitteet sisältävät nikkelisuoloja, mutta tuotteiden puhtaustakuun mukaan nikkelin enimmäismäärä lannoitteessa on erittäin vähäinen (0,002 %). Tuotteet varastoidaan lannoitetehtaan alueella niille tarkoitetuissa irtovarastoissa, joihin ne siirretään kuljettimilla. Lannoitteita voi kulkeutua tehdasalueen hulevesiin varisteista tai pölyämisen seurauksena. Lannoitetehtaan alueelta muodostuvat hulevedet kootaan joko kiertovesialtaaseen josta ne johdetaan takaisin prosessiin tai tasausaltaaseen 2 ja edelleen jätevesilaitokselle käsiteltäväksi. Jätevesilaitokselle johdettavan tasausaltaan veden laatua seurataan tehtaan päästötarkkailuohjelman mukaisesti analysoimalla merkityksellisiksi tunnistetut metallit (Cd, Hg, Pb ja Ni) kaivosta JÄ101 neljästi vuodessa otettavin näyttein. On syytä huomioida, että tasausaltaaseen johdetaan myös muita kuormitteisia vesiä, joten pelkästään lannoitetehtaan alueelta muodostuvien hulevesien laadusta ei ollut käytettävissä tietoa. Kipsikasa Aiemmasta fosforihappotehtaan tuotannosta syntynyttä kipsiä on läjitettynä tehtaan kipsin läjitysalueelle. Läjitysalueen alla on vanhaa merenpohjaa (lieju- ja savikerros). Kipsiläjityksen mereen kulkeutuvien päästöjen vähentämiseksi on rakennettu vuosien aikana meren puolelle eristysseinämä. Uusi eristeseinärakenne koostuu vaneriseinämästä sekä siihen tukeutuvasta savikerroksesta. Läjitysalueen suoto- ja valumavedet kerätään sala- ja keräilyojien avulla ja johdetaan tehtaan tasausaltaan kautta tehtaan jätevesilaitokselle käsiteltäväksi.

7 4 (10) Kipsikasan suoto- ja valumavesiä on seurattu pumppukaivosta JÄ601 ja nykyisin pumppukaivosta JÄ625 neljä kertaa vuodessa otettavin vesinäyttein ja niistä tutkitaan kaikki merkitykselliseksi tunnistetut metallit (Cd, Hg, Ni ja Pb). Vuosien tarkkailutulosten perusteella kipsikasalta tulevien kuormitteisissa vesissä oli todettavissa kadmiumia ( µg/l) ja nikkeliä ( µg/l) sekä vähäisemmässä määrin elohopeaa ja lyijyä (0,24 14 µg Hg/l ja 0,3 19 µg Pb/l) vastaten kipsin liukoisuuskokeiden tuloksia (luku 3.3). Jätevesilaitoksen sakka Jätevesilaitoksen sakat on loppusijoitettu kipsikasan loppusijoitusalueille. Vanha loppusijoitusalue suljettiin asianmukaisin pintarakentein vuonna Alueelta kerääntyvät suotovedet kerätään hallitusti ja niistä analysoidaan metallit (Cd, Hg, Pb) neljästi vuodessa päästötarkkailuohjelman mukaisesti pumppukaivosta JÄ614 otettavin vesinäyttein. Vuosien tarkkailutulosten perusteella vanhan kaatopaikan suotovesissä elohopeapitoisuudet ovat olleet hyvin alhaisia (<0,01..0,5 µg/l), kuten myös lyijypitoisuudet yksittäisiä piikkejä lukuun ottamatta (med 0,5 µg/l). Kadmiumpitoisuudet ovat kääntyneet vuodesta 2011 lähtien laskuun ollen nykyisin alhaisia (med 2 µg/l). Kuva 1. Suljetun sakan loppusijoitusalueen suotovesien kadmium-, elohopea- ja lyijypitoisuudet (µg/l) vuosina (alle määritysrajan pitoisuudet on esitetty ½ määritysrajasta).

8 5 (10) Nykyisin käytössä olevan loppusijoitusalueen pohjarakenteet on toteutettu ympäristölupapäätöksen mukaisesti noudattaen Vna 861/1997 vaatimuksia. Suotovedet kerätään hallitusti ja niistä analysoidaan metallit (Cd, Hg, Pb) neljästi vuodessa päästötarkkailuohjelman mukaisesti pumppukaivosta JÄ623 otettavin vesinäyttein. Vuosien tarkkailutulosten perusteella nykyisen loppusijoitusalueen suotovesissä kadmiumpitoisuudet ovat olleet välillä 0,2 8,1 µg/l. Elohopeapitoisuudet ovat olleet hyvin alhaisia (<0,01..0,3 µg/l), kuten myös lyijypitoisuudet yksittäisiä piikkejä lukuun ottamatta (med 1 µg/l). Kuva 2. Nykyisen sakan loppusijoitusalueen suotovesien kadmium-, elohopea- ja lyijypitoisuudet (µg/l) vuosina (alle määritysrajan pitoisuudet on esitetty ½ määritysrajasta). Nykyisen jätevesilaitoksen sakan läjitysalueen ja vanhan sakan läjitysalueen suotovedet ohjataan keräysjärjestelmän kautta pumppaamoon, josta se pumpataan mittauskaivoon, josta ne johdetaan joko mereen (jos P < 0,7 mg/l) tai tasausaltaalle 1. Kaatopaikan pintarakenteiden päältä kertyvät puhtaat valumavedet ohjataan mereen. Molempien suotovesien kadmiumin ja elohopean pitoisuudet ovat alittaneet tarkkailutulosten perusteella viimeisten viiden vuoden ajan niille asetetut päästörajat (Vna 868/2010, liite 1B), jotka ovat elohopealle 5 µg/l ja kadmiumille 10 µg/l. Jätevesilaitos Vuosien tarkkailutulosten perusteella jätevesilaitokselle johdettavassa vedessä (JÄ101) on todettavissa kadmiumia ( µg/l) ja nikkeliä ( µg/l), kun taas elohopean ja lyijyn pitoisuudet ovat olleet alhaiset (0,07 0,66 µg Hg/l ja 0,4 2,9 µg Pb/l). Jäteveden kemiallisen saostuksen jälkeen jäteveden sisältämät metallipitoisuudet ovat laskeneet alhaiselle tasolle (<0,2 1,6 µg Cd/l, <0,3 0,15 µg Hg/l ja <0,1 1,5 µg Pb/l) nikkeliä lukuun ottamatta ( µg Ni/l; kuva 3). Käsitellyn jäteveden kadmiumin ja elohopean pitoisuudet ovat alittaneet niille asetetut päästörajat (Vna 868/2010, liite 1B), jotka ovat elohopealle 5 µg/l ja kadmiumille 10 µg/l.

9 6 (10) Kuva 3. Jätevesilaitokselle tulevan ja käsitellyn jäteveden nikkelipitoisuudet (µg/l) vuosina Mereen johdettava vesi Tehdasalueelta mereen johdettavan veden vesiympäristölle vaarallisia tai haitallisia metallipitoisuuksia (Cd, Hg, Ni ja Pb) seurataan pumppauskaivosta JÄ621 neljä kertaa vuodessa otettavin vesinäyttein. Mereen johdettavan veden metallipitoisuudet ovat olleet alhaisia kadmiumin, elohopean ja lyijyn osalta (0,1 1,6 µg Cd/l, <0,1 0,15 µg Hg/l ja <0,1 1,5 µg Pb/l; kuva 4). Nikkelin pitoisuus on vaihdellut välillä µg/l (kuva 5). Vaikka nikkelin pitoisuus on muita metalleja korkeampi, on syytä huomioida, että nikkelikuormitus on vuositasolla alhainen (taulukko 1). Kuva 4. Uudenkaupungin tehtaiden mereen johdettujen vesien kadmium-, elohopea- ja lyijypitoisuudet (µg/l) vuosina

10 7 (10) Kuva 5. Uudenkaupungin tehtaiden mereen johdettujen vesien nikkelipitoisuudet (µg/l) vuosina Taulukko 1. Uudenkaupungin tehtaiden mereen johdettujen vesien kadmium-, elohopea-, lyijy- ja nikkelikuormitus vuosina Vuosi Cd Hg Pb Ni (kg/a) (kg/a) (kg/a) (kg/a) , , ,12 0,02 0, ,06 0,01 0, ,27 0,004 0, Haitallisuuden arviointi Edellä kuvatussa päästöriski- ja kulkeutumistarkastelussa todettiin, että mereen johdettujen vesiympäristölle vaarallisten metallien päästöt eivät ylittäneet asetuksen liitteen 1B mukaisia elohopean eikä kadmiumin päästörajoja (taulukko 2) mereen suoraan johdettujen eikä käsiteltyjen jätevesien osalta. Taulukko 2. Suurimmat sallitut päästöraja-arvot (Vna 868/2010) Aine elohopea ja sen yhdisteet kadmium ja sen yhdisteet Pitoisuusraja 5 µg/l 10 µg/l

11 8 (10) Vesiympäristölle haitallisten aineiden asetuksessa annettuja ympäristölaatunormeja (taulukko 3) sovelletaan purkuvesistössä alueella, jossa vesipäästö on sekoittunut pintaveteen riittävässä määrin. Ympäristölaatunormit on annettu sekä vuotuisena keskiarvopitoisuutena (AA-EQS) että hetkellisenä pitoisuutena (MAC-EQS). Vaikka vesipäästöjen pitoisuuksia ei suoraan sovelleta edellä mainituin perustein, voidaan todeta, että tehdasalueelta mereen johdettujen vesiympäristölle haitallisten metallien päästöt alittivat tai olivat hyvin lähellä enimmäispitoisuudelle annettua ympäristölaatunormia lyijyn, kadmiumin ja elohopean osalta. Näin ollen niiden pitoisuudet purkuvesistössä alittavat selvästi ympäristölaatunormit sekä vuosikeskiarvo- että enimmäispitoisuuksien osalta. Koska nikkelin pitoisuus oli muita metalleja korkeampi, se valittiin jatkotarkasteluun. Taulukko 3. Ympäristölaatunormit merialueella. Aineen nimi Taustapitoisuus µg/l Vuosikeskiarvo (AA-EQS) µg/l Enimmäispitoisuus (MAC-EQS ) µg/l kadmium 0,02 0,2 0,45-1,5 1 lyijy 0,03 1,3 14 elohopea - - 0,07 nikkeli 1 8, meriveden kovuudesta riippuen, ei tiedossa Nikkeli on CLP -luokituksessa arvioitu vesiympäristölle haitalliseksi (akuutti krooninen 3 H412; haitallista vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia). Se ei ole kuitenkaan biokertyvä (BCF<100). US EPA:n suosittelemat enimmäispitoisuudet merialueen vesieliöiden suojelemiseksi akuutissa altistuksessa on 74 µg/l ja pitkäaikaisessa altistuksessa 8,2 µg/l. Suomalaisissa julkaisuissa on annettu HC 50aq -arvoksi 500 µg/l (pitoisuus, jota pidetään haitallisena 50 %:lle vesieliöitä) ja HC 5aq -arvo 1,9 µg/l (pitoisuus, jota pidetään haitallisena 5 %:lle vesieliöitä) (Reinikainen, 2007). Nikkelille on annettu asetuksessa Vna 1022/2006 ympäristölaatunormi vuosikeskiarvopitoisuudelle (9,6 µg/l 1 ) ja enimmäispitoisuudelle (34 µg/l). Korkeimmat mereen johdetut vuosikeskiarvopitoisuudet ovat olleet 153 µg/l ja enimmäispitoisuus 250 µg/l. Vuosipäästöinä laskettuina nikkelikuormitus on ollut vuosina ainoastaan kg/a. Vuosikuormituksilla arvioituna ympäristölaatunormi alittuisi jo päästön sekoittuessa purkupaikan välittömässä läheisyydessä. Näin ollen voidaan todeta, että nikkelinkin osalta vuosikuormitus on niin alhainen, ettei tehtaan nikkelipäästöt aiheuta ympäristölaatunormien ylitystä merialueella. 1 rannikkovedet/merivesi tausta + AA EQS = 1 + 8,6 µg/l

12 9 (10) 5. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Uudenkaupungin tehtaiden toiminnassa käytettävien kemikaalien ja muodostuvien tuotteiden sekä jätteiden osalta kartoitettiin, voiko toiminnasta muodostua Vna 1022/2006 mukaisia vesiympäristölle vaarallisia tai haitallisia aineita (liitteiden 1A, 1C ja 1D mukaisia aineita) sekä E- PRTR -oppaan mukaisia toimintakohtaisia epäpuhtauksia. Toimipaikalla käytettävien kemikaalien rekisteristä ei löydetty em. aineita. Tuotteiden osalta todettiin, että ainoastaan NPK-lannoitteet sisältävät nikkelisuoloja, mutta tuotteilla on ns. puhtaustakuu, jonka määrittelemä nikkelin enimmäispitoisuus on hyvin marginaalinen eikä aiheuta täten merkittäviä päästöjä vesistöön. Toimipaikalla syntyneiden jätteiden osalta selvitettiin, että jätekipsistä ja jätevesilaitoksen sakasta voi liueta nikkeliä ja kadmiumia. Läjitysalueiden suotovedet kuitenkin kootaan hallitusti talteen ja ohjataan pääasiallisesti tehtaan jäteveden käsittelylaitokselle. Sakan loppusijoitusalueen suotovedet voidaan raja-arvojen alittuessa johtaa suoraan mereen, mutta suotovesistäkään mitattujen vesiympäristölle vaarallisten metallien osalta asetuksen mukaiset päästörajat (5 µg Hg/l ja 10 µg Cd/l) eivät ole vuosien tarkkailutulosten perusteella ylittyneet. Tehtaan jäteveden käsittely perustuu kemialliseen saostukseen ja tarkastelussa olleiden metallien osalta jäteveden käsittelyn jälkeen pitoisuudet ovat olleet alle asetuksen mukaisten päästörajojen. Lyijyn pitoisuudet ovat olleet alhaisia ja ainoastaan nikkelin pitoisuudet ovat olleet muita metalleja korkeampia. Koko tehdasalueen mereen johdettavien vesien osalta todettiin, että vesiympäristölle vaarallisia tai haitallisia metalleja (Cd, Hg, Pb ja Ni) seurataan pumppauskaivosta neljä kertaa vuodessa otettavin vesinäyttein. Mereen johdettavan veden metallipitoisuudet ovat olleet alhaisia kadmiumin, elohopean ja lyijyn osalta ja asetuksen mukaiset päästörajat ovat alittuneet selvästi. Nikkelin pitoisuus on ollut muita metalleja korkeampi, mutta nikkelin vuosikuormitus on ollut kuitenkin alhainen. Nikkeli ei ole biokertyvä ja vuosikuormituksella arvioituna asetuksen mukainen vuositason ympäristölaatunormi (AA-EQS) alittuisi jo päästön sekoittuessa purkupaikan välittömässä läheisyydessä. Yhteenvetona todettakoon, että tehdyn selvityksen mukaan Uudenkaupungin tehtaiden vesipäästöt eivät sisällä vesiympäristölle haitallisia aineita siinä määrin, että ne aiheuttaisivat haitallisia vaikutuksia purkuvesistössä merialueella. Myös nykyistä tarkkailutiheyttä voidaan pitää riittävänä todetut pitoisuustasot ja vuosikuormitukset huomioon ottaen.

13 10 (10) VIITTEET Euroopan komissio, Eurooppalaisen PRTR-rekisterin toteuttamista koskeva opas, Pöyry, Yara Suomi Oy Uudenkaupungin tehtaat, Kipsin läjitysalue, ympäristöpäätöksen määräysten 13 ja 14 edellyttämät lisäselvitykset, Työnro EC, Ramboll, Yara Suomi Oy, jätevesisakan kaatopaikkakelpoisuus. Työnro , Ramboll, Yara Suomi Oy, jätevesisakan kaatopaikkakelpoisuus. Työnro /1-2, Ramboll, Yara Suomi Oy, jätevesisakan kaatopaikkakelpoisuus. Työnro /1-3, Ramboll, Yara Suomi Oy, Uudenkaupungin tehtaat. Sakan kaatopaikkakelpoisuus. Työnro /1-2, Ramboll, Yara Suomi Oy, kalsiumfosfaattisakan kaatopaikkakelpoisuus. Työnro , Reinikainen J Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet. Suomen ympäristö 27/2007. Suomen ympäristökeskus. United States Environmental Protection Agency (USA EPA) National Recommended Water Quality Criteria. (

14 LIITE 1

15 YARA SUOMI OY, UUDENKAUPUNGIN TEHTAAT SELVITYS VESIYMPÄRISTÖLLE HAITALLISISTA AINEISTA Liite 1 A) Aineet, joita ei saa päästää pintaveteen eikä vesihuoltolaitoksen viemäriin ( /868) Nimi CAS-numero Vaarall. aine 1. 1,2- dikloorietaani (1,2-etyleenikloridi) aldriini dieldriini endriini isodriini DDT ei ole (para-para-ddt) heksaklooribentseeni X 8. heksaklooributadieeni X 9. heksakloorisykloheksaani (gamma-isomeeri, lindaani) X hiilitetrakloridi pentakloorifenoli tetrakloorieteeni (tetrakloorietyleeni) triklooribentseeni (1,2,4-triklooribentseeni) , trikloorieteeni (trikloorietyleeni) trikloorimetaani (kloroformi) B) Suurimmat sallitut päästöraja-arvot pitoisuus- ja ominaiskuormitusraja-arvoina ( /868) Aine CAS-numero Pitoisuusraja 1 Vaarall. aine 1. elohopea ja sen yhdisteet µg/l X 2. kadmium ja sen yhdisteet µg/l X 1/3

16 YARA SUOMI OY, UUDENKAUPUNGIN TEHTAAT SELVITYS VESIYMPÄRISTÖLLE HAITALLISISTA AINEISTA Liite 1 C1) VESIPUITEDIREKTIIVIN MUKAISESTI VESIYMPÄRISTÖLLE VAARALLISEKSI JA HAITALLISEKSI AINEEKSI YKSILÖIDYT AINEET ( /1308) nro CAS-nro EU-nro Aineen nimi Vaarall. aine alakloori antraseeni X atratsiini bentseeni 5 ei sovelleta ei sovelleta bromatut difenyylieetterit X ( 4 ) kadmium ja kadmiumyhdisteet X kloorialkaanit, C X klorfenvinfossi klorpyrifossi (klorpyri-fossietyyli) ,2-dikloorietaani dikloorimetaani di(2-etyyliheksyyli)ftalaatti(dehp) X diuroni endosulfaani X fluoranteeni heksaklooribentseeni X heksaklooributadieeni X heksakloorisykloheksaani X isoproturoni lyijy ja lyijy-yhdisteet elohopea ja elohopeayhdisteet X naftaleeni nikkeli ja nikkeliyhdisteet 24 ei sovelleta ei sovelleta nonyylifenolit X ( 5 ) 25 ei sovelleta ei sovelleta oktyylifenolit ( 6 ) pentaklooribentseeni X pentakloorifenoli 28 ei sovelleta ei sovelleta polyaromaattiset hiilivedyt (PAH)( 7 ) X simatsiini 30 ei sovelleta ei sovelleta tributyylitinayhdisteet X ( 8 ) triklooribentseenit trikloorimetaani (kloroformi) trifluraliini X dikofoli X perfluoro-oktaanisulfonihappo ja sen johdannaiset (PFOS) X ei sovelleta kinoksifeeni X 37 ei sovelleta ei sovelleta dioksiinit ja dioksiinin kaltaisetyhdisteet X ( 9 ) aklonifeeni bifenoksi sybutryyni sypermetriini ( 10 ) diklorvossi 43 ei sovelleta ei sovelleta heksabromisyklododekaanit (HBCDD) X ( 11 ) / / heptakloori ja heptakloori-epoksidi X terbutryyni 2/3

17 YARA SUOMI OY, UUDENKAUPUNGIN TEHTAAT SELVITYS VESIYMPÄRISTÖLLE HAITALLISISTA AINEISTA Liite 1 D) Kansallisessa menettelyssä määritetyt vesiympäristölle haitalliset aineet ( /868) nro CAS-numero [1] Nimi klooribentseeni ,2-diklooribentseeni ,4-diklooribentseeni bentsyylibutyyliftalaatti (BBP) dibutyyliftalaatti (DBP) resorsinoli (1,3-bentseenidioli) (bentsotiatsoli-2-yylitio) metyylitiosyanaatti (TCMTB) bentsotiatsoli-2-tioli (di(bentsotiatsoli-2-yyli)disulfidin (CAS ) hajoamistuote) bronopoli (2-bromi-2-nitropropaani-1,3-diol) dimetoaatti MCPA (4-kloori-2-metyylifenoksietikka-happo) metamitroni (4-amino-3-metyyli-6-fenyyli-1,2,4-triarsiini-5-oni) prokloratsi (N-propyyli-N-[2-(2,4,6-trikloorifenoksi)etyyli]-1H-imidatsoli-1-karboksamidi) etyleenitiourea (mankotsebin (CAS ) hajoamistuote) tribenuroni-metyyli (metyyli-2-(3-(4-metoksi-6-metyyli-1,3,5-triatsiini-2-yyli)3- metyyliureidosulfonyyli)bentsoaatti) Eurooppalaisen PRTR-rekisterin toteuttamista koskeva opas (euroopan komissio ) Liite 5: Ohjeellinen alakohtainen alaluettelo veden epäpuhtauksista 4 c) Kemialliset laitokset, joissa tuotetaan teollisessa mittakaavassa fosfori-, typpi- tai kaliumpohjaisia lannoitteita (yksi- tai moniravinteisia) Epäpuhtaus ravinteet mukana tehtaan päästötarkkailussa metallit (As, Cd, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb, Zn) mukana tehtaan päästötarkkailussa 1,2-dikloorietaani (EDC) Vna 1022/2006, liitteen 1C2:n aine dikloorimetaani (DCM) Vna 1022/2006, liitteen 1C2:n aine halogenoidut orgaaniset yhdisteet (AOX) ei ole käytetty Uudenkaupungin tehtailla heksakloorisykloheksaani (HCH) Vna 1022/2006, liitteen 1C2:n aine dioksiinit ja furaanit pentaklooribentseeni pentakloorifenoli (PCP) Vna 1022/2006, liitteen 1C2:n aine Vna 1022/2006, liitteen 1C2:n aine Vna 1022/2006, liitteen 1C2:n aine 3/3

18 LIITE 2

19 YARA SUOMI OY, UUDENKAUPUNGIN TEHTAAT SELVITYS VESIYMPÄRISTÖLLE HAITALLISISTA AINEISTA Liite 2 Uudenkaupungin tehtaiden vesien päästötarkkailutuloksia vesiympäristölle haitallisten aineiden osalta vuosina NäytePvm Näytteen nimi Cd Hg Ni Pb µg/l µg/l µg/l µg/l Jätekipsikasan suotovesi Eristysoja JÄ ,8 790 < Eristysoja JÄ < Eristysoja JÄ , < Eristysoja JÄ , < Eristysoja JÄ , < Eristysoja JÄ , < Eristysoja JÄ , < Eristysoja JÄ , < Eristysoja JÄ , < Eristysoja JÄ <0, < Eristysoja JÄ , Eristysoja JÄ , < Eristysoja JÄ , Eristysoja JÄ , Eristysoja JÄ , < Eristysoja JÄ , < Eristysoja JÄ , < Eristysoja JÄ , , Eristysoja JÄ , , Eristysoja JÄ , , Kipsioja JÄ , , Kipsioja JÄ , , Kipsioja JÄ , , Kipsioja JÄ , , Kipsioja JÄ , , Louhos salaoja JÄ Louhos salaoja JÄ , , Louhos salaoja JÄ , , Louhos salaoja JÄ , , Louhos salaoja JÄ , , Louhos salaoja JÄ , , Louhos salaoja JÄ , , Louhos salaoja JÄ , , Louhos salaoja JÄ , , Louhos salaoja JÄ , ,5 Suljetun sakan läjitysalueen suotovesi suotovesi 6 <0,3 < suotovesi 7 <0,3 < suotovesi 6 <0,3 < suotovesi 5 <0,3 < suotovesi 7 <0,3 < suotovesi 5,2 <0,3 < suotovesi 5 <0,3 < suotovesi 5 <0,3 < suotovesi 5 <0,3 < suotovesi 2 <0,3 < suotovesi 3 <0,3 < suotovesi 3 <0,3 < suotovesi 2,1 <0,3 < suotovesi 3 <0,3 < suotovesi 4 <0,3 < suotovesi 2 <0,3 < suotovesi 1,6 <0,3 < suotovesi 2,4 <0,3 < suotovesi 5 <0,3 < suotovesi 3,8 <0,3 < suotovesi 3,4 <0,3 < suotovesi 3 <0,3 < suotovesi 6 <0,3 < suotovesi 5 <0,3 < suotovesi 4 <0,3 < suotovesi 3,2 <0,3 < suotovesi 4,1 <0,3 <3 1 (6)

20 YARA SUOMI OY, UUDENKAUPUNGIN TEHTAAT SELVITYS VESIYMPÄRISTÖLLE HAITALLISISTA AINEISTA Liite 2 Uudenkaupungin tehtaiden vesien päästötarkkailutuloksia vesiympäristölle haitallisten aineiden osalta vuosina NäytePvm Näytteen nimi Cd Hg Ni Pb µg/l µg/l µg/l µg/l suotovesi 4,1 <0,3 < suotovesi 4 <0,3 < suotovesi 7,8 <0,3 < suotovesi 5,2 <0,3 < suotovesi 6,5 <0,3 < suotovesi 6 <0,3 < suotovesi 6 <0,3 3, suotovesi 7,7 <0,3 < suotovesi 7 <0,3 < suotovesi 5,6 <0,3 < suotovesi 12 <0, suotovesi 9,2 <0,3 < suotovesi 6,3 <0,3 < suotovesi 4,9 <0, suotovesi 5,3 <0,3 < suotovesi 1,6 <0, suotovesi 4,9 <0,3 < suotovesi 3,9 <0,3 < suotovesi 1,7 <0,3 < suotovesi 4,8 <0,3 < suotovesi 5,3 <0,3 < suotovesi 2,7 <0,3 < suotovesi 4 <0,1 < suotovesi 3,5 <0,1 < suotovesi 2,4 <0,1 2, suotovesi 4,5 <0,1 < suotovesi 3,6 <0,1 < suotovesi 3,2 <0,1 0, suotovesi 1,6 <0,1 < suotovesi 1,6 <0,1 < suotovesi 4,3 <0,1 0, suotovesi 3 <0,1 0, suotovesi 2,9 <0,1 0, suotovesi 3,9 <0,1 < suotovesi 1 <0,1 0, suotovesi 3,3 <0,1 0, suotovesi 3,5 <0,1 < suotovesi 2,5 <0,1 < suotovesi 2,2 <0,1 0, suotovesi 0,58 <0,1 0, suotovesi 1,9 <0,1 < suotovesi 2,5 <0,1 < suotovesi 3 <0,1 0, suotovesi 2,5 <0,1 0, suotovesi 1,9 <0,1 0, suotovesi 2,3 <0,1 0, suotovesi 2,6 0,41 0, suotovesi 2,2 <0,3 0, suotovesi 2 <0,3 0, suotovesi 2,7 <0,3 2, suotovesi 2 <0,3 0, suotovesi 4,5 0,52 0, suotovesi 2,5 0,01 0, suotovesi 2,1 0,01 0, suotovesi 2 0,01 0, suotovesi 1,4 0,01 0, suotovesi 1,4 0, suotovesi 2 0,01 0, suotovesi 1,9 0,02 0, suotovesi 1,4 <0,1 0, suotovesi 1,5 <0,1 0, suotovesi 1,2 <0,1 0, suotovesi 1,2 0,01 0, suotovesi 1,3 0,01 0,42 2 (6)

21 YARA SUOMI OY, UUDENKAUPUNGIN TEHTAAT SELVITYS VESIYMPÄRISTÖLLE HAITALLISISTA AINEISTA Liite 2 Uudenkaupungin tehtaiden vesien päästötarkkailutuloksia vesiympäristölle haitallisten aineiden osalta vuosina NäytePvm Näytteen nimi Cd Hg Ni Pb µg/l µg/l µg/l µg/l suotovesi 1,2 <0,1 0, suotovesi 2,5 0,02 0, suotovesi 1,5 0,01 0, suotovesi 2,4 0,01 0, suotovesi 1,1 0, suotovesi 2,8 0,02 0, suotovesi 2 <0,1 0, suotovesi 1,1 0,03 0, suotovesi 1,2 0,01 0, suotovesi 1,3 <0,1 0, suotovesi 0,87 0,01 0,41 Nykyisen sakan loppusijoitusalueen suotovesi suotovesi 1,2 0, suotovesi 0,4 0, suotovesi 0,5 0, suotovesi 0,2 0, suotovesi 0,3 0, suotovesi 0,3 0, suotovesi 3,4 0, suotovesi 0,3 0, suotovesi 0,2 0, suotovesi 0,2 0, suotovesi 0,2 0, suotovesi 0,4 0, suotovesi 0,2 0, suotovesi 0,2 0, suotovesi 0,2 0, suotovesi 0,2 0, suotovesi 0,2 0, suotovesi 0,3 0, suotovesi 0,4 0, suotovesi 0,7 0, suotovesi 0,8 0, suotovesi 0,3 0, suotovesi 0,4 0, suotovesi 0,4 0, suotovesi 0,2 0, suotovesi 2 0, suotovesi 0,5 0, suotovesi 0,2 0, suotovesi 0,2 0, suotovesi 1,4 0, suotovesi 1,4 0, suotovesi 0,8 0, suotovesi 0,84 0, suotovesi 0,59 0, suotovesi 4,7 0, suotovesi 2,8 0, suotovesi 2,2 0, suotovesi 1,9 0, suotovesi 2,3 0, suotovesi 5,9 0, suotovesi 1,5 0, suotovesi 1,5 0, suotovesi 1,3 0, suotovesi 1,2 0, suotovesi 0,66 0, suotovesi 2,4 0, suotovesi 0,99 0, suotovesi 0,75 0,1 0, suotovesi 0,77 0,1 0, suotovesi 1,1 0,1 0, suotovesi 0,59 0,1 0, suotovesi 1,4 0,1 0,2 3 (6)

22 YARA SUOMI OY, UUDENKAUPUNGIN TEHTAAT SELVITYS VESIYMPÄRISTÖLLE HAITALLISISTA AINEISTA Liite 2 Uudenkaupungin tehtaiden vesien päästötarkkailutuloksia vesiympäristölle haitallisten aineiden osalta vuosina NäytePvm Näytteen nimi Cd Hg Ni Pb µg/l µg/l µg/l µg/l suotovesi 2 0,1 0, suotovesi 4,6 0,1 0, suotovesi 3,3 0,1 0, suotovesi 3,6 0,1 0, suotovesi 3,5 0,1 0, suotovesi 5,8 0,1 0, suotovesi 5,2 0,1 0, suotovesi 5,7 0,1 0, suotovesi 8,1 0,1 0, suotovesi 4,2 0,1 0, suotovesi 2,3 0,1 0, suotovesi 2,3 0,05 0, suotovesi 4,7 0,05 0, suotovesi 5,3 0,05 0, suotovesi 5,1 0,05 0, suotovesi 5 0,05 0, suotovesi 3 0,03 0, suotovesi 4,1 0, suotovesi 4 0,03 9, suotovesi 3,5 0,02 0, suotovesi 7,2 0,01 0, suotovesi 4,8 0,02 0, suotovesi 4,5 0,01 0, suotovesi 5,3 0,02 0, suotovesi 3,4 0,03 0, suotovesi 3,9 0,02 0, suotovesi 7,6 0,02 0, suotovesi 3,4 0,01 0, suotovesi 2,1 0,03 0, suotovesi 2,7 0,04 0, suotovesi 4,1 0,02 0, suotovesi 5,6 0,02 0, suotovesi 5,8 0,03 0, suotovesi 4,8 0,02 0, suotovesi 4,5 0,01 0, suotovesi 4,6 0,02 0, suotovesi 5,6 0,02 0, suotovesi 5,4 0,03 0, suotovesi 1,7 0,09 0, suotovesi 2,3 0,05 0, suotovesi 3,2 0,02 0, suotovesi 4 0,03 0,51 Jätevesi käsittelyyn JÄ <0,3 250 < JÄ <0,3 440 < JÄ <0,3 370 < JÄ <0,3 470 < JÄ ,3 650 < JÄ <0,3 360 < JÄ <0,3 670 < JÄ <0,3 460 < JÄ <0,3 350 < JÄ <0,3 540 < JÄ <0,3 770 < JÄ <0,3 410 < JÄ <0, JÄ , JÄ , JÄ , < JÄ <0,3 150 < JÄ , , JÄ , , JÄ , , JÄ <0, (6)

23 YARA SUOMI OY, UUDENKAUPUNGIN TEHTAAT SELVITYS VESIYMPÄRISTÖLLE HAITALLISISTA AINEISTA Liite 2 Uudenkaupungin tehtaiden vesien päästötarkkailutuloksia vesiympäristölle haitallisten aineiden osalta vuosina NäytePvm Näytteen nimi Cd Hg Ni Pb µg/l µg/l µg/l µg/l JÄ , , JÄ , , JÄ <0, , JÄ , , JÄ , , JÄ , , JÄ , , JÄ , , JÄ , , JÄ , , JÄ , , JÄ , , JÄ , , JÄ , ,6 Jätevesi käsittelyn jälkeen JÄ025 <0,2 <0,3 60 < JÄ025 <0,2 <0,3 <60 < JÄ025 <0,2 <0,3 130 < JÄ025 <0,2 <0,3 100 < JÄ025 <0,2 <0,3 100 < JÄ025 <0,2 <0,3 120 < JÄ025 <0,2 <0,3 120 < JÄ025 <0,2 <0,3 150 < JÄ025 <0,2 <0,3 90 < JÄ025 0,2 <0,3 130 < JÄ025 0,7 <0,3 180 < JÄ025 0,3 <0,3 160 < JÄ025 0,23 <0,3 98 < JÄ025 0,21 <0,3 67 < JÄ025 0,2 <0,3 55 < JÄ025 0,49 <0,3 84 < JÄ025 0,16 <0,3 13 < JÄ025 0,18 <0,1 29 < JÄ025 0,57 <0,1 67 < JÄ025 0,19 <0,1 33 < JÄ025 0,12 <0,1 94 < JÄ025 0,23 <0,1 130 < JÄ025 1,6 <0,1 140 < JÄ025 0,14 <0,1 35 < JÄ025 0,52 <0,1 80 0, JÄ025 0,26 <0,1 68 0, JÄ025 0,41 0, , JÄ025 0,38 <0,1 63 0, JÄ025 0,43 0, , JÄ025 0,59 0, , JÄ025 0,44 <0, , JÄ025 0,63 0, , JÄ025 0,39 0, , JÄ025 0,92 0, ,35 Mereen johdettava vesi JÄ621 0,3 <0,3 80 < JÄ621 <0,2 <0,3 110 < JÄ621 <0,2 <0,3 150 < JÄ621 <0,2 <0,3 80 < JÄ621 <0,2 <0,3 100 < JÄ621 <0,2 <0,3 140 < JÄ621 0,5 <0,3 240 < JÄ621 0,2 <0,3 120 < JÄ621 0,3 <0,3 100 < JÄ621 0,2 <0,3 90 < JÄ621 0,6 <0,3 90 < JÄ621 0,4 <0,3 130 < JÄ621 0,93 <0,3 120 < JÄ621 0,44 <0,3 57 <1 5 (6)

24 YARA SUOMI OY, UUDENKAUPUNGIN TEHTAAT SELVITYS VESIYMPÄRISTÖLLE HAITALLISISTA AINEISTA Liite 2 Uudenkaupungin tehtaiden vesien päästötarkkailutuloksia vesiympäristölle haitallisten aineiden osalta vuosina NäytePvm Näytteen nimi Cd Hg Ni Pb µg/l µg/l µg/l µg/l JÄ621 0,57 <0,3 73 < JÄ621 0,62 <0,3 80 < JÄ621 0,35 <0,3 27 < JÄ621 0,27 <0,1 38 < JÄ621 0,65 <0,1 67 < JÄ621 1,1 <0,1 45 < JÄ621 0,22 0, < JÄ621 1,3 <0,1 100 < JÄ621 0,79 <0, , JÄ621 0,18 <0,1 72 0, JÄ621 0,46 0, , JÄ621 0,42 <0,1 86 0, JÄ621 0,86 <0, , JÄ621 0,29 <0,1 88 0, JÄ621 0,75 0, , JÄ621 1,6 0, , JÄ621 0,83 0, , JÄ621 1,3 0, , JÄ621 0,96 0, , JÄ621 0,89 0, , JÄ621 0,78 0, ,37 6 (6)