Hakuinfo Ideahaku 1.4.-29.4.2016 Varsinainen haku 1.6.-15.9.2016 Valtakunnallinen ESR toimenpidekokonaisuus Tuottavaa ja tuloksellista työelämää yhteistyöllä Johanna Jalonen ja Minna Issakainen Hämeen ELY-keskus 5.4.2016
Kokemuksia viime kierrokselta Hankkeissa ei ollut riittävästi ns. suoraa toimintaa yrityksissä yritysten hyväksi. Enemmänkin tavoitteena oli rakentaa lisää työkaluja ja oppaita, joita on jo runsaasti olemassa tai verkostoitua toisten oppilaitosten kanssa kehittämään tulevaisuuden toimia. Lisäksi muutamassa hakemuksessa toimenpiteet olivat suoraa liiketoiminnan kehittämistä, esim. materiaali- ja energiatehokkuuden lisäämistä, tuotekehittelyä jne. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin samanaikainen kehittäminen tuotti vaikeuksia, työhyvinvoinnin osuus vaikutti osassa hakemuksia päälle liimatulta. Tavoitteena on saada yritysten henkilöstö ja johto oivaltamaan tuottavuuden ja työhyvinvoinnin keskinäisyhteys arjen käytännöissä ja johtamisessa. Hakemuksista puuttui pääsääntöisesti suunnitelma tulosten saattamisesta valtakunnalliseen käyttöön ja toiminnan vakiinnuttamisesta hankkeen päättymisen jälkeen. Hakemuksista puuttui pääsääntöisesti suunnitelma myös siitä, miten yhteistyötä tehdään muiden paikallisten työelämän kehittäjien kanssa, esim. ohjataan muihin palveluihin kohdeyrityksiä, jos tarve vaatii. Tutkimustietoa oli lueteltu, mutta ei oltu avattu, miten sitä käytännön tasolla hyödynnetään. à Hakuohje kannattaa lukea ajatuksella. 2 Minna Issakainen 7.4.2016
Haku on kaksivaiheinen Ensimmäinen vaihe on ideahaku 1.4. 29.4.2016 välisenä aikana, jossa hakijat kuvaavat lyhyesti pääkohdat hankeideasta idealomakkeelle. Toisessa vaiheessa virallinen haku on auki EURA 2014- järjestelmässä ajalla 1.6. 15.9.2016. Hakemukset tulee jättää toimintalinjalle 3 erityistavoitteeseen 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen. Hankkeiden tulee olla valtakunnallisia tai niiden tulee olla valtakunnallisesti merkittäviä laajempia kokonaisuuksia ylimaakunnallisesti. 3 Minna Issakainen 7.4.2016
Ideahaku 1.4.-29.4.2016 Ensimmäisessä vaiheessa hakijoita pyydetään esittämään projekti-ideansa tiivistetysti, erillisellä ideahakua varten laaditulla lomakkeella. Idealomake on saatavissa hakuilmoituksen liitteenä osoitteesta: http://www.rakennerahastot.fi/> ajankohtaista > hakuajat. Ideahakulomake palautetaan 29.4.2016 klo 16.15 mennessä sähköpostin liitetiedostona otsikolla Valtakunnallinen ESR-ideahaku, erityistavoite 7.1. osoitteeseen johanna.jalonen@ely-keskus.fi. Idealomakkeen lähettäjä vastaa siitä, että se saapuu määräaikaan mennessä Hämeen ELY-keskukseen. Saapuneet ideapaperit käsitellään ELY-keskuksessa, valtakunnallisen koordinaatiohankkeen ohjausryhmässä sekä niihin pyydetään lausuntoja myös muilta hallinnon asiantuntijoilta. Kaikille haun ensimmäiseen vaiheeseen jätetyille projekti-ideoille annetaan kirjallinen palaute sähköpostilla. Palautteessa joko 1) suositellaan hakemuksen jättämistä varsinaiseen hakuun, 2) ei suositella hakemuksen jättämistä varsinaiseen hakuun tai 3) annetaan vinkkejä hakemuksen parantamiseen/täydentämiseen ennen hakemuksen jättämistä varsinaiseen hakuun. 4 Minna Issakainen 7.4.2016
Mitä idealomakkeella kuvataan? Hankkeen tarve ja tavoite (EURA2014-kohdat 5.1 ja 5.2) à Ohjelman sisältö +painotukset! Mitkä työpaikkojen arjen ongelmat hanke ratkaisee? Hankeen kohderyhmä, välillinen ja välitön (5.4. ja 5.5.) sekä konkreettiset toimenpiteet (6.1) à Työpaikat ja työssä olevat! Syntyvät tulokset, jatkuvuus (6.2. ja 6.3.) à Toimenpiteiden menetelmät! Keitä ongelmat koskevat ja kenen kanssa ne ratkaistaan? Miten ongelmien ratkaisut näkyvät pysyvinä muutoksina työpaikoilla? 5 Minna Issakainen 7.4.2016
Varsinainen haku 1.6.-15.9.2016 Varsinainen haku tapahtuu sähköisesti internetissä osoitteessa http://www.eura2014.fi/. Haun toisessa vaiheessa varsinaiset viralliset hakemukset täytetään ja jätetään järjestelmässä käsittelyyn viimeistään 15.9.2016. Hakemus osoitetaan Hämeen ELY-keskukselle. 6 Johanna Jalonen 7.4.2016
Hakemuksen jättäminen EURA-järjestelmässä EURA 2014:n sähköisiin asiointipalveluihin kirjaudutaan Verohallinnon tarjoaman maksuttoman Katso-tunnistautumispalvelun kautta, joka tarjoaa kaksi erilaista työ- ja elinkeinoministeriön palveluihin kuuluvaa roolia: TEM EURA 2014 -asiointi/nimenkirjoittajat voi täyttää ja tallentaa hakemuksia sekä jättää ne viranomaiskäsittelyyn (vastaa henkilöä, joka allekirjoittaisi hakemuksen, mikäli ne toimitettaisiin paperilla) TEM EURA 2014 -asiointi/valmistelija voi täyttää ja tallentaa hakemuksia, mutta ei voi jättää niitä viranomaiskäsittelyyn. Lisäksi Katso -pääkäyttäjällä on aina mahdollisuus täyttää hakemuksia ja jättää ne viranomaiskäsittelyyn ilman erillistä EURA 2014 -asiointiroolia. Katso-tunnisteesta saat lisätietoa osoitteesta https://yritys.tunnistus.fi sekä Verohallinnon sivuilta: http://www.vero.fi 7 Johanna Jalonen 7.4.2016
I yleiset valintaperusteet (1/2) ü Hakijan (tai tuen siirronsaajan) toteuttajaorganisaatio ja hankkeen tuettavan toiminnan toimenpiteet ovat ohjelman erityistavoitteen mukaisia ü Hakija (tai tuen siirron saaja) on yksityisoikeudellinen tai julkisoikeudellinen oikeushenkilö. ü Hankkeella on tunnistettuun tarpeeseen pohjautuva hankkeen etenemisen tarkastelun mahdollistava tavoitteellinen ja konkreettinen suunnitelma ü Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi. Hakija (tai tuen siirronsaaja) ei ole konkurssissa tai laiminlyönyt oleellisesti veroja tai sosiaaliturvamaksuja, eikä hanketoteuttajan avainhenkilö ole syyllistynyt aiemmin rikokseen avustuksia haettaessa tai asetettu liiketoimintakieltoon. ü Hankkeelle esitetyt resurssit ovat realistiset hankesuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi 8
I yleiset valintaperusteet (2/2) ü Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) on edellytykset vastata hankkeella aikaansaadun toiminnan jatkuvuudesta hankkeen päättymisen jälkeen, ellei se hankkeen luonteen vuoksi ole tarpeetonta ü Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) ei ole ERI-rahastoihin (Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto, Euroopan sosiaalirahasto ESR, Euroopan aluekehitysrahasto EAKR ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto) kohdistuvaa täytäntöönpanokelpoista takaisinperintäpäätöstä (esim. pysyvyyssäännön rikkominen, aiemman myönnetyn valtiontuen takaisinperintäpäätöksen keskeneräisyys), jota ei ole maksettu ü Hankkeessa työskentelevillä on toteuttamisen kannalta tarvittava koulutus tai osaaminen ü Hankkeen saamaa tukea ei käytetä yleisenä toimintatukena ü Kehittämishankkeen tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä (ei koske investointihankkeita, eikä yksittäisten yritysten kehittämishankkeita) ü Hankkeen saamalla tuella on merkittävä vaikutus hankkeen toteutumiseen 9
Erityiset valintaperusteet Erityistavoite 7.1 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Hankkeen toimenpiteillä edistetään työhyvinvointia ja/tai työn tuottavuutta välittömästi tai välillisesti. Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja tai tuotetaan erityistä lisäarvoa olemassa oleviin toimenpiteisiin yritysten ja organisaatioiden uudistumisen ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Hanke edistää toimijoiden verkottumista ja/tai erilaisia yhteistyön muotoja. Hanke edistää - erityisesti ikääntyvien - työurien pidentämistä ja työllisyyttä. Hankkeen toimenpiteet edistävät vähähiilistä taloutta Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa Hanke tukee yhdenvertaisuutta Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita Hanke tukee EU:n Itämeren alueen strategiaa. 10
Hyvän hakemuksen tunnusmerkkejä Ohjelman mukainen Hakupainotusten mukainen!!! Tästä lisäpisteitä. Selkeästi kirjoitettu, johdonmukaisesti etenevä; ü mitä tavoitellaan ü mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi ü mitä tuloksia saadaan aikaan. Saa helposti selville, mitä hankkeessa on tarkoitus tehdä, konkretia. Hakijan tehtävä on myydä ajatus rahoittajalle, perustella niin hyvin että rahoittaja uskoo tarpeen. Hakijan tulee myydä ajatus myös kohdeyritykselle, jotta se ymmärtää saamansa hyödyn. Rajattu kokonaisuus ü kesto enintään 3 vuotta. Suositellaan kestoksi enintään 2-2,5 vuotta (jatkoaikamahdollisuus).
Mitä hankkeessa tehdään - muista 4T Tarve Tavoitteet Toimenpiteet Tulokset Aito ja tunnistettu tarve/ongelma, johon haetaan ratkaisua Tavoite, joka liittyy tarpeeseen, ongelman ratkaisuun Toimenpiteet, joilla tavoite on tarkoitus saavuttaa. Mitä toimenpiteillä on tarkoitus saada aikaan. Perustelut: - Selvitykset - Tutkimukset - Tavoiteohjelmat Kuvaa olemassa oleva ongelma. Älä kuitenkaan kirjoita kaikkea. Osoita, että tunnet asian. Huomioi: Tavoitteet on kuvattava selkeästi. Tavoite ei ole tekemistä, edistämistä, kehittämistä, parantamista vaan haluttu muutos. Toimenpiteet tulee olla myös selkeästi esitetty ja niiden on liityttävä tavoitteiden toteuttamiseen. Hankkeen taloushallinto ei ole toimenpide. Mitattavia, määrällisiä tai toiminnallisia tuloksia. Tuloksena tulisi olla tavoitteen saavuttaminen tai ongelman ratkaisu. Konkretia! Hakemuksen kohta 5.1. Hakemuksen kohta 5.2. Hakemuksen kohta 6.1. Hakemuksen kohta 6.2 12
Hyvän hakemuksen tunnusmerkkejä Kustannusarvion kaikki kustannuslajit on perusteltava, palkattavan henkilöstön määrä ei saa kasvaa suureksi, pienet kehittämistehtävät kuuluvat jokaisen normaaliin työhön. Oppilaitoshankkeissa usein mukana oppilaiden kanssa tehtävät työt. Mieti, missä menee raja hankkeen kehittämistehtävien ja opetustyön välillä. Varsinainen kohderyhmä -> osallistujat, joiden määrät arvioidaan ja joita seurataan hankkeen edetessä. Hankkeen toimenpiteiden tulee kohdistua ennen kaikkea varsinaiseen kohderyhmään. 13
Hankkeen uutuus- tai lisäarvo Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? ü Mikä hankkeessa on uutta tai erilaista kuin aiemmin? ü Millaiseen muutokseen pyritään ja miksi? Rakennerahastovaroilla ei ole tarkoitus rahoittaa jo asemansa vakiinnuttanutta tai muuta hakijan normaalitoiminnaksi luokiteltavaa toimintaa, minkä vuoksi hankkeilta edellytetään kehittämisotetta. Tähän kannattaa panostaa, tämähän on yksi yleisestä valintaperusteista ja pisteytettävistä kriteereistä.
Yhteishankkeen rakenne Päätoteuttaja koordinoi koko hanketta sekä toteuttaa osan toimenpiteistä. Osatoteuttajalla on oma rajattu kokonaisuutensa hankkeesta: ü selkeästi määritelty osuus tavoitteista ja toimenpiteistä, kustannusarviosta ja rahoituksesta Osatoteuttajan tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset ovat osa koko hankkeen sisällöstä ja niiden tulee olla löydettävissä koko hankkeen suunnitelmasta. Osatoteuttajat mukaan todellisen tarpeen pohjalta, ei esim. pelkästään alueellisen kattavuuden takia. Edellyttää lopullista sopimusta ennen päätöksentekoa.
Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kustannusarvio ü Kustannusarvion rakenne määräytyy käytettävän kustannusmallin mukaan. ü Kustannusarvion tulee olla realistinen suhteessa hankkeen toimenpiteisiin -> yksi yleisistä valintaperusteista! ü Jos hankesuunnitelma ja sen suhde kustannusarvioon on epäselvä, voi hakemuksen tie päättyä jo heti alkumetreillä. ü Suuruus ei ole tavoite, usein kohtuullisen kokoinen hanke on helpommin hallittavissa ja kohdentuu selvästi tietyn rajatun ongelman ratkaisemiseen. Hankkeen rahoitussuunnitelma ü Rahoitussuunnitelma täyttää vaadittavat oman rahoituksen ja muun rahoituksen vaatimukset. ü Myös osatoteuttajat osallistuvat rahoitukseen.
Horisontaaliset periaatteet Sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja kestävä kehitys ü Tarkastellaan kaikissa hankkeissa sisällöstä riippumatta, pisteytetään arvioinnissa. ü Hanke voidaan rahoittaa vain, jos horisontaaliset periaatteet on otettu huomioon hankesuunnitelmassa ü Hakemuksen tiivistelmässä (kohta 4.1) tulee kuvailla, mitä ko. tavoitteiden osalta konkreettisesti tehdään ü Ekologisesti kestävä kehitys: ESR-hankkeissa kannattaa huomioida erityisesti välilliset vaikutukset, esim. koulutuksen kautta. 17
Horisontaaliset periaatteet Horisontaaliset periaatteet tulee ottaa vakavasti: sukupuolen tasaarvoon liittyvä toimintaympäristön analyysi on tehtävä. ESIMERKKI: jokin ala on selkeästi miesten ala, miksi näin ja mitä sille hankkeessa voisi tehdä. Kestävän kehityksen vaikutuksia arvioidaan realistisesti hankkeen osalta, ei esimerkiksi organisaation toimintatapojen pohjalta (ei näin: paperiton toimisto, matkustetaan mahdollisimman vähän). ESRhankkeissa painottuvat sosiaalisen kestävän kehityksen aspektit. Vaikuttaako tämä hanke todellakin esim. kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen tai ympäristöosaamiseen? 18
Toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta ü Projektin arviointi sukupuolinäkökulmasta tarkoittaa, että hankitaan tietoa eri sukupuolista hanketoiminnan pohjaksi. ü Tutustu aluksi esim. www.minna.fi (tasa-arvotiedon keskus Minna) ü Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa -opas, www.tem.fi/valtava Selvitä esimerkiksi: ü Mitä eroja (määrälliset ja laadulliset) sukupuolten välillä on tutkimustiedon mukaan projektin kohteena olevassa toiminnassa? ü Miten erilaiset resurssit ja mahdollisuudet jakautuvat sukupuolten välillä projektin kohteena olevassa toiminnassa? ü Minkälaisia eroja sukupuolten välillä tarpeissa, ongelmissa, elämäntilanteissa ja toiveissa on projektin kohteena olevassa toiminnassa? Huomioi saatu tieto hankkeen ongelmanasettelussa ja tavoitteissa Ei riitä että todetaan: toimintaympäristön analyysi tehty -> tulee kuvata muutamalla lauseella mitä asioita on selvitelty/keskeisiä huomioita analyysin pohjalta 19
Toimenpiteiden arviointi v Miten toimenpiteet kohdistuvat eri sukupuoliin ja vastaavatko ne yhtä hyvin molempien tarpeisiin? v Onko toimenpiteillä erilaiset tosiasialliset vaikutukset eri sukupuolille? v Pidetäänkö toimenpiteillä yllä olemassa olevia sukupuolenmukaisia jakoja vai puretaanko niitä? 20
Sukupuolinäkökulman huomioiminen hankkeessa Sukupuolineutraalisuus ei ole tavoite! Sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen ei tee hankkeesta tasa-arvohanketta. Sukupuolinäkökulman huomioiminen on valtavirtaistamista ü Hankesuunnitelmaan tulee kirjoittaa auki näkökulman huomioon ottaminen suunnittelusta hankkeen loppuarviointiin. ü Hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa tulee tarkastella niiden vaikutusta erikseen naisiin ja miehiin sekä analysoida eroja. Ei niin, että hankkeen koulutusta tarjotaan sekä miehille että naisille. Valtavirtaistaminen huomioitava myös yhdenvertaisuudessa ja kestävässä kehityksessä. 21
Kansainvälinen yhteistyö ESR-hankkeissa voidaan tehdä ylikansallista yhteistyötä myös muiden EU-jäsenvaltioiden kanssa haun mukaisissa teemoissa. Tiivis ja pitkäkestoinen kansainvälinen yhteistyö mahdollistaa myös flat rate 15 % käyttämisen hankkeen kustannusmallina. Suomen rakennerahasto-ohjelmalla tuetaan EU:n Itämeristrategian toteuttamista. Haussa on mahdollista hakea rahoitusta hankkeelle, johon sisältyy ylikansallista yhteistyötä toisissa Itämeren alueen EU-jäsenvaltioissa (Viro, Latvia, Liettua, Puola, Saksa, Tanska, Ruotsi ja Ahvenanmaa) toteutettavien ESR-hankkeiden kanssa. Ylikansallisen kumppanin hakeminen on hakijaorganisaation vastuulla. Kukin jäsenmaa maksaa itse omat ylikansallisen yhteistyön kulunsa. Hankkeiden kohderyhmät voivat myös olla mukana kansainvälisessä yhteistyössä. Lisätietoja: ESF programmes and calls for proposals (Baltic Sea Network) 22
Lisätietoja ja yhteydenotot toimenpidekokonaisuuden yksityiskohdista Projektipäällikkö Minna Issakainen, Tuottava ja tuloksellinen työelämä-koordinaatiohanke, Rahoitusyksikkö, minna.issakainen@ely-keskus.fi, p. 0295 025139 (hankkeiden sisällöt) @IssakainenMinna, tuottavajatuloksellinentyoelama.blogspot.com Rahoitusasiantuntija Johanna Jalonen, Rahoitusyksikkö, johanna.jalonen@ely-keskus.fi, p. 0295 025154 (hankkeiden rahoitus) 23 Etunimi Sukunimi 7.4.2016