BIOTALOUS IHMISTEN JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTIA Maapaon vakavat ympäristöongemat ovat Suomee iso mahdoisuus. Suomen kannattaa oa mukana esittämässä ratkaisuja öjyn ja muiden uonnonvarojen ehtymiseen, vesi- ja ruokapuaan, imasto-ongemiin ja ympäristön piaantumiseen. Tämä tarkoittaa suomaaisen yhteiskunnan rohkeaa uudistamista. Suomen on vaittava vastuuinen tapa tuottaa ruokaa, energiaa, paveuita ja kuutustavaroita. Eämäntapamme on otettava huomioon maapaon ekoogiset rajat ihmisyhteisön rajat taouden rajat. Taoudeinen menestys voi toteutua niin, että se isää ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Suomen kannattaa panostaa korkean arvonisän tuotteiden ja paveujen tuotantoon ja kiertotaouteen. Ei-fossiiisee uudee teoisee tuotannoe on mittavat markkinat tuevaisuudessa. Nyt tarvitaan poiittisia päätöksiä, kokeiuja, demoinvestointeja ja muutoksia asenteissa, kuuttamisessa, tuotteissa, tuotantotekniikoissa ja yhdyskuntarakenteessa. Biotaous tuo eri puoie Suomea uutta työtä ja hyvinvointia. Samaa se vahvistaa paikaistaouksia ja omavaraisuutta, isää vientiä ja tasapainottaa vaihtotasetta. Kansantaoudeiset vaikutukset ovat mittavat. Biotaouden ähtökohtana on uonnon monimuotoisuuden ei biodiversiteetin kunnioittaminen. Biotaous on ihmisten ja ympäristön puoea fossiiitaoutta vastaan. Biotaoudessa on nojattava kestävyysarviointiin, jossa huomioidaan sekä taoudeiset, sosiaaiset, ekoogiset että kuttuuriset tekijät. Yhteiskunnainen hyväksyttävyys ja oikeudenmukaisuus ovat oennaisia arvoja biotaoudessa. www.e2.fi 1
BIOTALOUS-SUOMEN LÄHTÖKOHDAT Energiatehokkuus ja vähähiiisyys Kiertotaous: vesi, energia, materiaait ja ravinteet kiertävät Puun ja muun biomassan hyödyntäminen: bioenergiaa, pakkauksia, kankaita, ääkkeitä, kosmetiikkaa, kuutustavaroita Jukisessa rakentamisessa arvioidaan aina puurakentamisvaihtoehto Uusiutuvia ja kierrätettäviä materiaaeia korvataan uusiutumattomia Tuotteiden einkaaren arvostus korkeaa, kertakäyttötuotteet kaiita Kaikki pottoaineet biopohjaisia Toimiva ogistiikka ja kestävät kipaiutuskriteerit Ruuan, sähkön ja ämmön akuperä tiedossa Ympäristöseosteet rakennustuotteissa Puurakentaminen Bioyiopisto: huippuosaaminen, tuotekehitys yritysten kanssa Muovidirektiivi: muovia korvaavat biotuotteet, biotuostaminen Äykäs sähköverkko Kivihiiivero käytössä Jukiset hankinnat edistävät biotaouden äpimurtoa Vatio kasvurahaston kautta sijoittajana Suomaaiset sijoittajina (joukkorahoitus, ns. kansanobigaatiot) Uusi yritystoiminta ja teknoogia www.e2.fi 2
HIILETÖN HELSINKI, UUSIUTUVA UUSIMAA PAIKALLISIA EDELLÄKÄVIJÖITÄ ASUMINEN LIIKENNE RUOKA JÄTEHUOLTO ASUMINEN 30 % kaupunkien uudesta kaavoituksesta puukerrostaoja Ekotehokas asuminen Biokaukoämpöä kerrostaoissa (yhdistetty sähkönja ämmöntuotanto) Maaämpöä ähiöissä Puurakentamista myös korjausrakentamisessa Aurinkopaneeit Nettomittarointi Ekooginen kotitaousvähennys RUOKA Ruokahävikki aas Terveeinen, turvainen ähiruoka Hankintarenkaat: vähähiiisiä maitotuotteita ja ihaa, riistaa, uomumunia Biohajoavat pakkaukset Kestävä kaupunkivijey Ruuan akuperämerkinnät LIIKENNE Turhan ajon vättäminen ja ahainen kuutus Jukisen iikenteen kehittäminen Biokaasubussit Vetyauto viikonopuksi Sähköautot Biokerosiinia entoiikenteessä Biodieseiä aivoissa Liikenneväineissä biokomponentteja Digitaainen kujetusten optimointi Biopottoaineen jakeuvevoite JÄTEHUOLTO Jätteen määrä aas, hyötykäyttö yös Tuotantotapojen muutos: kierrätys, materiaaihävikki aas Jätteet ovat raaka-aineita Taoyhtiöiden kompostorit Konttibiojaostamot, jätteistä energiaa Biojaostamoita kauppakeskuksissa ja oppiaitoksissa Aueeiset biojaostamot (kierrätysraaka-aine, orgaaninen jäte, hake) 3
UUSIEN BIOYRITYSTEN MAASEUTU RAVINNEKIERTO YRITTELIÄISYYS ENERGIAOMAVARAISUUS PUHTAAT VESISTÖT RAVINNEKIERTO Puhdas kestävä vijey: ravinteet kiertävät Lanta on raaka-aine, ravinteet kierrätetään. Fosfori ja typpi tateen, ei uontoon Ei antaa ietteenä peoie Ravinnekierrätykseä eroon keinoannoitteista Terveeinen ja turvainen ähiruoka Energiakasvit suojavyöhykkeie sitomaan ravinteita ENERGIA- OMAVARAISUUS Hiiineutraai, hajautettu energiatuotanto Sähkön voi myydä vatakunnanverkkoon, nettomittarointi Kotitaousjätteet kompostiin ja omaan energiantuotantoon Biopottoaineiden tuotanto iman keinoannoitteita Metsähakkeesta ämpöä ja sähköä, paikaiset resurssit Aurinko- ja tuuivoima Vahvistuvat auetaoudet Syöttötariffien epäkohdat korjataan Energiaomavaraiset maatiat Biokaasusta ämpöä, sähköä ja pottoainetta Ekokyäkokeiut YRITTELIÄISYYS Vahva tuevaisuususko Yhteisöisyys Pk-yritysten yhteistyö Uudet yritysideat, uusi teknoogia Joukkorahoitus, osuuskunnat Maatiojen rooi ruuan- ja energiantuotannossa Lähipaveuita yhdessä omatoimisesti: vertaistuotanto, järjestöt Lämpöyrittäjät jukisen sektorin yhteistyökumppaneina (kouujen, kyätaojen ym. ämmitys) Paikaisten yrittäjien rooin vahvistaminen yeisten teiden kunnossapidossa PUHTAAT VESISTÖT JA LUONTO Ravinteiden maksimaainen kierrätys Saaristomeri-piottiprojekti: vesikuormituksen minimointi, ravinteet tateen, ähiruokaa ja biopottoaineita kestävästi Jätevedenpuhdistamot ottavat tateen energian ja ravinteet Luonto- ja kaastusmatkaiu Hyvinvointi Kaatiet vajastettuihin jokiin Paikainen, uusiutuva energiantuotanto Metsäenergian keruujärjestemän kehittäminen 4
TYÖPAIKKOJA JA TURVALLISUUTTA TURVALLINEN TULEVAISUUS TYÖ JA VEROTULOT BIOTALOUSKETJU TEOLLISUUS KESTÄVÄ TULEVAISUUS Imastonmuutoksen, ruoka- ja vesipuan torjuminen Luonnonvarojen säästäminen, fossiiisten korvaaminen Luonnon monimuotoisuuden vaaiminen, ennaistaminen Yhteiskunnan kriisinkestävyys, huotovarmuus Ihmisoikeuksien toteutuminen BIOTALOUSKETJU Raaka-aine: biomassa Tutkimus, osaaminen, tuotekehitys: korkeakouut, VTT, Tekes, yritykset Uudet yritykset: kotimarkkinakysyntä, innovaatioiden spin off -markkinat, kasvurahasto Biotaouskeksintöjen markkinointikanava pk-yrityksie Vienti mm. jäte-, energiaja terveysteknoogiassa Kannattava toiminta ja kasvu: pysyvät uudet työpaikat, verotuot TYÖ JA VEROTULOT 60 prosentin energiaomavaraisuus Kauppatase Hiiidioksidipäästöt Vationveka kuriin Kasvava veropohja Uudet työpaikat ja paveujen turvaaminen koko maassa: ks. sivu 6 TEOLLISUUS Teoinen ekoogia: materiaai- ja energiavirrat tateen, kiertotaous Kestävät investoinnit Korkean isäarvon tuotteet, raaka-aineiden porrastettu käyttö (kaskadisuus) Tuotannon ja uonnonhoidon yhdistäminen, bioogiset prosessit Ekoogiaopinnot esim. insinööreie Biotaouden maisteriopinnot Biotaouskurssi ukioihin ja ammattioppiaitoksiin 5
BIOTALOUDEN TYÖPAIKAT JA TUOTANNON ARVO 2030 Tuotannon arvo 60 mijardista 120 mijardiin vuoteen 2030 mennessä Biotaouden työpaikat 320 000 R 420 000, isäys mm. seuraaviin: Bioenergia 30 000 R 45 000 Puutuoteaa 30 000 R 40 000 Luontomatkaiu 32 000 R 42 000 Ceantech ja paveut 50 000 R 90 000 Maa- ja eintarviketaouteen isäys noin 10 000 työpaikkaa. Kotimaisen uusiutuvan energian osuus nykyisestä 32 prosentista 60 prosenttiin. Ratkaisut parantavat kauppatasetta 2 3 mijardia euroa vuodessa. Esimerkkejä bioenergiainvestoinneista: 25 voimaaitosta (yi 5 MW sähköä) 150 suurta ämpökattiaa (1 10 MW) 500 pientä ämpökattiaa (0,3 1 MW) 3 isoa biojaostamoa 15 pientä biojaostamoa Logistiikkaan iittyvä kausto 2 000 mij 225 mij 150 mij 1 500 mij 150 mij 400 mij YHTEENSÄ n. 4,5 mijardia Toimiaaennusteet: Tiastokeskus, Bioenergia ry www.e2.fi 6