Riistametsänhoidon perusteet

Samankaltaiset tiedostot
Riistametsänhoito Tausta ja työohjeet

Riistametsänhoito mistä on kyse?

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Riistametsänhoito Kälviä

Riistametsänhoito Tausta. Janne Miettinen Suomen riistakeskus Webinaari

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

RIISTAMETSÄNHOIDON MAASTO-OHJEET

Riistametsänhoidon työohjeet

Riistametsänhoidon työohjeet

Askel riistametsään -luonnon rikkautta metsistä, soilta ja vaihettumisvyöhykkeiltä

Askel Riistametsään: riistametsänhoidon työohjeet. (Versio )

Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund r.y. Metsästysoikeus ja metsästysseura - Metsästysmaiden vuokraamisen keskeiset kysymykset

Käytännön kokemuksia peitteisestä metsätaloudesta. Janne Miettinen Rovaniemi

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Metsänkäsittely kuukkelialueella

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW

Riistatalous ja ekosysteemipalvelut

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Metsänhoitotyöt kuvioittain

TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA. -Ilman avohakkuita

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Tavoitteena riistalle viihtyisä metsä

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Kohti riistarikkaita reunoja. Vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Peitteinen metsänkasvatus. Lapin 61. Metsätalouspäivät Lauri Karvonen Metsähallitus Metsätalous Oy

Toimenpiteet kuvioittain

RIISTAMETSÄNHOIDON OPAS

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Metsälain uudistaminen ylitarkastaja Matti Mäkelä maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto

Suomen riistakeskuksen näkökannat ja odotukset soidensuojelun täydennysohjelman valmistelun suhteen

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Kohti riistarikkaita reunoja. Vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Tällä sopimuksella yhtiö antaa seuralle metsästysoikeuden alla mainituille omistamilleen tiloille sopimuksessa mainituin ehdoin ja rajoituksin.

jäljitteleviä hakkuutapoja tutkitaan laajassa yhteishankkeessa

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Suo metsäkanalinnun silmin

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Kuukkeli metsäluonnon suojelun monipuolistajana - METSO-yhteistoimintaverkosto, vetäjä Risto Sulkava, FT

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Riistaa suosivan metsänkasvatuksen vaikutus metsän tuottoon

Uusi metsälaki ja metsien käsittely. Lapin metsätalouspäivät , Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

M A A N V U O K R A S O P I M U S

Metsätalouden ympäristöseuranta 2017

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

Uudet metsänhoidon suositukset

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta Mikko Savolainen

Kanalintupoikueet metsämaisemassa; Metla-RKTL yhteistyötutkimus. Esa Huhta Pekka Helle Ari Nikula & Vesa Nivala

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Metsätalouden ympäristöseuranta 2018

SUOMALAISTEN METSÄSTÄJIEN SUHTAUTUMINEN RIISTAMETSÄNHOITOON

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin

Metsätalouden ympäristöseuranta 2016

MAASTO-OHJEET hirvivahinkojen vähentämiseen metsätaloudessa

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Metsänhoidon suositukset riistametsänhoitoon, työopas

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki,

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands

Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin

Valtion talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen Jussi Päivinen Metsähallitus, luontopalvelut

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Transkriptio:

Riistametsänhoidon perusteet Metsästysoikeuden vuokraus Hirvivahinkojen esto Marko Svensberg Suomen riistakeskus

Riistametsänhoito Metsänhoitoa metsäkanalintuja suosien Sopii tavallisen talousmetsään Voi toteuttaa missä metsän kehitysvaiheessa tahansa www.riistametsa.fi 2 25.1.2017

Taustaa Tavoitteittain ryhmiteltynä metsänomistajista 30 prosenttia on monitavoitteisia, 24 prosenttia virkistyskäyttäjiä, 20 prosenttia metsästä eläviä, 16 prosenttia taloudellista turvaa korostavia ja kymmenen prosenttia ei osaa määritellä mihin ryhmään kuuluisi. (Hänninen ym. 2010) Metsänkasvatuksen aineettomat arvot ovat nousseet yhä enemmän taloudellisten tavoitteiden rinnalle.

Metsäkanalinnut Metso, teeri, riekko, pyy Talousmetsien lajeja talousmetsien käsittelyllä ratkaistaan kanalintujen tulevaisuus 4 25.1.2017 Kuva: Hannu Huttu

Elinympäristövaatimukset Metsäkanalinnut tarvitsevat ravintoa ja suojaa Linnut menestyvät monimuotoisessa sekametsässä, jossa puuston koko ja tiheys vaihtelevat. 5 25.1.2017 Kuva: Esa Ervasti / Vastavalo

Metson elinympäristöt Metso on monimuotoisuuden indikaattorilaji Havupuuvaltaiset sekametsät Kasvillisuus voi vaihdella peitteisestä aukkoiseen Peittävyys Maisemataso Latvus Maanpinta Mustikka 6 25.1.2017 Kuva: Juha Määttä/ Vastavalo

Metsäkanalintujen runsaudenvaihtelu vuodesta toiseen johtuu lukuisista eri syistä kuten sään ja myyräkantojen vaihteluista, joihin emme voi vaikuttaa. Kantojen keskimääräinen runsaus puolestaan riippuu pääasiassa elinympäristöjen määrästä ja laadusta, joihin voidaan vaikuttaa. 7 25.1.2017

Kanalinnut sietävät monia metsätaloustoimia Metso käyttää jopa nuoria kasvatusmetsiä. Metsämaiseman riittävä peitteisyys on tärkeää! (Miettinen 2009) Metsän rakenteella on suuri merkitys: Metso-, teeri- ja pyypoikueet alueilla, joissa runsaasti aluskasvillisuutta ja latvuskerros on peitteinen. (Melin ym. 2016) Kuva: Janne Miettinen 8 25.1.2017

Mihin riistametsänhoito sopii? Tavallisen talousmetsään! Riistan voi ottaa huomioon läpi metsikön kiertoajan Kuva: Janne Miettinen 9 25.1.2017

Taustalla tutkittua tietoa Metsäkanalintujen hoitosuunnitelmaan on koottu kirjallisuutta Työohje tiivistää tutkimuksen käytännön ohjeiksi 10 25.1.2017

Taimikonhoito Riistatiheiköt Riistametsänhoidon sisältö Harvennushakkuut Uudistaminen Tasaikäis-/eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus Poikueympäristöt Kustannukset 11 25.1.2017 Kuva: Marko Svensberg

Taimikonhoito Tavoitteena monipuolisen rakenteen mahdollistaminen tulevaisuudessa Keinot Riistatiheiköt Sekametsä, jossa pääpuulajin osuus enintään 80 % Havupuulajien sekoitus 12 25.1.2017 Kuva: Juha Siekkinen

Riistatiheiköt Luovat puustoon koko- ja tiheysvaihtelua suojaa Hyvän tiheikön puusto on vaihtelevankokoista ja monilajista Kuusen läsnäolo on tärkeää! Sopiva kohta kostea painanne kuvion reuna mustikkavarvikon vierus Sopiva koko on muutaman puun ryhmästä kahteen aariin 13 25.1.2017

Hehtaarille sopii 4-5 tiheikköä Eivät vaikuta Kemera-tukikelpoisuuteen jos alle 10% kokonaisalasta 14 25.1.2017 Kuva: Mirja Rantala

Harvennushakkuut Tavoitteena suojapaikkojen ja ravinnon turvaaminen sekä metsäpeitteisyys Ennakkoraivaus vain ainespuuston tyville alikasvospuiden ja pensaiden säästäminen aukkopaikoissa tavoitteena 20-70 metrin vaakanäkyvyys Vähintään kolmen puulajin sekametsä mänty, kuusi, lehtipuu kutakin > 5 % 15 25.1.2017 Kuva: Marko Svensberg

16 25.1.2017 Kuva: Mirja Rantala Uudistaminen Tavoitteena tärkeiden rakennepiirteiden siirtäminen kiertoajasta toiseen ja monipuolisen rakenteen mahdollisuuksien turvaaminen Vaihtoehdot: Riistatiheiköt ja säästöpuuryhmät Olemassa olevan taimiaineksen hyödyntäminen (kustannussäästöt!) Raivauksen välttäminen (varhaisperkausvaiheeseen) Kullekin kasvupaikalle soveltuvia mahdollisimman keveitä maanmuokkaustapoja kääntömätästys Kiertoajan pidentäminen yläharvennuksella, mikäli jäävä puusto on riittävän hyvälaatuista

17 25.1.2017 Kuva: Hannu Huttu Uudistusalan raivaaminen Luontaisesti syntyneen taimiaineksen hyödyntäminen Maanmuokkaus vain taimettomille alueille Kääntömätästys minimoi maanpinnan rikkoutumisen ja säästää varvustoa Muokkauksen ja hakkuutähteiden korjuun välttäminen kanalintujen haudonta-aikana (touko-kesäkuu)

Uudistusalan ennakkoraivauksessa säästetty ojanvarsien alikasvos 18 25.1.2017

19 25.1.2017

Pienillä muutoksilla isoilla pinta-aloilla Suojaa riistatiheiköillä Säästä 4-5 kpl riistatiheikköjä per hehtaari + muuta alikasvosta taimikonhoidossa ja harvennushakkuissa ja mahdollisesti myös uudistamishakkuussa.

Tasaikäis- ja eri-ikäisrakenteinen kasvatus Riistan voi ottaa huomioon tasaikäis- ja eriikäisrakenteisessa metsänkasvatuksessa. Kumpikaan tapa ei itsessään takaa metsäkanalintujen elinympäristövaatimusten täyttymistä. 21 25.1.2017

Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus Pienaukko- ja poimintahakkuut säilyttävät metsän peitteisenä ja luovat vaihtelua Aluskasvillisuutta ja varvustoa on mahdollista säästää On tärkeää huolehtia lehtipuiden uudistumisesta Sopivia kohteita korpi kostea painanne vaihettumisvyöhyke puronvarsi 22 25.1.2017

Pienaukkohakkuut Pieniä (muutama aari) luontaisesti uudistuvia uudistusaloja Kasvatuskelpoisen taimiaineksen hyödyntäminen sinne missä tai taimettumiselle parhaat edellytykset Pienaukkohakkuiden toteuttaminen siten, että metsä säilyy peitteisenä 23 25.1.2017 Kuva: Mirja Rantala

Poimintahakkuut Poimintahakkuilla alikasvokselle kasvutilaa ja valoa sopii alueille joissa olemassa olevaa alikasvosta 24 25.1.2017

Poikue-elinympäristöt Metsäkanalintujen poikueympäristöt ovat riistametsänhoidon erityiskohteita Vaihettumisvyöhykkeet Korvet 25 25.1.2017 Kuvat: Marko Svensberg

Vaihettumisvyöhykkeet Riista viihtyy metsän ja suon välisillä vaihettumisvyöhykkeillä puusto monilajista ja kerroksellista varvusto elinvoimaista maaperässä kosteutta hyönteisille Tärkeää peitteisyyden ja luontaisen vesitalouden säilyttäminen! Ohjeet sopivat myös luhdat kausikosteikot rantametsät peltojen reunametsiä 26 25.1.2017

Vaihettumisvyöhykkeiden hoito Hoitotoimet suunnitellaan sulan maan aikana Hakkuiden toteutus routakaudella tai käyttämällä maanpintaa rikkomattomatonta kalustoa Vältetään ennakkoraivausta Rakenteellista vaihtelua lisätään jättämällä tiheikköjä ja poistamalla puuryhmiä Hakkuutavaksi sopii yläharvennus tai poimintahakkuu Korkeintaan pistouria 27 25.1.2017

Esimerkki pellon ja metsän välisestä vaihettumisvyöhykkeestä Suomen riistakeskus Suomen riistakeskus www.riista.fi 28

Vesiin rajoittuvat vaihettumisvyöhykkeet Suomen riistakeskus

NÄIN SUOSIT RIISTAA Puusto kasvaa vaiheittain metsään siirryttäessä Huomio varvustoon mustikka tärkein monille lajeille Soiden laidoilla kohti luonnontilaista, jatkuvasti puustoista tilaa Runsas kenttäkerros, lehtipuustoa, puusto tiheys- ja kokovaihtelua Monipuoliset rantavyöhykkeet avoimet, puoliavoimet ja metsärantaiset rikastuttavat lajistoa Matalakasvuista suojaa aluskasvillisuuden ja pensaiden suosimisella Suomen riistakeskus

Vähäpuustoiset ojitusalueet Ojitettu karu suo jolla puuston kasvu ei ole lisääntynyt metsätaloudellisesti tuottamaton voi sopia kunnostettavaksi riistasuoksi Avoimet ja vähäpuustoiset suot riekon elinympäristöjä teeren soidinpaikkoja 31 25.1.2017

Vähäpuustoiset ojitusalueet Puuston poistaminen Vesitalouden palauttaminen ojia tukkimalla tai patoamalla Vettymisvaikutusten hallinta tärkeää! 32 25.1.2017

Kustannustehokkuus 1. Riistatiheikköjen ja varvuston huomioon ottaminen: rakenteellista monimuotoisuutta edullisesti 2. Sekametsäisyys: rakenteellista monimuotoisuutta edullista ja järkevää (ilmastonmuutos, tuhot, havusekoitus lehtipuusekoituksen rinnalle) 3. Vaihettumisvyöhykkeiden hoito: lisää metsäpeitteisyyttä, rakenteellista monimuotoisuutta ja mustikkaa tärkeimmät poikueympäristöt 4. Yläharvennus: lisää metsäpeitteisyyttä Kuva: Janne Miettinen 33 25.1.2017

Asenne ratkaisee Riista osa maan tuottoa Monimuotoisuus Maisema Virkistyskäyttö Varautumista ilmastonmuutokseen tuhoihin puunhinnan muutoksiin Alan toimintaedellytykset! 34 25.1.2017

Hirvivahinkojen vähentäminen Ajattelutavan muutos ennakkoraivauksen tarve Ravinnon tasainen saatavuus Hakkuutähteiden tarjonta varsinkin talvella Kasvatusmetsien alikasvos Taimikoiden tiheys riittävä - särkymävara Kuusikossa alikasvosvesakon hyödynnys ravintona Luontainen uudistaminen viljelytaimien maittavuus (ravinnepommi) Hyöty lehtipuuvesakon kurissapitämisessä Voimalinjat, tiet, peltojen reunat yms hyötykäyttöön

Vahinkojen esto Trico syönninestoaine Hirvinauha Sähköaita, vain erikoisviljelmille Verkkoaita, vain erikoisviljelmille Hirvivahinkokorvaukset kustannetaan metsästäjien maksamista pyyntilupamaksutuloista 36 25.1.2017

Metsästysoikeus (ML 6 9, 24 ) metsästysoikeus tietylle alueelle voi perustua alueen omistukseen metsästysvuokrasopimukseen maanvuokrasopimukseen, jos maininta metsästysoikeuden siirtämisestä sisältää oikeuden pyydystää alueella riista- ja/tai rauhoittamattomia eläimiä oikeuden suorittaa riistanhoitotoimia (ei saa aiheuttaa haittaa tai vahinkoa) oikeuden päättää alueen metsästysjärjestelyistä ja muista metsästykseen liittyvistä asioista (esim. metsästyslupien antaminen) huom! oikeus metsästää voi perustua metsästyslupaan metsästyslakiin (yleiset vesialueet, Pohjois-Suomen tiettyjen kuntien asukkaat) 25.1.2017 37

Metsästysvuokrasopimus (ML 11 16 ) maanomistaja luovuttaa metsästysoikeutensa toiselle kokonaan tai osittain voidaan tehdä sopijaosapuolen vaatimuksesta kirjallisena ja allekirjoitettuna (todistajia ei enää tarvita) määräajaksi tai toistaiseksi voidaan määritellä irtisanomisaika vuokranantaja voi sanoa heti päättyväksi, jos vuokralainen laiminlyö vuokran suorittamisen, rikkoo muita sopimusehtoja tai käyttää metsästysoikeuttaan väärin alueen omistajan vaihtuessa (kauppa, vaihto tai lahja) noudatetaan toistaiseksi tehdyn sopimuksen säädöksiä. Uusi omistaja voi purkaa sopimuksen kolmen kuukauden kuluessa siitä tiedon saatuaan. perinnön kautta saadun alueen metsästysvuokrasopimus sitoo perinnön saajaa 25.1.2017 38

Metsästysvuokrasopimus (ML 11 16 ) kiinnitetty vuokrasopimus sitoo uutta omistajaa kiinnityksen määräajan loppuun samanaikaisesti ei samansisältöistä vuokrasopimusta voi tehdä kuin yhdelle vuokralaiselle (yksityishenkilö, yhteisö tms.) vuokraoikeutta tai osaa siitä ei saa ilman vuokranantajan suostumusta siirtää kolmannelle (ei tarkoita ns. metsästyslupaa) maanvuokralain mukainen vuokrasopimus antaa oikeuden metsästää vain, jos siitä on sopimuksessa maininta vuokrasopimuksessa tulee selvästi ilmetä, minkä riistaeläinten metsästystä sopimus koskee tai mitä se ei koske 25.1.2017 39

Metsästyslupa (ML 17 18 ) metsästysoikeuden haltija voi antaa asettamillaan ehdoilla toiselle luvan metsästää alueella, ellei sitä ole vuokrasopimuksessa kielletty antaa luvan harjoittaa metsästystä ei tarkoita metsästysoikeutta suullinen tai kirjallinen määräajaksi tai toistaiseksi jos lupa on annettu vastikkeetta, se voidaan peruuttaa milloin vain luvan saanut ei voi viedä alueelle vieraita eikä antaa toiselle lupaa metsästää ilman metsästysoikeuden haltijan suostumusta lupa on henkilökohtainen 25.1.2017 Suomen riistakeskus 40

25.1.2017 41

Metsästysvuokrat? Monilla alueilla vastikkeettomat sopimukset Poikkeus metsäyhtiöt, seurakunnat, kunnat Metsänhoidolliset talkootyöt? 42 25.1.2017

Miksi vuokrata? Hirvieläinkantojen säätely Valvontatyö (luvaton metsästys, koirakuri, myrskyvahingot, tulvat, majava) Riistanhoitotyö Metsästysseura maanomistajan yhteistyökumppani (peijaiset yms.) Sosiaalinen paine Metsästyksen käytännön järjestäminen (1000 ha yhtenäinen pinta-alavaatimus, hirvenmetsästys 43 25.1.2017

Kiitos! 44 25.1.2017