S VT XXIX : 0 kieli 00 tekijä nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. fre 0 julkaisija 0 sarja fin 0 sarja swe huom. 0 muu nimeketiet. 0 svt aihealue 0 asiasanat 0 tietov. alue finswefre Eduskuntavaalit vuonna Riksdagsvalen år Elections au parlement en Helsinki : Tilastollinen päätoimisto, Suomen virallinen tilasto : Finlands officiella statistk : svt Vaalitilasto = Valstatistik Vaalit - Val - Elections Suomi - Finland
SUOMEN VIRALLINEN TILASTO-FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK XXIX VAALITILASTO EDUSKUNTAVAALIT VUONNA XXIX VALSTATISTIK RIKSDAGSVALEN ÅR ÉLECTIONS AU PARLEMENT EN HELSINKI
SUOMEN VIRALLINEN TILASTO-FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK EDUSKUNTAVAALIT VUONNA XXIX VALSTATISTIK RIKSDAGSVALEN ÅR ÉLECTIONS AU PARLEMENT EN HELSINKI VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
Sisällysluettelo. Teksti (siv. ). Siv. Johdanto l!.. Vaalioikeutettujen luku l. Vaalioikeutettujen miesten ja naisten luku. Vaalipiirit. Äänestysalueet. Äänestäneiden luku. Äänestäneet maaseudulla ja kaupungeissa 0. Äänestäneet miehet ja naiset. Äänestäjien ryhmitys äänestyspaikan mukaan. Hylätyt vaaliliput 0. Hyväksytyt vaaliliput. Ehdokkaat, ehdokaslistat ja vaaliliitot. Äänten jakaantuminen eri puolueille. Valitut edustajat. Edustajat ryhmitettyinä asuinpaikkansa mukaan. Edustajain ryhmitys iän, ammatin ja elinkeinon mukaan Innehållsförteckning. Text (sid. ). Sid. Inledning l. Antal valberättigade l. Antalet valberättigade män och kvinnor. Valkretsarna. Röstningsområdena. Antalet röstande. Antalet röstande i städerna och på landsbygden 0. Röstande män och kvinnor. De röstandes fördelning efter röstningsort. Kasserade valsedlar 0. Godkända valsedlar. Kandidater, kandidatlistor och valförbund. Rösternas fördelning efter partier... De valda representanterna. Representanternas fördelning efter boningsort. Representanternas fördelning efter ålder samt yrke och näring Taululiitteitä (siv. l ). I. Äänestysalueet, äänioikeutetut ja äänestäneet läänittäin II. Äänestysalueet, äänioikeutetut ja äänestäneet kunnittain III. Annetut vaaliliput ryhmitettyinä puolueiden mukaan sekä hylätyt vaaliliput läänittäin 0 IV. Annetut vaaliliput ryhmitettyinä puolueiden mukaan sekä hylätyt vaaliliput kunnittain V. Ehdokkaiden ja ehdokaslistojen luku vaalipiirittäin ja pxiolueittain.. VI. Vaaliliittojen luku vaalipiirittäin ja puolueittain VII. Hyväksytyt ja hylätyt vaaliliput VIII. Eri vaalipiirien yhteiset ehdokkaat Tabellbilagor (sid. ). I. Röstningsområden, röstberättigade och röstande länsvis II. Röstningsområden, röstberättigade och röstande kommunvis III. De avgivna valsedlarnas fördelning på olika partier samt de kasserade valsedlarna länsvis 0 IV. De avgivna valsedlarnas fördelning på olika partier samt de kasserade valsedlarna kommunvis V. Antalet kandidater och kandidatlistor fördelat på valkretsar och partier VI. Valförbundens antal fördelat på valkretsar och partier VII. Antalet godkända och kasserade valsedlar VIII. Kandidater gemensamma för f ère valkretsar
Table des matières. Texte ). Pag. Introduction. Nombre des électeurs inscrits. Electeurs, hommes et femmes. Conscriptions électorales. Districts de vote. Nombre de votants. Votants dans les villes et les communes rurales 0. Votants, hommes et femmes. Votants répartis d'après la place de votation. Bulletins nuls 0. Bulletins valables. Candidats, listes des candidats et alliances électorales. Répartition des voix entre les partis... Nombre de représentants. Représentants classés d'après leur domicile lo. Représentants classés d'après l'âge et la profession Tableaux (pag. ). Pag. I. Districts de vote, électeurs inscrits et votants, par départements II. Districts de vote, électeurs inscrits et votants, par communes III. Répartition des bulletins entre les partis et les bulletins nuls, par départements 0 IV. Répartition des bulletins entre les partis et les bulletins nuls, par villes et communes V. Nombre de candidats et de listes des candidats, par circonscriptions électorales et partis VI. Nombre d'alliances électorales, par circonscriptions électorales et partis VII. Bulletins valables et nuls VIII. Candidats communs à différents circonscriptions électorales
Johdanto. Huhtikuun l ja p:nä v. valittu eduskunta päätti lopullisesti työnsä p:nä kesäkuuta istuttuaan kolmet valtiopäivät ja jatkettuaan valtiopäiväjärjestyksen nojalla istuntokautensa niin että nämä tulivat käsittämään yhteensä päivää eli päivää yli säännöllisen työajan. Uudet edusta j an vaalit toimitettiin tämän jälkeen heinäkuun 0 p. 0 annetun vaalilain mukaisesti heinäkuun l ja p:iiä. Seuraava näitä vaaleja koskeva tilasto perustuu, samoin kuin Tilastollisen Päätoimiston aikaisempien vuosien vaaleja esittävät tilastolliset julkaisut, niihin ensitietoihin, jotka vaaleja varten asetetut Keskuslautakunnat ovat antaneet täyttämällä sitä varten valmistetut kaavakkeet. Tämän tilastollisen ensiaineiston perusteella oikeusministeriö ensin on julkaissut summittaisia tietoja vaalien tuloksesta ja sen jälkeen on sama aineisto siirretty Tilastolliselle Päätoimistolle seikkaperäisempää käsittelyä varten, jonka tulokset tässä esitetään. Inledning. Den år den l och april valda folkrepresentationen avslutade definitivt sin verksamhet den juni efter att ha varit församlad till tre riksdagar och sedan densamma i stöd av riksdagsordningen förlängt sina sessioner så att desamma kommo att omfatta inalles dagar eller dagar över den normala arbetstiden. Enligt vallagen av den 0 juli 0 förrättades härefter nytt riksdagsval den l och jtili. Följande statistik rörande dessa val baserar sig, liksom Statistiska Centralbyråns statistiska publikationer rörande tidigare val, på de primäruppgifter, vilka av de för valet tillsatta Centralnämnderna avgivits genom ifyllande av för ändamålet fastställda formulär. På grund av detta statistiska primärmaterial har justitieministeriet först publicerat summariska uppgifter över valets resultat och därefter har samma primärmateria] överstyrts till Statistiska Centralbyrån för mera ingående bearbetning. Resultaten av denna framläggas i det följande.. Vaalioikeutettujen luku. Asianomaisesti tarkastettujen, korjattujen ja lopullisesti vahvistettujen vaaliluetteloideii mukaan oli heinäkuun l ja päivänä toimitetuissa eduskuntavaaleissa vaalioikeutettuja:. Antalet valberättigade. Enligt vederbörligen granskade, rättade och definitivt fastställda vallängder utgjorde antalet valberättigade personer vid riksdagsvalen den l och juli : Motsvarande antal utgjorde vid tidigare riks- dagsval: Aikaisemmissa eduskuntavaaleissa vastaavat luvut olivat: Électeurs inscrits en. Miehiä. Naisia. Män. Kvinnor. (Summa. Hommes. Femmes. Total. 0 l Miehiä. Naisia. Män. Kvinnor. Summa. Hommex. Femme». Total. Vuonna År 0 0 0 0 l»» 0 0 l»» 0 0 l 0 0»» 0 l»» 0 00»» 0 0 Vaalitilasto. Valstatistih.
Miehiä. Xaisia. Män. Kvinnor. Summa. Hommes. Femmes. Total. Vuonna Ar l 0»» 0»» l 0»» l 0»» Vaalioikeutettujen henkilöiden luvxm vaihtelut Ovat siten vaaleista toisiin olleet seuraavat: 00 00 00 0 Augmentation ( + ) ou diminution ( des Miehiä. lä. Män. Hommes. \es. L + 0 to + + + Vaalioikeutettujen henkilöiden luku on, kuten yllä olevasta näkyy, yleensä ollut lisääntymässä. Lisäys edellisistä vaaleista henkeä, joista. % naisia oli melkein kaksi kertaa suurempi kuin kahtena lähinnä edellisenä kolmivuotiskautena. Seuraava yhdistelmä osoittaa äänioikeutettujen luvun kaupungeissa ja maaseudulla eri vaalipiireissä vuoden ja lähinnä edellisissä eduskuntavaaleissa. Vaalipiirit. Valkretsar. Circonscription* électoral?*. Électeurs inscrits. Uudenmaan läänin Nvlands läns Turun-Porin. eteläinen Åbo-Björneborgs l. södra»» pohjoinen»» norra Hämeen. eteläinen Tavastehns. södra...»» pohjoinen»» norra... Viipurin» läntinen Vi borgs» västra...»» itäinen»» östra Mikkelin» S: t Michels»... Kuopion» läntinen Kuopio» västra»» itäinen»» östra Vaasan» itäinen Vasa» östra...»» eteläinen»»> södra»» pohjoinen»» norra... Oulun» eteläinen Uleåborgs» södra»» pohjoinen»» norra Lapin - Lappmarkens Koko maa Hela riket Pays entier De valberättigade personernas antal har sålunda från val till val varierat på följande sätt: électeurs inscrits. Naisia. Kvinnor. Femmes. 0 + + 0 - + + + f + + 0 + 0 Summa. Total. + + f + 0 0 + 0 + 0 + 0 + De valberättigade personernas antal befinner sig, såsom av ovanstående framgår, överhuvud i tillväxt. Ökningen från föregående val personer, av vilka.% kvinnor var nästan dubbelt större än under de tvenne närmast föregående treårsperioderna. Följande sammanställning utvisar de röstberättigades antal i städerna och på landsbygden i de olika valkretsarna såväl år som vid närmast föregående riksdagsval. Maaseutu. Kaupungit. T.«i.h w»i Städer. Villen. 0 000 Commune* rurale*. 0 K K<; ' 0 i 0 00 ÎMi!) 0 0 0 0 0 0 0 Yhteensä kaupungit ja maaseutu. - Summa städer och landsbygd rurali'n en totnl. 0 0 i 0 0 0 0 ^ 0 0 0. 0 0 0 0 BO 0 0 0 0 0 0
Taulukossa olevista lukusarjoista näkyy, että äänioikeutettujen luku on lisääntynyt kauttaaltaan kaikissa vaalipiireissä. Stihteellisesti suurin on lisäys, lähinnä edellisiin vaaleihin verraten, ollut Lapissa (. %) ja sitä lähin Kuopion itäisessä vaalipiirissä (0. %), pienin Turun ja Porin eteläisessä (. e %). Tarkasteltaessa vaalipiirittäin erikseen kaupunkeja ja maaseutua, ilmenee yhdistelmästä, että äänioikeutettujen lisääntyminen on ollut ylt'ylei* maaseudulla. Yhdellä poikkeuksella on samoin ollut asian laita kaupungeissakin. Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin kaupungeissa tapahtunutta vähentymistä korvaa kuitenkin maaseudun äänioikeutettujen lisääntyminen samassa vaalipiirissä. Maan kaikissa kaupungeissa äänioikeutettujen lisäys vastasi. %, maaseudulla vastaava lisäys oli. %, maassa kokonaisuudessaan.% vuoden vaaliluettelojen vastaaviin summiin verraten. Vaalipiirit ovat pinta-alaansa ja äänioikeutettujen lukuun nähden aina olleet hyvin erisuuret ja erilaiset. Ottamatta huomioon Lapin vaalipiiriä, joka on kaikin puolin poikkeuksellisessa asemassa, on vaalioikeutettujen luku eri vaalipiireissä aina suuresti vaihdellut, ollen v., samoin kuin muinakin vaalivuosina, pienin Oulun läänin pohjoisessa vaalipiirissä ( henkeä) ja suurin enemmän kuin kertaa suurempi Uudenmaan läänin vaalipiirissä, nousten siellä henkeen. Jos vaalioikeutettujen luku verrataan henkikirjojen ilmoittamaan väkilukuun, huomataan sen olleen prosenteissa siitä: Av siffrorna i denna sammanställning framgår, att antalet valberättigade genomgående ökats i samtliga valkretsar. I jämförelse med förhållandet vid närmast föregående val har ölaiingen varit relativt störst i Lappmarkens (.0%) och därnäst i Kuopio östra valkrets (0.%), minst i Åbo och Björneborgs södra valkrets (. e %). Granskar man siffrorna valkretevis särskilt för städer och landsbygd, framgår det av sammanställningen, att ökningen av de röstberättigades antal varit genomgående överallt på landsbygden. På ett undantag när har förhållandet varit likadant också i städerna. Den minskning, som inträffat i städerna i Vasa läns södra valkrets, ersattes dock av ökningen av de röstberättigades antal på landsbygden i samma valkrets. I landets samtliga städer motsvarade ökningen av de röstberättigade.- %, på landsbygden utgjorde motsvarande ökning. %, i landet i dess helhet.0 % i jämförelse med motsvarande summor i års vallängder. Valkretserna ha med avseende å areal och de valberättigades antal alltid företett stora olikheter. Med f rånseende av Lappmarkens valkrets, som i alla avseenden intager en undantagsställning, har de valberättigades antal i de olika valkretsarna städse i hög grad varierat och var detsamma år, likasom övriga valår, minst i Uleåborgs läns norra valkrets ( personer) och störst mera än gånger större i Nylands läns valkrets, där det steg till personer. Jämföres de valberättigades antal med den mantalsskrivna befolkningen, finner man att den utgjorde i procent därav: Vuonna Ar 0. o %» > 0.» > 0.0» >» 0.0» >». >»».» Vuonna År»»»»»»»»»». %.». o».».».» Kun tietoja henkikirjoihin merkittyjen luvusta ei vielä ole saatavissa vuodelta, on äänioikeutettujen luku yllä verrattu henkikirjoitettuun väkilukuun vuoden alussa lisättynä edellisen vuoden kuluessa tapahtuneella väenlisäyksellä, olettamalla että väkiluku seuraavana vuonna lisääntyi ainakin yhtä suurella määrällä. Då uppgifter om antalet mantalsskrivna personer ännu icke stå att erhålla för år, har de valberättigades antal ovan jämförts med den mantalsskrivna befolkningens numerär för år ökad med befolkningstillväxten xinder föregående år, under antagande att ökningen under följande år var minst lika stor.
. Vaalioikeutettujen miesten ja luku. naisten Sukupuolen mukaan vaalioikeutetut jakaantuivat kaksissa viime eduskuntavaaleissa seuraavasti:. Antalet valberättigade män och kvinnor. Efter kön fördelade sig de valberättigade vid de två senast förrättade riksdagsvalen på följande sätt: Électeurs inscrits. Miehiä. Naisia. Män. Kvinnor. Hommes. Femmes. Kaupungit. Städer. Vuonna År 0 0»» Summa Total. Naisia l 000 miestä kohden. Kvinnor på 000 män. Proportion des lemmes -pour 000 hommes. Villes. 0 0 Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. Vuonna Ar 0 l l 0 "»» 0 0 l l 0 Koko maa. Hela riket. Pays entier. Vuonna År l l 0»» 0 l l Se seikka, että naiset kaikissa tähänastisissa vaaleissa ovat muodostaneet äänioikeutettujen enemmistön, johtuu tietysti osaksi väestön luonnollisesta rakenteesta, naispuolinen väestönosa kun on miespuolista jonkun verran lukuisampi. Äänioikeutett\ijen joukossa ei suhde kuitenkaan ole aivan sama. Väestön ikäryhrnityksestä ei tosin vielä ole lopullisia tietoja viime vaalien ajalta, mutta edellisten vaalien aikana oli kirkonkirjojen mukaan maassa keskimäärin l 0 naista l 000 miestä kohden, vaaliluetteloissa sitä vastoin maassa kokonaisuudessaan l 0 äänioikeutettua naista l 000 äänivaltaista miestä kohden. Viime vaaleihin mennessä valitsijakunnan naispuolinen osa on maassa kokonaisuudessaan, kuten näkyy, edelleen kasvanut absoluuttisesti, mutta suhteellisesti jonkun verran vähentynyt. Samallainen tasoituksen suunta tulee näkyviin sekä kaupungeissa että maaseudulla. Yhä edelleen on naispuolinen aines kuitenkin kaupungeissa miespuolista ainesta puolta lukuisampi. Kirkonkirjojen ja sivilirekisterin ilmoittamassa väkiluvussa vastaava suhdeluku oli v. l "/. Maaseudun väestössä naispuolinen aines sitä vastoin on miespuolista hiukan harvalukuisampi (v. /oo)» mikä vaikuttaa myös vaaliluetteloihin. Kun vaalilaki äänioikeuden saamiseen nähden asettaa molemmille sukupuolille Det förhållande, att kvinnorna vid alla härtills förrättade riksdagsval utgjort flertalet av de röstberättigade, beror naturligtvis delvis på befolkningens naturliga sammansättning i det den kvinnliga delen av befolkningen är något talrikare än den manliga. Bland de röstberättigade är proportionen dock icke alldeles densamma. Slutliga siffror saknas visserligen ännu beträffande åldersfördelningen vid tiden för senaste val, men vid tiden för näst föregående val funnos enligt kyrkböckerna i landet i medeltal l 0 kvinnor mot l 000 män, enligt vallängderna däremot funnos i riket i dess helhet l 0 valberättigade kvinnor på l 000 valberättigade män. Vid senaste val uppvisade den kvinnliga delen av väljarkåren, såsom synes, i landet i dess helhet absolut taget en ökning, medan den relativt taget något minskats. En likadan utjämningstendens framträder också såväl i städerna som på landsbygden. Allt fortfarande är likväl det kvinnliga elementet i väljarkåren i städerna hälften talrikare än det manliga. I den kyrkskrivna jämte den i civilregistren \ipptagna befolkningens numerär utgjorde motsvarande relationstal år l /oo- I landsbygdens befolkning är det kvinnliga elementet däremot något fåtaligare (för / 0 o)' vilket också inverkat på röstlängderna. Enär vallagen beträffande erhållande av valrätt vippställer samma villkor för vartdera könet,
samat ehdot, johtuu siis äänioikeutettujen naisten enemmyys, paitsi naisten ylipäänsä suuremmasta luvusta, nähtävästi siitä, että suhteellisesti suurempi osa miehiä kuin naisia vaalilain luettelemista eri syistä on menettänyt äänioikeutensa. Eri lääneissä ja vaalipiireissä oli kuitenkin tuntuvia eroavaisuuksia huomattavissa vaalioikeutettujen miesten ja naisten välisessä lukusuhteessa. härrör således de valberättigade kvinnornas majoritet, förutom därav, att kvinnorna överhuvudtaget äro flere till antalet, också synbarligen därav, att relativt flere män än kvinnor, av olika i vallagen uppräknade orsaker, gått förlustiga sin rösträtt. De olika länen och valkretsarna förete dock betydande olikheter i avseende å proportionen mellan valberättigade män och kvinnor. Électeurs femmes pour l 000 électeurs hommes. Läänit, Län. Départements. Kaupungit. StÄder. Ville*. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. Koko lääni. Hela länet. Total. Uudenmaan Turun-Porin Ahvenanmaa Hämeen. Viipurin» Mikkelin» Kuopion» Vaasan» Oulun». Nylands. Åbo-Björneborgs.... Åland ' Tavastehus Viborgs» S:t Michels» Kuopio» Vasa» Uleåbores» 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 Vaalipiirittäin olivat vastaavat luvut: T de olika valkretsarna voro motsvarande tal: Vaalipiirit. Valkretsar. -- Circonscriptions électorales. Kaupungit. Städer. Villes. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. Koko vaalipiiri. Hela valkretsen. Total. Uudenmaan läänin Nylands läns Turun-Porin. eteläinen»» pohjoinen Hämeen eteläinen >>» pohjoinen Viipurin» läntinen»» itäinen Mikkelin» Kuopion» läntinen»» itäinen Vaasan» itäinen ft» eteläinen» Oulun» pohjoinen» eteläinen»» pohjoinen Lapin Åbo-Björneborgs. södra...»» norra... Tavastehus. södra >>» norra. Viborcs» västra»» östra g- Michels >> Kuopio» västra Vasa» östra» *» södra» norra.. Uleåborgs» södra» )> norra Lappmarkens 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0. Vaalipiirit. Vaaleja varten on maa, kuten tietty, jaettu vaalipiiriin siten, että Uudenmaan ja Mikkelin läänit muodostavat kumpikin yhden, Turun- Porin, Hämeen, Viipurin ja Kuopion läänit. Valkretsarna. För valen är riket, som känt, indelat i valkretsar sålunda, att Nylands och S:t Michels län vart för sig bilda en, Åbo-Björneborgs, Tavastehus, Viborgs och Kxiopio län ettvart tvenne
kukin kaksi sekä Vaasan ja Oulun läänit kumpikin kolme vaalipiiriä. Ahvenanmaa kuuluu Turun-Porin eteläiseen vaalipiiriin. Kussakin vaalipiirissä valitaan edustajat suhteellista vaalitapaa noudattaen, paitsi Lapin kihlakunnan käsittävässä Lapin vaalipiirissä, jonka ainoa edustaja valitaan yksinkertaisella enemmistövaalilla. Alla olevista luvuista selviää, kuinka monta edustajaa kustakin vaalipiiristä valitaan, samoin kuinka monta vaalioikeutettua henkilöä vuosina 0,, ja keskimäärin tuli yhtä valittavaa edustajaa kohden. samt Vasa och Uleåborgs län vartdera tre valkretsar. Åland ingår i Åbo-Björneborgs läns södra valkrets. Inom varje valkrets utses representanterna genom proportionella.val, förutom i Lappmarkens av lika benämnda härad bestående valkrets, vars enda representant utses genom enkelt majoritetsval. Av nedanstående siffror framgår, huru många representanter som väljas för varje valkrets ävensom huru många valberättigade personer inom varje valkrets som åren 0,, och i medeltal belöpte sig på varje vald representant. Représentants et électeurs inscrits. Vaalipiirit. Valkretsar. Circonscriptions électorales. Uudenmaan läänin Nvlands läns Turun-Porin. eteläinen - Åbo-Björneborgs. södra...»» pohjoinen»» norra... Hämeen. eteläinen Tavastehus södra»» pohjoinen -- -»» norra Viipurin» läntinen Vi borgs» västra»» itäinen -»» östra. Mikkelin» S:t Michels» Kuopion» läntinen Kuopio» västra»» itäinen»» östra... Vaasan» itäinen Vasa» östra»» eteläinen»» södra...»» pohjoinen»» norra. Oulun» eteläinen Uleåborgs» södra»» pohjoinen»» norra Lapin Lappmarkens Valittavia edustajia. Antal representanter. Représentants. 0-0 0 0 0. 0 0 0 0 Vaalioikeutettuja yhtä valittavaa edustajaa kohden. Antal valberättigade per representant. Électeurs inscrits par représentant. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 Kun vaalipiirin edustajapaikkojen luvun tulee olla suhteellisen väkilukuun ja tämä suhde väkiluvun jatkuvan muuttumisen takia vaalilain mukaan on tarkistettava joka 0:s vuosi, toimitettiin sellainen uusi tarkistus ja vaalipaikkojen jako valtioneuvoston toimesta vuoden lopussa sekä määrättiin 0 p. joulukuuta noudatettavaksi edustajan vaaleissa vuosien kuluessa. Uuden edustajapaikkojen jaon kautta, joka ensi kerran tuli käytäntöön v. vaaleissa, lisääntyi edustajapaikkojen luku Uudenmaan läänin sekä Oulun läänin pohjoisessa vaalipiirissä kummassakin l:llä, vähentyen sen sijaan Viipurin läänin läntisessä ja Mikkelin läänin vaalipiirissä niinikään kummassakin l:llä. Väestönrakenteen erilaisuus, varsinkin mitä tulee ikäryhmitykseen, ynnä erinäiset vaalilain säännöksistä riippuvat seikat vaikuttavat kui- Då antalet mandat för varje valkrets bör vara proportionellt till folkmängden, och då mandatens fördelning, med anledning av befolknings - numerärens fortgående förändringar, enligt vallagen bör granskas vart 0:de år, förrättades en sådan granskning och ny fördelning av mandaten genom statsrådets åtgärd i slutet av år samt fastställdes den 0 dec. till iakttagande vid riksdagsvalen under åren. Genom den nya fördelningen av riksdagsmandaten, vilken första gången tillämpades vid års val, ökades mandatens antal i Nylands läns samt i Uleåborgs läns norra valkrets i vardera med l, medan det däremot minskades i Viborgs läns västra samt i S:t Michels läns valkrets likaså med l mandat i vardera. Befolkningens olika struktur i synnerhet med avseende å åldersfördelningen jämte särskilda av vallagens stadganden beroende omständig-
tenkin, ettei edustajapaikkojen luku eri vaalipiireissä tule olemaan täysin suhteellinen äänioikeutettujen kansalaisten määrään. Tässä kohdin vallitseva epäsuhde ilmenee niistä edellä olevan taulukon sarakkeista, jotka osottavat äänioikeutettujen luvun yhtä valittavaa edustajaa kohti eri vaalipiireissä. Suurin oli v. erotus Uudenmaan läänin ja Oulun läänin pohjoisen vaalipiirin välillä, edellisessä kun tuli äänioikeutettua yhtä edustajaa kohti eli äänioikeutettua enemmän kuin jälkimäisessä, jossa yhtä edustajaa kohti tuli vain äänioikeutettua. Keskimäärä koko maassa oli äänioikeutettua yhtä edustajapaikkaa kohti, mikä vastasi lähinnä Viipurin läänin itäisessä vaalipiirissä vallitsevaa suhdetta.. Äänestysalueet. Äänestysalueiden luku on vähitellen lisääntynyt. Niitä oli vuonna 0 kaikkiaan, niistä kaupungeissa ja maaseudulla. Vuonna äänestysalueiden luku oli kaupungeissa, maaseudulla 0, t kaikkiaan siis. Keskimäärin tuli äänestysaluetta kohden vuonna 0 kaupungeissa l, maaseudulla vaalioikeutettua. Vuonna vastaavat luvut olivat kaupungeissa l, maaseudulla. Seuraava taulukko antaa yleiskatsauksen äänestysalueiden lukuun ja vaalioikeutettujen keskimääräiseen lukuun äänestysaluetta kohden eri vaalipiireissä. heter verka dock att mandatens antal i de olika valkretsarna icke kan bli fullt proportionellt till de röstberättigade medborgarnas antal. Den härav härrörande disproportionen framgår av de sifferkolumner i föregående tabell, vilka utvisa antalet valberättigade personer per representant i de olika valkretsarna. Störst var skillnaden år mellan Nylands läns och Uleåborgs läns norra valkretsar, i den föregående kommo nämligen röstberättigade på l representant eller flera än i den senare valkretsen, varest på l representant kom röstberättigade. Medeltalet för hela landet utgjorde röstberättigade på ett mandat, vilket närmast motsvarar det i Viborgs östra valkrets rådande förhållandet.. Röstningsområdena. Antalet röstningsområden har småningom ökats. Ar 0 var deras antal, därav i städerna och på landsbygden. År var antalet i städerna, på landsbygden 0, inalles således. I medeltal kom på ett röstningsområde år 0 i städerna l, på landsbygden valberättigade. År voro motsvarande siffror i städerna l, på landsbygden. Följande tabell ger en översikt belysande röstningsområdenas antal och medeltalet röstberättigade per röstningsområde i de olika valkretsarna. Vaalipiirit. Valkretsar. Circonscriptions électorales. Électeurs inscrits par districts de vote. Kaupungit. Städer. Villes. f*h O K OM $ts u.»»mg»j o '? '. S. * rt'? a fr Vaalioikeutettuja henkilöitä keskimäär. äänestysaluetta kohden. Medeltal valberättigade per röstningsområde. Électeurs inscrits par district de vote. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. to! >t -» g. i fî f - Sï «Cm g.n> N)SS ^B^E' J* n w Vaalioikeutettuja henkilöitä keskimäär. äänestysaluetta kohden. Medeltal valberättigade per röstningsområde. Électeurs inscrits par district de vote. Uudenmaan läänin Nvlands läns Turun-Porinl. eteläinen. Åbo-Björneborgs. södra...»» pohjoinen»» norra.. Hämeen >> eteläinen T avastehus. södra»» pohjoinen»» norra Viipurin»läntinen V i borgs» västra 00»» itäinen»» östra 0 Mikkelin» S: t Michels» 0 Kuopion» läntinen Kuopio» västra»» itäinen»» östra 0 Vaasan» itäinen Vasa» östra 0»» eteläinen»» södra»» pohjoinen»» norra 0 Oulun» eteläinen Uleåborgs» södra 0»» pohjoinen»» norra Lapin Lappmarkens Koko maa Hela riket Pays entier 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 ;
Eri osissa maata on, kuten näkyy, olemassa tuntuvia eroavaisuuksia siihen nähden, montako vaalioikeutettua keskimäärin txtli äänestysaluetta kohden. Varsinkin harvaan asutuissa kunnissa maan pohjoisosissa on suhteellisesti suurempi luku äänestysalueita tarpeen kuin muualla, koska muuten etäisyydet vaalipaikalle tulisivat liian suuriksi. I olika delar av landet förefinnas, såsom synes, betydande skiljaktigheter i avseende å medeltalet valberättigade per röstningsområde. I synnerhet i de glest bebodda kommunerna i rikets nordliga delar är ett relativt större antal röstningsområden än annorstädes av nöden, enär eljes avstånden till valförrättningsstället bleve för stora.. Äänestäneiden luku. Vuonna toimitetuissa eduskuntavaaleissa oli äänestäjien koko luku henkeä eli. % vaalioikeutetuista, vastaavien lukujen ollessa edellisissä eduskuntavaaleissa:. Antal röstande. Vid riksdagsvalet år utgjorde hela antalet röstande personer eller.% av antalet valberättigade, medan motsvarande antal vid de tidigare valen voro: V:na Ar 0» 0» 0 > 0» ->»»»»» henkeä eli pers.»»» 0 0» 0» 00»»» 0»» eller 0. % vaalioikeutetuista».»» >>. >> >>» 0.»»».»»».»»>».»»».»»». i»» >>. >> >>».» >> av de valberättigade Osanotto äänestyksiin oli niin muodoin suhteellisesti vilkkain v. 0 toimitetuissa vaaleissa, joissa ensi kerran sovellettiin uutta, laajalle pohjalle perustuvaa yleistä äänioikeutta. Seuraavissa vaaleissa osanotto miltei tasaisesti laimeni vaaleista vaaleihin, niin että vuonna vain hiukan enemmän kuin puolet äänivaltaisista otti vaaleihin osaa. Seuraavissa vaaleissa osanotto jonkun verran vilkastui, varsinkin v., jolloin se oli vilkkaampi kuin milloinkaan ennen, ensimmäisiä eduskuntavaaleja lukuun ottamatta. Seuraavat vaalit osoittavat jälleen valtiollisen harrastuksen jatkuvaa laimenemista, mikäli tämä tulee ilmi äänioikeuden käyttämisessä. Paikalliset eroavaisuudet vaaleihin osanottoon nähden ovat aina olleet varsin tuntuvat. Eri lääneissä äänestäjien koko luku oli seuraava. Deltagandet i valen var sålunda relativt livligast år 0, då den nya, på bred bas vilande allmänna rösträtten första gången vann tillämpning. Vid de därpå följande valen har de röstandes relativa antal från val till val nedgått i nästan jämn proportion, så att år endast obetydligt mera än halva antalet av de röstberättigade deltogo i valen. I de följande valen var deltagandet visserligen något livligare, i synnerhet år, då det var livligare än någonsin tidigare, med undantag av det första riksdagsvalet. Därpå följande val utvisa åter en avslappning av det politiska intresset, för så vitt detta kommer till uttryck i begagnandet av rösträtten. Lokala skiljaktigheter med avseende å deltagande i valen ha städse i hög grad gjort sig gällande. I de olika länen var totalantalet röstande följande.
Votants par départements. Lääni. - Län. Département. \ Absoluuttiset luvut. Absoluta tal. Chiffres absolus. J /o vaalioikeutetuista. I "/o av de valberättigade. En / 0 des électeur* inscrit». j Uudenmaan. Nylands Turun-Porin. Åbo-Björneborgs.... Ahvenanmaa Åland Hämeen. Tavastehus Viipurin» Viborgs» Mikkelin» S: t Michels» Kuopion >> --- Kuopio» Vaasan» Vasa» Oulun» Uleåborgs» Koko maa Hela riket Pays entier 0 0 00 0 0.........0. 0... 0.. 0..0. 0.. Suhteellisesti vähin 0 osanotto vaaleihin ollut Ahvenanmaalla. Syy on nähtävästi se, että melkoinen osa miehistä väestöä, harjoittaen merenkulkua, ei vaaliaikana ole kotimaassa. Viimeiset kaksi vaalia osottavat kuitenkin lisääntyvää vaaliharrastusta Laskettuna kultakin vaalipiiriltä äänestäjien absoluuttinen ja suhteellinen luku oli v. ja lähinnä edellisissä edustajanvaaleissa setiraava. Jämförelsevis lamast var deltagandet i valen i landskapet Åland. Orsaken härtill var sannolikt den, att en betydande del av den manliga befolkningen, som idkar sjöfart, icke vid tiden för valen befann sig i hemlandet. De två senaste valen utvisa dock stigande valintresse. Uträknat för de olika valkretsarna utgjorde absoluta och relativa antalet röstande år och vid närmast föregående riksdagsval följande. Votants dans les divers circonscriptions électorales. Vaalipiirit. - Valkretsar. Circonscriptions électorales. Absoluuttiset luvut. Absoluta tal. Chiffres absolus. vaalioikeutetuista. I /«av de valberättigade. En /o «fe* électeurs inscrits. Uudenmaan läänin Turun-Porin. eteläinen»» pohjoinen Hämeen. eteläinen»» pohjoinen Viipurin» läntinen»» itäinen Mikkelin» Kuopion» läntinen»» itäinen Vaasan» itäinen»» eteläinen»» pohjoinen Oulun» eteläinen»» pohjoinen Lapin Nylands läns Åbo-Björneborgs. södra... j» norra Tavastehus. södra» norra» västra» östra Viborgs» S:t Michels Kuopio» västra»» östra Vasa» östra»» södra»» norra Uleåborgs» södra»» norra Lappmarkens 0 0 0 0 000 0..... 0.... 0....... 0....... 0..0.. 0.. 0... Jos tarkastaa osanottoa vaaleihin eri vaalipiireissä, huomaa, että se, oltuaan aikaisemmin Granskar man deltagandet i valen i de olika valkretsarna, finner man att detsamma, efter Vaalitilasto. Valstatistik.
0 suhteellisesti vilkkain Uudenmaan läänin vaalipiirissä, viime vaaleissa, samoin kuin lähinnä edellisissä, oli suhteellisesti runsain Hämeen läänin eteläisessä piirissä (. %). Molemmat mainitut vaalipiirit olivat v. ainoat, joissa vaaleihin osaaottaneiden luku nousi hiukan yli 0 %:n äänioikeutettujen luvusta; kaikissa muissa vaalipiireissä se oli alhaisempi, vaalipiirissä yleistä keskimäärääkin pienempi. Vähäisin osanotto oli v. lukuun ottamatta Lappia huonoine kulkuneuvoineen Oulun läänin eteläisessä vaalipiirissä (0. %). Vaikkakin osanotto vaaleihin yleensä koko maassa oli laimeampaa kuin edellisissä eduskuntavaaleissa, oli kuitenkin olemassa vaalipiiriä Viipurin läänin itäinen, Kuopion läänin itäinen sekä Vaasan läänin itäinen ja pohjoinen vaalipiiri joissa se oli edellisestä hiukan lisääntynyt. att tidigare hava varit relativt livligast i Nylands läns valkrets, vid senaste val, liksom vid närmast föregående, var jämförelsevis störst i Tavastehus läns södra valkrets (. %). De båda nämnda valkretsarna voro år de enda, där antalet röstande steg till något över 0 % av antalet röstberättigade; i alla övriga valkretsar var detsamma lägre, i valkretsar t. o. m. under det allmänna medeltalet. Minst var deltagandet år om man frånser Lapplands valkrets med dess dåliga kommunikationer i Uleåborgs lans södra valkrets (0. %). Ehuru deltagandet i valen över huvud i riket i dess helhet var lamare än vid nästföregående riksdagsval, funnos dock valkretsar Viborgs läns östra, Kuopio läns östra samt Vasa läns östra och norra valkrets där detsamma något ökats i jämförelse med föregående val.. Äänestäneet maaseudulla ja kaupungeissa. Äänestäjien luku kaupungeissa ja maaseudulla käy selville seuraavasta, eri läänien oloja valaisevasta taulukosta.. Antalet röstande i städerna och på landsbygden. Antalet röstande i städerna och på landsbygden framgår av följande tabell belysande förhållandena i de olika länen. Votants dans les villes et communes rurales, par départements. Läänit. - Län. Départements. Kaupungit. Städer. Villes. Absoluutl iset luvut, Absohitä tal. Chiffres absolus. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. /o vaalioikeutetuista. I '/o av de valberättigade. En "la des électeurs inserits. Kaupungit. Stftder. Vi les, Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. Uudenmaan Nylands Turun- Porin. Åbo-Björneborgs.... Ahvenanmaa Åland Hämeen. - Tavastehus Viipurin» Viborgs» MiÉkelin» S:t Michels» Kuopion» - Kuopio» Vaasan» Vasa» Oulun» Uleåborgs» Koko maa Hela riket Pays entier 0 0 0 0 0 0 0 00 00 0 0 0 0 i 0 0 0 00 0 0... 0. 0.....0.....................0... 0.. 0..0. 0.. Vaalipiirit t äin vastaavat luvut råa vät. olivat seu- För de skilda valkretsarna voro motsvarande siffror följande.
Votants duns les villes et communes rurales, par circonscriptions électorales. Absoluuttiset luvut. Absoluta tal. Chilfres ab-tolvx. Vaalipiirit. Valkretsar. Circonscription* électorale*. ' Kaupungit. Maaseutu. Uudenmaan läänin Nylands läns Turun-Porin. eteläinen Åbo-Björneborgs. södra... j»»pohjoinen»»norra... Hämeen eteläinen Tavastehus södra. 0»» pohjoinen -»» norra Viipurin» läntinen Viborgs» västra»» itäinen»» östra Mikkelin» - S:t Michels».. Kuopion» läntinen - - Kuopio» västra 0»» itäinen - -»» östra Vaasan» itäinen Vasa» östra»» eteläinen -»» södra 0»» pohjoinen»» norra Oulun» eteläinen --- Uleåborgs» södra 0»» pohjoinen»» norra 00 Lapin Lappmarkens : Stöder. Landsbygd. Ville*. Communes ruralc-s. 0 0 0 00 0 00 0 0 0 0 00 0 0 0 00 0 0 /o vaalioikeutetuista. I "/ av de valberättigade. En " dex ilrcteur* inscrits. i "Kaupun.it. * =^.Mailer. Communes Ville-*. rurale*. i 0 0 0.. g o.....0 0..0.0 g 0. 0.....!...0 '. 0.. 0..0 0.0.. 0.'... ' 0.0.Î... Kokomaa Hela riket Pays en*t«r 0 J00...0.; Osanotto vaaleihin on viimeisissä neljissä vaaleissa ollut vilkkaampaa kaupungeissa kuin maaseudulla. Neljä vaalipiiriä tekee kuitenkin poikkeuksen tästä säännöstä, niissä kun äänestäneiden suhteellinen luku aikaisempaan tapaan oli suurempi maaseudulla kuin kaupungeissa. Verrattaessa osanoton vilkkautta v. lähinnä edellisiin vaaleihin huomataan, että laimeneminen yleensä oli suurempi kaupungeissa kuin maaseudulla. Deltagandet i valen har de fyra senaste gångerna varit livligare i städerna än på landsbygden. Fyra valkretsar utgöra dock ett xmdantag i detta avseende, i det deltagandet i dem, likasom tidigare, varit proportionsvis livligare på landsbygden än i städerna. Om man jämför deltagandet' i valen år med närmast föregående riksdagsval, observerar man, att intresset för valen avtagit i städerna överhuvud mera än på landet. Äänestäneet miehet ja naiset. Vaikka naiset ovat enemmistönä äänioikeutettujen keskuudessa, on äänestäneiden naisten luku kuitenkin melkein kaikissa aikaisemmissa vaaleissa, joista tässä kohden on olemassa tietoja, ollut maaseudulla ja maassa kokonaisuudessaan sekä absoluuttisesti että suhteellisesti paljon pienempi kuin miesten. Kaupungeissa on naisäänestäj ien luku sensijaan säännöllisesti ollut absoluuttisesti, mutta sittenkään ei vielä suhteellisesti suurempi kuin miespuolisten. Vuoden vaalit olivat poikkeuksena siinä suhteessa, että äänestäneiden naisten luku silloin oli absoluuttisesti miesten lukua suurempi ei vain kaupungeissa, vaan myös maasexidulla ja koko maassa, kaupungeissa myöskin suhteellisesti suurempi.. Röstande män och kvinnor. Ehxiru kvinnorna utgöra flertalet bland de valberättigade, har antalet röstande kvinnor dock för nästan alla de riksdagsval, från vilka i denna del uppgifter föreligga, varit på landsbygden och i riket i dess helhet såväl absolut som relativt taget vida mindre än antalet män. I städerna har antalet röstande kvinnor däremot i regeln varit absolut taget, men likväl ännu icke relativt större än motsvarande antal män. Förhållandet vid års val utgjorde dock ett undantag i detta hänseende, nämligen i det att antalet röstande kvinnor då var absolut taget större än männens, icke blott i städerna, utan även på landsbygden samt i hela riket, i städerna dessutom relativt större.
i Samoin kuiri v. oli naispuolisella valitsijakunnalla viime vaaleissa ehdoton äänten enemmistö maassa kokonaisuudessaan; vaaliluetteloihin merkittyjen naisten lukuun verraten naispuoliset äänestäjät kuitenkin yhä pysyivät miespuolisia harvalukuisempina eli. %:na. % vastaan. Stihde selviää seuraavasta taulukosta. Liksom år erhöll den kvinnliga väljarkåren vid senaste val absolut majoritet i landet betraktat som helhet, i jämförelse med de i vallängderna upptagna kvinnornas antal förblevo dock de röstande kvinnorna fortfarande fåtaligare än de manliga väljarna eller. % mot.%. Förhållandet framgår av följande tabell. \ 0 0 0 0 0 0 Vuonna. Ar. Année. Votants, hommes et femmes. Miehiä. Män. Homme».... 0.......0.0 Kaupungit. StÄder. Ville». Naisin. Kvinnor. Femme». Absoluu ttiset luvu t. Abs( 0 0 0 0 0 00 0 0 00 0 0 0 0 0 % vaa linikeutetu ista. I 0......0. 0.0.0.. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurale». Miehiä. Män. Homme». / des élect......0. 0.... Naisia. Kvinnor. Femme». )luta tal. - 0 0 0 0 0 0 Koko maa. Hela riket. Pays entier. Miehiä. Män. Hommes. Nombres 0 0 0 /o av valherättigade. eurs inscrits. 0.. 0. 0......0.. 0....0...0... J Naisia. Kvinnor. Femmes. absolus. 0 0 0 0-0 0 FM 0. 0.......... Edelläolevat taulukot osoittavat, että äänioikeutetuista miehistä suhteellisesti useammat käyttävät äänioikeuttaan kuin äänioikeutetut naiset. Miehisten ja naispuolisten valitsijain suhdelukujen erotus oli vuoden vaaleissa.. Naispuolisten äänestäjien suuri jatkuva absoluuttinen enemmistö kaupungeissa johtuu tietysti siitä, että naiset kaupungeissa ovat valitsijakunnassa suurena enemmistönä samoin kuin ne muodostavat enemmistön kaupunkien väestössäkin. E delläolevasta taulukosta ilmenee myös, että miesten osanotto vaaleihin oli aikaisemmin maaseudulla vilkkaampaa kuin kaupungeissa. Viiodesta lähtien äänestäneiden miesten Förestående tabeller utvisa, att av de röstberättigade männen ett relativt större antal begagnar sig av sin rösträtt än vad fallet är bland de röstberättigade kvinnorna. Skillnaden mellan de manliga och de kvinnliga väljarnas relativa röstetal utgjorde vid års val.. Att de kvinnliga väljarna fortfarande ha en stor absolut majoritet i städerna, har naturligtvis sin orsak däri, att kvinnorna i städerna bilda en betydande majoritet i väljarkåren, likasom de utgöra flertalet av städernas befolkning. Av förestående tabell framgår även, att männens deltagande i valen tidigare varit livligare på landsbygden än i städerna. SVån och med år har likväl de manliga väljarnas propor-
suhdeluku kuitenkin on ollut kaupungeissa tionstal varit större i städerna än på landsbygsuurempi kuin maaseudulla. Mitä naisten vaaliharrastukseen tulee, näkyy se niinikään vuo- synes det likaså från och med års val hava den. Beträffande kvinnornas intresse för valen den vaaleista saakka olleen vilkkaampaa varit livligare i städerna än på landsbygden. kaupungeissa kuin maaseudulla. Miespuolisten ja naispuolisten valitsijoiden De manliga och kvinnliga väljarnas absoluta absoluuttinen ja suhteellinen luku eri vaalipiireissä vitoden :n ja lähinnä edellisissä års och närmast föregående riksdagsval och relativa antal i de olika valkretsarna vid edustajanvaaleissa selviää seuraavasta taulukosta. framgår av följande tabell. Votants, hommes et femmes. Vaalipiirit. Valkretsar. Circonscription* électorale*. Absoluuttiset luvut. Absoluta tal. Chiffres absolus. Miehiä. Män. Homme?. Naisia. Kvinnor. Femmes. 0 Äänestäneitä / 0 vaalioikeutetuista. Kostande i /o av samtliga röstberättigade. En "/a des électeur* incritu. Miehiä. Män. Hornia f x. Naisia. Kvinnor. Femmes.! j j Uudenmaan läänin ~ Nylands läns j Turun-Porin. eteläinen - Åbo-Björneborgs. södra...»»pohjoinen-»»norra...j Hämeen. eteläinen Tavastehus. södra»» pohjoinen»» norra Viipurin» läntinen Viborgs» västra 0»» itäinen»» östra Mikkelin» S:t Michels» 0 Kuopion» läntinen Kuopio» västra j 0»» itäinen» östra Vaasan» itäinen» östra!»» eteläinen» södra»» pohjoinen» norra Oulun» eteläinen»» pohjoinen Lapin Vasa»» Uleåborgs» i» södra >> norra Lappmarkens 0 00 0 0 j 0i 0'!! i 0 0 0 0 00 0 0 0..,...'...... 0.......0.....0.0.!.J. j.;. i.0!.,.0!........ 0....0....0...... 0......... 0. Taulukosta ilmenee, että miesten osanotto vaaleihin oli v., samoin kuin v., suhteellisesti runsain Hämeen läänin eteläisessä (. i %), sitä lähinnä Uudenmaan läänin vaalipiirissä, vähäisin Lappia lukuun ottamatta Vaasan läänin eteläisessä vaalipiirissä, jossa vähemmän kuin puolet (. %) vaalioikeutetuista otti äänestykseen osaa. Naisten valtiollinen harrastus osoittautui, samoin kuin miesten, vilkkaimmaksi Hämeen läänin eteläisessä vaalipiirissä (. s %), laimeimmaksi sitä vastoin Mikkelin läänin vaalipiirissä (. %), jos Lappi poikkeuksellisine oloineen ja siitä johtuvine heikkoine äänestystuloksineen jätetään syrjään. Vaikka naiset vaaliluetteloiden mukaiseen lukuunsa verrattuna yleensä ovat osoittaneet laimeampaa vaaliharrastusta kuin miehet erotus suhdelukujen välillä noxisi vuonna keskimäärin., jopa.%:iin Kuopion itäisessä ja 0. e Hämeen eteläisessä ja Kuopion länti- Av tabellen framgår, att männens deltagande i riksdagsvalen år, liksom år, var relä t i vt talrikast i Tavastehus läns södra valkrets (. i %), därnäst i Nylands läns valkrets, fåtaligast om Lappmarken f rånräknas i Vasa läns södra valkrets, där mindre än hälften (. %) av antalet röstberättigade deltog i omröstningen. Kvinnornas politiska intresse visade sig, liksom männens, vara livligast i Tavastehus läns södra valkrets (. %), lamast däremot i S:t Michels läns valkrets (. %), ifall Lappmarken med dess undantagsförhållanden och därav härrörande svaga omröstningsresultat lämnas utom jämförelsen. Ehuru kvinnorna, i förhållande till de i vallängderna upptagnas antal, i allmänhet ha visat mindre intresse för valen än männen skillnaden mellan relationstalen steg år i medeltal till. %, i Kuopio läns östra valkrets var skillnaden t. o. m.., i Tavastehus läns södra
sessä vaalipiirissä olivat kuitenkin naisvalitsijat viime vaaleissa suhteellisesti äänivaltaisten lukumääräänkin nähden enemmistönä kahdessa vaalipiirissä, Vaasan läänin eteläisessä ja pohjoisessa vaalipiireissä, jota paitsi oli olemassa useita kuntia muissakin vaalipiireissä, joissa nais välit si j at olivat äänioikeutettujen naisten kokonaislukuun verrattuna miespuolisia valitsijoita suhteellisesti lukuisammat. Näihin kuntiin kuuluivat Etelä- Suomessa etupäässä eräät Ahvenanmaan ja Turun läänin saaristokunnat sekä Salon kauppala ja Uudellamaalla Loviisan kaupunki. Viipurin läänin läntisessä vaalipiirissä oli vaaliharrastus sekä mies- että naispuolisten äänioikeutettujen keskuudessa varsin 'laimea Suursaaren ja Tytärsaaren ulkosaarilla, Seiskarin saarella naisten keskuudessa vilkkaampi. Lemin ja Lumivaaran kunnat sekä Lahdenpohjan kauppala myös Viipurin läänissä kuuluivat niihin kuntiin, joissa naiset siihteellisesti runsaammassa määrin kuin miehet ottivat vuoden vaaleihin osaa. Yleensä on osoittautunut, että poliittisen harrastuksen vilkastuminen tai laimeneminen jollakin paikkakunnalla vaikuttaa molempiin sukupuoliin. Vaasan läänin eteläisessä ja pohjoisessa vaalipiirissä, joissa naisten osanotto vaaleihin v. oli suhteellisesti runsaampaa kuin miehisten valitsijain, oli lukuisissa kunnissa kummankin sukupiiolen osanotto keskimäärää vilkkaampi vilkkain Tjökin ktmnassa, jossa miespuolisten valitsijain suhdeluku oli kokonaista. % kaikista äänivaltaisista miehistä, naispuolisten ollessa. %. Useimmissa kunnissa on kuitenkin naisten vilkkaampi osanotto ollut omansa korvaamaan miesten keskinkertaista heikompaa. Tässä huomautettu naispuolisten äänestäjien suhteellinen enemmyys esiintyi Vaasan läänissä nytkin melkein järjestäin kaikissa ruotsinkielisissä kunnissa, mutta myös monissa suomenkielisissä, kuten Nurmossa, Lapualla, Alahärmässä, Ylihärmässä, Alavetelissä, Kaustisessa, Kauhajoella, Teuvassa ja.turvassa y. m. och Kuopios västra valkretsar 0. hade likväl de kvinnliga väljarna vid senaste val också i jämförelse med antalet röstberättigade majoritet i tvenne valkretsar, i Vasa läns södra och norra valkretsar, varförutom det fanns flera kommuner i andra valkretsar, där de kvinnliga väljarna voro relativt till de röstberättigades antal talrikare än de manliga väljarna. Till dessa orter hörde i Södra-Finland främst några skärgårdskommuner i landskapet Åland och i Åbo- och Björneborgs län samt Salo köping och i Nylands län Lovisa stad. I Viborgs läns västra valkrets var intresset för valet synnerligen lamt såväl bland manliga som kvinnliga röstberättigade på utöarna Högland och Tytärsaari, bland kvinnorna på Seitskär dock livligare. Lemi och Lumivaara kommuner samt Lahdenpohja köping i Viborgs län hörde även till de kommuner, där kvinnorna relativt talrikare än männen deltogo i års val. I allmänhet har det visat sig, att det politiska intressets stegring eller avsläppande på någon ort inverkar på båda könen. I Vasa läns södra och norra valkretsar, där kvinnorna år i talrika kommuner i relativt större mängd än de manliga väljarna deltogo i valet, var deltagandet också i många komimtner såväl på manligt som på kvinnligt håll livligare än i medeltal, livligast i Tjock, där relationstalet för de manliga väljarna var hela. % av samtliga valberättigade män, medan motsvarande relationstal för de kvinnliga väljarna var. %. I de flesta kommuner har kvinnornas talrikare deltagande i valen varit ägnat att kompensera ett under medeltalet fallande deltagande på manligt håll. Denna de kvinnliga väljarnas relativa talrikhet framträdde också nu i Vasa län nästan genomgående i alla svenskspråkiga kommuner, men också i många finskspråkiga, såsom i Nurmo, Lappo, Alahärmä, Ylihärmä, Nedervetil, Kaustinen, Kauhajoki, Östermark och Jiirva m. fl. S. Äänestäjien ryhmitys äänestyspaikan mukaan. Hankkimalla otteen vaaliluettelosta äänioikeutettu henkilö voi käyttää vaalioikeuttaan missä äänestysalueessa hyvänsä, mutta hänen antamansa ääni tulee kuitenkin otetuksi huomioon siinä vaalipiirissä, johon kuuluvassa äänes- S. De röstandes fördelning etter röstningsort. Genom utdrag ur vallängden kan valberättigad person utöva sin valrätt i vilket röstningsområde som helst, men hans avgivna röst beaktas likväl i den valkrets, till vilket det röstningsområde, hör, där han är valberättigad. Vid års
tysalueessa hän on äänioikeutettu. Vuonna toimitetuissa vaaleissa kaikkiaan henkeä eli. o % kaikista koko valtakunnassa äänestäneistä käytti äänioikeuttaan toisessa vaalipiirissä kuin mihin itse kuuluivat. Vastaavat luvut eri vaalipiireissä vuosien ja vaaleissa, näkyvät seuraavasta taulukosta. riksdagsval utövade inalles personer eller. o % av alla röstande i hela riket fin rösträtt i annan valkrets än den de själva tillhörde. Motsvarande siffror i de olika valkretsarna vid riksdagsvalen åren och framgå av följande tabell. Votants dans autres circonscriptions électorales. Vaalipiirit. Valkretsar. Circonxcriptiom électorales. Absoluuttiset luvut. Absoluta tal. Chiffres absolus. % kaikista äänestäjistä. - % av samtliga röstande. En o de tous lea votants. Uudenmaan läänin Nylands läns Turun-Porin. eteläinen Åbo-Björneborgs. södra...»»pohjoinen»»norra... Hämeen. eteläinen Tavastehus södra»» pohjoinen»» norra Viipurin» läntinen Viborgs» västra» -» itäinen»» östra Mikkelin» S:t Michels» Kuo ii n» läntinen Kuopio» västra»» itäinen»» östra Vaasan» itäinen Vasa» östra»» eteläinen»» södra»» pohjoinen»» norra Oulun» eteläinen Uleåborgs» södra»» pohjoinen»» norra. Lapin Lappmarkens Koko maa Hela riket Pays entier Kaupungit Städerna Villes Maaseutu Landsbygden Communes rurales..'.. 0 0 00 0 0 00 0 0 0 0 0............... 0.........0.....0 0.. :.0. :... Vuosina 0 ja 0 toimitetuista, vaaleista ei ole tietoa siitä, kuinka suuri luku omassa vaalipiirissään äänestäviä käytti äänioikeuttaan toisessa äänestysalueessa kuin siinä, jossa olivat vaalioikeutetut. Myöhemmissä vaaleissa on tällaisia äänestäjiä ollut: Vuonna År 0 henkeä personer»» 0»» > > 0»»» 0 0»» 0 ->» Jos niihin henkilöihin, jotka äänestivät toisessa vaalipiirissään kuin omassaan, lisätään ne, jotka tosin äänestivät omassa vaalipiirissään, mutta toisessa äänestysalueessa, kuin siinä, johon he varsinaisesti kuuluivat, oli siis v. henkilöitä, jotka käyttivät äänioikeuttaan muualla kuin siinä äänestysalueessa, jonka vaaliluetteloihin he olivat merkityt, kaikkiaan mainituissa vaaleissa yhteensä, mikä vastasi. % kaikista äänestäneistä För 0 och 0 års val föreligga icke uppgifter angående antalet personer, som visserligen röstat inoii egen valkrets,.men i annat röstningsområde än det, i vars vallängd de voro upptagna. Vid de senare valen har antalet sådana röstande varit: Vuonna - År» > >» henkeä» 0»» 0» personer Tillägger man till de personer, vilka röstade i annan valkrets än den de tillhörde, de, vilka visserligen röstade i egen valkrets, men i annat röstningsområde än det, vilket de egentligen tillhörde, utgjorde således år antalet personer, vilka utövade sin rösträtt annorstädes än i det röstningsområde, i vars vallängder de voro upptagna, vid nämnda val inalles, vilket motsvarade. u / n av samtliga röstande.
Ylläolevista numeroista ilmenee lisäksi, että kaupunkien asukkaat suhteellisesti yleisemmin kuin maaseudun väestö äänestivät oman vaalipiirinsä ulkopuolella. Tämä erotus on varsinkin silmäänpistävä vuoden vaaleihin nähden ja syynä siihen on nähtävästi se, että nämä vaalit toimitettiin kesällä, jolloin melkoisella osalla suurempien kaupunkien asukkaita on tapana kesäkuukausiksi muuttaa maalle. Kysymyksessä olevien suhdelukujen erotus on sen vuoksi suurin niissä vaalipiireissä, joissa Helsinki, Tampere ja Viipuri sijaitsevat.. Hylätyt vaaliliput. Äänten laskussa hylätyt vaaliliput eivät suhteellisen harvalukuisuutensa vuoksi koskaan ole merkinneet suurta äänten menetystä. Vuonna tällaisia lippuja oli kaikkiaan 0, mikä vastasi 0. % kaikista kertyneistä vaalilipuista. Kaupungeissa annetuista vaalilipuista, hylättiin eli 0.% kaikista, maaseudulla annetuista 0 eli 0. % ja toisista vaalipiireistä lähetetyistä tuli hylätyksi eli. l %. Viimeksi mainitun suhdeluvun suuremmuus johtuu ilmeisesti siitä, että äänestäminen vieraassa vaalipiirissä on oudolle äänestäjälle muodollisesti vaikeampaa kuin äänestäminen omassa vaalipiirissä. Hylätyt vaaliliput jakautuivat vaalipiirittäni seuraavasti. Av ovanstående siffror framgår därjämte att städernas invånare i relativt större mängd än landsbygdens befolkning röstade utanför sin egen valkrets. Denna skillnad faller särskilt i ögonen vid års val, och orsaken därtill är synbarligen den, att detta val förrättades om sommaren, då en betydande del av de större städernas invånare har för vana att för sommarmånaderna flytta ut till landet. Ifrågavarande skillnad mellan relationstalen är därför störst i de valkretsar, där Helsingfors, Tammerfors och Viborg äro belägna.. Kasserade valsedlar. De vid rösträkningen kasserade valsedlarna ha aldrig, till följd av sin relativa fåtalighet, inneburit någon större röstförlast. År var antalet sådana röstsedlar inalles 0, vilket motsvarade 0. % av samtliga avgivna röstsedlar. Av de i städerna avgivna röstsedlarna kasserades eller 0.% av samtliga, av de på landsbygden angivna, 0 eller 0. % av samtliga, varfönitom eller. i % blevo kasserade av de valsedlar, som blivit insända från andra valkretsar. Den omständigheten att sistnämnda relationstal är jämförelsevis störst, härrör uppenbarligen därav, att en ovan vid röstandet i främmande valkrets är mera utsatt att begå fel, än den, som röstar i egen valkrets. De kasserade valsedlarna fördelade sig på de olika valkretsarna på följande sätt. Bulletins nuls, par circonscriptions électorales. Vaalipiirit. Valkretsar. Circonscriptions électorales. Absoluuttiset luvut. Absoluta tul. Chiffres absolus. "n kaikista v"»"- lipuista. I % av samtliga valsedlar. En % de tous len bulletinx. Uudenmaan läänin NVlands läns Turun-Porin. eteläinen Åbo-Björneborgs. södra...»»pohjoinen»» norra... Hämeen. eteläinen Tavastehus. södra pohjoinen norra läntinen Vi borgs» västra itäinen >>» östra Viipurin»»» Mikkelin» Kuopion» S: t Michels» Kuopio» läntinen västra itäinen östra. Vaasan» itäinen Vasa» östra... eteläinen södra»» pohjoinen»» norra Oulun» eteläinen Uleåborgs» södra pohjoinen norra... Lapin Lappmarkens. i Koko maa Hela riket Pays entier 0 0. 0. 00 0 0 0 0 0 0 0. 0...0 0. 0. i 0. 0. 0. 0. 0. 0. i 0.! 0. ' 0. 0 0. 0. 0. 0 0. 0. 0. 0. 0 0. 0 0. 0. l O.»