HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

Samankaltaiset tiedostot
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, ja yli 75 miehet ja naiset

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Maakunnan hyvinvoinnin tilannekatsaus. Päivi Saukko Sote-koordinaattori E-P sote- ja maakuntauudistus

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Taustaa. Valtuustokausi

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Tietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Päihdeavainindikaattorit

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Käsiteltävät muuttujat

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Väestömuutos hankekunnissa

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

Toimintaympäristön muutoksia

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus

Pohjois-Savon väestöennuste

Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus liite nro 12 (1/71) Kaupunginvaltuusto liite nro 5 (1/71)

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne

Koko kylä huolehtii. vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Ikääntyvät Päijät-Hämeessä nyt

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde

Toimintaympäristö: Työllisyys

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Vantaan hyvinvointikatsaus 2018

Kaste-ohjelma Kemi Ritva Kauhanen

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

LAPSET, NUORET JA PERHEET

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Haasteita kehittämistyölle Lapissa

HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE

Heinäveden sähköinen hyvinvointikertomus:

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Miten tästä eteenpäin? Muutosagentti I&O Kärkihanke Pohjois-Pohjanmaa. Rita Oinas, TtM, sh

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Hyvinvointikertomus vuosittainen raportti 2018

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus Tilastoliite

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko

Toimintaympäristön muutokset

Espoo-tarina - päivitys - toteutuminen tilannekuva helmikuu lautakunnan evästykset Espoo-tarinan päivitykseen

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty

Joensuun selvitysalue yhdessä

Koko kunta ikääntyneen asialla

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

Savonlinnan kaupunki. Hyvinvointikertomus. luonnos 2017 kh kv

Mielenterveystyön kehittäminen

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAPROFIILI

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTAPROFIILI

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Transkriptio:

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP

VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne, maantieteellinen sijainti keskuksista) Indikaattoreiden valinta kriteerit (heikot signaalit sekä positiiviset, että negatiiviset) Kuuleminen: - Lapsiasiainneuvosto - Vanhusneuvosto - Vammaisneuvosto - Kolmas sektori - Valtuutetut ja virkamiesjohto (Hyvinvointijohtamisen seminaari 22.5)

Tarkasteltavia indikaattoreita Sairastavuus (diabetes, mielenterveysongelmat, sepelvaltimotaudit) Työttömyys Elinkeinorakenne Väestörakenne Sosioekonominen asema Koulutus Tuloerot (Gini-kerroin) Toimeentulotuki Perherakenne Ikäihmisten palvelurakenne

LAPSET JA NUORET AIKUISET

0-6 vuotiaat, % väestöstä

Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa % 8. ja 9. luokan oppilaista

Nuorisotyöttömät % 18-24 vuotiaat työvoimasta

Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

Toimeentulotukea saaneet 18-24 vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä

LAPSET JA NUORET AIKUISET Syntyvyys lähtenyt kasvuun Nuorisotyöttömyys laskenut tasaisesti. Hieman vähemmän kuin koko maassa. Merkittävästi vähemmän kuin Lapissa keskimäärin. Lapsiperheiden pienituloisuus Lapin läänin keskiarvoa pienempi. Tilanne sama kuin maassa keskimäärin. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus kääntynyt laskuun. Vähemmän kuin Lapissa tai koko maassa keskimäärin. 8. ja 9. luokkalaisten alkoholin käyttö laskenut. Lapin läänin ja koko maan keski-arvon yläpuolella.

AIKUISET

Kaivostoiminta, louhinta, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto ja ympäristön puhtaanapito, % työllisistä

Lapsiperheet, % perheistä

Työttömät, % työvoimasta

Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64v, % vastaavanikäisestä väestöstä

MIELENTERVEYDEN JA KÄYTTÄYTYMISEN HÄIRIÖIDEN VUOKSI TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKETTÄ SAAVAT 25-64 V, % VASTAAVANIKÄISISTÄ

Tuloerot Gini kerroin Mitä suurempi Gini-kerroin, sitä epätasaisempi tulonjako

KOULUTUSTASO

Toimeentulotuki, euroa/asukas

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

SAIRASTAVUUS

SAIRASTAVUUSINDEKSI, KOKO MAA

SEPELVALTIMOTAUDIT Ikävakioimaton

SEPELVALTIOMOTAUDIT, IKÄVAKIOITU 35-79 vuotiaat %/vastaavanikäisestä väestöstä

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 v täyttäneet, % vastaavanikäisistä DIABETES

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0-15 v täyttäneet, % vastaavanikäisistä DIABETES

Huomioita Työttömyys laskenut viimevuosina. Tilanne parempi kuin lapin kunnissa keskimäärin Työkyvyttömyyseläkkeellä kuitenkin enemmän kuin Lapin läänin kunnissa keskimäärin Talouselämän rakenteissa kaivostoiminnan vaikutus toimeentuloon, työllisyyteen ja ikärakenteeseen korostuu (kaivosten ja Prikaatin merkitys kuntalaisten tulonlähteenä avainasemassa yksipuolisen elinkeinorakenteen riskit?)

Huomioita Positiivisesta kehityksestä huolimatta toimeentulotukimenot nousseet, taustalla: - työttömyyden kasautumisilmiö (saman perheen vanhemmat työttömiä esim. Pahtavaaran kaivoksen lomautukset) - työkyvyttömiä työnhakijoina lisää eläkeselvityksiä? - ylisuuret asunnot asuntotuotannon rakenne? Koulutustaso noussut, mutta edelleen alhaisempi kuin lapin läänissä ja koko maassa. Sairastavuusindeksi lähtenyt laskuun tarkkailuun sepelvaltimotaudit ja diabetes

IKÄIHMISET

Palvelurakenne koko maa ja Sodankylä % yli 75-vuotiaat Koko maa 2010 Koko maa 2011 Sodankylä 2012 Tavoite 2017 Kotona asuvat 89.5 89.6 91,4 91.0-92.0 Säännöllisen kotihoidon piirissä 11.8 12.2 16,2 10 Omaishoidon tuen asiakkaat 4.2 4.4 7.9 6.0-7.0 Tehostettu palveluasuminen 5.6 5.9 9,5 6.0-7.0 Laitoshoito 4.7 4.4 1.0 2.0 3.0

LAITOKSISSA ASUVAT 75 V TÄYTTÄNEET, % VASTAAVAN IKÄISESTÄ VESTÖSTÄ

Huoltosuhde Alle 15 ja yli 65 v - sataa työikäistä kohdet

VANHUSHUOLTOSUHDE Yli 64 vuotta täyttäneitä/sataa 15-64 vuotta täyttäneitä kohden 2011 2020 Sodankylä 33,2 54,0 Kittilä 27,4 33,0 Savukoski 40,5 62,1 Kemijärvi 48,6 76,9 Rovaniemi 23,2 32,3 Oulu 18,7 26,1 Lappi 30,3 44,0 Koko maa 27,2 37,6 Lähde: Tilastokeskus

Altzheimerin vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja yli 65 v, % vastaavan ikäisistä

VÄESTÖENNUSTE YLI 75 V. - %OSUUS VÄESTÖSTÄ Sodankylän kunta

IKÄIHMISET - YHTEENVETO - Ikäihmisten ja muistisairauksien absoluuttinen määrä tulee kasvamaan - Elämäntapojen vaikutus ikäihmisen terveydentilaan ja toimintakykyyn on avainasemassa ( mm. liikunta, ravinto, alkoholi) - Nykyisen palvelurakenteen ylläpitäminen taloudellisesti haasteellista edellyttää muutoksia - Psykogeriatrisen hoidon järjestäminen? - Teknologian hyödyntäminen - Ikäihmisten tarpeet huomioitava kaikessa suunnittelussa

Kiitos!