Kurssin sisältö Johdanto Muuttoliikekäsitteitä ja teorioita Siirtolaisuus globaalina ilmiönä Suomalaisten maastamuutto ja ulkosuomalaiset Maahanmuutto ja ulkomaalaiset Suomessa Siirtolaisuus Suomessa ja Euroopassa Imagination is the only weapon in the war against reality. Jules de Gautier
Maahanmuutto Ensimmäinen suomalainenkin oli ulkomaalainen
Risto Laakkonen (1991): Suomi on ollut historiansa aikaisemmissa vaiheissa huomattavan kansainvälinen kun mittarina käytetään maassa puhuttuja kieliä, ulkomaalaisten lukumäärää ja ulkomaalaisten osallistumista maan rakenteiden luomiseen, opiskelua ulkomailla sekä lähialueiden kanssakäymistä. Suomessa oli 1920-luvulla enemmän pakolaisia ja muita ulkomaalaisia kuin missään muussa Pohjoismaassa.
Keskiajalla Suomen tärkeimmät virkamiehet, linnaherrat, olivat ruotsalaisia tai saksalaisia. Turun ja Viipurin ensimmäisistä porvareista ¾ oli saksalaisia. 1500- ja 1600-luvulla 10 14 % ja 1700-luvulla 25 % Suomen aatelittomista säätyläissuvuista oli lähtöisin Ruotsista. Ruotsalaisista suvuista 38 % kuului porvaristoon, 32 % virkamiehistöön ja 17 % upseeristoon. Ruotsista tuli myös ammattitaitoista työväkeä kuten lasinpuhaltajia. Tunnettuja sukuja mm. Alftanus, Armfelt, Bensow, Cronstedt, Fordell, Grabbe, Klingspor, Löwen, Stadius, Sursill, Colliander, Gezelius, Idman, Rettig, Tallqvist, Hasselblatt, Heurlin, Palmroth, Runeberg. Lähde: Antero Leitzinger (2008): Ulkomaalaiset Suomessa 1812 1972
1500- ja 1600-lukujen aatelittomista säätyläissuvuista 10 17 % oli Saksasta tai saksalaisesta Baltiasta, mm. Ammondt, Bonsdorff, Carstens, Cleve, Dammert, von Hertzen, Hirn, Holtz, Kröger, Lietzen, Pipping, Schrey, Schultz, Zilliacus. Saksalaissuvuista yli puolet (52 %) kuului sotilassäätyyn. 1630-luvulla Porvoon kaupankäynnissä ulkomaalaisperäisillä oli ylivalta; myös Viipurin suurkauppiaista valtaosa oli ulkomaalaista syntyperää. 1700-luvulta Ruotsinvallan loppuun (1809) ulkomaalaisperäisten määrä upseeristosta vaihteli alueesta riippuen enimmillään 20-50 % välillä (ruotsalaisia, balttilaisia, inkeriläisiä, puolalaisia, saksalaisia ). Lähde: Antero Leitzinger (2008): Ulkomaalaiset Suomessa 1812 1972
Merkittäviä ulkomaalaisperäisiä yrittäjiä Suomessa saksalainen Johan Carl Ludwig Engel (1778-1840): arkkitehtuuri saksalainen Heinrich F. G.Stockman (1825-1906): Stockmannin tavaratalo saksalainen Gustav W. Paulig (1850-1907): Pohjoismaiden 1. pakastevihannestehdas, kahvipaahtimo saksalainen Johan Starkjohann: rautakauppa sveitsiläinen Eduard Peter Fazer (1821-1894): konditoria, makeisteollisuus sveitsiläinen Jakob Robert Huber (1844-1905): vesijohto- ja viemäröinti venäläinen Nikolai Sinebrychoff (1789-1848): panimoteollisuus norjalainen Hans Gutzeit (1836-1919): paperiteollisuus norjalainen Sören Mikael Bostrup Berner (1859-1902): kauppahuone Berner norjalainen Carl Petter Daniel Nyblin: valokuvausateljee skotlantilainen James Finlayson (1772-1852): tekstiiliteollisuus englantilainen William Crichton (-1889): telakkateollisuus englantilainen John Barker: puuvillakehräämö, tekstiiliteollisuus italialainen Casagrande: leluliike ruotsalainen Pehr Cerelius Rettig (1811 1871): tupakkateollisuus ruotsalainen William Bensow: mm. pankkiiriliike (1889) ja öljyn maahantuontiyhtiö Lähde: Antero Leitzinger (2008): Ulkomaalaiset Suomessa 1812 1972
Suomea sanan nykyisessä merkityksessä ei ollut olemassa ennen 1800-lukua. Suomi sai tarkkaan määritellyt rajat vasta vuonna 1812, kun Viipurin lääni liitettiin suurruhtinaskuntaan keisarillisella manifestilla. Tätä edeltävää muuttoliikettä on vaikea määritellä siirtolaisuudeksi. Autonomian aikana Suomen ja Venäjän rajan yli matkustamiseen viisumi oli pakollinen. Venäjä ja Suomen suurruhtinaskunta olivat niitä harvoja maita, jotka passi- ja viisumivaatimuksilla rajoittivat matkustamista 1800-luvulta aina 1. maailmansotaan. Passi oli esitettävä tullissa ja poliisiasemalla, jos viipyi yli kaksi päivää. Pidempi oleskelu edellytti ilmoittautumista lääninhallitukseen. Myös venäläisten oli hankittava viisumi Suomeen. (Leitzinger 2008)
Ensimmäiset tilastotiedot ulkomaalaisista Suomessa laadittiin suurimpien kaupunkien väestölaskentojen yhteydessä. Vuonna 1870 ulkomaan kansalaisten määrä Suomen kaupungeissa oli yhteensä n. 17 000, joista Helsingissä yli 5 000. Helsingin kauppiaista oli tähän aikaan puolet ulkomaalaisia. Suurimmat ulkomaalaisryhmät olivat venäläisiä, baltialaisia, ruotsalaisia ja saksalaisia. Ulkomaalaisia ammattiryhmiä edustivat esimerkiksi tanskalaiset meijeristit, sveitsiläiset kondiittorit ja juustomestarit, ruotsalaiset työntekijät Arabian posliinitehtaalla ja norjalaiset sahatyöläiset Kotkassa. Norjalainen yhteisö Kotkassa 1800-luvun lopulla (Merja Bertling 2003): http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/histo/pg/bertling/
Vuonna 1910 Suomessa asui 36 244 ulkomailla syntynyttä, joista enemmistö Venäjällä. Vuonna 1922 ulkomaalaisia on arvioitu olleen 33 000. Vuonna 1924 Suomessa asui väestölaskennan perusteella 24 451 ulkomaan kansalaista, joista venäläisiä 45,3 % suomensukuisia 15,4 % ruotsalaisia 16,7 % saksalaisia 6,7 % virolaisia 3,8 % puolalaisia 2,7 % norjalaisia 1,9 % sveitsiläisiä 1,1 % ukrainalaisia 1,0 % brittejä 0,8 % italialaisia 0,5 % amerikkalaisia 0,5 % muita 1,9 % Lähde: Antero Leitzinger (2008): Ulkomaalaiset Suomessa 1812 1972
Toisen maailmansodan aikana Suomessa oleskelevien määrää kasvattivat taas pakolaiset, joita tuli tuhansittain sekä Virosta että Inkeristä. Suurin ryhmä koostui vuosina 1943 1944 Suomeen siirretyistä n. 63 000 inkeriläisestä. Heidät sijoitettiin ympäri Suomen, mutta oleskelu ei jäänyt pitkäksi, vaan heitä ryhdyttiin palauttamaan Neuvostoliittoon jo vuonna 1944. Palautettujen kokonaismäärä oli noin 56 000. Useimmat Suomeen jääneistä hakeutuivat Ruotsiin pakkosiirtojen pelossa. Vielä suuremman pakolaisryhmän muodostivat sodassa Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta evakuoidut yli 400 000 suomalaista.
Ulkomaalaistilastot ovat sotaa seuraavan vuosikymmenen ajalta epäluotettavia. Epätietoisuutta Suomen ja Ruotsin välisestä muutosta lisäsi Pohjoismaiden passivapaus, joka astui voimaan vuonna 1952. Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaisten määrä oli noin 11 000 vuonna 1950 ja kasvoi vain tuhannella kahdessakymmenessä vuodessa. Suurimmat ulkomaalaisryhmät (pl. ruotsalaiset) olivat Länsi-Saksasta, Yhdysvalloista ja Britanniasta. Kesti vuoteen 1991 ennen kuin ulkomaalaisten määrä Suomessa ylitti itsenäisyyden alkuaikojen tason.
Milloin Suomeen muutti ensimmäinen afrikkalainen (mustaihoinen)? Kuka hän oli?
Anna anteeksi, pikku Rosa Ensimmäinen Suomen kansalaisuuden saanut tummaihoinen oli ambomaalainen tyttö Rosa Emilia Clay. Häntä saavuttiin katsomaan kaukaa kuin sirkuseläintä. Video: Afro-Suomen Historia Osa 1 YLE Teema 24.1.2010 (ei saatavilla netistä) HS 24.1.2010: http://www.hs.fi/tulosta/1135252357199
Väitöskirja 634 s. Oheisjulkaisu 540 s.
Ulkomaan kansalaiset Suomessa 1870 2010 180 000 Henkilöä % väkiluvusta 3,5 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Henkilöä % väkiluvusta 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Lähteet: Leitzinger 2008 ja Tilastokeskuksen väestötilasto.
320 000 300 000 280 000 260 000 240 000 220 000 200 000 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Läh Foreign population in Finland 1980 2013 Persons Foreign citizens Foreign born Foreign language U U 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Source: Statistics Finland; figure: Jouni Korkiasaari, Institute of Migration
http://www.kolumbus.fi/markku.makela/
Maahanmuuttajan / ulkomaalaisen määrittely Erilaisia käytäntöjä Kansalaisuus? (168 000 henkilöä) Äidinkieli? (224 000 henkilöä) Syntymävaltio? (248 000 henkilöä) Jokin em. kombinaatio? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö Paluumuuttajat?
Väestö syntymämaan, kansalaisuuden ja äidinkielen mukaan Tuoreimmat maahanmuutto- ja ulkomaalaistilastot löydät Tilastokeskuksen sivustolta linkillä: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/databasetree_fi.asp (Väestö>väestörakenne & muuttoliike)
Maahanmuuttajan / ulkomaalaisen määrittely Syntymävaltio? Suomalaisperheisiin ulkomailla syntyneet lapset? (esim. Ruotsissa) Äidinkieli? Suomessa syntyneet vieraskieliset? ulkomaalaistaustaiset? Syntymävaltio ja äidinkieli? Ulkomailla syntyneet muuta kuin suomea puhuvat? Vuoden 2010 lopussa: 204 760 henkilöä
Maahanmuuttajan / ulkomaalaisen määrittely (jatk.) Demografia vs. etnisyys? Peruskoulun maahanmuuttajaoppilaat Suomessa syntyneitä eli tulisiko puhua ulkomaalaistaustaisista? Tilastot ja etiikka? Onko oikein leimata tai kategorisoida ihmisiä heidän taustansa mukaan?
YLE-uutiset Blogi 14.1.2013 klo 17:00 päivitetty 14.1.2013 klo 17:00 Ruben Stiller: Kantasuomalainen, uussuomalainen, perussuomalainen vai pseudosuomalainen? Vai olenko sittenkin megasuomalainen? Vaikeaa tämä suomalaisuus. Alussa oli maahanmuuttaja. Sitten hänet päätettiin nimetä uussuomalaiseksi, jotta kaikki tajuaisivat, että maahanmuuttajakin voi olla suomalainen. Tämä ei kuitenkaan riittänyt: jotenkin se maahanmuuttaja oli erotettava varsinaisista suomalaisista, joten joukkoomme syntyi yhtäkkiä valtava määrä ns. kantasuomalaisia. Maamme-laulu on tyypillinen kvasisuomalainen kulttuurituote. Sen sävelsi Hampurissa syntynyt maahanmuuttaja. En ymmärrä tämän kielipelin mielekkyyttä - miksi maahanmuuttaja muutetaan uussuomalaiseksi, jos tarkoituksena on kuitenkin pitää yllä sitä erottelua, josta yritettiin luopua? Miksi maahanmuuttaja-sanalle täytyy keksiä poliittisesti korrekti vastine, joka vain korostaa sitä, kuinka suomalaisia sitä ollaan? Miten kauan uussuomalaisen pitää olla uussuomalainen ennen kuin hän muuttuu kantasuomalaiseksi? Lue koko blogi täältä (kannattaa lukea!): http://yle.fi/uutiset/ruben_stiller_kantasuomalainen_uussuomalainen_perussuomalainen_vai_pseudosuomalainen/6450519
Ulkomaalaisuus määrittely Väestölaskenta 2010 Ulkomaalainen: Ulkomailla syntynyt henkilö Molemmat vanhemmat (tai ainoa tiedossa oleva) syntyneet ulkomailla Ei tietoa kummastakaan vanhemmasta Suomalaistaustainen: Ulkomailla syntynyt henkilö, jonka: Molemmat vanhemmat tai edes toinen vanhemmista syntynyt Suomessa Ulkomaalaistaustainen: Suomessa syntynyt henkilö, jonka: Molemmat vanhemmat (tai ainoa tiedossa oleva) syntyneet ulkomailla Suomalainen: Suomessa syntynyt henkilö, jonka: Molemmat vanhemmat tai edes toinen vanhemmista syntynyt Suomessa
Ulkomaalaisen määrittely (jatk.) Ulkomaalaisia Syntymävaltion ja äidinkielen perusteella 204 760 Vanhempien perusteella 211 315 Suomalaistaustaisia (ulkomailla syntyneet) 36 82 Ulkomaalaistaustaisia 36 578 Suomalaisia 5 090 563
Suomen väestöstä ulkomaista syntyperää olevia 5,5 prosenttia (2013) Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa asui vakituisesti vuoden 2013 lopussa 301 524 ulkomaista syntyperää olevaa henkilöä, mikä on 5,5 prosenttia väestöstä. Ulkomailla syntyneitä eli ensimmäisen polven ulkomaista syntyperää olevia oli 256 241 henkilöä ja Suomessa syntyneitä eli toisen polven ulkomaista syntyperää olevia oli 45 283. http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp Syntyperä ja taustamaa uusia luokituksia Tilastokeskus otti vuonna 2012 käyttöön uudet syntyperä- ja taustamaaluokitukset. Samantyyppiset luokitukset ovat jo käytössä muissa Pohjoismaissa. Henkilön syntyperä ja taustamaa määräytyvät pääsääntöisesti vanhempien syntymävaltion mukaan.
Ulkomaalaisen määrittely (jatk.) Väestölaskenta (2010) 1) Tieto kummastakin vanhemmasta puuttuu? Runsas miljoona henkilöä 1970 väestölaskenta 2) Ulkomailta adoptiodut lapset? 3) Tarvitaanko monikulttuurinen määritelmää? Toinen vanhemmista syntynyt Suomessa ja toinen ulkomailla
35 Tuhansia Maahanmuutto syntymävaltion mukaan 1990-2010 30 25 Joka kolmas 2000-luvulla ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö on syntynyt Suomessa Ulkomaa Suomi 20 15 10 5 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 Tilastokeskus 2011
Maastamuutto syntymävaltion mukaan 1990-2010 Tuhansia 16 Ulkomaa Joka kolmas 2000-luvulla Suomesta Suomi 14 ulkomaille muuttanut henkilö on syntynyt ulkomailla 12 10 8 6 4 2 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 Tilastokeskus 2011
250 Tuhansia Vieraskielisten määrä Suomessa 1990 2010 200 150 100 50 muu thai albania kiina kurdi arabia englanti somali viro venäjä 0 1990 1995 2000 2005 2010 Tilastokeskus 2011
Lähes joka kymmenes 25 34-vuotias ulkomaista syntyperää http://www.tilastokeskus.fi/til/vaerak/2012/01/vaerak_2012_01_2013-09-27_tie_001_fi.html Vuoden 2012 väkiluvun kasvusta vieraskielisten osuus 87 prosenttia http://www.tilastokeskus.fi/til/vaerak/2012/vaerak_2012_2013-03-22_tie_001_fi.html Maahanmuuttoa viime vuotta selvästi enemmän http://www.tilastokeskus.fi/til/muutl/2012/muutl_2012_2013-04-26_tie_001_fi.html
Suomen ulkomaalaistaustainen väestö, suurimmat ryhmät taustamaittain 2013 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0
Population by region, background country 2013 EUROPEAN UNION 26 % REST OF EUROPE 34 % OCEANIA 0 % LATIN AMERICA 2 % NORTH AMERICA 2 % AFRICA 12 % ASIA 24 %
Ulkomailla syntyneet muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvat syntymävaltion mukaan 2010 Viro Pohjoismaat 11,9% Ent. NL + Venäjä 4,5% 24,7% muu Eurooppa 19,7% 10,6% 1,8% 3,8% muu P- ja E-Amerikka 22,9% Afrikka Aasia Tilastokeskus 2011
100 Väestö 95 iän ja sukupuolen mukaan 1999 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 50 40 30 Suomalaisten ikäjakauma 2010 20 Miehet (Tuhansia) 10 0 10 20 30 40 50 Naiset (Tuhansia) Tilastokeskus 2011
Ulkomaalaisten ikäjakauma 2010 100 Väestö 95 iän ja sukupuolen mukaan 1999 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Tilastokeskus 2011
100 Väestö iän ja sukupuolen mukaan 1999 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2000 1500 Ulkomaalaistaustaisten ikäjakauma 2010 Puolet alle kouluikäisiä 1000 Miehet 500 0 500 1000 1500 2000 Naiset Tilastokeskus 2011
Vuoden 2010 lopussa Suomessa asuneet 0 25-vuotiaat 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Suomalainen "Monikulttuuri" Ulkomaalaistaustainen Ulkomaalainen 0 20 40 60 80 100 8,3% 5,5% Prosenttia ikäluokasta Tilastokeskus 2011
Vuoden 2010 lopussa Suomessa asuneet 0 25-vuotiaat (Pääkaupunkiseutu) 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Suomalainen Monikulttuuri Ulkomaalaistaustainen Ulkomaalainen 0 20 40 60 80 100 Prosenttia ikäluokasta Tilastokeskus 2011
Hyvä alueellinen katsaus Suomen ulkomaalaisväestöön: Kunnat kansainvälisen maahanmuuttopolitiikan toteuttajina Julkaisija: Kuntaliitto 2010. 100 sivua. Verkkoversio ladattavissa ilmaiseksi linkillä: http://shop.kunnat.net/uploads/p20100929141324518.pdf Liiteosassa runsaasti hyviä ajankohtaisia kuvioita ja karttoja.
Yksi näkökulma: Suomen ulkomaalaisväestön koostumus 1. Suomalaista syntyperää olevat (inkerinsuomalaiset ja "varsinaiset" paluumuuttajat, jotka ovat ulkomailla asuessaan vaihtaneet kansalaisuutensa, sekä heidän ulkomailla syntyneet lapsensa); vuonna 2010 Suomessa asui arviolta liki 30 000 inkerinsuomalaista) 2. Suomalaisen kanssa avioituneet ulkomaalaiset (vuonna 2006 noin 50 000 ulkomaalaisella oli suomalainen avio- tai avopuoliso; vuosittain Suomessa solmitaan yli 2 000 "seka-avioliittoa"; heidän maahantulonsa syy on tietenkin voinut olla muu kuin avio- tai avoliitto) 3. Pakolaiset ja turvapaikanhakijat (vuosina 1979 2010 Suomi ottanut vastaan noin 30 000 pakolaista, jotka kaikki eivät kuitenkaan asu enää Suomessa) 4. Työn, opiskelun tms. syyn vuoksi Suomeen muuttaneet ja heidän perheenjäsenensä ("vierastyöläiset", kansainvälisten yritysten työntekijät, tiedotusvälineiden edustajat, harjoittelijat, vaihtoopiskelijat, pitempiaikaisesti asuvat taiteilijat yms.) Näihin ryhmiin kuuluvien määrää on vaikea arvioida, koska esimerkiksi inkerinsuomalaisista, paluumuuttajista ja maassa edelleen asuvista pakolaisista ei ole tilastoja. Lisäksi ryhmät ovat osaksi päällekkäisiä.
Maahanmuutto ja ulkomaalaiset muissa Euroopan maissa Enlargement of the European Union Hae kartan animaatioversio täältä (koska ei toimi pdf:n sisällä): http://www.geographic.org/maps/new2/europe_animated_maps.html
Maahanmuuton päätyypit Euroopassa Perheenyhdistäminen ja muodostus (avioliitot) Työvoimasiirtolaisuus Turvapaikanhakijat ja pakolaiset Laiton siirtolaisuus Ulkomaalaiset opiskelijat
Linkkejä: http://users.utu.fi/joukork/tiedostot/artikkeleita.htm
Ulkomaalaisperäisen väestön osuus Euroopassa Yli 20 % väestöstä: Luxemburg 37,4 %, Lichtenstein 33,9 %, Sveitsi 22,9 % 10 15 % väestöstä: Itävalta, Belgia, Kypros, Ranska, Saksa, Irlanti, Alankomaat, Espanja, Ruotsi, Kroatia, Viro, Latvia 7 9 % väestöstä Tanska, Kreikka, Portugali, Slovenia, Iso-Britannia, Islanti, Norja 3 6 % väestöstä Tsekki, Suomi, Unkari, Italia, Liettua, Makedonia Alle 3 % väestöstä: Malta, Puola, Slovakia, Bulgaria, Romania, Turkki (Munz at al. 2006:66)
Tyypillisimpiä maahanmuuttajaryhmiä eri maissa: morokkolaisia Belgissa irakilaisia Tanskassa pohjoisamerikkalaisia ja nigerialaisia Irlannissa pakistanilaisia Norjassa surinamilaisia, morokkolaisia ja indonesialaisia Alankomaissa angolalaisia ja mosambikilaisia Portugalssa irakilaisia Ruotsissa morokkolaisia ja algerialaisia Ranskassa albanians ja morokkolaisia Italiassa Intialaisia Isossa-Britanniassa Saksassa enemmistö eurooppalaisia (OECD 2006:263-286)
Tuoreimmat julkaistut tilastot ja graafiset esitykset OECD-maiden (sis. EU-maat) muuttoliikkeistä löydät julkaisusta International Migration Outlook, joka on luettavissa OECD:n online-kirjakaupassa: http://www.oecd-ilibrary.org/ Kirjoita sivun hakutoiminnossa hakusanaksi International Migration Outlook
Muuttoliikkeet ja väestökehitys
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti Ulkomaalta Ranskan kansan wähentyminen Uusi Suometar 14.10.1888 Daily Nevs lehdelle kirjoitetaan Parisista: Wakawat ranskalaiset lehdet julkaisewat Ranskan wäestön tilastosta kirjoituksia, joista kuwaantuu yleinen alakuloisuus. France wäittää syyksi siihen, että syntyneiden luku wielä on wuosittain suurempi, kuin kuolleiden, sitä seikkaa, että kuolewaisuus wähenee. Nykyaikaiset ihmiset eläwät wanhemmiksi, mutta tämän kaltaisen kansan kaswu on kokonansa satunnaista. Ranskan kansaa uhkaa perikato, jota wastoin Englantilaiset ja Ranskalaiset wuosittain kaswawat puolella miljoonalla. Anglosaksinen rotu oli kerran luwultaan pienempi kuin ranskalainen mutta nyt on se kolme kertaa suurempi. 100 wuoden kuluttua on kutakin ranskalaista kohti 10 englannin kielistä. France mainitsee ja hylkää kaikki ne keinot, joilla on koetettu estää Ranskan kansan wähenemistä; ainoa tehokas on lehden mielestä muka se keino, että Ranskan muinainen kansallishenki taas herätetään eloon. Mutta tämä ei mitenkään saata tapahtua lainsäädännön kautta. L Univers sanoo, että nyt jo saattaa warmuudella arwata sen päiwän, ja se ei ole kaukana, jolloin Ranskan kansa, syntymyksen alituisen wähenemisen kautta, on kadottanut itsestänsä kolmannen osan. Tämä on arweluttawa tosiasia. Puolen wuosisadan kuluttua on Ranska wajonnut toisen luokan waltioksi, josta Italia ja Espanja wie woiton. Numerot osoittawat tätä wastaansanomattoman selwästi. Jos asiat jatkuwat sillä tawalla, niin on Ranskan kansa mennyt kansa. Ja eipä moinen kansallinen sukuwähentyminen olekaan ihme maassa, jossa enempi kuin puolet miehistä eläwät wanhoina poikina ja suurin osa naisista miten sattuu, ja jossa wanhukset perintömenetyksen uhalla nuhtelewat nuoria awiopareja, jos heillä on useampi kuin 2 3 lasta.
Suomen väestönkehitys 1750-2011
Suomen väestö: 1 miljoonaa 1811 2 miljoonaa 1879 3 miljoonaa 1912 4 miljoonaa 1950 5 miljoonaa 1991 Maapallon väestö 1 miljardia 1800-l. alkup. 2 miljardia 1920-luku 3 miljardia 1960 4 miljardia 1974 5 miljardia 1987 6 miljardia 1999 7 miljardia 2011 Old age is always 15 years older than I am.
Optimism is the content of small men in high places. F. Scott Fitzgerald
Väestö iän mukaan 2010 100 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 0 20 40 60 80 100 Tuhansia Eläkkeelle siirtyvät ikäluokat n. 80 000 henkeä / ikäluokka Työelämään tulevat ikäluokat n. 65 000 henkeä / ikäluokka Myös lähitulevaisuudessa työelämästä poistuvat ikäluokat suurempia kuin heidät korvaavat
HS 1.12.2005
Alkuperäinen animaatioversio: http://www.stat.fi/virsta/taloust/03/ (animaatio ei toimi pdf-tiedostomuodossa)
Väestön ikärakenne 1950 2030 1950 1970 2003 2030 Pyramidista tuhkauurnaksi?