Tuulivoima: ilmaston ja talouden pelastus, vai tuottoisa kultakaivos sijoittajille? Ihmisten ja luonnon puolesta 23.5.2014 Jari Vihriälä Kuva: VTT tiedote 2529
Alustuksen sisältö Taustaa tuulivoimarakentamisesta Vaikutukset työllisyyteen Kokemuksia voimaloiden meluongelmista Ympäristövaikutuksista Muuta
Suomeen suunnitellut tuulivoima-alueet, syksy 2013 6.9.2013 mennessä Suomessa oli julkaistu tuulivoimahankkeita noin 11 013 megawatin (MW) edestä. Merelle suunniteltujen hankkeiden osuus on 2974 MW.
Miksi tuulivoimarakentamisella on olevinaan kauhea kiire? Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden 38 %:iin energian loppukulutuksesta v. 2020 mennessä (EU:n tavoite 20 %) Tuulivoimasähköä tavoitteena 6 TWh ( = 6 % tuotannosta) v. 2020 mennessä Suomi on edellä tavoitteestaan (= 37 % tuotettiin uusiutuvilla energiamuodoilla v. 2013). Vuonna 2012 tuotettiin uusiutuvilla 46 % energiasta ja 41 % sähköstä Ruotsista ja Norjasta tuodaan sähköä 14 TWh. Ruotsi tuottaa vesivoimalla 50-60 % sähköstä, Norja 90-100% EU ei vaadi, että uusiutuva energia on tuotettava pelkästään tuulivoimalla. Veronmaksajien tuki tuulivoimayhtiöille: v. 2015 loppuun asti takuu 105,30 /MWh, sitten 83,50 /MWh, yhteensä 12 vuotta.
Ruotsi vs. Tanska: n. 100-kertainen ero
Suomen tuulivoima-hankkeet: ylivoimainen ykkössija pääoman sijoituskohteena, tuotto-arvio 161,28% v. 2020 mennessä
2000 miljoonan euron tuki tuulivoimalle kerätään kuluttajilta sähkölaskussa HUOM. Sähkövero on tasavero => pienituloisille suurempi rasitus
Kuka hyötyy tuulivoimarakentamisesta? (1) Voimalarakentaja : 3 MW voimala: rakentamiskustannus n. 4 m /voimala Tehontuotto n. 20-25 % maksimitehosta => sähkön myyntituotto n. 600.000-800.000 /voimala/vuosi Rakentamiskustannusten kuoletusaika max. 6-7 vuotta Kunta: Kiinteistöverotulo ensimmäisenä vuonna n.5000 euroa/voimala, jos kiinteistövero 0.8 % ( CPC-Finland vastauksessaan Paimion kaupunginvaltuustolle 21.5.2014) Poistot vähentävät verotuloa jatkossa tasaisesti * Verotusarvo 70 % voimalan tornin rakentamiskustannuksesta. Lasketaan voimalaitos kiinteistöveroprosentin/yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan.
Kuka hyötyy tuulivoimarakentamisesta? (2) Maanomistajat - rajallinen joukko - maanvuokra 2000-12.000 /vuosi Maansiirtoyritykset, paikalliset yrittäjät, sähköyhtiöt, erikoiskaluston kuljetusyritykset, yms. (kilpailutetaan) - rakentamisen aikainen hetkellinen hyöty (3-6 kk ajan) Kyläyhdistyksille kehittämisrahaa, edellyttäen että kyläyhdistys yksimielisesti kannattaa hanketta. Tarjoukset välillä 100-1.400.000.
Tuulipuisto on kunnalle lottovoitto kymmenien miljoonien euron investointi. Todellako? TUULIVOIMAN RAKENNUSKUSTANNUKSET Lähde: Vaasa Energia Instituutin jälkilaskenta Komponentti Kustannus ( /kw) Osuus kokonaiskustannuksesta Turbiini 928 /kw 75,6 % Sähköverkkoon liittyminen 109 /kw 8,9 % Perusta 80 /kw 6,5 % Maa-alueen hankinta 48 /kw 3,9 % Sähköasennukset 18 /kw 1,5 % Konsultointi 15 /kw 1,2 % Rahoituskustannukset 15 /kw 1,2 % Tierakenteet 11 /kw 0,9 % Valvontajärjestelmä 4 /kw 0,3 % Yhteensä 1 228 /kw 100,0 %
Rakennusaikainen työllistäminen Tuulivoimaloiden pystyttämisen hoitavat ulkomaisten valmistajien omat asentajat Maansiirto- ja betoniurakat kilpailutetaan Paikallinen työllistävyys on lyhytaikainen ja vähäinen (vrt. Skotlanti: 3500 MW rakennettua kapasiteettia = 2235 pysyvää työpaikkaa) => vastaavasti Suomeen vajaat 1600 Vrt. MTV 3:n uutisointi 4.11.2013 jopa 20.000 työpaikkaa
Käytön aikainen työllisyys Konsulttiraporttien perusteella 30-40 tuulivoimalan alue työllistää huoltotyöhön 1,5-2 miestyövuotta. Huoltotyön suorittavat siihen erikoistuneet huoltoyhtiöt Voimalat hoidetaan etäohjauksella, esim. Tanskasta tai Saksasta käsin. Voimalan elinkaaren todellinen pituus:.? (Edinburghin yliopiston tutkimus: 12-15 vuotta)
Tuulivoimaloiden todellinen kestoikä? This study confirms suspicions that decades of generous subsidies to the wind industry have failed to encourage the innovation needed to make the sector competitive. Bluntly, wind turbines, onshore and offshore, still cost too much and wear out far too quickly to offer the developing world a realistic alternative to coal. Dr. John Constable, Director of the Renewable Energy Foundation (REF) Prof. Gordon Hughes, Edinburgh University, UK http://www.ref.org.uk/attachments/article/280/ref. hughes.19.12.12.pdf PS. Kuka purkaa voimalat, kun ne on loppuun käytetty?
Tieväylän leveys oltava 12-15 m, käänteissä kaksinkertainen. Kantokyky min. 200-300 tonnia. Kuva: Raahen Seutu 31.8.2012
Honkajoki
Tuulivoimalasta näkyy kolmasosa, lavan kärki n. 60 metrissä
Varjovälke (suositus max. 8 h/vuosi) Pimennysverhojen tarve Ongelmat erityisesti hevostiloille Kiinteistöjen arvon alennus
Melumallinnusohjelmat aliarvioivat suurten tuulivoimaloiden melun leviämistä Esimerkki: Raahen Kopsa (11) => 7 voimalaa, 5 käynnistetty 8/2013, loput 2 maaliskuussa 2014 Mallinnus: loma-asunnot ja asuinrakennukset sijoittuvat selkeästi 35 db(a):n melualueen ulkopuolelle (= n. 1,3 km) Tulos: meluhäiriö sietämätön 1,5 km:n päässä, häiritsevä vielä 2,5 km päässä, ajoittain kuuluu 5 km
Raahen Seutu 5.2.2014
Asukkaiden kokemuksia (päivitetty 27.3.2014) Talo 3 km päässä: ajoittain voimakas hornet -efekti pihalla Päätyhuoneessa bassojurinaa, joka ikäänkuin täyttää tilan. Ei ole voimakasta mutta epämiellyttävää. Huoneessa mahdoton nukkua Naapuritalon asukas on heräillyt öisin jurinaan Kesämökki lammen rannalla 3 km päässä: erittäin voimakas hornet - efekti Talo 2 km päässä: asukkaalla jatkuvaa aamuöistä heräämistä Talo 4 km päässä: voimakasta bassomaista jurinaa ja lotkutusta Talo mäellä 3 km päässä kahdesta voimalasta, häiritsevää sisämelua, joka hermostuttaa ja aiheuttaa uniongelmia Ison perheen koti aukion reunalla, etäisyydet voimaloihin 1.5 km, 1.8 km ja 2.0 km. Erittäin paha sisämeluongelma. Ulkomelumittauksia tehty. Asukkaille ei ole annettu tuloksia pyynnöstä huolimatta. Sisämelumittaukset alkamassa vk 15/2014 (Työterveyslaitos).
Vaasa, Öjen (Sundom) 3.6 MW:n voimala. Melumallinnuskartta noudattaa YM:n ohjetta. Lähimmät talot noin kilometrin päässä voimalasta.
Vaasa, Öje Talo, etäisyys 1000 m matala ääni, lapojen suihkinta + matala mörinä (kuuluu sisälle) Talo, etäisyys 1300 m matalataajuista, lavat, sisällä häiritsevää Lapojen suihkinta, ääni todella pöyristyttävä Talo, etäisyys 1200 m Matalataajuinen ääni, selkeä meluhäiriö koko illan Meluhäiriö paha, aikuiset eivät saa unta 1300 metrin päässä voimalasta (= MP3) saatu mittaustulokseksi (VTT ja WSP) 42-45 db(a). Melumallinnus ennusti 33.4 db(a):n verran melua. Ero mallinnukseen 9-12 db(a).
Pori, Peittoo Asukas n. 1 kilometrin päässä voimaloista: Meille paikallisille sanottiin, että tulivoimalan ääni on suunnilleen sama kuin jääkaappi surisi taustalla, ja me hölmöt uskoimme. Kun ensimmäinen voimala käynnistyi, tuli mieleen, että missä se Hornet oikein lentää. Vuorotöissä(talo 800-900 metrin päässä lähimmästä voimalasta) käyneet ihmiset ovat sanoneet että he eivät pysty enää nukkumaan. Asukas yli 2 kilometrin päässä: täytyy pitää radiota päällä, jotta tuulivoimalan melu peittyy Yhtenä päivänä voi olla hirveä melu, toisena päivänä ihan hiljaista TV-lähetys pätkii Matkapuhelimet/netti eivät toimi
SUMMAN TUULIPUISTON VOIMALOIDEN AIHEUTTAMA MELUHAITTA: ASUKKAIDEN VALITUS HAMINAN KAUPUNGILLE 3.2.2013: Valitamme Summan tuulipuistossa sijaitsevista tuulivoimaloista(lähin voimala 1100 metrin päässä taloista) ja niistä aiheutuneesta haitasta. Koetut haitat - Häiritsevä melu joka ylittää TV:n äänen - Nukahtamisvaikeudet ja huono unenlaatu - Herääminen tuulivoimalan meluun tuulen nopeuden voimistuessa - Jatkuva stressitila kovien tuulien aikana - Olemme altistuneet melulle niin, että myös kauempana sijaitsevat voimalat häiritsevät samalla tavalla, kuin lähimpänä asuntojamme sijaitseva voimala. Tämä on havaittu, kun lähin tuulivoimala on ollut pois käytöstä. Promethor Oy suorittti tuulivoimaloiden ympäristö- ja sisämeluselvityksen ajalla 6.6-10.8.2012. Mittaus suoritettiin kesäaikaan jolloin kokemamme haitat ovat pienimmillään. Syksy- ja talviaikaan haitat voimistuvat. Kokemiamme haittoja tukee selvityksessä ajalla 9-10.6.2012 tehty mittaus. Näissä mittauksissa A- painotettu kokonaisäänitaso voimakkaimman tuulijakson aikana oli 45-50 db. Tämä ylittää selkeästi tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvon 40 db. Myös sisätiloissa pientaajuisen melun ohjearvo 36 db (125 Hz) ylittyy reilusti ollen suurimmillaan reilusti yli 40 db.
Ylhäällä tuulee!
Suuren tuulivoimalan pääasialliset melulähteet Vaihteisto, generaattori, jäähdytys: 1/3 Roottorin lavat 2/3 = aerodynaaminen melu - humahdus (thumping), - viuhahdus (swishing) - matalaääninen humina (low-frequency hum) Kärkinopeus 60-85 m/s Carlo Di Napoli, Suomen Ympäristö 4/2007, s. 10.
Tuulivoimalan melun eteneminen riippuu sääolosuhteista
Isojen 2-3 MW tuulivoimaloiden lähtömelu on 105-110 db(a) Jokainen 10 desibelin nousu melutasossa (esim. 100 db => 110 db) tarkoittaa äänen energian (melun) moninkertaistumista.
Suurten tuulivoimaloiden melu on uudenlainen melusaaste, jonka vaikutuksista ihmisten terveyteen on tehty vasta vähän tutkimuksia Suurten tuulivoimaloiden tuottama melu painottuu matalataajuiselle ( basso ) alueelle (20-250 Hz)
Raumalainen 21.5.2014: Ruohonleikkureista ei yhtään ilmoitusta 30 vuoteen, Rauman terveysvalvonnan terveysinsinööri Riku Eriksson Ehdottomasti suurin valituksia aiheuttanut äänilähde on mopoautoissa pauhaava musiikki. Mopoautoista pääsevät matalataajuiset äänet herkästi läpi ja ne tunkeutuvat myös tehokkaasti rakenteiden läpi ihmisten koteihin
Tuulivoiman rakentamisen ohjeistuksessa on huomioitava tuulivoimala-melun erityisominaisuudet: äänitaso ei ole ratkaiseva, vaan äänen sisältö¹.usean turbiinin yhtäaikainen vahvistus voi aiheuttaa jopa 9 db:n modulaatiosyvyyksiä. Siis : YHDEN 1 MW:n voimalan äänen energia (= melupäästö) vaihtelee sekunnin välein 5-kertaisesti. Entäpä jos alueella olisikin vaikka 3 MW:n voimaloita, 10-30 kpl? 1. Siting of Wind Turbines With Respect to Noise Emissions and their Health and Welfare Effects on Humans. Horonjeff RD, http://docs.wind-watch.org/horonjeff-wind-turbine-noise.pdf, 6.7.2010 2. http://dissertations.ub.rug.nl/files/faculties/science/2006/g.p.van.den.berg/17_thesis.pdf
Tuulivoimalan melun häiritsevyys vs. liikennemelu
Tuulivoimalan matalataajuinen ääni vaimenee ilmakehässä huomattavasti vähemmän kuin korkeataajuinen ääni (ts. matalataajuinen ääni kantautuu pitemmälle) Ilmakehässä yhden kilometrin matkalla 2000 Hz:n taajuinen ääni vaimenee noin 9 db 100 Hz:n taajuudella vaimentuma on alle 0,5 db. Sisätiloissa tähän vaikuttaa myös asuintalojen ulkoseinien äänieristys ja huonejärjestys....viime vuosien aikana ilmaantuneista asukkaiden valituksista tuulivoimalamelusta huomattava osa koskee pientaajuista melua sisätiloissa 1. Tuulivoimalamelun erityispiirteet ja niiden huomioiminen ympäristö-meluarvioinnissa. Siponen D., VTT, tammikuu 2012.
Siponen D, VTT, maaliskuu 2013
Melu häiritsee unta ja lisää stressin välityksellä useiden kroonisten sairauksien riskiä ja esiintymistä. Pitkään jatkuessaan melualtistus on yksi verenpainetaudin, sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin riskitekijöistä. Tämän lisäksi noin kolmasosa väestöstä (naisista 36 %, miehistä 41 %) on meluherkkiä. He kokevat melun häiritsevämpänä kuin muut, saavat herkemmin melun aiheuttamia unihäiriöitä ja ovat alttiimpia melun vaikutuksille sydän- ja verenkiertoelimistöön. Suomen Lääkärilehti 36/2012, s. 2445 2450, 7.9.2012.
Havainnekuvat: laajakulma-objektiivilla kuvattu Oripäänkangas, Ympäristöselvitys 11.2.2014, FCG
Havainnekuvat: Pilvinen taivas piilottaa voimaloita
Havainnekuva: tavallisella kameralla kuvattu
Tuulivoimaa mäkihyppääjille Salpausselälle
Honkajoki: n. 180 metriset voimalat 600 m, 1200 m ja 1900 metrin päässä kuvauspaikasta (metsänlaita tuulivoimalan edessä n. 300 metrin päässä)
Kiinteistöjen arvon lasku: 1/3 mikäli tuulivoimaloita rakennetaan lähivaikutusalueelle (3 km). Aktia-kiinteistönvälityksen aluejohtajan lausunto, Perniön Näsen tuulivoimahanke.
Sama ongelma toistuu talvesta talveen. Jäätä poistetaan monilla eri tavoilla, mutta vielä ei ole löytynyt menetelmää, joka sekä poistaisi ongelman kokonaan ja olisi vielä kustannustehokas, sanoo Ruotsin tuulivoimatekniikan keskuksen SWPTC:n puheenjohtaja Matthias Rapp. Tuulivoimapuiston rakentuminen ei estä alueella liikkumista eikä virkistyskäyttöä jatkossakaan..tuulivoimaloihin ei juuri liity onnettomuusriskiä ja niiden vaikutukset turvallisuuteen ovat vähäisiä Mutta: suojaetäisyys silti vaaditaan? WPD Finland: 250 m GE : jopa 450 m Vestas V90, ohjeistus työntekijöille: 400 m Varoalue voimalan ympärillä siis 20-65 ha Arjeplog, Ruotsi, tammikuu 2013/SVT Jopa 60 kg painavia jäälohkareita lentää siivistä. Alue suljetaan 6 viikoksi. Henkilökunta kieltäytyy työskentelemästä alueella. Saamelaisia poronhoitajia on kielletty oleskelemasta alueella.
Pyhäranta: Jäävaara-alueet
Pyhäranta: 2 km meluvaara -alueet taloille (ei vapaa-ajan asunnot)
Pyhäranta, Rihtniemi: 1 km meluvaara -alueet taloille (ei vapaa-ajan asunnot)
Selkeällä säällä lavat.näkyvät 5-10 km päähän, torni erottuu 20-30 km päähän. (MUTTA : huom. lentoestevalot! ) Yli 150 m korkuisissa tuulivoimaloissa on oltava vähintään ulkokehällä suuritehoiset B-tyypin lentoestevalot 2 x 50.000 kandelaa päivällä, 2 x 2.000 yöllä Välähdysnopeus 40-60 kertaa/min, 365 päivää vuodessa Näkyvyys 30-40 km Runkoon punaiset A-tyypin pienitehoiset valot (52 m välein) Trafi 31.1.2013; ilmailumääräys AGA M3-6.Maisemasta muodostuu dynaaminen ja liikkuva
Ii:n Olhavan tuulivoima-alueelta. Kyltti n. 200-300 metrin päässä voimalasta https://www.youtube.com/watch?v=moyrrinqb2m#t=1m35s Tuulivoimapuisto ei estä alueen virkistyskäyttöä, kuten marjastusta, metsästystä ja ulkoilua jatkossakaan, mutta tuulivoimapuiston rakentaminen muuttaa alueen ympäristön luonnetta. Ote alueelle tehdystä ympäristöselvityksestä.
Porin Peittoon asukkaat: Parhaat marjastus ja ulkoilupaikat meni tuulivoimaloiden myötä Metsästyksen suhteen epävarma tilanne
Tanskalaiselle Erik Nielsenille maksettu n. 70 000 euron korvaus meluhaitoista. Lähin 3 MW:n tuulivoimala (135 m lapakorkeus) 540 metrin päässä talosta
Tanskassa valtio korvaa menetyksen, mutta on jo ollut monia oikeustapauksia joissa on haettu korvauksen kaksinkertaistamista Maksettu 40 000 euron korvauksia 1.2 kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista oleville kiinteistöille Ulkomaisten tutkimusten tulokset arvonalennuksista vaikea tulkita: tutkituissa kohteissa yleensä pieniä tuulivoimaloita verrattuna Suomeen rakennettaviin voimaloihin. Suomessa arvioitu n. 30 %:n arvonlaskua kiinteistöille Raahessa(Raahen ympärille suunniteltu jopa 460 tuulivoimalaa) kysytään ensimmäiseksi välittäjältä onko asunto lähellä suunniteltua tuulivoimaaluetta. Jos on, niin ostoaikeet loppuvat siihen.
Tuulivoimala-onnettomuudet: esim. Englanti 1500 onnettomuutta /5 v.*. Huom. riski pohjavesialueille http://www.epaw.org * Daily Telegraph, joulukuu 2011 (lähde: Renewable UK)
Kiitos ajastanne! Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry http://www.tvky.info