TEOLLISUUSJÄTEVESISEMINAARI 16.3.2012 KÄYTÖSSÄ OLEVIA PITOISUUSRAJA-ARVOJA JA RAJOITUSTEN ASETTAMINEN ERI PARAMETREILLE KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Jukka Lammentausta jukka.lammentausta@kvvy.fi Teollisuuslaitoksen liittäminen viemäriverkkoon Puhdistuskapasiteetin riittävyys ja puhdistamon toiminnan varmistaminen ovat keskeisiä kriteerejä liittymissopimuksia tehtäessä Määrittelee esikäsittelyiden tarpeellisuuden ja laajuuden Vesihuoltolaissa (119/2001) sanotaan: 10 Kiinteistön liittäminen vesihuoltolaitoksen verkostoon vesihuoltolaitos saa kieltäytyä liittämästä laitoksen vesijohtoon tai viemäriin kiinteistöä, jonka vedenkulutus tai jolta viemäriin johdettavan jäteveden laatu tai määrä vaikeuttaisi laitoksen toimintaa tai laitoksen edellytyksiä huolehtia tyydyttävästi muiden kiinteistöjen vesihuollosta. Vastaavasti ympäristönsuojeluasetuksessa (889/2006): 36 Vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavia päästöjä koskevat yleiset vaatimukset Vesihuoltolaitos voi kieltäytyä liittämästä laitoksen viemäriin kiinteistöä ja ottamasta vastaan 1 momentissa tarkoitettuja jätevesiä, jos 1 momentissa säädetyt vaatimukset eivät täyty. Vesihuoltolaitoksen on varmistettava ympäristöluvan käsittelyehtojen saavuttaminen kaikissa tilanteissa 1
Raja-arvojen asettaminen Teollisuusjätevesien erityispiirteet, riskit ja viemäröintikelpoisuus selvitetään teollisuuslaitosta viemäriverkkoon liitettäessä Arviointi tapahtuu vesilaitoksen lisäksi myös ympäristölupaviranomaisen toimesta, jos teollisuuslaitos on ympäristölupavelvollinen Havaintojen perusteella asetetaan mahdollisesti rajoituksia Rajoitusten asettamisessa tulee huomioida Jätevedenpuhdistamon puhdistuskapasiteetti Viemäriverkon rakenne ja materiaalit Teollisuusjätevesien viipymä verkossa Teollisuuslaitoksen käyttämät raaka-aineet ja kemikaalit Teollisuusjätevesien sisältämät aineet Virtaamavaihtelut, ph ja lämpötila Aineiden päätyminen vesistöön tai lietteeseen Raja-arvojen asettaminen Raja-arvoja viemäriin johdettavalle jätevedelle asetetaan mahdollisesti Vesilaitoksen yleisissä toimitusehdoissa Vesilaitoksen ja teollisuuslaitoksen välisessä liittymissopimuksessa tai teollisuusjätevesisopimuksessa Ympäristölupapäätöksessä Ympäristöluvassa, liittymissopimuksessa tai teollisuusjätevesisopimuksessa määritellään viemäriin johdettavan jäteveden laadun ja määrän rajoitukset sekä toteutettavan tarkkailun sisältö Rajoitusten asettamisen tavoitteena on varmistaa jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten mukainen toiminta suojella vesistöjä ja parantaa niiden tilaa varmistaa vesilaitoksen henkilökunnan turvallisuus suojata viemäriverkkoa ja puhdistamoa kohtuuttomalta kulumiselta varmistaa puhdistamolietteen turvallinen jatkokäyttö Raja-arvoja määriteltäessä on tarpeen määritellä myös seuraus ylityksille 2
Raja-arvojen asettaminen Raja-arvoja asetettaessa tulee arvioida missä määrin ja minkälaisissa pitoisuuksissa ainetta voi päätyä vesistöön Vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden asetus 868/2010 (1022/2006), ympäristönlaatunormi tietyille aineille ja aineet joita ei saa päästää pintaveteen eikä vesihuoltolaitoksen viemäriin (liite 1A) Viemäröintikelpoisuutta selvitettäessä arvioidaan onko riskiä siitä, että aine vesistöön päästessään aiheuttaa ympäristönlaatunormin ylittymisen tai vaikuttaa sekoittumisvyöhykkeen määrittelyyn Vesiympäristölle haitalliset ja vaaralliset aineet: asetus 868/2010 (1022/2006) 4 Päästökielto pintaveteen ja vesihuoltolaitoksen viemäriin Liite 1 A) Aineet, joita ei saa päästää pintaveteen eikä vesihuoltolaitoksen viemäriin 1. 1,2- dikloorietaani (1,2-etyleenikloridi) 2. aldriini 3. dieldriini 4. endriini 5. isodriini 6. DDT (para-para-ddt) 7. heksaklooribentseeni 8. heksaklooributadieeni 9. heksakloorisykloheksaani (gamma-isomeeri, lindaani) 10. hiilitetrakloridi 11. pentakloorifenoli 12. tetrakloorieteeni (tetrakloorietyleeni) 13. triklooribentseeni (1,2,4-triklooribentseeni) 14. trikloorieteeni (trikloorietyleeni) 15. trikloorimetaani(kloroformi) 3
Ympäristönsuojeluasetus 889/2006 (169/2000) 3 Ainepäästöjen luvanvaraisuus Ympäristölupaa on haettava ympäristönsuojelulain 29 :n nojalla, jos toiminnasta päästetään vesiin tai vesihuoltolaitoksen viemäriin tämän asetuksen liitteessä 1 mainittuja aineita. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos toiminnanharjoittaja voi osoittaa, että päästö sisältää niin vähäisen määrän kyseisiä aineita, ettei niiden päästämisestä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa eikä haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle. 19 Lupapäätöksen ratkaisuosan sisältö Lupapäätöksen ratkaisuosasta tulee käydä ilmi seuraavat seikat Tämän asetuksen liitteen 2 mukaisia aineita koskevat päästöraja-arvot ja muut päästömääräykset, jos näitä aineita voi päästä ympäristöön tai vesihuoltolaitokseen viemäriin sellaisia määriä, että toiminnasta voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle; 36 a Vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavia päästöjä koskevat yleiset vaatimukset Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset päästöraja-arvot ja muut päästömääräykset vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettaville teollisuusjätevesille tai muille vesille, jotka sisältävät liitteen 2 aineita, sen varmistamiseksi, että jätevedet esikäsitellään asianmukaisesti ja päästöjä tarkkaillaan. Lupaviranomaisen on lupa-asiaa käsiteltäessä kuultava vesihuoltolaitosta. Ympäristönsuojeluasetus 889/2006 (169/2000) Liite 1: Aineet, joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia: 1. elohopea ja sen yhdisteet; 2. kadmium ja sen yhdisteet; 3. arseeni ja seleeni sekä niiden yhdisteet; 4. kromi, lyijy, nikkeli, tallium, uraani sekä niiden yhdisteet; 5. orgaaniset halogeeniyhdisteet ja aineet, jotka vesiympäristössä voivat muodostaa sellaisia yhdisteitä; 6. orgaaniset tinayhdisteet ja ympäristölle vaaralliset orgaaniset fosforiyhdisteet; 7. syöpää aiheuttavat, perimää vaurioittavat tai lisääntymiselle vaaralliset yhdisteet; 8. antimoni, boori ja telluuri sekä niiden yhdisteet; 9. barium, beryllium, hopea, koboltti, kupari, molybdeeni, sinkki, tina, titaani ja vanadiini sekä niiden yhdisteet; 10. syanidit ja fluoridit; 11. kasvinsuojeluaineet ja biosidivalmisteet sekä niiden johdannaiset; 12. mineraaliöljyt ja öljyperäiset hiilivedyt; 13. pysyvät hiilivedyt ja pysyvät ja kertyvät myrkylliset orgaaniset aineet; 14. muut vesiympäristölle tai vesiympäristön kautta terveydelle tai ympäristölle vaaralliset tai haitalliset aineet sekä aineet ja seokset, jotka voivat haitata vesien käyttöä. 4
Ympäristönsuojeluasetus 889/2006 (169/2000) Liite 2: Tärkeimmät pilaantumista aiheuttavat aineet päästöjen raja-arvoja asetettaessa: Päästöt vesiin 1) orgaaniset halogeeniyhdisteet ja aineet, jotka vesiympäristössä voivat muodostaa sellaisia yhdisteitä; 2) organofosforiyhdisteet; 3) orgaaniset tinayhdisteet; 4) aineet ja valmisteet, joilla osoitetaan olevan karsinogeenisia, mutageenisia tai lisääntymiseen vaikuttavia ominaisuuksia; 5) pysyvät hiilivedyt ja pysyvät sekä biokertyvät myrkylliset orgaaniset aineet; 6) syanidit ja fluoridit 7) metallit ja niiden yhdisteet; 8) arseeni ja sen yhdisteet; 9) biosidit ja kasvinsuojeluaineet; 10) suspendoituneet aineet; 11) rehevöitymistä aiheuttavat aineet, erityisesti nitraatit ja fosfaatit; 12) happitasapainoon epäedullisesti vaikuttavat aineet. Virtaama Viemäröintikelpoisuuden arvioinnissa virtaama on toinen puoli totuutta vaikuttavuutta arvioitaessa (virtaama * pitoisuus = kuormitus) Voimakkaita hydraulisia piikkejä on hankala hallita puhdistamolla Voimakas virtaamavaihtelu saattaa edellyttää tasausta jo kuormittajan toimesta Virtaaman vaihtelut, syklisyys ja virtaamapiikit (esim. käyntivuorot, yöaikainen vedenkulutus, pesut) selvitetään jo liittymissopimusta tehtäessä vedenkulutuksen kokonaismäärän lisäksi Puhdistamoiden mitoituksessa on usein määritelty maksimivirtaama (Q m 3 /h) keskivirtaaman lisäksi (Q m 3 /d). 5
Orgaaninen aine Biologinen hapenkulutus (BOD 7 tai BHK 7 ) kuvaa jäteveden sisältämien orgaanisten aineiden määrää jätevedessä Teollisuusjätevesien vaikutusta / määrää voidaan seurata COD Cr analyysillä ja COD/BOD suhteella Orgaanista kuormaa tulee rajoittaa mitoituksen / hapetuskapasiteetin mukaan Puhdistamot on mitoitettu hajottamaan tietty määrä orgaanista ainesta, ylikuormitustilanteessa voi mm. esiintyä happivaikeuksia Vaihteleva orgaaninen kuorma vaikeuttaa puhdistusprosessin säätämistä ja voi aiheuttaa rihmamaisten bakteerien liikakasvua Helposti hajoavasta orgaanisesta aineesta voi saada vetoapua typenpoistoprosessiin Ravinteet (fosfori ja typpi) Runsaasti tavanomaisissa asumajätevesissä Ravinnesuhteiden muutokset voivat aiheuttaa ongelmia puhdistusprosessissa Fosfori saostetaan kemiallisesti lietteeseen ja on siten yleensä helposti poistettavissa, mutta ongelmia voivat aiheuttaa kuormitusvaihtelut ja kompleksin muodostajat Typpipitoiset jätevedet ovat ongelmallisempia, etenkin korkeat ammoniumtyppipitoisuudet Biokaasulaitosten mädättämöiden rejektivesien käsittely on viime vuosina lisääntynyt ja aiheuttanut ongelmia jätevedenpuhdistamoilla (esim. korkeat ammoniumtyppipitoisuudet) 6
Kiintoaine Kertyy viemäriputkistoihin, pumppaamoihin ja vaikeuttaa jätevesien virtaamista Lisää muodostuvan lietteen määrää Kiintoaineen hidas biologinen hajoamisnopeus voi aiheuttaa mm. lietteen laskeutumisominaisuuksien heikkenemistä Sakokaivojen ja erottimien asianmukainen kunnossapito kiinteistöillä vähentää viemäriverkkoon ajautuvan kiintoaineen määrää Kiintoaineelle käytetty yleisesti raja-arvoja välillä 300 800 mg/l Lämpötila ja ph Korkea lämpötila viemäriverkostossa nopeuttaa happea kuluttavia reaktioita ja aiheuttaa korroosiota sekä hajuhaittoja Korkea lämpötila voi vaikeuttaa myös rasvanerottimien toimintaa Voimakkaasti happamat tai emäksiset päästöt voivat lamauttaa biologisen puhdistusprosessin toiminnan Suuret vaihtelut voivat vaurioittaa viemäriputkia Ääripäät merkitseviä, joten tarkkailussa jatkuvatoimiset mittaukset (dataloggaus) ovat suositeltavia minimi- ja maksimiarvojen sekä jaksojen keston määrittämiseksi Esim. ph:n määrittäminen kokoomanäytteestä voi johtaa harhaan 7
Raskasmetallit Kertyvät pääosin lietteeseen ja haittaavat mahdollisesti lietteen jatkokäyttöä Päästölähteitä useilla teollisuuden aloilla Pysyviä yhdisteitä, mittaaminen helppoa (= raja-arvojen asettaminen helppoa), kokoomanäytteet voidaan kerätä myös yhtä vuorokautta pidemmältä jaksolta Suurilla pitoisuuksilla (kuormituksella) haittaa voi muodostua mahdollisesti myös puhdistamon vesiprosessille Esimerkiksi nikkelin, kadmiumin, kuusiarvoisen kromin ja kuparin on todettu olevan nitrifikaatiobakteereille toksisia (EC 50 -pitoisuus) jo selvästi alle 1 mg/l pitoisuuksissa (Eckenfelder 2000) Hiilivedyt: mineraaliöljyt Mineraaliöljyiksi luokitellaan yhdisteet, joissa on hiilivetyjakeita alueella C 10 C 40 Mineraaliöljyistä C 10 C 21 ovat keskiraskaita, eli polttoöljyä ja dieseliä. Jakeet C 21 C 40 ovat raskasta polttoöljyä ja voiteluöljyjä Mineraaliöljyt aiheuttavat mm. ongelmia viemäriverkostossa ja heikentävät aktiivilietteen toimintakykyä Raja-arvot mineraaliöljyille vaihtelevat välillä 50 200 mg/l Käsitteissä ollut aiemmin ristiriitaisuuksia (mineraaliöljyt, hiilivetyöljyindeksi, kokonaishiilivetypitoisuus) 8
Hiilivedyt: rasvat Lähteenä mm. elintarviketeollisuus Rasva tukkii viemäriputkia ja haittaa biologista puhdistusprosessia Rasvapitoiset jätevedet vaativat lähes aina jätevesien esikäsittelyn Rasvapitoisuuden ohje- ja raja-arvot yleensä 100 200 mg/l Rasvanerotuskaivojen oikea mitoitus, huolto ja kunnossapito mahdollistavat tehokkaan rasvan erotuksen jo syntypaikalla Hiilivedyt: Liuottimet / VOC-yhdisteet Liuottimet sisältävät helposti helposti haihtuvia hiilivetyjä, jotka aiheuttavat viemäriverkostossa työsuojeluongelmia, räjähdysvaaraa, hajuongelmia, viemärilaitteistojen syöpymistä, ja häiriöitä puhdistusprosesseissa Tyypillisen autonpesuliuottimen hiilivetyjen seoksen hiilivetyketju on C 8 C 13. VOC-yhdisteisiin kuuluvat mm. halogenoidut hiilivedyt, aromaattiset hiilivedyt ja alkoholit Kloorivapaille VOC-yhdisteille on joillakin vesilaitoksilla asetettu rajaarvo 3 mg/l Laboratorioiden VOC-määrityspaketit eroavat toisistaan (esim. alkoholit) 9
Käytössä olevia pitoisuusraja-arvoja Aine/ Ominaisuus YM HELCOM HSY Vesi Lahti Turku Vaasa Kymen Vesi Min Max Talousvesi Arseeni (As) 0,1 0,3 0,1 0,1 0,1 0,5 0,1 0,5 0,01 Elohopea (Hg) 0,01 0,05 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,05 0,001 Hopea (Ag) 0,1 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,2 Kadmium (Cd) 0,01 0,2 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,2 0,005 Kokonaiskromi (Cr) 0,5 0,5 [0,7] 1,0 0,5 1,0 1,0 0,5 0,5 1,0 Kromi VI (Cr 6+ ) 0,1 0,1 [0,2] 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,2 0,05 Kupari (Cu) 0,5 0,5 2,0 2,0 2,0 1,5 0,5 0,5 2 2,0 Lyijy (Pb) 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,01 Nikkeli (Ni) 0,5 1,0 0,5 0,5 2,0 1,0 0,5 0,5 2 0,02 Sinkki (Zn) 2,0 2,0 3,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2 3 6,5- ph 6-11 6-11 6-11 6-11 6-11 6-9 6 11 9,5 Lämpötila ( C) 40 40 40 40 40 30 30 40 Kokonaissyanidi 0,5 0,2 0,5 0,5 0,5 0,5 0,2 0,5 0,05 Rasva 150 150 150 150 150 Mineraaliöljyt/ kokonaishiilivet ypitoisuus 200 100 50 200 200 200 200 10