1/09 II V X X IC C 08 0 2 t u l u o j 08 S uur 0 2 o r e l p ku r e p Su
Sisällys Editorial Puhiksen löpinöitä Hallituksen esittely Kuplero kokkaa ICC XXVII - one way to experience it Superkuplerokisassa 2008 Suurjoulut'08: In the Eyes of a Stranger Vuona 2008 ansioituneet kuplerot ja kupleriitat In Memoriam: Mercruiser D219 Kammiolla kuiskitaan Julkaisija 3 4 5 11 12 20 24 28 30 35 PSK Kupla RY TKY / Yhdistykset PL 69, 02151 Espoo kupla@list.tky.fi http://kupla.kyla.fi tilinro: 130950-131172 Toimitus Jakub Gronicz Taitto Mikko Rasa Painopaikka Multiprint, Espoo Painos 320 kpl ISSN 0780-9344 2
Editorial Text: Jakub Gronicz Hi Kupla People, The Illu Editorial Team proudly presents the first issue of Kupla Illustrated 2009. In this issue you will find information mostly about the events that were held during the winter. The water was frozen but the Kupla spirit was hot as fire. Many of us have shown that during the memorable, traditional winter events ICC and Suurjoulut. Feature articles on these follow. The winter was also time to say goodbye to the heart of Hinkki. Tribute to it along with some reflections on the proper use of the engine so that it lasts for decades can also be found inside this issue. Due to a very special birthday, this is an important year for the club. This will reflect on the materials presented in the Kupla Illustrated throughout the year. For now let's focus on the memories of winter fun that we had and make plans for the warmer days to come. Stay tuned, Jakub 3
Puhiksen löpinöitä Teksti: Ville Järvinen Hei, Kuplan 30-vuotis juhlavuosi on pyörähtänyt käyntiin.. Kun katsoo taaksepäin mitä kaikkea Kuplassa on vuosien saatossa saatu aikaa, ei voi kuin mielenkiinnolla odottaa mitä kaikkea jatkossa tulemme saamaankaan aikaan. Itse juhlavuoden järjestelyt ovat olleet suunnitteluvaiheessa mutta kevään kuluessa järjestelyt alkavat edetä toteutukseen kannattaa pysyä kuulolla. Talvi on aina tyypillisesti vähemmän aktiivista aikaa sukellustoiminnan osalta kuin kesä. Tänä vuonna ainakaan sää ei ole ollut esteenä jääsukellukselle, jota innokkaimmat ovat pariinkin otteeseen käyneet kokeilemassa. Pääsiäisleiri on vielä edessä, joten sukellustoiminnan osalta talvi näyttäisi menevän hyvin perinteisellä tavalla. Kalustopuolella hihat ovat sen sijaan heiluneet ahkerasti. Hinkin uusi kone on jo tilattu ja ennen kaikkea vanhasta on myös päästy eroon. Jos projekti etenee suunnitelmien mukaan, uusi kone on asennettu paikalleen kun luet tätä kirjoitusta. Kammiota on uudistettu ja klubipuolella on saatu uusia kaappeja ja hyllyjä. Kammiolle on hankittu myös uusia työkalua ja rikkoutuneet on vaihdettu ehjiin. Näiden lisäksi työn alla on useita pienempiä sekä isompia hankkeita, joista kuuluu lisää kevään kuluessa. Kaikki tämä vaati tekijöitä, mystinen organisaatio nimeltä Kupla ei ole saanut tätä aikaan vaan me kuplalaiset. Kaikkien työpanos on arvokasta eikä omaa osaamistaan kannata missään tapauksessa aliarvioida. Yhdessä tekemällä me pystymme saamaan aikaan uskomattomiakin asioita, jos vain halua ja tahtoa löytyy. Ei muuta kuin rohkeasti ja aktiivistesti mukaan toimintaan. Ville 4
Hallituksen esittely 1. 2. 3. 4. Nimesi ja nykyinen roolisi hallituksessa? Sukelluskokemus? Aikaisempi toiminta Kuplassa? Mitä sukeltaminen merkitsee sinulle? Miksi laitesukellus eikä vaikkapa shakki? 5. Kuinka odotat Kuplan kehittyvän hallituskautesi aikana? 6. Mitkä ovat tavoitteesi sukeltamisessa? 1. Ville Järvinen, puheenjohtaja 2. 350+ sukellusta Suomessa ja ympäri maailmaa. P3-, P2, P1- ja N1-kurssit. 3. Sihteeri 2008, tiedottaja 2007 4. Sukeltaminen on minulle enemmän kuin pelkästään uimista painottomassa tilassa kiehtovassa, eksoottisessa ja välillä jännittävässä vedenalaisessa maailmassa. Sukellustoiminnan ympärille nivoutuu niin paljon kaikkea muuta toimintaa - veneilyä, retkeilyä, matkustamista, valokuvaamista, kavereita, rakentelua. 5. Saatetaan loppuun isot kalustoinvestoinnit, jonka jälkeen aikaa ja energiaa jää myös muun toiminnan kehittämiseen. Perinteet ovat arvokkaita mutta kaikkea ei ole järkevää tehdä samalla tavalla kuin aikaisemmin. 6. Päästä sukeltamaan mielenkiintoisissa paikoissa Suomessa ja maailmalla. 5
1. Nora Westenius, varapuheenjohtaja 2. Aloin sukeltaa -02, dyykkejä n. 500, tuoreimmat kurssit GUE Tech 1 viime vuonna ja Cave 2 tänä vuonna. 3. Olen toiminut Kuplassa kammiovastaavana, sihteerinä, tekkivastaavana, sekä viimeiset pari vuotta varapuhiksena. Viime vuonna tuli voitto Superkupleriittaskabassa. 4. Tykkään sukeltaa, koska veden alla on kiva ja saarissa kaunista. Tekki- ja luolatouhut sekä kouluttaminen tuovat harrastukseen uutta maustetta. 5. Toivon vuoden tuovan monta innokasta uutta harrastajaa ja vanhaa konkaria toiminnan pariin. Hinkin koneen uusinta helpottaa sukellustoimintaa ja toivottavasti näkyy sukellusmäärissä. Vuosijuhlissa tavataan aktiiveja vuosien takaa! 6. Haluan oppia sukeltamaan paremmin, jotta sukeltaminen olisi mahdollisimman helppoa. Koska laiskuuttani mieluummin nautin maisemista kuin räplään kamojani, tykkään käydä kursseja ja treenailla juttuja. 1. Ian Leiman, sihteeri 2. Sukelluksia takana nyt reilut 200, aloitin laitesukeltamisen 2006. 4. Sukeltaessa pääsee todella tehokkaasti irti arjesta kiehtovaan vedenlaiseen maailmaan. Eniten tykkään sukeltaa trooppisissa vesissä, katsella ja valokuvata värikkäitä kaloja ja koralleja. Suomessa sukeltaminen on hyvää harjoitusta ja omalla tavallaan mielenkiintoista. 5. Tänä vuonna toivottavasti saamme 6
kehitettyä jäsenrekisterin hallinnan nykyistä näppärämmäksi. 6. Tänä vuonna suorituksessa on lähikouluttajakurssi. 1. Mikko Kyrö, sukellusmestari 2. 3 vuotta, sukelluksia reilu sata 3. jäsenenä vuodesta 2006, tempausvastaava 2007 ja 2008 kurssit: LSPK 06, LSJK 06, N1 06, rescue 08 4. Sukeltaminen on minulle mielekäs tapa saada ajatukset pois arkisesta aherruksesta ja pinnan alla koettava kolmiulotteinen maailma jaksaa kiehtoa kerta toisensa jälkeen. Sukeltamiseen on vaikea kyllästyä, sillä se on erittäin monipuolinen harrastus, eikä kahta samanlaista dyykkiä tule koskaan. 5. Kuplan kalusto on kehittynyt viime vuosina merkittävästi. Tämä kehitys jatkuu myös tänä vuonna. Sukellustoiminnassa pidetään kiinni toimivasta sukellusturvallisuuskulttuurista ja leiritoimintaa kehitetään tänäkin vuonna vastaamaan jäsenistön toiveita. 6. Lyhyesti ja ytimekkäästi: rentoutuminen, itsensä kehittäminen ja itselle uusien kohteiden tutkiminen. 1. Jouni Leppäkases, tiedottaja 2. 231 sukellusta. 3. Kuplassa vuodesta 1999. Perushangaround. Rahis -07 ja -08. 4. Sukellus on hieno painottomuuden tunne ja mukavaa ajanviettoa merellä kivassa jengissä. Veden alta löytyy upeaa ruostunutta rautaa ja se yksi kala Parkin piipun juurelta. Hylkeitä siellä ei ikinä näy (prkl) vaikka jot7
kut sellaista väittävätkin. Kysymyksessä viitattiin shakkiin jossa ei sinänsä ole mitään vikaa mutta muun kuin pikapelin pelaamisessa veden alla saattaa syntyä harmillisia aikarajoitteita. Esim. perustuplilla 10 metrin peliä varten kannattaa shakkikello asettaa mielellään alle kahteen tuntiin tai voi kuningas kaatua oikeasti. 5. Kehitetään vähän prosesseja... 6. Tavoitteet on korkealla, tai aika syvällä, mutta silleen sopivasti. Kiven sisäpuoli joskus houkuttaa mutta saapa nähdä. 1. Sirpa Törrönen, uppopallovastaava 2. Ei kokemusta laitesukelluksesta. 3. Liityin kuplaan usea vuosi sitten, jotta pääsisin pelaamaan uppopalloa kuplan vuoroille. 4. Veden alla on pallo. Sen perässä on kiva uida. 5. Odotukseni eivät ole suuret. Pidetään putiikki pystyssä. 6. Tavoitteena mahtua mukaan naisten maajoukkueeseen vielä seuraaviin MM-kilpailuihin. 1. Ville Vaajakallio, rahastonhoitaja 2. Olen sukeltanut kaksi ja puoli vuotta moninaisissa olosuhteissa: Suomessa enimmäkseen hylyillä, mutta myös Jyrängönvirrassa sekä Ojamon ja Kaatilan kaivoksissa. Lisäksi olen tehnyt sukellusreissuja Thaimaahan, Punaiselle merelle ja Meksikoon ja olen juuri lähdössä Malesiaan parin viikon matkalle. Olen Padi-koulukunnan kasvatti ja toivonkin olevani elävä todiste että CMAS:sin ulkopuolellakin on elämää;) Luokitukseni tällä hetkellä on PADI Rescue Diver ja olen puolessa välissä DiveMaster-kurssia. Kesän ohjelmaan sisältyy myös tekkipuolen suunnitelmia. 3. Tein peruskurssin Thaimaassa, Koh Taon saarella, josta palattuani liityin kuplaan pitkälti Närän myyntipuheen perusteella. Ensim8
mäinen kausi valitettavasti meni pitkälti ohi nilkan hajottua kiipeilyonnettomuudessa juuri kesän kynnyksellä. Heti kun kipsistä pääsin aloin ahkerasti käydä Kuplan iltakeikoilla. Utön leiri tuli tutuksi viime kesänä ja tänä kesänä olisikin tarkoitus budjetoida enemmän aikaa leirielämään. Parilla talkookeikalla on tullut käytyä mm. metsästämässä kadonneita silmälaseja huvivenesataman laiturin alta, olosuhteissa joissa näkyvyys mitataan millimetreissä... 4. Sukellus on minulle hyvin meditatiivinen kokemus. Päivätyöni on hyvin aikatauluintensiivistä ja vaatii henkisiä resursseja. Tarvittaessa työaika otetaan pois yöunista ja viikonlopuista ja työt tuppaavat väkisinkin seuraamaan ajatuksissa kotiin. Sukelluksen aikana työstressi kuitenkin liukenee taianomaisesti pois. Kun wingi tyhjenee ja pää vaipuu veden alle, tuntuu kuin arkiset huolet pakenisivat uloshengitetyn kuplaryöpyn mukana. 5. Tämä kausi Kuplan toiminnassa on taloudellisesti haasteellinen. Kupla tekee suuria investointeja nykyhistorian pahimman matalasuhdanteen jyllätessä talouselämässä. Hinkkiin hankitaan uusi kone sekä kaiku ja veneitä muutenkin perushuolletaan. Kammiolla sekä klubi- että sukepuolta rempataan uuteen uskoon. Nämä ja lukuisat pienemmät investoinnit ovat tuiki tarpeellisia niin Kuplan sukellustoiminnan kuin muidenkin aktiviteettien kannalta. Uskon, että kauden päättyessä Kupla on sekä kalustonsa että tilojensakin puolesta erinomaisessa toimintakunnossa. 6. Aikomukseni on kehittyä sukeltajana niin taitojen kuin kokemuksienkin puolesta. Olen käynyt ja tulen käymään useita kursseja ja pyrin sukeltamaan monissa erityyppisissä olosuhteissa. Vaikka pyrinkin pikkuhiljaa venyttämään mukavuuskynnystäni yhä vaativampiin dyykkeihin, haluan tehdä sen turvallisuus edellä. 9
10
Kuplero kokkaa Teksti: Netta Lampi Kuva: Pipsa Hellemaa Katkara puhu 'm meri keitto (20 annosta) 1. Valmista 10 pussia Knorr katkarapuhummerikeittoa ohjeen mukaan. 2. Lisää 2 paahdettua pilkottua sipulia. 3. Kaada lasillinen valkoviiniä ja juo se. 4. Mittaa 3 dl valkoviiniä ja kaada se keittoon. 5. Lisää keittoon 5 dl kermaa samalla kun juot toista lasillista valkoviiniä. 6. Muutama minuutti ennen keiton pöytään kantamista lisää 500 g sulatettuja katkarapuja. Tarjoile hyvän valkoviinin ja tuoreen patongin kanssa hyville ystäville. 11
ICC XXVII - one way to experience it Text: Sonja Sahlsten Photos: Teemu Jaakkola, Tommy Mattila This year's International Cable Conference was already 27th in a row. To celebrate this milestone four impatient Kupleros decided to start their ICC a couple of days in advance. On a murky Tuesday night in the middle of January these brave Kupleros began their trip across the unknown Jummi Jammi sjön to finally meet their honourable conference guests from Norway. The cruise back Finland included drinking "Holy Divers" and "Parkin mönjä", dancing Norwegian swing and swimming in the pool wearing the striped Kupla swimsuits (or less attractive borat swimsuit if you had happened to forget yours home) and playing a lot of cabin rose, of course. We also aroused a lot of attention among the other cruisers with our suits and the Blues Brothers music suitcase. There was also this older Finnish lady who was so enchanted of the Norwegian men that she literally knocked one of them down on the corridor floor and just squeezed herself in to his mouth? But as you know what happens in Norway (or Jummi Jammi sjön) stays in Norway so we'd better just proceed with the story. 12
En sår i hånden er bedre enn ni The first event on Thursday was ice skating in Helsinki Icepark, right next to the Central Railway Station. Unfortunately some of us weren't allowed to skate at all - and also the ones who managed to get on the ice were pretty soon ousted because they were too brisk and playful. So instead of ice skating we spent the afternoon in a bar - until we were ousted from it too. At this point of the day it was time to move on. This year we didn't spend the Thursday night in Kalle, as usual, but left the city and headed for the dark forests in the deepest Sipoo. There, in the architecture students' cottage Maja, we spent a very traditional Finnish cottage night with good food, drinking songs, beer and sauna. The cottage night was definitely a genuine experience with all the problems with first of all even finding Maja in the middle of the forest and then warming the house with wood - and only with wood. And we never managed to get the lights work in the 13
dry house but luckily some one had left some candles in Maja. No matter what the night in Maja was successful because no-one got lost in the forest, drowned in the lake or fell over the stove in the sauna. Although one of our guests still succeeded to burn his hand on the fireplace and got a blister as big as a golf ball in the middle of his palm. Har vi kommit hit for å snakke eller for å drikke? On Friday afternoon we visited Triga nuclear reactor in Otaniemi. In Triga we also shot the traditional group photo - after the personnel had first confiscated the very same camera because it had been taken without permission inside the reactor. After that we had an excursion to Nokia Siemens Networks and got to know their business - and their sauna in Karaportti office. Service was excellent but still I was feeling surprisingly tired. Well, it was already my fourth day partying in a row. Somehow even that night took an upward trend and soon we were already sitting in taxi on our way to Helsinki city center. Our destination in the city was Apollo 14
Live club but before entering the club we had a quick snack in the nearest McDonalds. And once again we were ousted. Apollo was full of divers in Blues Brothers suits. Even many older members of Kupla had arrived there because they wanted to take part in at least one event on this ICC too. You could come across Kupleros with more than 15 different ICC badges pinned on their chest. The dance floor was full of broken glass and our tables were full of empty glasses so the party must have been good. And a rumour has it that the new leaders of Kupla and DG also delivered their experiences - and not only verbally. Anyhow, at some point of the night we just couldn't resist the rattling of the rose bowl anymore and headed for Otaniemi to continue the party in Kammio. Blir du med meg til Kumpula? After Friday's party I woke up to a peaceful and beautiful Saturday morning. Also the Norwegians - staying right next to my place - got a nice awakening as I appeared to their accommodation with a bottle of sparkling wine. As the first glasses were empty we all felt we 15
were ready for yet another conference day - until we found out that three Norwegians were missing. Two of the missing Norwegians were easily located by phone. One had found his way to bed with some Finnish girl in Kumpula and the other one had ended up sleeping on the sofa somewhere in the Eastern parts of Helsinki. But the third one seemed to be missing for real. We searched him near and far the neighbouring area but there was no sign of him. We were really starting to get worried. In addition to his mobile phone he had even left his coat to the accommodation and it was at least 5 Celsius degrees outside. Finally we decided to call the police. As we were just giving the details of the missing person some one noticed a familiarlooking black hat approaching Kammio. It was our lost hero with a girl under his arm. We hastily apologized for a false alarm and left to the bus which was already waiting for us on the street ready to take us to Flamingo Spa. Kortene gir, kortene tar... Flamingo Spa was a new experience for both Finns and Norwegians but we soon found all the best spots there: the perfectly round diving pool with several diving platforms and the so-called villi virta and the bar of course. Villi virta in Flamingo Spa wasn't as good as the one in Serena though because it was simply impossible to block it. 16
After Flamingo Spa - and some relaxing rounds of sparkling wine rose - it was time to start the traditional Rantsu-party. In Rantsu we enjoyed some heavenly good naistenkaato-salaatti and dessert, distributed distinction to those Norwegians who were for the third time in Finland, Dykkergruppa gave a big calendar with Norwegian underwater rugby players as a present to Kupla, and the Finlandsansvarlig passed his responsibilities along with the ribbon on new shoulders. Someone had even managed to cut a hole in the ice in front of Rantsu so this year we were able bathe in the sea in addition to the DIY hot tub. Round mid-night it was time for the most waited event of the whole ICC - the Nordisk Mesterskap i Rosespilling. This year the rules had been tightened because last year the game never ended and no champion could be found. The strict rules worked well and soon there were only two players left, Hannu from Finland and Kristian from Norway. These two tussled over first place until Kristian was literally the last man standing in the game. 17
Final finishing Suddenly it was Sunday and the conference was just about to end. Despite that - or precisely just because of that - the nordisk samarbete continued strongly even on Sunday. We were having a relaxing brunch in Kammio when one of Friday night's heroes announced that he had already packed his stuff and was just about to take a taxi by himself and that he would join the others straight on the airport later in the evening. Namely he had been invited to have a cup of coffee in Kumpula. And that was an offer no man could reject. Nordisk Mesterskap i Rosespilling - Resultat 1. 2. 3. 4. Kristian Hannu Gaute Sonja Vi gratulerer Kristian med 1. plass i Nordisk Rosemesterskap! 18
19
Superkuplerokisassa 2008 Teksti: Hannu Mäki Kuvat: Pipsa Hellemaa Perjantaina 24. lokakuuta 2008 tupsahti seuraavanlainen sähköposti Maijalta: Hei te voimakkaat, älykkäät, kauniit ja muutenkin ylivoimaisen upeat kuplalaiset... Pidemmälle luettuani totesin kyseessä olevan kilpailukutsu Superkuplerokisaan. Superkuplerokisa? Mikä se on? Seuraavina päivinä kyselin muilta, mikä se on, ja mistä siinä kisataan. Vastaukset kuuluivat että: Se on Superkuplerokisa! Todella tyhjentävää. Lisäksi kutsussa ilmoitettiin varusteiksi perusvälineet, kisa-asu sekä saunakamat. Ensimmäisen ja viimeisen osasin iteroida, mutta minkälainen mahtaa olla kisa-asu? Rakkailta kanssakerholaisilta sain tutun laadukkaita vastauksia tähänkin, tyyliin: Siitä saa pisteitä. Kisat järjestettiin 14.11., joten aikaa kasvattaa epävarmuuttaan oli täsmälleen 3 viikkoa. Mietin kuumeisesti, kehtaanko osallistua. Mieltä rauhoittavasti kaikki siihen mennessä ilmoittautuneet olivat jonkun vuoden ex-superkupleroita tai -riittoja. Puntaroin asioita ja ollessani uusi naama Kuplassa, mietin että eihän tässä ole muuta menetettävää kuin tulevaisuus, joten mukaan vaan. Nimi ilmolistaan ja loppuun kainosti kommentti: MÄ HAKKAAN TEIJÄT KAIKKI! Mikon vehje tutuissa käsissä. Mikolla on Itse kisa pidettiin JMT3 katto- tuollainen aika lyhyt, mutta sitäkin saunalla. Kisaan kuului niin paksumpi. Omassani on mittaa n. 110 cm, mutta paksuutta vain 2,5 cm. 20
Lähtöviivalla valmistaudutaan. Vasemmalta: Jani tohkeissaan. Oliko mulla kiikarit? Nora meditoi. Mikko meinaa jo mennä. Antti arpoo suuntaa. Mailiina erehtynyt lajista (nyt ei olla mäkihyppykisoissa eikä V-tyyliä tarvita). Pipsa ja taikaviitta. Tommyä kusettaa. kirjallisia, kuvallisia kuin voimallisiakin suoritteita. Vaikuttavin osa taisi olla kuitenkin se kaikki muu, joka ei kuulunut mihinkään edellä mainituista. Kirjallisiin oli valittu sellaisia kysymyksiä, joista minulla ei ollut hajuakaan. Kuvallisessa osuudessa piti kehittää uusi Kupla-tuote. Tässä jouduin ihmettelemään muiden mielikuvitusta. Loistavia ideoita, ja vieläpä ihan toteuttamiskelpoisia. Mieleeni painui etenkin Kupla-kalsarit! Voimallisiin osuuksiin kuului ainakin Kupla-juoksu, ruusu, snorkkelin tyhjennys sisäänpäin sekä tuomarien lahjonta. Oli siis aika vetää varusteet päälle. Olin valinnut asusteeni sillä ajatuksella, että pisteitähän ne ovat säälipisteetkin. Jo pukuhuoneessa kuitenkin itsetuntoni kohosi kun Mikko A. katseli kadehtien vehjettäni ja totesi: Jumalauta sul on pitkä! Tolla pääsee syvälle. Heti tuli kuitenkin huomattua että pitkä ei ole ihan aina toimiva - vaikea pitää pystyssä ja tuppaa nyrjähtämään tyvestä. 21
Kuplajuoksu suoritettiin ulkona hyisessä säässä. Tarkoituksena oli edetä Kammiolta ylämäkeen aina JMT3A:n ovelle asti. Tässä lajissa Nora ryösti pisteet itselleen. Eteneminen oli ehkä marginaalista - kuin kala kuivalla maalla (paitsi että maa oli märkä ja Nora kuin delfiini) - mutta tinkimättömän tyylikästä kuitenkin. Ruusun jälkeen blowjob. Tarkemmin määriteltyjen lajien loputtua jäljellä oli vielä runsaasti ruusua ja lahjontaa. Mieli oli mitä mainioin, koska kisa oli kuitenkin muuta kuin osasi arvata. Totuuden hetki koitti sitten Suurjouluissa. Jännityksellä odotin, ketkä nimitetään. Ja JES! Olo oli kuin siinä Maijan kisakutsupostissa: voimakas, älykäs, kaunis ja muutenkin ylivoimaisen upea SUPERKUPLERO! Kiitokset Maijalle ja Joonakselle järjestelyistä ja hyvistä arvosteluista. Kiitokset myös muille osallistujille ja Noralle onnittelut. Itse olen jo valmiiksi onnessani :) Superkuplero 2008 22
Nora leijuu. Leijuisin minäkin jos ois just... Ruusu jatkuu kammiolla. Miks Villellä on keltainen kieli?? 23
Suurjoulut'08: In the Eyes of a Stranger Text: Jakub Gronicz Photos: Nora Westenius First encounter "Come to the party!" they said. "It'll be fun!" they said. So there I was, just some final preparations, a bottle of 'High Voltage Universal Translator' - check. OK, ready to go. The whole thing started a couple of days earlier when I was bugging Kupla officials what should be done to join the club. Then I learned about the yearly Christmas party - Suurjoulut. Not knowing too much about the habits of Kupla, it was a bit hard to predict what could happen that night. Frankly speaking, even on my way to Otaniemi I still had some mixed feelings about it. I bet you know what it's like.. Sometimes when it's least expected, the event turns out to be definitely worth remembering - and this was one of them. After arriving to the vicinity of Rantsu, music could be heard. Jolly laughter was coming out of the building definitely a good sign. Upon entrance I met a group of people, smoking, chatting, nothing out of the ordinary. Except.. one person instantly drew my attention. Wearing a suit, a top-hat and a cape, he reminded of an wizard or some old school villain. On the back he had the name 'MAKKO' written in gold. 24
'Heck, I must be at the wrong place' was my first thought. However I decided to give it a shot. After approaching the group and greeting with them I soon found out that this was it - Kupla's Christmas party. Finally I found myself in a place full of Kupleros and Kuplerittas, most of whom I had never met before. There were some familiar faces, whose presence helped to relax a bit. Upon entrance a big sign saying: 'Welcome to Havana' seemed to promise the party to be a hot one and well, that's how it was. Though you could not feel the sand under your feet the climate in Rantsu was tropical. People dressed in flower-patterned shorts, sombreros, swimsuits and such alike gave the impression that indeed you landed on a warm beach somewhere in the Caribbean, another world. None of the cold that crept outside was allowed to get in. There was only place for party. What is actually going on here? As I got there, the event seemed to have been already in progress for quite a while. What struck me first, all this was not just about sitting around. There was more to it and it seemed to have been thoroughly 25
prepared. Even though I only understood bits and pieces, it didn't prevent from having a good time. There were Cabaret dancers, Gentlemen With Big Mustache and various other performances. Distinct members got rewarded, but what for - I have learned some time after. Some titles like Superkuplero and Superkupleriitta were kind of self-explanatory. The name of others in addition to the titles they were honored with is put together in a list. Baptism of fire a.k.a. kiss from a Rose At some point of the evening, all the club newbies were summoned to a small room next to where the main program took place. It was time to separate the men from the boys. After short briefing from the elders, just a couple of deep breaths of some gas with slight helium aftertaste and.. action! Introducing oneself in soprano could make you feel as being in the middle of a stand-up show. Joyful laughter was coming out of the audience. Everything went pretty smoothly. After short presentations of each new member, oath of allegiance 26
was performed. To show our appreciation for such a warm welcome in the circle of Kupleros and Kuplerittas all fresh members performed a short cancan dance. The final, and one of the crucial, points of "Kupla-kaste" was the introduction to the rules of Ruusu. For one cannot be a true Kuplero without skillful performance in this game. This concluded the unofficial part of the evening. What followed was a constant feast of music and dance (on tables as well), Ruusu, laughter and happiness. A vortex of fun that drew in everyone present. Never know when morning strikes As often happens when having a good time, the morning came definitely too early. On the way home my head was full of thoughts, most of them with Ruusu-flavor all over. All in all the invaluable memories gained throughout the entire event will stay months after the winter's gone, longing for the next Suurjoulut to come. 27
Vuonna 2008 ansioituneet kuplerot ja kupleriitat Suurjouluissa palkitut Kuplan pysty: Jani Lehmuskoski Monivuotisesta aktiivisesta hallituksen ulkopuolisesta työstä, mm. kompuroiden parissa Kuplan kori: Anu Nurmi Kuplaa SM-sarjapeleissäkin edustanut pitkän linjan uppopalloilijatar Kuplan kypärä: Sonja Sahlsten Eniten Kupla-sukelluksia vuoden aikana kerännyt sukeltaja Orvokki: Netta Lampi Orvokki on ihana, ystävällinen, avoin ja huolehtivainen. 28
Makko: Teemu Ojalehto Makko on makko. Superkuplero: Hannu Mäki Superkupleriitta: Nora Westenius 14.11.2008 järjestetyn Superkuplerokisan kiistattomat voittajat Utön leirillä palkitut Mr. Utö: Tomi Salo Ahkera Utön leirien kävijä ja ikuistaja Puinen kaasukahva: Joonas Arponen, Jani Lehmuskoski ja Lauri Näreneva Victoryn aika-ajoissakin innokkaasti skoottereitaan pärisyttäneet prätkähiiret Urmas Kuplero -mitali, Kupla-sukeltaja ja Ropelipalkinto jäivät tänä(kin) vuonna jakamatta. 29
In Memoriam: Mercruiser D219 Teksti: Teemu Ojalehto Kuvat: Mikko Rasa, Jakub Gronicz Kuplan ensimmäinen dieselsisäperämoottori on poistunut keskuudestamme täysin palvelleena. Moottori hankittiin käytettynä Hinkkiin vuonna 2001. Alun perin moottori oli kotoisin Tiiskeristä, josta se oli vaihdettu alitehoisena pois noin 700 tunnin käytön jälkeen. Alkuun moottoriin suhtauduttiin suurella kunnioituksella olihan se yhdessä Hinkin kanssa Kuplan kaikkien aikojen suurin investointi. Hinkin käyttöön tuli tarkat ohjeet siitä, mitä kipparin tuli ennen koneen käynnistämistä tarkastaa, ja miten moottorin annettiin ensin mm. lämmitä ennen kuin kaikki 165 hevosta päästetään laitumille. Tämä oli ennenkuulumatonta, koska aikaisempien venemoottorien kanssa oli totuttu siihen, että kone käynnistetään starttisprayn avulla ja hanat kaakkoon saman tien. Usein ulkoperämoottorien ainoana alkutarkastuksena oli se, että saadaanko moottori käyntiin. 30
Vuoden 2008 syksyllä moottori oli erittäin väsynyt. Päivästä riippuen se kuljetti Hinkkiä eteenpäin niukasti plaanaten tai vahvasti kyntäen. Lisäksi moottorin lämmöt nousivat kuormattuna helposti ja jäähdytysnestettä ja öljyä katosi säännöllisin väliajoin. Loppusyksystä päätettiin irrottaa kone Hinkistä ja tarkistaa koneen kunto kuivalla maalla. Tarkoituksena oli selvittää, minne suurin osa tehoista oli kadonnut, ja miten ne saisi vielä takaisin. Taustatietona oli se, että moottorille löytyisi helposti kokeneita korjaajia, koska moottoripajoilla Mercruiser D219 on rakas (vihattu) vakiovieras. Ruumiinavaus ja hautaaminen Syksyn 2008 pimeinä iltoina moottori raahattiin Barbara-halliin ja moottorin tutkiminen aloitettiin. Ensimmäiseksi moottorille suoritettiin ohivirtamittaus, jonka perusteella näytti, että koneesta voisi saada vielä korjaamalla toimivan pelin. Moottoria purettiin enemmän, jolloin kokonaiskuva väsyneestä ja rikkoutuneesta moottorista selvisi. Moottorin kannessa huomattiin silmillä nähtäviä 31
halkeamia venttiilien välissä. Myös muutamissa männissä oli selviä halkeamisen merkkejä. Öljyä löytyi mm. turbosta ja imusarjoista sekä monista muista paikoista, joissa sitä ei olisi pitänyt olla. Jäähdytysjärjestelmää ei tutkittu tarkemmin, mutta pintapuolisten havaintojen perusteella putkistoissa ja lämmönvaihtimissa oli erinäköistä ruostetta ja tukkeuman aiheuttajaa. Moottorin lähemmän tarkastelun johtopäätöksenä oli se, että moottorin korjaaminen ei tullut kysymykseen. Korjaaminen olisi ollut erittäin kallista, lopputulos olisi ollut epävarma ja moottori oli alitehoinen Hinkkiin. Lisäksi venevastaavien päiväuniin tuli mielikuvia uuden dieselmoottoritekniikan moottoreista, jotka käydessään kehräävät kuin kissat, vastaavat kaasukahvan käskyihin välittömästi ja ovat kevyitä sekä tehokkaita. Miten rikotaan merimoottori alle 2500 tunnin käytöllä? Tyypillisesti matalaviritteiset dieselmoottorit kestävät käytössä tuhansia tunteja ja kymmeniä vuosia. Lisävuosia moottorille saadaan, mikäli sitä huolletaan ja käytetään asianmukaisesti. Huoltamiseksi riittää valmistajan huolto-ohjelman seuraaminen, joka pitää sisällään vuosittain mm. öljyn, öljysuodattimien ja vesipumpun kumipyörän vaihdon. Vähän harvemmin pestään lämmönvaihtimia, vaihdetaan hihnoja ja tehdään muita isompia huoltoja. Mercruiseria huollettiin säännöllisesti ohjeiden mukaisesti, joten ainakaan puutteellisella huollolla ei voida perustella koneen varsin lyhyttä elinkaarta. Tällöin herää kysymys siitä, onko moottoria kohdeltu asianmukaisesti, kun se kelpaa alle 2500 tunnin jälkeen vain varaosiksi tai poijun painoksi. Jotta venemoottori kestäisi sille suunnitellun käyttöiän, tulee sitä käyttää valmistajan suositusten mukaan. Valmistajat antavat koneelle kierroslukualueen, jolla konetta voi rasittaa pitkäkestoisesti matka-ajossa. Tyypillisesti kierrosalue on noin 70-90% koneen maksimikierroksista. Tämän lisäksi valmistaja antaa ohjearvot siitä, minkälaisia öljyn ja 32
jäähdytysnesteen lämpötilojen tulee olla, jotta konetta voi kuormittaa enemmän. Mikäli konetta ajetaan kaasukahva kaakossa tai nesteiden lämpötiloista ei välitetä, koneen käyttöikä laskee dramaattisesti. Osa hevosista karkaa ennenaikaisesti, jos konetta piiskaa liian kovakouraisesti. Esimerkkejä asianmukaisesta ja asiattomasta Hinkin käytöstä Väärä toimintatapa: Olemme siirtymässä perjantai-iltana leirisaareen. Kaikkien 12 henkilön sukellus- ja leirikamat pakataan Hinkkiin, kun näyttävät hyvin mahtuvan siihen. Tämän lisäksi kaikki tulevat vielä kyytiin, osa makaa varusteiden päällä ja toiset istuvat Hinkin perätuhdolla, kun muualle ei mahdu. Kone käynnistetään ja kaasukahva painetaan ohjauspulpettiin kiinni saman tien. Tämän jälkeen alkaa ihmettely siitä, miksi emme hyppää plaaniin, ja mihin koneen tehot ovat oikein hävinneet. Matkavauhti on 8,5 solmua, kone syö dieseliä noin 60 l/h, öljyn lämpötila nousee tappiin ja vene kyntää mereen vahvan jäljen. Matka-aika on 45 33
minuuttia ja kone huutaa hoosiannaa. Oikea toimintatapa: Pakkaamme Hinkkiä koneen käydessä. Veneeseen tulee kuusi henkilöä varusteineen. Lähdemme laiturista hiljalleen eteenpäin odottaen moottorin lämpöjen nousemista. Lämpöjen noustessa suositusarvoihin lisäämme kaasua siten, että Hinkki kulkee mukavasti plaanissa. Kierroksia koneessa on vain noin 80% maksimiarvoista. Matkavauhti on 23 solmua, kone syö dieseliä noin 30 l/h ja matka-aika on alle 15 minuuttia. Hinkki on hyvin ohjattavissa ja sillä on turvallista ja tyylikästä ajaa. Väärä toimintatapa: Utössä on peilityyni keli ja aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta lämpötilan ollessa 25 C. Park Victoryn sukellukselle on ilmoittautunut 12 sukeltajaa. Kaikki sukeltajat raahaavat tuplapullonsa ja skootterinsa veneeseen. Lähdemme liikkeelle Sundskäristä. Koneesta otetaan kaikki tehot irti ja yritetään saada venettä liukumaan viimeiseen saakka. Poijuun kiinnittyessä kone sammutetaan välittömästi. Matkavauhti on noin 10 solmua. Oikea toimintatapa: Sukeltaja painavat varusteineen paljon, mutta kuitenkin vähemmän kuin veneen kantokyky. Venettä ei edes yritetä saada liukumaan eikä moottoria rasiteta täydellä teholla. Matkavauhti on 7 solmua ja kierroksia on 1500 rpm. Kohteelle kiinnittyessä konetta käytetään tyhjäkäynnillä ja moottoritilaa tuuletellaan, jotta moottorin lämmöt laskisivat hallitusti. Toivottavasti vuonna 2024 voimme lukea Illusta miten Steyr MO256H45 moottori on vaihdettu 6000 käyttötunnin jälkeen polttokennoilla toimivaan hybridimoottoriin. Steyrin moottori on pitkäikäinen, mikäli sitä huolletaan ja käytetään asianmukaisesti. Steyr toimii nyt jo biopolttoaineilla (rypsiöljyn metyyliesteri) ja siihen on saatavilla lisävarusteena hybridipropulsiojärjestelmä. Steyristä kerrotaan enemmän seuraavassa Illussa: Kuinka ajan Hinkillä siten, että menetän kalsarini? 34
Kammiolla kuiskitaan...... että eräät kuplalaiset ovat vanhentuneet sen verran kovaa tahtia, että opiskelija-asunnosta muutettiin suoraan senioritaloon.... että eräs nimeltä mainitsematon uppopallovastaava on lyönyt hynttyyt yhteen torvensoittajansa kanssa, joka löytyi eräistä prenorja?bileistä.... että puheenjohtajat lähensivät DG:n ja Kuplan suhteita.... että kuplalaiset kävivät valloittamassa maailmaa lännessä ja idässä vuoden vaihteen tienoilla. Mahdollisia todisteita kulttuurivaihdosta ei kommentoida.... että seuramme menetti aktiivisen sukeltajan ja AD:n harrastajan Australian lämpimimmille vesille ja pimeämpiin luoliin.... että putkiremontti Tapiolassa aiheutti erään suhteen pikaisen syvenemisen ja muuton Perkkaalle.... että suurjoulujen jälkeen aika monen kupleriitan vaatteista löytyi suuria summia rahaa.... että norskit olivat tavallista innokkaampia katoamaan kupleriittojen suureksi harmiksi seuran ulkopuolisten naisten matkaan. Lopuksi lienee syytä todeta erään kuuluisan kuplalaisen ajattelijan sanoin: Jos Kammion pöydät osaisivat puhua... 35