Hangon kaupunki Hagapuiston koulu, teknisen työn luokat Sisäilmamittaukset 02-04/2015 Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF)
2/6 1. Yleistiedot Kohde Hangon kaupunki Hagapuiston koulu, Teknisen työn luokat Hanko Tilaaja Bengt Lindholm Hangon kaupunki, Talopäällikkö Puh. 040 5046 272 bengt.lindholm@hanko.fi Laatija Sisäilmari Oy Tatu Keinänen sisäilma-asiantuntija 2. Lähtötiedot Hagapuiston koulun teknisen työn luokissa on koettu huonoa sisäilmaa. Kohteessa on usein havaittu viemärihajuja. Kohteeseen tilattiin VOC-mittaukset ja pyyhintänäytteet, lisäksi kosteusmittaukset tehtiin samassa yhteydessä kuin koulurakennuksessa. Tämä raportti käsittelee tehtyjä mittauksia ja niiden tuloksia. 3. Käytetyt laitteet ja menetelmät Ilman lämpötila ja kosteus: Gann Hydromette Compact RH-T VOC näytteenotto: Tenax-adsorptioputki VOC analyysit: TD-GC-MS ilmaisin, Työterveyslaitos Ilmanpaine: TSI Airflow PVM620 Pintakosteusosoitin: Gann Hydromette Compact B Lämpökamera: FLIR B335 Sisäilmanäytteet otettiin ISO 16000-6 standardin mukaisesti, yleisesti hyväksyttyjen ja vakiintuneiden mittaustapojen mukaisesti. Näytteet kerättiin aktiivisena näytteenottona (pumppujen avulla). Näytteet analysoitiin työterveyslaitos Asiakasratkaisut laboratoriossa, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T013, SFS-EN ISO/IEC 17025. Pölypyyhintänäytteet otettiin
3/6 asumisterveysohjeen ja laboratorion ohjeiden mukaisesti. Pintanäytteet otettiin tasopinnoilta pölyisestä kohtaa, tavoitteena kerätä pinnoille laskeutunutta pölyä. Pölynäytteet analysoitiin Työterveyslaitoksen laboratoriossa ja pintanäytteet Länsi-Uudenmaan Vesi ja ympäristö ry:n laboratoriossa. 4. Mittauskohteet VOC-pitoisuudet mitattiin kolmesta tilasta; metalliluokasta, käytävältä ja puutyöluokasta. VOC-mittausten testausselosteet ovat liitteenä 1. VOC-mittausten aikana ilmanvaihto oli normaalikäytössä. Lisäksi tiloista otettiin pyyhintänäytteet mikroskooppiseen tarkasteluun sekä pintapyyhintänäytteet joista tutkittiin mikrobit (homeet, hiivat, bakteerit). Pyyhintänäytteet otettiin käytävältä ja puutyöluokasta. Tiloihin tehtiin myös kosteusmittaukset pintakosteusmittauksena. Lisäksi tiloissa käytiin kahtena kertana selvittämässä viemärihajua ja sen kulkeutumista, mutta kumpanakaan kertana tiloissa ei esiintynyt hajua. On mahdollista että hajun esiintymiseen vaikuttaa ilmanpaine tai tuulen suunta tms. 5. Tulokset ja havainnot Sisäilman TVOC-pitoisuudet: Sisäilman TVOC pitoisuus tarkoittaa sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuutta (Total Volatile Organic Compounds). Nämä aiheutuvat rakennusmateriaaleissa olevien kemiallisten aineiden haihtumisesta sisäilmaan. Lähes kaikista rakennusmateriaaleista (myös vaurioitumattomista) vapautuu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Virheettömien rakennusmateriaalien VOC-päästöt pienenevät yleisesti ajan mittaan. Jos rakennusmateriaaleissa tapahtuu kosteus/mikrobivaurioita, niin vaurioituneen rakennusmateriaalin VOC-päästöt kasvavat ja/tai niiden koostumus voi muuttua (kemiallisten reaktioiden tai mikrobiologisen aineenvaihdunnan seurauksena). Tutkitut tilat ovat tiloja joissa tyypillisesti esiintyy paljon erilaisia VOC-yhdisteitä. Puun käsittelyssä, liimaamisessa, maalaamisessa ja metallin käsittelyssä vapautuu erilaisia VOC-yhdisteitä. Metalliluokassa VOC-kokonaispitoisuudet olivat 330 µg/m³. Suurimpana yksittäisenä pitoisuutena olivat hiilivedyt. Puutyöluokassa VOC-kokonaispitoisuudet olivat 2850 µg/m³. Suurimpana yksittäisenä yhdisteryhmänä olivat hiilivetyseokset, samoin kuin metalliluokassa. Toiseksi suurimpana ryhmänä olivat terpeenit ja niiden johdannaiset. Yksiarvoiset alkoholit olivat kolmanneksi suurimpana ryhmänä. Käytävässä VOC-kokonaispitoisuudet olivat 1020 µg/m³. Suurimpana yhdisteryhmänä oli hiilivedyt. Toiseksi suurimpana terpeenit ja niiden johdannaiset sekä alkoholit ja ketonit.
4/6 Hiilivetyjen tyypillisiä lähteitä ovat liikennepäästöt tai lämmitysöljypäästöt. Myös tiloissa säilytettävät tai käytetyt polttoaineet voivat olla päästölähteitä. Koska kyseessä on teollisen ympäristön tila, voidaan kohteessa soveltaa HTP-arvoja. Hiilivetyseokselle annettu 8 tunnin http-arvo on 1800 mg/m3 eli 1800000 µg/m³. Tämä alittui reilusti. Haitalliseksi tunnetut pitoisuudet eli HTP-arvot ovat sosiaali- ja terveysministeriön arvioita työntekijöiden hengitysilman epäpuhtauksien pienimmistä pitoisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle taikka lisääntymisterveydelle. Ne on vahvistettu työturvallisuuslain (738/2002) 38 4 momentin nojalla annetulla sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella (268/2014). Terpeenit ovat tyypillisiä puusta vapautuvia yhdisteitä. Näillä ei ole havaittu korrelaatiota sisäilmaoireisiin. 2-metyyli-1-propanoli eli isobutanolia käytetään pääasiassa liuottimissa, esimerkiksi maaleissa. Sitä voi vapautua myös kastuneesta PVC materiaalista (jotkin lattiapäällysteet). Pölyanalyysit: Metalliluokasta, käytävältä ja puutyöluokasta otettiin jokaisesta pyyhintänäyte. Näytteet analysoitiin elektronimikroskooppisesti Työterveyslaitoksen laboratoriossa. Näytteistä tutkittiin eri hiukkastyyppien esiintymistä; tavanomainen huonepöly, karkea ulkoilmapöly, teolliset mineraalikuidut, rakennusmateriaalipöly, puupöly, metallipöly ja homeitiöt (ilman lajimääritystä). Metalliluokan näytteessä esiintyi tavanomaisen huonepölyn lisäksi metallipölyä. Käytävän näytteessä esiintyi tavanomaista huonepölyä. Puutyöluokan näytteessä esiintyi tavanomaisen huonepölyn lisäksi puupölyä. Tavanomainen huonepöly koostuu lähinnä tekstiili ja paperikuiduista sekä hilsehiukkasista. Mikrobianalyysit pinnoilta Pintanäytteet otettiin Puutyöluokan ja käytävän pinnoilta. Molemmista valittiin näytteenottokohdaksi ylätaso, jossa oli pölykertymää. Tämä sen vuoksi että saadaan edustava näyte pölykertymän mahdollisesta mikrobilajistosta. Molemmissa näytteessä esiintyi vähäisiä määriä Trichoderma-suvun homeitiöitä. Trichoderma eli katkolahottaja on tyypillinen puutavarassa esiintyvä mikrobisuku, mutta se on myös kosteusvauriota indikoiva, ns. kosteusvaurioindikaattorimikrobi. Kosteusmittaukset Hagapuiston kouluun tehtiin pintakosteusmittaukset 20.2.2015. Tästä on tehty erillinen muistio (Sisäilmari Oy 150220056, 25.2.2015). Allaolevaan kuvaan on merkitty mittaustulokset.
5/6 Betoni sisätiloissa on kuiva kun lukemat ovat alle 70. Lukemien ollessa välillä 70-110 betoni sisätiloissa on kostea. Lukemien ollessa yli 110 betoni sisätiloissa on märkä. On huomattava että materiaalitiheyden poikkeama vaikuttaa mittaustulokseen. Kuvaan on merkitty punaisella kohdat joissa on havaittu poikkeavaa kosteutta. Pääosin lattiat olivat kuivat. Väliseinien kohdilla havaittiin kosteuden olevan lievästi koholla. Tämä voi johtua maakosteuden noususta rakenteisiin tai mittausanturin herkkyydestä poikkeavaan rakenteeseen (laatan vahvistus väliseinien kohdalla). Mikäli rakenteet pääsevät kuivumaan ylöspäin, tämä ei yleensä aiheuta ongelmia. Maalaushuoneesta johtavan viemärin ympärillä havaittiin kosteuden olevan reilusti koholla. Tämä voi johtua esimerkiksi viemärin vuotamisesta. Myös wc:ssä ja siivouskomerossa havaittiin lattiassa kohonneita kosteuksia. WC-tilassa tehtiin lisäksi viiltomittaus, jolla varmistettiin maton alapuolinen kosteus. WC:n kohdalla lattialaatta oli märkä (97 RH% / 17,4 C / 14,5 g/m³). WC:n katossa olevissa putkieristeissä oli kosteusjälkiä, joiden aiheuttajasta ei tiedetä. On kuitenkin todennäköistä että lattian kosteus aiheutuu alapuolisesta kosteusrasituksesta, sillä lattiassa on tiivis, seinille n. 10 cm nostettu muovimatto (vinyyli). 6. Johtopäätökset Lattioissa havaittiin kohonneita kosteuksia. Maalaushuoneesta lähtevän viemärin ympärillä kosteus on kohonnut. Tämä voi johtua viemärivuodoista. Tiloissa koettu viemärinhaju viittaa viemärien ongelmiin. Viemärit tulee tarkistaa ja korjata. Selvästi kastuneet lattiat tulee kuivata. WC ja siivouskomeron osalta lattioiden kastumisen syy tulee selvittää ja lattiat korjata. VOC-mittauksissa havaittiin suurimpana ryhmänä hiilivetyjä, jotka ovat mahdollisesti aiheutuneet liikenteen päästöistä (esimerkiksi käynnissä ollut jakeluauto IV-koneen raitisilmaoton läheisyydessä). Pölynäytteessä ei esiintynyt poikkeamia. Pintanäytteessä esiintyi pieniä määriä mikrobeja (normaaleja sisäilman homeita sekä Trichoderma). Trichoderman esiintyminen voi johtua monesta eri syystä, katkolahottajana sitä voi olla jo valmiina sisääntuotavassa puutavarassa, sekä se lähtee helposti kasvamaan kastuneessa sahanpurussa tai muussa kastuneessa puutavarassa. Näytteessä ei esiintynyt muita kosteusvaurioindikaattorimikrobeita, joita tyypillisesti esiintyy jos rakenteissa on laajoja kosteusvaurioita.
6/6 Tatu Keinänen Sisäilmari Oy Sisäilma-asiantuntija Liitteet Liite 1. Työterveyslaitos, analyysivastaus 305909 07.04.2015 Liite 2. Työterveyslaitos, analyysivastaus 307837 16.04.2015 Liite 3. Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö, testausseloste S79-82/2015