TOIMINTAKERTOMUS 2005 1 YLEISTÄ

TOIMINTAKERTOMUS 2005 1 YLEISTÄ Vuosi 2005 oli Suomen Uimaliiton 99. toimintavuosi. Uimaliiton toiminnan perustan muodosti Uintiurheilu 2006 toimintaohjelma, joka korostaa erityisesti seuratoiminnan elinvoimaisuutta. Vuoden 2005 aikana työstettiin uusi toimintaohjelma Uintiurheilu ja -liikunta 2012, joka vahvistettiin syysliittokokouksessa. Uintiurheilun harrastajamäärien kasvu jatkui edelleen merkittävästi. Uimaseurojen toiminta on ammattimaistunut ja tämä näkyy yhä laadukkaammassa ja monipuolisemmassa tarjonnassa. Uimaseurojen uimakoulutoiminnan kysyntä on vahvaa. Uimaseurojen kursseilla kävi vuonna 2005 yli 40.000 osallistujaa. Aikuisten kunto- ja terveysliikunta vahvisti edelleen asemiaan seuroissa. Erityisen suosittuja olivat HydroBic sekä aikuisten tekniikkakurssit. Huippu-uintiurheilun pitkään jatkunut mitaliketju sai joulukuussa jatkoa kun lyhyen radan EMuinneissa Italian Triestessä Hanna-Maria Seppälä voitti kultaa ja hopeaa sekä Matti Rajakylä pronssia. On ilahduttavaa, että kokeneet uimarit edelleen ovat motivoituneita jatkamaan uintiuraansa, vaikka huippu-uinnissa on selvästi näkyvissä sukupolvenvaihdos. Uimahyppääjä Joona Puhakka sijoittui Montrealin MM-kisoissa metrin ponnahduslaudalla neljänneksi, ollen paras eurooppalainen. Parauinnin integroituminen oli merkittävä lisäys Uimaliiton toimintaan. Paralympiakomitean kanssa allekirjoitettiin keväällä sopimus parauinnin siirtämisestä Uimaliiton suojiin. Samalla nimettiin parauinnin valmennuspäälliköksi Jiri Lepola ja päävalmentajaksi Pasi Salonen. Uimaliiton 100-vuotisjuhlavuoden (2006) viettoon valmistauduttiin toimintavuonna tiiviisti Ilkka Lanton johdolla. Helsingissä joulukuussa 2006 pidettävien lyhyen radan EM-uintien järjestelyjä on hoitanut Jukka Vilskeen johtama toimikunta. Toimintavuoden aikana tehtiin laajalti kehittämistyötä. Erityisesti toiminnan alueella etusijalle nousi uintitekniikan opetuksen kokonaisvaltainen kehittäminen, OPS-kehittämishanke. Paljon työtä ja haasteita tarjosivat myös Rausku-kilpailuohjelma ja Blue Card -järjestelmä. Taloudellinen ylijäämä oli budjetoitua parempi. 2 TALOUS JA YLEISHALLINTO 2.1 TALOUS Vuoden taloudellinen tulos osoittaa 52.028,71 ylijäämää (-11.873,03), tilikauden päättyessä liiton oma pääoma oli 20.279,78 positiivinen (-31.748,93). Opetusministeriön toiminta-avustus oli 480.000 (455.000), kehittämisraha 15.000 (15.000), muu tuki 10.000 ja Olympiayhdistyksen kautta saadut avustukset 95.000 (104.500). Lisäksi liitto sai Paralympiakomitealta 29.000 tehostamismäärärahan. Oman varainhankinnan nettomäärä oli 426.284,04 (458.283,12) ja varsinaisen toiminnan kulujäämä 1.067.586,55 (1.105.768,28). Toimintavuoden kokonaistuotot olivat 1.388.479,24 (1.314.375,15) ja kokonaiskulut 1.336.450,53 (1.326.248,18). (Suluissa vuoden 2004 tilinpäätösluvut). Liiton likviditeetti oli toimintavuoden aikana hyvä. Budjetoitua parempi tulos syntyi erityisesti avustusten lisäyksestä, Blue Card tuoteperheen positiivisesta kehityksestä sekä eläkevarauksen purkamisesta. Toimintavuoden ylijäämä oli 34.028,71 budjetoitua parempi. 1

Uimaliiton talouden vakauttamisohjelman mukaan tavoitteena on vahvistaa liiton omaa pääomaa niin, että se vuonna 2008 on 50.000 positiivinen. Liiton kirjanpidon, palkkalaskennan ja kassapalvelut on hoitanut SLU-palvelut. Tilintarkastajina toimivat Kari Miettinen, KHT ja Björn Berndtsson, HTM. Jatkuvan tilintarkastuksen on hoitanut tilintarkastustoimisto PricewaterhouseCoopers Oy. Vuoden 2005 pääyhteistyökumppanit olivat Essenuoto, Pohjola, Veikkaus, SAS/Blue1, Urheiluhallit Oy. Uintiurheilun poolisopimukseen kuuluivat uintivarustemerkit Arena, Speedo ja TYR. 2.2 HALLINTO Liiton kevätkokous pidettiin lauantaina 2.4. Tampereella Varalan urheiluopistolla. Läsnä oli 45 jäsenyhdistystä, joilla oli yhteensä 231 ääntä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Jukka Vilske. Kevätkokouksessa esitettiin vuoden 2004 toimintakertomus ja vahvistettiin tilinpäätös. Liittohallituksen jäsenille myönnettiin vastuuvapaus. Vuoden 2005 vaalivalmistelutoimikuntaan valittiin puheenjohtajaksi Timo Möller Seinäjoelta ja jäseniksi Vesa Martikkala Joensuusta, Kirsti Mustakallio Espoosta, Teuvo Siikaluoma Oulusta ja Sami Wahlman Vantaalta. Liiton syyskokous pidettiin lauantaina 19.11. Helsingissä, Mäkelänrinteen urheilulukiossa. Läsnä oli 53 jäsenyhdistystä, joilla oli yhteensä 267 ääntä. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Jukka Vilske. Syyskokouksessa vahvistettiin liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2006. Kaksivuotiskaudeksi 2006-2007 liittohallitukseen valittiin Johanna Bergström Espoosta, Pirjo Karppinen Lahdesta, Peter Nieminen Vaasasta ja Vesa Martikkala Joensuusta. Vuonna 2005 liittohallitus kokoontui 6 kertaa. Sen puheenjohtaja oli Jari Räikkönen (6) Tampereelta, varapuheenjohtaja Pirjo Karppinen (5) Lahdesta ja muut jäsenet Eero Elovaara (6) Espoosta, Tiina Kivisaari (5) Espoosta, Jarmo Rosama (5) Raisiosta, Päivikki Lumme (5) Oulusta, Veli-Matti Laurikka (6) Espoosta ja Kalervo Sipiläinen (6) Tampereelta. Liittohallituksen kokouksissa esittelijänä toimi Rolf Mikkola ja pöytäkirjaa piti Rolf Mikkola tai Pirkko Kleemola. Työ/talousvaliokunnan muodostivat Jari Räikkönen (pj.), Eero Elovaara ja Pirjo Karppinen. Talousvaliokunnan puheenjohtajana toimi Eero Elovaara. Valiokunta kokoontui vuoden 2005 aikana 4 kertaa. Sihteerinä toimi Rolf Mikkola. Se analysoi ja kehitti liiton talousraportointia sekä resurssistrategiaa. Lisäksi se valmisteli liiton strategista ohjelmaa Uintiurheilu ja -liikunta 2012. Viestintävaliokunnan puheenjohtaja oli Tiina Kivisaari ja sen jäsenet olivat Jukka Vilske, Terttu Nisonen ja Matti Räty. Sihteerinä ja esittelijänä toimi Rolf Mikkola. Kokouksiin osallistui myös Sulevi Pellinen, jolta liitto on ostanut viestintäpalveluja. Valiokunta keskittyi vuoden 2005 työssään liiton juhlavuoden viestintään, kotisivujen ja Uinti lehden kehittämiseen. Uimahallivaliokuntaan kuuluivat Jarmo Rosama puheenjohtajana ja jäseninä Kalervo Sipiläinen, Jari Räikkönen sekä Rolf Mikkola, joka toimi myös esittelijänä ja sihteerinä. Valiokunta on toimittanut pyydettäessä lausuntoja uimahallihankkeista ja -laajennuksista. Toimintavuonna vierailtiin Vaasassa tutustumassa uimahallin laajennushankkeeseen. Piispalan uusi uimahalli Kannonkoskella oli myös vierailukohteena. Sääntövaliokuntaan kuuluivat puheenjohtaja Jaakko Salonen, varapuheenjohtaja Kirsi Hellas sekä jäsenet Timo Möller ja Sami Wahlman. Sääntövaliokunnan esittelijänä ja sihteerinä toimi Sami Wahlman. 2

Sääntövaliokunnan nimeämät tuomarikouluttajat vuonna 2005 olivat: Ismo Johansson, Timo Juutinen, Samuli Liinpää, Jouko Luomi, Timo Möller, Hannu Paajanen, Jaakko Salonen, Matti Sirkka, Raimo Strandén, Jukka Vilske ja Vidar Tallqvist. Sääntövaliokunta on nimennyt kilpailunjohtajat ja lähettäjät vuoden kansallisiin arvokilpailuihin sekä tehnyt esitykset suomalaisista tuomareista FINA:n ja LEN:n mestaruuskilpailuihin. Toimintavuonna päivitettiin sääntöjä. Sääntövaliokunta on vastannut saamiinsa sääntötulkintoja koskeviin kysymyksiin. Liiton henkilökuntaan kuuluivat toimitusjohtaja Rolf Mikkola, liittosihteeri Pirkko Kleemola, valmennuspäällikkö Petteri Laine, seurapalveluista vastasi Marja Räikkälä, koulutuspalveluista Outi Kokko-Ropponen sekä lajipalveluista Jaana Sinervuo-Tarula (äitiyslomalla 1.7.2005 alkaen) ja 1.8 alkaen Krista Tenhunen. Mäkelänrinteen valmennuskeskuksen päävalmentajana toimi Mika Kekäläinen ja Jyväskylän valmennuskeskuksen päävalmentajana Marko Malvela. Lisäksi uinnin kilpailutoiminnan ja tietoteknisistä palveluista vastasi Vidar Tallqvist erillisellä palvelusopimuksella. Sanna Nisonen aloitti oppisopimiskoulutuksen liitossa 1.12.2005. Liiton toimitilat ovat osoitteessa Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki. 2.3 LIITON JÄSENISTÖ Vuoden 2005 lopussa Suomen Uimaliittoon kuului 131 rekisteröityä yhdistystä. Uutena seurana aloitti vuoden 2005 alusta espoolaisten seurojen (Espoon Uimaseura, Laaksolahden Viri, Simmis Espoo ja Tapiolan Uimarit) yhteenliittymänä syntynyt Uinti Espoo Esbo Sim (Cetus). Tampereella paikallisen NMKY:n uintitoiminta siirtyi KOO-VEEhen. Turussa Turun Uimaseuran, Turun NMKY:n urheilijoiden ja Turun Työväen Uimarien uintiurheilutoiminta siirrettiin Turun Uinti ry:hyn ja seura muutti myöhemmin nimekseen Aurajoen Uinti. Lisäksi Kauhajoen Karhu ja Nivalan Saukot liittyivät Uimaliittoon. Kilpailukauden lopussa 31.8.2005 Blue Card kilpailija lunastaneita oli 5.057 (4.612) ja Blue Card vesipeto lunastaneita 4.064 (2.479), yhteensä Blue Card per 31.8.2005 9.121 (7.091). Suluissa edellisen kauden vastaavat luvut. Kasvua 28 %. 12000 10000 8000 6000 4000 Blue Card 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 e Blue Card kehitys 2000 2005 sekä ennuste 2006 2.4 LIITON JÄSENYYDET JA EDUSTUKSET Suomen Uimaliitto on vuonna 2005 kuulunut jäsenenä seuraaviin järjestöihin:! Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU)! Suomen Olympiayhdistys (OK)! Nuori Suomi! Suomen Kuntoliikuntaliitto (Kunto)! Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) 3

! Kansainvälinen Uimaliitto; Federation Internationale de Natation (FINA)! Euroopan Uimaliitto; Ligue Europeenne de Natation (LEN)! Pohjoismainen Uimaliitto; Nordiska Simförbundet (NSF)! Kansainvälinen Akatemia uimahallien tekniikkaa varten; Internationale Akademie für Bäderbaude und Bädertechnik (EVIAB) Suomen Uimaliitto on Urheilutyönantajat ry:n jäsen. Suomen Uimaliitolla on osakkeita Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiössä sekä Urheiluhallit Oy:ssä Vuonna 2005 eri järjestöjen toimielimissä ovat toimineet seuraavat Uimaliiton luottamus- ja toimihenkilöt: Suomen Olympiayhdistys, valtuuskunta jäsen; Pekka Aaltonen, varajäsen; Rolf Mikkola Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto, hallitus varapuheenjohtaja; Matti Sirkka Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto, uimaopetuksen johtoryhmä jäsen; Samuli Liinpää Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto, uimahallivaliokunta jäsen; Rolf Mikkola Kansainvälinen Uimaliitto, FINA masters-komitean jäsen; Tarja Liljeström taitouintikomitean jäsen ja puheenjohtaja alkaen 7/2005; Ulla Lucenius Euroopan Uimaliitto, LEN hallituksen jäsen; Kurt Mikkola masters-komitean jäsen; Tarja Liljeström taitouintikomitean jäsen, Ulla Lucenius Pohjoismaiden Uimaliitto, NSF hallituksen jäsen; Jari Räikkönen Pohjoismaiden Uimaliitto, NSF koulutustyöryhmän jäsen; Samuli Liinpää Hallituspaikat Urheiluhallit Oy hallituksen jäsen; Rolf Mikkola 2.5 KANSAINVÄLINEN JÄRJESTÖTOIMINTA Euroopan Uimaliiton (LEN) kongressissa ja kalenterikokouksessa 24.9. Limasolissa Suomen Uimaliittoa edustivat Jari Räikkönen, Kurt Mikkola ja Rolf Mikkola. Kansainväliset tuomarit vuonna 2005 Uinti Pirkko Kinnunen FINA Jukka Lehtinen FINA Jaakko Salonen FINA Jukka Vilske FINA Hannu Paajanen lähettäjä FINA Antero Vuorinen lähettäjä FINA Seppo Loiske lähettäjä FINA Uimahypyt Tanja Gerchoun A FINA A LEN Jari Komulainen A FINA A LEN Marja Matturi-Slotte A FINA A LEN 4

Marjaana Hujanen B FINA Matti Turpeinen B FINA B LEN Pekka Nuuti B FINA Vesa Martikkala G FINA Marjo Malmström G FINA LEN Nina Lindqvist B LEN Suvi Calamnius B LEN Jaana Strandman G LEN Jutta Saarinen G LEN Heikki Lanu G LEN Taitouinti Ulla Lucenius A F FINA A LEN Sisko Karvonen G FINA G LEN Suna Rautavaara G FINA G LEN Hannakaisa Riit aho G FINA G LEN Pekka Suhonen G FINA G LEN Vesipallo Juha Varinowski Jarkko Virtanen LEN LEN Pirkko Kinnunen toimi tuomarina Triesten lyhyen radan EM-uinneissa (12/05). Jaakko Salonen toimi tuomarina nuorten EM-uinneissa Budapestissa (07/05). Juha Varinowski toimi tuomarina Caner Erdogru Memorial turnauksessa Istanbulissa (08/05). Jarkko Virtanen toimi tuomarina vesipallon Memorial XXII Giugno-turnauksessa Acirealissa Sisiliassa (07/05). Jari Komulainen toimi uimahyppytuomarina Masters EM-kisoissa Tukholmassa (08/05), FINA GP:ssä Rostockissa (03/05) sekä PM/NPM-kisoissa Turussa (12/05). Masters EM-kisoissa toimivat uimahyppytuomareina lisäksi Marja Salonius, Merja Strömsholm, Marjaana Hujanen, Kati Ryynänen. PM/NPM-kisoissa Turussa tuomaroivat Vesa Martikkala, Marjaana Hujanen, Suvi Calamnius, Matti Turpeinen. Juri Putigin toimi uimahyppytuomarina FINA GP:ssä Moskovassa (03/05), Jutta Saarinen FINA GP:ssä Roomassa (06/05) ja Marja Matturi-Slotte Arena Champions Cupissa Tukholmassa (04/05). Tuula Kurki toimi tuomarina nuorten kansainvälisissä taitouintikilpailuissa Chekhovissa Venäjällä (03/05). Ulla Luceniuksen kansainväliset taitouintitehtävät: FINA:n koulutus Bangkokissa (02/05), kouluttaja. Saksan avoimet mestaruuskilpailut Bonnissa (03/05), tuomari. Pyongyang, Pohjois-Korea (05/05), kouluttaja. NEM-kilpailut Loano, Italia (05/05), kilpailun johtaja. Rooman avoimet, Rooma (06/05), tuomaritarkkailija. MM-kilpailut, Montreal (07/05), tuomaritarkkailija ja kouluttaja. CCCAN Age Group Championships, Dominikaaninen tasavalta (08/05), luennoitsija, tuomaritarkkailija. Asian Age Group Championships, Bangkok (08/05), luennoitsija, tuomaritarkkailija. LEN-seminaari, Bonn (10/05), tuomari- ja valmentajakoulutus, luennoitsija. Iso-Britannian mestaruuskilpailut (11/05), tuomaritarkkailija. Etelä-Afrikan mestaruuskilpailut Porth Elisabeth (12/05), luennoitsija ja tuomaritarkkailija. 2.6 YHTEISTOIMINTA ERI JÄRJESTÖJEN KANSSA Uimaliitto on toiminut aktiivisesti yhteistyössä liikunnan kolmen toimialan johtavan järjestön kanssa; huippu-uintiurheilun osalta Suomen Olympiakomitean, nuoriso-toiminnan osalta Nuori Suomi ry:n ja kunto- ja terveysliikunnan osalta Kunto ry:n kanssa. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kanssa on tehty tiiviisti koulutus-, uimaopetus- ja uimahalliyhteistyötä. 5

Lisäksi Uimaliitto osallistui SUH:n koordinoimaan eritysryhmien kehittämishankkeeseen. Hanke on antanut hyvät edellytykset kehittää erityisuintia Uimaliiton seuroissa. Uimaliiton ja SUH:n yhteistyötä on syvennetty erityisesti koulutuksen ja juhlavuoden osalta. Yhteistyö Suomen Uimaliiton Tuen kanssa on ollut tiivistä. Toimintavuonna jatkui selvitystyö avovesiolosuhteista ja niiden kehittämisestä eri liikuntamuotojen osalta. Selvitystä on tehty Suomen Veneilyliiton johdolla ja mukana ovat olleet Suomen Kanoottiliitto, Suomen Latu, Suomen Purjehtijaliitto, Suomen Soutuliitto, Suomen Uimaliitto, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ja Suomen Sukeltajain liitto. Projekti sai kehittämisavustusta opetusministeriöltä. Projektipäällikkönä toimii Karoliina Luoto. 2.7 ANTI-DOPINGTYÖ Antidopingtyötä on hoidettu aktiivisesti yhdessä ADT:n kanssa. Uimaliiton antidopingohjelma sekä toiminta on ollut esillä lukuisissa tilaisuuksissa. Erityisesti on panostettu koulutukseen ja tiedotukseen. Uintiurheilussa tehtiin vuoden 2005 aikana Suomessa useita dopingtestejä. Kaikki testitulokset olivat negatiivisia. ADT:n kanssa jatkui antidopingtyön toimintamuotojen kehittäminen. Uimaliitto oli toinen esimerkkilajiliitoista, kun ADT esitteli toimintaansa EU:n arviointikomitealle. 2.8 TASA-ARVO Uimaliiton toiminta tasa-arvon edistämiseksi on saanut huomiota SLU:n pisteytyksessä. Saimme kuuden muun järjestön kanssa täydet pisteet tasa-arvotyöstä ja -toiminnasta. 2.9 REILU PELI, SLU:n eettinen ohjelma Uimaliiton liittohallitus hyväksyi Reilu peli -painotukset järjestön eettiseksi linjaksi. Toisen ihmisen ja elämän kunnioitus Ihmislähtöisyys on keskeinen arvo liiton toiminnassa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Uintiliikunta on yksi terveysliikunnan perusmuodoista (hydrobic jne.) Valmennusjärjestelmässä on paljon terveydenhuollon, ravitsemuksen jne. asiantuntijoita Ui kesäksi kuntoon kampanja vuosittain (n. 30.000 kuntouimaria) Vastuu kasvatuksesta Liiton toiminnan lähtökohtana on harrastajien hyvä olo Kasvatukselliset arvot keskeisenä osana ohjaaja- ja valmentajakoulutusta Unelma Hyvästä Uintiurheiluseurasta -ohjelma Lasten ja nuorten kilpailujärjestelmän uudistaminen: Rollo-uinnit ja ikäkausimestaruusuinnit Sinettiseuratoiminta Valmennusjärjestelmä tukee huippu-urheilijoiden koulunkäynnin ja opiskelun yhdistämistä Edustusryhmien käyttäytymisperiaatteet (esim. paikallisen tapakulttuurin kunnioittaminen) Uimakoulutoiminnassa kuluttajan turvallisuusnäkökulmasta korostuu ohjaajan osaaminen, sillä osallistujamäärät ovat suuria. 6

Avoimuus, demokraattisuus, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus Liiton säännöt ja määräykset Läheinen lajiyhteisö, koko kentän toimintatapa (liitolla suora kontakti seuran toimijoihin) Laaja luottamushenkilöorganisaatio, joka linjaa toimintaa Aluekierrokset vuosittain: seurojen kohtaaminen Liitto dokumentoi avoimesti myös tavoitteista, joita ei saavutettu. Kaikkien tasavertainen oikeus liikuntaan ja urheiluun Lähtökohtaisesti tasa-arvoinen laji: uinti ja muut vesiliikuntalajit, kuten vesijuoksu tai kävely sopivat kaiken ikäisille ja ovat edullisia Toimintaa lapsille ja nuorille (painotus), aikuisille sekä huipulle pyrkiville Masters-toimintaa aikuisille kilpauimareille Sukupuolten välinen tasa-arvo Harrastajien sukupuolijakauma on tasainen Uinnissa on kaikissa lajeissa samat ehdot ja palkinnot molemmille sukupuolille Liiton hallitus: 33 % naisia 67 % miehiä (2005 n=9) Naispuolisia päättäjiä ja toimijoita on rekrytoitu ja koulutettu kahden erillisprojektin kautta (esimerkiksi Euroswim 2000). Uusi projekti käynnistetään Uimaliiton juhlavuonna 2006. Viime vuosina on saavutettu 20 prosentin kasvu naisten osallistumisessa liiton valiokunta-, johtoryhmä- ja hallitustyöskentelyyn Erityisryhmät Parauinnin integraatio liittoon toteutettiin 2005 (10 uimaria ja 2 valmentajaa liiton piirissä) Integraatio laajennetaan koskemaan koko erityisryhmäkenttää (2006) Erityisuintia toteutetaan aktiivisesti uimaseuroissa Liitto mukana erityisliikuntajärjestöjen Liikuntaa kaikille lapsille -kehittämishankkeessa Koulutusjärjestelmässä erillisiä osia erityisryhmiä koskien Taloudellinen kynnys Uinti on edullinen laji välineineen Kestävä kehitys ja luonnon kunnioittaminen Liitto on siirtynyt lähes yksinomaan sähköiseen viestintään Liitto on osallistunut energiansäästötutkimuksiin (esim. liikuntapaikkarakentamisessa uima- ja jäähallien synergia) sekä uimaveden puhdistusjärjestelmien kehittämiseen 2.10 HUOMIONOSOITUKSET Suomen Uimaliitto on vuonna 2005 jakanut seuraavat huomionosoitukset: Ansiomerkki Unto Sinivalo 217 KoUS 26.11.2005 Jukka Sinivalo 218 KoUS 26.11.2005 Juha Vulkko 219 KoUS 26.11.2005 Aila Järvinen 220 KoUS 26.11.2005 Kultainen plaketti Jouni Paukkonen VarU 24.9.2005 Pekka Sortila HäUS 26.9.2005 Risto Lehtonen KoUS 26.11.2005 7

Hopeinen plaketti Jyrki Teräväinen VarU 24.9.2005 Matti Vilhunen VarU 24.9.2005 Timo Eriksson KoUS 26.11.2005 Tuija Sandström KoUS 26.11.2005 Juha Korhonen KoUS 26.11.2005 Jukka Lyytinen KoUS 26.11.2005 Sami Wahlman Poseidon 18.12.2005 Matti Nieminen PoPy 24.12.2005 Pronssinen plaketti Sari Elo PoPy 6.3.2005 Jaana Kuusela PoPy 6.3.2005 Maarit Velling PoPy 6.3.2005 Jari Velling PoPy 6.3.2005 Kristiina Siitari PoPy 6.3.2005 Kai Rairama KoUS 26.11.2005 Viiri Elli Malmström Tiirat kevät 2005 Tapio Malmström Tiirat kevät 2005 Vuoden 2005 uintiurheilijat Vuoden uintiurheilija Hanna-Maria Seppälä Vuoden valmentaja Mirjami Seppälä Vuoden naisuimari Hanna-Maria Seppälä Vuoden miesuimari Jani Sievinen Vuoden miesuimahyppääjä Joona Puhakka Vuoden naisuimahypääjä Lena Putygina Vuoden taitouimari Iris Lucenius Vuoden naisvesipalloilija Saara Kanerva Vuoden miesvesipalloilija Teppo Lehtinen Vuoden mastersuimari Torsten Laakso 2.11 TIEDOTUS- JA JULKAISUTOIMINTA Julkaisutoiminta Uinti-lehti Uimaliitto julkaisi vuonna 2005 Uinti-lehteä. Se ilmestyi viisi kertaa. Lehden päätoimittaja oli Pirkko Kleemola. Toimitusneuvoston puheenjohtajana toimi Pertti Mustonen ja jäseninä Tiina Kivisaari, Juha Maaperä, Sulevi Pellinen, Paula Ritanen-Närhi ja Ville Riekkinen. Lisäksi liiton toimihenkilöt olivat tiiviisti mukana lehden toimittamisessa. Vuosikerran yhteissivumäärä oli 424, josta liitteen osuus oli 104 sivua. Lehden levikki oli keskimäärin 6200 kpl/numero. Se painettiin Savonlinnan kirjapainossa. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto julkaisi lehdessä omat sivunsa ja SUH-sivujen yhteismäärä oli toimintavuonna 36. Uinti 2004 vuosikirja nro 50 Vuoden 2004 vuosikirja julkaistiin maaliskuussa 2005. Päätoimittaja oli Rolf Mikkola, toimitussihteeri Pirkko Kleemola ja uintitulosten tilastoista sekä kilpailutuloksista vastasivat Vidar Tallqvist ja Johanna Kara. Kirjan taittoi Kimmo Nyman ja kustansi Dataprint Oy. 8

Uinti Ekstra Vuonna 2005 tuotettiin median sekä sisäisen tiedotuksen käyttöön 2 sähköistä Uinti Ekstraa. Uinti Ekstrat toimitti Sulevi Pellinen ja taittoi Mika Ruusunen. Ekstrojen teemoina 2005 olivat Montrealin MM-kisat ja Triesten LREM-uinnit. Julkaisut olivat myös liiton kotisivuilla. Tiedotustoiminta Sisäinen tiedotus Liiton sisäistä tiedotusta hoidetaan pääosin kotisivun kautta. Kotisivua koordinoi Vidar Tallqvist. Seuroille tehtiin 3 kirjepostitusta, tammikuussa seurakysely ja kalenterikokouksen aineistot, maaliskuussa kevätkokouksen tiedote ja marraskuussa syyskokouksen tiedote. Uimahyppyjen, taitouinnin ja vesipallon johtoryhmät hoitivat oman lajinsa tiedotteet pääosin sähköpostijakeluna ja kotisivun kautta. Ulkoinen tiedotus Julkiselle sanalle ja suurelle yleisölle kohdistettu tiedotus hoidettiin suoraan ykkösmedioille; sähköisille viestimille, STT:lle ja valtakunnallisille sanomalehdille erillistiedotteina tai Uinti Ekstrana. Tiedotteet laadittiin liiton arvokilpailuista ja kansainvälisistä arvokilpailuista. Yleisradio televisioi loppukilpailut Montrealin EM-kisoista sekä Triesten lyhyen radan EMkilpailuista. Lisäksi YLE televisioi Jyväskylän Suomen mestaruusuinnit heinäkuussa. Urheiluruudussa sekä Sportmagasinet-ohjelmassa uintiurheilu on ollut esillä kansallisten arvokilpailujen aikana. 2.12 TIETOTEKNINEN TOIMINTA IT-ryhmä IT-ryhmän jäseniä olivat Veli-Matti Laurikka (puh.joht.), Matti Räty, Peter Helenius ja Ville Riekkinen. Sihteerinä toimi Vidar Tallqvist. Yleistilanne Uusien työkalujen kehittäminen seurojen käyttöön kuului ryhmän tärkeimpiin tehtäviin. Laitteistojen uusiminen ja ylläpito oli myös merkittävä osa ryhmän työskentelyä. Peter Helenius toimi IT-projektien teknisenä kehittäjänä ja asiantuntijana, operatiivisesta toiminnasta vastasi Vidar Tallqvist. Rausku Yhteistyöprojekti Satakunnan Ammattikorkeakoulun ja Uimaliiton välillä jatkui ja opiskelijat Sami Vento ja Mikko Kyllästinen saivat opettaja Mikko Javanaisen johdolla lopputyönsä päätökseen. Kehitysprojekti jatkuu edelleen ja opiskelijat ovat edelleen mukana siinä. Syksyn aikana vanhaa tietokantaa on eheytetty ja korjattu. Vanhan tietokannan kunnosta johtuen korjaustyö oli odotettua työläämpi ja lisäresursseja saatiin Tampereelta seura-aktiiveista. Syksyn aikana tietokannan parissa työskenteli 8 henkilöä. Kilpailusihteereille järjestettiin koulutustilaisuus kevät- ja syyskokouksen yhteydessä. Uimaliiton asiantuntijana projektissa toimii Peter Helenius. Blue Card Blue Card tuoteperheeseen kuuluu tällä hetkellä kilpailija, vesipeto, toimitsija ja valmentaja. Blue Card korttien toimittaja on XPonCard. Määrät olivat: Blue Card kilpailija (kausi 09/2004-08/2005) 5057 Blue Card vesipeto (kausi 09/2004-08/2005) 4064 Blue Card toimitsija 510 Blue Card valmentaja 216 9

Kilpailijakorttien lunastaneiden määrä ylitti ensimmäistä kertaa 5.000 rajan. Voimassaolevia toimitsijakortteja oli vuoden lopussa 2848. Vesipetorekisteri toimi toista kautta, Blue Card valmentajajärjestelmän kehitysprojekti on vielä kesken. Operaattori Toimiston verkon operaattorina toimi Finnet. Kotisivut Kotisivujen ja Rausku-järjestelmän palveluntarjoaja on MMD.net, joka on vuonna 2001 perustettu suomalainen internet-palveluoperaattori. Kotisivujen vierailut olivat päivittäin yli 2.000, kun vuonna 2004 vastaava luku oli n. 1.300. Web päivittäjät 2005: Vidar Tallqvist, webmaster, Johanna Kara, uinnin tilastot, kilpailut, valokuvat, Ville Riekkinen, bluecard, palautteet, Jari Komulainen, uimahypyt, Antti Alanko, vesipallo. Web-palvelut Bluecard Bluecard rekisteröinti tapahtui ensisijaisesti web-sivujen kautta ja kortit toimitettiin kohteesta riippuen joko korttivalmistajalta suoraan tai Uimaliitosta. Ikäkausimestaruuskilpailut Kilpailun aikana 10 aluetta toimitti tuloksia lajeittain web-sivujen kautta. Valtakunnalliset tulokset koottiin Espoossa. Peter Helenius vastasi järjestelmän kehitystyöstä ja operatiivisen työn tekivät Johanna Kara ja Vidar Tallqvist. Mediatulospalvelu Uinnin arvokilpailujen tulokset tulivat mahdollisimman pian jakson päätyttyä web-sivuille ja ne toimitettiin myös medialle sähköpostilla. Kuvat Kuvasivut olivat katsotuimpia web-sivuja. Johanna Kara vastasi käytännön toteutuksesta ja ylläpitää kuva-arkistoa. Tilastointi Tilastointitietokannan ja ennätysluettelot ylläpitää Johanna Kara. Toimisto Toimiston tietoverkkoon kuuluu seitsemän työasemaa jotka on kytketty kiinteistön yhteisissä ristikytkentätiloissa Uimaliiton kytkimen ja palomuurin kautta Finnet'in verkkoon. Lisäksi yksi työasema on SLUnet verkossa taloushallinnon käyttöä varten. Työasemat ovat intranetin kautta yhteydessä Rontti-palvelimeen, jossa sijaitsee mm. jaetut tiedostot ja Rontti-tietokanta. Operaattorin dynaamiset IP-osoitteet ovat vierailijoiden käytössä ja niitä hyödynnetään myös kokoustilanteissa. Rontin konfiguroinnissa on käytetty seuraavia palveluja: MySQL tietokanta, Apache web-palvelin, PHP scriptikieli ja PhpMyAdmin kannan hallintajärjestelmä. Vuoden aikana uusittiin viisi työasemaa, jotka ovat kaikki kannettavia. Tietokannat Rontti-tietokannassa ovat toimitsijat, lehtitilaajat, seurat ja seurojen toimihenkilöt. Kilpailijat ovat SLU:n sporttirekisterissä, vesipedot ovat liiton web-sivujen tietokannassa. Seuratietojen osalta web-sivut päivitetään suoraan rontista. Rausku-tietokannassa on tällä hetkellä tilastot ja niihin liittyvät muut taulut. Fyysisesti Rausku sijaitsee MMD:n virtuaalipalvelimella. 10

96000 94000 92000 90000 88000 Startit 86000 84000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2.13 ERILLISPROJEKTIT Operaatio Uimahalli Operaatio Uimahalli on kolmen järjestön yhteistyöhanke (Suomen Uimaliitto, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto, Suomen Kuntoliikuntaliitto). Johtoryhmän ovat muodostaneet Reijo Vartia (pj), Rolf Mikkola, Jorma Savola, Outi Kokko-Ropponen, Matti Sorsa, Jukka Läärä, Pentti Naumanen, Petteri Huurre, Antti Salaterä ja Ilpo Johansson joka on toiminut ryhmän sihteerinä. Operaation tehtävä on kehittää uimahallitoimintaa ottaen huomioon eri käyttäjäryhmät. Ryhmä kokoontui vuoden 2005 aikana kaksi kertaa. Lisäksi ryhmä teki seminaarimatkan Kölnin Interbad 2005 uimahallimessuille. Uimaliitto 100 vuotta Juhlavuoden johtoryhmään kuuluivat Ilkka Lantto puheenjohtajana ja jäseninä Jari Räikkönen, Suvi Lindén, Jukka Vilske, Pirkko Kinnunen, Tuija Pajuoja, Tiina Kivisaari, Pertti Mustonen, Kurt Mikkola, Pirkko Kleemola ja Rolf Mikkola. Toimikunta kokoontui neljä kertaa. Kunniatoimikunta, jota johtaa eduskunnan puhemies Paavo Lipponen, kokoontui kaksi kertaa. Toimintavuoden aikana jatkoivat työtänsä seuraavat juhlavuoden ryhmät: juhlatoimikunta, ansiomerkkitoimikunta, viestintätoimikunta, juhlakilpailutoimikunta sekä EM2006 johtoryhmä. Juhlavuoden pääsihteerinä on toiminut oman toimensa ohella toimitusjohtaja Rolf Mikkola. Helsinki 2006 lyhyen radan EM-uinnit Liittohallitus nimesi joulukuussa 2006 järjestettävien lyhyen radan EM-uintien johtoryhmän: Jukka Vilske, puheenjohtaja, Rolf Mikkola, pääsihteeri, Tiina Kivisaari, viestintä, Sami Wahlman, kilpailujen johtaja, Jaana Sinervuo-Tarula, logistiikka, Nipa Avén, hallipäällikkö. Ryhmän pysyviksi asiantuntijoiksi kutsuttiin Jukka Repo, turvallisuus, Veikko Kuurne, uh kiinteistö, Tarja Loikkanen, uh markkinointi, viestintä, Matti Räty, markkinointi, Tapani Parm, YLE tuottaja ja Hannu Tolonen, OPM. Ryhmän sihteerinä on 1.8.2005 alkaen toiminut Krista Tenhunen. Kisojen päätavoitteiksi on asetettu: Parantaa kilpauinnin lajituntemusta maassamme. Saavuttaa tapahtuman kautta uintiurheilussa myönteinen noste. Toteuttaa urheilullisesti korkean tason kilpailu. Luoda mahdollisimman monelle kilpauimarille tilaisuus osallistua kotikatsomon edessä korkean tason tapahtumaan. 11

Juhlavuoden päätapahtumana kilpailut korostavat Uimaliiton 100-vuotisen työn merkitystä uintiurheilun hyväksi. Tavoitteina on lisäksi kiinteyttää yhteistyötä eri tahojen kanssa, saavuttaa taloudellisesti positiivinen tulos, toteuttaa mielenkiintoisia oheistapahtumia ja löytää laaja, osaava ja aidosti talkoohengessä työskentelevä tekijäkaarti. Kisojen talousarvio on runsas miljoonaa euroa. 3 SEKTORIPALVELUT Vuoden 2003 alusta Uimaliitto siirtyi sektorijakoiseen palvelutoimintaan. Sektorit ovat Hallinto (josta toimintakertomus kohdassa A), Seurapalvelut, Koulutuspalvelut ja Lajipalvelut. Sektoripalvelujen alla on lisäksi toimialakohtaiset toimintakertomukset, jotka käsittelevät nuorisotoiminnan, huippu-uintiurheilun sekä kunto- ja terveysliikunnan palvelutoimintoja. Sektorijaon tavoitteena on uimaseurojen tehokkaampi palvelutoiminta, laadukkaiden palveluiden tuottaminen ja sisäisen yhteistyön tehostaminen. Sektoripalvelut pysyivät hyvin budjetoiduissa raameissa. 3.1 SEURAPALVELUT Yleistä Seurapalvelujen perustana on visio osaavasta uimaseurasta. Sen mukaan uimaseurat tarjoavat laadukkaita palveluja nuorisotoiminnan, huippu-uintiurheilun ja aikuisten kunto- ja terveysliikunnan alueilla. Uimaseura on ohittamaton resurssi kunnan liikuntatoimelle. Ydintavoitteena ovat elinvoimaiset uimaseurat, jotka omiin valintoihinsa perustuen tarjoavat laadukasta, mielenkiintoista ja haluttua toimintaa. Toimintavuonna keskityttiin uimaseurojen kohtaamisiin, jolloin tavattiin uinti-ihmisiä kilpailutapahtumissa, seminaareissa sekä seuratapaamisissa. Hallinto Seurapalvelusektoriin liittyviä asioita on käsitelty nuoriso- ja kunto- ja terveysliikunnan johtoryhmien kokouksissa sekä toimistopalavereissa. Sektorivastaavana on toiminut Marja Räikkälä. Toiminta Toimintavuoden aikana tehtiin kaksi aluekierrosta, kohteina Itä-Suomen ja Keski-Suomen alueet. Aluetilaisuuksia järjestettiin Varkaudessa (6 uimaseuraa ja 12 osallistujaa), Kouvolassa (4 uimaseuraa ja 9 henkilöä), Tampereella, (5 uimaseuraa ja 12 henkilöä) ja Jyväskylässä (5 uimaseuraa ja 12 henkilöä). Lisäksi suoritettiin runsaasti seuravierailuja eri teemoilla. Tavoitteena oli 20 seurakäyntiä. Toimintavuonna tehtiin niitä 34. (Cetus, HTU Stadi, HäUS, JIlves/JäJy, JoUS, JUK, Kemj.K., KemUS, KEV, KOOVEE, KoUS, KuUS, LaUS, OuLo, OUS, OU-73, Poseidon, RaisU, RaUS, SGR, SomEsa, Swim Jkl, TaNMKY, TaTU, TaUS, TuNMKY, TurUS, TTU, UiVa, VarU, VaU, VUS-VSS, ÅSK). Seuravierailuja ovat tehneet Petteri Laine, Tommi Pulkkinen, Marko Malvela, Rolf Mikkola, Outi Kokko-Ropponen, Jari Räikkönen ja Marja Räikkälä. Seuratoiminnan edistämistä käsittelevää tiedotusmateriaalia on ollut jaossa valtakunnallisissa kilpailutapahtumissa, joista kolmessa liitolla oli oma infopiste. Ikäkausimestaruusuintien aluekilpailuissa liitolla oli edustaja läsnä yhdeksällä paikkakunnalla keräämässä tietoa ja kokemuksia uuden tyyppisestä kisasta. Uimaseurojen jäsenmaksuun kuuluu Avainseurapalvelut SLU:lta. SLU on toimittanut aineistoa sähköpostilla suoraan seurojen puheenjohtajille. 12

Seuratoiminnan kartoitus suoritettiin kyselylomakkeiden avulla alkuvuodesta. Kyselyllä selvitettiin seurojen toiminnalliset ja taloudelliset tunnusluvut vuodelta 2004. Kyselyn tulosten perusteella voidaan todeta, että toiminnan määrät ovat lisääntyneet merkittävästi. mm Vesipelastus 127%, Vesijumppa ja Hydrobic 125%, Vesipallo 54%, Masters 33%, Uimakoulut 14%. Kartoituksessa selvitettiin myös uimaseuroissa toimivien määriä. Saatujen ilmoitusten mukaan seurojen organisaatioissa oli mukana 1119 henkeä ja vapaaehtoisia seuratoimijoita oli 4252. Ohjaajia ja valmentajia oli yli 1600, heistä 65% saa korvauksia seuralta. Ohjaajista ja valmentajista enemmistö on naisia. 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kokpäiväpalkkaiset Valmentajat Kokopäivätoimisten määrä uimaseuroissa Toimintavuoden aikana järjestettiin liittokokousten yhteydessä kaksi Uidaan yhdessä -seminaaria. Teemoina olivat Kilpailut ja tapahtumat sekä niiden järjestäminen (45 uimaseuraa ja 75 henkilöä) ja Uimaseuran tulevaisuuden haasteet; osaaminen ja ammattimaisuus sekä ammattilaisuus (52 uimaseuraa ja 78 henkilöä). Kilpailusihteereille on järjestetty tilaisuuksissa omat Rausku-koulutusosiot. Kehittämishankkeet Unelma Hyvästä Uintiurheilusta -hanke päättyi vuonna 2005. Hankkeesta kertynyt aineisto oli käytettävissä Uintiurheilu ja -liikunta 2012 -ohjelman työstöön sekä kilpailujärjestelmän kehittämiseen. Lähtökohtana on ollut monipuolinen ja moniarvoinen uintitoiminta. Erityisryhmien uinnin harrastetoiminnan toisena hankevuonna toteutui kartoitus uimaseuroista ja niissä toimivasta erityisuinnista. Erityisuinnissa oleville toimijoille on ollut koulutuksia ja tiedotustilaisuuksia. Yhteistyössä SUH:n kanssa erityisuinnin hanketta on koordinoinut Maarit Nevalainen. OPS -hanke on kiinteä osa seurapalvelusektorin palveluja. Seura Opetussuunnitelma (OPS) - hankkeessa mukana olevat seurat luovat oman uintitoiminnan opetussuunnitelman, jossa määritellään toiminnan arvot, keskeiset tavoitteet ja opetuksen sisällöt. Liiton tehtävä on tukea seuroja tässä työssä. Yhteisenä haasteena on uintitoiminnan punaisen langan uimarin uran hahmottaminen. Siinä uintitaitavuusharjoittelu etenee johdonmukaisesti uinnin opettamisesta huippu-uintiin. Mukana olevat uimaseurat Cetus, Järvenpään Uintiklubi, Poseidon ja Simmis Grani arvioivat ja dokumentoivat seuransa nykyisen uinnin ohjaus- ja valmennustoiminnan. Seurojen tavoitteena on kehittää, muokata ja päivittää olemassa oleva toiminta johdonmukaiseksi uintitaitoisuus harjoitteluksi. Pilottityöskentelyyn on varattu aikaa syksyn 2007 alkuun asti. Prosessin aikana on tähän mennessä järjestetty 10 seuratilaisuutta, joissa kussakin on ollut 4-25 osallistujaa. Uimaliitto on ollut mukana SLU-yhteisön Hyvä Seura -hankkeessa kolmatta vuotta. Hankkeessa tavoitteena on seuroissa toimivien osaamisen ja innostuksen lisääminen yksilöiden tarpeita ja valintoja kunnioittaen. Lisäksi tavoitteena on varmistaa liikunta- ja urheiluseurojen toimintaedellytykset sekä paikallisilla että valtakunnallisilla tukitoimilla. 13

Hyvä Seuran piirteitä; arvopohja on Reilu Peli, seuralla on innostava ja yhteisöllisyyttä rakentava johtamis- ja toimintakulttuuri, seura tunnistaa toimintaympäristön tarpeet ja noudattaa yhdistystoiminnan pelisääntöjä, seura voi painottaa kilpa- ja huippu-urheilua, lasten ja nuorten toimintaa, aikuisten kunto- ja terveysliikuntaa tai erityisliikuntaa. Palveluvalikkoon on myös kuulunut avainseurapalvelut ja sinettiseuratoiminta. 3.2 TOIMIALAPALVELUT 3.2.1 Nuorisotoiminta Yleistä Tavoitteena on, että uimaseuroissa toteutetaan monipuolista ja moniarvoista toimintaa uimataidon kehittämiseksi. Kuluneena vuonna painopisteet olivat oli Uintiurheilu ja -liikunta 2012 -ohjelman työstössä, kilpailujärjestelmän kehitystyön seurannassa sekä sinettiseurojen tarkistuksissa. Rollot Jyväskylässä, Uidaan Yhdessä -seminaarit, Sinettiseuratoiminta ja paikallistukihakemukset. 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Uimakoulut Vesiralli Nuoret yhteensä Hallinto Johtoryhmän muodostivat puheenjohtaja Kirsti Mustakallio ja jäsenet Tomi Elo, ja Pirita Miettinen os. Partinen. Liittohallituksen edustaja oli Päivikki Lumme ja sihteerinä toimi Marja Räikkälä. Johtoryhmällä oli kuluneena vuonna yhteiskokoukset Kunto- ja terveysliikunnan johtoryhmän kanssa kuusi (6) kertaa. Johtoryhmästä on ollut edustajat mukana Uimaliitto Open tilaisuuksissa kaksi (2) kertaa. Tapahtumat ja toiminnot Rollot järjestettiin Jyväskylässä 10.-15.6. Tapahtumaan osallistui 79 seuraa ja 771 uimaria. Rollojen ohjelmassa oli mm vesipelastus, vesipallo, taitouinti, city-suunnistus, ryhtijooga, street dance ja disco. Sinettiseuratoimintaan sisältyi kolmen uinnin Sinettiseuran toiminnan sertifiointi/auktorisointi (hakemukset, haastattelut, seurakäynnit). Sinettitunnuksen käyttö vuosille 2006-2007 myönnettiin Lahden Uimaseuralla, Poseidonille ja Someron Esan uintijaokselle. Uimaseurojen paikallistukihakemuksia oli yhteensä kaksikymmentä (20), tukea myönnettiin kymmenelle hankkeelle (10). Uimaseurat saivat Nuori Suomi ry:n tukea yhteensä 11 000. Yhteenveto Unelma hyvästä uintiurheilusta -eettisen ohjelman ydin - Monipuolinen ja moniarvoinen toiminta uimataidon kehittämiseksi uimaseuroissa - kirjattiin Uintiurheilu ja -liikunta 2012 -ohjelman sisältöön. 14

3.2.2 Kunto- ja terveysliikunta Yleistä Uimaliiton kunto- ja terveysliikunnan perustan muodostavat HydroBic, aikuisten kuntoliikunta sekä Ui Kesäksi Kuntoon -kampanja. Tavoitteeksi on asetettu, että yhä useampi seura ottaa kunto- ja terveysliikunnan haasteen vastaan. Hallinto Kunto- ja terveysliikunnan johtoryhmän muodostivat puheenjohtaja Pertti Tamminen, Johanna Kara ja Teija Vihervaara. Liittohallituksen edustaja oli Päivikki Lumme. Johtoryhmällä oli kuluneena vuonna kuusi kokousta, jotka kaikki pidettiin yhteiskokouksina nuorisotoiminnan johtoryhmän kanssa. Toiminta Käynnistettiin vesiliikunnanohjaukseen suunnatun cd:n tekeminen yhteistyössä Kunnossa Kaiken Ikää -projektin ja SUH:n kanssa. Vertaisohjaajille suunnattu cd julkaistaan syksyllä 2006. Vesijumppa- HydroBic- ohjaajakoulutus on osa Pro Fitness -koulutusjärjestelmää, jota toteutetaan yhteistyössä Svolin kanssa. Ui kesäksi kuntoon -kampanja Kampanjassa oli mukana 97 uimahallia sekä 86 koulua. Kampanjan aikana uitiin, vesijumpattiin tai juostiin 174 miljoonaa metriä. 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 e Hydrobic Vesivoimistel u Yhteensä Yhteenveto Uintiliikunnan kunto- ja terveystoimintaa kohtaan on kasvava kysyntä. Uimaseurat ovat vastanneet haasteeseen lisäämällä toiminnan tarjontaa. 3.2.3 Huippu-uinti Yleistä Vuosi 2005 oli huippu-uinnin organisaation kannalta tärkeä vuosi. Huippu-uinnin uusi strategia työstettiin osaksi Uimaliiton Uintiurheilu ja -liikunta -2012 strategiaa. Strategiassa operatiivisen johdon toimintaa muokattiin. Toimintaa arvioitiin kriittisesti Olympiakomitean uutta järjestelmätukitoimintaa varten. Yhteistyössä Olympiakomitean kanssa muokattiin johtojärjestelmää, joka vuoden loppua kohti löysi muotonsa. Vuosi päättyi iloisissa merkeissä lyhyen radan EM-kisojen mentyä erinomaisesti. 15

Kansallinen toiminta Huippu-uinnin vastuullinen vetäjä on valmennuspäällikkö. Vuoden alussa perustettiin valmennuksen asiantuntijaryhmä VAR. Siihen kuului vuoden lopussa Petteri Laine, Samuli Liinpää, Mika Kekäläinen ja Tommi Pulkkinen. VAR piti neljä kokousta ja yhteydenpito oli jatkuvaa. Työtapa osoittautui hyväksi ja käytännön asioita saatiin aiempaa paremmin eteenpäin. Esimerkkinä voidaan mainita ryhmien toimintasuunnitelmat ja tiedotus. Valmennuspäällikkö osallistui niin nuorten kuin aikuisten pitkän ja lyhyen radan mestaruuskilpailuihin sekä kansallisiin kilpailuihin. Hänen tehtäviinsä kuului myös Mäkelänrinteen Urheilulukion aamuharjoitusten vetäminen syyskuuhun 2005 asti, jonka jälkeen valmentajaksi tuli Jani Puhakka. Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian (URHEA) johtoryhmä sekä Olympiakomitean Urheilijan elämänura asiantuntijaryhmä (ELÄ) kuuluivat valmennuspäällikön toiminnan piiriin. Urheilijan elämänura asiantuntijaryhmä (ELÄ) toimii urheilijan elämänhallinnan asiantuntijaelimenä. Sen tehtävänä on linjata ja kehittää: toimintastrategioita ja -malleja koskien huippu-urheilijoiden, opiskelun ja valmentautumisen yhdistämistä, urheilijoiden elämänhallintaa, urheilijoiden työelämään siirtymistä ja urheilu-uran päättymistä. Valmennuspäällikkö jatkoi Suomen Valmentajat ry:n hallituksen jäsenenä. Valmentajakoulutuksen osalta tason kaksi ohjelmointimoduulin veti valmennuspäällikkö. Seurakäyntejä kertyi edellisvuotta enemmän. Erityisesti kierros Kajaani-Kemijärvi toi paljon informaatiota paikallisten seurojen toiminnasta ja toimintaedellytyksistä. Oulussa aloitettiin keskustelut kaupungin liikuntatoimenjohtajan kanssa Uimaliiton valmennuskeskuksen perustamisesta Ouluun. Jyväskylän ja Helsingin valmennuskeskusten kehittämistyö jatkui. 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Mitalit Suomen Uimaliiton kansainväliset arvokilpailumitalit 1997-2005 Uimaliitto valittiin yhdeksi esimerkkiliitoksi, kun ADT esitteli toimintaansa Euroopan unionin arviointiryhmälle. Maajoukkueissa käsiteltiin ADT-asiaa jokaisella tasolla sekä SLU:n Reilun Pelin eettisiä ohjeita ja sitouduttiin noudattamaan niitä. Kansallista kilpailujärjestelmää uudistettiin ja nuorimmille ikäryhmille luotiin aluekilpailujärjestelmä. Tällä tavalla on tarkoitus tarjota arvokilpailumahdollisuus nuorille lähellä kotipaikkakuntaa. Uudistus onnistui hyvin. Kansallinen kilpailujärjestelmä on muokattu noudattamaan kansainvälistä arvokilpailukalenteria ja sitä kautta se tukee parhaiten huippu-uintia ja -uimareita. Kansainvälinen toiminta Vuonna 2005 pidettiin MM-kilpailut Montrealissa, Kanadassa ja lyhyen radan EM-kilpailut Triestessä, Italiassa. Valmennuspäällikkö osallistui molempiin kilpailuihin. 16

Suomalaisia uimareita otti osaa kansainvälisiin kilpailuihin ulkomailla Ruotsissa, Tanskassa, USA:ssa, Japanissa, Saksassa, Luxemburgissa, Italiassa, Ranskassa, Kreikassa ja Venäjällä. Maajoukkueurheilijat harjoittelevat tällä hetkellä kaikki Suomessa leireillen ulkomailla. Valmennusyhteistyön kautta eri valmennuskeskuksissa on valmentautunut yli 20 uimaria. Vuonna 2005 uimareita kävi harjoittelemassa ja valmennusyhteistyötä tehtiin seuraavien maiden kanssa: Kanada, Ruotsi, Tanska, Norja, Islanti, USA, Australia, Luxemburg, Eesti, Ranska ja Venäjä. Yhteistyö muiden Pohjoismaiden kanssa tiivistyi. Päävalmentajat sekä valmennuspäälliköt kokoontuivat keväällä Tanskassa ja syksyllä Suomessa. Keskusteltiin valmennusyhteistyöstä, tiedon vaihdosta sekä Pohjoismaisesta kilpailutoiminnan kasvattamisesta. Sovittiin, että EYOFikäisille perustetaan uusi kilpailu vuorovuosina EYOF-kilpailun kanssa. Näin saadaan tällä ikäluokalle toimintasuunnitelmaan jokavuotinen tapahtuma. Arvokilpailuihin valmistautumisessa päätettiin tehdä yhteistyötä. Valmennuspäällikkö osallistui Olympiaryhmän ja maajoukkueen leirille Floridassa tammikuussa. Triestessä valmennusjohto tutustui Englannin valmennusjärjestelmään LEN:n järjestämässä koulutustilaisuudessa. Myös Unkarin valmennusjärjestelmään perehdyttiin vuoden aikana ensin Montrealissa ja sitten Triestessä. Koulutus II-taso päättyi keväällä ja toinen alkoi syksyllä. Kouluttajina toimivat Ilkka Keskinen, Petteri Laine, Samuli Liinpää, Pekka Rindell, Jaakko Kailajärvi sekä Matti Jääskeläinen. Varalan urheiluopistolla sai VEAT:n päätökseen neljä valmentajaa. Uudella VEAT-kurssilla aloitti neljä uutta valmentajaa. Liitto järjestää kaksi lähijaksoa. Syksyn seminaarin 4.-5.9. aiheena oli valmentajan monipuoliset taidot. Luennoitsijoina toimivat Harri Hakkarainen, Peter Halén, Mika Kekäläinen, Harri Antikainen (tanssiurheiluvalmentaja), Jani Puhakka, Sami Sorri, Marko Malvela, Susanna Sokka (ADT) sekä Pertti Kemppainen (TANOKE). Muuta Vuonna 2005 FINA teki päätöksen aloittaa nuorten MM-uinnit vuonna 2006. Pysyminen mukana kilpailussa arvokisamitaleista vaatii meiltä Suomessa voimavarojen yhdistämistä, toimivaa Urheiluakatemiaverkostoa sekä panostusta valmentajakoulutukseen ja taloudellisia satsauksia maajoukkuetoimintaan. 3.2.4 Mäkelänrinteen valmennuskeskus Yleistä Vuosi 2005 oli valmennuskeskukselle toiminnallisesti ja tuloksellisesti erinomainen. Se on vakiinnuttanut asemansa valtakunnallisena keskuksena, jossa harjoittelee tällä hetkellä uimareita kahdeksasta eri seurasta. Alueellisesti keskus palvelee koko pääkaupunkiseutua tarjoamalla aamuvalmennusta osana Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemiaa. Paikallisesti valmennuskeskus on järjestänyt valmentajakoulutusta helsinkiläisille uimaseuroille, sekä konsultoinut seuroissa tapahtuvaa valmennusta. Tuloksellisesti vuosi 2005 oli tähän mennessä paras, mistä osoituksena on Matti Rajakylän pronssimitali LREM-uinneissa. Hallinto Johtoryhmä: Rolf Mikkola (pj), Petteri Laine, Simo Tarvonen, Mika Kekäläinen (päävalmentaja, esittelijä). Valmennuskeskuksen neuvottelukunta; Yrjö M. Lehtonen (pj), Veikko Vermilä, Jaakko Salonen, Kari Niemi-Nikkola, Seppo Pitkänen, Rolf Mikkola sihteeri. 17

Kilpailutoiminta Uimarit menestyivät hyvin kansallisissa arvokilpailuissa saavuttaen yhteensä 63 mitalia (SM ja NSM). Lisäksi kauden aikana syntyi 9 SE-tulosta. Valmennustoiminta Keskus harjoitteli Mäkelänrinteen uintikeskuksessa, joka tarjosi hyvät puitteet sekä uinti- että oheisharjoittelulle. Ohjelmaan kuului myös leiri Kuortaneen urheiluopistolla yhteistyössä SFI:n kanssa. Valmennuksesta vastasi päävalmentaja Mika Kekäläinen apunaan Jani Puhakka ja Sami Jauhiainen (voimaharjoittelu). Seitsemän valmennuskeskusuimaria osallistui aikuisten ja nuorten maajoukkueiden valmennustapahtumiin. Koulutus- ja kehittämistoiminta Osana Helsingin seurojen valmennuksen kehittämishanketta järjestettiin 3x3 tuntia käsittänyt koulutustapahtuma (25 osallistujaa). Lisäksi keskus järjesti konsultointia helsinkiläisseuroille. Kansainvälinen toiminta Kilpailutoiminta: valmennuskeskuksen osallistujat, MM Montreal (2 uimaria ja valmentaja), NEM Budapest (2 uimaria ja valmentaja), NPM Reykjavik (1 uimari, 3 mitalia), LREM Trieste (3 uimaria ja valmentaja, 1 mitali). Leirit Valmennuskeskusryhmä leireili kotimaassa Kuortaneella sekä ulkomailla Calellassa, Espanjassa ja Nikosiassa Kyproksella. Muuta Valmennuskeskus järjesti yhteistyössä seurojen kanssa hyväntekeväisyystapahtuman, jossa uitiin 24:n tunnin uinnin maailmanennätys. Tuotto lahjoitettiin Plan-kehitysapujärjestölle. Toiminnan arviointi Toimintavuoden 2005 aikana valmennuskeskus saavutti sen aseman, joka sille asetettiin tavoitteeksi. Yhteistyö eri tahojen kanssa oli sujuvaa. Keskuksen kevyt hallintomalli on osoittautunut toimivaksi. Urheilullisesti tulos oli kokonaisuutena arvioiden erittäin hyvä. Toivomisen varaa oli lähinnä siinä, että osalla uimareista paras tulos ei osunut kauden tärkeimpään kilpailuun. Seuraavat kehityshaasteet liittyvät valmennuskeskuksen toiminnan laajentamiseen. Tavoitteena on tarjota valmennusta varsinaisia valmennuskeskusuimareita nuoremmille ikäluokille. Laajentamisen edellytyksenä on allastila ja talousresurssien ratkaiseminen. 3.3 KOULUTUSPALVELUT Yleistä Koulutussektori tarjoaa monipuolisia koulutuspalveluja uimaseurojen käyttöön, jolla tuetaan osaamista uimaseuroissa. Koulutusta on järjestetty ohjaajille, valmentajille, toimitsijoille sekä seuran organisaatiossa toimiville. Koulutusjärjestelmä lähtee Uimaliitossa seurojen tarpeista ja odotuksista. Koulutusta järjestetään seuroille tilauskursseina sekä valtakunnallisina kursseina. Koulutusjärjestelmän rakenne on kuvattu kaaviossa 1. Uimaliiton koulutuspalvelut on jaettu neljään sektoriin, kurssi-, valmennus-, kilpailutoiminta sekä jatko- ja täydennyskoulutus. Kurssitoiminta sisältää lasten, nuorten ja aikuisten kurssit ja valmennustoiminta käsittää jatkuvan valmennustoiminnan sekä muiden lajien (taitouinti, uimahypyt ja vesipallo) valmentajakoulutukset. Jatko- ja täydennyskoulutuksia ovat Syksyn seminaari, asiantuntijaluennot, Uidaan yhdessä -seminaarit ja Home Studyt. 18

Ohjaaja- ja valmentajakoulutus on suunniteltu lasten ja nuorten tarpeista lähtien huomioiden eri ikäkausien vaatimukset sekä aikuisten kunto- ja terveysliikunnan tarpeet. Kaikki kurssit sisältävät luentoja ja käytännön harjoituksia, joissa käydään läpi ikäluokalle suunnattua uinnin opettamista ja ohjaamista, ryhmän kanssa toimimista sekä itsensä kehittämistä ohjaajana ja valmentajana. Huippu-uinnin valmennuskoulutuksen tavoitteena on löytää potentiaaliset valmentajatyypit ja ohjata heidät sopiviin valmennustehtäviin ja koulutuksiin. Kilpailutoiminnan sektorilla koulutetaan tuomareita ja toimitsijoita. Uidaan yhdessä -seminaarit on suunnattu seuratoimijoille kuten puheenjohtajille, sihteereille sekä kilpailusihteereille. Räätälöidyt seurojen omat tilauskurssit ovat kasvattaneet suosiotaan. Kokemukset niistä ovat olleet kannustavia. Niissä on voitu huomioida seurojen omat toiveet ja koulutus on ollut painotuksiltaan seuran toiveiden mukainen. Kaavio 1 Ohjaajien ja valmentajien osaamista tuetaan ohjaaja- ja valmentajakurssien lisäksi julkaisemalla asiantuntija-artikkeleja Uinti-lehdessä ja Uimaliiton kotisivuilla. Seminaareissa, ideapäivillä, arvokilpailuissa sekä liiton valtakunnallisilla leireillä järjestetään jatkokoulutusta ajankohtaisista aiheista. Tilaisuuksista julkaistaan yhteenvedot liiton kotisivuilla ja valikoidusta UINTI-lehdessä. Valmentajien erikoisammattitutkintoa suorittavilla on käytössä oma työnohjaajajärjestelmänsä, joka toteutetaan yhteistyössä Varalan Urheiluopiston kanssa. Kouluttajat tapaavat kerran vuodessa yhteisessä kouluttajatapaamisessa, jossa järjestetään heille koulutusta sekä kehitetään koulutusjärjestelmää. Tuotepäälliköiden johdolla ryhmäkohtaiset (vesipeuhula, vesiralli, taso I, II ja III, aikuisten tekniikka, HydroBic) kouluttajat kokoontuvat kehittämään koulutuksen sisältöjä. Kouluttajia kannustetaan ja huolletaan säännöllisesti eri tavoin. Hallinto Koulutussektorin kehittämisestä on vastannut koulutuksen johtoryhmä, johon ovat kuuluneet Petteri Laine, Marja Räikkälä, Riikka Nordström ja Outi Kokko-Ropponen, joka toimii koulutussektorin koordinaattorina. Kouluttajat Kouluttajina ovat toimineet Harri Antikainen, Kaj-Erik Folin, Ursula Haapanen, Harri Hakkarainen, Peter Hálen, Paula Harmokivi, Peter Helenius, Samuli Hirsi, Johanna Kara, Kati Kauravaara, Mika Kekäläinen, Pertti Kemppainen, Ilkka Keskinen, Eeva Ketola, Katja 19

Kokkonen, Outi Kokko-Ropponen, Antero Kujala, Petteri Laine, Kirsi Leinonen, Samuli Liinpää, Katja Linnakylä, Anneli Luusuanniemi, Ippe Natunen, Milton Nelms (USA), Riikka Nordström, Helen Ovaska, Jani Puhakka, Tommi Pulkkinen, Teija Reini-Nieminen, Pekka Rindell, Marja Räikkälä, Jaana Sinervuo-Tarula, Sari Sivonen, Susanna Sokka, Sami Sorri, Susanna Syrjänen, Erika Tikka, Hanna Tuomainen, Sami Wahlman, Teija Vihervaara, Tooti Wicklund, ja Pertti Yritys. Kehittämistoimenpiteet Opetussuunnitelma (OPS)-hanke on vuonna 2004 alkanut valmennuksen-, ohjauksen- ja koulutuksen kehittämisprojekti, jota tehdään yhteistyössä neljän uimaseuran kanssa. Pilottiseurat ovat Järvenpään Uintiklubi, Cetus Espoosta, Poseidon Vantaalta ja Simmis Grani Kauniaisista. Tavoitteena on kehittää Suomen Uimaliiton ohjaaja- ja valmentajakoulutusjärjestelmä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin uimaseurassa. Koulutusmateriaalien päivitys on alkanut Vesipeuhula-, Vesiralli ja Taso I -kursseilla. Sisällöt otettiin vaiheittain käyttöön ja kokeiluun syksystä 2005. Arviointi ja dokumentointivaihe on käynnissä parhaillaan ja sen on laskettu kestävän vuoden 2006 loppuun. Kouluttajakoulutus Kouluttajakoulutus pidettiin Siuntiossa 20. 22.5. Teemoina olivat oppiminen ja erilaiset oppimiskäsitykset sekä uusia näkökulmia uintitekniikkaan. Pääkouluttajina olivat Ilkka Keskinen ja Mika Kekäläinen. Tilaisuudessa oli mukana kouluttajia ja OPS- pilottiseurojen edustajia, yhteensä 26 henkeä. Tavoitteet ja arviointi Koulutustapahtumien osalta asetetut tavoitteet saavutettiin. Osallistujien määrä on kasvanut hieman edelliseen vuoteen nähden ja tilauskurssit ovat vakiintuneet seurojen valikoimaan. kursseja Osallistujia Tuottaja KURSSITOIMINTA - Lapset ja/tai nuoret Marja Räikkälä Vesipeuhula (1 ) 2 (15) 19 Vesiralli tilauskurssit (2) 1 (6) 6 (30) 25 (60) 101 - Aikuiset Outi Kokko-Ropponen Vesi tutuksi (1) 1 (10) 16 Aikuisten uinninohjaaja (2) 1 (20) 10 Aikuisten uintitekniikka (1) - (15) - Vesijumppa ja HydroBic (5) 5 (100) 72 VALMENNUSTOIMINTA Petteri Laine Taso I (4) 3 (100) 56 Ippe Natunen tilauskurssit (4) 5 (50) 106 Taso II (1) (20) 25 Taso III (1) - (20) - Lajikurssit (uimahypyt, taitouinti ja vesipallo) kts. Lajiryhmien toiminta uimahypyt taitouinti vesipallo Vesa Martikkala Ulla Lucenius Jenni Latvala UINNIN KILPAILUTOIMINTA II luokan tuomari ja toimitsija 441 Vidar Tallqvist I luokan tuomari ja toimitsija 56 Lähettäjä 13 Lajikurssit (uimahypyt, taitouinti ja vesipallo) uimahypyt taitouinti vesipallo 214 Vesa Martikkala Ulla Lucenius Juha Varinowski 20