Vuosikertomus. Energiankäyttäjän lähin ystävä.

2011 Vuosikertomus Energiankäyttäjän lähin ystävä.

Jalasjärvi Kauhajoki Karvia Isojoki Honkajoki Parkano Siikainen Kankaanpää Jämijärvi Pomarkku Ikaalinen Hämeenkyrö Noormarkku Lavia Suodenniemi Kullaa Mouhijärvi Sisältö Kiikoinen Toimitusjohtajan katsaus 3 Avainluvut 5 Energialiiketoiminta 6 Juhlakiertue 8 Verkostoliiketoiminta 10 Lämpöliiketoiminta 12 Ympäristö 14 Henkilöstö 16 Hallituksen toimintakertomus 18 Hallinto ja omistus 23 Tase 24 Tuloslaskelma 26 Sähköverkkotoiminnan tase 27 Verkkoliiketoiminnan tuloslaskelma 28 Tilintarkastuskertomus 29 Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä 30 Suunnittelu ja toteutus: Kumppania Oy Kannen kuva: Vatajankosken Sähkön 85-vuotisjuhlakiertueelta Kankaanpäästä Kuvat: Vatajankosken Sähkö Oy, Voimatori, Kankaanpään Kuva-Center, Kuvatoimisto Rodeo ja Kumppania Oy 2

Toimitusjohtajan katsaus Energia-alalla isojen uutisten vuosi Fukushiman ydinvoimalan traaginen onnettomuus vaikutti myös voimakkaasti eurooppalaiseen energia-alaan. Saksa ilmoitti lopettavansa ydinsähkön tuotannon 2022 mennessä. Yksi Suomen historian pahimmista myrskyistä pimensi melkein koko Pohjois-Satakunnan. Sähköä kulutettiin Suomessa vuonna 2011 noin 84,4 miljardia kilowattituntia eli 4 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010. Lämmin syksy ja vuoden loppu yhdessä talouden laskusuhdanteen kanssa pienensivät sähkön kulutusta. Kaukolämmön myynti Suomessa pieneni noin 13 prosenttia. Sähkön tuonti kasvoi noin 16,4 prosenttiin sähkön käytöstä ja oli vuonna 2011 noin 13,8 terawattituntia. Pohjoismaiden vesitilanne oli vuoden alkaessa heikko, mutta parani syksyllä ja vuoden lopussa vesitilanne oli noin 8 terawattituntia keskimääräistä parempi. Kaikkien aikojen suurin sähkön kulutushuippu Suomessa, 14 998 megawattia, mitattiin 18.2. Vatajankosken Sähkön jakelualueella sähkön kulutus pieneni noin 5,4 prosenttia ja kaukolämmön myynti noin 15,7 prosenttia. Vuoden keskilämpötila oli 2,5 astetta korkeampi kuin edellisenä vuonna. Energia-alan kannalta merkittävin tapahtuma vuonna 2011 oli Japanin historian suurimman maanjäristyksen ja sitä seuranneen tsunamin aiheuttama Fukushiman ydinvoimalaitoksen vakava vaurioituminen 11.3. Fukushiman onnettomuus vaikutti voimakkaasti myös eurooppalaiseen energia-alaan. Saksa teki päätöksen sulkea ydinvoimalansa nopeutetussa aikataulussa ja myös Sveitsi ja Italia päättivät luopua ydinvoimasta. Tsekki, Slovakia, Iso-Britannia, Ruotsi ja Suomi ovat jatkaneet omien ydinvoimasuunnitelmiensa toteuttamista. Myyjänvaihtojen lukumäärä loppuasiakasmarkkinoilla oli vuonna 2011 samaa luokkaa kuin vuonna 2010. Sähkön myyjää vaihtoi 7,6 prosenttia asiakkaista. Sähkön keskihinta spot-markkinoilla oli noin 5,3 senttiä kilowattitunnilta ja tukkuhinta laski joulukuussa alle 4 senttiin kilowattitunnilta. Yhtiömme markkina- 3

Toimitusjohtajan katsaus Myrsky romutti vielä joulukuun alussa kohtuullisen hyvältä näyttäneen vuoden 2011 tuloksen. Nuorentunut asentajakuntamme näytti häiriönselvitys- ja korjaustöissä kyntensä ja työt sujuivat mallikkaasti. osuus omalla jakelualueellamme ei muuttunut oleellisesti ja markkinaosuus sähkön kuluttajista on edelleen alueellamme noin 92 prosenttia. Uskomme, että kohtuullinen hinta, tasapuolisuus ja hyvä asiakaspalvelu ovat edelleenkin toimivia kilpailutekijöitä. Yhtiön ulkoinen ilme uudistettiin ja markkinoinnin sisältöä kehitettiin. Toimitalon tontilla sijaitseva ns. johtajan asunto peruskorjattiin toimistotilaksi, mikä mahdollistaa toimitalon korjauksen jatkamisen. Vuosi 2011 päättyi dramaattisesti tapaninpäivän myrskyyn, joka aiheutti jakeluverkostollemme kaikkien aikojen suurimmat tuhot. Häiriön alkuvaiheessa 80 prosenttia verkostosta ja asiakkaista oli ilman sähköä. Myrskytuhojen korjauskustannukset ylittävät miljoona euroa ja asiakkaille maksettavat vakiokorvaukset ovat noin 700.000 euroa. Myrsky romutti vielä joulukuun alussa kohtuullisen hyvältä näyttäneen vuoden 2011 tuloksen. Nuorentunut asentajakuntamme näytti häiriönselvitys- ja korjaustöissä kyntensä ja työt sujuivat mallikkaasti. Jakeluverkoston säävarmuuteen on jatkossa panostettava. Tähän tulee vuoden 2012 aikana todennäköisesti myös lainsäädännöllisiä paineita. Nyt on aika käydä keskustelua siitä, painotetaanko edullista hintaa vai käyttövarmuutta. Uusi asiakaspalvelun tietojärjestelmä otettiin käyttöön marraskuussa ja vuoden lopulla noin kaksi kolmasosaa käyttöpaikoista oli varustettu etäluettavilla mittareilla. Yhtiömme on mukana Fennovoima Oy:n ydinvoimahankkeessa. Hanke eteni ja voimalan sijoituspaikaksi valittiin Pyhäjoki. Tulemme saamaan tulevasta ydinvoimalasta tuotanto-osuuden, joka edelleen vakauttaa asiakkaidemme sähkön hintaa. Kuluvan kevään aikana myös tuulivoiman hankintamme kasvaa Suomen Voima Oy:n Haminan Mäkelänkankaan tuulivoimalaitoksen aloittaessa tuotannon toukokuussa. Työ asiakaspalvelun kehittämiseksi jatkuu. Kuluvan vuoden aikana päätökseen saatavat tieto- ja mittausjärjestelmäprojektit ja palveluhenkinen henkilökunta mahdollistavat yhtiön toiminnan kehittymisen myös jatkossa. Liikevaihto vuonna 2011 oli noin 27,1 miljoonaa euroa. Liikevoitto oli noin 1,4 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 22 524,79 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa vuodel ta 2011 ei jaeta. Juha Lindholm toimitusjohtaja 4

Avainlukuja 2011 Asukkaita toiminta-alueella noin 24 000 Sähkönkäyttöpaikkoja 17 701 kpl Sähköverkoston kokonaispituus 3 838 km Jakelumuuntamoita 1 263 kpl Sähköasemia (110/20kV) 8 kpl Henkilöstön määrä 78 Sähkön kulutus toiminta-alueella 264,5 milj. kwh, muutos -5,4 % Sähkön hankinta yhteensä 246,0 milj. kwh, josta - omalla vesivoimalla 4,7 % - omalla lämpövoimalla 9,5 % - tuotanto-osuuksilla 8,3 % - tukkuostoina 77,5 % Kaukolämmön piirissä Kankaanpään keskusta ja Niinisalon varuskunta- ja asuntoalue Kaukolämmitetty rakennustilavuus 2,5 milj. m³ Kaukolämpöverkon pituus 41,5 km, Niinisalon verkko mukana Lämmön kulutus 140 426 MWh Lämmön tuotanto yhteensä 85 575 MWh - lähialueen polttoaineilla 94,6 % - öljyllä 5,4 % Sähkön myynnin liikevaihto Sähkön siirron liikevaihto Lämmön ja höyryn myynnin liikevaihto 12,7 milj. euroa 8,5 milj. euroa 5,9 milj. euroa Sähkön käyttö kuluttajaryhmittäin 2011 % 32 % kotitaloudet ja asunnot 27 % maatalous ja puutarhat 21 % teollisuus ja rakentaminen 20 % palvelut ja julkinen kulutus Sähkön käyttö verkostoalueella kunnittain 2011 Sähkön hankinnan jakauma 2011 46 % Kankaanpää 23 % Honkajoki 9 % Karvia 6 % Lavia 8 % Pomarkku 4 % Sastamala 4 % muut % % 77 % sähköpörssi 18 % turve ja biopolttoaineet 5 % vesi ja tuulivoima 5

ENERGIALIIKETOIMINTA kuvat: Kimmo Tyni Vuonna 2011 tehtiin pitkälle tulevaisuuteen heijastuvia päätöksiä Japanin historian suurin maanjäristys 11.3.2011 aiheutti tsunamin, jonka seurauksena Fukushiman ydinvoimalaitos vaurioitui pahoin ja radioaktiivisia aineita pääsi vapautumaan ilmaan ja mereen. Tällä ikävällä onnettomuudella on useita vaikutuksia energia-alalle. Viimeisiä vuosia on kutsuttu ydinvoiman renessanssiksi ja yleinen ilmapiiri on ollut ydinvoimalle vahvasti myönteinen. Useat maat suunnittelivat uusien ydinvoimalaitoksien rakentamista ja aiemmin tehtyjä päätöksiä ydinvoimasta luopumisesta kumottiin. Onnettomuuden jälkeen muun muassa Saksa teki päätöksen luopua kokonaan ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä. Ilmapiiri on muuttunut ydinvoimaan kriittisemmin suhtautuvaksi ja vanhojen ydinvoimaloiden turvallisuus on joutunut suurennuslasin alle. Saksan päätös nosti maaliskuussa polttoaineiden ja sähkön hintaa. Päätös myös herättää kysymyksiä siitä, miten Saksa tulee korvaamaan poistuvan ydinvoimakapasiteettinsa. Todennäköisesti Saksan on lisättävä hiilen 6

ENERGIALIIKETOIMINTA käyttöä, joka on ristiriidassa EU:n ilmastostrategian kanssa. Ydinvoimalla on edelleen merkittävä asema yhtiömme tulevaisuuden sähkön hankinnassa Olkiluoto 3:n ja Fennovoiman osuuksiemme myötä. Ennen Fukushiman onnettomuutta sähkön pörssihinta oli jo valmiiksi melko korkealla tasolla kylmän sään ja Pohjoismaiden huonon vesitilanteen johdosta. Vesitilanne oli tammikuussa pahimmillaan energiaksi muutettuna noin 50 TWh alempi kuin pitkän aikavälin keskiarvo. Vesitilanne on kuitenkin korjaantunut vuoden aikana merkittävästi ja tästä syystä loppukesällä vesituottajat menettivät osittain kontrollinsa veteen ja tämä painoi yön spot-hintoja muutamaan euroon megawattitunnilta. Heinäkuussa Kreikan talouskriisi toi harmaita pilviä talouskasvun ylle ja tämän seurauksena epävarmuus tulevasta talouden kehittymisestä painoi päästöoikeuksien ja polttoaineiden hintoja alas. Tästä syystä myös sähkön pörssihinta oli laskutrendissä loppuvuotta kohden. Vesitilanteen parannuttua sähkön hinta tuskin lähtee voimakkaaseen nousuun ennen kuin luottamus Euroopan talouteen palaa. Epävarmuus ei ole vielä vaikuttanut jakelualueemme sähkön kulutukseen. Sähkön myynti oli vuonna 2011 noin prosentin verran laskussa edelliseen vuoteen verrattuna ja vastaavasti sähkönsiirto oli noin viisi prosenttia alhaisempi edelliseen vuoteen verrattuna. Lokakuussa työ- ja elinkeinoministeriö tiedotti, että hallitusohjelmassa sovittu 25 miljoonan euron vähennys uusiutuvan energian tukiin vuoteen 2015 mennessä on valtiontalouden vuosien 2013 2015 kehysten valmistelun yhteydessä päätetty toteuttaa nopeutetussa aikataulussa. Osana näihin säästöihin kuuluu, että oikeus kiinteään sähkön tuotantotukeen päättyy vuoden 2012 alussa. Olemme saaneet kiinteää tukea tuulivoimalla ja metsähakkeella tuotetusta sähköstä 6,90 euroa megawattitunnilta ja vesivoimalla tuotetusta sähköstä tuki on ollut 4,20 euroa megawattitunnilta. Jatkossa omat vesivoimalaitoksemme ja osakkuutemme Kyröskosken vesivoimasta jäävät tuen ulkopuolelle. Kankaanpään voimalaitoksessa tuotetun sähkön osalta tulemme hakeutumaan syöttötariffijärjestelmään metsähakevoimalaitoksena. Syöttötariffissa maksetaan metsähakkeella tuotetulle sähkölle muuttuvaa tukea, jonka suuruus riippuu päästöoikeuden markkinahinnan keskiarvosta tuotantotukilaissa ja -asetuksessa säädetyllä tavalla. Oma sähkön tuotanto Pohjoismaiden parantunut vesitilanne näkyi myös omien vesivoimaloiden tuotannossa. Vatajankosken ja Jyllinkosken vesivoimaloiden yhteistuotanto oli 5 221 megawattituntia. Vesivoimalaitosten tuotanto oli 13 prosenttia edellisvuotta suurempi. Vatajankosken Sähköllä on myös osuus Kyröskosken Voiman omistamasta vesivoimalaitoksesta, jonka tuotanto oli 6 369 megawattituntia, ollen 50 prosenttia edellisvuotta suurempi. Kankaanpään voimalaitoksen lämmön ja sähkön yhteistuotannon myötä tuotettiin sähköä 26 588 megawattituntia. Tuotanto jäi noin kuusi prosenttia edellisvuotta pienemmäksi. Vatajankosken Sähköllä on viiden megawatin osuus Kanteleen Voima Oy:n voimalaitoksesta. Vatajankosken Sähkön osuus laitoksen tuotannosta oli 19 358 megawattituntia. Tuulisähköä tuotettiin Ajoksen tuulivoimapuistossa Vatajankosken Sähkölle 1 379 megawattitunnin edestä. Vatajankosken Sähkö on Suomen Voiman kautta mukana Haminan Mäkelänkankaalle rakennettavassa tuulipuistossa. Mäkelänkankaan tuulivoimapuiston rakennustyöt alkoivat elokuussa ja voimaloiden asennustyöt on suunniteltu alkavaksi helmi-maaliskuussa 2012. 7

Juhlakiertue Vatajankosken Sähkö energiankäyttäjän lähin ystävä jo 85 vuotta Vatajankosken Sähkö juhli 85-vuotista taivaltaan kiertueella verkkoalueensa kuntiin kuutena lauantaina helmi toukokuussa. Asiakastapahtumia järjestettiin Karviassa, Honkajoella, Pomarkussa, Laviassa, Suodenniemellä ja Kankaanpäässä. Tapahtumiin osallistui noin 2 300 asiakasta, joilta saatiin arvokasta palautetta Vatajankosken Sähkön toiminnan ja palveluiden kehittämiseen liittyen. Tapahtumissa kerrottiin asiakkaille muun muassa meneillään olevasta sähkömittarien vaihdosta etäluettaviksi. Asiakkaita kiinnosti myös energian järkevään käyttöön liittyvät asiat ja vinkit energian säästämiseen. 8

Juhlavuoden asiakastapahtumat keräsivät yli 2 000 iloista ja tyytyväistä kävijää. 9

VERKOSTOLIIKETOIMINTA Vuosi päättyi myrskyn kourissa Kulunut vuosi sujui jouluun saakka kesäkuun ukkosia lukuun ottamatta varsin pienin häiriöin. Tapaninpäivänä alkoi yhtiön historian pahin myrsky. Yllättävä sähkökatko on tilanne, jossa energiayhtiön asiakaspalvelun taso tulee konkreettisimmin arvioiduksi. Meillä paikallinen henkilöstömme on hyvän palvelun perusta. Oma motivoitunut ja paikallistuntemuksella varustettu henkilöstömme on valmis vikojen korjaamiseen lähes millaisessa säässä tahansa niin yöllä kuin päivällä. Tapaninpäivän myrsky oli kuitenkin aivan omaa luokkaansa. Se oli yhtiömme historian pahin. Tapaninpäivänä oli pahimmillaan 80 prosenttia asiakkaistamme ilman sähköä. Emme saaneet korjattua myrskyn katkaisemia sähköjä asiakkaille takaisin niin nopeasti kuin olisimme halunneet. Tuhansia puita raivattiin johtojen päältä, uusia pylväitä pystytettiin katkenneiden tilalle 300 ja yhdeksän muuntamoa jouduttiin rakentamaan uudelleen. Vikojen korjaukseen saimme onneksi apuvoimia. Korjaustöissä oli parhaimmillaan lähes 100 työmiestä. Käyttövarmuuden parantaminen Jatkuva panostus käyttövarmuuden parantamiseen sekä tehdyt varautumissuunnitelmat auttoivat Tapani-myrskyn selvittelyssä. Tämän kokoluokan häiriöiden vaikutusten vähentäminen vaatii kuitenkin verkon rakennustekniikoiden ja automaatioasteen uudelleen arviointia, mitä työtä ollaan nyt käynnistämässä. Osallistuimme keväällä valtakunnalliseen kriisiharjoitukseen, jossa lähes koko Suomi oli kuvitteellisesti sähköttömänä 20 asteen pakkasessa kantaverkon romahdettua. Siirtotoiminnan hinnoittelu Toimintavuoden sähkön käyttö verkostoalueellamme oli 264,5 miljoonaa kilowattituntia mikä on 5,4 prosenttia edellisvuotista pienempi. Tehohuippu osui helmikuulle, ja oli tuntikeskitehona 64,9 megawattia, josta oman tuotannon osuus oli 5,1 megawattia. Verkkoliiketoiminnan liikevaihto oli 8,5 miljoonaa euroa. Siirtohintoja nostimme 1.9.2011 yleistä kustannustasoa vastaavasti noin 4 prosenttia. Energiamarkkinavirasto on laatinut seuraavalle valvontajaksolle 2012 2015 uudet suuntaviivapaperit, mistä aiheutuu meillekin uusia paineita. Esimerkiksi yhtiökohtainen tehostamistavoite nousee 0,37 prosentista 1,40 prosenttiin. Vuoden 2010 osalta kohtuullisen tuoton laskelma oli 1,8 miljoonaa euroa alijäämäinen, eli sen verran hinnat olisivat voineet olla korkeammat. 10

VERKOSTOLIIKETOIMINTA Verkon kehittäminen Sähköverkkotoiminnan käyttöomaisuuden nettoinvestoinnit olivat noin 5,1 miljoonaa euroa. Summa on noin 0,6 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisvuotena. Uusia 20 kilovoltin johtoja sekä johtouusintoja tehtiin yhteensä 31 kilometriä. Pienjänniteverkkoa rakennettiin tai uusittiin kaikkiaan 84 kilometriä. Vuoden aikana uusittujen tai uusien muuntamoiden kokonaismäärä oli 30 kappaletta. Kaukokäytettyjen erottimien lukumäärä oli vuoden lopussa yhteensä 75 kappaletta. Puupylväitä asennettiin noin 750 kappaletta. Uusia liittymiä rakennettiin 90 kappaletta, joista noin kolmannes oli vapaa-ajan asuntoja. Kunnossapito-ohjelman mukaisesti raivattiin johtoalueita 300 kilometriä ja pylväitä lahotarkastettiin 5 600 kappaletta. Etäluettavien mittareiden asennusmäärä oli vuoden lopulla 11 500 kappaletta. Viranomaisen asettamasta 80 prosentin vaatimusrajasta ollaan enää noin 2 700 mittarin päässä. Kesäkuun alun syöksyvirtauksista selvisimme pienin vaurioin, mutta ukkosista aiheutui vikoja. Muuntajakoneita hajosi kymmenkunta, kun normaalisti kesäkaudella hajoaa 3-4 konetta. Pisimmät keskeytykset jäivät kesällä kuitenkin alle 5 tunnin. Sähkönjakelun (20 kv) keskeytysten aiheuttajat ja kestot vuonna 2011 (kpl) 0 3 min 3 30 min 30 min 1 h 1 3 h 3 6 h 6 12 h 12 h < Tuuli ja myrsky 1 6 12 31 11 2 48 Lumi- ja jää 2 Ukkonen 1 4 6 17 6 Eläimet, linnut 1 8 1 1 Rakenneviat 1 1 6 1 Verkonhaltijan toiminta 1 2 Tuntematon 2 2 Ulkopuoliset 1 2 3 Suunniteltu keskeytys 38 24 34 1 2 Pikajälleenkytkennät 691 alle 1 sek, (ukkosen aiheuttama) Aikajälleenkytkennät 186 (kesto 1 min) 11

LÄMPÖLIIKETOIMINTA Yhä useampi kankaanpääläinen kiinteistö käyttää kaukolämpöä Viime vuonna uutta kaukolämpöverkkoa rakennettiin yli puoli kilometriä. Lämmöntuotantoa katkaisseita toimintahäiriöitä ei esiintynyt koko vuonna. Totuttua lämpimämpi vuosi pienensi lämmönmyyntiä jonkin verran. Vuoden 2011 lämmönmyynti oli 74 120 megawattituntia. Määrä oli 15,6 prosenttia pienempi kuin vuoden 2010 myynti. Kaukolämmön myynnin pienenemisen aiheutti keskimääräistä lämpimämpi vuosi, kun taas vuosi 2010 oli keskimääräistä kylmempi. Vuoden 2011 viimeinen neljännes oli erityisen lämmin, joskin sateinen ja kostea. Honkajoen kattilalaitokselta myynti oli 66 306 megawattituntia. Myynti sisältää Honkajoki Oy:n höyryn ja Lihanjaloste Korpela Oy:n kuuman veden. Myynnissä oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 2 prosenttia. Kaukolämmön hinta nousi vuoden alussa keskimäärin noin 15 prosenttia, korotus johtui pääasiassa valtiovallan asettamista energian valmisteveron korotuksista ja uusista veroista. Lisäksi korotustarpeen aiheutti polttoaineiden yleinen hintatason nousu. hyvin. Yhtiön omalta suolta nostettiin jyrsinturvetta lähes 30 000 kuutiometriä. Uudelle Pitkämäen asuntoalueelle kaukolämpöä Kankaanpään kaupungin kaavoittamalle Pitkämäen asuntoalueelle alettiin rakentaa asuintaloja ja suurin osa uusista asunnoista liitettiin kaukolämpöön. Kaukolämpöön liitettiin uusia kiinteistöjä 9 kappaletta. Suurin liitetty yksittäinen kiinteistö oli rakenteilla oleva S-market. Uutta kaukolämpöverkkoa rakennettiin 550 metriä vuoden 2011 aikana. Kaukolämpöverkossa havaittiin yksi vuoto vuoden aikana. Kaukolämmön toimitusvarmuus pysyi hyvänä. Lämmöntuotantolaitteissa ei ollut vuoden aikana sellaisia toimintahäiriötä, jotka olisivat aiheuttaneet tuotantokatkoksia. Biopolttoaineiden osuutta lisättiin edelleen Kankaanpään voimalaitoksella olemme lisänneet entisestään biopolttoaineiden osuutta. Biopolttoaineiden osuus oli 45 prosenttia Kankaanpäässä tuotetun kaukolämmön ja sähkön polttoaineista. Biopolttoaineista suurin osuus oli metsähakkeella, joka tehtiin ensiharvennuspuusta. Metsähakkeen pääasialliset toimittajat olivat paikallisia toimijoita, Metsänhoitoyhdistys Karhu ja Energiapalvelu Ohrankämmen Karviasta. Turvetuotanto onnistui sateisesta loppukesästä huolimatta kohtuullisen 12

Lämpö- ja höyryenergian myynti 2011 / 140 GWh % 46 % kaukolämpö keskusta 7 % kaukolämpö Niinisalo 47 % höyry Honkajoki Kaukolämmön ja sähköntuotannon polttoaineet 2011 Lämmön myynti asiakasryhmittäin 2011 74 120 MWh % % 50 % jyrsinturve (67 125 MWh) 10 % puru (12 775 MWh) 34 % metsähake (46 034 MWh) 2 % peltoenergia kasvit (2 786 MWh) 4 % öljy (5 304 MWh) 2 % as. ok-talo (77) 32 % rivi- ja kerrostaloasunnot (95) 9 % asuinliiketalot (27) 25 % julkiset rakennukset (36) 17 % liike- ja teollisuusrakennukset (50) 14 % varuskunta (31) Lämmön ja höyryn myynti vuosittain (MWh) Lämmön myynti Höyryn myynti 1981 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2011 3 800 18 700 36 300 46 500 49 900 49 500 70 770 70 000 73 100 73 300 67 235 73 899 70 893 72 743 140 284 155 500 140 139 0 50000 100000 150000 200000 13

YMPÄRISTÖ Ympäristön suojelu Yhtiömme kaikkeen toimintaan liittyy tärkeänä osana myös ympäristön suojelu alkaen lähiympäristöstä ja ulottuen ilmastoon. Lähiympäristön suojelussa merkittävimmät tulokset olemme saavuttaneet lämmityksessä korvaamalla talokohtaista öljylämmitystä sähkö- tai kaukolämmityksellä, joissa energia tuotetaan puhtaimmalla mahdollisella tekniikalla. Sähkölämmityksen rinnalle olemme olleet edistämässä polttopuun oikeaa käyttöä esim. varaavassa takassa. Olemme mukana sähkölämmityksen tehostamisohjelmassa ja yhtiömme on pyrkinyt aktiivisesti edistämään myös lämpöpumppujen yleistymistä lämmitysratkaisuna. Sähköverkon rakentamisessa pyrimme sovittamaan yhteen maisemansuojelulliset ja teknistaloudelliset tavoitteet. Maaseudulla keskijänniteverkostoa ei ole valitettavasti teknistaloudellisesti mahdollista rakentaa maanalaisena kaapeliverkostona, mutta pienjänniteverkostamme jo 30 prosenttia on kaapeloitu. Rakentamistöiden jälkien siistiminen on pieni mutta maanomistajien kannalta tärkeä osa maiseman suojelua. Ympäristölle haitallisten öljyjen vuodot maaperään pyrimme estämään mahdollisimman huolellisesti. Lämpökeskusten öljysäiliöt ja sähköasemien päämuuntajat on varustettu valuma-altailla. Paikallinen energiantuotantomme perustuu alueen oman energiaan ja on mahdollisimman ympäristöystävällistä. Energiantuotantomme polttoaineista öljyn osuus on vain noin viisi prosenttia. Tuotantolaitoksemme on varustettu lähiympäristöä 14

YMPÄRISTÖ suojelevasti hyvällä polttotekniikalla ja korkeatasoisella savukaasujen puhdistuksella. Kasvihuonekaasujen vähentämiseksi olemme lisänneet puun käyttöä teknistaloudellisten mahdollisuuksien rajoissa. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto varmistaa kaiken polttoaineen mahdollisimman tehokkaan hyödyntämisen ja kasvihuonekaasujen päästön minimoinnin. Panostamme myös uuteen päästöttömään energiantuotantoon. Yhtiömme on mukana Suomen Voima Oy:n kautta Haminan ja Puhuri Oy:n Raahen seudun tuulivoimahankkeissa. Pyrimme hankkimaan osuuksia hiilidioksidivapaasta suurtuotannosta. Olemme saamassa 2 megawatin osuuden rakenteilla olevasta Olkiluodon kolmannesta ydinvoimayksiköstä ja tulevaisuuden tavoitteemme on saada 5 megawatin osuus suunnitteilla olevasta Fennovoiman ydinvoimalaitoksesta. Puhtainta energiaa on säästetty energia Parasta ympäristönsuojelua on kaiken energian järkevä säästö. Energiansäästöneuvonta on jo vuosikymmeniä kuulunut yhtiömme aktiiviseen palveluvalikoimaan. Olemme mukana toimialan energiatehokkuussopimuksessa ja koulutamme jatkuvasti omaa henkilökuntaamme energiansäästöasioissa. Kertomusvuonna suuntasimme energiansäästöneuvontaa muun muassa peruskoulun 9. luokkalaisille. Energiantuotantomme perustuu alueen omaan energiaan ja on mahdollisimman ympäristöystävällistä. Tuotantomme polttoaineista öljyn osuus on vain noin viisi prosenttia. 15

HENKILÖSTÖ Työhyvinvointiin kiinnitetään yhä enemmän huomiota Lähivuosina neljännes Vatajankosken Sähkön toimihenkilöistä jää eläkkeelle. Tähän valmistaudutaan siirtämällä piilevää tietoa eteenpäin yhtiön sisällä. Vatajankosken Sähkön henkilöstössä ei tapahtunut vuoden 2011 aikana suuria muutoksia. Eläkkeelle jäi vuoden 2011 aikana kaksi henkilöä ja yksi henkilö erosi palveluksesta. Yhtiöön ei palkattu vuoden 2011 aikana yhtään vakituista työntekijää. Yhtiössä oli vuoden päättyessä yhdeksän henkilöä määräaikaisessa työsuhteessa, joista neljä oppisopimuskoulutuksessa ja viisi projektitehtävissä sekä tekemässä sijaisuuksia. Lakisääteisen koulutuksen lisäksi järjestetty koulutuspanos suuntautui pääosin käyttöönotettavan asiakaspalvelun tietojärjestelmän vaatimiin sovelluskoulutuksiin ja koko henkilöstölle suunnattuun office-toimistojärjestelmäkoulutukseen. Office-koulutus toteutettiin työpaikalla pidettyjen koulutustilaisuuksien muodossa ja etäohjauksen avulla. Voimatorin puitteissa aloitettiin lähiesimieskoulutus, joka jatkuu kuluvana vuonna. Panostus esimieskoulutukseen jatkuu myös yhtiön johdon osalta. Kaksi henkilöä aloitti JOKO-koulutuksen ja kaksi johtamisen erikoisammattitutkintoon valmentavan JET-koulutuksen, joka toteutetaan oppisopimuskoulutuksena. Vuoden 2011 aikana asennusosastolla yksi asentaja suoritti yliasentajan ammattitutkinnon. Opiskelu sähkölaitosalalle koki vuoden 2011 aikana muutoksia. Vanhan sähkölaitosasentajan tutkinnon nimike muuttui sähköverkkoasentajaksi ja vanha yliasentajan tutkinto muuttui työnjohtajan tutkinnoksi. Samalla näyttökokeet muuttuvat työelämännäyttökokeiksi vanhan op- 16

HENKILÖSTÖ Ikäjakauma Henkilöstöjakauma % % 19,23 % 18 29 v 10,26 % 30 39 v 28,20 % 40 49 v 42,31 % yli 50 v 51,28 % 0 9 v 8,98 % 10 19 v 39,74 % yli 20 v Opiskelu sähkölaitosalalle koki vuoden 2011 aikana muutoksia. Vanhan sähkölaitosasentajan tutkinnon nimike muuttui sähköverkkoasentajaksi ja vanha yliasentajan tutkinto muuttui työnjohtajan tutkinnoksi. pilaitosnäyttökokeen sijaan. Aikuisoppilaitokset antavat yhä edelleen opiskelijoille teoriaopetusta, mutta käytännön työharjoittelu tulee siirtymään enenevässä määrin työpaikalla tapahtuvaksi opiskeluksi ja työharjoitteluksi. Opiskeluaika pysyy edelleen kahden vuoden mittaisena. Esimieskoulutukseen panostetaan myös alkaneen vuoden aikana. Keväällä osallistuttiin kantaverkkoyhtiö Fingridin järjestämään Touko 2011 -harjoitukseen, jossa simuloitiin laajaa Suomen kantaverkon toimintahäiriötä ja sen vaikutusta sähkönjakeluun. Henkilöstön koulutuspäiviä kertyi yhteensä 400. Henkilöä kohti koulutuspäiviä tuli keskimäärin 5,1 päivää. Yhteistoiminta aktiivista Yhtiössämme toimii YT-neuvottelukunta, joka käsittelee yhteistoimintalaissa määrättyjen asioiden lisäksi myös muita työpaikkademokratiaa ja yhteistoimintaa edistäviä asioita. Neuvottelukunta kokoontui kuusi kertaa vuoden aikana. Yhtiössä on vapaa-ajantoimikunta, joka huolehtii työhyvinvoinnin ylläpitämisestä. Vapaa-ajantoimikunta toimi aktiivisesti ja järjesti henkilöstölle muun muassa kulttuurimatkoja ja kesäjuhlan. Vapaa-ajantoimikunnan roolia työhyvinvoinnin kehittämisessä korostettiin ja jatkossa työhyvinvointia parantavien tapahtumien järjestäminen kuuluu entistä selkeämmin vapaa-ajantoimikunnan rooliin. Syksyllä järjestettiin koko henkilöstölle kehittämisja ulkoilupäivä Lauhavuoressa. Päivän aikana puitiin työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja yhtiön arvoja. Työterveyshuollon osalta valmisteltiin ns. varhaisen puuttumisen mallin käyttöönotto, johon liittyvä koulutus järjestettiin kuluvan vuoden puolella helmikuussa. Parhaillaan osana yhtiön strategiaprosessia on tekeillä henkilöstösuunnitelma, jonka avulla turvataan piilevän tiedon siirtäminen eteenpäin organisaatiossa, kun noin neljäsosa toimihenkilöistä jää eläkkeelle lähivuosina. 17

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS Hallituksen toimintakertomus 2011 Vuosi 2011 oli Vatajankosken Sähkön 86. toimintavuosi ja kahdeksas vuosi yhdistyneenä energiayhtiönä. Yhtiö harjoittaa sähköverkkotoimintaa Kankaanpään kaupungissa ja ympäristökunnissa. Vatajankosken Sähkö keskittyy sähkön myynnissä pääasiallisesti oman verkostoalueensa asiakkaiden palveluun. Kaukolämpötoimintaa yhtiö harjoittaa Kankaanpään keskustassa ja Niinisalon varuskunnan alueella sekä höyryntuotantoa ja myyntiä Honkajoen teollisuusalueella. Yhtiö on Vatajankosken Sähkön kuntayhtymän tytäryhtiö ja kuuluu sitä kautta Kankaanpään kaupunkikonserniin. Hallinto Yhtiön hallituksen muodostivat yhtiökokoukseen 5.5.2011 saakka varsinaiset jäsenet Kauko Juhantalo (pj), Ilpo Vuorela (vpj), Mirja Pentikäinen, Raili Kunnaspuro, Jarmo Lehtilä, Timo Rapila ja Merja Holkko sekä henkilökohtaiset varajäsenet samassa järjestyksessä Arto Kukkumäki, Pekka Laaksonen, Taisto Nurmi, Lisbeth Rintala, Katri Kujanpää, Antti Kulmala ja Tarja Hosiasluoma. Yhtiökokouksessa hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet valittiin uudelleen. Myös Karvian kunnan nimeämät hallituksen jäsenet ja varajäsenet pysyivät ennallaan. Yhtiön tilintarkastajat ovat Tapani Torpo KHT (varamies Seija Vesanen HTM), Torsti Myllymäki HTM (varamies Eeva-Maija Ylikoski HTM) ja Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab vastuullisena tilintarkastajana Risto Pohjanpiiri JHTT, HTM. Yhtiön toimitusjohtajana toimi kertomusvuonna Juha Lindholm. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Yhtiön toiminta jatkui pääosin edellisen vuoden tapaan. Vuosi 2011 oli lämmin ja vuoden keskilämpötila oli noin 2,5 astetta korkeampi kuin vuonna 2010. Sähkön käyttö omalla verkostoalueella pieneni 5,4 prosenttia ja oli yhteensä noin 266 miljoonaa kilowattituntia. Sähköenergiaa myytiin yhteensä noin 224 miljoonaa kilowattituntia, josta noin 10 % oman verkostoalueen ulkopuolelle. Yhtiön markkinaosuus 18

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS omalla verkostoalueella käytetystä sähköenergiasta oli noin 76 prosenttia asiakasmääräisen markkinaosuuden ollessa noin 92 prosenttia. Kaukolämpöä myytiin 74 120 megawattituntia (1 000 kilowattituntia). Sähkön kulutus kasvoi jakelualueella 7,2 prosenttia ja kaukolämmön myynti pieneni 15,7 prosenttia. Prosessihöyryä myytiin Honkajoen teollisuusalueella vuonna 2011 66 019 megawattituntia. Vuoden 2011 alussa nostettiin sähkön myyntihintoja noin 6 prosentilla korkealla pysyneen markkinahintatason ja polttoaineiden hinnan nousun seurauksena. Tukkuhintataso pysyi korkealla marraskuulle asti, jolloin pohjoismaisen vesivoimatilanteen paranemisen ja talouden kasvun hiipumisen myötä hintataso kääntyi laskuun. Siirto- ja myyntihintoja nostettiin uudelleen 1.9.2011 alkaen noin 4 prosenttia yleisen kustannustason nousun seurauksena. Kaukolämmön energiamaksuja jouduttiin nostamaan vuoden alussa noin 16 prosentilla. Korotuksen syynä oli polttoaineiden hintojen nousu sekä turpeelle 1.1.2011 alkaen säädetty 1,9 euroa / megawattitunti suuruinen vero. Turpeen valmisteveroon on tulossa 2013 alussa uusi merkittävä korotus valmisteveron noustessa 4,90 euroon megawattitunnilta. Sähköenergian kokonaishankinta oli 246 miljoonaa kilowattituntia. Yhtiön omaa ja osakkuuteen perustuvaa sähköntuotantoa oli yhteensä noin 25 prosenttia, josta vesivoimaa 11,59 miljoonaa kilowattituntia ja Kankaanpään voimalaitoksella kaukolämmön kanssa tuotettua sähköä 23,28 miljoonaa kilowattituntia sekä tuotanto-osakkuuksiin perustuvaa sähköä 24,03 miljoonaa kilowattituntia. Kanteleen Voima Oy:stä saatu osakkuussähkömäärä jäi jälleen normaalia pienemmäksi edelleen jatkuneen heikon turpeen saatavuuden johdosta. Tukkumarkkinoilta ostetun sähkön osuus oli yhteensä noin 70 prosenttia. Biopolttoaineiden osuus lämmön ja sähkön yhteistuotannossa Kankaanpäässä kasvoi noin 45 prosenttiin ja öljyn osuus oli noin 5 prosenttia. Suurin investointi oli keväällä 2010 aloitettu kaukoluettavien mittareiden asennustyö. Vuoden lopussa oli asennettuna yli 11 000 mittaria, mikä on noin kaksi kolmasosaa koko Vatajankosken Sähkön mittarikannasta. Tieto Oyj:n toimittama asiakaspalvelun uusi tietojärjestelmä otettiin käyttöön 3.11.2011. Koko laajuudessaan järjestelmä tulee käyttöön vuoden 2012 aikana. Suomen Voiman puitteissa valmistellun Haminan Mäkelänkankaan tuulivoimapuiston rakentaminen käynnistyi ja se valmistuu kesäkuussa 2012. Yhtiö on mukana Fennovoiman ydinvoimahankkeessa, josta on varattu 5 megawatin teho-osuus. Vuosi päättyi tapaninpäivänä noin kello 1 alkaneeseen myrskyyn, jonka aiheuttamat tuhot olivat Vatajankosken Sähkön jakelualueella kaikkien aikojen pahimmat. Myrskyn jakeluverkolle aiheuttamat vahingot ovat kokonaisuutena noin 1,2 miljoonaa euroa ja asiakkaille maksettavat vakiokorvaukset noin 0,7 miljoonaa euroa. Vuoden investointimenot verkostoihin ja energiantuotantoon olivat yhteensä noin 6,3 miljoonaa euroa. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Vuosi 2012 alkoi myrskytuhojen korjausten jatkuessa. Jakeluverkostoa oli korjaamassa enimmillään noin 100 henkilöä. Apuna oli oman henkilöstön lisäksi asentajia naapuriyhtiöistä ja sähköurakoitsijoita, koneurakoitsijoita, verkoston raivausurakoitsijoita ja metsureita. Verkoston korjaaminen jatkuu käytännössä koko kevätkauden ja siirtää suunniteltuja verkoston investointeja eteenpäin. Vesitilanne pohjoismaissa on parantunut ja tulee pitämään markkinahinnat alhaalla lähikuukaudet. Energiamarkkinaviraston julkaisemien sähkön myyjää vaihtaneiden asiakkaiden määrä oli vuonna 2011 noin 10 prosenttia. Kilpailutilanne tullee kiristymään, mikäli sähkön tukkuhintataso pysyy alhaalla. Energiamarkkinaviraston valvontamalli vuosille 2012 2015 kiristää jakeluverkonhaltijoiden tuottotason sääntelyä. Työ- ja elinkeinoministeriö harkitsee muutoksia sähkömarkkinalakiin myrskyn seurauksena ja kevään aikana tullaan antamaan lakiesitys, joka tulee aiheuttamaan paineita verkon säävarmuuden parantamiseen ja maakaapeloinnin lisäämiseen. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Talouden kasvu pysähtyi syksyllä 2011 ja alkaneen vuoden kehitys on varsin epävarma. Yhtiön verkkoliiketoiminnan tuotot ovat olleet merkittävästi viranomaisen kohtuullisena pitämän tason alapuo- 19

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS lella, vuonna 2010 ero sallittuun tuottoon oli noin 1,8 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön kaavailemat vaatimukset verkostoinvestointien tason nostosta tulevat merkitsemään todennäköisesti painetta siirtomaksujen nostamiseen. Kaukolämmön myynnin määrällinen muutos riippuu lähinnä vain vuoden keskilämpötilasta, koska näköpiirissä on vain vähäistä lisäystä kaukolämmitykseen liitettävissä olevassa rakennuskannassa. Kaukolämmön hinnat 1.7.2011 olivat korotuksista huolimatta keskimäärin 18 prosenttia maan kaukolämpölaitosten keskihinnan alapuolella. Kaukolämmön myynnin kannattavuus tulee olemaan kuluvana vuonna hyvä, mutta tulossa oleva turpeen valmisteveron nousu ja ilmaisten päästöoikeuksien pienentäminen tulevat huonontamaan kaukolämmön kilpailukykyä merkittävästi vuonna 2013. Höyryn myynnin volyymin arvioidaan kasvavan edelleen ja kannattavuuden pysyvän kohtuullisena. Yhtiön kuten muidenkin energiayhtiöiden tulevaa kehitystä leimaa ilmaston muutos ja sen hidastamiseen tähtäävät EU-tason toimenpiteet. Toistaiseksi toteutetut toimenpiteet eivät ole johtamassa tavoiteltuun 20 prosentin energiansäästöön. Sen sijaan Suomelta edellytetty uusiutuvan energian määrän lisäys 38 prosenttiin on todennäköisesti toteutumassa. Pohjoismaiden energiaministerit päättivät lokakuussa 2009, että tavoitteena ovat yhteiset pohjoismaiset sähkömarkkinat vuonna 2015. Yhteisten markkinoiden kehittämissuunnaksi uhkaa tulla niin sanottu myyjävetoinen pakollisen yhden laskun malli, joka toteutuessaan tulee merkitsemään vaikeuksia pienille energiayhtiöille. Sähkön kulutusmittareiden lakisääteinen muuttaminen etäluettaviksi vuoden 2013 loppuun mennessä jatkuu. Tämä yhteensä noin 4 miljoonan euron investointi saadaan Vatajankosken Sähkössä toteutetuksi syksyyn mennessä. Päätös Fennovoiman toteutussuunnitteluvaiheeseen osallistumisesta tehdään kuluvan vuoden aikana. Sähkön hankinta Kankaanpään voimalaitoksessa sähkö ja lämpö tuotetaan lähialueiden polttoaineilla, lähinnä puulla ja turpeella. Näiden keskinäiset osuudet riippuvat hinnoista ottaen huomioon turvetta rasittava päästöoikeuksien hankinta. Vuonna 2011 biopolttoaineiden osuus Kankaanpään lämpövoimalaitoksella oli noin 45 prosenttia. Yhtiöllä on viiden megawatin osuus Haapaveden turvevoimalaitoksesta. Tuotanto-osuuden kannat- Tunnusluvut liiketoiminnasta sekä taloudellisesta asemasta ja tuloksesta 2011 2010 2009 Sähkön hankinta yhteensä milj. kwh 246,0 249,0 241,0 Sähkön oma tuotanto milj. kwh 59 73 57 Sähkön myynti milj. kwh 224,3 223,4 221,8 Sähkön siirto milj. kwh 264,5 279,6 260,9 Kaukolämmön myynti MWh 74 120 87 900 78 800 Höyryn myynti 66 019 67 600 61 800 Liikevaihto 1000 euroa 27 137 25 805 24 818 Liikevoitto 1000 euroa 1 368 1 916 2 031 Tilikauden voitto 1000 euroa 23 206 193 Oman pääoman tuotto % 3,0 5,3 5,2 Sijoitetun pääoman tuotto % 3,5 4,9 3,7 Omavaraisuusaste % 36,2 37,2 38,2 Bruttoinvestoinnit 1000 euroa 6 334 5 145 3 765 20

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS tavuus tulevaisuudessa riippuu turpeen hinnan kilpailukykyisyydestä ja saatavuudesta. Kasvihuoneilmiön torjunnassa merkittävin rooli on ydinvoimalla. Rakenteilla olevasta Olkiluodon yksiköstä on yhtiön osuus kaksi megawattia. Ydinvoimalaitoksen käytön tasaisuudesta johtuen tämä osuus tulee tuottamaan vuodessa noin 15 miljoonaa kilowattituntia. Olkiluoto 4 projektista Vatajankosken Sähkö on saamassa noin megawatin osuuden. Yhtiö on varannut mahdollisuuden saada noin viiden megawatin osuus suunnitteilla olevasta Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoksesta. Voimalaitoksen sijoituspaikaksi on vahvistunut Pyhäjoki ja parhaillaan yhtiöllä on tarjoukset käsiteltävänä reaktoritoimittajilta. Projektin tavoitteena on voimalan käyttöönotto vuonna 2020. Vatajankosken vesivoimalaitoksen uudistamisesta on teetetty suunnitelma ja korjauksen vaatima lupaprosessi on vireillä. Yhtiön oman alueen ulkopuoliset sähköntuotantohankkeet toteutetaan yhteistyössä muiden paikallisten energiayhtiöiden kanssa. Merkittävin yhteistyötaho on Suomen Voima Oy. Yhteenvetona todetaan, että omalla sähköntuotannolla yhtiö pyrkii vakauttamaan sähkön myyntihintoja ja varmistamaan pitkällä aikavälillä edullisen sähkön hankinnan. Sähkön myynti Sähkön myynnissä yhtiö keskittyy ensisijaisesti oman toiminta-alueensa asiakkaiden palveluun ja uusien asiakkaiden hankintaan rajatuissa asiakassegmenteissä. Myynnin määrällinen kehitys riippuu yleisestä talouden kehittymisestä ja yhtiön kilpailukyvystä markkinoilla. Marraskuussa käyttöön otettu asiakaspalvelun tietojärjestelmä antaa mahdollisuuksia kehittää uusia myyntituotteita ja palveluja. Yhtiön etuna kilpailussa tulee jatkossakin olemaan hyvä monipuolinen palvelu. Sähkön siirto Yhtiön sähköverkoston kokonaispituus on 3 838 kilometriä. Verkoston käyttöpaikkojen lukumäärään suhteutettuna verkostomäärä on maamme keskiarvoa suurempi. Investoinnit verkoston perusparantamiseen ja käyttövarmuuden lisäämiseen jatkuvat nykyisellä vauhdilla. Verkostoa siirretään teiden varsiin, automaatiotasoa nostetaan ja pienjänniteverkkoa kaapeloidaan. Verkkoliiketoiminnan tuoton kohtuullisuutta valvovan Energiamarkkinaviraston valvontamalli mahdollistaa siirtomaksuihin tällä hetkellä käytössä olevalla valvontamallilla noin 1,8 miljoonan euron korotusmahdollisuuden vuodessa. Kaukolämpö Kaukolämmön kannattavuusnäkymiin liittyvät epävarmuustekijät ovat lisääntyneet. Turpeelle säädetty polttoainevero ja turpeen nostoon tarvittavien ympäristölupien saannin oleellinen vaikeutuminen tulee aiheuttamaan lähivuosina merkittävää painetta kaukolämmön hintaan. Yhtiö jatkaa kaukolämmityksen laajentamista pitäen edelleen periaatteena, että kaukolämmityksen tulee olla edullinen sekä asiakkaalle että yhtiölle. Kaukolämmön hinnan arvioidaan pysyvän Kankaanpäässä selvästi maamme keskiarvon alapuolella. Yhtiö kehittää valmiutta kaukolämpöliiketoiminnan laajentamiseen Kankaanpään ulkopuolellekin. Honkajoen Kirkkokallion teollisuusalueelle rakennetun höyryntuotantolaitoksen näkymät ovat positiiviset. Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnasta Yhtiöllä ei ole omaa varsinaista tutkimus- tai kehitystoimintaa. Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Riskien hallinnan perustana on vahinkojen välttäminen laatu-, ympäristö-, työterveys- ja turvallisuusstandardit täyttävän toimintajärjestelmän mukaisella toiminnalla. Mahdollisten vahinkojen taloudellisia riskejä rajoitetaan tapaturma-, palo-, keskeytys-, vastuu- ym. vakuutuksilla. Henkilövahinkoriskejä pyritään entisestään vähentämään käynnistetyllä 0-tapaturmaa koulutuksella. Eri liiketoimintoihin kohdistuvat merkittävimmät riskit poikkeavat osittain toisistaan. Vuonna 2006 tehty riskikartoitus päivitetään kevään 2012 aikana. Sähköverkkoliiketoiminnan merkittävimpiä riskejä ovat laaja-alainen myrsky, sähköaseman tuhoutuminen tai tärkeän 110 kilovoltin johto-osan vaurioitu- 21

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS minen. Jakelukeskeytysten aiheuttamia välillisiä vahinkoja pyritään rajoittamaan varayhteyksillä ja nopeaan viankorjaukseen kykenevillä henkilöstöresursseilla. Energian tuotantoon kohdistuvista riskeistä merkittävimpiä ovat Kankaanpään voimalaitoksen ja Honkajoen höyrykattilalaitoksen mahdollinen tuhoutuminen. Tällaisten vahinkojen estämiseksi kiinnitetään erityistä huomiota ennakoivaan huoltoon ja kunnossapitoon sekä henkilöstön koulutukseen laitoskohtaiseen vaaran arviointiin perustuen. Ympäristövahinkojen välttämiseksi öljysäiliöt ja sähköasemien päämuuntajat on varustettu altailla, jotka estävät mahdollisen öljyvuodon pääsemisen maastoon. Pohjavesialueilla myös jakelumuuntajien öljyvuodot estetään rakenteellisin ratkaisuin. Kattilalaitokset on varustettu määräysten mukaisella poltto- ja savukaasujen puhdistustekniikalla niin, etteivät ne voi aiheuttaa vahinkoja ympäristöön. Merkittävän riskin muodostaa toiminnan kolmansille osapuolille aiheuttamat riskit ja vastuut. Yhtiön ja paikallisen kasvihuoneyrityksen välinen vahingonkorvauskiista ulos puhalletun höyryn aiheuttamista vahingoista on sovittu. Yhtiön vastuuvakuus on korvannut vahingot osittain. Sähkön myynnin ja hankinnan riskien hallinta perustuu ajan tasalla pidettävän riskikäsikirjan mukaiseen toimintaan. Sähkön tukkuoston hintatasoa varmistetaan johdannaiskaupoilla pienissä erissä siten, että pääosa tukkuostosta on varmistettu lähimpien 12 kuukauden ajalle. Merkittäviä myyntisopimuksia tehtäessä varmistetaan vastaava hankintahinta. Tiedot henkilöstöstä Keskimääräinen henkilöstömäärä vuonna 2011 oli 78 henkilöä. Vakituisessa työsuhteessa oli tilikauden päättyessä 53 miestä ja 16 naista. Näistä viisi on osa-aikaisia. Määräaikaisessa työsuhteessa oli 31.12.2011 neljä miestä ja viisi naista. Sairaudesta johtuvia poissaoloja oli 2,89 prosenttia laskettuna kokonaistyöajasta. Työtapaturmia oli kuusi kappaletta, joista aiheutui 38 poissaolopäivää. Ympäristötekijät Yhtiön sertifioitu toimintajärjestelmä sisältää myös ympäristöasioiden huomioon ottamisen. Lämpövoimalaitoksen käytössä on ympäristövaikutuksiin kiinnitetty erityistä huomiota; biopolttoaineiden osuutta lisätään, palamisprosessia ja savukaasujen puhtautta seurataan säännöllisesti, tuulivoimaa lisätään resurssien puitteissa. Öljysäiliöiden ja sähköasemien muuntajien öljyvuodot maaperään on estetty. Pohjavesialueilla on jakelumuuntamoiden rakenteita varmistettu. Käytöstä poistettujen kyllästettyjen pylväiden myynnin rajoitukset on otettu huomioon. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käyttämisestä Yhtiön voitonjakokelpoiset varat: Edellisten tilikausien voitto 815 656,93 Tilikauden voitto 22 524,79 Yhteensä 838 181,72 Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta ja että voitonjakokelpoiset varat jätetään kokonaisuudessaan edellisten tilikausien voitot-tilille. Osakkeiden määrä ja osakelajit Vuoden 2006 osakeannin jälkeen yhtiön osakkeet jakautuvat seuraavasti: Kantaosakkeita 140 450 kpl Etuoikeutettuja osakkeita 78 456 kpl Osakelajien oikeudet eroavat seuraavasti: Kantaosakkeella on yhtiökokouksessa 10 ääntä ja etuoikeutetulla osakkeella 1 ääni Osinkoa jaettaessa on etuoikeutetulla osakkeella oikeus 10-kertaiseen osinkoon kantaosakkeeseen verrattuna Etuoikeutettua osaketta koskee lunastus- ja suostumuslausekkeet, yhtiöjärjestys 4b, 4c. Omat osakkeet Yhtiöllä on hallussaan 401 kappaletta etuoikeutettuja osakkeita. 22

HALLINTO JA OMISTUS Hallinto ja omistus Yhtiökokoukset Varsinainen yhtiökokous pidettiin 5.5.2011. Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen määräämät asiat. Tilinpäätös vahvistettiin hallituksen esityksen mukaisesti, hallituksen jäsenmääräksi päätettiin seitsemän ja tilintarkastajien lukumääräksi kolme. Ylimääräisiä yhtiökokouksia ei pidetty. Hallitus Jäsenet Kauko Juhantalo, pj. Ilpo Vuorela, varapj. Merja Holkko Raili Kunnaspuro Jarmo Lehtilä Mirja Pentikäinen Timo Rapila Varajäsenet Arto Kukkumäki Pekka Laaksonen Tarja Hosiasluoma Lisbet Rintala Katri Kujanpää Taisto Nurmi Antti Kulmala Tilintarkastajat HTM-yhteisö Oy Yhtiötarkastus Audiator Ab vastuullisena tilintarkastajana Risto Pohjanpiiri; JHTT, HTM; Tapani Torpo, KHT, henkilökohtainen varatilintarkastaja Seija Vesanen, HTM; Torsti Myllymäki, HTM ja henkilökohtainen varatilintarkastaja Eeva-Maija Ylikoski, HTM. Vatajankosken Sähkö Oy:n organisaatio Energialiiketoiminta Petri Paajanen HALLITUS pj. Kauko Juhantalo Toimitusjohtaja Juha Lindholm Lämpöliiketoiminta Jorma Pihlajamäki Verkostoliiketoiminta Markku Salo Asennusliiketoiminta Erkko Honkinen Hallinto- ja talouspalvelut Juha Lindholm o.t.o Yhtiön osakkeiden omistus 31.12.2011 Kantaosakkeet Etuoikeutetut osakkeet Vatajankosken Sähkön Kuntayhtymä 82 000 38 000 Kankaanpään kaupunki suoraan 37 000 3 705 Muut yhteisöt ja yksityiset henkilöt 21 450 36 751 Yhteensä 140 450 78 456 23

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS Tase (1 000 ) VASTAAVAA 31.12.2011 31.12.2010 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 323 10 Muut pitkävaikutteiset menot 201 524 182 192 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 104 104 Liittymismaksut 112 112 Rakennukset ja rakennelmat 3 442 3 259 Siirto- ja jakeluverkosto 36 172 33 999 Kaukolämpöverkosto 2 404 2 436 Koneet ja kalusto 5 514 5 590 Muut aineelliset hyödykkeet 219 266 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 858 48 824 539 46 305 Sijoitukset Osuudet omistusyhteysyrityksissä 4 447 3 776 muut osakkeet ja osuudet 669 5 116 669 4 445 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 266 200 muu vaihto-omaisuus 681 947 837 1 037 Saamiset Pitkäaikaiset muut saamiset Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 20 20 Lyhytaikaiset myyntisaamiset 5 507 6 459 Saamiset saman konsernin yhteisöiltä 266 392 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 134 1 000 muut saamiset 28 190 Siirtosaamiset 374 6 309 413 8 454 Rahat ja pankkisaamiset 1 625 576 VASTAAVAA YHTEENSÄ EURO 63 366 61 029 24

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VASTATTAVAA 31.12.2011 31.12.2010 OMA PÄÄOMA Osakepääoma 438 438 Ylikurssirahasto 11 665 11 665 Edellisten tilikausien voitto 816 828 Tilikauden voitto/tappio 23 12 941 206 13 137 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 13 498 12 855 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 106 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 3 810 3 433 Lainat saman konsernin yhteisöiltä 6 400 7 500 Liittymismaksut ja muut velat Sähköliittymismaksut 12 376 12 130 Kaukolämpöliittymismaksut 2 044 24 630 1 954 25 018 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 3 124 500 Saadut ennakot 76 Ostovelat 1 258 1 014 Velat saman konsernin yhteisöille 1 914 1 727 Velat omistusyhteysyrityksille 1 069 815 Muut velat 1 328 4 097 Siirtovelat 3 500 12 192 1 791 10 020 VASTATTAVAA YHTEENSÄ EURO 63 366 61 029 25

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS Tuloslaskelma (1 000 ) 2011 2010 LIIKEVAIHTO 27 137 25 805 Valmistus omaan käyttöön 2 273 2 324 Liiketoiminnan muut tuotot 499 282 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 15 079 15 296 Varastojen muutos +90-243 Ulkopuoliset palvelut 2 783-17 951 2 509-17 561 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 3 864 3 218 Henkilösivukulut Eläkekulut 841 709 muut henkilösivukulut 203-4 908 159-4 086 Poistot Suunnitelman mukaiset poistot -2 795-2 636 Liiketoiminnan muut kulut -2 887-2 212 LIIKEVOITTO +1 368 + 1 916 Rahoitustuotot ja -kulut -407-402 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ, TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA +961 + 1 515 Satunnaiset tuotot + 370 Satunnaiset kulut -15 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA 947 1 885 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -643-1 366 Tuloverot -281-313 TILIKAUDEN VOITTO / TAPPIO EUROA +23 + 206 26

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS Sähköverkkotoiminnan tase (1 000 ) VASTAAVAA 31.12.2011 31.12.2010 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Sähköverkon aineettomat hyödykkeet 201 182 Muut aineettomat hyödykkeet 166 367 10 192 Aineelliset hyödykkeet Sähköverkon aineelliset hyödykkeet 36 435 34 281 muut aineelliset hyödykkeet 1 833 1 349 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 687 38 955 352 35 982 Sijoitukset 1 949 1 949 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 266 200 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yhteisöiltä Myyntisaamiset 58 90 Sisäiset saamiset 310 Saamiset muilta Myyntisaamiset 1 896 2 304 Siirtosaamiset 314 116 muut saamiset 30 2 298 4 2 823 Rahat ja pankkisaamiset 1 625 576 VASTAAVAA YHTEENSÄ EUROA 45 461 41 721 VASTATTAVAA 31.12.2011 31.12.2010 OMA PÄÄOMA Osakepääoma 83 83 Ylikurssirahasto 11 577 11 577 Edell. tilik. voitto/tappio - 3 534-3 101 Tilikauden voitto - 852 7 274-391 8 167 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 10 263 9 740 PAKOLLINEN VARAUS 106 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Pitkäaik. korollinen vieras pääoma Velat saman konsernin yhteisöille 6 400 7 500 Velat rahoituslaitoksille 1 976 1 100 Pitkäaik. koroton vieras pääoma Palautettavat liittymismaksut 12 376 20 752 12 130 20 730 Lyhytaikainen Lyhytaik. korollinen vieras pääoma Velat saman konsernin yhteisöille 1 883 1 000 Velat rahoituslaitoksille 424 2 306 Lyhytaik. koroton vieras pääoma Velat saman konsernin yhteisöille Velat muille Ostovelat 655 473 Siirtovelat 3 226 1 228 muut velat 878 4 760 382 2 083 VASTATTAVAA YHTEENSÄ EUROA 45 461 41 721 27

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS Verkkoliiketoiminnan tuloslaskelma (1 000 ) 31.12.2011 31.12.2010 LIIKEVAIHTO 8 547 8 213 Valmistus omaan käyttöön 2 173 2 256 Liiketoiminnan muut tuotot Sisäiset tuotot 45 52 Muut liiketoiminnan muut tuotot 332 377 60 113 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Häviösähkö 694 737 Muut ostot 1 465 1 190 Varastojen muutos - 66 2 094-3 Ulkopuoliset palvelut Verkkopalvelumaksut 1 347 1 409 muut ulkopuoliset palv. 838 2 185-4 278 600-3 934 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 2 420 1 971 Henkilösivukulut Eläkekulut 542 448 muut henkilösivukulut 129 671-3 092 99-2 518 Poistot Suunnitelman mukaiset poistot Sähköverkon hyödykkeistä 1 678 1 511 muista pysyvien vastaavien hyöd. 242-1 920 203-1 714 Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut 50 48 Verkkovuokrat 5 5 Sisäiset kulut 19 18 Muut liiketoiminnan muut kulut 1 726-1 801 1 077-1 147 LIIKEVOITTO + 6 + 1 269 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vast. sij. muilta 12 10 Muut korko- ja rahoitustuotot muilta 20 18 Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yhteisöille 332-306 muille 60-392 - 360-16 - 321 TAPPIO/VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ, TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA - 354 + 976 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Sähköverkon hyödykkeistä - 469-1 226 muista pysyvien vastaavien hyöd. - 54-523 - 39-1 265 Tuloverot + 24-102 TILIKAUDEN TAPPIO EUROA - 852-391 28

TILINTARKASTUSKERTOMUS Vatajankosken Sähkö Oy:n yhtiökokoukselle Olemme tilintarkastaneet Vatajankosken Sähkö Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.2011 31.12.2011. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet, mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös, joka osoittaa voittoa 22 524,79 euroa, ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Kankaanpäässä 5.4.2012 Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab Risto Pohjanpiiri Tarkastaja, HTM, JHTT Tapani Torpo KHT Torsti Myllymäki HTM 29