Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 4 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja HALLINTOSÄÄNTÖ Luku 1 Hallinnon yleiset periaatteet 1 Yliopiston hallinnon tehtävänä on mahdollistaa yliopiston lakisääteisten tehtävien menestyksellinen hoitaminen sekä yliopiston strategian mukaisten tavoitteiden saavuttaminen. Yliopiston toiminnassa kunnioitetaan taiteen, tutkimuksen ja opetuksen vapautta ja luodaan edellytyksiä koko yliopistoyhteisön aktiiviselle ja innovatiiviselle osallistumiselle. Yliopiston toiminta perustuu avoimuudelle. Yliopiston hallintosääntöä ja säädöksiä sovelletaan noudattaen hyvän hallinnon periaatteita, joiden seuraaminen tarkoittaa yhdenvertaisuuden, puolueettomuuden, kohtuuden ja oikeusturvan vaalimista yliopiston toiminnassa. Tätä hallintosääntöä tulkitaan ottaen huomioon yliopistolaki ja muut yliopiston toimintaa ohjaavat säädökset sekä niiden tavoitteet ja tarkoitus. Luku 2 Toimielimet sekä niiden kokoonpano, muodostaminen ja tehtävät 2 Yliopiston toimielimet Yliopistolain 13 pykälän mukaiset yliopiston toimielimet ovat yliopistokollegio, hallitus ja rehtori. Muista toimielimistä päättää yliopiston hallitus. Yliopiston itsensä perustamia toimielimiä ovat akateeminen neuvosto ja osastoneuvostot. 3 Yliopistokollegio Yliopistokollegioon kuuluu 17 jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenten määrät jakautuvat yliopistoyhteisön ryhmien kesken seuraavasti: - professorit (ryhmä 1) 5 + 5 - muu opetus- ja tutkimushenkilöstö (ryhmä 2) 4 + 4 - muu henkilöstö (ryhmä 3) 3 + 3 - opiskelijat (ryhmä 4) 5 + 5 Yliopistokollegio valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. 1
Professorikunta (ryhmä 1) nimeää edustajansa keskuudestaan. Muu opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä muu henkilöstö (ryhmät 2 ja 3) valitsevat edustajansa vaalilla. Ylioppilaskunta nimeää opiskelijoiden (ryhmä 4) edustajat. Yliopistokollegion toimikausi on kolme vuotta. Yliopistokollegion tehtävistä säädetään yliopistolain 22 pykälässä sekä Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeessa. 4 Hallitus Hallituksen jäsenmäärästä ja kokoonpanosta säädetään yliopistolain 15 pykälässä. Jäsenmäärästä ja kokoonpanosta päättää yliopistokollegio kokouksessaan aina ennen hallituksen toimikauden päättymistä ja uuden hallituksen valintaa. Hallitus valitsee yhden yliopistoyhteisön ryhmiin kuulumattomista jäsenistä puheenjohtajakseen ja yhden varapuheenjohtajakseen. Yliopistokollegio valitsee yliopistoyhteisön ryhmien ulkopuoliset jäsenet ja vahvistaa yliopistoyhteisön ryhmien (1. yliopiston professorit; 2. muu opetus- ja tutkimushenkilöstö; 3. muu henkilöstö; 4. opiskelijat) valinnat hallituksen jäseniksi. Ryhmä 1 valitsee edustajansa keskuudestaan tarvittaessa vaalilla. Ryhmät 2 ja 3 valitsevat edustajansa keskuudestaan vaalilla. Ryhmän 4 edustajat valitsee ylioppilaskunta. Valinnassa noudatetaan yliopistokollegion määrittämää valintaprosessia. Hallituksen toimikaudesta päättää yliopistokollegio kokouksessaan aina ennen hallituksen toimikauden päättymistä ja uuden hallituksen valintaa. Hallituksen tehtävistä säädetään yliopistolain 14 pykälässä sekä Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeessa. 5 Rehtori Rehtorin valinnasta säädetään yliopistolain 18 pykälässä. Rehtorin valitsee hallitus. Hallitus päättää rehtorin toimikauden pituudesta valitessaan rehtorin tehtävään. Toimikausi voi olla korkeintaan viisi vuotta. Rehtorin tehtävistä säädetään yliopistolain 17 pykälässä sekä Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeessa. 6 Akateeminen neuvosto Akateemiseen neuvostoon kuuluu 14 jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Lisäksi neuvostoon kuuluvat yliopiston rehtori ja vararehtorit. Jäsenten määrä jakautuu yliopistoyhteisön ryhmien kesken seuraavasti: - professorit (ryhmä 1) 8 + 8 - lehtorit ja yliassistentit (osa ryhmästä 2) 3 + 3 - opiskelijat (ryhmä 4) 3 + 3 2
Rehtori ja vararehtorit toimivat asiakohtaisesti neuvoston puheenjohtajana sen mukaan kuin rehtori määrää. Ensimmäinen vararehtori toimii ensimmäisenä varapuheenjohtajana ja toinen vararehtori toisena varapuheenjohtajana. Hallitus nimittää akateemisen neuvoston rehtorin ehdotuksesta. Rehtori kuulee ehdotusta tehdessään ao. ryhmän osalta professorikuntaa, osastoja ja ylioppilaskuntaa. Akateeminen neuvosto voi organisoitua jaostoiksi ja nimittää näiden jaostojen jäsenet ja varajäsenet. Akateemisen neuvoston toimikausi on 5 vuotta. Akateemisen neuvoston tehtävistä säädetään Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeessa. 7 Osastot ja osastoneuvostot Yliopiston osastot ovat klassisen musiikin osasto sekä musiikkikasvatuksen, jazzin ja kansanmusiikin osasto. Kummallakin osastolla on osastoneuvosto. Osastoneuvostoon kuuluu 9 jäsentä, joilla on kutakin yliopistoyhteisön ryhmää kohti yksi varajäsen. Jäsenten määrä jakautuu yliopistoyhteisön ryhmien kesken seuraavasti: 1) 3 osaston professoria (ryhmästä 1) 2) 3 osaston muun opetus- ja tutkimushenkilöstön tai muun henkilöstön edustajaa (ryhmistä 2 ja 3) 3) 3 osaston opiskelijaa (ryhmästä 4). Lisäksi osastoneuvostoon kuuluu puheenjohtajana toimiva osaston dekaani ja hänen estyneenä ollessaan varadekaani. Osaston professorit (ryhmä 1) nimeävät edustajansa keskuudestaan. Ryhmät 2 ja 3 valitsevat edustajansa yhteisellä vaalilla vaalikokouksessa. Ylioppilaskunta nimeää opiskelijoiden (ryhmä 4) edustajat. Rehtori vahvistaa valinnat. Osastoneuvoston toimikausi on 2 vuotta. Osastoneuvostojen tehtävistä säädetään Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeessa. 8 Tutkintolautakunta Opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten yliopistossa on yliopistolain 27 pykälän mukainen tutkintolautakunta. Lautakunnan kokoonpanosta säädetään yliopistolain 27 pykälässä. Lautakunnan jäsenet nimittää rehtori, joka määrää myös lautakunnan toimikauden. Lautakunnan tehtävistä säädetään yliopistolain 82 pykälässä. 3
Luku 3 Tilintarkastus Yliopistolla on vähintään kaksi tilintarkastajaa, joista toinen voi olla tilintarkastusyhteisö. 9 Hallitus antaa tilintarkastajien valitsemisesta suosituksen yliopistokollegiolle. Tilintarkastajat valitsee ja heidän toimintaansa valvoo yliopistokollegio. Tilintarkastajiin ja tilintarkastukseen sovelletaan yliopistolain 64 pykälän säännöksiä. Luku 4 Monijäsenisten toimielinten valinta 10 Yleistä Sen lisäksi, mitä yliopiston toimielinten valinnasta on säädetty tämän säännön luvussa 2 sekä yliopistolain 14, 15, 18, 22, 24, 27 ja 46 pykälissä, noudatetaan valinnassa tämän luvun säännöksiä vaalikelpoisuudesta, vaalitavasta ja ohjeiden antamisesta. 11 Yleinen vaalikelpoisuus Yliopiston monijäsenisiin toimielimiin voidaan valita ja valitsemiseen voivat osallistua: Ryhmässä 1: yliopiston professorit. Ryhmässä 2: lehtorit; tutkijat ja taiteellisen työn tekijät; dosentit ja tuntiopettajat, jos he vahvistetun tuntisuunnitelman mukaisesti opettavat vähintään 50 tuntia kuluvana lukukautena, ja heillä on voimassaoleva työsopimus. Ryhmässä 3: muu päätoiminen (vähintään 20 h/vko) henkilöstö. Ryhmässä 4: yliopistoon läsnäoleviksi ilmoittautuneet tutkinto-opiskelijat. Useampaan ryhmään kuuluvat henkilöt ovat ehdokkaina ja osallistuvat valintaan yllä esitetyssä ryhmien ensisijaisuusjärjestyksessä 1-4. Henkilö voi kuulua kerralla vain yhteen osastoon. Vaalikelpoisuuden sekä ryhmään ja osastoon kuulumisen ratkaisee rehtori. 12 Vaalitapa Valittaessa edustajia monijäsenisiin toimielimiin vaalilla noudatetaan ryhmissä 2 ja 3 suhteellista vaalitapaa. Jos valitaan vain yksi henkilö, vaali toimitetaan enemmistövaalina noudattaen yliopistolain 29 pykälän 3 momentin säännöksiä. 13 Ohjeet Rehtori antaa toimivaltansa puitteissa tarkempia ohjeita toimielinten valitsemisesta. 4
Luku 5 Toimielinten jäsenten tehtävästä vapauttaminen ja toimielinten täydentäminen 14 Yliopistokollegio Yliopistokollegion jäsen tai varajäsen voi erota tehtävästään ennen toimikautensa päättymistä. Yliopistokollegio voi esittää kollegion jäsenen tai varajäsenen vapauttamista tehtävästään tämän toimikauden kuluessa, jos jäsen on tullut kykenemättömäksi hoitamaan tehtäväänsä, toimellaan tai laiminlyönnillään loukannut vakavasti yliopiston etua tai jos siihen on muutoin erityisen painava syy. Päätöksen kollegion jäsenen vapauttamisesta tehtävästään tekee hallitus. Yliopistokollegiota täydennetään ryhmien 2-3 osalta edellisessä yliopistokollegion vaalissa ääniä saaneiden listalta äänestystuloksen mukaisessa järjestyksessä. Määritettäessä jäseniä ja varajäseniä otetaan huomioon kollegioon jo valittujen varajäsenten vaalissa saamat äänet. Ryhmien 1 ja 4 osalta, sekä mikäli listalla ei ole henkilöitä, joilla ryhmiä 2-3 voitaisiin täydentää, noudatetaan, mitä yliopistokollegion valinnasta on säädetty. Vaalien järjestämisestä päättää kollegio. 15 Hallitus Hallituksen jäsen voi erota tehtävästään ennen toimikautensa päättymistä. Hallitus voi yliopistolain 16 :n mukaan esittää hallituksen jäsenen vapauttamista tehtävästään tämän toimikauden kuluessa, jos jäsen on tullut kykenemättömäksi hoitamaan tehtäväänsä, toimellaan tai laiminlyönnillään loukannut vakavasti yliopiston etua tai jos siihen on muutoin erityisen painava syy. Päätöksen hallituksen jäsenen vapauttamisesta tehtävästään tekee yliopistokollegio. Päätös tulee noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää. Hallituksen täydentämisessä noudatetaan hallituksen valintaa koskevaa menettelyä. 16 Rehtori Rehtori on oikeutettu irtisanoutumaan ilman erityistä perustetta. Hallitus voi erottaa rehtorin, jos siihen on tehtävän luonne huomioon ottaen hyväksyttävä ja perusteltu syy. 17 Akateeminen neuvosto Akateemisen neuvoston jäsen tai varajäsen voi erota tehtävästään ennen toimikautensa päättymistä. Akateeminen neuvosto voi esittää jäsenensä tai varajäsenensä vapauttamista tehtävästään tämän toimikauden kuluessa, jos jäsen on tullut kykenemättömäksi hoitamaan tehtäväänsä, toimellaan tai laiminlyönnillään loukannut vakavasti yliopiston etua tai jos siihen on muutoin erityisen painava syy. Päätöksen neuvoston jäsenen vapauttamisesta tehtävästään tekee hallitus. Akateemisen neuvoston täydentämisessä noudatetaan neuvoston valintaa koskevaa menettelyä. 5
18 Osastoneuvosto Osastoneuvoston jäsen voi erota tehtävästään ennen toimikautensa päättymistä. Osastoneuvosto voi esittää jäsenensä tai varajäsenensä vapauttamista tehtävästään tämän toimikauden kuluessa, jos jäsen on tullut kykenemättömäksi hoitamaan tehtäväänsä, toimellaan tai laiminlyönnillään loukannut vakavasti yliopiston etua tai jos siihen on muutoin erityisen painava syy. Päätöksen osastoneuvoston jäsenen vapauttamisesta tehtävästään tekee rehtori. Osastoneuvostoa täydennetään ryhmän 2 ja 3 osalta edellisessä osastoneuvoston vaalissa ääniä saaneiden listalta äänestystuloksen mukaisessa järjestyksessä. Neuvoston varajäsenellä on etusija jäseneksi. Ryhmien 1 ja 4 osalta, sekä mikäli listalla ei ole henkilöitä, joilla ryhmiä 2-3 voitaisiin täydentää, noudatetaan, mitä osastoneuvoston valinnasta on säädetty. Valinnat vahvistaa osastoneuvosto. Vaalien järjestämisestä päättää rehtori. Luku 6 Monijäsenisten toimielinten toiminta 19 Toimielinten työjärjestykset Kullakin luvussa 2 tarkoitetulla monijäsenisellä toimielimellä on työjärjestys. Hallitus hyväksyy akateemisen neuvoston, osastoneuvostojen, sekä rehtorin työjärjestyksen. Hallitus ja yliopistokollegio hyväksyvät omat työjärjestyksensä. 20 Koolle kutsuminen Monijäseninen toimielin kokoontuu, milloin puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kolme tai hallituksen osalta kaksi jäsentä pyytää sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Monijäseninen toimielin on kutsuttava kokoon vähintään viisi työpäivää ennen kokousajankohtaa. 21 Päätösvaltaisuus Monijäseninen toimielin on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on paikalla. 22 Julkisuus Toimielinten kokoukset eivät ole julkisia. Toimielin voi sallia asian käsittelyn kannalta tarpeellisten henkilöiden läsnäolon kokouksessaan. Rehtorilla ja rehtorin ollessa estynyt hoitamaan tehtäviään hänen varamiehellään on oikeus olla läsnä kaikissa Sibelius-Akatemian toimielinten kokouksissa. Tarkempia sääntöjä läsnäolon sallimisesta sekä käytyjen keskusteluiden julkisuudesta voidaan antaa toimielimen työjärjestyksessä. 6
23 Päätöksenteko Esittelymenettely Hallitus, akateeminen neuvosto ja osastoneuvostot tekevät päätöksensä esittelystä. Rehtori määrää esittelijät ja antaa ohjeen esittelymenettelyn käyttämisestä muissa kuin ensimmäisen momentin mukaisissa tapauksissa. Esittelymenettelyä ei käytetä opetus- tai esitysnäytettä arvioitaessa, opintosuoritusta arvosteltaessa, valintakoelautakunnassa eikä vaaleissa. Asia ratkaistaan esittelijän päätösehdotuksen mukaisesti, mikäli siitä poikkeavia ratkaisuehdotuksia ei tehdä. Esittelijällä on oikeus muuttaa ehdotustaan ennen päätöksentekoa. Jos toimielimen jäsen tekee esittelijän esityksestä poikkeavan päätösehdotuksen ja sitä kannatetaan, on päätöksestä äänestettävä. Äänestykseen otetaan esittelijän esityksen lisäksi kaikki kannatetut ehdotukset. Ehdotukset merkitään pöytäkirjaan ennen äänestystä. Puheenjohtaja päättää äänestysjärjestyksestä. Muu päätöksentekomenettely Kun esittelymenettelyä ei käytetä, tekee monijäseninen toimielin päätöksensä kokouksen osanottajien tekemien päätösehdotusten pohjalta. Ehdotukset merkitään pöytäkirjaan ennen äänestystä. Puheenjohtaja päättää äänestysjärjestyksestä. Asian ratkaiseminen Asian ratkaisemisessa noudatetaan yliopistolain 29 pykälän säännöksiä. Asiat päätetään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Äänestettäessä opiskelijan kurinpitoa koskevasta asiasta päätökseksi tulee lievempi mielipide, jos äänet menevät tasan. Jos valitaan yksi henkilö toimielimeen tai muuhun tehtävään, vaali toimitetaan enemmistövaalina. Jos kukaan ei ensimmäisellä kerralla saa enempää kuin puolet annetuista äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen kesken. Kun valittavia on useampia kuin yksi, noudatetaan suhteellista vaalitapaa. Ehdokkailla on tällöin mahdollisuus muodostaa vaaliliittoja. Jos äänet menevät tasan, sekä enemmistövaalin että suhteellisen vaalin tulos ratkaistaan arvalla. Asian käsittelyn jälkeen puheenjohtajan tulee selvästi todeta asiassa tehty päätös. Eriävä mielipide ja pöydällepano Esittelijän tai toimielimen jäsenen eriävä mielipide on ilmoitettava kokouksessa ennen asian käsittelyn päättymistä. Eriävä mielipide kirjataan joko kokouksessa tai viimeistään kokousta seuraavana työpäivänä. Puheenjohtaja toteaa, onko kirjaus suullisesti esitetyn varauman mukainen. Toimielimen jäsenellä on oikeus saada asia pantavaksi pöydälle. Käsiteltävän asian kiireellisyyden tai muun vastaavan syyn takia puheenjohtaja voi saattaa pöydällepanoa koskevan esityksen äänestyksellä ratkaistavaksi. Jos enemmistö läsnä olevista jäsenistä kannattaa pöydällepanoa, asian ratkaisu siirtyy seuraavaan kokoukseen. 7
24 Pöytäkirjan pitäminen Monijäsenisten toimielinten pöytäkirjaan merkitään päätöksentekoon osallistuneiden nimet. Jos toimielimen jäsen on osallistunut kokoukseen vain osan aikaa, merkitään näkyviin asiakohdat, joiden käsittelyyn hän on osallistunut. Kunkin asian kohdalle kirjataan esittelijän ehdotus, jos asiassa on käytetty esittelymenettelyä, sekä tehty päätös. Toimielin voi työjärjestyksessään määrätä kokoustensa laajemmasta kirjaamisesta. Pöytäkirjan allekirjoittavat esittelijä ja puheenjohtaja tai sihteeri ja puheenjohtaja. Hallitus on toimintaohjeessaan päättänyt asiasta omalta osaltaan. 8