UUSIUTUVAA ENERGIAA HEVOSENLANNASTA ESISELVITYS ETELÄ-SAVON HEVOSTALOUDEN MATERIAALIVIRTOJEN HYÖDYNTÄMISESTÄ UUSIUTUVANA ENERGIANA (HEVOSWOIMA) -HANKE Puhdas vesi ja ympäristö -seminaari 8.12.2016 Projektipäällikkö Riikka Tanskanen
HEVOSWOIMA-HANKE 1.3.2016 28.2.2017 Toteuttajat: Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto (osatoteuttaja) Budjetti: 115 000 Rahoittajat: Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta, Suur-Savon Energiasäätiö ja Vapo Oy
HEVOSWOIMA-HANKKEEN TAVOITE: Tuottaa tietoa ja luoda ratkaisumalleja Etelä-Savon hevosyrittäjille ja energiantuotantolaitoksille hevosenlannan hyödynnettävyydestä bioenergiana. Tuottaa tietoa hevosenlannan polton ympäristövaikutuksista sekä kuivikelannan käyttäytymisestä eri kokoluokan biopolttoainekattiloissa. Tuottaa tietoa Etelä-Savon hevostalouden sivuvirtojen muusta hyödynnettävyydestä ja tuotteistamisesta.
Seuraavassa HevosWoimahankkeessa valmistuneita tuloksia
HEVOSWOIMA-HANKKEESSA: Haastateltu 9 Etelä-Savon hevosyrittäjän otos Analysoitu 30 hevosenlantanäytettä Toteutettu polttokokeet kahdessa erilaisessa biopolttoainekattilassa
Hevosyrittäjien haastattelujen tuloksia HevosWoima-hankkeessa
HEVOSYRITTÄJIEN HAASTATTELUT Otoksessa 9 Etelä-Savon hevosyrittää: Alatalon talli (Mikkeli, ratsastustalli) Kekkolan kartano (Mikkeli, ratasastuskoulu) Mikkelin ravirata (Mikkeli, ravirata) Ravitalli Juha Kortekallio (Juva, ravitalli) Ravitalli Jani Ruotsalainen (Juva, ravitalli) Ravitalli Suuronen (Juva, ravitalli ja siitostalli) Relanderin ponitalli (Mikkeli, ratsastuskoulu) Rouhialan ratsastustalli (Mikkeli, ratsastuskoulu) Stall Blombacke, Veikan kartano (Mikkeli, urheilu- ja harrastehevosten kuntoutus)
HEVOSYRITTÄJIEN HAASTATTELUJEN TULOKSET: Lanta käytetään tällä hetkellä pääsääntöisesti ravinteina peltolevityksessä, mutta suurimmalla osalla hevosyrittäjistä ei ole omaa viljelymaata syntyvälle hevosenlannalle Lannan käsittely ja kuljetus osalle hevosyrittäjistä kallista Enemmistö hevosyrittäjistä voisi lahjoittaa lannan hyötykäyttöön ilmaiseksi, mikäli hevosenlantaa voitaisiin hyödyntää energiana Etelä-Savossa Lannan poiskuljetuksesta oltaisiin yleisesti myös valmiita maksamaan, mikäli kuljetuskustannus olisi nykyistä kustannustasoa alhaisempi.
Hevosenlantanäytteiden tuloksia HevosWoima-hankkeessa
HEVOSENLANNAN KOOSTUMUS (30 näytettä): Analysoitu olki, kutteri ja turve ja kuivikesekoituksia Tuloksissa pystytään vertailemaan tuoretta lantaa maatuneisiin lantajakeisiin. Tulokset: Irtotiheys (kg/m 3 ) Kosteuspitoisuus (%) Tuhkapitoisuus (% kuiva-aineesta) ph Sähkönjohtokyky (ms/m) Kloridipitoisuus (mg/l) Kalorimetrinen lämpöarvo (MJ/kg)
HEVOSENLANNAN ENERGIASISÄLTÖ: Ylempi lämpöarvo keskimäärin Kalorimetrinen lämpöarvo (MJ/kg) alle 3 kk vanhat Kalorimetrinen lämpöarvo (MJ/kg) yli 3 kk vanhat Kutterilanta Turvelanta Olkilanta 18,02 16,25 17,67 17,16 10,46 Ei näytettä
HEVOSENLANNAN ENERGIASISÄLTÖ: Etelä-Savossa on noin 2 500 hevosta ja 400 ponia tuottavat noin 33 200 m 3 lantaa vuosittain* Hevosenlannassa 0,19 0,85 MWh/im 3 energiatiheys (HevosWoimahankkeen tulokset) Tuoreessa lannassa vähintään 13 300 MWh energiantuottopotentiaali, jos energiatiheys on 0,4 MWh/i-m 3 (HevosWoima-hankkeen tulokset) *Lannantuotto perustuu MMM-RMO C4.
ETELÄ-SAVOSSA HEVOSENLANNAN ENERGIAPOTENTIAALI: noin 13 300 MWh energiaa = 0,16 % kaikesta kulutetusta energiasta Etelä-Savossa = 665 omakotitalon vuosittainen lämmitys (laskettu 20 MWh/talo/vuosi)
Hevosenlannan polttokokeet HevosWoima-hankkeessa
HEVOSENLANNAN POLTTOKOKEET BIOPOLTTOAINEKATTILOISSA: Mikkelin ammattikorkeakoulun 20 kw pellettipoltin (Ariterm Biomatic +20) polttokokeet toteutettiin kesäheinäkuussa 2016 Voimalaitosympäristön polttokoe toteutettiin marraskuussa 2016
HEVOSENLANTAPELLETTIEN POLTTOKOKEET: Hankkeessa valmistettiin kutteri- ja turvekuivikepellettejä koepolttotarkoitukseen Kutteripelletti Turvepelletti Puupelletti* Sahanpuru* Irtotiheys (kg/m 3 ) 746 kg/m 3 758 kg/m 3 650 kg/m 3 300 kg/m 3 Tehollinen lämpöarvo kuiva-aineessa MJ/kg Tehollinen lämpöarvo saapumistilassa (lanta) Tehollinen lämpöarvo saapumistilassa (pelletti) 17,3 MJ/kg 16,1 MJ/kg 19 MJ/kg 19 MJ/kg 7,1 MJ/kg 4,1 MJ/kg - 6-10 MJ/kg 16,0 MJ/kg 15,5 MJ/kg 16,8 MJ/kg - *Alakangas, E. 2000. Otamedia Oy, Espoo, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, VTT tiedotteita 2045. 158 s.
HEVOSENLANTAPELLETTIEN POLTTOKOKEET: Polttokokeessa hevosenlantapelletit sekoitettiin nk. valkoiseen puupellettiin Polttokokeet toteutettiin 5 % ja 10 % seoksina. Lisäksi tehtiin vertailupoltto puhtaalla puupelletillä Polttokokeista mitattiin polton aikaiset savukaasupäästöt Testo350- savukaasuanalysaattorilla Hajupäästöjä todennettiin hajuraadin avulla Lopputulos: Perinteinen pellettipoltin ei sovellu hevosenlantapellettien polttamiseen
HevosWoima-hankkeen toteutus jatkuu helmikuun 2017 loppuun saakka
Hankkeen lopulliset tulokset julkaistaan 2017 : www.xamk.fi/hevoswoima