Tampere Pöytäkirja 2/2016 1 (44) Aika 19.12.2016, klo 15:30-16:30 Paikka Kaupunginvaltuuston istuntosali Käsitellyt asiat 2 Valtuustokysely koskien mm. Hämeenkadun itäpään avaamista henkilöautoliikenteelle keskustan ruuhkien helpottamiseksi ja Rantaväylän tunnelia - Lassi Kaleva 3 Valtuustokysely koskien Teiskon Ilmailu- ja Moottoriurheilukeskusta - Mikko Leppälahti 4 Valtuustokysely koskien Tampereen kaupungin henkilöstöpolitiikkaa - Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen 5 Valtuustokysely koskien vammaisten ja vajaakuntoisten ihmisten kokemasta syrjinnästä sekä mahdollisuuksista työllistyä Tampereella - Aila Dündar-Järvinen 6 Valtuustokysely koskien kiireellisten lääkäriaikojen saamista kohtuullisen ajan kuluessa Tampereen terveysasemilta - Aarne Raevaara Lisäpykälät 7 Valtuustokysely koskien lastensuojelun keinoihin puuttua huoltokiusaamiseen ja vieraannuttamiseen - Sirkkaliisa Virtanen
Tampere Pöytäkirja 2/2016 2 (44) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Poissa Marin Sanna, puheenjohtaja Tulonen Irja, 1. varapuheenjohtaja Schafeitel Yrjö, 2. varapuheenjohtaja Raevaara Aarne Dundar-Järvinen Aila Rantaviita-Tiainen Anna-Kaarina Heinämäki Anna-Kaisa Kivistö Anneli Aleksovski Atanas Sirén Elina Erkki Axen Heikki Luoto, saapui 16:00 Sasi Ilkka Sirniö Ilpo Irene Roivainen Mustakallio Jaakko Heinonen Jari Markkanen Jouni Laila Koskela sotelako Lasse Oksanen Kaleva Lassi Kostiainen Leena Aaltonen Mikko Mikko Leppälahti Minkkinen Minna, saapui 16:24 Olli-Poika Parviainen, saapui 16:17 Salmi Pekka Virtanen Pertti Peter Löfberg Riitta Koskinen, saapui 15:52 Ollila Riitta, saapui 16:26 Satu Sipilä Silvennoinen Seppo Virtanen Sirkkaliisa Mattila Tero Timo Hanhilahti Kampman Ulla Alppi Ulla-Leena Jutila Varpu Järvinen Matti, varajäsen Siuro Petri, varajäsen Nyyssönen Tuire, sihteeri Tiina Kyöttilä-Vettenranta, päätösvalmistelupäällikkö Perämaa Juha, lakimies, saapui 15:53 Nurminen Mikko, johtaja Aleksi Jäntti Anna Kontula Ikonen Anna-Kaisa Liimola Anne
Tampere Pöytäkirja 2/2016 3 (44) Ivanoff Antti Hanna Hakko Harri Airaksinen Harri Jaskari Ilmari Rostila Jarmo Rantanen Loukaskorpi Johanna Suoniemi Juhana Jukka Gustafsson Hyötynen Kalle Kirsikka Siik Maija Kajan Matti Heinivaho Höyssä Matti Mikko Alatalo Oras Tynkkynen Pia Viitanen Satu Hassi Salminen Seppo Sofia Vikman Tarja Jokinen Tiina Elovaara Timo Vuohensilta Allekirjoitukset Sanna Marin Puheenjohtaja Tuire Nyyssönen Sihteeri
Tampere Pöytäkirja 2/2016 4 (44) 2 Valtuustokysely koskien mm. Hämeenkadun itäpään avaamista henkilöautoliikenteelle keskustan ruuhkien helpottamiseksi ja Rantaväylän tunnelia - Lassi Kaleva TRE:8854/08.00.01/2016 Valmistelija / lisätiedot: Vandell Ari Valmistelijan yhteystiedot Suunnittelupäällikkö Ari Vandell, puh 040 5644 518, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Merkittiin. Perustelut Lassi Kalevan valtuustokysely: 1. Kaupungin lobatessa tunnelia valtuutettujen ja kuntalaisten annettiin ymmärtää, että tunnelin myötä Rantaväylän ja keskustan ruuhkat Rantaväylän tuntumassa olisivat historiaa. Käytännössä tunneli ei kuitenkaan ole purkanut ruuhkia, vaan aiheuttanut niitä lisää. Erityinen liikenteellinen paine ja rasitus kohdistuu mm. kaupungin katualueelle Lapintien ja Satakunnankadun tuntumassa. Hämeenkadun itäpään sulkemisen oli tarkoitus olla kokeilu, joka alkoi maanantaina 30.6.2014 ja päättyy vuoden 2016 lopussa. Kokeilun aikana Hämeenkadulla katuosuudella Hatanpään valtatie Rautatienkatu on ollut sallittu vain linja-auto-, taksi- ja huoltoliikenne. Aikooko kaupunki helpottaa Rantaväylän tunnelin ja keskustan liikennejärjestelyiden aiheuttamia ruuhkia avaamalla Hämeenkadun itäpään jälleen henkilöautoliikenteelle / yksityisautoille? 2. VT12 on valtion tie, jonka kaikki ylläpitokustannukset kuuluivat aikaisemmin kokonaisuudessaan valtiolle. Tunnelisopimuksen yhteydessä Tampereen kaupunki otti vastuulleen osan kustannuksista tunnelin osalta. Asiasta on liikkeellä monenlaista tietoa. Pirkanmaan Maakuntahallitus esityslista 09.05.2016, pykälässä 68 (Lausunto Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmaluonnoksesta 2016-2020) todetaan seuraavasti (s. 28-29): "Tampereella Rantaväylän tunnelin käyttöönotto tulee lisäämään hoito- ja käyttökustannuksia huomattavasti. Muiden tunnelien kilometrihinnalla arvioituna Rantatunnelin hoito- ja käyttökustannukset ovat noin 1,7 milj. e vuodessa. Tunnelin
Tampere Pöytäkirja 2/2016 5 (44) energiakustannusten on arvioitu olevan 0,91 milj. e. Tämän lisäksi tulevat vielä tunnelin ja siihen liittyvän tekniikan ylläpitoon liittyvät uusimis- ja korjauskustannukset, joista Tampereen kaupunki maksaa osan." Yhdyskuntalautakunnan seminaarissa 17.5.2016 esittämääni kysymykseen tunnelikustannuksista sain kaupungilta seuraavan sähköpostivastauksen: Ohessa Rantatunnelin rakentamiseen liittyvä sopimus, missä kohdassa 5 sovittu hoidon ja ylläpidon kustannusjaosta. Kaupunki maksaa osan tunnelin hoidon ja ylläpidon kuluista. Liikenteen hallinta (tre 67 %) on vuosittaista ko. laiteiden ylläpitoon liittyviä kustannuksia, mitkä ovat arviolta n. 50 000 e. LVISjärjestelmien ja tunnelin pintarakenteiden uusiminen (tre 67 %) ovat investointikustannuksia, mitkä toistuvat 10-40 vuoden välein. Riippuen kuinka laajasti uusitaan/korjataan, mutta merkittäviä kustannuseriä tällöin. Puhutaan varmaan sadasta tai muutamasta sadasta tuhannesta eurosta, mikäli jyvitetään vuosille. Kysynkin, että kuinka paljon Rantaväylän tunnelin ylläpito-, korjaus-, hoito- ym. kustannukset tulevat tosiasiallisesti rasittamaan kaupungin taloutta vuositasolle jyvitettynä? Kysyn myös, että mistä eri osista tuo vuotuinen Tampereen kaupungin vastuulle tuleva summa koostuu. 3. Valtuuston kokouksessa 16.9.2013, jolloin tunnelin rakentamisesta päätettiin, tuotiin esille tarve rakentaa tunneliin keskustaliittymä idästä päin kaupunkiin saapuville autoilijoille. Kysynkin, että miksi kaupunki etukäteen tietoisesti vaikeutti keskustan liikenteen sujuvuutta? Miksi Mustanlahden / Näsinkallion liittymä pudotettiin pois tunnelisuunnitelmista ennen asian tuomista valtuuston päätettäväksi, vaikka moni valtuutettu sitä toivoi? Oliko ainakin osittaisena syynä se, että tunnelin kustannusarvion nousu esim. 20-25 miljoonan euron keskustaliittymällä olisi todennäköisesti kaatanut tunnelipäätöksen? 4. Sekä Norjan että Sveitsin tunneleissa on sattunut vakavia, myös ihmishenkiä vaativia onnettomuuksia ja paloja. Kysynkin: kuinka Rantatien tunnelissa on varauduttu sekä palokuormaltaan suuriin että paljon savua tuottaviin paloihin? Kuinka tunnelin rakenteellisissa ratkaisuissa on otettu huomioon liikuntaesteisten, vaikeasti liikkuvien, ikäihmisten tai lapsiperheiden pelastautuminen tilanteessa jossa onnettomuuden ja tulen muodostama sankka savu peittää kaiken näkyvyyden? Mikäli tunneli joudutaan sulkemaan viikkojen tai kuukausien ajaksi onnettomuuden tai korjaustöiden johdosta, mitkä ovat keskustan vaihtoehtoiset liikenteelliset reitit?
Tampere Pöytäkirja 2/2016 6 (44) 5. Mitä tunneliallianssiin kuulumattomia, mutta Rantaväylän tunneliin tai tunnelin toteuttamiseen liittyviä kustannuksia on hankkeesta aiheutunut ja aiheutuu vuosien 2016-2020 kuluessa? Lausunnot Apulaispormestari Pekka Salmen vastaus Lassi Kalevan kyselyyn: Kaupungin 1. lobatessa tunnelia valtuutettujen ja kuntalaisten annettiin ymmärtää, että tunnelin myötä Rantaväylän ja keskustan ruuhkat Rantaväylän tuntumassa olisivat historiaa. Käytännössä tunneli ei kuitenkaan ole purkanut ruuhkia, vaan aiheuttanut niitä lisää. Erityinen liikenteellinen paine ja rasitus kohdistuu mm. kaupungin katualueelle Lapintien ja Satakunnankadun tuntumassa. Hämeenkadun itäpään sulkemisen oli tarkoitus olla kokeilu, joka alkoi maanantaina 30.6.2014 ja päättyy vuoden 2016 lopussa. Kokeilun aikana Hämeenkadulla katuosuudella Hatanpään valtatie Rautatienkatu on ollut sallittu vain linja-auto-, taksi- ja huoltoliikenne. Aikooko kaupunki helpottaa Rantaväylän tunnelin ja keskustan liikennejärjestelyiden aiheuttamia ruuhkia avaamalla Hämeenkadun itäpään jälleen henkilöautoliikenteelle / yksityisautoille? Vastaus Esillä ollut Hämeenkadun väliaikainen avaaminen henkilöautoliikenteelle ei ole järkevää koska raitiotien rakentaminen alkaa jo huhtikuussa 2017. Ratkaisu olisi lyhytaikainen sillä huhtikuussa 2017 alkava raitiotien rakentaminen sulkee kaksi kaistaa asematunnelissa ja Hämeenkadun läntisimmän korttelin rakentaminen ei mahdollista henkilöautoliikennettä työn aikana Hämeenkadulla Näsilinnankadun ja Hämeenpuiston välillä. Nämä kaksi käynnistyvää raitiotietyömaata estävät käytännössä Hämeenkadun käyttämisen läpikulkuliikenteeseen huhtikuusta 2017 lähtien. Asematunnelin työnaikainen välityskyky on kriittinen ja joukkoliikenteen toimivuus tulee tunnelissa varmistaa. Tästäkään syystä Itsenäisyydenkadulle ei tule johtaa ylimääräistä liikennettä. Hämeenkadun lyhytaikainen avaaminen yksityisautoille aiheuttaisi todennäköisesti myös hämmennystä järjestelyjen muuttuessa muutaman kuukauden välein. Hämeenkadun itäpään avaaminen henkilöautoliikenteelle edellyttää myös kokeilun yhteydessä tehtyjen toimenpiteiden (kavennukset, keskisaareke) purkamista, mikä on talvella haastavaa.
Tampere Pöytäkirja 2/2016 7 (44) Hämeenkadun tilapäisen avaamisen vaikutuksia on tutkittu myös liikennemallilla. Tehtyjen tarkastelujen perusteella Hämeenkadun itäpään avaaminen henkilöautoliikenteelle vaikuttaisi eniten Hatanpään valtatien, Verkatehtaankadun ja Vuolteenkadun liikennemääriin (vähennys 1000-2000 ajon./ vrk) Satakunnankadun liikennettä vähentävä vaikutus olisi selvästi pienempi (500-1000 ajon./vrk). Hämeenkadun itäpään avaaminen lisää Itsenäisyydenkadun liikennettä n. 500 ajo./vrk. Tehtyjen liikennemallitarkastelujen perusteella Hämeenkadun itäpään tilapäinen avaaminen ei poista Satakunnankadun iltapäivän ruuhkautumisongelmaa. Liikennejärjestelmän toimivuus paranee keskustan itäpuolella, kun Naistenlahden eritasoliittymä saadaan kokonaisuudessaan valmiiksi elokuussa 2017. Liikenteen ruuhkautumista voidaan lieventää myös mm. seuraavilla toimenpiteillä: pyritään vaikuttamaan ruuhkiin tehokkaalla tiedottamiselle, mm. Santalahden eritasoliittymän tehokkaampi hyödyntäminen Ratapihankadun väliaikaisten järjestelyjen kehittäminen keväällä 2017 Satakunnankadun/Lapintien liittymän liikennevaloohjauksen säätäminen ja läntisen suojatieyhteyden poistaminen varaudutaan liikennevalo-ohjauksen asentamiseen Lapintien/Rauhanimenkadun/Pohjolankadun liittymään toteutetaan liityntäpysäköintialue keväällä 2017 Niihamantielle ja tutkitaan mahdollisuuksia toteuttaa liityntäpysäköintialueet esim. jäähallille ja Lahdesjärven alueelle (edellyttää linja-autokuljetusten järjestämistä) Hämeenkadun työnaikaiset järjestelyt tehdään niin, että rinnakkaisten katujen liikennehaitat minimoidaan käynnistetään Satakunnankadun ja Lapintien liittymään ehdotetun kiertoliittymän katusuunnittelu vuoden 2017 alussa mahdollinen rakentaminen kesällä 2018 kun Ratinan kauppakeskuksen työt ovat valmistuneet VT12 on 1. valtion tie, jonka kaikki ylläpitokustannukset kuuluivat aikaisemmin kokonaisuudessaan valtiolle. Tunnelisopimuksen yhteydessä Tampereen kaupunki otti vastuulleen osan kustannuksista tunnelin osalta. Asiasta on liikkeellä monenlaista tietoa. Pirkanmaan Maakuntahallitus esityslista 09.05.2016, pykälässä 68 (Lausunto Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmaluonnoksesta 2016-2020) todetaan seuraavasti (s. 28-29):
Tampere Pöytäkirja 2/2016 8 (44) "Tampereella Rantaväylän tunnelin käyttöönotto tulee lisäämään hoito- ja käyttökustannuksia huomattavasti. Muiden tunnelien kilometrihinnalla arvioituna Rantatunnelin hoito- ja käyttökustannukset ovat noin 1,7 milj. vuodessa. Tunnelin energiakustannusten on arvioitu olevan 0,91 milj.. Tämän lisäksi tulevat vielä tunnelin ja siihen liittyvän tekniikan ylläpitoon liittyvät uusimis- ja korjauskustannukset, joista Tampereen kaupunki maksaa osan." Yhdyskuntalautakunnan seminaarissa 17.5.2016 esittämääni kysymykseen tunnelikustannuksista sain kaupungilta seuraavan sähköpostivastauksen: Ohessa Rantatunnelin rakentamiseen liittyvä sopimus, missä kohdassa 5 sovittu hoidon ja ylläpidon kustannusjaosta. Kaupunki maksaa osan tunnelin hoidon ja ylläpidon kuluista. Liikenteen hallinta (tre 67 %) on vuosittaista ko. laiteiden ylläpitoon liittyviä kustannuksia, mitkä ovat arviolta n. 50 000. LVISjärjestelmien ja tunnelin pintarakenteiden uusiminen (tre 67 %) ovat investointikustannuksia, mitkä toistuvat 10-40 vuoden välein. Riippuen kuinka laajasti uusitaan/korjataan, mutta merkittäviä kustannuseriä tällöin. Puhutaan varmaan sadasta tai muutamasta sadasta tuhannesta eurosta, mikäli jyvitetään vuosille. Kysynkin, että kuinka paljon Rantaväylän tunnelin ylläpito-, korjaus-, hoito- ym. kustannukset tulevat tosiasiallisesti rasittamaan kaupungin taloutta vuositasolle jyvitettynä? Kysyn myös, että mistä eri osista tuo vuotuinen Tampereen kaupungin vastuulle tuleva summa koostuu. VASTAUS Pirkanmaan Maakuntahallituksen esityslistalla olevat hoitoja käyttökustannukset on arvioitu toukokuussa olevan 1,7 milj. / vuosi. Rantatunnelin hoidon urakka on kilpailutettu ja vuosittaisen urakkasumman arvo on noin 1,4 milj., eli arvio on ollut hiukan enempi. Vuosittainen energiakustannukset ovat arviolta 0,91 milj.. Edellä mainitut kustannukset maksaa elykeskus. Vuonna 2008 on laadittu sopimus Tiehallinnon ja kaupungin välillä rantatunnelin toteuttamiseen liittyen. Tämän pohjalta on laadittu tarkempi sopimus Tampereen rantaväylän hoito-, kunnossapito- sekä kustannusvastuista Pirkanmaan Elyn ja Tampereen kaupungin välillä syksyllä 2016. Tampereen kaupungin hoitovastuulle on siirtynyt Paasikiventie välillä Santalahden sillat - Mustalahti. Lisäksi Ratapihankatu ja Naistenlahdenkadun ramppi on otettu käyttöön tunnelin avauksen yhteydessä. Näistä laajuusmuutoksien hoidon kustannuksista on käyty neuvotteluja Tampereen Infran kanssa ja sovittu 100 t :n vuosittaisesta kunnossapidon urakkasumman
Tampere Pöytäkirja 2/2016 9 (44) lisäyksestä laajuusmuutoksena. Edellä mainitut väylät täytyy uudelleen päällystä arviolta 8 vuoden välein ja kustannusarvio 200 t / kerta, eli vuosijyvitys tästä 25 t. Kaupungin ja Elyn välisen hoito- ja kunnossapitosopimuksen mukaan kaupunki osallistuu liikenteen hallinnan hoito- ja käyttökustannuksiin 67 %:n osuudella, mikä on vuositasolla arviolta 50-100 t. Rantatunneli tulee lisäämään kaupungin käyttötalouden kustannuksia yhteensä 175 t - 225 t / vuosi. Vuoden 2008 toteutussopimuksen mukaan kaupunki osallistuu 67 %:n osuudella LVIS-järjestelmien sekä pintarakenteiden uusimiskustannuksiin. LVIS-järjestelmien uusiminen tulee ajankohtaiseksi 15-30 vuoden välein. Perusputkisto kestää yli 30 vuottakin, mutta erilaisten koneiden ja niiden osien käyttöikä on lyhempi. Pintarakenteiden uusiminen tulee ajankohtaiseksi 30-50 vuoden välein, mutta laajuutta on vaikea arvioida. Edellä mainitut laajat uusimiset ovat kustannuksiltaan miljoonien eurojen arvoisia investointeja. Vaikka käyttöiät ovat pitkiä, niin vuositasolle jyvitettynä korjausinvestointien kustannukset voivat olla arvioilta 200-300 tuhatta euroa. Arvio on karkea. Valtuuston 1. kokouksessa 16.9.2013, jolloin tunnelin rakentamisesta päätettiin, tuotiin esille tarve rakentaa tunneliin keskustaliittymä idästä päin kaupunkiin saapuville autoilijoille. Kysynkin, että miksi kaupunki etukäteen tietoisesti vaikeutti keskustan liikenteen sujuvuutta? Miksi Mustanlahden / Näsinkallion liittymä pudotettiin pois tunnelisuunnitelmista ennen asian tuomista valtuuston päätettäväksi, vaikka moni valtuutettu sitä toivoi? Oliko ainakin osittaisena syynä se, että tunnelin kustannusarvion nousu esim. 20-25 miljoonan euron keskustaliittymällä olisi todennäköisesti kaatanut tunnelipäätöksen? VT 12 parantaminen rakentamalla tunneli oli Tampereen kaupungin ja valtion ensisijainen tavoite. Hankkeelle eduskunta myönsi tilausvaltuutuksen. Koska hanke on Tampereen kaupungille ja valtiolla tärkeä, ei tunnelin rakentamista haluttu viivästyttää Näsinkallion eritasoliittymän maanalaisten tieyhteyksien asemakaava- ja suunnitteluprosessin vaatiman pitkän ajan vuoksi. Mikäli Näsinkallion eritasoliittymästä tieyhteyksineen kaupungin keskustaan olisi ollut lainvoimainen asemakaava, olisi ollut hyödyllistä toteuttaa yhteys tunnelin rakentamisen yhteydessä. Eritasoliittymää yhteyksineen ei jätetty pois vain sen vuoksi, että näin säästettäisiin kustannuksia. Jos säästäminen olisi ollut ensisijainen tavoite, olisi tunneliin valmiiksi rakennettu tulevaan maanalaiseen eritasoliittymään kuuluva Näsinkallion silta ramppien lähtöjen louhintoineen jätetty ehkä kokonaan tekemättä.
Tampere Pöytäkirja 2/2016 10 (44) Sekä Norjan 1. että Sveitsin tunneleissa on sattunut vakavia, myös ihmishenkiä vaativia onnettomuuksia ja paloja. Kysynkin: kuinka Rantatien tunnelissa on varauduttu sekä palokuormaltaan suuriin että paljon savua tuottaviin paloihin? Kuinka tunnelin rakenteellisissa ratkaisuissa on otettu huomioon liikuntaesteisten, vaikeasti liikkuvien, ikäihmisten tai lapsiperheiden pelastautuminen tilanteessa jossa onnettomuuden ja tulen muodostama sankka savu peittää kaiken näkyvyyden? Mikäli tunneli joudutaan sulkemaan viikkojen tai kuukausien ajaksi onnettomuuden tai korjaustöiden johdosta, mitkä ovat keskustan vaihtoehtoiset liikenteelliset reitit? Tulipalotilanteita ajatellen tunneli on varustettu savuilmaisimilla, useilla sammutusjärjestelmillä, kuten esimerkiksi automaattinen sammutusjärjestelmä (sprinkler), palovesiputkisto, kuivasyöttöputket, käsisammuttimia. Tunneli on lisäksi valvottu 24/7. Tunnelissa on hätäpuhelimia, palopainikkeita ja sieltä voi soittaa apua myös matkapuhelimilla (kaikkien operaattoreiden verkot toimivat jne.) Savun poistoon on savunpoistojärjestelmä. Tunnelissa on hätäpoistumisteitä ja opasteita poistumista varten. Lisäksi esim. kuulutusjärjestelmällä voidaan antaa ohjeita tarpeen mukaan. Pelastuslaitos on harjoitellut ja harjoittelee tulevaisuudessa säännöllisesti tunnelissa tapahtuvien onnettomuuksien varalta. Häiriötilanteita varten on suunniteltu vara- ja kiertoreitit. Poikkeustilanne rasittaa muuta katu- ja maantieverkkoa. Katuverkon ruuhkautumiselta ei voida välttyä jos tunneli joudutaan sulkemaan pitemmäksi aikaa. Pitempiaikaisen sulkemisen todennäköisyyden on arvioitu kuitenkin olevan melko pieni. Kaupunki toteuttaa parhaillaan muuttuvia varareittiopastuksia katuverkolle. Varareittiopastukset ovat valmiit keväällä 2017. Lisäksi liikennevaloille on tehty erillinen häiriöohjelma, joka kytkeytyy tunnelin pitempiaikaisen sulkemisen yhteydessä. Häiriöohjelman avulla suositaan opastetun varareitin suuntaa. Mitä tunneliallianssiin 1. kuulumattomia, mutta Rantaväylän tunneliin tai tunnelin toteuttamiseen liittyviä kustannuksia on hankkeesta aiheutunut ja aiheutuu vuosien 2016-2020 kuluessa? VASTAUS Kysymys mitä Rantaväylän tunnelin kustannuksiin liittyy mutta ei allianssin kustannuksiin kuulu on määrittelynä vaikea. Tarkoitetaanko hankkeilla tunnelista aiheutuvia välttämättömiä lisäinvestointeja vai kehittämisinvestointeja, jotka tunneli mahdollistaa kuten esim. Ranta-Tampella, Hiedanranta, Mustalahti jne. Esimerkiksi Ratapihankadun rakentaminen olisi tapahtunut myös jos pintavaihtoehto olisi toteutettu.
Tampere Pöytäkirja 2/2016 11 (44) Yksi tapa esittää tunneliin liittyviä kustannuksia on kaupunginhallitukselle kerran kuukaudessa toimitettava Rantatunnelin toteuttamisen raportti. Kysymyksen mukainen kustannus, jota ei ole raportoitu, voisi osittain olla katuverkolla mahdollisesti tehtävä muuttuva opastusjärjestelmä. Muuttuva opastus liittyy laajempaan liikenteenohjauksen tehostamiseen mutta muuttuva opastus on erityisesti hyödyllinen tunnelin häiriötilannetta varten, jolloin keskustaan tai keskustasta lähtevää liikennettä voidaan opastaa nykyistä kiinteää opastusta paremmin. Vaikka Tampereella investoidaan voimakkaasti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämiseen, henkilöautoliikenteen kasvu on todennäköistä seudun väestönkasvun takia. Muuttuvan opastusjärjestelmän kustannus portaaleinen on n. 0,5 miljoonaa euroa. Osa kustannusarvioon kuuluvista portaaleista pitäisi joka tapauksessa uusia. Kaupungin 1. lobatessa tunnelia valtuutettujen ja kuntalaisten annettiin ymmärtää, että tunnelin myötä Rantaväylän ja keskustan ruuhkat Rantaväylän tuntumassa olisivat historiaa. Käytännössä tunneli ei kuitenkaan ole purkanut ruuhkia, vaan aiheuttanut niitä lisää. Erityinen liikenteellinen paine ja rasitus kohdistuu mm. kaupungin katualueelle Lapintien ja Satakunnankadun tuntumassa. Hämeenkadun itäpään sulkemisen oli tarkoitus olla kokeilu, joka alkoi maanantaina 30.6.2014 ja päättyy vuoden 2016 lopussa. Kokeilun aikana Hämeenkadulla katuosuudella Hatanpään valtatie Rautatienkatu on ollut sallittu vain linja-auto-, taksi- ja huoltoliikenne. Aikooko kaupunki helpottaa Rantaväylän tunnelin ja keskustan liikennejärjestelyiden aiheuttamia ruuhkia avaamalla Hämeenkadun itäpään jälleen henkilöautoliikenteelle / yksityisautoille? Vastaus Esillä ollut Hämeenkadun väliaikainen avaaminen henkilöautoliikenteelle ei ole järkevää koska raitiotien rakentaminen alkaa jo huhtikuussa 2017. Ratkaisu olisi lyhytaikainen sillä huhtikuussa 2017 alkava raitiotien rakentaminen sulkee kaksi kaistaa asematunnelissa ja Hämeenkadun läntisimmän korttelin rakentaminen ei mahdollista henkilöautoliikennettä työn aikana Hämeenkadulla Näsilinnankadun ja Hämeenpuiston välillä. Nämä kaksi käynnistyvää raitiotietyömaata estävät käytännössä Hämeenkadun käyttämisen läpikulkuliikenteeseen huhtikuusta 2017 lähtien. Asematunnelin työnaikainen välityskyky on kriittinen ja joukkoliikenteen toimivuus tulee tunnelissa varmistaa. Tästäkään syystä Itsenäisyydenkadulle ei tule johtaa ylimääräistä liikennettä. Hämeenkadun lyhytaikainen avaaminen
Tampere Pöytäkirja 2/2016 12 (44) yksityisautoille aiheuttaisi todennäköisesti myös hämmennystä järjestelyjen muuttuessa muutaman kuukauden välein. Hämeenkadun itäpään avaaminen henkilöautoliikenteelle edellyttää myös kokeilun yhteydessä tehtyjen toimenpiteiden (kavennukset, keskisaareke) purkamista, mikä on talvella haastavaa. Hämeenkadun tilapäisen avaamisen vaikutuksia on tutkittu myös liikennemallilla. Tehtyjen tarkastelujen perusteella Hämeenkadun itäpään avaaminen henkilöautoliikenteelle vaikuttaisi eniten Hatanpään valtatien, Verkatehtaankadun ja Vuolteenkadun liikennemääriin (vähennys 1000-2000 ajon./ vrk) Satakunnankadun liikennettä vähentävä vaikutus olisi selvästi pienempi (500-1000 ajon./vrk). Hämeenkadun itäpään avaaminen lisää Itsenäisyydenkadun liikennettä n. 500 ajo./vrk. Tehtyjen liikennemallitarkastelujen perusteella Hämeenkadun itäpään tilapäinen avaaminen ei poista Satakunnankadun iltapäivän ruuhkautumisongelmaa. Liikennejärjestelmän toimivuus paranee keskustan itäpuolella, kun Naistenlahden eritasoliittymä saadaan kokonaisuudessaan valmiiksi elokuussa 2017. Liikenteen ruuhkautumista voidaan lieventää myös mm. seuraavilla toimenpiteillä: pyritään vaikuttamaan ruuhkiin tehokkaalla tiedottamiselle, mm. Santalahden eritasoliittymän tehokkaampi hyödyntäminen Ratapihankadun väliaikaisten järjestelyjen kehittäminen keväällä 2017 Satakunnankadun/Lapintien liittymän liikennevaloohjauksen säätäminen ja läntisen suojatieyhteyden poistaminen varaudutaan liikennevalo-ohjauksen asentamiseen Lapintien/Rauhanimenkadun/Pohjolankadun liittymään toteutetaan liityntäpysäköintialue keväällä 2017 Niihamantielle ja tutkitaan mahdollisuuksia toteuttaa liityntäpysäköintialueet esim. jäähallille ja Lahdesjärven alueelle (edellyttää linja-autokuljetusten järjestämistä) Hämeenkadun työnaikaiset järjestelyt tehdään niin, että rinnakkaisten katujen liikennehaitat minimoidaan käynnistetään Satakunnankadun ja Lapintien liittymään ehdotetun kiertoliittymän katusuunnittelu vuoden 2017 alussa mahdollinen rakentaminen kesällä 2018 kun Ratinan kauppakeskuksen työt ovat valmistuneet 1. VT12 on valtion tie, jonka kaikki ylläpitokustannukset kuuluivat aikaisemmin kokonaisuudessaan valtiolle. Tunnelisopimuksen yhteydessä Tampereen kaupunki otti vastuulleen osan kustannuksista tunnelin osalta.
Tampere Pöytäkirja 2/2016 13 (44) Asiasta on liikkeellä monenlaista tietoa. Pirkanmaan Maakuntahallitus esityslista 09.05.2016, pykälässä 68 (Lausunto Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmaluonnoksesta 2016-2020) todetaan seuraavasti (s. 28-29): "Tampereella Rantaväylän tunnelin käyttöönotto tulee lisäämään hoito- ja käyttökustannuksia huomattavasti. Muiden tunnelien kilometrihinnalla arvioituna Rantatunnelin hoito- ja käyttökustannukset ovat noin 1,7 milj. vuodessa. Tunnelin energiakustannusten on arvioitu olevan 0,91 milj.. Tämän lisäksi tulevat vielä tunnelin ja siihen liittyvän tekniikan ylläpitoon liittyvät uusimis- ja korjauskustannukset, joista Tampereen kaupunki maksaa osan." Yhdyskuntalautakunnan seminaarissa 17.5.2016 esittämääni kysymykseen tunnelikustannuksista sain kaupungilta seuraavan sähköpostivastauksen: Ohessa Rantatunnelin rakentamiseen liittyvä sopimus, missä kohdassa 5 sovittu hoidon ja ylläpidon kustannusjaosta. Kaupunki maksaa osan tunnelin hoidon ja ylläpidon kuluista. Liikenteen hallinta (tre 67 %) on vuosittaista ko. laiteiden ylläpitoon liittyviä kustannuksia, mitkä ovat arviolta n. 50 000. LVISjärjestelmien ja tunnelin pintarakenteiden uusiminen (tre 67 %) ovat investointikustannuksia, mitkä toistuvat 10-40 vuoden välein. Riippuen kuinka laajasti uusitaan/korjataan, mutta merkittäviä kustannuseriä tällöin. Puhutaan varmaan sadasta tai muutamasta sadasta tuhannesta eurosta, mikäli jyvitetään vuosille. Kysynkin, että kuinka paljon Rantaväylän tunnelin ylläpito-, korjaus-, hoito- ym. kustannukset tulevat tosiasiallisesti rasittamaan kaupungin taloutta vuositasolle jyvitettynä? Kysyn myös, että mistä eri osista tuo vuotuinen Tampereen kaupungin vastuulle tuleva summa koostuu. VASTAUS Pirkanmaan Maakuntahallituksen esityslistalla olevat hoitoja käyttökustannukset on arvioitu toukokuussa olevan 1,7 milj. / vuosi. Rantatunnelin hoidon urakka on kilpailutettu ja vuosittaisen urakkasumman arvo on noin 1,4 milj., eli arvio on ollut hiukan enempi. Vuosittainen energiakustannukset ovat arviolta 0,91 milj.. Edellä mainitut kustannukset maksaa elykeskus. Vuonna 2008 on laadittu sopimus Tiehallinnon ja kaupungin välillä rantatunnelin toteuttamiseen liittyen. Tämän pohjalta on laadittu tarkempi sopimus Tampereen rantaväylän hoito-, kunnossapito- sekä kustannusvastuista Pirkanmaan Elyn ja Tampereen kaupungin välillä syksyllä 2016. Tampereen
Tampere Pöytäkirja 2/2016 14 (44) kaupungin hoitovastuulle on siirtynyt Paasikiventie välillä Santalahden sillat - Mustalahti. Lisäksi Ratapihankatu ja Naistenlahdenkadun ramppi on otettu käyttöön tunnelin avauksen yhteydessä. Näistä laajuusmuutoksien hoidon kustannuksista on käyty neuvotteluja Tampereen Infran kanssa ja sovittu 100 t :n vuosittaisesta kunnossapidon urakkasumman lisäyksestä laajuusmuutoksena. Edellä mainitut väylät täytyy uudelleen päällystä arviolta 8 vuoden välein ja kustannusarvio 200 t / kerta, eli vuosijyvitys tästä 25 t. Kaupungin ja Elyn välisen hoito- ja kunnossapitosopimuksen mukaan kaupunki osallistuu liikenteen hallinnan hoito- ja käyttökustannuksiin 67 %:n osuudella, mikä on vuositasolla arviolta 50-100 t. Rantatunneli tulee lisäämään kaupungin käyttötalouden kustannuksia yhteensä 175 t - 225 t / vuosi. Vuoden 2008 toteutussopimuksen mukaan kaupunki osallistuu 67 %:n osuudella LVIS-järjestelmien sekä pintarakenteiden uusimiskustannuksiin. LVIS-järjestelmien uusiminen tulee ajankohtaiseksi 15-30 vuoden välein. Perusputkisto kestää yli 30 vuottakin, mutta erilaisten koneiden ja niiden osien käyttöikä on lyhempi. Pintarakenteiden uusiminen tulee ajankohtaiseksi 30-50 vuoden välein, mutta laajuutta on vaikea arvioida. Edellä mainitut laajat uusimiset ovat kustannuksiltaan miljoonien eurojen arvoisia investointeja. Vaikka käyttöiät ovat pitkiä, niin vuositasolle jyvitettynä korjausinvestointien kustannukset voivat olla arvioilta 200-300 tuhatta euroa. Arvio on karkea. Valtuuston 1. kokouksessa 16.9.2013, jolloin tunnelin rakentamisesta päätettiin, tuotiin esille tarve rakentaa tunneliin keskustaliittymä idästä päin kaupunkiin saapuville autoilijoille. Kysynkin, että miksi kaupunki etukäteen tietoisesti vaikeutti keskustan liikenteen sujuvuutta? Miksi Mustanlahden / Näsinkallion liittymä pudotettiin pois tunnelisuunnitelmista ennen asian tuomista valtuuston päätettäväksi, vaikka moni valtuutettu sitä toivoi? Oliko ainakin osittaisena syynä se, että tunnelin kustannusarvion nousu esim. 20-25 miljoonan euron keskustaliittymällä olisi todennäköisesti kaatanut tunnelipäätöksen? VT 12 parantaminen rakentamalla tunneli oli Tampereen kaupungin ja valtion ensisijainen tavoite. Hankkeelle eduskunta myönsi tilausvaltuutuksen. Koska hanke on Tampereen kaupungille ja valtiolla tärkeä, ei tunnelin rakentamista haluttu viivästyttää Näsinkallion eritasoliittymän maanalaisten tieyhteyksien asemakaava- ja suunnitteluprosessin vaatiman pitkän ajan vuoksi. Mikäli Näsinkallion eritasoliittymästä tieyhteyksineen kaupungin keskustaan olisi ollut lainvoimainen asemakaava, olisi ollut hyödyllistä toteuttaa yhteys tunnelin rakentamisen yhteydessä. Eritasoliittymää yhteyksineen ei jätetty pois vain sen vuoksi, että näin säästettäisiin kustannuksia. Jos säästäminen olisi ollut ensisijainen tavoite, olisi tunneliin valmiiksi rakennettu tulevaan maanalaiseen eritasoliittymään kuuluva
Tampere Pöytäkirja 2/2016 15 (44) Näsinkallion silta ramppien lähtöjen louhintoineen jätetty ehkä kokonaan tekemättä. Sekä Norjan 1. että Sveitsin tunneleissa on sattunut vakavia, myös ihmishenkiä vaativia onnettomuuksia ja paloja. Kysynkin: kuinka Rantatien tunnelissa on varauduttu sekä palokuormaltaan suuriin että paljon savua tuottaviin paloihin? Kuinka tunnelin rakenteellisissa ratkaisuissa on otettu huomioon liikuntaesteisten, vaikeasti liikkuvien, ikäihmisten tai lapsiperheiden pelastautuminen tilanteessa jossa onnettomuuden ja tulen muodostama sankka savu peittää kaiken näkyvyyden? Mikäli tunneli joudutaan sulkemaan viikkojen tai kuukausien ajaksi onnettomuuden tai korjaustöiden johdosta, mitkä ovat keskustan vaihtoehtoiset liikenteelliset reitit? Tulipalotilanteita ajatellen tunneli on varustettu savuilmaisimilla, useilla sammutusjärjestelmillä, kuten esimerkiksi automaattinen sammutusjärjestelmä (sprinkler), palovesiputkisto, kuivasyöttöputket, käsisammuttimia. Tunneli on lisäksi valvottu 24/7. Tunnelissa on hätäpuhelimia, palopainikkeita ja sieltä voi soittaa apua myös matkapuhelimilla (kaikkien operaattoreiden verkot toimivat jne.) Savun poistoon on savunpoistojärjestelmä. Tunnelissa on hätäpoistumisteitä ja opasteita poistumista varten. Lisäksi esim. kuulutusjärjestelmällä voidaan antaa ohjeita tarpeen mukaan. Pelastuslaitos on harjoitellut ja harjoittelee tulevaisuudessa säännöllisesti tunnelissa tapahtuvien onnettomuuksien varalta. Häiriötilanteita varten on suunniteltu vara- ja kiertoreitit. Poikkeustilanne rasittaa muuta katu- ja maantieverkkoa. Katuverkon ruuhkautumiselta ei voida välttyä jos tunneli joudutaan sulkemaan pitemmäksi aikaa. Pitempiaikaisen sulkemisen todennäköisyyden on arvioitu kuitenkin olevan melko pieni. Kaupunki toteuttaa parhaillaan muuttuvia varareittiopastuksia katuverkolle. Varareittiopastukset ovat valmiit keväällä 2017. Lisäksi liikennevaloille on tehty erillinen häiriöohjelma, joka kytkeytyy tunnelin pitempiaikaisen sulkemisen yhteydessä. Häiriöohjelman avulla suositaan opastetun varareitin suuntaa. Mitä tunneliallianssiin 1. kuulumattomia, mutta Rantaväylän tunneliin tai tunnelin toteuttamiseen liittyviä kustannuksia on hankkeesta aiheutunut ja aiheutuu vuosien 2016-2020 kuluessa? VASTAUS Kysymys mitä Rantaväylän tunnelin kustannuksiin liittyy mutta ei allianssin kustannuksiin kuulu on määrittelynä vaikea.
Tampere Pöytäkirja 2/2016 16 (44) Tarkoitetaanko hankkeilla tunnelista aiheutuvia välttämättömiä lisäinvestointeja vai kehittämisinvestointeja, jotka tunneli mahdollistaa kuten esim. Ranta-Tampella, Hiedanranta, Mustalahti jne. Esimerkiksi Ratapihankadun rakentaminen olisi tapahtunut myös jos pintavaihtoehto olisi toteutettu. Yksi tapa esittää tunneliin liittyviä kustannuksia on kaupunginhallitukselle kerran kuukaudessa toimitettava Rantatunnelin toteuttamisen raportti. Kysymyksen mukainen kustannus, jota ei ole raportoitu, voisi osittain olla katuverkolla mahdollisesti tehtävä muuttuva opastusjärjestelmä. Muuttuva opastus liittyy laajempaan liikenteenohjauksen tehostamiseen mutta muuttuva opastus on erityisesti hyödyllinen tunnelin häiriötilannetta varten, jolloin keskustaan tai keskustasta lähtevää liikennettä voidaan opastaa nykyistä kiinteää opastusta paremmin. Vaikka Tampereella investoidaan voimakkaasti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämiseen, henkilöautoliikenteen kasvu on todennäköistä seudun väestönkasvun takia. Muuttuvan opastusjärjestelmän kustannus portaaleinen on n. 0,5 miljoonaa euroa. Osa kustannusarvioon kuuluvista portaaleista pitäisi joka tapauksessa uusia.
Tampere Pöytäkirja 2/2016 17 (44) 3 Valtuustokysely koskien Teiskon Ilmailu- ja Moottoriurheilukeskusta - Mikko Leppälahti TRE:8862/08.00.01/2016 Valmistelija / lisätiedot: Savisaari Lauri Valmistelijan yhteystiedot Tilaajapäällikkö Lauri Savisaari, puh. 040 801 6081, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Merkittiin. Perustelut Mikko Leppälahden valtuustokysely: Kyselytunnilla 21.11.2016 Apulaispormestari Anna - Kaisa Heinämäki pyysi tietoja mitkä virkahenkilöiden vastaukset / lausunnot eivät pidä paikkansa. Tässä kysyn muutamia asiaan liittyviä lausuntoja / vastauksia, ovatko ne ollet oikeita? 1. Tampereen Kaupungin vastaus Liikenne ja Viestintäministerille jossa kerrotaan, että TAMPEREEN ILMAILUYHDISTYS ry ILMOITTI LUOPUVANSA LENTOKENTÄN PITOLUVASTA. Tampereen kaupungin selvityksen mukaan kaupunki ja Tampereen Vauhtipuisto Ry allekirjoittivat ilmailu - ja moottoriurheilukeskusta koskevan palvelusopimuksen ja alueen manvuokrasopimuksen 19.12.2014. ALLEKIRJOITETTU PALVELUSOPIMUS EDELLYTTÄÄ, ETTÄ TAMPEREEN VAUHTIPUISTO RY TARJOAA OLOSUHTEET ILMAILUHARRASTUKSEEN SEN ENTISESSÄ LAAJUUDESSAAN VERTAILUVUOTENA 2013. Olennaista asiassa Tampereen Kaupungin selvityksen mukaan on se, että Teiskossa on harrastelentotoimintaa varten kaikki lupa-asiat kunossa seuraavan lentokauden alkaessa. Seuraava lentokauden on arvioitu alkavan huhtikuun 2015 puolivälissä. TODELLISUUDESSA:TAMPEREEN KAUPUNKI OLI KIINTEISTÖJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJALLA 458 23.5.2013 IRTISANONUT TAMPEREEN ILMAILUYHDISTYS Ry:n JA KAUPUNGIN 22.11.1982 TEKEMÄN TEISKON LENTOKENTÄN PITOLUPA SOPIMUKSEN. TODELLISUUDESSA:TAMPEREEN VAUHTIPUISTO RY:N KANSSA TEHTY PALVELU JA VUOKRASOPIMUS SIIRTÄÄ VASTUUN LENTOKENTÄN YMPÄRISTÖLUVISTA TAMPEREEN KAUPUNGILLE. KYSYMYS:MIKSI TAMPEREEN KAUPUNGIN VIRKAHENKILÖT OVAT ANTANEET VIRHEELLISTÄ TIETOA LIIKENNE - JA VIESTINTÄMINISTERILLE, JOKA ON ANTANUT SAMAA VIRHEELLISTÄ TIETOA EDUSKUNNALLE VASTATESSAAN EDUSKUNNAN KIRJALLISEEN KYSYMYKSEEN KK1050/2014? 2. Tampereen kaupungin selvitys Liikenne- ja viestintäministeriön ilmailuosastolle 11.11.2014 suoraa tekstiä Tampereen Kaupungin tilaajapäällikön vastauksesta Lentokentän pitoluvan
Tampere Pöytäkirja 2/2016 18 (44) haltija Tampereen Ilmailuyhdistys (TIY ) Ry on ilmoittanut luopuvansa lentokentän pitoluvasta 1.11.2014 alkaen, ja samassa yhteydessä merkinyt lentokentän tarvittavilla maalauksilla, jotta lentoturvallisuus ei vaarannu. Jos lentäminen loppuu sen takia, ettei Vauhtipuisto ry pysty hoitamaan lentokenttää on nyt tehtävä tietenkin purettava. Vauhtipuisto hakee lentokentän pitolupaa heti, kun palvelu - ja maanvuokrasopimus on allekirjoitettu. Sopimusten noudattamisen kannalta olennaista on, että lentokenttä on talven 2014-2015 päättyessä ja uuden lentokauden alkaessa n. 15.04.2015 käytettävissä ja toimijalla on tarvittavat luvat toimintaan ``. TODELLISUUDESSA: Mikään tässä tekstissä ei ole toteutunut ja näin ilmaliikennettä valvova viranomainen on myös saanut täysin väärää tietoa. KYSYMYS: MIKSI TÄLLAISTA VÄÄRÄÄ TIETOA ON JATKUVASTI KERROTTU? 3. Tampereen Kaupungin Kiinteistöpäällikkö on kilpailutuksen tavoitteissa 9.10.2012 kirjoittanut, että toimintaa pitää kilpailutuksen myötä kehittää ja harrastajia saada aluelle lisää. Saman kaupungin viraston maanhankintapäällikkö on raportissaan ympäristötoimelle kertonut 30.3.2016 Tämänhetkinen toiminta on siinä määrin vähäistä ettei siitä aiheudu alueen pohjavesille minkäänlaista vaaraa ja uhkaa `` TODELLISUUDESSA: Jos molemmat lausunnot pitävät paikkansa, on ilmeisesti kilpailutuksen ehtoja rikottu. KYSYMYS:Ketä uskoa kun kuitenkin virkahenkilöt kertovat, että palvelun tuottaja toimii moitteettomasti? 4. Apulaispormestari on kirjallisessa vastauksessaan Erkki Axenin valtuustokysymykseen 19.10.2015 seuraavaa Kaupunki on ehdottanut lentokentän nykyiselle ympäristöluvan haltijalle, että nykyinen lupa voitaisiin siirtää kaupungille. Kaupunki on myös esittänyt, että se voi antaa ympäristöluvan siirtämisestä taloudellisen korvauksen luvan nykyiselle haltijalle, mutta toistaiseksi ratkaisuun ei ole päästy ``. TILANNEKATSAUS 4.12.2015 muistossa kerrotaan Maanhanintapäällikkö kertoi kysyneensä puhelinkeskustelussa Tampereen Ilmailuyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtajalta ympäristöluvan siirron mahdollisuutta kaupungilta. Kysymykseen TIY:n hallituksen puheenjohtaja oli vastannut kielteisesti. Mistään vastikkeesta ja sen suuruudesta ei keskustelussa ole puhuttu. Muistion on laatinut maanhankintapäällikkö ja mukana on ollut ko. apulaispormestari neuvottelussa puheenjohtajana. TODELLISUUDESSA: Apulaispormestarin vastaus puolitoista kuukautta aiemmin julkisuuteen on ollut täysin päinvastainen kun tässä neuvottelussa on kerrottu. KYSYMYS: Voiko valtuustokyselyyn vastata mitä vaan ja saattaa kaikkien julkiseen tietoon ihan mitä vaan tarkistamatta asiaa ollenkaan? 5. Apulaispormestari on kirjallisessa vastauksessaan Erkki Axenin valtuustokyselyyn 19.10.2015 seuraavaa Kaupunki kutsuu tarjouskilpailuun osallistuneet tahot ( Tampereen
Tampere Pöytäkirja 2/2016 19 (44) Vauhtipuisto Ry ja Teiskon ilmailu ja moottoriurheilukeskus ry ) sekä lentokentän osalta myös Tampereen Ilmailuyhdistys ry;n yhteiseen keskustelutilaisuuteen loka- marraskuun 2015 aikana. TODELLISUUDESSA: Tällaista keskustelutilaisuutta ei ole koskaan ollut, edellisessä kysymyksessä esille tullut tilannekatsaus 4.12.2015 on ollut, mutta siellä muistiossa erikseen kerrotaan ettei aikaisempia toimijoita kuten Teiskon ilmailu ja moottoriurheilukeskus TIMOKE ry:tä ei ole kutsuttu. KYSYMYS: Miksi virallisessa kirjallisessa ja suullisessa vastauksessa annetaan virheellistä tietoa julkisuuteen? 6. Tilaajapäällikkö on sähköpostissaan 23.4.2015 lentämisestä kysyneelle harrastajalle Kaupunki ( kiinteistötoimi/ maanhankintapäällikkö) on hakenut lentokentän toimintaa varten ympäristölupaa,mutta asiasta ei ole vielä päätöstä `` Kaupunki on toivonut että toimijat ( TIY ja Vauhtipuisto ) pääsisivät keskenään sopimukseen lentotoiminnasta, jotta harrastajat eivät tilanteesta kärsisi. Asiaa selvitetään edelleen.`` Apulaispormestari ( yhdyskuntapalvelut ) samalle ilmailuharrastajalle 5.8.2015 Alueen ympäristöluvat oli tarkoitus siirtää Vauhtipuistolle tai kaupungille, mutta lentokentän luvan osalta vauhtipuisto ei päässyt sopimukseen Tampereen Ilmailuyhdistyksen kanssa. Kaupunki on käynnistämässä uuden ympäristöluvan haun. Hakuprosessi saadaan maaliin syksyn aikana.`` Taustalla on pitkään jatkuneet henkilöristiriidat, ja erilaiset näkemykset alueen toimintojen kehittämisestä `` TODELLISUUDESSA: Aivan erilaiset vastaukset 3,5 kk välissä ja apulaispormestarin vihjauksia henkilöristiriidoista. KYSYMYS: MIKSI 3,5 kk aiemmin kerrotaan, että ympäristölupaa on haettu ja myöhemmin kerrotaan että kaupunki on käynnistämässä uuden ympäristöluvan haun? Vuosi on kuitenkin ollut 2015? Mitkä henkilöristiriidat, kaupungillako? 7.Kiinteistöjohtaja ilmoitti 21.3.2013 aiemmasta poiketen, että kaupunginhallitus velvoittaa kilpailuttamaan vuokrasopimuksen / toimintasuunnitelman TODELLISUUDESSA: Aiemmin oli keskusteltu vuokrasopimuksen allekirjoituksesta ja toiminnan jatkamisesta Synergoksen ja Timokkeen yhteisesti tekemän suunnitelman pohjalta. KYSYMYS: Kaupunginhallituksen esityslistoilla v 2013 ei ole ollut asiakohtaa Teiskon Ilmailu ja moottoriurheilukeskuksen toimintojen kilpailutuksesta ja vuokrasopimuksesta. Miten asia on kuitenkin käsitelty kaupunginhallituksessa? 8. Apulaispormestarin vastaus 21.11.2016 tekemääni valtuustokyselyyn ympäristölupien vaatimien toimenpiteiden kustannuksista Tampereen kaupungille. Vastaus oli 1,4 milj. Pelkkä 1 vaiheen urakkasopimus oli 1293562,00. Lisäksi 2010-2014 tehtiin Vaasan hallintooikeuden melu - ja pohjavesisuojausten osalta konsulttisuunnitelmat joiden hinta pitää lisätä.rambol Finland Oy:n suunnitelmat 2016 kustannus? Myöskin Tampereen kaupunki hoiti melusuojauksen kuntoon ostamalla lähellä olevan asuinkiinteistön maapohjineen
Tampere Pöytäkirja 2/2016 20 (44) ja muuttamalla kiinteistön käyttötarkoituksen. Kustannus kaupungille kuuluu ympäristölupien vaatimiin kustannuksiin? TODELLISUUDESSA: Ympäristöluvan velvoittet korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen 21.12.2010 3832 mukaan piti olla pohjavesisuojauksen osalta tehty 21.12.2012 ja melusuojauksen osalta tehty 21.12.2013. Kyllä Tampereen Kaupungin viranomaispalvelut / ympäristöpalvelut on ollut aika pitkämielinen näiden asioiden suhteen KYSYMYS: Miksi toidellisia kustannuksia ei voida kertoa julkisuuteen? Lausunnot Apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäen vastaus Mikko Leppälahden kyselyyn: KOHTA 1. Tampereen Kaupungin vastaus Liikenne ja Viestintäministerille jossa kerrotaan, että TAMPEREEN ILMAILUYHDISTYS RY ILMOITTI LUOPUVANSA LENTOKENTÄN PITOLUVASTA. Tampereen kaupungin selvityksen mukaan kaupunki ja Tampereen Vauhtipuisto Ry allekirjoittivat ilmailu - ja moottoriurheilukeskusta koskevan palvelusopimuksen ja alueen manvuokrasopimuksen 19.12.2014. ALLEKIRJOITETTU PALVELUSOPIMUS EDELLYTTÄÄ, ETTÄ TAMPEREEN VAUHTIPUISTO RY TARJOAA OLOSUHTEET ILMAILUHARRASTUKSEEN SEN ENTISESSÄ LAAJUUDESSAAN VERTAILUVUOTENA 2013. Olennaista asiassa Tampereen Kaupungin selvityksen mukaan on se, että Teiskossa on harrastelentotoimintaa varten kaikki lupa-asiat kunossa seuraavan lentokauden alkaessa. Seuraava lentokauden on arvioitu alkavan huhtikuun 2015 puolivälissä. TODELLISUUDESSA : TAMPEREEN KAUPUNKI OLI KIINTEISTÖJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJALLA 458 23.5.2013 IRTISANONUT TAMPEREEN ILMAILUYHDISTYS Ry:n JA KAUPUNGIN 22.11.1982 TEKEMÄN TEISKON LENTOKENTÄN PITOLUPA SOPIMUKSEN. TODELLISUUDESSA: TAMPEREEN VAUHTIPUISTO RY:N KANSSA TEHTY PALVELU JA VUOKRASOPIMUS SIIRTÄÄ VASTUUN LENTOKENTÄN YMPÄRISTÖLUVISTA TAMPEREEN KAUPUNGILLE. KYSYMYS : MIKSI TAMPEREEN KAUPUNGIN VIRKAHENKILÖT OVAT ANTANEET VIRHEELLISTÄ TIETOA LIIKENNE - JA VIESTINTÄMINISTERILLE, JOKA ON ANTANUT SAMAA VIRHEELLISTÄ TIETOA EDUSKUNNALLE VASTATESSAAN EDUSKUNNAN KIRJALLISEEN KYSYMYKSEEN KK1050/2014? Vastaus: On totta, että kiinteistöjohtaja on päätöksellään 23.5.2013 irtisanonut Teiskon lentokentän pitolupaa koskevan sopimuksen (26.11.1982) kaupungin ja Tampereen Ilmailuyhdistys ry:n kanssa. Irtisanomispäätöksen tekeminen katsottiin tarpeelliseksi, jotta Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskuksen toiminnan hankinta
Tampere Pöytäkirja 2/2016 21 (44) avoimen tarjouskilpailun kautta olisi mahdollista. Irtisanomisen myötä lentokenttäaluetta koskevan maanvuokrasopimuksen tekeminen tarjouskilpailun voittavan tahon kanssa oli mahdollista ilman, että ko. alueeseen olisi kohdistunut sellaisia rasitteita, jotka hankaloittavat toiminnan käynnistämistä. Liikenne- ja viestintäministeriölle annettu tilannekatsaus (tilaajapäällikkö Lauri Savisaaren sähköposti 11.11.2014) perustui kysymyksessä mainitun kohdan osalta tilaajapäällikön ja Tampereen Ilmailuyhdistys ry:n puheenjohtajan välillä käytyyn puhelinkeskusteluun, jossa tilaajapäällikkö tulkitsi puheenjohtajan viestin seuraavasti: Tampereen Ilmailuyhdistys (TIY) ry on ilmoittanut luopuvansa lentokentän pitoluvasta 1.11.2014 alkaen, ja samassa yhteydessä merkinnyt lentokentän tarvittavilla maalauksilla, jotta lentoturvallisuus ei vaarannu. Saman viestin tilaajapäällikkö Savisaari välitti liikenne- ja viestintäministeriölle. Tilaajapäällikkö ilmaisi huolimattomasti, että kyseessä oli lentokentän pitoluvasta luopuminen, vaikka kyse oli siitä, että Tampereen Ilmailuyhdistys ry:n puheenjohtaja kertoi ilmoittaneensa lentokenttien ja -paikkojen viranomaislupia hallinnoivalle Trafille, että se sulkee kentän, koska pitolupa päättyy. Lisäksi ministeriölle annetussa tilannekatsauksessa todettiin, että TIY toimi vastuullisesti sulkiessaan lentokentän tarvittavilla ilmoituksilla ja kenttämerkinnöillä, kun sen väliaikainen sopimus Vauhtipuiston kanssa päättyi. Liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Lassi Hilska vastasi kaupungin tilannekatsaukseen seuraavasti: Kiitos tämä riittää tässä vaiheessa. Tampereen Ilmailuyhdistyksen puheenjohtaja kertoi em. lisäksi 30.10.2014 lähettämässään sähköpostiviestissä: Teiskon lentokenttä suljetaan huomenna perjantaina 31.10.2014 ja kentän sulkemisesta tehdään asianmukaiset ilmoitukset. Kenttä on ollut auki yhtäjaksoisesti, myös talvet, vuodesta 1982 lähtien. Tampereen Ilmailuyhdistyksellä kentän viranomaisvastuulla toimivana ylläpitäjänä ei ole muuta mahdollisuutta kuin sulkea kenttä, koska sen pitolupa päättyy 31.10.2014, eikä uutta pitolupaa ole kenelläkään. Tampereen Ilmailuyhdistys ry on käytännössä vastannut Teiskon lentokentän pitämisestä ja siihen liittyvistä viranomaisvelvoitteista koko lentokentän toiminnan ajan. Kaupunki on vuoden 1982 sopimuksella luovuttanut lentotoimintaa koskevat oikeudet, luvat ja velvollisuudet yhdistykselle ja edellyttänyt, että yhdistys tekee tarvittavat ilmoitukset silloiselle viranomaiselle, Ilmailuhallitukselle. KOHTA 2. Tampereen kaupungin selvitys Liikenne- ja viestintäministeriön ilmailuosastolle 11.11.2014 suoraa tekstiä Tampereen Kaupungin tilaajapäällikön vastauksesta Lentokentän pitoluvan haltija Tampereen Ilmailuyhdistys (TIY ) Ry on ilmoittanut luopuvansa lentokentän pitoluvasta 1.11.2014 alkaen, ja samassa yhteydessä merkinyt lentokentän tarvittavilla maalauksilla, jotta lentoturvallisuus ei vaarannu.
Tampere Pöytäkirja 2/2016 22 (44) Jos lentäminen loppuu sen takia,ettei Vauhtipuisto ry pysty hoitamaan lentokenttää on nyt tehtävä tietenkin purettava. Vauhtipuisto hakee lentokentän pitolupaa heti, kun palvelu - ja maanvuokrasopimus on allekirjoitettu. Sopimusten noudattamisen kannalta olennaista on, että lentokenttä on talven 2014-2015 päättyessä ja uuden lentokauden alkaessa n. 15.04.2015 käytettävissä ja toimijalla on tarvittavat luvat toimintaan ``. TODELLISUUDESSA : Mikään tässä tekstissä ei ole toteutunut ja näin ilmaliikennettä valvova viranomainen on myös saanut täysin väärää tietoa. KYSYMYS : MIKSI TÄLLAISTA VÄÄRÄÄ TIETOA ON JATKUVASTI KERROTTU? Vastaus: Lentotoiminta ei ole ollut Teiskossa mahdollista, koska maanomistajalla tai vuokraoikeuden haltijalla ei ole ollut lentotoimintaa sallivaa ympäristölupaa. KOHTA 3 Tampereen Kaupungin Kiinteistöpäällikkö on kilpailutuksen tavoitteissa 9.10.2012 kirjoittanut, että toimintaa pitää kilpailutuksen myötä kehittää ja harrastajia saada aluelle lisää. Saman kaupungin viraston maanhankintapäällikkö on raportissaan ympäristötoimelle kertonut 30.3.2016 Tämänhetkinen toiminta on siinä määrin vähäistä ettei siitä aiheudu alueen pohjavesille minkäänlaista vaaraa ja uhkaa `` TODELLISUUDESSA : Jos molemmat lausunnot pitävät paikkansa, on ilmeisesti kilpailutuksen ehtoja rikottu. KYSYMYS : Ketä uskoa kun kuitenkin virkahenkilöt kertovat, että palvelun tuottaja toimii moitteettomasti? Vastaus: Ympäristösuojeluyksikkö on pyytänyt maanomistajalta/ kiinteistötoimelta selvitystä Teiskon ilmailu ja moottoriurheilukeskuksen ympäristölupavelvoitteiden toteuttamisen aikataulusta, johon kiinteistötoimi on antanut selvityksen 30.3.2016. Lausunnossa on todettu, ettei alueen toiminnasta aiheudu sellaista vaaraa, mikä tarkoittaisi toimintojen keskeyttämisuhan asettamista välittömästi. Talvikautena alueelle ei ole ollut toimintaa ja ympäristöluvan mukaiset pohjavesien suojaustoimenpiteet tullaan toteuttamaan suunnitellusti syksyyn 2016 mennessä. Urakka on todettu loppuun saatetuksi ja ympäristösuojeluyksikkö on hyväksyt tehdyt toimenpiteet eikä uhkasakkoa tai toiminnan keskeyttämistä ollut tarpeen asettaa. KOHTA 4 Apulaispormestari on kirjallisessa vastauksessaan Erkki Axenin valtuustokysymykseen 19.10.2015 seuraavaa Kaupunki on ehdottanut lentokentän nykyiselle ympäristöluvan haltijalle, että nykyinen lupa voitaisiin siirtää kaupungille. Kaupunki on
Tampere Pöytäkirja 2/2016 23 (44) myös esittänyt, että se voi antaa ympäristöluvan siirtämisestä taloudellisen korvauksen luvan nykyiselle haltijalle, mutta toistaiseksi ratkaisuun ei ole päästy `` TILANNEKATSAUS 4.12.2015 muistossa kerrotaan Maanhanintapäällikkö kertoi kysyneensä puhelinkeskustelussa Tampereen Ilmailuyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtajalta ympäristöluvan siirron mahdollisuutta kaupungilta. Kysymykseen TIY:n hallituksen puheenjohtaja oli vastannut kielteisesti. Mistään vastikkeesta ja sen suuruudesta ei keskustelussa ole puhuttu. Muistion on laatinut maanhankintapäällikkö ja mukana on ollut ko. apulaispormestari neuvottelussa puheenjohtajana. TODELLISUUDESSA : Apulaispormestarin vastaus puolitoista kuukautta aiemmin julkisuuteen on ollut täysin päinvastainen kun tässä neuvottelussa on kerrottu. KYSYMYS : Voiko valtuustokyselyyn vastata mitä vaan ja saattaa kaikkien julkiseen tietoon ihan mitä vaan tarkistamatta asiaa ollenkaan? Vastaus: Maanomistajan/kiinteistötoimen tavoitteena oli, että Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskuksen ympäristölupia hallinnoisi lähtökohtaisesti Tampereen kaupunki. Kaupunki vastaisi ympäristölupien mukaisista pohjavesien suojaustoimenpiteistä. Tampereen kaupunki on käynyt neuvotteluja ympäristöluvan siirtämisestä kaupungille Tampereen Ilmailuyhdistyksen kanssa. Kaupunki on ilmaissut olevansa valmis korvaamaan luvan siirron, mutta euromääristä ei ole neuvotteluissa keskusteltu. Neuvotteluja on käyty useita, mutta sopimukseen ympäristöluvan siirtämisessä kaupungille kuitenkaan päästy. KOHTA 5. Apulaispormestari on kirjallisessa vastauksessaan Erkki Axenin valtuustokyselyyn 19.10.2015 seuraavaa Kaupunki kutsuu tarjouskilpailuun osallistuneet tahot ( Tampereen Vauhtipuisto Ry ja Teiskon ilmailu ja moottoriurheilukeskus ry ) sekä lentokentän osalta myös Tampereen Ilmailuyhdistys ry;n yhteiseen keskustelutilaisuuteen loka- marraskuun 2015 aikana. TODELLISUUDESSA : Tällaista keskustelutilaisuutta ei ole koskaan ollut, edellisessä kysymyksessä esille tullut tilannekatsaus 4.12.2015 on ollut, mutta siellä muistiossa erikseen kerrotaan ettei aikaisempia toimijoita kuten Teiskon ilmailu ja moottoriurheilukeskus TIMOKE ry:tä ei ole kutsuttu KYSYMYS : Miksi virallisessa kirjallisessa ja suullisessa vastauksessa annetaan virheellistä tietoa julkisuuteen? Vastaus: 4.12 2015 on pidetty tilaisuus, joka koski Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskuksen toimintaa.