210 18. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIATEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Ympäristötekniikan osaston ja koulutusohjelman johtaja professori Helge Lemmetyinen huone: FC224, puhelin: 31152565 helge.lemmetyinen@tut.fi osastosihteeri Kirsti Karjalainen huone: K1447, puhelin: 31152226 kirsti.karjalainen@tut.fi Opintoneuvoja huone: FC117, puhelin: 31153624 opintoym@cc.tut.fi 18.1. Tavoitteet energiatekniikan koulutusohjelma on luonnontieteisiin ja tekniikkaan painottuva poikkitieteellinen yliopiston opinto-ohjelma, jossa erikoistutaan ympäristöä säästäviin tuotanto- ja energiatekniikoihin, teollisuuden ja yhdyskuntien jätevirtojen käsittelyyn, saastuneen ympäristön kunnostukseen sekä ympäristönhallintajärjestelmiin. Ympäristötekniikan osasto ylläpitää ja kehittää korkeatasoista opetusta ja tutkimusta. Päämääränä on jatkuvasti uudistuva eri tekniikan ja tieteen aloja yhdistävä opetus- ja tutkimustyö, joka antaa kansallisesti ja kansainvälisesti vastauksia ja toimivia ratkaisumalleja aikamme ympäristöhaasteisiin. Tutkimustyössä kiinnitetään huomiota uusiutuviin ja ympäristöpäästöjä vähentäviin tuotantotekniikoihin ja energialähteisiin, materiaalien säästöön ja kierrätykseen sekä luonnonmukaisiin puhdistusmenetelmiin. energiatekniikan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa tutkijoita ja korkean tason ammattilaisia, jotka analysoivat ja arvioivat ympäristökysymyksiä, toteuttavat ympäristöhaittojen synnyn ennaltaehkäisyä, kehittävät ja suunnittelevat laitteita ja menetelmiä sekä toimivat johtamis- ja asiantuntijatehtävissä. Osaston tavoitteena on kannustaa ja motivoida opiskelijoita opinnoissaan mahdollisimman hyviin suorituksiin. TTY on esittänyt Opetusministeriölle Bioteknologian koulutusohjelman perustamista. Päätöstä tästä asiasta ei kuitenkaan oltu tehty ennen kevään 2004 valintakokeita. Tästä syystä koulutusohjelmaan valittiin 25 opiskelijaa erillisvalinnalla biotekniikan opintosuuntaan. OPM:n myönteisen päätöksen jälkeen valitut opiskelijat siirretään uuteen koulutusohjelmaan. Opiskeluun tällä välivaiheella ei ole vaikutusta.
18.2. Tutkinnon rakenne Ympäristötekniikan osastolta valmistuu ympäristötekniikan diplomi-insinöörejä kolmelta opintosuunnalta: ympäristötekniikan opintosuunnalta, energiatekniikan opintosuunnalta ja biotekniikan opintosuunnalta. Opiskelija valitsee opintosuunnan koulutusohjelmakohtaisten opintojensa valinnan yhteydessä. Opiskelijat biotekniikan opintosuuntaan on valittu erilllisvalinnalla. Ympäristötekniikan opintosuunnan pääaineita ovat kemia, vesija jätehuoltotekniikka sekä ympäristöbiotekniikka. Energiatekniikan opintosuunnan pääaineita ovat lämpö- ja virtaustekniikka, voimalaitos- ja polttotekniikka, talotekniikka sekä sähkö. Biotekniikan opintosuunnan pääaineita ovat ympäristöbiotekniikka, laskennallinen systeemibiologia, kudosteknologia ja biomittaukset. Paperinjalostustekniikan tai turvallisuustekniikan pääaineekseen valinneiden opintosuunnan ratkaisevat koulutusohjelmakohtaiset opinnot. 18.3. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot 211 Perusopinnot ovat kaikissa koulutusohjelmissa pääosin samat. Löydät luettelon vaadittavista opinnoista opinto-oppaan alkupuolelta. energiatekniikan koulutusohjelman opiskelijoille ovat kemian opintojaksot 3500121 Laaja kemia 1 3 3500122 Laaja kemia 2 3 (yhteensä 6 ov), pakollisia. Lukiossa yhden kurssin kemiaa lukeneet, tai ne opiskelijat, jotka tuntevat kemian perustietonsa heikoiksi, voivat suorittaa opintojakson 3500100 Peruskemia 2 ennen yllämainittuja opintojaksoja. Kieliopintoja sisällytetään perusopintoihin 6 ov. (2 ov toinen kotimainen kieli sekä vieraasta kielestä 2 ov peruskurssi ja 2 ov jatkokurssi.) Perusopinnoissa matematiikan valinnaisista opintojaksoista suositellaan valittavaksi ympäristötekniikan opintosuunnalla erityisesti 73050 Tilastomatematiikka 3 ja 73128 Tilastolliset monimuuttujamenetelmät 3 Energiatekniikan opintosuunnalla suositellaan valittavaksi ensisijaisesti 73040 Vektorianalyysi 3 tai 730321 Laaja vektorianalyysi 4 sekä 73050 Tilastomatematiikka 3, tai 7303031 Laaja tilastomatematiikka 4 Biotekniikan opintosuunnalla suositellaan valittavaksi ensisijaisesti 73050 Tilastomatematiikka 3 tai 7303031 Laaja tilastomatematiikka 4 (1 7303050 Differentiaaliyhtälöt 3 tai 73109 Matriisilaskenta 3 sekä 7305070 Teknillisen laskennan menetelmät 2 1) Suositus pääaineenaan laskennallista systeemibiologiaa opiskeleville. Insinöörit ja teknikot Insinöörin tutkinnolla voidaan korvata perus- ja koulutusohjelmakohtaisista opinnoista enintään 60 ov. Saman alan AMK-insinööreille voidaan kuitenkin harkinnan mukaan korvata enintään 80 ov perusopinnoista sekä koulutusohjelmakohtaisista ja aineopinnoista. Teknikoille korvataan enintään 20 ov. Opiskelijan on ilmoitettava korvaushakemuksessa pääaine, jota hän suunnittelee opiskelevansa ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelmassa. Mikäli pääainevalinta muuttuu ilmoitetusta, on korvaushakemus tehtävä uudelleen. Päätöksen asiasta tekee osastonjohtaja kuultuaan osaston laitoksia. Päätöksessä ilmoitetaan korvattu opintoviikkomäärä ja ne koulutusohjelmakohtaiset opintojaksot, joita aikaisempi tutkinto ei korvaa. Kaikkien insinöörien ja teknikoiden on suoritettava perusopintoihin kuuluvat matematiikan opintojaksot.
212
18.4. Koulutusohjelmakohtaiset opinnot Energia- ja ympäristötekniikan opintosuuntien koulutusohjelmakohtaiset opinnot 27-28 ov 23725 Teknillisen mekaniikan perusteet 3 2 24200 Koneenpiirustus ja CAD perusteet 3 2 (1 2504100 Teollisuuden prosessit 3 3 25400 Energiatekniikan perusteet 2 2-3 25850 Ilmansuojelu 2 1-2 3101000 Turvallisuustekniikan perusteet 2 2-3 3105010 Ympäristöriskien analysointi 3 3 58501 Sovellusohjelmat 2 2 (1 5901001 Ympäristönsuojelutekniikan perusteet 3 2 76331 Automaatio- ja säätötekniikka 4 2-3 8100100 Ohjelmointi I 3 1-2 1) Opintojakso 24200 on pakollinen energiatekniikan opintosuunnassa mutta vaihtoehtoinen opintojakson 58501 kanssa ympäristötekniikan opintosuunnassa. 213 Biotekniikan opintosuunnan koulutuskohtaiset opinnot 23-27 ov 35111 Laboratoriotyöturvallisuus ja -työtavat 1 (1 35120 Epäorgaanisen kemian työt 3 (1 3500300 Orgaaninen kemia 3 5902001 Biokemia 1 2 5902005 Mikrobiologia I 2 3500915 Biofysiikka (Bioenergetiikka ja -laskenta) 2 A3 Molekyylibiologia 3 (2 5902050 Solubiologia 3 5902051 Johdatus biotekniikkaan ja yritysmaailmaan2 8007053 Computational systems biology 1 3 8100100 Ohjelmointi 1 3 1) Suositus pääaineenaan ympäristöbiotekniikkaa opiskeleville 2) Opetuksen antaa Tampereen yliopisto Energiatekniikan opintosuunnan opinnot, 14 ov 2501010 Termodynamiikan perusteet 3 2-3 25300 Lämmönsiirron perusteet 3 3 7471010 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ympäristökysymykset 2 2 7473011 Sähkön tuotanto ja sen ympäristövaikutukset 3 2 79103 Sähkötekniikka 3 1-2 Ympäristötekniikan opintosuunnan opinnot, 13 ov 3500123 Laaja kemia 3 2 2 3500300 Orgaaninen kemia 3 2 35111 Laboratoriotyöturvallisuus ja -työtavat 1 1-2 35120 Epäorgaanisen kemian työt 3 3 35152 Fysikaalinen kemia 1 2 2 5907001 Ympäristöoikeuden perusteet 2 2 18.5. Sivu- ja pääaineet 18.5.1.Biotekniikan opintosuunta Vastuuhenkilö: professori Jaakko Puhakka huone: FC 322, puhelin: 2966 jaakko.puhakka@tut.fi Biotekniikan opintosuunta on luonnontieteiden ja tekniikan osaamiseen ja soveltamiseen perustuva poikkitieteellinen opintokokonaisuus. Energiaa, raaka-aineita ja ympäristöä säästävät uudet tuotantomenetelmät, päästöjen käsittelymenetelmät ja pilaantuneen ympäristön puhdistaminen ovat keskeisiä uusien tuotanto- ja kulutustapojen kehittämisessä. Biologisten prosessien mittaus tuottaa tietoa luonnon järjestelmien ja ihmiskehon toiminnasta. Tietotekniikan ja biologian oppien yhdistäminen antaa mahdollisuuksia tuottaa syvällistä tietoa muun muassa solujen toiminnan matemaattisen mallinnuksen avulla. Kudosja elinvaurioiden hoitoa tukeva tekniikka, jopa uusien ihmiskehon elimien valmistaminen tuo uusia mahdollisuuksia sairaanhoitoon.
214 Opintosuunnan tavoite on kouluttaa tutkijoita ja korkean tason ammattilaisia, jotka poikki- ja monitieteisellä osaamisellaan voivat suuntautua tutkimuksen, hallinnon tai elinkeinoelämän vaativiin tehtäviin biotekniikan kehittämisessä ja soveltamisessa. Opintosuunta tarjoaa neljä pääainetta: ympäristöbiotekniikka, laskennallinen systeemibiologia, kudosteknologia ja biomittaukset. Suomen yliopistoissa toteutetaan tutkintorakenneuudistus, joka tulee voimaan syksyllä 2005. Koska biotekniikka on uusi opintosuunta, annetaan syksyllä 2004 aloittaville opiskelijoille tässä opinto-oppaassa tiedot vain ensimmäistä ja toista opiskeluvuotta koskien. Biotekniikan opiskelijat suorittavat opintonsa uuden tutkintorakenteen mukaisesti. Uuteen tutkintorakenteeseen perustuva opinto-ohjelma vahvistetaan keväällä 2005. Aiempien opintojen hyvittäminen Aiempien opintojen hyvittämisestä on sovittava suoraan opintosuunnan yhdyshenkilöiden kanssa. ja laskennallisissa menetelmissä sekä biotekniikan alaan sovelletussa signaalin- ja kuvan käsittelyssä. Kudosteknologia Professori Minna Kellomäki, HA 207 Kudosteknologiassa yhdistetään muun muassa biomateriaalitekniikan, solu- ja kudosteknologian sekä lääketieteen tietoja uudella tavalla. Kudosteknologian kehittämisessä jäljitellään luonnon omia toimintamekanismeja ja tuotetaan ratkaisuja hoitaa potilaita tehokkain menetelmin. Biomittaukset Professori Jukka Lekkala, SH 217 Biomittaustekniikka antaa valmiudet biotieteissä tarvittavien mittausjärjestelmien ja analytiikkatuotteiden suunnitteluun, mallintamiseen ja toteuttamiseen. Opintokokonaisuus antaa poikkitieteellisen näkökulman biotekniikkaan sekä yhdistää langatonta tekniikkaa ja tekoälyyn perustuvia mikrojärjestelmiä. Opintosuunnan pääaineet 18.5.2. Bio- ja ympäristötekniikka Laitoksen johtaja professori Jaakko Puhakka huone: FC322, puhelin: 3115 2966 jaakko.puhakka@tut.fi Vesi- ja jätehuoltotekniikassa perehdytään teollisuuden ja yhdyskuntien vedenhankintaan, raakavesien, jätevesien ja jätelajien käsittelyyn sekä jätehuollon suunnittelu-, käyttö- ja tutkimustehtäviin sekä pilaantuneen ympäristön kunnostamiseen. Laitokselta valmistuvat sijoittuvat teollisuuteen, suunnittelu- ja urakointiyrityksiin, ympäristöhallintoon, kuntiin, kansallisiin ja kansainvälisiin järjestöihin ja organisaatioihin sekä opetus- ja tutkimuslaitoksiin. Antaa perusta korkealle ammattitaidolle ja edellytykset tieteellisten tutkimusten tulosten soveltamiseen vesi- ja jätehuoltotekniikassa. Ympäristöbiotekniikka Professori Jaakko Puhakka, FC 322 Ympäristöbiotekniikassa erikoistutaan muun muassa raaka-aineita ja energiaa säästävien tuotantomenetelmien, veden, jäteveden ja kiinteän jätteen bioteknisen käsittelyn kehittämiseen. Ympäristöbiotekniikan koulutus perustetaan molekyylibiologian, biokemian ja mikrobiologian opintoihin ja niiden kytkemiseen. Laskennallinen systeemibiologia Professori Olli Yli-Harja, TF 410 Pääaineen opintoihin kuuluvat matemaattiset valmiudet ja vahvat tietotekniikan taustaopinnot. Pääpaino on matemaattisissa
Ympäristöbiotekniikassa erikoistutaan bioteknisten menetelmien kehittämiseen ja soveltamiseen raakavesien, jätevesien ja jätelajien käsittelyssä, pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistuksessa sekä ympäristöystävällisessä teollisessa tuotannossa. Laitokselta valmistuvat sijoittuvat teollisuuteen, suunnittelu- ja urakointiyrityksiin, ympäristöhallintoon, kuntiin, kansallisiin ja kansainvälisiin järjestöihin ja organisaatioihin sekä opetus- ja tutkimuslaitoksiin. Antaa valmiudet korkeaan ammattitaitoon ja hyvät valmiudet tieteellisen tutkimuksen tulosten soveltamiseen teema-alueella. Vesi- ja jätehuoltotekniikan sivuaine, 13-14 ov. Opintokokonaisuus on tarkoitettu laajentamaan jossakin muussa pääaineessa suoritettavaa tutkintosisältöä. 5901001 Ympäristönsuojelutekniikan perusteet 3 (1 5901027 Ympäristöanalytiikka 2 5901029 Päästöjen ympäristövaikutukset 2 5904001 Vesikemia 2 5904005 Vesitekniikan fysikaaliset ja kemialliset operaatiot 3 5905001 Materiaalivirtojen hallinta 2 Ympäristöbiotekniikan sivuaine Ympäristöbiotekniikassa erikoistutaan bioteknisten menetelmien kehittämiseen ja soveltamiseen raakavesien, jätevesien ja jätelajien käsittelyssä, pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistuksessa sekä ympäristöystävällisessä teollisessa tuotannossa. Opintokokonaisuus laajentaa jossakin muussa pääaineessa suoritettavaa tutkintosisältöä. 5901001 Ympäristönsuojelutekniikan perusteet 3 (1 5901027 Ympäristöanalytiikka 2 5902001 Biokemia 2 5902005 Mikrobiologia I 2 215 5902008 Mikrobiologia II 2 5902030 Ympäristöbiotekniikan operaatiot 2 5905001 Materiaalivirtojen hallinta 2 1) Pakollinen muille kuin ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelmassa opiskeleville, jotka valitsevat tämän opintojakson sijasta toisen opintojaksoista 5901015 Sovellettu limnologia 2ov tai 5901029 Päästöjen ympäristövaikutukset 2 ov. Vesi- ja jätehuoltotekniikan pääaine 30 ov 3500400 Orgaanisen kemian työt 1 3 (1 5901010 Hydrologia 2 (1 5901012 Hydromekaniikka 3 (1 5901020 Reaktorin suunnittelu ja mallinnus 2 5901027 Ympäristöanalytiikka 2 5902001 Biokemia 2 5902005 Mikrobiologia I 2 5902010 Mikrobiologian laboratorioharjoitukset 2 (1 5902030 Ympäristöbiotekniikan operaatiot 2 5904001 Vesikemia 2 5904005 Vesitekniikan fysikaaliset ja kemialliset operaatiot 3 5904010 Ympäristötekniikan laboratorioharjoitukset 3 5904020 Vesi- ja viemärilaitokset 3 5905001 Materiaalivirtojen hallinta 2 5905005 Jätehuollon fysikaaliset ja kemialliset operaatiot 2 5906015 Laitossuunnitteluprojektit 4 5906020 Ympäristötekniikan seminaari 3 1) pääaineeseen kuuluvan pakollisen sivuaineen 15 ov pakolliset opintojaksot 10 ov. Pääaineen vesi- ja jätehuoltotekniikka pakollisen sivuaineen (15 ov) valinnaiset opintojaksot, joista valitaan vähintään 5 ov. 14103 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet R 3 3105000 Ympäristöjohtaminen 2
216 35157 Fysikaalinen kemia 2 2 5407000 Pohjavedet 2 55222 Ympäristögeotekniikka 3 57995 Ympäristötalous 2 5802100 Paikkatietoanalyysi 3 5901015 Sovellettu limnologia 2 5901029 Päästöjen ympäristövaikutukset 2 5904007 Vesitekniikan fysikaalisten ja kemiallisten operaatioiden jatkokurssi 3 5904023 Management Options of Water Services 2 5904024 International Water Policy and Management 2 5906010 Ympäristötekniikan erikoistyö 2-5 5907003 Ympäristölainsäädännön luvat 2 5907007 Teknologian kehitys ja yhteiskunta 2 Ympäristöbiotekniikan pääaine Pääaineen pakolliset opintojaksot 28 ov. 3500400 Orgaanisen kemian työt 1 3 (1 5901020 Reaktorin suunnittelu ja mallinnus 2 (1 5901027 Ympäristöanalytiikka 2 (1 5902001 Biokemia 2 5902005 Mikrobiologia I 2 5902008 Mikrobiologia II 2 5902010 Mikrobiologian laboratorioharjoitukset 2 5902020 Mikrobigenetiikka 2 5902022 Biokatalyysi ja entsymologia 2 5902025 Instrumentaalinen bioanalyysi 2 5902030 Ympäristöbiotekniikan operaatiot 2 5902033 Haitta-aineiden biohajoaminen ja biotekninen käsittely 3 5902035 Ympäristöbiotekniikan laboratorioharjoitukset 3 5902043 Biotekniikan seminaari 3 5904005 Vesitekniikan fysikaaliset ja kemialliset operaatiot 3 (1 5904010 Ympäristötekniikan laboratorioharjoitukset 3 1) Pääaineeseen kuuluvan pakollisen sivuaineen (15 ov) pakolliset opintojaksot 10 ov. Valinnaiset opintojaksot, (vähintään 4 ov) Pääaineeseen kuuluvista valinnaisista opintojaksoista valitaan vähintään 4 ov. 35157 Fysikaalinen kemia 2 2 5407000 Pohjavedet 2 (1 55222 Ympäristögeotekniikka 3 (1 5802100 Paikkatietoanalyysi 3 (1 5901010 Hydrologia 2 5901015 Sovellettu limnologia 2 5901029 Päästöjen ympäristövaikutukset 2 5902040 Biotekniikan erikoistyö 2-5 5904020 Vesi- ja viemärilaitokset 3 5905001 Materiaalivirtojen hallinta 2 5905005 Jätehuollon fysikaaliset ja kemialliset operaatiot 2 5906015 Laitossuunnitteluprojektit 4 5907007 Teknologian kehitys ja yhteiskunta 2 1) Pääaineen ympäristöbiotekniikka pakollisen sivuaineen valinnaisia opintojaksoja valitaan vähintään 5 ov. Opintojaksot 5901015 Sovellettu limnologia 2 ov ja 5901029 Päästöjen ympäristövaikutukset 2 ov voi sisällyttää joko pääaineeseen tai sen pakolliseen sivuaineeseen.
LVI- ja jäähdytystekniikka, Pakolliset opintojaksot, 14 ov Valinnaiset opintojaksot 18.5.3. Energia- ja prosessitekniikka Vastuuhenkilö: Laitoksen johtaja, professori Risto Raiko huone: K1431, risto.raiko@tut.fi Energia- ja prosessitekniikassa perehdytään energian tehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen tuottamiseen ja käyttöön sekä erilaisten prosessilaitteiden ja järjestelmien suunnitteluun. Sovellusalueet ovat hyvin laajat alkaen tuotantolaitoksista ja laitteista kuten ydinvoimalat ja höyrykattilat päätyen energian siirtoon, jakeluun ja käyttöön. Energian käytön osalta pääaineiden keskeisiä alueita ovat laitteiden lämpö- ja virtaussuunnittelu sekä järjestelmien - erityisesti LVI- ja jäähdytysjärjestelmien - suunnittelu. Opetuksessa laajan teoreettisen perustan lisäksi keskeistä on ATK-suunnitteluohjelmien käyttö. Energia- ja prosessitekniikassa on kolme pääainetta: lämpö- ja virtaustekniikka, voimalaitos- ja polttotekniikka sekä talotekniikka. Kaksi ensin mainittua muodostuvat yhteisistä pakollisista opintojaksoista ja yhdestä valinnaisesta painotuksesta. Pakolliset yhteiset opintojaksot, 17 ov Prosessilaitteet, Pakolliset opintojaksot, 17 ov Valinnaiset opintojaksot Lämpö- ja virtaustekniikan pääaine, 35 ov Sovellettu virtaustekniikka, Pakolliset opintojaksot, 17 ov Valinnaiset opintojaksot Voimalaitostekniikka, Pakolliset opintojaksot, 18 ov Valinnaiset opintojaksot Polttotekniikka, Pakolliset opintojaksot, 21 ov Valinnaiset opintojaksot Voimalaitos- ja polttotekniikan pääaine, 35 ov Talotekniikka, Pakolliset opintojaksot, 22 ov Valinnaiset opintojaksot Talotekniikan pääaine, 35 ov 217 Lämpö- ja virtaustekniikan sekä voimalaitos- ja polttotekniikan pääaineiden yhteiset pakolliset opintojaksot, 17 ov. 25111 Teknillinen termodynamiikka 4 (1 25200 Virtausoppi 3 25300 Lämmönsiirron perusteet 3 25305 Lämmönsiirron jatkokurssi 3 25330 Lämpötekniikan mittaukset 2 25400 Energiatekniikan perusteet 2 1) voidaan korvata kursseilla 35152 Fysikaalinen kemia I ja 35157 Fysikaalinen kemia II. Mikäli näitä opintojaksoja sisältyy koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin, on tilalle valittava pääaineen valinnaisia opintojaksoja niin, että opintoviikkomäärä tulee täyteen. Lämpö- ja virtaustekniikan pääaine Vastuuhenkilöt: professori Antero Aittomäki (LVI- ja jäähdytystekniikka, prosessilaitteet) huone: K1423, antero.aittomaki@tut.fi professori Timo Kalema(LVI- ja jäähdytystekniikka, prosessilaitteet) huone: K1426, timo.kalema@tut.fi professori Reijo Karvinen (prosessilaitteet, sovellettu virtaustekniikka) huone: K1429, reijo.karvinen@tut.fi dosentti Hannu Ahlstedt prosessilaitteet, sovellettu virtaustekniikka) huone: K1430, hannu.ahlstedt@tut.fi Pääaineen tavoitteena on perehdyttää energian tuotannossa sekä käytössä tärkeiden laitteiden ja järjestelmien perusteisiin ja suunnitteluun.
218 painotus voidaan valita kolmesta eri vaihtoehdosta: LVI- ja jäähdytystekniikka prosessilaitteet sovellettu virtaustekniikka Lämpö- ja virtaustekniikan pääaine, vähintään 35 ov LVI- ja jäähdytystekniikka LVI-tekniikan opetuksen painopisteenä on rakennusten ja yhdyskuntien energiankulutuksen analysointi eri tasoisilla malleilla ja rakennusten sisäilmaston mitoitusmenetelmät. Rakennuksen sisäilmastolla tarkoitetaan ilman puhtautta sekä lämpötila- ja kosteus-olosuhteita. LVI-teknisen mitoituksen tavoite on toimivan, taloudellisen järjestelmän suunnittelu. Opetuksessa keskitytään mm. rakennusten energiajärjestelmien, lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteiden ja ulkovaipan lämmöneristyksen mitoitukseen. LVI-tekniikan mitoitusmenetelmät ja analysointityökalut ovat lämmönsiirron ja virtausopin sovellutuksia. Jäähdytystekniikka (ns. kylmätekniikka) on tilojen, tuotteiden, laitteiden ja prosessien jäähdyttämistä koneellisesti. Jäähdytystekniikan opintojaksoissa perehdytään jäähdytysprosessien toimintaperiaatteisiin, laitteistojen mitoitukseen ja tärkeimpiin käyttösovellutuksiin. Yksi tärkeä ja lisääntyvä käyttöalue ovat lämpöpumppujärjestelmät, joiden erikoispiirteisiin myös paneudutaan. Opetus painottuu mitoitus- ja suunnitteluharjoituksiin. Valinnaiset opintojaksot: Laitoksen kaikki muut opintojaksot ja 72420 Aerosolifysiikka 3 76231 Automaation laitetekniikka 2 76331 Automaatio- ja säätötekniikka 4 8100210 Fortran-kieli 1 Sivuaineiksi sopivat mm. konstruktiotekniikka, kunnossapitotekniikka, teknillinen matematiikka, ohjelmistotekniikka, prosessiautomaatio ja turvallisuustekniikka. Prosessilaitteet Tavoitteena on opettaa tärkeimpien energian tuotannossa ja käytössä esiintyvien perusprosessien teoria ja mitoitus sekä järjestelmien toiminta yhdessä usean laitteen kokonaisuudessa. Perusilmiöitä ja -prosesseja käsitellään mm. termodynamiikassa, lämmönsiirrossa ja virtausopissa. Kokonaisuuksien toimintaa tarkastellaan mm. prosessien optimoinnissa ja simuloinnissa sekä prosessilaitteiden suunnittelussa. Teorian lisäksi perehdytään mitoitukseen, simulointiin ja optimointiin käytettäviin tietokoneohjelmistoihin. Esimerkkejä prosesseista ja laitteista ovat lämmönsiirtimet, höyrystimet ja lauhduttimet, kolonnit, sekoittimet, suodattimet, erottimet, kuivauslaitteet, pumput ja puhaltimet, putki- ja kanavaverkostot, elektroniikan jäähdytys sekä jäähdytyskoneistot ja lämpöpumput. Pakolliset opintojaksot, 17 ov. 2508600 Prosessien optimointi 3 25210 Kitkallinen virtaus 3 25220 Virtauskoneet 3 25857 Prosessilaitteet 3 25861 Prosessien simulointi 2 7504050 Teollisuusprosessien mittausjärjestelmät 3 Pakolliset opintojaksot, 14 ov. 2508600 Prosessien optimointi 3 25513 LVI- tekniikka 3 25601 Jäähdytystekniikka 1 3 25602 Jäähdytystekniikka 2 3 25861 Prosessien simulointi 2
Valinnaiset opintojaksot: Laitoksen kaikki muut opintojaksot ja 7605400 Teollisuusprosessien mallintaminen ja säätörakenteet 3 76551 Prosessiautomaation sovellukset 4 8100210 Fortran-kieli 1 Sivuaineiksi sopivat mm. teknillinen fysiikka, konstruktiotekniikka, teknillinen matematiikka, mittaus- ja informaatiotekniikka, ohjelmistotekniikka, prosessiautomaatio, paperinvalmistuksen automaatio, paperinjalostustekniikka ja teknillinen mekaniikka. Sovellettu virtaustekniikka Sovelletun virtaustekniikan painotus on tarkoitettu syvällisestä teoriasta ja tutkimuksesta kiinnostuneille. Painotus antaa valmiudet vaativien lämmönsiirto- ja virtausongelmien tutkimiseen mm. nykyaikaisia numeerisia menetelmiä käyttäen. Pakolliset opintojaksot, 17 ov. 2502150 Virtauksen turbulenssi-ilmiöt 4 25210 Kitkallinen virtaus 3 25211 Virtausten numeerinen laskenta 4 25220 Virtauskoneet 3 25321 Konvektiivinen lämmönsiirto 3 Valinnaiset opintojaksot: Laitoksen kaikki muut opintojaksot ja 23580 Lämpöjännitykset ja viruminen 4 23610 Yleinen elementtimenetelmä 4 7303035 Vektorianalyysin jatkokurssi 3 7303050 Differentiaaliyhtälöt 3 7305050 Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi 3 73110 Numeerinen analyysi 1 3 73132 Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriset menetelmät 3 219 76450 Mallinnus ja simulointi 3 8100210 Fortran-kieli 1 Sivuaineiksi sopivat mm. teknillisen laskennan menetelmät, teknillinen fysiikka, teknillinen matematiikka, mittaus- ja informaatiotekniikka, ohjelmistotekniikka, prosessiautomaatio, systeemiteoria ja teknillinen mekaniikka. Voimalaitos- ja polttotekniikan pääaine Vastuuhenkilöt: professori Risto Raiko huone: K1431, risto.raiko@tut.fi professori Antti Oksanen huone: K1428, antti.oksanen@tut.fi Voimalaitos- ja polttotekniikan pääaine voidaan painottaa kahteen eri alueeseen: polttotekniikka voimalaitostekniikka Voimalaitos- ja polttotekniikan opetus koostuu alan yleisistä teoreettisista perusteista ja sovelluksista sisältäen mm. seuraavia erikoistumisalueita: - energiatalous - energiatekniikan informaatiojärjestelmät - höyryvoimalaitokset, kaasuturbiinit, polttomoottorit - yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) sekä kaukolämmitys - ydinvoimalaitokset, reaktoritekniikka, turvajärjestelmät - uudet voimalaitos- ja polttotekniikat kuten kaasutus, leijutekniikka ja paineistettu poltto - uusiutuvat energialähteet - ilmansuojelutekniikka, päästöt, ilmastonmuutos - höyrykattilat, polttimet sekä eri polttoaineet ja tavat - palamisen aineen- ja lämmönsiirto - palamisen perusilmiöt, hallitsevat teoriat ja termodynamiikka, reaktiokinetiikka
220 - polttoprosessit ja palamisen päästöt - polttoprosessien ja reaktiivisten virtausten numeerinen mallinnus ja simulointi, polton aerodynamiikka - palamisen ja turbulenssin vuorovaikutus Pääaine antaa pätevyyden energia-alan tutkimus-, tuotekehitys-, konsultointi-, käyttö- ja myyntitehtäviin mm. energiayhtiöissä, kattila- ja poltinteollisuudessa, suunnittelutoimistoissa sekä energia- ja tutkimuslaitoksissa. Sopivalla sivuaineen valinnalla, kuten teollisuustalous, tutkinto antaa erinomaiset valmiudet energia-alan johtotehtäviin. Suositeltavia sivuaineita ovat seuraavat: konstruktiotekniikka, kunnossapitotekniikka, paperinjalostustekniikka, sähkö, prosessiautomaatio, teknillinen mekaniikka, teollisuustalous, turvallisuustekniikka, kemia sekä teknillisen laskennan menetelmät. Voimalaitos- ja polttotekniikan pääaine, vähintään 35 ov Voimalaitostekniikka 25441 Polttotekniikka 3 25453 Tulipesämallinnus 4 25460 Reaktiiviset virtaukset 5 25870 Ammattiaineseminaari 2 (1 25871 Ammattiaineseminaari 4 (1 1) vaihtoehtoisia Voimalaitos- ja polttotekniikan pääaineen valinnaiset opintojaksot Edellisten ryhmien opintojaksoja voi ottaa myös toisen jatkeeksi valittaessa valinnaisia opintojaksoja tai niitä voi valita alla olevista opintojaksoista, jotka on ryhmitelty eri painotuksin helpottamaan valintaa. Ryhmittelyä voi itse vapaasti myös muuttaa tai laajentaa, jos katsoo sen opintojensa kannalta järkeväksi. Valinnoista voi keskustella myös opetuksen vastuuhenkilöiden kanssa. Vaihtoehtoisia jaksoja voi valita myös laitoksen muista opintojaksoista. Voimalaitostekniikka 2508600 Prosessien optimointi 3 73050 Tilastomatematiikka 3 73124 Operaatiotutkimus 3 76231 Automaation laitetekniikka 2 7901540 Polttokennot ja vetyteknologia 3 7901550 Aurinkosähkö ja tuulivoima 3 79150 Energian varastointi ja uudet energialähteet 3 Pakolliset opintojaksot, 18 ov. 2504010 Energiatalous 3 2504110 Höyrytekniikka 4 25420 Voimalaitostekniikka 3 25441 Polttotekniikka 3 25861 Prosessien simulointi 2 25870 Ammattiaineseminaari 2 (1 25871 Ammattiaineseminaari 4 (1 7475010 Energiatalouden case-harjoitukset 1 1) vaihtoehtoisia Polttotekniikka Pakolliset opintojaksot, 21 ov. 2504110 Höyrytekniikka 4 25210 Kitkallinen virtaus 3 Polttotekniikka 25470 Palamisen erityiskysymyksiä 4 73128 Tilastolliset monimuuttujamenetelmät 3 76450 Mallinnus ja simulointi 3 Koneensuunnittelu 2401000 Kevyet konerakenteet 3 2403010 Koneenosaopin perusteet 3 24601 Tuotekehitysoppi 3
Kunnossapitotekniikka 2408000 Käyttövarmuuden suunnittelu 3 2408010 Kunnossapidon erityistyö 3 24850 Tuotantolaitoksen kunnossapito 2 24860 Kunnonvalvontamenetelmät 2 Turvallisuustekniikka 3101000 Turvallisuustekniikan perusteet 2 3102100 Yrityksen turvallisuusjohtaminen 3 3103000 Riskienhallinta 2 3103005 Luotettavuus- ja riskianalyysi 3 Teollisuustalous 2900040 Johdatus kansantaloustieteeseen 2 2902010 Yrityksen talous 2 Kemia 3500300 Orgaaninen kemia 3 35152 Fysikaalinen kemia 1 2 35157 Fysikaalinen kemia 2 2 35195 Pinta- ja katalyyttikemia 1 2 35196 Pinta- ja katalyyttikemia 2 1 Fysiikka 72211 Termofysiikka 3 72420 Aerosolifysiikka 3 Matematiikka 7303050 Differentiaaliyhtälöt 3 73109 Matriisilaskenta 1 3 73131 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt 3 73132 Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriset menetelmät 3 25105 Lämpötekniikan matemaattiset apuneuvot 2 221 Talotekniikka Vastuuhenkilöt: professori Antero Aittomäki huone: K1423, antero.aittomaki@tut.fi professori Timo Kalema huone: K1426, timo.kalema@tut.fi Talotekniikka on rakennusten teknisten palveluiden ja järjestelmien suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa. Talotekniikan osuus rakennuskustannuksista on lisääntynyt nopeasti ja se voi olla 40 %. Talotekniikka on perinteisten lämmityksen, ilmastoinnin, vesihuollon ja valaituksen lisäksi automaatiota, valvontajärjestelmiä, sähköjärjestelmiä, jäähdytyslaitteita. Talotekniikan tarkoituksena on luoda fyysisiä edellytyksiä hyvinvoinnille. Alan ammattilaisista on kova pula. Talotekniikan pääaineen, vähintään 32 ov, pakollisissa opintojaksoissa opitaan perustiedot talotekniikan osa-alueista. Valinnaisissa opintojaksoissa voidaan syventyä erikoissovellutuksiin, kuitenkin laaja näkemys tavoitteena. Pääaineen tavoitteena on perehdyttää rakennuksen taloteknisiin järjestelmiin yleisesti ja opettaa niiden energiateknistä suunnittelua. Lisäksi opitaan hyvän sisäilmaston kriteereitä sekä ilmastoinnin ja jäähdytyksen mitoitusta. Talotekniikan pääaineen pakolliset opintojaksot, 22 ov. 2501010 Termodynamiikan perusteet 3 25300 Lämmönsiirron perusteet 3 25513 LVI- tekniikka 3 25601 Jäähdytystekniikka 1 3 53100 Talonrakennuksen rakennesuunnittelun perusteet3 57100 Rakentamistalouden perusteet 3 76331 Automaatio- ja säätötekniikka 4 Mikäli näitä opintojaksoja sisältyy koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin on tilalle valittava pääaineen valinnaisia opintojaksoja niin, että opintoviikkomäärä tulee täyteen.
222 Valinnaiset opintojaksot 2508600 Prosessien optimointi 3 25602 Jäähdytystekniikka 2 3 25861 Prosessien simulointi 2 5302000 Rakennuksen paloturvallisuuden perusteet 1 5302005 Eristysrakenteet 3 5702401 Kiinteistön hoito ja hallinta 3 5702410 Talotekniset järjestelmät I 2 5702411 Talotekniset järjestelmät II 3 7801600 Valaistustekniikan perusteet 3 Sivuaineiksi sopivat mm. automaatio- ja informaatioverkot, mittaus- ja informaatiotekniikka, kunnossapitotekniikka, ohjelmistotekniikka ja turvallisuustekniikka. Sivuaineet Laitoksella on kolme sivuainetta. Energia- ja prosessitekniikan sivuaine tarjoaa yleiset alan perustiedot. Voimalaitos- ja polttotekniikan sivuaine painottuu ko. alan perusteisiin ja sovellutuksiin. Talotekniikan sivuaine on tarkoitettu esim. rakennustekniikan opiskelijoille. Mikäli jokin sivuaineen opintojakso sisältyy koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin, sen tilalle on valittava muita laitoksen opintojaksoja niin, että sivuaineen opintoviikkomäärä tulee täyteen. Energia- ja prosessitekniikka, sivuaine, 14 ov. Vastuuhenkilö: Professori Risto Raiko huone K1431, risto.raiko@tut.fi 25111 Teknillinen termodynamiikka 4 (1 25200 Virtausoppi 3 25300 Lämmönsiirron perusteet 3 25330 Lämpötekniikan mittaukset 2 25400 Energiatekniikan perusteet 2 1) voidaan korvata kursseilla 35152 Fysikaalinen kemia I ja 35157 Fysikaalinen kemia II. Talotekniikka sivuaine, 18 ov Vastuuhenkilöt: professori Antero Aittomäki huone: K1423, antero.aittomaki@tut.fi professori Timo Kalema huone: K1426, timo.kalema@tut.fi 2501010 Termodynamiikan perusteet 3 25300 Lämmönsiirron perusteet 3 53100 Talonrakennuksen rakennesuunnittelun perusteet3 5702410 Talotekniset järjestelmät I 2 57100 Rakentamistalouden perusteet 3 76331 Automaatio- ja säätötekniikka 4 Voimalaitos- ja polttotekniikka, sivuaine, 18 ov Vastuuhenkilöt: professori Risto Raiko huone: K1431, risto.raiko@tut.fi professori Antti Oksanen huone: K1428, antti.oksanen@tut.fi 2504110 Höyrytekniikka 4 25111 Teknillinen termodynamiikka 4 (1 25300 Lämmönsiirron perusteet 3 25400 Energiatekniikan perusteet 2 25441 Polttotekniikka 3 25850 Ilmansuojelu 2 1) voidaan korvata kursseilla 35152 Fysikaalinen kemia I ja 35157 Fysikaalinen kemia II. Teknillisen laskennan sivuaine Kuvaus löytyy Konetekniikan koulutusohjelmasta sivulta 71.
18.5.4. Kemia Laitoksen johtaja professori Helge Lemmetyinen huone: FC224, helge.lemmetyinen@tut.fi Kemian pääaineen tavoitteena on luoda vahva kemian asiantuntemus toimia itsenäisesti ja yhteistyössä muiden alojen asiantuntijoiden kanssa erilaisissa hallinnon, tutkimuksen ja teollisuuden insinööritehtävissä. Koska ammattikäytäntöön liittyy olennaisesti elollinen luonto, painottaa koulutus orgaanisten ja bioorgaanisten materiaalien tuntemista, teollisten prosessien kemiallisen taustan ja niiden ympäristövaikutuksien ymmärtämistä sekä monipuolisten analyysimenetelmien opiskelua. Kemian sivuaine, vähintään 15 ov Pakolliset opintojaksot, 5 ov 3500400 Orgaanisen kemian työt 1 3 35157 Fysikaalinen kemia 2 2 Valinnaiset opintojaksot, vähintään 10 ov 3500700 Polymeerikemian työt 3 35106 Ympäristökemia 2 35145 Orgaanisen kemian työt 2 3 35151 Fysikaalisen kemian työt 4 35160 Polymeerikemia 3 35185 Analyyttiset mittausmenetelmät 3 35200 Spektroskopia 4 35145 Orgaanisen kemian työt 2 3 35151 Fysikaalisen kemian työt 4 35157 Fysikaalinen kemia 2 2 35160 Polymeerikemia 3 35195 Pinta- ja katalyyttikemia 1 2 35196 Pinta- ja katalyyttikemia 2 1 223 Valinnaiset opintojaksot (vähintään 7 ov) 3500310 Synteesiteknologia 2 3500900 Kemian seminaari 3 3500910 Bio-orgaaninen kemia 2 3500920 Teollinen orgaaninen kemia 1 3501201 Kemian erikoistyö 2 35105 Metallien kemia 2 35200 Spektroskopia 4 35210 Valokemia 3 3902001 Biokemia 2 Kemian pääaine, vähintään 35 ov 3500400 Orgaanisen kemian työt 1 3 3500700 Polymeerikemian työt 3 3500810 IR-spektroskopia 1 3500820 Kromatografia (GC-MS, HPLC) 2 3500830 Differentiaalinen pyyhkäisykalorimetria (DSC) 1 3500840 NMR-spektroskopia 1 35106 Ympäristökemia 2 18.5.5. Paperinjalostustekniikka Laitoksen johtaja, professori Antti Savolainen huone: FC217, antti.savolainen@tut.fi Paperinjalostustekniikan pääaine antaa valmiudet paperi-, paperinjalostus- ja pakkausteollisuuden käyttö-, suunnittelu- ja tuotekehitystehtäviin. Perinteisen tuotevalmistusnäkökulman laajentaminen ympäristöä säästävään taloudelliseen materiaali- ja prosessihallintaan on paperinjalostustekniikan lähtökohtana. Työnantajina ovat paperi- ja paperikoneteollisuus, paperinjalostus- ja pakkausteollisuus sekä alan insinööritoimistot ja tutkimuslaitokset. Suositeltavia sivuaineita ovat teknillinen mekaniikka, koneensuunnittelu, lämpö- ja virtaustekniikka, voimalaitos- ja polttotekniikka, muovitekniikka, säätötekniikka, mittaustekniikka, tuotantotalous, vesi- ja jätehuoltotekniikka, kemia, ympäristöbiotekniikka, turvallisuustekniikka ja paperikoneautomaatio.
224 Paperinjalostustekniikan pääaine, 32 ov 3305100 Massanvalmistustekniikka 4 3305121 Paperitekniikka 4 3305130 Päällystystekniikka 4 3305140 Paperinvalmistuksen kemia ja paperifysiikka 4 3305150 Painatustekniikka 2 3305160 Paperitekniikan laboratoriotyöt 3 3305170 Paperinjalostustekniikan erikoistyö 3 33515 Paperinjalostustekniikka 1 4 33516 Paperinjalostustekniikka 2 4 33556 Paperinjalostustekniikan laboratoriotyöt 3 Paperinjalostustekniikan laitos järjestää kaksi englanninkielistä paperinjalostuksen erikoisopintojaksoa. Opintojaksot ovat osa tohtorinkoulutusohjelmaa International Ph.D. Programme in Pulp and Paper Science and Technology ja soveltuvat jatko-opiskelijoille, joilla on alalle sopiva pohjakoulutus. Maksimiopiskelijamäärä opintojaksolle on 15 (Ph.D. -ohjelmassa olevat ovat etusijalla). Opintojaksot ovat: 3305000 Rheology in Paper Converting 5 ja 33541 Surface Behaviour in Paper Converting 5 18.5.6. Sähkö Sivuaine, vähintään 15 ov Sivuaine antaa perustietoja sähköenergiatekniikan keskeisiltä osa-alueilta. Pakolliset opintojaksot, 10 ov 7473020 Erikoistyö sähköenergiatekniikan ympäristökysymyksistä 2 7476010 Sähkö- ja elektroniikkaromun hallinta 2 7705112 Sähkö 3 79150 Energian varastointi ja uudet energialähteet 3 Valinnaiset opintojaksot: vähintään 5 ov 2504010 Energiatalous 3 2504110 Höyrytekniikka 4 7472031 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen liittyvät terveyskysymykset 3 7475010 Energiatalouden case-harjoitukset 1 7702200 Teollisuuden sähköenergiajärjestelmät ja häiriöt 3 7705020 Sähköverkkotekniikan perusteet 4 77121 Sähköturvallisuusmääräykset 2 7801000 Tehoelektroniikan perusteet 2 7801451 Sähkömoottorit 3 7901540 Polttokennot ja vetyteknologia 3 7901550 Aurinkosähkö ja tuulivoima 3 79105 Sähkömateriaalioppi 3 Sähkötekniikka ja terveys-laboratorio Vastuuhenkilö professori Leena Korpinen huone: SC209.3, leena.korpinen@tut.fi Pääaine, vähintään 24 ov Sähköenergiatekniikan pääaine antaa tietoja sähköenergian tuotannossa, jakelussa ja käytössä tarvittavista sähkövoimajärjestelmistä. Opintojaksot luovat perusvalmiuksia työskentelyyn voima- ja sähköyhtiöiden palveluksessa. Sähkömagnetiikan laitos Vastuuhenkilö lehtori Risto Mikkonen huone: SC312, risto.mikkonen@tut.fi
Pakolliset opintojaksot, 20 ov 2504110 Höyrytekniikka 4 7473020 Erikoistyö sähköenergiatekniikan ympäristökysymyksistä 2 7476010 Sähkö- ja elektroniikkaromun hallinta 2 7705112 Sähkö 3 7901540 Polttokennot ja vetyteknologia 3 7901550 Aurinkosähkö ja tuulivoima 3 79150 Energian varastointi ja uudet energialähteet 3 225 udet tunnistaa ja analysoida tuotantoon ja työhön liittyviä ympäristö- ja terveysvaaroja, arvioida tuotteen elinkaaren aikaisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia, estää ja pienentää vahinkoja sekä lisätä tuotannon kokonaisturvallisuutta. Lisäksi pääaine antaa pohjan johtaa yrityksen turvallisuus- ja ympäristötoimintaa sekä riskienhallintaa. Luettelo turvallisuustekniikan opinnoista löytyy tuotantotalouden koulutusohjelman kohdalta. 18.6. Pääaineopintoja tukevat sivuaineet Valinnaiset opintojaksot: (vähintään 4 ov) 2504010 Energiatalous 3 25420 Voimalaitostekniikka 3 7472031 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen liittyvät terveyskysymykset 3 7475010 Energiatalouden case-harjoitukset 1 7702200 Teollisuuden sähköenergiajärjestelmät ja häiriöt 3 7705010 Sähköverkon komponentit 4 7705020 Sähköverkkotekniikan perusteet 4 7705060 Sähkönjakelutekniikka 4 77121 Sähköturvallisuusmääräykset 2 7801000 Tehoelektroniikan perusteet 2 7801451 Sähkömoottorit 3 7801500 Sähkömoottorikäytöt 3 7901520 Sähkömagneettiset kentät ja aallot I 3 79105 Sähkömateriaalioppi 3 18.5.7. Turvallisuustekniikka Laitoksen johtaja, professori Kaija Leena Saarela huone FB334, kaijaleena.saarela@tut.fi Tuottava, häiriötön ja turvallinen toiminta on jokaisen työyhteisön perusedellytys. Turvallisuustekniikan pääaine antaa valmi- Opiskelijana valitset pääainetta tukevat sivuaineet joko koulutusohjelman kohdalla esitellyistä vaihtoehdoista tai alla luetelluista muualta löytyvistä, jotka on suunniteltu erityisesti ympäristötekniikan pääaineopiskelua varten TTY:n ja Tampereen yliopiston opintojaksoista. Sivuaineen valinnasta, erityisesti mikäli tarkoituksena on valita se tästä suosituksesta poiketen, on opiskelijan sovittava pääainelaitoksen kanssa. Hyvä ammattitutkinto syntyy valitsemalla pääaineen lisäksi 1-3 ammattikuvan kannalta tarkoituksenmukaista opintoja laajentavaa sivuainetta. Teoreettisten perusteiden hallinta luo parhaat mahdollisuudet selviytyä laaja-alaisesti erilaisista tehtävistä. Voit myös valita sivuaineen TTY:n eri koulutusohjelmista. Lisäksi on mahdollisuus sisällyttää tutkintoon opintoja muista korkeakouluista. energiatekniikan koulutusohjelman opiskelijoille suositellaan opintoja erityisesti ympäristöpolitiikasta ja - oikeudesta (Tampereen yliopiston Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos ja Julkisoikeuden laitos). Lisätietoja soveltuvuuksista ja ammattikuvista saat opintoneuvojalta sekä laitosten opettajilta. Voit sisällyttää saman opintojakson ainoastaan yhteen sivuaineeseen. Mikäli sama opintojakso kuuluu useampaan opintokokonaisuuteen, sivuaineita täydennetään valinnaisilla tai vaihtoehtoisilla opintojaksoilla. Tarvittaessa korvaavat opintojaksot hyväksytään laitoksen vastuuhenkilön kanssa.
226 Muualta kuin energiatekniikan alta löytyvät sivuainekokonaisuudet Kunnossapitotekniikka Kunnossapidon sivuaine löytyy opinto-oppaasta konetekniikan kohdalta. Liikenne- ja kuljetustekniikka Liikennetuotannon ja logistiikan sivuaine löytyy opinto-oppaasta kohdasta sivuaineet kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille. Prosessiautomaatio Prosessiautomaation sivuaine löytyy opinto-oppaasta automaatio- ja säätötekniikan laitoksen kohdalta. Teknillinen mekaniikka Teknillisen mekaniikan sivuaine löytyy opinto-oppaasta konetekniikan kohdalta. Tietotekniikan ja ohjelmistotekniikan sivuaineet löytyvät opinto-oppaasta tietotekniikan kohdalta, teknillisen laskennan menetelmien sivuaine kohdasta Sivuainekokonaisuudet kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille. Voimalaitosten ympäristö- ja turvallisuuskysymykset Vastuuhenkilöt: professori Risto Raiko huone: K1431, risto.raiko@tut.fi professori Leena Korpinen huone: SC203.9, leena.korpinen@tut.fi Energian tuotannon suunnittelussa ja käytössä on yhä tärkeämmäksi tekijäksi muodostunut ympäristökuormitusten minimointi sekä turvallisuusasioiden entistä parempi huomioiminen. Tämä sivuaine antaa perustiedot energiantuotantoon liittyvistä ympäristövaikutuksista sekä turvallisuuskysymyksistä ja niiden analysoinnista. Lisäksi sivuaine tarjoaa tietoa sähkön tuotantoon liittyvistä ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Teollisuustalous Teollisuustalouden sivuaine löytyy opinto-oppaasta kohdasta Sivuainekokonaisuudet kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille. Tietotekniikka Tietotekniikan opintoja suositellaan kaikille opiskelijoille. Tutkintoon vaihtoehdoiksi sopivat ohjelmistotuotannon sivuaine, jos halutaan painottua ohjelmistotekniikkaan, tai tietotekniikan sivuaine, jos halutaan alueen yleisnäkemystä ja perustietoja (Tietotekniikka). Jos sovellusalueen opintoja halutaan painottaa teknillisen laskennan suuntaan, suositellaan valittavaksi teknillisen laskennan menetelmien sivuaine (Ei koulutusohjelmaa). Sivuaine, vähintään 14 ov. 25400 Energiatekniikan perusteet 2 (1 25850 Ilmansuojelu 2 (1 3103005 Luotettavuus- ja riskianalyysi 3 7471010 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ympäristökysymykset 2 (1 7473011 Sähkön tuotanto ja sen ympäristövaikutukset 3 (1 7473020 Erikoistyö sähköenergiatekniikan ympäristökysymyksistä 2 Mikäli 1) merkityt kurssit sisältyvät jo koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin, korvataan ne kurssilla 7472031 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen liittyvät terveyskysymykset ja muilla alla luetuilla opintojaksoilla.
Sivuainekokonaisuudet Tietotekniikka 2504110 Höyrytekniikka 4 3103000 Riskienhallinta 2 3103010 Koneiden ja laitteiden turvallisuus 2 3103015 Prosessiautomaation turvallisuus 2 7472031 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen liittyvät terveyskysymykset 3 7476010 Sähkö- ja elektroniikkaromun hallinta 2 227