18. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIA- TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

Transkriptio

1 Ympäristö- ja YMPÄRISTÖ- JA ENERGIA- TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Ympäristötekniikan osaston ja koulutusohjelman johtaja professori Helge Lemmetyinen, huone: FC224, puhelin: Osaston kanslia, osastosihteeri Kirsti Karjalainen, huone: K1447, puhelin: Osaston opintoneuvoja huone: FC232, puhelin: Tavoitteet Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelma on luonnontieteisiin ja tekniikkaan painottuva poikkitieteellinen opinto-ohjelma, jossa erikoistutaan ympäristöä säästäviin tuotanto- ja energiatekniikoihin, teollisuuden ja yhdyskuntien jätevirtojen käsittelyyn, saastuneen ympäristön kunnostukseen sekä ympäristönhallintajärjestelmiin. Ympäristötekniikan osasto ylläpitää ja kehittää korkeatasoista opetusta ja tutkimusta. Päämääränä on aikaansa seuraava eri tekniikan ja tieteen aloja yhdistävä opetus- ja tutkimustyö, joka antaa kansallisesti ja kansainvälisesti vastauksia ja toimivia ratkaisumalleja aikamme ympäristöhaasteisiin. Tutkimustyössä kiinnitetään huomiota uusiutuviin ja ympäristöpäästöjä vähentäviin tuotantotekniikoihin ja energialähteisiin, materiaalien säästöön ja kierrätykseen sekä luonnonmukaisiin puhdistusmenetelmiin. Tietotekniikan osaaminen muodostuu yhä merkityksellisemmäksi. Sen opiskelua suositellaan ja tätä varten ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelman tarpeisiin on valmistettu tietotekniikansivuaine. Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa tutkijoita ja korkean tason ammattilaisia, jotka analysoivat ja arvioivat ympäristökysymyksiä, toteuttavat ympäristöhaittojen synnyn ennaltaehkäisyä, kehittävät ja suunnittelevat laitteita ja menetelmiä sekä toimivat johtamis- ja asiantuntijatehtävissä. Osaston tavoitteena on kannustaa ja motivoida opiskelijoita opinnoissaan mahdollisimman hyviin suorituksiin Tutkinnon rakenne Ympäristötekniikan osastolta valmistuu ympäristötekniikan insinöörejä kahdelta opintosuunnalta: ympäristötekniikan opintosuunnalta ja energiatekniikan opintosuunnalta. Opiskelija valitsee opintosuunnan koulutusohjelmakohtaisten opintojensa valinnan yhteydessä.

2 Ympäristötekniikan opintosuunnan pääaineita ovat kemia, vesija jätehuoltotekniikka sekä ympäristöbiotekniikka. Energiatekniikan opintosuunnan ammattiaineita ovat lämpö- ja virtaustekniikka, voimalaitos- ja polttotekniikka, talotekniikka sekä sähköenergiatekniikka. Paperinjalostustekniikan tai turvallisuustekniikan pääaineekseen valinneiden opintosuunnan ratkaisevat koulutusohjelmakohtaiset opinnot Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Perusopinnot ovat kaikissa koulutusohjelmissa pääosin samat. Löydät luettelon vaadittavista opinnoista opinto-oppaan alkupuolelta. Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelman opiskelijoille ovat kemian opintojaksot Laaja kemia Laaja kemia 2 3 (yhteensä 6 ov), pakollisia. Lukiossa yhden kurssin kemiaa lukeneille, tai niille opiskelijoille, jotka tuntevat kemian perustietonsa heikoiksi, suositellaan suoritettavaksi opintojakso Peruskemia 2 ennen yllämainittuja opintojaksoja. Kieliopintoja sisällytetään perusopintoihin 6 ov (2 ov toinen kotimainen kieli sekä vieraasta kielestä 2 ov peruskurssi ja 2 ov jatkokurssi). Perusopinnoissa matematiikan valinnaisista opintojaksoista suositellaan valittavaksi ympäristötekniikan opintosuunnalla opintojaksot Tilastomatematiikka 3 ja Tilastolliset monimuuttujamenetelmät 3 Energiatekniikan opintosuunnalla suositellaan valittavaksi ensisijaisesti Vektorianalyysi 3 tai Laaja vektorianalyysi 4 sekä Tilastomatematiikka 3 tai Laaja tilastomatematiikka 4 Insinöörit ja teknikot Insinöörin tutkinnolla voidaan korvata perus- ja koulutusohjelmakohtaisista opinnoista enintään 60 ov. Saman alan AMK-insinööreille voidaan kuitenkin harkinnan mukaan korvata enintään 80 ov perusopinnoista sekä koulutusohjelmakohtaisista ja aineopinnoista. Teknikoille korvataan enintään 20 ov. Opiskelijan on ilmoitettava osastonjohtajalle osoitetussa korvaushakemuksessa pääaine, jota hän suunnittelee opiskelevansa ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelmassa. Mikäli pääainevalinta muuttuu ilmoitetusta, on korvaushakemus tehtävä uudelleen. Päätöksen asiasta tekee osastonjohtaja kuultuaan osaston laitoksia. Päätöksessä ilmoitetaan korvattu opintoviikkomäärä ja ne koulutusohjelmakohtaiset opintojaksot, joita aikaisempi tutkinto ei korvaa. Kaikkien insinöörien ja teknikoiden on suoritettava perusopintoihin kuuluvat matematiikan opintojaksot. Ympäristö- ja

3 Ympäristö- ja 212

4 18.4. Koulutusohjelmakohtaiset opinnot, 27-28ov Teknillisen mekaniikan perusteet 3 II Koneenpiirustus ja CAD perusteet 3 II ( Teollisuuden prosessit 3 III Energiatekniikan perusteet 2 II-III Ilmansuojelu 2 I-II Turvallisuustekniikan perusteet 2 II-III Ympäristöriskien analysointi 3 III Sovellusohjelmat 2 II ( Ympäristönsuojelutekniikan perusteet 3 II Automaatio- ja säätötekniikka 4 II-III Ohjelmointi I 3 I-II 1) Opintojakso on pakollinen energiatekniikan opintosuunnassa mutta vaihtoehtoinen opintojakson kanssa ympäristötekniikan opintosuunnassa. Energiatekniikan opintosuunnan opinnot, 14 ov Lämmönsiirron perusteet 3 III Termodynamiikan perusteet 3 II-III Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ympäristökysymykset 2 II Sähkön tuotanto ja sen ympäristövaikutukset 3 II Sähkötekniikka 3 I-II Ympäristötekniikan opintosuunnan opinnot, 13 ov Laboratoriotyöturvallisuus ja -työtavat 1 I-II Epäorgaanisen kemian työt 3 III Fysikaalinen kemia 1 2 II Laaja kemia 3 2 II Orgaaninen kemia 3 II Ympäristöoikeuden perusteet 2 II Bio- ja ympäristötekniikka 213 Laitoksen johtaja, professori Jaakko Puhakka huone: FC322 jaakko.puhakka@tut.fi Vesi- ja jätehuoltotekniikassa perehdytään teollisuuden ja yhdyskuntien vedenhankinnan, jätevesien käsittelyn ja jätehuollon suunnittelu-, käyttö- ja tutkimustehtäviin sekä pilaantuneen ympäristön kunnostamiseen. Ympäristöbiotekniikassa erikoistutaan bioteknisten menetelmien kehittämiseen ja soveltamiseen jätevesien ja jätteiden käsittelyssä, pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistuksessa sekä ympäristöystävällisessä teollisessa tuotannossa. Laitokselta valmistuvat sijoittuvat teollisuuteen, suunnittelu- ja urakointiyrityksiin, ympäristöhallintoon, kuntiin, kansallisiin ja kansainvälisiin järjestöihin ja organisaatioihin sekä opetus- ja tutkimuslaitoksiin. Vesi- ja jätehuoltotekniikan sivuaine, ov Ympäristönsuojelutekniikan perusteet 3 ( Päästöjen ympäristövaikutukset Vesikemia Vesitekniikan fysikaaliset ja kemialliset operaatiot Materiaalivirtojen hallinta Teollisuuden vesi- ja ympäristökysymykset 2 Ympäristöbiotekniikan sivuaine, ov Ympäristönsuojelutekniikan perusteet 3 ( Ympäristöanalytiikka Biokemia Mikrobiologia I Mikrobiologia II Ympäristöbiotekniikan operaatiot Materiaalivirtojen hallinta 2 1) Pakollinen muille kuin ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelmassa opiskeleville, jotka valitsevat tämän opintojakson sijasta toisen alla olevista opintojaksoista: Ympäristö- ja

5 Ympäristö- ja Sovellettu limnologia Päästöjen ympäristövaikutukset 2 Vesi- ja jätehuoltotekniikka, pääaine 31 ov Reaktorin suunnittelu ja mallinnus Ympäristöanalytiikka Biokemia Mikrobiologia I Ympäristöbiotekniikan operaatiot Vesitekniikan fysikaaliset ja kemialliset operaatiot Ympäristötekniikan laboratorioharjoitukset Vesi- ja viemärilaitokset Materiaalivirtojen hallinta Jätehuollon fysikaaliset ja kemialliset operaatiot Laitossuunnitteluprojektit Ympäristötekniikan seminaari 3 Pääaineen vesi- ja jätehuoltotekniikka pakollinen sivuaine 15 ov Pakolliset opintojaksot 10 ov Hydrologia Hydromekaniikka Mikrobiologian laboratorioharjoitukset Orgaanisen kemian työt 1 3 Valinnaiset opintojaksot, valitaan vähintään 5 ov Yhdyskuntasuunnittelun perusteet R Ympäristöjohtaminen Fysikaalinen kemia Ympäristögeotekniikka Pohjavedet Ympäristötalous Paikkatietoanalyysi Sovellettu limnologia Päästöjen ympäristövaikutukset Vesikemia Vesitekniikan fysikaalisten ja kemiallisten operaatioiden jatkokurssi International Water Policy and Management Teollisuuden vesi- ja ympäristökysymykset Ympäristötekniikan erikoistyö Ympäristölainsäädännön luvat Teknologian kehitys ja yhteiskunta 2 Ympäristöbiotekniikka, pääaine 32 ov Pakolliset opintojaksot 28 ov Biokemia Mikrobiologia I Mikrobiologia II Mikrobiologian laboratorioharjoitukset Mikrobigenetiikka Biokatalyysi ja entsymologia Instrumentaalinen bioanalyysi Ympäristöbiotekniikan operaatiot Haitta-aineiden biohajoaminen ja biotekninen käsittely Ympäristöbiotekniikan laboratorioharjoitukset Biotekniikan seminaari Ympäristötekniikan laboratorioharjoitukset 3 Valinnaiset opintojaksot, valitaan vähintään 4 ov Fysikaalinen kemia Hydrologia Sovellettu limnologia Päästöjen ympäristövaikutukset Biotekniikan erikoistyö Vesi- ja viemärilaitokset Materiaalivirtojen hallinta 2

6 Jätehuollon fysikaaliset ja kemialliset operaatiot Laitossuunnitteluprojektit Teknologian kehitys ja yhteiskunta 2 Kurssit Sovellettu limnologia ja Päästöjen ympäristövaikutukset voi sisällyttää pääaineeseen tai pakolliseen sivuaineeseen. 215 Laitoksen johtaja, professori Risto Raiko Huone: K risto.raiko@tut.fi Energia- ja prosessitekniikassa perehdytään energian tehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen tuottamiseen ja käyttöön sekä erilaisten prosessilaitteiden ja järjestelmien suunnitteluun. Sovellusalueet ovat hyvin laajat alkaen tuotantolaitoksista ja laitteista kuten ydinvoimalat ja höyrykattilat päätyen energian siirtoon, jakeluun ja käyttöön. Energian käytön osalta pääaineiden keskeisiä alueita ovat laitteiden lämpö- ja virtaussuunnittelu sekä järjestelmien - erityisesti LVI- ja jäähdytysjärjestelmien - suunnittelu. Uutena opintokokonaisuutena on talotekniikka. Opetuksessa laajan teoreettisen perustan lisäksi keskeistä on ATK-suunnitteluohjelmien käyttö. Energia- ja prosessitekniikassa on kolme pääainetta: lämpö- ja virtaustekniikka, voimalaitos- ja polttotekniikka sekä talotekniikka. Kaksi ensin mainittua muodostuvat yhteisistä pakollisista opintojaksoista ja yhdestä valinnaisesta painotuksesta. Ympäristö- ja Pääaineen ympäristöbiotekniikka pakollinen sivuaine 15 ov Pakolliset opintojaksot 10 ov Orgaanisen kemian työt Reaktorin suunnittelu ja mallinnus Ympäristöanalytiikka Vesitekniikan fysikaaliset ja kemialliset operaatiot3 Valinnaiset opintojaksot, valitaan vähintään 5 ov Pohjavedet Ympäristögeotekniikka Paikkatietoanalyysi Sovellettu limnologia Päästöjen ympäristövaikutukset 2 LVI- ja jäähdytystekniikka, Pakolliset opintojaksot, 14 ov Valinnaiset opintojaksot Pakolliset yhteiset opintojaksot, 17 ov Prosessilaitteet, Pakolliset opintojaksot, 17 ov Valinnaiset opintojaksot Lämpö- ja virtaustekniikan pääaine, 35 ov Sovellettu virtaustekniikka, Pakolliset opintojaksot, 17 ov Valinnaiset opintojaksot Voimalaitostekniikka, Pakolliset opintojaksot, 18 ov Valinnaiset opintojaksot Polttotekniikka, Pakolliset opintojaksot, 21 ov Valinnaiset opintojaksot Voimalaitos- ja polttotekniikan pääaine, 35 ov Talotekniikka, Pakolliset opintojaksot, 22 ov Valinnaiset opintojaksot Talotekniikan pääaine, 35 ov Energia- ja prosessitekniikka Lämpö- ja virtaustekniikan sekä Voimalaitos- ja polttotekniikan pääaineiden yhteiset pakolliset opintojaksot, 17 ov Teknillinen termodynamiikka 4 1) Virtausoppi Lämmönsiirron perusteet Lämmönsiirron jatkokurssi Lämpötekniikan mittaukset Energiatekniikan perusteet 2 1) voidaan korvata kursseilla Fysikaalinen kemia I ja Fysikaalinen kemia II. Mikäli näitä opintojaksoja sisältyy koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin, on tilalle valittava pääaineen valinnaisia opintojaksoja niin, että opintoviikkomäärä tulee täyteen.

7 Ympäristö- ja 216 Lämpö- ja virtaustekniikan pääaine Vastuuhenkilöt: professori Antero Aittomäki (LVI- ja jäähdytystekniikka, prosessilaitteet) Huone: K1423, professori Timo Kalema (LVI- ja jäähdytystekniikka, prosessilaitteet) Huone: K1426, professori Reijo Karvinen (Prosessilaitteet, sovellettu virtaustekniikka) Huone: K1429, dosentti Hannu Ahlsted t(prosessilaitteet, sovellettu virtaustekniikka) Huone: K1430, Lämpö- ja virtaustekniikan pääaineen tavoitteena on perehdyttää energian tuotannossa sekä käytössä tärkeiden laitteiden ja järjestelmien perusteisiin ja suunnitteluun. Pääaineen painotus voidaan valita kolmesta eri vaihtoehdosta: LVI- ja jäähdytystekniikka prosessilaitteet sovellettu virtaustekniikka Lämpö- ja virtaustekniikka, pääaine, vähintään 35 ov LVI- ja jäähdytystekniikka LVI-tekniikan opetuksen painopisteenä on rakennusten ja yhdyskuntien energiankulutuksen analysointi eri tasoisilla malleilla ja rakennusten sisäilmaston mitoitusmenetelmät. Rakennuksen sisäilmastolla tarkoitetaan ilman puhtautta sekä lämpötila- ja kosteus-olosuhteita. LVI-teknisen mitoituksen tavoite on toimivan, taloudellisen järjestelmän suunnittelu. Opetuksessa keskitytään mm. rakennusten energiajärjestelmien, lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteiden ja ulkovaipan lämmöneristyksen mitoitukseen. LVI-tekniikan mitoitusmenetelmät ja analysointityökalut ovat lämmönsiirron ja virtausopin sovellutuksia. Jäähdytystekniikka (ns. kylmätekniikka) on tilojen, tuotteiden, laitteiden ja prosessien jäähdyttämistä koneellisesti. Jäähdytystekniikan opintojaksoissa perehdytään jäähdytysprosessien toimintaperiaatteisiin, laitteistojen mitoitukseen ja tärkeimpiin käyttösovellutuksiin. Yksi tärkeä ja lisääntyvä käyttöalue ovat lämpöpumppujärjestelmät, joiden erikoispiirteisiin myös paneudutaan. Opetus painottuu mitoitus- ja suunnitteluharjoituksiin. Pakolliset opintojaksot, 14 ov LVI- tekniikka Jäähdytystekniikka Jäähdytystekniikka Prosessien simulointi Prosessien optimointi 3 Valinnaiset opintojaksot: Laitoksen kaikki muut opintojaksot ja Aerosolifysiikka Automaation laitetekniikka Automaatio- ja säätötekniikka Fortran-kieli 1 Sivuaineiksi sopivat mm. konstruktiotekniikka, kunnossapitotekniikka, teknillinen matematiikka, ohjelmistotekniikka, prosessiautomaatio ja turvallisuustekniikka. Prosessilaitteet Tavoitteena on opettaa tärkeimpien energian tuotannossa ja käytössä esiintyvien perusprosessien teoria ja mitoitus sekä järjestelmien toiminta yhdessä usean laitteen kokonaisuudessa. Perusilmiöitä ja -prosesseja käsitellään mm. termodynamiikassa, lämmönsiirrossa ja virtausopissa. Kokonaisuuksien toimintaa tarkastellaan mm. prosessien optimoinnissa ja simuloinnissa sekä prosessilaitteiden suunnittelussa. Teorian lisäksi perehdytään mitoitukseen, simulointiin ja optimointiin käytettäviin tietokoneohjelmistoihin. Esimerkkejä prosesseista ja laitteista ovat lämmönsiirtimet, höyrystimet ja lauhduttimet, kolonnit, sekoittimet, suodattimet, erottimet, kuivauslaitteet, pumput ja puhalti-

8 met, putki- ja kanavaverkostot, elektroniikan jäähdytys sekä jäähdytyskoneistot ja lämpöpumput. Pakolliset opintojaksot, 17 ov Kitkallinen virtaus Virtauskoneet Prosessilaitteet Prosessien simulointi Prosessien optimointi Teollisuusprosessien mittausjärjestelmät 3 Valinnaiset opintojaksot: Laitoksen kaikki muut opintojaksot ja Prosessiautomaation sovellukset Teollisuusprosessien mallintaminen ja säätörakenteet Fortran-kieli 1 Sivuaineiksi sopivat mm. teknillinen fysiikka, konstruktiotekniikka, teknillinen matematiikka, mittaus- ja informaatiotekniikka, ohjelmistotekniikka, prosessiautomaatio, paperinvalmistuksen automaatio, paperinjalostustekniikka ja teknillinen mekaniikka. Sovellettu virtaustekniikka Sovelletun virtaustekniikan painotus on tarkoitettu syvällisestä teoriasta ja tutkimuksesta kiinnostuneille. Painotus antaa valmiudet vaativien lämmönsiirto- ja virtausongelmien tutkimiseen mm. nykyaikaisia numeerisia menetelmiä käyttäen. Pakolliset opintojaksot, 17 ov Virtauksen turbulenssi-ilmiöt Kitkallinen virtaus Virtausten numeerinen laskenta Virtauskoneet Konvektiivinen lämmönsiirto 3 Valinnaiset opintojaksot: Laitoksen kaikki muut opintojaksot ja Lämpöjännitykset ja viruminen Yleinen elementtimenetelmä Numeerinen analyysi Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriset menetelmät Vektorianalyysin jatkokurssi Differentiaaliyhtälöt Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi Mallinnus ja simulointi Fortran-kieli 1 Sivuaineiksi sopivat mm. teknillisen laskennan menetelmät, teknillinen fysiikka, teknillinen matematiikka, mittaus- ja informaatiotekniikka, ohjelmistotekniikka, prosessiautomaatio, systeemiteoria ja teknillinen mekaniikka. Voimalaitos- ja polttotekniikan, pääaine Vastuuhenkilöt: professori Risto Raiko (voimalaitostekniikka) Huone: K1431, risto.raiko@tut.fi professori Antti Oksanen (polttotekniikka) Huone: K1428, antti.oksanen@tut.fi Voimalaitos- ja polttotekniikan pääaine voidaan painottaa kahteen eri alueeseen: polttotekniikka voimalaitostekniikka Voimalaitos- ja polttotekniikan opetus koostuu alan yleisistä teoreettisista perusteista ja sovelluksista sisältäen mm. seuraavia erikoistumisalueita: - energiatalous - energiatekniikan informaatiojärjestelmät - höyryvoimalaitokset, kaasuturbiinit, polttomoottorit - yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) sekä kaukolämmitys - ydinvoimalaitokset, reaktoritekniikka, turvajärjestelmät - uudet voimalaitos- ja polttotekniikat kuten kaasutus, leijutekniikka ja paineistettu poltto Ympäristö- ja

9 Ympäristö- ja uusiutuvat energialähteet - ilmansuojelutekniikka, päästöt, ilmastonmuutos - höyrykattilat, polttimet sekä eri polttoaineet ja -tavat - palamisen aineen- ja lämmönsiirto - palamisen perusilmiöt, hallitsevat teoriat ja termodynamiikka, reaktiokinetiikka - polttoprosessit ja palamisen päästöt - polttoprosessien ja reaktiivisten virtausten numeerinen mallinnus ja simulointi, polton aerodynamiikka - palamisen ja turbulenssin vuorovaikutus Pääaine antaa pätevyyden energia-alan tutkimus-, tuotekehitys-, konsultointi-, käyttö- ja myyntitehtäviin mm. energiayhtiöissä, kattila- ja poltinteollisuudessa, suunnittelutoimistoissa sekä energia- ja tutkimuslaitoksissa. Sopivalla sivuaineen valinnalla, kuten teollisuustalous, tutkinto antaa erinomaiset valmiudet energia-alan johtotehtäviin. Vaadittavat sivuaineet saa kukin itse valita vapaasti, mutta suositeltavia sivuaineita ovat seuraavat: konstruktiotekniikka, kunnossapitotekniikka, paperinjalostustekniikka, sähköenergiatekniikka, prosessiautomaatio, teknillinen mekaniikka, teollisuustalous, turvallisuustekniikka, kemia sekä teknillisen laskennan menetelmät. Voimalaitos- ja polttotekniikka, pääaine, vähintään 35 ov Voimalaitostekniikka Pakolliset opintojaksot, 18 ov Voimalaitostekniikka Polttotekniikka Prosessien simulointi Ammattiaineseminaari 2 1) Ammattiaineseminaari 4 1) Energiatalous Höyrytekniikka Energiatalouden case-harjoitukset 1 1) vaihtoehtoisia Polttotekniikka Pakolliset opintojaksot, 21 ov Höyrytekniikka Kitkallinen virtaus Polttotekniikka Tulipesämallinnus Reaktiiviset virtaukset Ammattiaineseminaari 2 ( Ammattiaineseminaari 4 (1 1) vaihtoehtoisia Voimalaitos- ja polttotekniikan pääaineen valinnaiset opintojaksot Edellisten ryhmien opintojaksoja voi ottaa myös toisen jatkeeksi valittaessa valinnaisia opintojaksoja tai niitä voi valita alla olevista opintojaksoista, jotka on ryhmitelty eri painotuksin helpottamaan valintaa. Ryhmittelyä voi itse vapaasti myös muuttaa tai laajentaa, jos katsoo sen opintojensa kannalta järkeväksi. Valinnoista voi keskustella myös opetuksen vastuuhenkilöiden kanssa. Vaihtoehtoisia jaksoja voi valita myös laitoksen muista opintojaksoista. Voimalaitostekniikka Prosessin optimointi Tilastomatematiikka Operaatiotutkimus Automaation laitetekniikka Energian varastointi ja uudet energialähteet Luetettavuus- ja riskianalyysi Polttokennot ja vetyteknologia Aurinkosähkö ja tuulivoima 3 Polttotekniikka Palamisen erityiskysymyksiä Fysikaalinen kemia Fysikaalinen kemia Tilastomatematiikka Tilastolliset monimuuttujamenetelmät 3

10 76450 Mallinnus ja simulointi Tuotekehitysoppi Kevyet konerakenteet Koneenosaopin perusteet 3 Kunnossapitotekniikka Tuotantolaitoksen kunnossapito Kunnonvalvontamenetelmät Käyttövarmuuden suunnittelu Kunnossapidon erityistyö Johdatus kansantaloustieteeseen Yrityksen talous Turvallisuustekniikan perusteet Yrityksen turvallisuusjohtaminen Riskienhallinta Luotettavuus- ja riskianalyysi Orgaaninen kemia Fysikaalinen kemia Fysikaalinen kemia Pinta- ja katalyyttikemia Pinta- ja katalyyttikemia Termofysiikka Aerosolifysiikka Lämpötekniikan matemaattiset apuneuvot Matriisilaskenta Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriset menetelmät Differentiaaliyhtälöt 3 Talotekniikka, pääaine 219 Vastuuhenkilöt: professori Antero Aittomäki Huone: K1423, antero.aittomaki@tut.fi professori Timo Kalema Huone: K1426, timo.kalema@tut.fi Talotekniikka on rakennusten teknisten palveluiden ja järjestelmien suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa. Talotekniikan osuus rakennuskustannuksista on lisääntynyt nopeasti ja se voi olla 40 %. Talotekniikka on perinteisten lämmityksen, ilmastoinnin, vesihuollon ja valaistuksen lisäksi automaatiota, valvontajärjestelmiä, sähköjärjestelmiä, jäähdytyslaitteita. Talotekniikan tarkoituksena on luoda fyysisiä edellytyksiä hyvinvoinnille. Alan ammattilaisista on kova pula. Talotekniikan pääaineen pakollisissa opintojaksoissa opitaan perustiedot talotekniikan osa-alueista. Valinnaisissa opintojaksoissa voidaan syventyä erikoissovellutuksiin, kuitenkin laaja näkemys tavoitteena. Pääaineen tavoitteena on perehdyttää rakennuksen taloteknisiin järjestelmiin yleisesti ja opettaa niiden energiateknistä suunnittelua. Lisäksi opitaan hyvän sisäilmaston kriteereitä sekä ilmastoinnin ja jäähdytyksen mitoitusta. Talotekniikan pääaine, vähintään 32 ov Pakolliset opintojaksot, 22 ov Lämmönsiirron perusteet LVI- tekniikka Jäähdytystekniikka Termodynamiikan perusteet Talonrakennuksen rakennesuunnittelun perusteet Rakentamistalouden perusteet Automaatio- ja säätötekniikka 4 Mikäli näitä opintojaksoja sisältyy koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin on tilalle valittava pääaineen valinnaisia opintojaksoja niin, että opintoviikkomäärä tulee täyteen. Valinnaiset opintojaksot: Prosessien optimointi Jäähdytystekniikka Prosessien simulointi Rakennuksen paloturvallisuuden perusteet Eristysrakenteet Kiinteistön hoito ja hallinta Talotekniset järjestelmät I Talotekniset järjestelmät II 3 Ympäristö- ja

11 Ympäristö- ja Valaistustekniikan perusteet 3 Sivuaineiksi sopivat mm. automaatio- ja informaatioverkot, mittaus- ja informaatiotekniikka, kunnossapitotekniikka, ohjelmistotekniikka ja turvallisuustekniikka. Sivuaineet Laitoksella on kolme sivuainetta. Energia- ja prosessitekniikan sivuaine tarjoaa yleiset alan perustiedot. Voimalaitos- ja polttotekniikan sivuaine painottuu ko. alan perusteisiin ja sovellutuksiin. Talotekniikan sivuaine on tarkoitettu esim. rakennustekniikan opiskelijoille. Mikäli jokin sivuaineen opintojakso sisältyy koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin, sen tilalle on valittava muita laitoksen opintojaksoja niin, että sivuaineen opintoviikkomäärä tulee täyteen. Energia- ja prosessitekniikka, sivuaine, 14 ov Vastuuhenkilö: Professori Risto Raiko Huone: K1431, risto.raiko@tut.fi Teknillinen termodynamiikka 4 1) Virtausoppi Lämmönsiirron perusteet Lämpötekniikan mittaukset Energiatekniikan perusteet 2 1) voidaan korvata kursseilla Fysikaalinen kemia I ja Fysikaalinen kemia II. Talotekniikka, sivuaine, 18 ov Vastuuhenkilöt: professori Antero Aittomäki Huone: K1423, antero.aittomaki@tut.fi professori Timo Kalema Huone: K1426, timo.kalema@tut.fi Lämmönsiirron perusteet Termodynamiikan perusteet Talonrakennuksen rakennesuunnittelun perusteet Rakentamistalouden perusteet Talotekniset järjestelmät I Automaatio- ja säätötekniikka 4 Voimalaitos- ja polttotekniikka, sivuaine, 18 ov Vastuuhenkilö: professori Antti Oksanen Huone: K1428, antti.oksanen professori Risto Raiko Huone: K1431, risto.raiko@tut.fi Höyrytekniikka Teknillinen termodynamiikka 4 1) Lämmönsiirron perusteet Energiatekniikan perusteet Polttotekniikka Ilmansuojelu 2 1) voidaan korvata kursseilla Fysikaalinen kemia I ja Fysikaalinen kemia II. Teknillisen laskennan sivuaine Kuvaus löytyy Konetekniikan koulutusohjelmasta sivulta Kemia Laitoksen johtaja, professori Helge Lemmetyinen, Huone: FC224 helge.lemmetyinen@tut.fi Kemian pääaineen tavoitteena on luoda vahva kemian asiantuntemus toimia itsenäisesti ja yhteistyössä muiden alojen asiantuntijoiden kanssa erilaisissa hallinnon, tutkimuksen ja teollisuuden insinööritehtävissä. Koska ammattikäytäntöön liittyy olennaisesti elollinen luonto, painottaa koulutus orgaanisten ja bioorgaanisten materiaalien tuntemista, teollisten prosessien kemiallisen taustan ja niiden ympäristövaikutuksien ymmärtämistä sekä monipuolisten analyysimenetelmien opiskelua.

12 Kemian sivuaine, vähintään 15 ov Pakolliset opintojaksot, 5 ov Fysikaalinen kemia Orgaanisen kemian työt 1 3 Valinnaiset opintojaksot, vähintään 10 ov Polymeerikemian työt Ympäristökemia Orgaanisen kemian työt Fysikaalisen kemian työt Polymeerikemia Analyyttiset mittausmenetelmät Spektroskopia 4 Kemian pääaine, vähintään 35 ov Ympäristökemia Orgaanisen kemian työt Fysikaalisen kemian työt Fysikaalinen kemia Polymeerikemia Pinta- ja katalyyttikemia Pinta- ja katalyyttikemia Orgaanisen kemian työt Polymeerikemian työt IR-spektroskopia Kromatografia (GC-MS, HPLC) Differentiaalinen pyyhkäisykalorimetria (DSC) NMR-spektroskopia 1 Valinnaiset opintojaksot: (vähintään 7 ov) Metallien kemia 2 ( Analyyttiset mittausmenetelmät 3 ( Spektroskopia 4 ( Valokemia 3 ( Synteesiteknologia Kemian seminaari 3 ( Bio-orgaaninen kemia Teollinen orgaaninen kemia Kemian erikoistyö 2 ( Biokemia 2 (1 1) Vaihtoehtoisia Paperinjalostustekniikka Laitoksen johtaja, professori Antti Savolainen, Huone: FC217, antti.savolainen@tut.fi Paperinjalostustekniikan pääaine antaa perustiedot paperinvalmistuksesta sekä valmiudet paperinjalostus- ja pakkausteollisuuden käyttö-, suunnittelu- ja tuotekehitystehtäviin. Perinteisen tuotevalmistusnäkökulman laajentaminen ympäristöä säästävään taloudelliseen materiaali- ja prosessihallintaan on paperinjalostustekniikan lähtökohtana. Työnantajina ovat paperi- ja paperikoneteollisuus, paperinjalostus- ja pakkausteollisuus sekä alan insinööritoimistot ja tutkimuslaitokset. Suositeltavia sivuaineita ovat teknillinen mekaniikka, koneensuunnittelu, lämpö- ja virtaustekniikka, voimalaitos- ja polttotekniikka, muovitekniikka, säätötekniikka, mittaustekniikka, tuotantotalous, vesi- ja jätehuoltotekniikka, kemia, ympäristöbiotekniikka, turvallisuustekniikka ja paperikoneautomaatio. Paperinjalostustekniikan sivuaine, 16 ov Massanvalmistustekniikka Paperitekniikka Päällystystekniikka Paperinvalmistuksen kemia ja paperifysiikka 4 Paperinjalostustekniikan pääaine, 35 ov Paperinjalostustekniikka Paperinjalostustekniikka Paperinjalostustekniikan laboratoriotyöt Massanvalmistustekniikka Paperitekniikka Päällystystekniikka Paperinvalmistuksen kemia ja paperifysiikka Painatustekniikka 2 Ympäristö- ja

13 Ympäristö- ja Paperitekniikan laboratoriotyöt Paperinjalostustekniikan erikoistyö 3 Paperinjalostustekniikan laitos järjestää kaksi englanninkielistä paperinjalostuksen erikoisopintojaksoa. Opintojaksot ovat osa tohtorinkoulutusohjelmaa International Ph.D. Programme in Pulp and Paper Science and Technology ja soveltuvat jatko-opiskelijoille, joilla on alalle sopiva pohjakoulutus. Maksimiopiskelijamäärä opintojaksolle on 15 (Ph.D. -ohjelmassa olevat ovat etusijalla). Opintojaksot ovat: Surface Behaviour in Paper Converting Rheology in Paper Converting Sähköenergiatekniikka Sähkötekniikka ja terveys-laboratorio Vastuuhenkilö professori Leena Korpinen Huone: SC209.3, leena.korpinen@tut.fi Sähkömagnetiikan laitos Vastuuhenkilö, lehtori Risto Mikkonen Huone: SC312, risto.mikkonen@tut.fi Sähköenergiatekniikan pääaine antaa tietoja sähköenergian tuotannossa, jakelussa ja käytössä tarvittavista sähkövoimajärjestelmistä. Opintojaksot luovat perusvalmiuksia työskentelyyn voima- ja sähköyhtiöiden palveluksessa. Sivuaine, vähintään 12 ov Pakolliset opintojaksot: 8 ov Erikoistyö sähköenergiatekniikan ympäristökysymyksistä Sähköenergiatekniikka Energian varastointi ja uudet energialähteet 3 Valinnaiset opintojaksot, vähintään 4 ov Energiatalous Höyrytekniikka Sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen liittyvät terveyskysymykset Energiatalouden case-harjoitukset Sähköturvallisuusmääräykset Teollisuuden sähköenergiajärjestelmät ja häiriöt Sähköverkkotekniikan perusteet Tehoelektroniikan perusteet Sähkömoottorit Polttokennot ja vetyteknologia Aurinkosähkö ja tuulivoima Sähkömateriaalioppi 3 Sivuaine antaa perustietoja sähköenergiatekniikan keskeisiltä osa-alueilta. Pääaine, vähintään 24 ov Pakolliset opintojaksot, 18 ov Höyrytekniikka Erikoistyö sähköenergiatekniikan ympäristökysymyksistä Sähköenergiatekniikka Energian varastointi ja uudet energialähteet Polttokennot ja vetyteknologia Aurinkosähkö ja tuulivoima 3 Valinnaiset opintojaksot, vähintään 6 ov Voimalaitostekniikka Energiatalous Sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen liittyvät terveyskysymykset Energiatalouden case-harjoitukset Sähköturvallisuusmääräykset Teollisuuden sähköenergiajärjestelmät ja häiriöt Sähköverkon komponentit Sähköverkkotekniikan perusteet Sähkönjakelutekniikka Tehoelektroniikan perusteet 2

14 Sähkömoottorit Sähkömoottorikäytöt Sähkömateriaalioppi Sähkömagneettiset kentät ja aallot I Turvallisuustekniikka Laitoksen johtaja, professori Kaija Leena Saarela huone FB334, kaijaleena.saarela@tut.fi Tuottava, häiriötön ja turvallinen toiminta on jokaisen työyhteisön perusedellytys. Turvallisuustekniikan pääaine antaa valmiudet tunnistaa ja analysoida tuotantoon ja työhön liittyviä ympäristö- ja terveysvaaroja, arvioida tuotteen elinkaaren aikaisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia, estää ja pienentää vahinkoja sekä lisätä tuotannon kokonaisturvallisuutta. Lisäksi pääaine antaa pohjan johtaa yrityksen turvallisuus- ja ympäristötoimintaa sekä riskienhallintaa. Luettelo turvallisuustekniikan opinnoista löytyy tuotantotalouden koulutusohjelman kohdalta Pääaineopintoja tukevat sivuaineet 223 Opiskelijana valitset pääainetta tukevat sivuaineet joko koulutusohjelman kohdalla esitellyistä vaihtoehdoista tai alla luetelluista muualta löytyvistä, jotka on suunniteltu erityisesti ympäristötekniikan pääaineopiskelua varten TTY:n ja Tampereen yliopiston opintojaksoista. Sivuaineen valinnasta, erityisesti mikäli tarkoituksena on valita se tästä suosituksesta poiketen, on opiskelijan sovittava pääainelaitoksen kanssa. Hyvä ammattitutkinto syntyy valitsemalla pääaineen lisäksi 1-3 ammattikuvan kannalta tarkoituksenmukaista opintoja laajentavaa sivuainetta. Teoreettisten perusteiden hallinta luo parhaat mahdollisuudet selviytyä laaja-alaisesti erilaisista tehtävistä. Voit myös valita sivuaineen TTY:n muista koulutusohjelmista. Lisäksi on mahdollisuus sisällyttää tutkintoon opintoja muista korkeakouluista. Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelman opiskelijoille suositellaan opintoja erityisesti ympäristöpolitiikasta ja -oikeudesta (Tampereen yliopiston Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos ja Julkisoikeuden laitos). Lisätietoja soveltuvuuksista ja ammattikuvista saat opintoneuvojalta sekä laitosten opettajilta. Voit sisällyttää saman opintojakson ainoastaan yhteen sivuaineeseen. Mikäli sama opintojakso kuuluu useampaan opintokokonaisuuteen, sivuaineita täydennetään valinnaisilla tai vaihtoehtoisilla opintojaksoilla. Tarvittaessa korvaavat opintojaksot hyväksytään laitoksen vastuuhenkilön kanssa. Muualta kuin Ympäristö- ja energiatekniikan alta löytyvät sivuainekokonaisuudet: Konstruktiotekniikka Konstruktiotekniikan sivuaine löytyy opinto-oppaasta konetekniikan kohdalta. Kunnossapitotekniikka Kunnossapidon sivuaine löytyy opinto-oppaasta konetekniikan kohdalta. Liikenne- ja kuljetustekniikka Liikennetuotannon ja logistiikan sivuaine löytyy opinto-oppaasta kohdasta sivuaineet kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille. Mallintaminen ja simulointi Vastuuhenkilö professori Pentti Lautala, Huone: SD310, pentti.lautala@tut.fi Luonnon omien ja ihmisten luomien järjestelmien ymmärtämiseen ja ohjaamiseen tarvitaan usein dynaamista mallintamista ja simulointia. Mallintamisen ja simuloinnin sivuaine pyrkii antamaan tarvittavat teoreettiset edellytykset ja näkemykset teollisuuden ja tutkimuksen mallintamistehtäviin. Tärkeitä sovellusalueita ovat mm. prosessiteollisuus ja energiantuotanto. Ympäristö- ja

15 Ympäristö- ja 224 Sivuaine vähintään 15 ov Prosessien simulointi Prosessien optimointi Numeerinen analyysi Tilastolliset monimuuttujamenetelmät Identifiointi Säädön suunnittelu Mallinnus ja simulointi Teollisuusprosessien mallintaminen ja säätörakenteet Ohjelmointi II 3 Mittaustekniikka Vastuuhenkilö professori Jouko Halttunen, Huone: SH211, jouko.halttunen@tut.fi Prosessin hallinnassa tarvittavia mittausteknisiä menetelmiä käyttäen saadaan tietoa prosessin kulusta. Mittaustekniikan sivuaineen opinnot painottuvat anturitekniikkaan, pyrkimyksenä antureiden soveltaminen mahdollisimman luotettavan informaation saamiseksi. Mittaustekniikan haastavana osana voidaan nähdä myös ympäristömittaukset, joissa saatetaan käsitellä hyvinkin pieniä pitoisuuksia. Sivuaine vähintään 15 ov Pakolliset opinnot, 10 ov Analyyttiset mittausmenetelmät Anturifysiikka Mittaustekniikka 3 Valinnaiset opinnot, vähintään 5 ov Lämpötekniikan mittaukset Elektronimikroskopia NDT-tekniikan perusteet Tilastolliset monimuuttujamenetelmät Mittausdatan analyysi Sähköiset mittausmenetelmät Bioanturit Teollisuusprosessien mittausjärjestelmät 3 Prosessiautomaatio Prosessiautomaation sivuaine löytyy opinto-oppaasta automaatio- ja säätötekniikan laitoksen kohdalta. Teknillinen mekaniikka Teknillisen mekaniikan sivuaine löytyy opinto-oppaasta konetekniikan kohdalta. Teollisuustalous Tollisuustalouden sivuaine löytyy opinto-oppaasta kohdasta Sivuainekokonaisuudet kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille. Tietotekniikka Tietotekniikan opintoja suositellaan kaikille opiskelijoille. Tutkintoon vaihtoehdoiksi sopivat ohjelmistotuotannon sivuaine, jos halutaan painottua ohjelmistotekniikkaan, tai tietotekniikan sivuaine, jos halutaan alueen yleisnäkemystä ja perustietoja (Tietotekniikka). Jos sovellusalueen opintoja halutaan painottaa teknillisen laskennan suuntaan, suositellaan valittavaksi teknillisen laskennan menetelmien sivuaine (Ei koulutusohjelmaa). Tietotekniikan ja ohjelmistotekniikan sivuaineet löytyvät opintooppaasta tietotekniikan kohdalta, teknillisen laskennan sivuaine kohdasta Sivuainekokonaisuudet kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille. Voimalaitosten ympäristö- ja turvallisuuskysymykset Vastuuhenkilöt professori Risto Raiko Huone: K1431, risto.raiko@tut.fi professori Leena Korpinen Huone: SC203.9, leena.korpinen@tut.fi

16 Energian tuotannon suunnittelussa ja käytössä on yhä tärkeämmäksi tekijäksi muodostunut ympäristökuormitusten minimointi sekä turvallisuusasioiden entistä parempi huomioiminen. Tämä sivuaine antaa perustiedot energiantuotantoon liittyvistä ympäristövaikutuksista sekä turvallisuuskysymyksistä ja niiden analysoinnista. Lisäksi sivuaine tarjoaa tietoa sähkön tuotantoon liittyvistä ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Sivuaine, vähintään 14 ov Energiatekniikan perusteet 2 1) Ilmansuojelu 2 1) Luotettavuus- ja riskianalyysi Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ympäristökysymykset 2 1) Sähkön tuotanto ja sen ympäristövaikutukset 3 1) Erikoistyö sähköenergiatekniikan ympäristökysymyksistä 2 1) Mikäli nämä kurssit sisältyvät jo koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin, korvataan ne muilla suositeltavilla kursseilla. Sivuainetta suositellaan täydennettäväksi seuraavilla kursseilla: Höyrytekniikka Riskienhallinta Koneiden ja laitteiden turvallisuus Prosessiautomaation turvallisuus Sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen liittyvät terveyskysymykset 3 Yhdyskuntatekniikka Vastuuhenkilö professori Tuula Tuhkanen Huone: FC324, tuula.tuhkanen@tut.fi Yhdyskuntatekniikan perusopintoja suositellaan perustiedoksi teknisen yhdyskuntainfrastruktuurin ja ympäristöhallinnon aloille aikoville tai ympäristöbiotekniikassa saastuneiden maa-alueiden kysymyksiin erikoistuville. 225 Sivuaine, vähintään 15 ov Yhdyskuntasuunnittelun perusteet R Ympäristögeologia Maa- ja kallioperän rakennusgeologia Pohjatutkimukset Ympäristögeotekniikka Insinöörigeologian perusteet Yhdyskuntatekniikan talous Kaukokartoitus ja ympäristötietojärjestelmät Hydrologia 2 Ympäristötekniikan materiaalit Vastuuhenkilö professori Tuomo Tiainen huone K3428, tuomo.tiainen@tut.fi Energiatuotannon ja teollisuusprosessien kehittäminen ympäristön kannalta suotuisiksi riippuu ratkaisevasti materiaalien kyvystä kestää muuttavissakin olosuhteissa. Sivuaineen tavoitteena on perehdyttää opiskelija eri materiaaliryhmien perusominaisuuksiin, niiden karakterisointiin ja hallintaan sekä materiaalien käyttäytymiseen ympäristötekniikan sovellusalueilla. Sivuaine, vähintään 15 ov. Pakolliset opinnot, 9 ov Materiaalien kierrätys Korroosio ja kuluminen Materiaalit ja materiaalien valinta 3 Valinnaiset opinnot, vähintään 6 ov Keraamit Metallit Metallien faasimuutokset ja lämpökäsittelyt Moderni terästeknologia Muovimateriaalit ja niiden tekniset sovellukset Puun materiaalioppi Kevyet ja erikoismetallimateriaalit 2 Huomaa kursseja valittaessa kurssien esitietovaatimukset. Ympäristö- ja