12. TEKNIS-LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "12. TEKNIS-LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSOHJELMA"

Transkriptio

1 12. TEKNIS-LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja professori Rolf Hernberg huone: SK108, puhelin: Matemaattisten aineiden DI-opettajankoulutuksen johtaja professori Seppo Pohjolainen, huone: TD428, puhelin: Osastosihteeri Riitta Myyryläinen Huone: SC202 Puhelin: Opintoneuvoja Huone: SG205, puhelin: Tavoitteet 137 Teknis-luonnontieteellinen koulutusohjelma antaa opiskelijoilleen syvälliset tiedot fysiikassa, kemiassa ja matematiikassa, minkä pohjalta he voivat valmistuttuaan suuntautua tekniikan eri alueiden tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin. Kehittyvät teollisuuden alat edellyttävät nykyisin yhä syvällisempää perusluonnontieteiden hallintaa. Koulutusohjelma korostaa vahvaa luonnontieteellistä perustaa tekniikan eri alojen sovelluksissa tai opetustehtävissä. Tutkinto luo edellytykset jatko-opinnoille. Alan tekniikan tohtorin tutkinto antaa laajat mahdollisuudet suuntautua tutkijaksi yliopistoihin, tutkimuslaitoksiin tai teollisuuteen, niin kotimaassa kuin ulkomaillakin Tutkinnon rakenne Teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman tutkinnon rakenne noudattaa DI-tutkinnon yleistä rakennetta. Matemaattisten aineiden DI-opettajankoulutuksen opintosuunnan opinnot johtavat sekä DI-tutkintoon että opettajan pätevyyteen. Tästä johtuen tämän opintosuunnan rakenteessa on joitakin eroja tavanomaiseen DI-tutkintoon verrattuna. Diplomi-insinöörin tutkinto koostuu perusopinnoista ja koulutusohjelman yhteisistä opinnoista, jotka pääsääntöisesti suoritetaan kahtena ensimmäisenä opiskeluvuotena, kolmantena ja neljäntenä vuotena suoritettavista pää- ja sivuaineopinnoista sekä opinnot päättävästä diplomityöstä. Perusopintoihin kuuluvat kaikille DI-koulutusohjelmille yhteiset sekä koulutusohjelman määräämät perusopinnot. Aineopintoihin kuuluvat koulutusohjelman yhteiset opinnot, pääaineopinnot, sivuaineopinnot ja vapaasti valittavat opinnot. Pääaine on se opintokokonaisuus, josta tehdään diplomityö. Rakennetta kuvaa ohessa oleva kaavio. Sähkötekniikka

2 138

3 139 Koulutusohjelman sisällä on valittavana eri pääaineita seuraavasti: Teknis-luonnontieteellinen DI-koulutus: Kemia Sähköfysiikka Teknillinen fysiikka Teknillinen matematiikka Matemaattisten aineiden DI -opettajankoulutus: Fysiikka Kemia Matematiikka Perusopinnot Kaikille yhteiset ja koulutusohjelman määräämät perusopinnot. Perusopinnoista 33 ov ovat kaikille TTY:n insinööriosastojen opiskelijoille samat. Teknis-luonnontieteellisessä koulutusohjelmassa suoritetaan seuraavat laajan kemian, laajan fysiikan ja laajan matematiikan opintojaksot: Kemia Laaja kemia Laaja kemia 2 3 Fysiikka Laaja fysiikka I mekaniikka Laaja fysiikka II Aaltoliikeoppi ja sähkömagnetismi Fysiikan työt I 2 Matematiikka Laaja matematiikka Laaja matematiikka 2 5 Lisäksi suoritetaan seuraavista matematiikan opintojaksoista vähintään kaksi: Vektorianalyysi 3 TF,K( Fourier n menetelmät 3 TF Tilastomatematiikka 3 K( Algoritmimatematiikka Operaatiotutkimus Laaja vektorianalyysi 4 TF( Laaja tilastomatematiikka 4 (2 opintojaksot ovat vaihtoehtoiset 2) opintojaksot ovat vaihtoehtoiset TF : opintojaksoa suositellaan erityisesti teknillisen fysiikan pääaineopiskelijoille. K : opintojaksoa suositellaan erityisesti kemian pääaineopiskelijoille. Opintojaksoista ja sekä ja suositellaan laajoja opintojaksoja ja Matemaattisten aineiden DI-opettajankoulutuksessa matematiikkaa pääaineena opiskelevien on suoritettava toinen opintojaksoista ja Aineopinnot, 115 ov Koulutusohjelman aineopinnot sisältävät vaihtoehtoisia kokonaisuuksia koulutusohjelman yhteisten opintojen lisäksi. Omasta aineopintokokonaisuudesta kannattaa keskustella vastaavan opettajan kanssa. Luettelo vastaavista opettajista on koulutusohjelman osion lopussa. Aineopintokokonaisuuden hyväksyntää varten ei tarvita puoltoa, mikäli se on laadittu opinto-oppaassa esitettyjen vaihtoehtojen mukaisesti. Aineopinnot voidaan rakentaa myös opinto-oppaasta poikkeavalla tavalla edellyttäen, että noudatetaan eri kokonaisuuksille määrättyjä vähimmäislaajuuksia ja että muodostettu kokonaisuus on järkevä. Poikkeava aineyhdistelmä hyväksytään erikseen osastossa vastaavan opettajan puollettua ko. aineyhdistelmää.

4 Koulutusohjelman yhteiset aineopinnot, vähintään 22 ov Yhteisten opintojen tarkoituksena on antaa perusopintoja syvällisemmät tiedot tekniikan perustana olevien luonnontieteiden, tietotekniikan ja sähkötekniikan alalta. Koulutusohjelman yhteiset opinnot ajoittuvat pääasiassa toiselle lukuvuodelle Orgaaninen kemia Atomifysiikka Matriisilaskenta Sähkömagneettiset kentät ja aallot Ohjelmointi 1 3 Valinnaiset: Lisäksi suoritetaan seuraavista opintojaksoista vähintään kaksi: Differentiaaliyhtälöt 3 (1, Kompleksimuuttujan funktiot 3 (1, Numeerinen analyysi Sähkömagneettiset kentät ja aallot 2 3 opintojakso on pakollinen teknillisen matematiikan pääaineopiskelijoille ja DI-opettajankoulutuksessa matematiikan pääaineopiskelijoille. 2) opintojaksoa suositellaan erityisesti kemian pääaineopiskelijoille ja DI-opettajankoulutuksessa kemian pääaineopiskelijoille Teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman pääaineiden esitietoina vaaditaan koulutusohjelman yhteiset aineopinnot tai vastaavat muualla suoritetut opinnot. Viimeksi mainitussa tapauksessa vastaavuuden ratkaisee osastonjohtaja vastaavan opettajan puollon perusteella Teknis-luonnontieteellinen DI-koulutus Pääaineen lisäksi on suoritettava vähintään yksi sivuaine. Pääja sivuaineopintojen yhteenlaskettu vähimmäismäärä on 60 ov. Pää- ja sivuaineiden vähimmäislaajuudet vaihtelevat ja mainitaan kunkin aineen yhteydessä. Koska diplomityön aihe valitaan usein vasta opintojen loppuvaiheessa, voivat sivuaineet vastata laajuudeltaan täysin pääainetta. Tällöin sivuaineen on myös vastattava ko. aineen pääainetta rakenteeltaan. Pääaineopinnot Kemian pääaine, vähintään 46 ov Vastaava opettaja, laitoksen johtaja professori Helge Lemmetyinen, helge.lemmetyinen@tut.fi Kemia on perusluonnontiede, jonka opetuksen ja tutkimuksen tavoitteena on aineen rakenteen ja ominaisuuksien syvällinen tunteminen ja ymmärtäminen sekä tiedon soveltaminen moderniin kemian teknologiaan. Kemian opintojen rakenne ja sisältö vastaa kemian opintoja muissa maamme yliopistoissa, mutta tarjoaa tämän lisäksi syventymis- ja erikoistumisvaihtoehtoja voimakkaasti kehittyvien kemian teknologian aloille. Tällaisia ovat mm. nanokemia ja -teknologia, katalyysi, supramolekulaariset rakenteet, asymmetrinen syntetiikka ja huippunopea spektroskopia. Tutkijakoulutus korostuu jo varhaisessa vaiheessa teknisluonnontieteellisen koulutusohjelman kemian opinnoissa. Pakolliset pääaineopinnot, 40 ov Laboratoriotyöturvallisuus ja -työtavat Epäorgaanisen kemian työt Orgaanisen kemian työt Fysikaalisen kemian työt Fysikaalinen kemia Fysikaalinen kemia Polymeerikemia Pinta- ja katalyyttikemia Spektroskopia Valokemia Laaja kemia Orgaanisen kemian työt 1 3

5 IR-spektroskopia Kromatografia (GC-MS, HPLC) Differentiaalinen pyyhkäisykalorimetria (DSC) NMR-spektroskopia Kemian seminaari 3 Alla olevista opintojaksoista valitaan siten, että pääaineen 46 ov täyttyy: Metallien kemia Ympäristökemia Analyyttiset mittausmenetelmät Pinta- ja katalyyttikemia Synteesiteknologia Polymeerikemian työt Bio-orgaaninen kemia Teollinen orgaaninen kemia Kemian erikoistyö Sähköfysiikan pääaine, vähintään 25 ov Sähköfysiikan pääaineessa opetetaan sähkötekniikan, elektroniikan ja langattoman tietoliikennetekniikan fysiikkaa sekä mallintamiseen ja analyysiin tarvittavaa matemaattista fysiikkaa. Pääaineen tarkoituksena on kouluttaa diplomi-insinöörejä, jotka hallitsevat sähkömagneettiset perusilmiöt ja jotka pystyvät soveltamaan näitä tietoja ja taitoja uusien laitteiden ja järjestelmien tuotekehitys- ja tutkimustehtävissä. Luettelo vaadittavista opinnoista löytyy sähkötekniikan koulutusohjelman osiosta, kohdasta sähköfysiikan pääaine Teknillisen fysiikan pääaine, vähintään 42 ov Vastaava opettaja, laitoksen johtaja professori Rolf Hernberg rolf.hernberg@tut.fi Teknillisen fysiikan pääaineopinnot antavat syvälliset tiedot klassisesta ja modernista fysiikasta. Lisäksi opintoihin kuuluu teknillisen fysiikan ajankohtaisiin tutkimusaiheisiin liittyviä opintojaksoja sekä kokeellisia harjoitustöitä. Noin puolet pääaineesta on kaikille yhteisiä opintojaksoja. Nämä opintojaksot suositellaan opiskeltaviksi toisen lukuvuoden kevätlukukaudella ja kolmannen lukuvuoden syyslukukaudella. Pääaineen syventävissä opinnoissa suuntaudutaan yhteen fysiikan laitoksen viidestä tutkimusalasta. Syventävät opinnot suositellaan aloitettaviksi kolmantena lukuvuonna. Teknillisen fysiikan pääaineopiskelijoille suositellaan elektroniikan perusteiden sivuainetta. Teknillisen fysiikan pääaineen yhteiset opintojaksot, ov: Kiinteän olomuodon fysiikka A Kiinteän olomuodon fysiikka B Johdatus ydinfysiikkaan Fysiikan työt II Kvanttimekaniikka I Statistinen fysiikka Termofysiikka Fysiikan seminaari Optiikka 3 Teknillisen fysiikan syventävien opintojen vaihtoehdot: Aerosolifysiikka Vastaavat opettajat: professori Jorma Keskinen dosentti Jyrki Mäkelä Aerosolifysiikka käsittelee ilman ja kaasujen hiukkasmaisten epäpuhtauksien käyttäytymistä. Tärkeä sovellusalue on liikenteen, teollisuuden ja energiantuotannon ympäristönsuojeluun liittyvä analytiikka. Tähän sovellusalueeseen liittyy myös hiukkasmaisten epäpuhtauspäästöjen suodatustekniikka. Opintoja voi suunnata myös materiaalitekniikkaan, jossa ajankohtainen tutkimusalue on nanohiukkasmenetelmien käyttö uudentyyppisten materiaalien ja pinnoitteiden tuottamiseen. Aerosolifysiikan opintojen tarkoituksena on antaa fysiikan ja insinööritieteiden tietoja, jotka mahdollistavat työskentelyn tutkimuslaitosten ja teollisuuden tutkimustehtävissä.

6 142 Vastaavat opettajat professori Rolf Hernberg professori Martti Kauranen Optiikan tutkimus ja optiikkaa soveltava uusi teollisuus kasvavat erittäin voimakkaasti Suomessa ja muualla maailmassa. Optiikan opinnoissa pyritään vastaamaan tämän kasvun asettamaan haasteeseen. Optiikkaan suuntautuvat pääaineopiskelijat ovat läheisessä yhteydessä optiikan laboratorion monipuoliseen tutkimustoimintaan. Ajankohtaisia uusia tutkimusaloja ovat mm. uudet epälineaariset optiset materiaalit ja epälineaariseen optiikkaan perustuvat mittausmenetelmät sekä diodilasereiden sovellukset. Opinnot antavat hyvät edellytykset toimia tutkijana tai tuotekehittelyssä yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja teollisuudessa Fysiikan työt III Aerosolifysiikka Fysiikan erikoistyö Fysiikan diplomityöseminaari Aerosolien mittaustekniikat 3 Lisäksi valitaan seuraavista opintojaksoista siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 42 ov: Virtausoppi Ilmansuojelu Materiaalitieteen fysikaaliset tutkimusmenetelmät Läpivalaisuelektronimikroskopia Fysikaalinen kemia Analyyttiset mittausmenetelmät Pintatieteen tutkimusmenetelmät Pintatieteen perusteet Optisen spektroskopian perusteet Optisen spektroskopian menetelmät Mittaustekniikka Laskennallinen fysiikka Vastaavat opettajat dosentti Matti Lindroos dosentti Jouko Nieminen Laskennallinen fysiikka tarjoaa mahdollisuuden syventyä fysiikan teoreettisiin ja laskennallisiin mallinnusmenetelmiin. Laskennallinen fysiikka on fysiikan laitoksella perinteisesti painottunut pinta- ja puolijohdefysiikkaan, jolloin sovelluskohteina ovat olleet mm. pintojen ja nanorakenteiden geometrian mallinnus, pintareaktioiden molekyylidynaamiset simuloinnit sekä korkean lämpötilan suprajohteiden elektronirakenteen laskenta. Laskennallisen fysiikan opintoja on mahdollista suunnata myös muuhun laitoksella tehtävään tutkimukseen valitsemalla opintojaksoja eri syventymiskokonaisuuksista Fysiikan työt III Fysiikan erikoistyö Fysiikan diplomityöseminaari 1 Lisäksi valitaan seuraavista opintojaksoista siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 42 ov: Klassinen mekaniikka Fysiikan matemaattiset apuneuvot Kvanttimekaniikka II Laskennallinen fysiikka Laskennallinen fysiikka Molekyylien ja nanorakenteiden kvanttiteoria Epälineaarisen optiikan perusteet Kvanttielektroniikka 3 Laskennalliseen fysiikkaan syventyville suositellaan matematiikan opintoja vähintään sivuaineen laajuudessa Optiikka

7 Fysiikan työt III Optisen spektroskopian perusteet Fysiikan erikoistyö Fysiikan diplomityöseminaari Optiikka II 3 Lisäksi valitaan seuraavista opintojaksoista siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 42 ov: Fotoniikka Optisen spektroskopian menetelmät Optiset tietoliikennejärjestelmät Epälineaarisen optiikan perusteet Laserfysiikka Mittaustekniikka 3 Optiikkaan syventyville suositellaan elektroniikan ja kemian sivuaineita Pintatiede Vastaava opettaja dosentti Mika Valden Pintatiede on laaja ja poikkitieteellinen tieteenala, jonka tutkimustulokset vaikuttavat monin tavoin nykyajan ihmisen elämään. Pintatieteen opinnot keskittyvät kiinteiden aineiden ja erityisesti mataladimensionaalisten rakenteiden fysiikkaan. Opinnoilla on laaja kontaktipinta nanorakenteisten materiaalien tutkimuksen ja tuotekehityksen kanssa, ja sen sovellusalueita ovat mm. katalyysi, opto- ja mikroelektroniikka, anturitekniikka sekä materiaalitekniikka. Pintatieteen opinnot tarjoavat opiskelijoille perusvalmiudet käyttää yleisimpiä pinta-analyyttisiä menetelmiä kiintofaasisten aineiden pintailmiöiden tutkimiseen ja ymmärtämiseen, mikä antaa hyvät mahdollisuudet toimia materiaalifysiikan asiantuntijatehtävissä Fysiikan työt III Pintatieteen tutkimusmenetelmät Pintatieteen perusteet Fysiikan erikoistyö Fysiikan diplomityöseminaari 1 Lisäksi valitaan seuraavista opintojaksoista siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 42 ov: Materiaalitieteen fysikaaliset tutkimusmenetelmät Elektronimikroskopia Läpivalaisuelektronimikroskopia Fysikaalinen kemia Analyyttiset mittausmenetelmät Laskennallinen fysiikka Molekyylien ja nanorakenteiden kvanttiteoria Puolijohdefysiikka I Teknillisen laskennan menetelmät Mittaustekniikka 3 Pintatieteeseen syventyville suositellaan koulutusohjelman omien sivuaineiden lisäksi materiaalitekniikan ja kemian sivuaineita Puolijohdefysiikka ja optoelektroniikka Vastaavat opettajat professori Tapio Rantala professori Markus Pessa (ORC) professori Oleg Okhotnikov (ORC) Puolijohdefysiikka ja optoelektroniikka antavat opiskelijalle mahdollisuuden valita opintonsa nykyaikaisen tietoyhteiskunnan perustana olevilta aloilta. Puolijohdefysiikka antaa hyvät perustiedot puolijohdemateriaalien ominaisuuksista sekä puolijohteisiin perustuvien elektronisten ja optisten komponenttien toiminnas-

8 144 ta (esim. transistorit, LEDit ja puolijohdelaserit sekä niiden toteuttamisessa käytetyt nanorakenteet). Puolijohdefysiikan opinnoissa on mahdollisuus suuntautua myös teoreettisesti tai laskennallisesti materiaalifysiikkaan. Näiltä aloilta valmistuvat fyysikot sijoittuvat tyypillisesti teollisuuteen ja tutkimuslaitoksiin tuotekehitykseen ja johtotehtäviin sekä erilaisiin opetustehtäviin. Optoelektroniikka painottuu puolijohdekomponenttien ja optisten kuitujen tutkimukseen, valmistukseen ja käyttöön mm. optisessa tietoliikenteessä. Tällä alalla johtavassa asemassa Suomessa on Optoelektroniikan tutkimuskeskus, ORC Fysiikan työt III Puolijohdetekniikan perusteet Fysiikan erikoistyö Fysiikan diplomityöseminaari 1 Valinnaiset opintojaksot: Lisäksi valitaan seuraavista opintojaksoista siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 42 ov Puolijohdefysiikka I 2 ( Puolijohdefysiikka II 2 ( Fotoniikka 3 ( Pintatieteen perusteet Optiset tietoliikennejärjestelmät 3 ( Laskennallinen fysiikka Molekyylien ja nanorakenteiden kvanttiteoria Epälineaarisen optiikan perusteet Laserfysiikka 4 ( Kvanttielektroniikka Elektroniset piirialkiot Optoelektroniikka 3 Valittava vähintään kaksi viidestä. Puolijohdefysiikkaan ja optoelektroniikkaan syventyville suositellaan mikroelektroniikkaa, materiaalitiedettä sekä signaalinkäsittelyä ja sovellettua matematiikkaa sivuaineen laajuudessa. Mikäli on teoreettisesti tai laskennallisesti orientoitunut suositellaan sivuaineiksi kemiaa ja monipuolista matematiikkaa Teknillisen matematiikan pääaine, vähintään 30 ov Vastaava opettaja, laitoksen johtaja professori Seppo Pohjolainen seppo.pohjolainen@tut.fi huone: TD428, puhelin: Matematiikan opinnot tähtäävät syvälliseen matemaattiseen sivistykseen ja niitä suositellaan teoreettiselle tutkijanuralle tähtääville. Aineopintojen tarkoituksena on antaa opiskelijalle tavallista laajempi insinööritieteissä käytettävän matematiikan tuntemus. Opetustarjonta suuntautuu suurelta osin matematiikan teknisiin sovellutuksiin. Tämän vuoksi opiskelijaa kehotetaan tukemaan painokkaasti matematiikan opintojaan ainakin yhdellä teknisellä aineella ja pitämään mielessään tämän alueen tarpeet opintojaksoja valitessaan. Vaikka matematiikalle onkin tyypillistä sovellettavuus mitä moninaisimmilla alueilla, tietty suunnitelmallisuus on kuitenkin eduksi mielekkään opintokokonaisuuden aikaansaamiseksi. Sama koskee matematiikan jatko-opintoja. Teknillisen matematiikan pääaineopintoja voi syventää diskreetin matematiikan, tieteellisen laskennan, tilastollisten menetelmien tai analyysin suuntaan. Ohjeellinen jako ryhmittelee laitoksen tarjonnan ja tekee valintojen suorittamisen helpommaksi. Tarvittaessa siitä voidaan poiketa. Ensin suoritetaan pääaineen yhteiset opinnot, syventymisvaihtoehdon pakolliset opinnot ja sitten syventymisvaihtoehdon valinnaiset opinnot. Teknillisen matematiikan pääaineen yhteiset opintojaksot, 6 ov: Algebra Matemaattinen analyysi 3

9 145 Teknillisen matematiikan syventävien opintojen vaihtoehdot: Laajan tilastomatematiikan ja laajan vektorianalyysin suorittaneet saavat lukea hyväkseen yhden ov:n kustakin korvaamaan syventävien opintojen valinnaisia opintojaksoja Analyysi Vastaavat opettajat: professori Seppo Pohjolainen lehtori Osmo Kaleva lehtori Risto Silvennoinen Analyysin pakolliset opintojaksot Johdatus funktionaalianalyysiin Mitta- ja integraaliteoria 4 Lisäksi valitaan seuraavista opintojaksoista siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 30 ov. Valita voi myös muita soveltuvia matematiikan syventäviä opintojaksoja Numeerinen analyysi Matemaattinen optimointiteoria Matemaattinen optimointiteoria Stokastiset prosessit Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriset menetelmät Jakautuneet järjestelmät Kompleksianalyysin sovelluksia Matriisilaskenta Symbolinen analyysi Soft Computing Matemaattinen logiikka Funktionaalianalyysin jatkokurssi Matematiikan erikoistyö Sovelletun matematiikan erikoistyö Matematiikan jatko-opintoseminaari Sovelletun matematiikan jatko-opintoseminaari Diskreetti matematiikka Vastaavat opettajat: professori Keijo Ruohonen professori Stephan Foldes professori Esko Turunen Automaattiteoria 3 ( Formaaliset kielet 3 ( Graafiteoria 3 opintojaksot ovat vaihtoehtoiset Lisäksi valitaan seuraavista opintojaksoista siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 30 ov. Valita voi myös muita soveltuvia matematiikan syventäviä opintojaksoja Numeerinen analyysi Matemaattinen optimointiteoria Algoritmimatematiikka Koodausteoria Informaatioteoria Matemaattinen optimointiteoria Stokastiset prosessit Matriisilaskenta Kryptologia Symbolinen analyysi Soft Computing Matemaattinen logiikka Matemaattinen analyysi Algebra Matematiikan erikoistyö Sovelletun matematiikan erikoistyö Finite Fields Matematiikan jatko-opintoseminaari 1-5

10 Tieteellinen laskenta Vastaavat opettajat: professori Seppo Pohjolainen professori Armo Pohjavirta professori Robert Piché lehtori Risto Silvennoinen Tieteellisen laskennan pakolliset opintojaksot: Numeerinen analyysi 1 3 ( Matemaattinen optimointiteoria 1 3 Mikäli ei ole suoritettu koulutusohjelman yhteisissä opinnoissa. Lisäksi valitaan seuraavista opintojaksoista siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 30 ov. Valita voi myös muita soveltuvia matematiikan syventäviä opintojaksoja Johdatus funktionaalianalyysiin Algoritmimatematiikka Operaatiotutkimus Matemaattinen optimointiteoria Stokastiset prosessit Mitta- ja integraaliteoria Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriset menetelmät Jakautuneet järjestelmät Kompleksianalyysin sovelluksia Matriisilaskenta Symbolinen analyysi Soft Computing Vektorianalyysin jatkokurssi Funktionaalianalyysin jatkokurssi Numeerinen analyysi Matematiikan erikoistyö Sovelletun matematiikan jatko-opintoseminaari Sovelletun matematiikan erikoistyö Sovelletun matematiikan kysymyksiä Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi Matemaattisen mallinnuksen jatkokurssi Teknillisen laskennan menetelmät Matematiikan jatko-opintoseminaari Sovelletun matematiikan jatko-opintoseminaari Tilastolliset menetelmät Vastaavat opettajat: professori Armo Pohjavirta professori Keijo Ruohonen lehtori Osmo Kaleva Tilastollisten menetelmien pakolliset opintojaksot: Tilastomatematiikka 3 ( Tilastolliset monimuuttujamenetelmät Tilastollinen laadunvalvonta 2 ( Tilastollinen kokeiden suunnittelu 2 ( Luotettavuusteoria 3 ( Laaja tilastomatematiikka 4 (2 opintojaksot ovat vaihtoehtoiset. 2) mikäli ei ole suoritettu perusopinnoissa. Opintojaksot ovat vaihtoehtoiset. Suositellaan opintojaksoa Lisäksi valitaan seuraavista opintojaksoista siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 30 ov Numeerinen analyysi Johdatus funktionaalianalyysiin Informaatioteoria Operaatiotutkimus Stokastiset prosessit Mitta- ja integraaliteoria Matriisilaskenta Soft Computing Funktionaalianalyysin jatkokurssi Matematiikan erikoistyö 3

11 Sovelletun matematiikan erikoistyö Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi Matemaattisen mallinnuksen jatkokurssi Matematiikan jatko-opintoseminaari Sovelletun matematiikan jatko-opintoseminaari Teknillisen matematiikan pääaine muissa koulutusohjelmissa, vähintään 30 ov Vaadittavat esitiedot Teknillisen matematiikan pää- ja sivuaineen suorittajilta muissa koulutusohjelmissa edellytetään esitietoina joko laajan matematiikan tai insinöörimatematiikan tai erikoistapauksissa perusmatematiikan erittäin hyvin suoritettu opintokokonaisuus. Näistä suositellaan laajan matematiikan opintokokonaisuutta, joka antaa parhaan perustan matematiikan syventäville opinnoille. Teknillisen matematiikan pakollinen opintojakso: Matriisilaskenta 1 3 Valinnaiset opintojaksot: Laajan tilastomatematiikan ja laajan vektorianalyysin suorittaneet saavat lukea hyväkseen yhden ov:n kustakin korvaamaan syventävien opintojen valinnaisia opintojaksoja. Teknillisen matematiikan syventäviä opintojaksoja valitaan siten, että pääaineen 30 ov tulee täyteen. Opintoja voi painottaa diskreetin matematiikan, tieteellisen laskennan, tilastollisten menetelmien tai analyysin suuntaan Diskreetti matematiikka Vastaavat opettajat: professori Keijo Ruohonen professori Esko Turunen Algebra Automaattiteoria 3 ( Formaaliset kielet 3 ( Graafiteoria 3 opintojaksot ovat vaihtoehtoiset Valinnaiset opintojaksot: Lisäksi valitaan alla olevista opintojaksoista ja diskreetin matematiikan pääaineen valinnaisista opintojaksoista (TL-koulutusohjelman opiskelijoille) siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 30 ov: Matemaattinen analyysi Kompleksimuuttujan funktiot Tieteellinen laskenta Vastaavat opettajat: professori Seppo Pohjolainen professori Armo Pohjanvirta professori Robert Piché lehtori Risto Silvennoinen Differentiaaliyhtälöt Numeerinen analyysi 1 3 Lisäksi valitaan alla olevista opintojaksoista ja tieteellisen laskennan pääaineen valinnaisista opintojaksoista (TL-koulutusohjelman opiskelijoille) siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 30 ov: Matemaattinen analyysi Kompleksimuuttujan funktiot Analyysi Vastaavat opettajat: professori Seppo Pohjolainen lehtori Risto Silvennoinen lehtori Osmo Kaleva

12 Matemaattinen analyysi Kompleksimuuttujan funktiot Johdatus funktionaalianalyysiin 4 Lisäksi valitaan alla olevista opintojaksoista ja analyysin pääaineen (TL-koulutusohjelman opiskelijoille) valinnaisista opintojaksoista siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 30 ov: Differentiaaliyhtälöt Mitta- ja integraaliteoria Tilastolliset menetelmät Vastaavat opettajat: professori Keijo Ruohonen professori Armo Pohjanvirta lehtori Osmo Kaleva Pääaineen pakollisen, valinnaisen ja täydentävän opintojakson lisäksi valitaan tilastollisten menetelmien pääaineen valinnaisista opintojaksoista (TL-koulutusohjelman opiskelijoille) siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 30 ov Tilastolliset monimuuttujamenetelmät 3 Valitaan toinen seuraavista: (suositellaan Laajaa tilastomatematiikkaa) Laaja tilastomatematiikka Tilastomatematiikka 3 ja yksi seuraavista: Tilastollinen laadunvalvonta Tilastollinen kokeiden suunnittelu Luotettavuusteoria 3 Sivuaineopinnot Elektroniikan perusteiden sivuaine, vähintään 14 ov Sivuaine on tarkoitettu Teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman opiskelijoille Elektroniikan perusteet I Elektroniikan perusteet II Elektroniikan perusteet III Elektroniikan työkurssi I Piirianalyysi I 3 Sivuainetta voidaan edelleen laajentaa tästä valitsemalla lisäksi opintojaksoja elektroniikan laitoksen tarjoamasta opetuksesta Puolijohdekomponenttien sovellukset Analogiatekniikka Hypermedian sivuaine, vähintään 16 ov Vastaava opettaja: tutkija Ossi Nykänen Matematiikan laitoksella voi suorittaa hypermedian sivuaineen. Hypermedian sivuaine on esitelty tietotekniikan sivuainevaihtoehtojen yhteydessä Kemian sivuaine, vähintään 15 ov Vastaava opettaja: professori Helge Lemmetyinen, Huone: FC224 helge.lemmetyinen@tut.fi Kemia on perusluonnontiede, jonka opetuksen ja tutkimuksen tavoitteena on aineen rakenteen ja ominaisuuksien syvällinen tunteminen ja ymmärtäminen sekä tiedon soveltaminen moderniin kemian teknologiaan. Kemian opintojen rakenne ja sisältö

13 149 vastaa kemian opintoja muissa maamme yliopistoissa, mutta tarjoaa tämän lisäksi syventymis- ja erikoistumisvaihtoehtoja voimakkaasti kehittyvien kemian teknologian aloille. Tällaisia ovat mm. nanokemia ja -teknologia, katalyysi, supramolekulaariset rakenteet, asymmetrinen syntetiikka ja huippunopea spektroskopia Orgaanisen kemian työt Laboratoriotyöturvallisuus ja -työtavat Epäorgaanisen kemian työt Fysikaalinen kemia Fysikaalinen kemia Spektroskopia Sähköfysiikan sivuaine, vähintään 14 ov Luettelo vaadittavista opinnoista löytyy sähkötekniikan koulutusohjelman osiosta, kohdasta sähköfysiikan sivuaine Teknillisen fysiikan sivuaine, vähintään 14 ov Atomifysiikka 4 ( Fysiikan työt II 3 Mikäli ei ole suoritettu koulutusohjelman yhteisissä opinnoissa. Lisäksi valitaan ensisijaisesti seuraavista opintojaksoista siten, että sivuaineopintoja tulee yhteensä vähintään 14 ov Kiinteän olomuodon fysiikka A Kiinteän olomuodon fysiikka B Kiinteän olomuodon fysiikka C Johdatus ydinfysiikkaan Kvanttimekaniikka I Statistinen fysiikka Termofysiikka Fysiikan seminaari Optiikka 3 Sivuaineopintoja voidaan täydentää myös teknillisen fysiikan syventävillä opintojaksoilla. Lista niistä löytyy pääainekuvausten yhteydestä Teknillisen laskennan menetelmien sivuaine, ov Teknillisen laskennan menetelmien sivuaine on tarkoitettu niille opiskelijoille, jotka opinnoissaan ja työssään tarvitsevat teknillisen laskennan perustaitoja. Luettelo vaadittavista opinnoista löytyy oppaan kohdasta sivuainekokonaisuudet sivulta Teknillisen matematiikan sivuaine, vähintään 15 ov Pakollinen opintojakso: Matriisilaskenta 1 3 (1 Mikäli ei ole suoritettu koulutusohjelman yhteisissä opinnoissa. Valitaan ensisijaisesti teknillisen matematiikan syventävien opintojen vaihtoehdoissa mainituista opintojaksoista siten, että sivuaineopintoja tulee yhteensä vähintään 15 ov. Opintoja voi painottaa diskreetin matematiikan, tieteellisen laskennan, tilastollisten menetelmien tai analyysin suuntaan. Valinnat voi suorittaa vapaasti ja pääaineen opintojen kurssijakoa voi pitää ohjeena. Teknillisen matematiikan sivuaineita voi valita useampiakin. Tällöin ensimmäisen sivuaineen tulee sisältää pakollinen opintojakso, Matriisilaskenta 1, ja toisen sivuaineen voi vapaasti valita tarjolla olevista syventävistä opintojaksoista. Mikäli matematiikan sivuaineen laajuus ylittää 29 ov, on sen rakenteen oltava sama kuin matematiikan pääaineen. Laajan tilastomatematiikan ja laajan vektorianalyysin suorittaneet saavat lukea hyväkseen yhden ov:n kustakin. Muiden koulutusohjelmien opiskelijat suorittavat teknillisen matematiikan sivuaineen kuten edellä on määrätty.

14 150 Vapaasti valittavat opinnot Tutkintoon tulee sisällyttää opintojaksoja niin paljon, että opintoviikkomääräksi tulee diplomityö mukaan lukien vähintään 180. Vapaasti valittavat opintojaksot (35 ov) voidaan valita omasta tai muusta koulutusohjelmasta tai muusta yliopistosta. Vapaasti valittaviin opintoihin tulee sisältyä yksi sivuainekokonaisuus (vähintään 12 ov) Matemaattisten aineiden DI-opettajankoulutus Vastaava opettaja: professori Seppo Pohjolainen, Huone: TD428 Puhelin: Asetuksen (no 986) mukaan: Lukion aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka 1. on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon 2. on suorittanut 55 ov laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opinnot yhdessä opetettavassa aineessa ja 35 ov laajuiset vastaavat opinnot muissa opetettavissa aineissa. 3. on suorittanut 35 ov laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Aineenopettajan pätevyys vahvistetaan Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston antamin kelpoisuustodistuksin. Opettajan pätevyyden antavaan 180 ov:n diplomi-insinöörin tutkintoon kuuluu pääaine 55 ov, kaksi sivuainetta, muita opintoja vähintään 35 ov ja diplomityö 20 ov. Kummankin sivuaineen tulee olla laajuudeltaan 35 ov, ja toisen niistä on oltava opettajan pedagogiset opinnot. Matemaattisten aineiden DI-opettajankoulutukseen kuuluvat samat perusopinnot (12.3) ja koulutusohjelman yhteiset opinnot (12.4. kuin teknis-luonnontieteelliseen DI-koulutukseen. Osa näistä opinnoista lasketaan opintosuunnan pääaineisiin, kuten seuraavasta tarkemmin ilmenee. Pääaineopinnot Fysiikan pääaine, vähintään 55 ov DI-opettajankoulutuksessa fysiikan pääaineeseen, 55 ov, sisältyvät myös perusopintoina suoritetut fysiikan opintojaksot, 10 ov ja koulutusohjelman yhteisinä opintoina suoritettu fysiikan opintojakso, 4 ov. Pääaineeseen voi sisällyttää myös koulutusohjelman yhteisinä opintoina suoritetut sähkömagnetiikan opintojaksot, 3 6 ov. (vähintään 27 ov) Fysiikan historia Kiinteän olomuodon fysiikka A Kiinteän olomuodon fysiikka B Kiinteän olomuodon fysiikka C Johdatus ydinfysiikkaan Fysiikan työt II Kvanttimekaniikka I Statistinen fysiikka Fysiikan työt III Termofysiikka Fysiikan seminaari Optiikka 3 Fysiikan pakolliset pääaineopinnot DI-opettajankoulutuksessa, ov Pakollisia opintojaksoja ovat myös Kiinteän olomuodon fysiikka B Kiinteän olomuodon fysiikka C 2 Lisäksi valitaan teknillisen fysiikan pääaineen syventävien opintojen opintojaksoja siten, että DI-opettajankoulutuksen fysiikan pääaineen 55 ov täyttyy Kemian pääaine, vähintään 55 ov Vastaava opettaja: professori Helge Lemmetyinen, helge.lemmetyinen@tut.fi

15 151 DI-opettajankoulutuksessa kemian pääaineeseen, 55 ov, sisältyvät myös perusopintoina suoritetut kemian opintojaksot, 6 ov ja koulutusohjelman yhteisinä opintoina suoritettu kemian opintojakso, 3 ov. Kemian pakolliset pääaineopinnot DI-opettajankoulutuksessa, 40 ov Laboratoriotyöturvallisuus ja työtavat Epäorgaanisen kemian työt Orgaanisen kemian työt Fysikaalisen kemian työt Fysikaalinen kemia Fysikaalinen kemia Polymeerikemia Pinta- ja katalyyttikemia Spektroskopia Valokemia Laaja kemia Orgaanisen kemian työt IR-spektroskopia Kromatografia (GC-MS, HPLC) Differentiaalinen pyyhkäisykalorimetria (DSC) NMR-spektroskopia Kemian seminaari 3 Lisäksi valitaan alla olevista opintojaksoista siten, että DI-opettajankoulutuksen kemian pääaineen 55 ov täyttyy: Metallien kemia Ympäristökemia Analyyttiset mittausmenetelmät Pinta- ja katalyyttikemia Synteesiteknologia Polymeerikemian työt Bio-orgaaninen kemia Teollinen orgaaninen kemia Kemian erikoistyö Matematiikan pääaine, vähintään 55 ov Vastaavat opettajat: professori Seppo Pohjolainen professori Esko Turunen DI-opettajankoulutuksessa matematiikan pääaineeseen, 55ov, sisältyvät myös perusopintoina suoritetut matematiikan opintojaksot, ov ja koulutusohjelman yhteisinä opintoina suoritetut opintojaksot, 9 ov. Matematiikan pakolliset pääaineopinnot DI-opettajankoulutuksessa 15 ov Matemaattinen analyysi Matematiikan erikoistyö 3 ( Sovelletun matematiikan erikoistyö 3 ( Johdatus funktionaalianalyysiin Algebra Matematiikan historia 2 opintojaksot ovat vaihtoehtoiset Lisäksi valitaan seuraavista opintojaksoista siten, että DI-opettajankoulutuksen matematiikan pääaineen 55 ov täyttyy Numeerinen analyysi Matemaattinen optimointiteoria Algoritmimatematiikka Automaattiteoria Formaaliset kielet Graafiteoria Koodausteoria Informaatioteoria Matemaattinen optimointiteoria Stokastiset prosessit Mitta- ja integraaliteoria Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriset menetelmät Matriisilaskenta Kryptologia 3

16 152 Alla olevista opinnoista valitaan siten, että sivuaineen 35 ov täyttyy: Pinta- ja katalyyttikemia Valokemia IR-spektroskopia Kromatografia (GC-MS, HPLC) Differentiaalinen pyyhkäisykalorimetria (DSC) NMR-spektroskopia Kemian seminaari Symbolinen analyysi Matemaattinen logiikka Vektorianalyysin jatkokurssi Laaja matematiikka Funktionaalianalyysin jatkokurssi Numeerinen analyysi Algebra Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi Matemaattisen mallinnuksen jatkokurssi 3 Lisäksi voi valita muita soveltavia teknillisen matematiikan syventäviä opintojaksoja, joista kannattaa neuvotella vastaavan opettajan kanssa. Sivuaineopinnot Fysiikan sivuaine, vähintään 35 ov DI-opettajankoulutuksessa fysiikan sivuaineeseen, 35 ov, sisältyvät myös perusopintoina suoritetut fysiikan opintojaksot, 10 ov ja koulutusohjelman yhteisinä opintoina suoritettu fysiikan opintojakso, 4 ov. Sivuaineeseen voi sisällyttää myös koulutusohjelman yhteisinä opintoina suoritetut sähkömagnetiikan opintojaksot, 3 6 ov Fysiikan historia Kiinteän olomuodon fysiikka A Kiinteän olomuodon fysiikka B Kiinteän olomuodon fysiikka C Johdatus ydinfysiikkaan Fysiikan työt II Kvanttimekaniikka I Fysiikan työt III Termofysiikka Kemian sivuaine, vähintään 35 ov Vastaava opettaja: professori Helge Lemmetyinen, huone: FC224 helge.lemmetyinen@tut.fi DI-opettajankoulutuksessa kemian sivuaineeseen, 35 ov, sisältyvät myös perusopintoina suoritetut kemian opintojaksot, 6 ov ja koulutusohjelman yhteisinä opintoina suoritettu kemian opintojakso, 3 ov Laboratoriotyöturvallisuus ja -työtavat Epäorgaanisen kemian työt Orgaanisen kemian työt Fysikaalisen kemian työt Fysikaalinen kemia Fysikaalinen kemia Polymeerikemia Analyyttiset mittausmenetelmät Spektroskopia Laaja kemia Orgaanisen kemian työt 1 3

17 Matematiikan sivuaine, vähintään 35 ov DI-opettajankoulutuksessa matematiikan sivuaineeseen, 35 ov, sisältyvät myös perusopintoina suoritetut matematiikan opintojaksot, ov ja koulutusohjelman yhteisinä opintoina suoritetut matematiikan opintojaksot 3-10 ov Kompleksimuuttujan funktiot 3 ( Differentiaaliyhtälöt 3 (1 mikäli ei ole suoritettu koulutusohjelman yhteisissä opinnoissa Lisäksi valitaan seuraavista opintojaksoista siten, että 35 ov täyttyy Numeerinen analyysi Matemaattinen optimointiteoria Johdatus funktionaalianalyysiin Algebra Algoritmimatematiikka Automaattiteoria Formaaliset kielet Graafiteoria Koodausteoria Informaatioteoria Matemaattinen optimointiteoria Stokastiset prosessit Mitta- ja integraaliteoria Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriset menetelmät Matriisilaskenta Matematiikan historia Kryptologia Symbolinen analyysi Matemaattinen logiikka Vektorianalyysin jatkokurssi Funktionaalianalyysin jatkokurssi Numeerinen analyysi Matemaattinen analyysi Algebra Matematiikan erikoistyö 3 ( Sovelletun matematiikan erikoistyö 3 ( Finite Fields Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi Matemaattisen mallinnuksen jatkokurssi 3 Opintojaksot ovat vaihtoehtoisia Muita soveltavia teknillisen matematiikan syventäviä opintojaksoja voi myös valita, jolloin niistä kannattaa neuvotella vastaavan opettajan kanssa Tietotekniikan sivuaine, 35 ov Vastaava opettaja: professori Hannu-Matti Järvinen, huone: Te209, puhelin: hannu-matti.jarvinen@tut.fi DI-opettajankoulutuksessa tietotekniikan sivuaineeseen, 35ov, sisältyvät myös perusopintoina suoritettu tietotekniikan opintojakso, 2 ov ( Tietotekniikan perusteet) ja koulutusohjelman yhteisinä opintoina suoritettu tietotekniikan opintojakso 3 ov ( Ohjelmointi I) Ohjelmointi II 3 ( Tietorakenteiden käyttö 3 ( Tietorakenteet ja algoritmit 5 ( Olio-ohjelmoinnin peruskurssi Ohjelmistotuotannon peruskurssi Johdatus tietokantajärjestelmiin Käytettävyys Tietoliikenneverkkojen perusteet Mikroprosessorit, suppea 2 ( Mikroprosessorit, laaja 3 (3 opintojaksot Ohjelmointi I ja Ohjelmointi II voidaan korvata opintojaksolla Laaja ohjelmointi, 6 ov 2) opintojaksot

18 154 ovat toisensa poissulkevia 3) opintojaksot ovat toisensa poissulkevia Lisäksi valitaan seuraavista opintojaksoista siten, että DI-opettajankoulutuksen tietotekniikan sivuaineen 35 ov täyttyy. Opintojaksoja suositellaan valittavaksi ensisijaisesti DI-opettajankoulutuksen tietotekniikan pääaineen pakollisista kursseista Algoritmimatematiikka 3 ( Johdatus signaalinkäsittelyyn I Tietoliikenneprotokollat 4 mikäli ei ole suoritettu perusopinnoissa Pedagogiset opinnot, 35 ov Opettajan pedagogiset opinnot (35 ov) suoritetaan Tampereen yliopistossa. Opintoihin voi hakea, kun opetettavana aineena olevassa fysiikassa, kemiassa, matematiikassa tai tietotekniikassa on suoritettuna 30 ov ja opinnot voi aloittaa, kun suoritettuna em. aineesta on 35 ov. Edellytyksenä on lisäksi menestyminen soveltuvuustestissä Vastaavat opettajat Koulutusohjelman vastaavien opettajien puoleen voi kääntyä kun haluaa keskustella pääaineen ja sivuaineiden valinnasta ja muista opintojen sisältöön liittyvistä asioista. Tällainen keskustelu on jokaisen syytä käydä ennen pääaineen valitsemista. Vastaavat opettajat toimivat diplomitöiden tarkastajina. Vastaaville opettajille voi lähettää sähköpostia osoitteella etunimi.sukunimi@tut.fi, (OCR:ssä oleville etunimi.sukunimi@ocr.tut.fi) jollei osoitetiedoissa muuta mainita. Yliopisiton ulkopuolelta soitettaessa liitetään numeron eteen Vapaasti valittavat opinnot Tutkintoon tulee sisällyttää opintojaksoja niin paljon, että opintoviikkomääräksi tulee diplomityö mukaan lukien vähintään 180. Vapaasti valittavat opintojaksot voidaan valita omasta tai muusta koulutusohjelmasta tai muusta yliopistosta Yleisohjeita Mikäli opiskelija haluaa siirtyä teknis-luonnontieteelliseen koulutusohjelmaan toisesta koulutusohjelmasta tulee perusopintojaksojen vastaavuuksista neuvotella koulutusohjelman johtajan kanssa. Mikäli opintomenestys on ollut riittävän hyvä insinööritason tai perustason opintojaksoissa, voidaan vastaavuus laajoihin opintojaksoihin myöntää.

19 155 nimi opetusala laitos, puhelin, huone Dumitrescu, Mihail Puolijohdefysiikka ja optoelektroniikka Optoelektroniikan tutkimuskeskus (ORC), 3487, SL406 Foldes, Stephan Diskreetti matematiikka Matematiikan laitos 2427,TD323 Franzén, Robert Kemia Kemian laitos 3626, FC222 Hernberg, Rolf Teknillinen fysiikka, Optiikka Fysiikan laitos 2364, SK108 Huhtamäki, Jukka Hypermedia Matematiikan laitos 3544, TD309 Järvinen, Hannu-Matti Tietotekniikan sivuaine opettajankoulutuksessa Ohjelmistotekniikan laitos 2702, TE209 Kaleva, Osmo Analyysi, tilastolliset menetelmät Matematiikan laitos 2426, TD414 Kauranen, Martti Teknillinen fysiikka, Optiikka Fysiikan laitos 4225,SK112 Keskinen, Jorma Teknillinen fysiikka, Aerosolifysiikka Fysiikan laitos 2676, SK208 Kettunen, Lauri Sähköfysiikka Sähkömagnetiikan laitos 3717, SC 308 Laaksonen Merja Perusmatematiikan opintokokonaisuus Matematiikan laitos 2168, TD411 Lehtonen, Jorma Sähköfysiikka Sähkömagnetiikan laitos 2009, SC320 Lemmetyinen, Helge Kemia Kemian laitos 2565, FC224 Lindroos, Matti Teknillinen fysiikka, Laskennallinen fysiikka Fysiikan laitos 2417, SG214 Mikkonen, Risto Sähköfysiikka Sähkömagnetiikan laitos 2007, SC312 Mäkelä, Jyrki Teknillinen fysiikka, Aerosolifysiikka Fysiikan laitos 2532, SK214 Nieminen, Jouko Teknillinen fysiikka, Laskennallinen fysiikka Fysiikan laitos 3475, SG212 Okhotnikov, Oleg Teknillinen fysiikka, Puolijohdefysiikka Optoelektroniikan tutkimuskeskus (ORC) ja optoelektroniikka 3005, SK314 Pessa, Markus Teknillinen fysiikka, Puolijohdefysiikka Optoelektroniikan tutkimuskeskus (ORC) ja optoelektroniikka 2548, SK312 Piché, Robert Teknillinen fysiikka, Tieteellinen laskenta Matematiikan laitos 2169, TD423 Pohjolainen, Seppo Analyysi, tieteellinen laskenta, DI-opettajankoulutus, hypermedia Matematiikan laitos puh. 2424, huone TD428 Pohjavirta, Armo Tieteellinen laskenta, tilastolliset menetelmät, laajan matematiikan opintokokonaisuus Matematiikan laitos 2438, TD426

20 156 Rantala, Tapio Teknillinen fysiikka, Puolijohdefysiikka Fysiikan laitos 4226, SG219 ja optoelektroniikka Ruohonen, Keijo Diskreetti matematiikka, tilastolliset menetelmät Matematiikan laitos 2420, TD421 Silvennoinen, Risto Tieteellinen laskenta, analyysi Matematiikan laitos 2141, TD416 Suuriniemi, Saku Sähköfysiikka Sähkömagnetiikan laitos 2028, SC 304 Turunen, Esko Diskreetti matematiikka, DI-opettajankoulutus (matematiikka) Matematiikan laitos 4253, TD405 Valden, Mika Teknillinen fysiikka, Pintatiede Fysiikan laitos 2555, SK318 Vehmanen Lasse Insinöörimatematiikan opintokokonaisuus Matematiikan laitos 2419, TD407 Tekstiili- ja vaatetustekniikka

12. TEKNIS-LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSOHJELMA

12. TEKNIS-LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSOHJELMA 12. TEKNIS-LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja professori Rolf Hernberg huone SK108 puhelin 3115 2364 email rolf.hernberg@tut.fi Matemaattisten aineiden DI-opettajankoulutuksen

Lisätiedot

12. TEKNIS-LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSOHJELMA

12. TEKNIS-LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSOHJELMA 134 12. TEKNIS-LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja professori Rolf Hernberg huone: SK108, puhelin: 31152364 rolf.hernberg@tut.fi Matemaattisten aineiden DI-opettajankoulutuksen

Lisätiedot

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma Matemaattisten aineiden 82 4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS Koulutuksesta vastaa professori Seppo Pohjolainen, Matematiikan laitos, huone Sg207, puhelin 365 2424 email: seppo.pohjolainen@tut.fi.

Lisätiedot

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tuotantotekniikan laitos 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA 15.1. Tavoitteet 167 Tietoliikenne-elektroniikan koulutusohjelma tuottaa tietoliikennelaitteistojen ja -järjestelmien kehittämiseen,

Lisätiedot

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA 164 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Vastuuhenkilö: Markku Renfors, koulutusohjelman johtaja, professori Huone: TG108 Puhelin: 31153937 markku.renfors@tut.fi Päivi Salo, osaston sihteeri

Lisätiedot

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 34 4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 4.1. DI-koulutusohjelmien rakenne ja tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman opintojen yleinen rakenne on Tampereen teknillisessä

Lisätiedot

Tavoitteet TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tutkinnon rakenne. Tietoliikenne. Elektroniikka

Tavoitteet TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tutkinnon rakenne. Tietoliikenne. Elektroniikka 4.11. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja prof. Jari Nurmi huone HC304, puhelin 365 3884 email: jari.nurmi@tut.fi Sihteeri Irmeli Lehto huone HD326, puhelin 365 3366 email:

Lisätiedot

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA 168 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja prof. Markku Renfors huone TG108, puhelin 3115 3937 email: markku.renfors@tut.fi Sihteeri Kirsi Järnström huone TA211, puhelin

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille 1 / 10 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Tutkintovaatimukset määräytyvät suoraan DI-vaiheeseen valituilla opiskelijoilla pääsääntöisesti samoin kuin muillakin DI-tutkintoa suorittavilla

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille 1 / 12 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Nämä ohjeet on laadittu muille kuin tekniikan kandidaatin pohjatutkinnolla suoraan TTYn DIvaiheeseen tulleille. Tekniikan kandidaatin tutkinnolla

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

HOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma LuK -tutkintoon

HOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma LuK -tutkintoon JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tilastotiede HOPS - Tilastotiede HOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma LuK -tutkintoon Nimi: Syntymäaika: Ammatti ja urasuunnitelmat: Muuta:

Lisätiedot

Opintojakson nimi ja laajuus. Suositeltu suoritusajankohta. 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi. 1. syksy 1. kevät 2. syksy 2. kevät 3. syksy 3.

Opintojakson nimi ja laajuus. Suositeltu suoritusajankohta. 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi. 1. syksy 1. kevät 2. syksy 2. kevät 3. syksy 3. Oulun yliopisto Opintojen rakennekaavio 2018 2019 Tutkinto-ohjelman nimi, Kemian tutkinto-ohjelma Tutkinnon nimi, Luonnontieteiden kandidaatti (3 vuotta, 180 op)/ Kemisti Koodi Opintojakson nimi ja laajuus

Lisätiedot

Matematiikka. Orientoivat opinnot /

Matematiikka. Orientoivat opinnot / Matematiikka Orientoivat opinnot / 30.8.2011 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot erillisiä

Lisätiedot

Lakkautetut vastavat opintojaksot: Mat Matematiikan peruskurssi P2-IV (5 op) Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta B (5 op)

Lakkautetut vastavat opintojaksot: Mat Matematiikan peruskurssi P2-IV (5 op) Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta B (5 op) KORVAVUUSLISTA 31.10.2005/RR 1 KURSSIT, jotka luennoidaan 2005-2006 : Lakkautetut vastavat opintojaksot: Mat-1.1010 Matematiikan peruskurssi L 1 (10 op) Mat-1.401 Mat-1.1020 Matematiikan peruskurssi L

Lisätiedot

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikan sivuainekokonaisuudet Matematiikasta voi suorittaa 25, 60 ja 120 opintopisteen opintokokonaisuudet. Matematiikan 25 op:n opintokokonaisuus Pakolliset

Lisätiedot

Oulun yliopisto. Luonnontieteellinen koulutusala. Fysiikan tutkinto-ohjelma. Fysiikka, filosofian maisteri, 120 op. 1 of

Oulun yliopisto. Luonnontieteellinen koulutusala. Fysiikan tutkinto-ohjelma. Fysiikka, filosofian maisteri, 120 op. 1 of 1 of 12 15.12.2015 17:38 Oulun yliopisto Luonnontieteellinen koulutusala Fysiikan tutkinto-ohjelma Fysiikka, filosofian maisteri, 120 op 2 of 12 15.12.2015 17:38 Pääaine: Fysiikka Vuosi/lukukausi 1. syksy

Lisätiedot

METEOROLOGIA Kotisivu: fi/oppiaineet/meteorologia.html

METEOROLOGIA Kotisivu:  fi/oppiaineet/meteorologia.html METEOROLOGIA Kotisivu: http://www.opetus.physics.helsinki. fi/oppiaineet/meteorologia.html TUTKINTOVAATIMUKSET Näiden tutkintovaatimusten mukaan opiskelevat 1.8.2012 tai myöhemmin opintonsa aloittaneet

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot /

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 27.8.2013 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta. Tietojenkäsittelytiede Tutkintovaatimukset Perustutkinnot LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (VÄHINTÄÄN 120 OV) 1. Tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärä (vähintään 55 ov) ja kypsyysnäyte

Lisätiedot

Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkintoohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet

Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkintoohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet ja matematiikan tutkintoohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet Teknillinen fysiikka Matematiikka Mekaniikka Systeemitieteet 30.6.2005/akh Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op, teknillinen

Lisätiedot

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto-ohjelma Johanna Bovellán/6.3.2009 LPM-listojen (tfm:n lista kn 24.2., tdk 10.3.) perusteella tehdyt muutokset moduuleihin on merkitty viivaamalla yli vanhat

Lisätiedot

VALINNAISTEN OPINTOJEN INFO

VALINNAISTEN OPINTOJEN INFO VALINNAISTEN OPINTOJEN INFO 22.3.2018 Presentation Name / Firstname Lastname 29/03/2018 1 KLO 16.00-17.00 YLEISINFO KLO 17.00-18.00 VALINNAISTEN OPINTOJEN ESITTELYÄ ERI PISTEISSÄ Presentation Name / Firstname

Lisätiedot

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. 1.1 Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman tarjoamat, vain sivuaineena suoritettavat moduulit kaikille tutkinto ohjelmille Sivuaineen muodostaminen Sivuaine sisältää jonkin pääaineen perusmoduulin

Lisätiedot

Oulun yliopisto. Luonnontieteellinen koulutusala. Fysiikan tutkinto-ohjelma. Fysiikka, luonnontieteiden kandidaatti, 180 op. 1 of

Oulun yliopisto. Luonnontieteellinen koulutusala. Fysiikan tutkinto-ohjelma. Fysiikka, luonnontieteiden kandidaatti, 180 op. 1 of 1 of 20 15.12.2015 17:36 Oulun yliopisto Luonnontieteellinen koulutusala Fysiikan tutkinto-ohjelma Fysiikka, luonnontieteiden kandidaatti, 180 op 2 of 20 15.12.2015 17:36 Pääaine (FM-opinnoissa): Fysiikka

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot

TFM-tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet lv Teknillinen fysiikka Matematiikka Mekaniikka Systeemitieteet

TFM-tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet lv Teknillinen fysiikka Matematiikka Mekaniikka Systeemitieteet TFM-tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet lv 2006-2007 Teknillinen fysiikka Matematiikka Mekaniikka Systeemitieteet 12.7.2006 Tekniikan kandidaatin tutkinto 1, teknillinen fysiikka

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ 608 PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ TKK:ssa on vuodesta 1995 voinut suorittaa erityisen perusaineiden laajan oppimäärän. Ohjelmassa opiskeleville matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opetus on laajempaa

Lisätiedot

Fysikaaliset tieteet. Minkälaisia opintokokonaisuuksia saa fysiikasta? Miksi ja miten tehdä fysiikasta sivuaine?

Fysikaaliset tieteet. Minkälaisia opintokokonaisuuksia saa fysiikasta? Miksi ja miten tehdä fysiikasta sivuaine? Fysikaaliset tieteet Minkälaisia opintokokonaisuuksia saa fysiikasta? Miksi ja miten tehdä fysiikasta sivuaine? Oletko fysiikan opiskelija? Tässä olevia kokonaisuuksia ei tarjota sinulle aivan tälläisenään.

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman tavoitteena on vahvan matemaattis-luonnontieteellisen perustan omaavien tekniikan kandidaattien ja diplomi-insinöörien kouluttaminen. Koulutusohjelman kandidaatin

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaineinfo. Katri Suorsa

Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaineinfo. Katri Suorsa Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaineinfo Katri Suorsa 08.09.2017 Monipuolinen luonnontieteellinen Tutkintoohjelmat Luonnontieteellinen tiedekunta: - Biologia - Maantiede - Matemaattiset ja fysikaaliset

Lisätiedot

4.9. TEKSTIILI- JA VAATETUS- TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tavoite. vaatetustekniikka. Tekstiili- ja

4.9. TEKSTIILI- JA VAATETUS- TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tavoite. vaatetustekniikka. Tekstiili- ja 4.9. TEKSTIILI- JA VAATETUS- TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja prof. Pertti Nousiainen huone 4427, puhelin 365 2505 email: pertti.nousiainen@tut.fi Opintoneuvoja Huone K1446, puhelin 365

Lisätiedot

13. TEKSTIILI- JA VAATETUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

13. TEKSTIILI- JA VAATETUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 157 13. TEKSTIILI- JA VAATETUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja, professori Pertti Nousiainen huone K4427, puhelin 3115 2505 email: pertti.nousiainen@tut.fi Opintoneuvoja Huone K1446,

Lisätiedot

1 of :12

1 of :12 1 of 11 2.8.2016 13:12 Oulun yliopisto Luonnontieteellinen koulutusala Fysiikan tutkinto-ohjelma 2016-2017 Fysiikka, luonnontieteiden kandidaatti, 180 op 2 of 11 2.8.2016 13:12 Pääaine (FM-opinnoissa):

Lisätiedot

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. 1.1.1 Perusopinnot P (80 op) Perusrakenteeltaan samanlaisia kaikille kandidaatinohjelmille, vaihtelevat ohjelmakohtaisten tarpeiden mukaan Vahva matemaattis luonnontieteellinen pohja opinnoille: matematiikka,

Lisätiedot

TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot

TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot Korvaavat kurssit tuotantotalouden lukuvuoden 12 13 opinto-oppaan mukaisiin O-moduuleihin laajaa oppimäärää suorittaville TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot Perustieteet (oppaan sivu 98) Kurssit lukuvuoden

Lisätiedot

17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA

17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA 204 17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja professori Markku Pirjetä huone: FB217, puhelin: 3115 2547 markku.pirjeta@tut.fi Osaston sihteeri Marita Nikkanen huone: FA209, puhelin:

Lisätiedot

III Sivuaineopintokokonaisuuksien tutkintovaatimukset

III Sivuaineopintokokonaisuuksien tutkintovaatimukset 208 SIVUAINEKOKONAISUUDET, YMPÄRISTÖTIETEIDEN LAITOS III Sivuaineopintokokonaisuuksien tutkintovaatimukset AKVAATTISTEN TIETEIDEN KOULUTUSOHJELMAAN LIITTYVÄT SIVUAINEOPINTO- KOKONAISUUDET 86173 Kala- ja

Lisätiedot

Suoraan DI-vaiheessa aloittavilla opiskelijoilla opinnot koostuvat seuraavasti:

Suoraan DI-vaiheessa aloittavilla opiskelijoilla opinnot koostuvat seuraavasti: 1 Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta 8.9.2009 Signaalinkäsittelyn ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Tutkintovaatimukset määräytyvät suoraan

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tuotantotalouden kandidaattivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tuotantotalouden pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Haku tutkinto-opiskelijaksi tekniikan maisteriohjelmiin johtavalta väylältä

Haku tutkinto-opiskelijaksi tekniikan maisteriohjelmiin johtavalta väylältä HAKU AVOIMEN YLIOPISTON TEKNIIKAN MAISTERIOHJELMIIN JOHTAVIIN VÄYLÄOPINTOIHIN 2017 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua,

Lisätiedot

Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto.

Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto. Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto http://www.jyu.fi/fysiikka Opetuksen ja tutkimuksen huipulla* Ystävällinen ja innostava ilmapiiri Monipuolista opetusta ja tutkimusta Kansainvälinen ympäristö * Koulutuksen

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tietotekniikan kandivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tietotekniikan pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Yli 7 vuotta vanhoilla

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/MATEMATIIKAN JA FYSIIKAN LAITOS/ LUKUVUOSI

OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/MATEMATIIKAN JA FYSIIKAN LAITOS/ LUKUVUOSI OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/MATEMATIIKAN JA FYSIIKAN LAITOS/ LUKUVUOSI 2008-2009 Muutokset on hyväksytty teknillisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa 13.2.2008 ja 19.3.2008. POISTUVAT OPINTOJAKSOT:

Lisätiedot

Tilanne sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op

Tilanne sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op MATEMATIIKKA Mat-1.1210 Matematiikan peruskurssi S1 ei järjestetä enää MS-A0103/4* Differentiaali- ja integraalilaskenta I 5 op sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi

Lisätiedot

teoreettisen fysiikan perustutkimukseen joudutaan soveltamaan pitkälle kehitettyjä

teoreettisen fysiikan perustutkimukseen joudutaan soveltamaan pitkälle kehitettyjä ml-opas10-11 17.6.korjsivut 18.6.2010 10:19 Sivu 94 TEOREETTINEN FYSIIKKA Internet-kotisivu: http://www.physics.helsin ki.fi/oppiaineet/teoreettinen.html, josta löytyvät opintoneuvontaa antavien henkilöiden

Lisätiedot

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Tavoite Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena käsityönopettajan koulutuksessa on antaa opiskelijalle perustiedot käsityön kentästä, materiaaleista

Lisätiedot

Haku tutkinto-opiskelijaksi tekniikan maisteriohjelmiin johtavalta väylältä

Haku tutkinto-opiskelijaksi tekniikan maisteriohjelmiin johtavalta väylältä HAKU AVOIMEN YLIOPISTON TEKNIIKAN MAISTERIOHJELMIIN JOHTAVIIN VÄYLÄOPINTOIHIN 2018 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua,

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2015

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2015 HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2015 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

Opintosuunnitelma. Suunta: Tietoliikenneohjelmistot ja -sovellukset Pääaine: Tietoliikenneohjelmistot Sivuaine: Yritysturvallisuus

Opintosuunnitelma. Suunta: Tietoliikenneohjelmistot ja -sovellukset Pääaine: Tietoliikenneohjelmistot Sivuaine: Yritysturvallisuus Opintosuunnitelma Janne Paalijärvi Koulutusohjelma ja vuosikurssi: T II Opiskelijanumero: 57375S Sähköpostiosoite: jpaalija cc hut fi Opinto-opas: 2003-2004 Kirjastonkäyttöharjoitus suoritettu: 27.09.2004

Lisätiedot

Jatko-opintoja fysiikasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja fysiikasta kiinnostuneille Jatko-opintoja fysiikasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5-4v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

OPS-MUUTOSINFO

OPS-MUUTOSINFO 1 OPS-MUUTOSINFO 3.9.201 Matemaattisten tieteiden tutkinto-ohjelma MUUTOKSEN TAUSTALLA 2 Oulun yliopiston strategia- ja rakennemuutokset Oulun yliopiston opetussuunnitelmatyön periaatteet o Opintojaksojen

Lisätiedot

9. MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

9. MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 79 9. MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja, professori Tuomo Tiainen huone: K3427, puhelin: 31152290 email: tuomo.tiainen@tut.fi Osaston sihteeri Mervi Lehtonen huone: K3449, puhelin:

Lisätiedot

Kohti matematiikan opettajuutta - aineenopettajaopiskelijoille suunnatut matematiikan opintojaksot

Kohti matematiikan opettajuutta - aineenopettajaopiskelijoille suunnatut matematiikan opintojaksot Kohti matematiikan opettajuutta - aineenopettajaopiskelijoille suunnatut matematiikan opintojaksot 15.8.2018 Simo Ali-Löytty, Terhi Kaarakka ja Elina Viro Sisältö TTY:n aineenopettajakoulutuksen tutkintorakenne

Lisätiedot

Tieteen ja tutkimusalan opintoihin hyväksyttävät opintojaksot ovat (taulukossa A= aineopinnot, S=syventävät opinnot, J = jatko-opinnot):

Tieteen ja tutkimusalan opintoihin hyväksyttävät opintojaksot ovat (taulukossa A= aineopinnot, S=syventävät opinnot, J = jatko-opinnot): Fotoniikka = jatkoopinnot): Opintojakso Koodi (op) A/S/J 2017 Moderni biolääketieteellinen optiikka 3313005 4 J X Optinen mittaaminen sekä valmistusmenetelmät 3313004 4 J X Korkean teknologian kaupallistaminen

Lisätiedot

Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaine-info. Tanja Kähkönen

Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaine-info. Tanja Kähkönen Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaine-info Tanja Kähkönen 21.11.2014 Koulutusohjelmat, syksy 2014 Luonnontieteellinen tiedekunta Biologia Fysiikka Kemia Maantiede 15 suuntautumisvaihtoehtoa, 18 oppiainetta

Lisätiedot

Sähkötekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma

Sähkötekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma AALTO UNIVERSITY Sähkötekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma 2013-2014 Opintojen tavoitteet ja sisältö 5/6/2013 1 (7) Sisältö Sähkötekniikan kandidaattiohjelman perusopinnot (70 op ) ELEC.A...

Lisätiedot

Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaineinfo. Katri Suorsa

Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaineinfo. Katri Suorsa Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaineinfo Katri Suorsa 6.9.2018 Monipuolinen luonnontieteellinen Tutkintoohjelmat Luonnontieteellinen tiedekunta: - Biologia - Maantiede - Matemaattiset ja fysikaaliset

Lisätiedot

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen 7.3.2014 LL TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen SISÄLTÖ 1. KTK Giga - kandidaatintutkinnon suorittaminen

Lisätiedot

Kandidaatin tutkinnon rakenne

Kandidaatin tutkinnon rakenne Kandidaatin tutkinnon rakenne ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS 2016 2020 KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE 180 op op Kieli-, viestintä ja orientoivat opinnot 20 Kvo Orientoituminen opintoihin (HOPS) ja opiskelutaitojen

Lisätiedot

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot

Lisätiedot

TFM-osaston tuottamat vain sivuaineet lv

TFM-osaston tuottamat vain sivuaineet lv TFM-osaston tuottamat vain sivuaineet lv 2006-2007 Diskreetti matematiikka Laskennallinen tiede ja tekniikka 18.7.2006/akh t vain sivuaineet F303-2 F500-2 Diskteetti matematiikka F400-2 LTT Xxxx-2 Perustieteiden

Lisätiedot

Sähkötekniikan tutkintoohjelma

Sähkötekniikan tutkintoohjelma Sähkötekniikan tutkintoohjelma 23.8.2016 Ohjelma - Sähkötekniikan tutkintoohjelman esittely - Jari Hannu - Opintojen ohjaus ja omaopettajuus sähkötekniikan tutkinto-ohjelmassa - Timo Kokkonen - Vaihto-opiskelu

Lisätiedot

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet.

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet. 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 365 3234 email: juhani.katainen@cc.tut.fi Osaston

Lisätiedot

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta?

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner 13.10.2004 Teema Opettaja Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutus Helsingin yliopistossa Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus TFM:n kandivaiheen iskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman teknillisen fysiikan tai matematiikan ja systeemitieteiden pääaineisiin Tärkeää huomioitavaa:

Lisätiedot

F901-P Perusopinnot P (80 op) op opetusperiodi

F901-P Perusopinnot P (80 op) op opetusperiodi Vanhan TFM kanditutkinnon kurssien korvaaminen uusilla 9.4.2013 F901-P Perusinnot P (80 ) Mat-1.1010 Matematiikka L1 10 MS-A0001 Matriisilaskenta MS-A0101 Differentiaali- ja I II integraalilaskenta 1 Mat-1.1020

Lisätiedot

Perusaineiden laajan oppimäärän opinnot lukuvuosina , ja

Perusaineiden laajan oppimäärän opinnot lukuvuosina , ja TEKNILLINEN KORKEAKOULU Matematiikan laitos PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Perusaineiden laajan oppimäärän opinnot lukuvuosina 1995-96, 1996-97 ja 1997-98 MATEMATIIKKA lukuvuosi 1997-98 Mat-1.301 Matematiikan

Lisätiedot

TUTKINTO-OHJELMAINFO Sivuainemahdollisuudet Kesäopinnot KV-vaihtomahdollisuus

TUTKINTO-OHJELMAINFO Sivuainemahdollisuudet Kesäopinnot KV-vaihtomahdollisuus TUTKINTO-OHJELMAINFO 3.5.2018 Sivuainemahdollisuudet Kesäopinnot KV-vaihtomahdollisuus SIVUAINEEN VALINTA Kolme näkökulmaa sivuaineopintojen ja valinnaisten opintojen valitsemiseen 1. Tietojenkäsittelytieteiden

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo G-salissa/ TI 4.9. klo G-salissa TERVETULOA!

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo G-salissa/ TI 4.9. klo G-salissa TERVETULOA! PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo 14-15 G-salissa/ TI 4.9. klo 15-16 G-salissa TERVETULOA! Prof. Juhani Pitkäranta (mat.) Prof. Juhani von Boehm (fys.) suunn.

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 28 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 email: juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Tfy Teoreettinen mekaniikka (5 op) Tfy Fysiikka IV alkuosa A ja Tfy Teoreettinen mekaniikka

Tfy Teoreettinen mekaniikka (5 op) Tfy Fysiikka IV alkuosa A ja Tfy Teoreettinen mekaniikka 7.8.2006/akh Perustetut kurssit Tfy-0 Korvaavat vastaavat opintojaksot Tfy-0.1011 Fysiikka IA (4 op) Tfy-0.101 Fysiikka I alkuosa Tfy-0.1012 Fysiikka IB (4 op) Tfy-0.101 Fysiikka I loppuosa Tfy-0.1023

Lisätiedot

Opinto opas lukuvuodelle : Muutokset Sähköenergiatekniikan laitoksen opintokokonaisuuksiin:

Opinto opas lukuvuodelle : Muutokset Sähköenergiatekniikan laitoksen opintokokonaisuuksiin: kn 18.3.2009 Opinto opas lukuvuodelle 2009 2010: Muutokset Sähköenergiatekniikan laitoksen opintokokonaisuuksiin: Aineopinnot:, 2 Esitietovaatimukset: Lisätty opintojakso TEL 1010 Tehoelektroniikan perusteet

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

Menetelmätieteiden opintokokonaisuudessa on kaikissa tapauksissa oltava vähintään 10 op matematiikkaa ja vähintään 10 op tilastotiedettä.

Menetelmätieteiden opintokokonaisuudessa on kaikissa tapauksissa oltava vähintään 10 op matematiikkaa ja vähintään 10 op tilastotiedettä. Tutkintovaatimukset LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (180 OP) 584111 PERUSOPINNOT (25 OP) 582102 Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen, 4 op 581325 Ohjelmoinnin perusteet, 5 op 582103 Ohjelmoinnin

Lisätiedot

Aikaisemmin suoritettujen opintojen hyväksilukeminen ja täydentäminen. 1. Kaikkien opintojen hyväksilukemista koskevat yleiset periaatteet

Aikaisemmin suoritettujen opintojen hyväksilukeminen ja täydentäminen. 1. Kaikkien opintojen hyväksilukemista koskevat yleiset periaatteet 1(7) 2016 Aikaisemmin suoritettujen opintojen hyväksilukeminen ja täydentäminen Mikäli sinut on hyväksytty suorittamaan kandidaatin ja maisterin tutkintoa ja sinulla on aikaisempia korkeakouluopintoja,

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Arkkitehtuurin osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

Syksyllä 2010 opintonsa aloittavat uudet opiskelijat hyväksytään suoraan uuteen oppiaineeseen (tiedekuntaneuvoston päätös ).

Syksyllä 2010 opintonsa aloittavat uudet opiskelijat hyväksytään suoraan uuteen oppiaineeseen (tiedekuntaneuvoston päätös ). INFORMAATIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA Tampereen yliopisto 6.5.2010 Hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 12.5.2010. Liite B3/1 Informaatiotutkimuksen oppiainenimen muutoksesta ja uusista informaatiotutkimuksen ja

Lisätiedot

Antropologian vaatimukset vanhoissa ja uusissa koulutusohjelmissa: mikä eroaa?

Antropologian vaatimukset vanhoissa ja uusissa koulutusohjelmissa: mikä eroaa? Antropologian vaatimukset vanhoissa ja uusissa koulutusohjelmissa: mikä eroaa? Uusi maisteriohjelma Maisteritutkielma 30 op, vanhassa ohjelmassa 40 op Antropologian kurssimuotoisten opintojen laajuus 50-75

Lisätiedot

TUTKINTO vm. 1995. TF-koulutusohjelma. o Suoritusaika. o 3 suuntaa o yhteensä 9 pääainetta VALINNAISET OPINNOT HARJOITTELU DIPLOMITYÖ 20 OV 20 OV

TUTKINTO vm. 1995. TF-koulutusohjelma. o Suoritusaika. o 3 suuntaa o yhteensä 9 pääainetta VALINNAISET OPINNOT HARJOITTELU DIPLOMITYÖ 20 OV 20 OV VALINNAISET OPINNOT HARJOITTELU DIPLOMITYÖ TUTKINTO vm. 1995 PÄÄAINE SIVUAINE o DI-tutkinto o 1 ov o Suoritusaika 180 ov 40 h 5 v SUUNNAN OPINNOT 30 OV TUTKINNON I OSA 70 OV TF-koulutusohjelma o 3 suuntaa

Lisätiedot

Tavoitteet 4.6. MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tutkinnon rakenne. Materiaalitekniikka

Tavoitteet 4.6. MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tutkinnon rakenne. Materiaalitekniikka 94 4.6. MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja, professori Tuomo Tiainen huone K3427, puhelin 365 2290 email: tuomo.tiainen@tut.fi Osaston sihteeri Mervi Lehtonen huone K3449, puhelin

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Sähkötekniikan kanditutkinnon yleinen rakenne Tutkinnon laajuus 180 op

Sähkötekniikan kanditutkinnon yleinen rakenne Tutkinnon laajuus 180 op Sopivat myös näihin Sähkötekniikan kanditutkinnon yleinen rakenne Tutkinnon laajuus 180 op Yleisopinnot ja kielet 92 op Matemaattiset valmiudet, fysiikka, kielet, yleiset ammatilliset valmiudet Pääaine:

Lisätiedot

SIIRTYMÄOHJEET UUSIIN OPETUSSUUNNITELMIIN

SIIRTYMÄOHJEET UUSIIN OPETUSSUUNNITELMIIN SIIRTYMÄOHJEET UUSIIN OPETUSSUUNNITELMIIN Pääaineen opinnot Pääaineen opinnot suoritetaan pääsääntöisesti uusien tutkintorakenteiden mukaisesti. Jo suoritetut pääaineiden opinnot korvaavat uusien tutkintorakenteiden

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN OPS

TIETOTEKNIIKAN OPS TIETOTEKNIIKAN OPS 2017-2020 Infotilaisuus nykyisille opiskelijoille Raino Mäkinen, Sanna Mönkölä & Ilona Lapinkylä OPS-infon sisältö OPS 2017-2020 mikä, miksi? Miten uusi eroaa nykyisistä ja vanhoista?

Lisätiedot

Vastaavuudet ja siirtymäsäännöt opetussuunnitelmien sekä välillä

Vastaavuudet ja siirtymäsäännöt opetussuunnitelmien sekä välillä Vastaavuudet ja siirtymäsäännöt opetussuunnitelmien 2012 2015 sekä 2015 2018 välillä PERUS- JA AINEOPINNOT Perus- ja aineopintojen suurin muutos on se, että jaksot Suomen kielen ja sen tutkimuksen historia

Lisätiedot

TIETOJENKÄSITTELYTIEDE

TIETOJENKÄSITTELYTIEDE TIETOJENKÄSITTELYTIEDE Tietojenkäsittelytieteen laitos Exactum (Kumpulan kampus) PL 68 (Gustaf Hällströmin katu 2b) 00014 Helsingin yliopisto Puhelinnumero 02941 911 (vaihde), ohivalinta 02941... http://www.cs.helsinki.fi/

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA TIETOTEKNIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA TIETOTEKNIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA TIETOTEKNIIKASTA KIINNOSTUNEILLE OPISKELUVAIHTOEHTOJA Yliopistossa n. 5 vuotta Ammattikorkeakoulussa n. 4 vuotta Yliopisto-opinnoissa keskitytään enemmän teoriaan, ammattikorkeakouluopinnoissa

Lisätiedot

Tervetuloa Joensuuhun

Tervetuloa Joensuuhun Tervetuloa Joensuuhun Opiskelemaan matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa UEF // University of Eastern Finland Opettajalinja Tutkijalinja Aineenopettaja matemaattisissa aineissa (mat, fys, kem, tkt) Aineenopettajan

Lisätiedot

Siirtymäsäännökset pääaineopiskelijoille Lukuvuosien tutkintovaatimukset

Siirtymäsäännökset pääaineopiskelijoille Lukuvuosien tutkintovaatimukset Helsingin yliopisto / Käyttäytymistieteiden laitos Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) koulutus Siirtymäsäännökset pääaineopiskelijoille Lukuvuosien 2012-2013 - 2014-2015 tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Teoreettisen fysiikan esittely

Teoreettisen fysiikan esittely Teoreettisen fysiikan esittely Fysiikan laitos Oulun yliopisto 28.9.2012 Erkki Thuneberg Nämä kalvot on saatavissa osoitteessa http://www.oulu.fi/fysiikka/teoreettinen-fysiikka Sisältö Mitä on teoreettinen

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen tutkintovaatimukset

Tietojenkäsittelytieteen tutkintovaatimukset Tietojenkäsittelytieteen tutkintovaatimukset Näiden tutkintovaatimusten mukaan opiskelevat lukuvuonna 2006 2007 opintonsa aloittaneet opiskelijat sekä uuteen tutkintojärjestelmään lukuvuoden 2005 2006

Lisätiedot

9. MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

9. MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 76 9. MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja, professori Toivo Lepistö huone: professori K3428, puhelin: 3115 3566 toivo.lepisto@tut.fi Osaston sihteeri Mervi Lehtonen huone: K3449,

Lisätiedot

Johdatus ohjelmointiin C-kielellä P Ohjelmoinnin perusteet C-kielellä A Ohjelmointityö

Johdatus ohjelmointiin C-kielellä P Ohjelmoinnin perusteet C-kielellä A Ohjelmointityö KORVAAVUUDET Vanha kurssi: Uusi kurssi (korvaava) op/ov: 811192 Johdatus ohjelmointiin C-kielellä + 521276P Ohjelmoinnin perusteet C-kielellä 521141P Ohjelmoinnin alkeet 521276P Ohjelmoinnin perusteet

Lisätiedot

Fysiikan laitos. http://www.jyu.fi/fysiikka

Fysiikan laitos. http://www.jyu.fi/fysiikka http://www.jyu.fi/fysiikka 3 Yliopiston suurimpia laitoksia n. 500 perusopiskelijaa Matem.-luonnontieteellinen tiedekunta n. 2 000 Koko yliopisto n. 12 000 n. 60 vakinaista virkaa + muu henkilökunta Ylistörinteen

Lisätiedot

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO OPPAIDEN ja VÄLILLÄ

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO OPPAIDEN ja VÄLILLÄ SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO OPPAIDEN 2012 2015 ja 2005 2012 VÄLILLÄ Siirtymäsäännökset ovat pääasiassa tarkoitettu vuonna 2005 2011 aloittaneille opiskelijoille. Tätä aiemmin aloittaneita opiskelijoita kehotetaan

Lisätiedot

4.8.1. Tavoitteet 4.8. SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUS- OHJELMA. 4.8.2. Tutkinnon rakenne. Sähkötekniikka

4.8.1. Tavoitteet 4.8. SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUS- OHJELMA. 4.8.2. Tutkinnon rakenne. Sähkötekniikka 134 4.8. SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUS- OHJELMA Koulutusohjelman johtaja professori Markku Kivikoski huone SL406, puhelin 365 2944 email: markku.kivikoski@tut.fi. Osastosihteeri, Riitta Myyryläinen, huone SC202,

Lisätiedot