12. TEKNIS-LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSOHJELMA

Transkriptio

1 12. TEKNIS-LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja professori Rolf Hernberg huone SK108 puhelin Matemaattisten aineiden DI-opettajankoulutuksen johtaja professori Seppo Pohjolainen huone TD428 puhelin Osastosihteeri Riitta Myyryläinen huone SC 202, puhelin Opintoneuvoja huone SG 205, puhelin Tavoitteet 137 Teknis-luonnontieteellinen koulutusohjelma antaa opiskelijoille syvälliset tiedot fysiikassa, kemiassa ja matematiikassa, minkä pohjalta he voivat valmistuttuaan suuntautua tekniikan eri alueiden tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin. Kehittyvät teollisuuden alat edellyttävät nykyisin yhä syvällisempää perusluonnontieteiden hallintaa. Koulutusohjelma korostaa vahvaa luonnontieteellistä perustaa tekniikan eri alojen alan sovelluksissa tai opetustehtävissä. Tutkinto luo edellytykset jatko-opinnoille. Alan tekniikan tohtorin tutkinto antaa laajat mahdollisuudet suuntautua tutkijaksi yliopistoihin, tutkimuslaitoksiin tai teollisuuteen, niin kotimaassa kuin ulkomaillakin Tutkinnon ja koulutusohjelman rakenne Teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman tutkinnon rakenne noudattaa DI-tutkinnon yleistä rakennetta. Matemaattisten aineiden DI-opettajankoulutuksen opintosuunnan opinnot johtavat sekä DI-tutkintoon että opettajan pätevyyteen. Tästä johtuen tämän opintosuunnan rakenteessa on joitakin eroja tavanomaiseen DI-tutkintoon verrattuna. Diplomi-insinöörin tutkinto koostuu perusopinnoista ja koulutusohjelman yhteisistä opinnoista, jotka pääsääntöisesti suoritetaan kahtena ensimmäisenä opiskeluvuotena, kolmantena ja neljäntenä vuotena suoritettavista pää- ja sivuaineopinnoista sekä opinnot päättävästä diplomityöstä. Perusopintoihin kuuluvat kaikille DI-koulutusohjelmille yhteiset sekä koulutusohjelman määräämät perusopinnot. Aineopintoihin kuuluvat koulutusohjelman yhteiset opinnot, pääaineopinnot, sivuaineopinnot ja vapaasti valittavat opinnot. Pääaine on se opintokokonaisuus, josta tehdään diplomityö. Rakennetta kuvaa seuraavalla sivulla oleva kaavio. Sähkötekniikka

2 138 aineopinnot

3 139 Koulutusohjelman sisällä on valittavana eri pääaineita seuraavasti: Teknis-luonnontieteellinen DI-koulutus Kemia Sähköfysiikka Teknillinen fysiikka Teknillinen matematiikka Matemaattisten aineiden DI -opettajankoulutus Fysiikka Kemia Matematiikka Perusopinnot, 45 ov Kaikille yhteiset ja koulutusohjelman määräämät perusopinnot Perusopinnoista 33 ov ovat kaikille TTKK:n insinööriosastojen opiskelijoille samat. Teknis-luonnontieteellisessä koulutusohjelmassa suoritetaan seuraavat laajan kemian, laajan fysiikan ja laajan matematiikan opintojaksot: Laaja kemia Laaja kemia Laaja fysiikka Laaja fysiikka Fysiikan työt Laaja matematiikka Laaja matematiikka 2 5 Lisäksi suoritetaan seuraavista matematiikan opintojaksoista vähintään kaksi: Laaja vektorianalyysi* TF Laaja tilastomatematiikka** Vektorianalyysi* TF, K Fourier n menetelmät TF Tilastomatematiikka** K Algoritmimatematiikka Operaatiotutkimus 3 * opintojaksot ovat toisensa poissulkevia ** opintojaksot ovat toisensa poissulkevia Opintojaksoista ja sekä ja suositellaan laajoja opintojaksoja ja Matemaattisten aineiden DI-opettajankoulutuksessa matematiikkaa pääaineena opiskelevien on suoritettava toinen opintojaksoista ja TF: opintojaksoa suositellaan erityisesti teknillisen fysiikan pääaineopiskelijoille. K: opintojaksoa suositellaan erityisesti kemian pääaineopiskelijoille Aineopinnot, 115 ov Koulutusohjelman aineopinnot sisältävät vaihtoehtoisia kokonaisuuksia koulutusohjelman yhteisten opintojen lisäksi. Omasta aineopintokokonaisuudesta kannattaa keskustella vastaavan opettajan kanssa. Luettelo vastaavista opettajista on kohdassa Aineopintokokonaisuuden hyväksyntää varten ei tarvita puoltoa, mikäli se on laadittu opinto-oppaassa esitettyjen vaihtoehtojen mukaisesti. Aineopinnot voidaan rakentaa myös opinto-oppaasta poikkeavalla tavalla edellyttäen, että noudatetaan eri kokonaisuuksille määrättyjä vähimmäislaajuuksia ja että muodostettu kokonaisuus on järkevä. Poikkeava aineyhdistelmä hyväksytään erikseen osastossa vastaavan opettajan puollettua ko. aineyhdistelmää.

4 Koulutusohjelman yhteiset aineopinnot, 22 ov Yhteisten opintojen tarkoituksena on antaa perusopintoja syvällisemmät tiedot tekniikan perustana olevien luonnontieteiden, tietotekniikan ja sähkötekniikan alalta. Koulutusohjelman yhteiset opinnot ajoittuvat pääasiassa toiselle lukuvuodelle. Pakolliset opintojaksot: Orgaaninen kemia Atomifysiikka Matriisilaskenta Sähkömagneettiset kentät ja aallot Ohjelmointi 1 3 Lisäksi suoritetaan seuraavista opintojaksoista vähintään kaksi: Differentiaaliyhtälöt * K Kompleksimuuttujan funktiot * K Numeerinen analyysi Sähkömagneettiset kentät ja aallot 2 3 * Opintojakso on pakollinen teknillisen matematiikan pääaineopiskelijoille ja DI-opettajankoulutuksessa matematiikan pääaineopiskelijoille. K: opintojaksoa suositellaan erityisesti kemian pääaineopiskelijoille. Teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman pääaineiden esitietoina vaaditaan kohdassa tässä luetellut koulutusohjelman yhteiset aineopinnot tai vastaavat muualla suoritetut opinnot. Viimeksi mainitussa tapauksessa vastaavuuden ratkaisee osastonjohtaja vastaavan opettajan puollon perusteella Teknis-luonnontieteellinen DI-koulutus Pääaineen lisäksi on suoritettava vähintään yksi sivuaine. Pääja sivuaineopintojen yhteenlaskettu vähimmäismäärä on 60 ov. Pää- ja sivuaineiden vähimmäislaajuudet vaihtelevat ja mainitaan kunkin aineen yhteydessä. Koska diplomityön aihe valitaan usein vasta opintojen loppuvaiheessa, voivat sivuaineet vastata laajuudeltaan täysin pääainetta. Tällöin sivuaineen on myös vastattava ko. aineen pääainetta rakenteeltaan. Pääaineopinnot Kemian pääaine, vähintään 46 ov Vastaava opettaja, laitoksen johtaja professori Helge Lemmetyinen Kemia on perusluonnontiede, jonka opetuksen ja tutkimuksen tavoitteena on aineen rakenteen ja ominaisuuksien syvällinen tunteminen ja ymmärtäminen sekä tiedon soveltaminen moderniin kemian teknologiaan. Kemian opintojen rakenne ja sisältö vastaa kemian opintoja muissa maamme yliopistoissa, mutta tarjoaa tämän lisäksi syventymis- ja erikoistumisvaihtoehtoja voimakkaasti kehittyvien kemian teknologian aloille. Tällaisia ovat mm. nanokemia ja -teknologia, katalyysi, supramolekulaariset rakenteet, asymmetrinen syntetiikka ja huippunopea spektroskopia. Tutkijakoulutus korostuu jo varhaisessa vaiheessa teknisluonnontieteellisen koulutusohjelman kemian opinnoissa. Kemian pakolliset pääaineopinnot, 40 ov: Laaja kemia Orgaanisen kemian työt I IR-spektroskopia Kromatografia (GS-MS, HPLC) Differentiaalinen pyyhkäisykalorimetria NMR-spektroskopia Laboratoriotyöturvallisuus- ja työtavat Epäorgaanisen kemian työt Orgaanisen kemian työt II Fysikaalisen kemian työt Fysikaalinen kemia Fysikaalinen kemia 2 2

5 Polymeerikemia Pinta- ja katalyyttikemia I Spektroskopia Valokemia Kemian seminaari 3 Alla olevista opintojaksoista valitaan siten, että pääaineen 46 ov täyttyy: Polymeerikemian työt Kemian erikoistyö Metallien kemia Ympäristökemia Analyyttiset mittausmenetelmät Pinta- ja katalyyttikemia 2 1 Muita kemian opintojaksoja Sähköfysiikkan pääaine, vähintään 25 ov Vastaava opettaja, laitoksen johtaja professori Lauri Kettunen Sähköfysiikan pääaineessa opetetaan sähkötekniikan, elektroniikan ja langattoman tietoliikennetekniikan fysiikkaa sekä mallintamiseen ja analyysiin tarvittavaa matemaattista fysiikkaa. Pääaineen tarkoituksena on kouluttaa diplomi-insinöörejä, jotka hallitsevat sähkömagneettiset perusilmiöt ja jotka pystyvät soveltamaan näitä tietoja ja taitoja uusien laitteiden ja järjestelmien tuotekehitys- ja tutkimustehtävissä. Sähkömagneettisten aineiden lisäksi pääainetta täydennetään elektroniikan ja fysiikan tai matematiikan opinnoilla. Sähköfysiikan pääaineen yhteiset opintojaksot, joista valitaan ov: Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Aaltojen ohjaustekniikka Sähkömagnetiikka ja matemaattinen fysiikka Sähkömagneettisten järjestelmien mekaniikka Sähkömagnetiikka ja tietoliikennetekniikka Sähkömagneettinen mallintaminen Antennit ja radioaallot Sähkömagnetiikan erikoistyö 2 Mikäli pääaineen 25 ov ei ole täyttynyt, valitaan vaihtoehdoista A tai B opintojaksoja siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 25 ov. Vaihtoehto A: Elektroniikka ja Fysiikka Teknillisen mekaniikan perusteet Virtausoppi Fysikaalinen kemia I Optiikka II Fysiikan matemaattiset apuneuvot Optiikka Elektroniikan perusteet I Elektroniikan perusteet II RF-tekniikan perusteet II Sähkömagneettinen yhteensopivuus, EMC Verkkoanalyysi 3 Vaihtoehto B: Matematiikka Laaja vektorianalyysi * Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriset menetelmät Johdatus funktionaalianalyysiin Numeerinen analyysi 1 ** 3-4 * Mikäli ei ole suoritettu perusopinnoissa ** Mikäli ei ole suoritettu koulutusohjelman yhteisissä opinnoissa

6 Teknillisen fysiikkan pääaine, vähintään 42 ov laitoksen johtaja professori Rolf Hernberg Teknillisen fysiikan pääaineopinnot antavat syvälliset tiedot klassisesta ja modernista fysiikasta. Lisäksi opintoihin kuuluu teknillisen fysiikan ajankohtaisiin tutkimusaiheisiin liittyviä opintojaksoja sekä kokeellisia harjoitustöitä. Noin puolet pääaineesta on kaikille yhteisiä opintojaksoja. Nämä opintojaksot suositellaan opiskeltaviksi toisen lukuvuoden kevätlukukaudella ja kolmannen lukuvuoden syyslukukaudella. Pääaineen syventävissä opinnoissa suuntaudutaan yhteen fysiikan laitoksen viidestä tutkimusalasta. Syventävät opinnot suositellaan aloitettaviksi kolmantena lukuvuonna. Teknillisen fysiikan pääaineopiskelijoille suositellaan elektroniikan perusteiden sivuainetta ( ) Teknillisen fysiikan pääaineen yhteiset opintojaksot, ov: Johdatus ydinfysiikkaan Fysiikan työt II Kvanttimekaniikka I Kiinteän olomuodon fysiikka A Kiinteän olomuodon fysiikka B Statistinen fysiikka Termofysiikka Fysiikan seminaari Optiikka 3 Teknillisen fysiikan syventävien opintojen vaihtoehdot: Aerosolifysiikka Vastaavat opettajat professori Jorma Keskinen dosentti Jyrki Mäkelä Aerosolifysiikka käsittelee ilman ja kaasujen hiukkasmaisten epäpuhtauksien käyttäytymistä. Tärkeä sovellusalue on liikenteen, teollisuuden ja energiantuotannon ympäristönsuojeluun liittyvä analytiikka. Tähän sovellusalueeseen liittyy myös hiukkasmaisten epäpuhtauspäästöjen suodatustekniikka. Opintoja voi suunnata myös materiaalitekniikkaan, jossa ajankohtainen tutkimusalue on nanohiukkasmenetelmien käyttö uudentyyppisten materiaalien ja pinnoitteiden tuottamiseen. Aerosolifysiikan opintojen tarkoituksena on antaa fysiikan ja insinööritieteiden tietoja, jotka mahdollistavat työskentelyn tutkimuslaitosten ja teollisuuden tutkimustehtävissä. Aerosolifysiikan pakolliset opintojaksot: Aerosolien mittaustekniikat Fysiikan työt III Aerosolifysiikka Fysiikan erikoistyö Fysiikan diplomityöseminaari 1 Lisäksi valitaan seuraavista opintojaksoista siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 42 ov: Ilmansuojelu Virtausoppi Materiaalitieteen fysikaaliset tutkimusmenetelmät Läpivalaisuelektronimikroskopia Analyyttiset mittausmenetelmät Fysikaalinen kemia II Pintatieteen tutkimusmenetelmät Pintatieteen perusteet Optisen spektroskopian perusteet Optisen spektroskopian menetelmät Mittaustekniikka Laskennallinen fysiikka Vastaavat opettajat dosentti Matti Lindroos dosentti Jouko Nieminen

7 143 Laskennallinen fysiikka tarjoaa mahdollisuuden syventyä fysiikan teoreettisiin ja laskennallisiin mallinnusmenetelmiin. Laskennallinen fysiikka on fysiikan laitoksella perinteisesti painottunut pinta- ja puolijohdefysiikkaan, jolloin sovelluskohteina ovat olleet mm. pintojen ja nanorakenteiden geometrian mallinnus, pintareaktioiden molekyylidynaamiset simuloinnit sekä korkean lämpötilan suprajohteiden elektronirakenteen laskenta. Laskennallisen fysiikan opintoja on mahdollista suunnata myös muuhun laitoksella tehtävään tutkimukseen valitsemalla opintojaksoja eri syventymiskokonaisuuksista. Laskennallisen fysiikan pakolliset opintojaksot: Fysiikan työt III Kiinteän olomuodon fysiikka C Fysiikan erikoistyö Fysiikan diplomityöseminaari 1 Lisäksi valitaan seuraavista opintojaksoista siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 42 ov: Laskennallinen fysiikka I Laskennallinen fysiikka II Molekyylien ja nanorakenteiden kvanttiteoria Epälineaarisen optiikan perusteet Kvanttielektroniikka Klassinen mekaniikka Fysiikan matemaattiset apuneuvot Kvanttimekaniikka II 4 Muita fysiikan opintojaksoja voi valita sopimalla vastaavan opettajan kanssa. Laskennalliseen fysiikkaan suuntautuville suositellaan matematiikan opintoja vähintään sivuaineen laajuudessa Optiikka Vastaavat opettajat professori Rolf Hernberg professori Martti Kauranen Optiikan tutkimus ja optiikkaa soveltava uusi teollisuus kasvavat tällä hetkellä erittäin voimakkaasti Suomessa ja ympäri maailmaa. Optiikan opinnoissa pyritään vastaamaan tämän kasvun asettamaan haasteeseen. Optiikkaan suuntautuvat pääaineopiskelijat ovat läheisessä yhteydessä optiikan laboratorion monipuoliseen tutkimustoimintaan. Ajankohtaisia uusia tutkimusaloja ovat mm. uudet epälineaariset optiset materiaalit ja epälineaariseen optiikkaan perustuvat mittausmenetelmät sekä diodilasereiden sovellukset. Opinnot antavat hyvät edellytykset toimia tutkijana tai tuotekehityksessä yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja teollisuudessa. Optiikan pakolliset opintojaksot: Optiikka II Fysiikan työt III Optisen spektroskopian perusteet Fysiikan erikoistyö Fysiikan diplomityöseminaari 1 Lisäksi valitaan seuraavista opintojaksoista siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 42 ov: Optiset tietoliikennejärjestelmät Epälineaarisen optiikan perusteet Laserfysiikka Kvanttielektroniikka Fotoniikka Optisen spektroskopian menetelmät Mittaustekniikka Kiinteän olomuodon fysiikka C 2 Optiikkaan suuntautuville pääaineopiskelijoille suositeltavia sivuaineita ovat elektroniikka ja kemia Pintatiede Vastaava opettaja dosentti Mika Valden Pintatiede on laaja ja poikkitieteellinen tieteenala, jonka tutki-

8 144 mustulokset vaikuttavat monin tavoin nykyajan ihmisen elämään. Pintatieteen opinnot keskittyvät kiinteiden aineiden ja erityisesti mataladimensionaalisten rakenteiden fysiikkaan. Opinnoilla on laaja kontaktipinta nanorakenteisten materiaalien tutkimuksen ja tuotekehityksen kanssa, ja sen sovellusalueita ovat mm. katalyysi, opto- ja mikroelektroniikka, anturitekniikka sekä materiaalitekniikka. Pintatieteen opinnot tarjoavat opiskelijoille perusvalmiudet käyttää yleisimpiä pinta-analyyttisiä menetelmiä kiintofaasisten aineiden pintailmiöiden tutkimiseen ja ymmärtämiseen, mikä antaa hyvät mahdollisuudet toimia materiaalifysiikan asiantuntijatehtävissä. Pintatieteen pakolliset opintojaksot: Fysiikan työt III Pintatieteen tutkimusmenetelmät Pintatieteen perusteet Fysiikan erikoistyö Fysiikan diplomityöseminaari 1 Lisäksi valitaan seuraavista opintojaksoista siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 42 ov: Materiaalitieteen fysikaaliset tutkimusmenetelmät Elektronimikroskopia Läpivalaisuelektronimikroskopia Fysikaalinen kemia II Analyyttiset mittausmenetelmät Laskennallinen fysiikka II Molekyylien ja nanorakenteiden kvanttiteoria Puolijohdefysiikka I Kiinteän olomuodon fysiikka C Numeeristen menetelmien kehittäminen Mittaustekniikka 3 Pintatieteeseen suuntautuville pääaineopiskelijoille suositeltavia sivuaineita ovat koulutusohjelman omien sivuaineiden lisäksi materiaalitekniikka ja kemia Puolijohdefysiikka ja optoelektroniikka Vastaavat opettajat professori Tapio Rantala professori Markus Pessa (ORC) professori Oleg Okhotnikov (ORC) Puolijohdefysiikka ja optoelektroniikka antavat opiskelijalle mahdollisuuden valita opintonsa nykyaikaisen tietoyhteiskunnan perustana olevilta aloilta. Puolijohdefysiikka antaa hyvät perustiedot puolijohdemateriaalien ominaisuuksista sekä puolijohteisiin perustuvien elektronisten ja optisten komponenttien toiminnasta (esim. transistorit, LEDit ja puolijohdelaserit sekä niiden toteuttamisessa käytetyt nanorakenteet). Puolijohdefysiikan opinnoissa on mahdollisuus suuntautua myös teoreettisesti tai laskennallisesti materiaalifysiikkaan. Näiltä aloilta valmistuvat fyysikot sijoittuvat tyypillisesti teollisuuteen ja tutkimuslaitoksiin tuotekehitykseen ja johtotehtäviin sekä erilaisiin opetustehtäviin. Optoelektroniikka painottuu puolijohdekomponenttien ja optisten kuitujen tutkimukseen, valmistukseen ja käyttöön mm. optisessa tietoliikenteessä. Tällä alalla johtavassa asemassa Suomessa on Optoelektroniikan tutkimuskeskus, ORC. Puolijohdefysiikan ja optoelektroniikan pakolliset opintojaksot: Fysiikan työt III Puolijohdetekniikan perusteet Kiinteän olomuodon fysiikka C Fysiikan erikoistyö Fysiikan diplomityöseminaari 1 Lisäksi valitaan seuraavista opintojaksoista siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 42 ov. Valittava vähintään kaksi viidestä ensin mainitusta opintojaksosta: Laserfysiikka Optiset tietoliikennejärjestelmät Puolijohdefysiikka I Puolijohdefysiikka II 2

9 Fotoniikka/Photonics Elektroniset piirialkiot Laskennallinen fysiikka II Molekyylien ja nanorakenteiden kvanttiteoria Epälineaarisen optiikan perusteet Kvanttielektroniikka Pintatieteen perusteet Optoelektroniikka Teknillisen matematiikkan pääaine, vähintään 30 ov laitoksen johtaja professori Seppo Pohjolainen Matematiikan opinnot tähtäävät syvälliseen matemaattiseen sivistykseen ja niitä suositellaan teoreettiselle tutkijanuralle tähtääville. Aineopintojen tarkoituksena on antaa opiskelijalle tavallista laajempi insinööritieteissä käytettävän matematiikan tuntemus. Opetustarjonta suuntautuu suurelta osin matematiikan teknisiin sovellutuksiin. Tämän vuoksi opiskelijaa kehotetaan tukemaan painokkaasti matematiikan opintojaan ainakin yhdellä teknisellä aineella ja pitämään mielessään tämän alueen tarpeet opintojaksoja valitessaan. Vaikka matematiikalle onkin tyypillistä sovellettavuus mitä moninaisimmilla alueilla, tietty suunnitelmallisuus on kuitenkin eduksi mielekkään opintokokonaisuuden aikaansaamiseksi Sama koskee matematiikan jatko-opintoja. Teknillisen matematiikan aineopintoja voi syventää diskreetin matematiikan, tieteellisen laskennan, tilastollisten menetelmien tai analyysin suuntaan. Ohjeellinen jako ryhmittelee laitoksen tarjonnan ja tekee valintojen suorittamisen helpommaksi. Tarvittaessa siitä voidaan poiketa. Ensin suoritetaan pääaineen yhteiset opinnot, syventymisvaihtoehdon pakolliset opinnot ja sitten syventymisvaihtoehdon valinnaiset opinnot. Teknillisen matematiikan pääaineen yhteiset opintojaksot, 6 ov: Matemaattinen analyysi Algebra 1 3 Teknillisen matematiikan syventävien opintojen vaihtoehdot: Laajan tilastomatematiikan ja laajan vektorianalyysin suorittaneet saavat lukea hyväkseen yhden ov:n kustakin korvaamaan syventävien opintojen valinnaisia opintojaksoja Diskreetti matematiikka vastaavat opettajat professori Keijo Ruohonen professori Stephan Foldes Diskreetin matematiikan pakolliset opintojaksot: Automaattiteoria * Formaaliset kielet * Graafiteoria 3 * opintojaksot ovat toisensa poissulkevia Lisäksi valitaan seuraavista opintojaksoista siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 30 ov: Algebra Matematiikan erikoistyö Sovelletun matematiikan erikoistyö Finite Fields Matematiikan jatko-opintoseminaari Sovelletun matematiikan jatko-opintoseminaari Numeerinen analyysi Matemaattinen optimointiteoria Algoritmimatematiikka Automaattiteoria Formaaliset kielet Koodausteoria Informaatioteoria Matemaattinen optimointiteoria Stokastiset prosessit Matriisilaskenta 2 3

10 Kryptologia Symbolinen analyysi Soft Computing Mathematical logic 5 Lisäksi voidaan valita muita soveltuvia matematiikan syventäviä opintojaksoja Tieteellinen laskenta vastaavat opettajat professori Seppo Pohjolainen professori Armo Pohjavirta professori Robert Piché lehtori Risto Silvennoinen Tieteellisen laskennan pakolliset opintojaksot: Numeerinen analyysi 1 * Matemaattinen optimointiteoria 1 3 * Mikäli ei ole suoritettu koulutusohjelman yhteisissä opinnoissa Lisäksi valitaan seuraavista opintojaksoista siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 30 ov: Vektorianalyysin jatkokurssi Funktionaalianalyysin jatkokurssi Numeerinen analyysi Matematiikan erikoistyö Sovelletun matematiikan erikoistyö Sovelletun matematiikan kysymyksiä Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi Matemaattisen mallinnuksen jatkokurssi Matematiikan jatko-opintoseminaari Sovelletun matematiikan jatko-opintoseminaari Johdatus funktionaalianalyysiin Algoritmimatematiikka Operaatiotutkimus Matemaattinen optimointiteoria Stokastiset prosessit Mitta- ja integraaliteoria Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriset menetelmät Jakautuneet järjestelmät Kompleksianalyysin sovelluksia Matriisilaskenta Symbolinen analyysi Soft Computing 2 Lisäksi voidaan valita muita soveltuvia matematiikan syventäviä opintojaksoja Analyysi Vastaavat opettajat professori Eero Saksman professori Seppo Pohjolainen lehtori Osmo Kaleva Analyysin pakolliset opintojaksot: Johdatus funktionaalianalyysiin Mitta- ja integraaliteoria 4 Lisäksi valitaan seuraavista opintojaksoista siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 30 ov: Funktionaalianalyysin jatkokurssi Matematiikan erikoistyö Sovelletun matematiikan erikoistyö Matematiikan jatko-opintoseminaari Sovelletun matematiikan jatko-opintoseminaari Numeerinen analyysi Matemaattinen optimointiteoria Matemaattinen optimointiteoria Stokastiset prosessit Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriset menetelmät 3

11 Jakautuneet järjestelmät Kompleksianalyysin sovellutuksia Matriisilaskenta Symbolinen analyysi Soft Computing Mathematical Logic 5 Lisäksi voidaan valita muita soveltuvia matematiikan syventäviä opintojaksoja Tilastolliset menetelmät vastaavat opettajat professori Keijo Ruohonen professori Armo Pohjavirta lehtori Osmo Kaleva Tilastollisten menetelmien pakolliset opintojaksot: Tilastolliset monimuuttujamenetelmät Tilastollinen laadunvalvonta * Tilastollinen kokeiden suunnittelu * Luotettavuusteoria * Laaja tilastomatematiikka ** tai Tilastomatematiikka ** 4 * opintojaksot ovat toisensa poissulkevia ** mikäli ei ole suoritettu perusopinnoissa. Opintojaksot ovat toisensa poissulkevia. Suositellaan opintojaksoa Lisäksi valitaan seuraavista opintojaksoista siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 30 ov: Funktionaalianalyysin jatkokurssi Matematiikan erikoistyö Sovelletun matematiikan erikoistyö Matematiikan jatko-opintoseminaari Sovelletun matematiikan jatko-opintoseminaari Numeerinen analyysi Johdatus funktionaalianalyysiin Informaatioteoria Operaatiotutkimus Stokastiset prosessit Mitta- ja integraaliteoria Matriisilaskenta Tilastollinen laadunvalvonta Tilastollinen kokeiden suunnittelu Luotettavuusteoria Soft Computing 2 Lisäksi voidaan valita soveltuvia opintojaksoja TaY:n tilastotieteen laitokselta, tai muita soveltuvia teknillisen matematiikan syventäviä opintojaksoja Teknillisen matematiikan pääaine muissa koulutusohjelmissa, vähintään 30 ov Vaadittavat esitiedot Teknillisen matematiikan pää- ja sivuaineen suorittajilta muissa koulutusohjelmissa edellytetään esitietoina joko laajan matematiikan tai insinöörimatematiikan tai erikoistapauksissa perusmatematiikan erittäin hyvin suoritettu opintokokonaisuus. Näistä suositellaan laajan matematiikan opintokokonaisuutta, joka antaa parhaan perustan matematiikan syventäville opinnoille. Teknillisen matematiikan pakollinen opintojakso: Matriisilaskenta 1 3 Laajan tilastomatematiikan ja laajan vektorianalyysin suorittaneet saavat lukea hyväkseen yhden ov:n kustakin korvaamaan syventävien opintojen valinnaisia opintojaksoja. Valinnaiset opinnot: Teknillisen matematiikan syventäviä opintojaksoja valitaan siten, että pääaineen 30 ov tulee täyteen. Opintoja voi painottaa diskreetin matematiikan, tieteellisen laskennan, tilastollisten menetelmien tai analyysin suuntaan.

12 Diskreetti matematiikka vastaavat opettajat professori Keijo Ruohonen professori Stephan Foldes Diskreetin matematiikan pakolliset opintojaksot: Algebra Automaattiteoria * Formaaliset kielet * Graafiteoria 3 * opintojaksot ovat toisensa poissulkevia Lisäksi valitaan alla olevasta opintojaksosta ja diskreetin matematiikan pääaineen valinnaisista opintojaksoista (sivu 145) siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 30 ov: Kompleksimuuttujan funktiot Matemaattinen analyysi Tieteellinen laskenta vastaavat opettajat professori Seppo Pohjolainen professori Armo Pohjavirta professori Robert Piché lehtori Risto Silvennoinen Tieteellisen laskennan pakolliset opintojaksot: Numeerinen analyysi Differentiaaliyhtälöt 3 Lisäksi valitaan alla olevista opintojaksoista ja tieteellisen laskennan pääaineen valinnaisista opintojaksoista (sivu 146) siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 30 ov: Kompleksimuuttujan funktiot Differentiaaliyhtälöt Matemaattinen analyysi Analyysi Vastaavat opettajat professori Eero Saksman professori Seppo Pohjolainen lehtori Osmo Kaleva Analyysin pakolliset opintojaksot: Kompleksimuuttujan funktiot Johdatus funktionaalianalyysiin Matemaattinen analyysi 3 Lisäksi valitaan alla olevista opintojaksoista ja analyysin pääaineen valinnaisista opintojaksoista (sivu 146) siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 30 ov: Differentiaaliyhtälöt Mitta- ja integraaliteoria Tilastolliset menetelmät vastaavat opettajat professori Keijo Ruohonen professori Armo Pohjavirta lehtori Osmo Kaleva Tilastollisten menetelmien pakolliset opintojaksot: Tilastolliset monimuuttujamenetelmät 3 Lisäksi valitaan yksi seuraavista: Tilastollinen laadunvalvonta Tilastollinen kokeiden suunnittelu Luotettavuusteoria 3 ja toinen seuraavista: Laaja tilastomatematiikka (suositellaan) Tilastomatematiikka 3 Lisäksi valitaan tilastollisten menetelmien pääaineen valinnaisista opintojaksoista (sivu 147) siten, että pääaineopintoja tulee yhteensä vähintään 30 ov:

13 149 Sivuaineopinnot Hypermedian sivuaine, vähintään 16 ov vastaava opettaja tutkija Ossi Nykänen Matematiikan laitoksella voi suorittaa hypermedian sivuaineen. Hypermedian sivuaine on esitelty tietotekniikan koulutusohjelman aineopintojen yhteydessä Kemian sivuaine, vähintään 15 ov Kemian sivuaineen pakolliset opintojaksot: Orgaanisen kemian työt Laboratoriotyöturvallisuus- ja työtavat Epäorgaanisen kemian työt Fysikaalinen kemia Fysikaalinen kemia Spektroskopia Sähköfysiikan sivuaine, vähintään 14 ov Valitaan seuraavista opintojaksoista siten, että sivuaineopintoja tulee yhteensä vähintään 14 ov: Aaltojen ohjaustekniikka Sähkömagnetiikka ja matemaattinen fysiikka Verkkoanalyysi Sähkömagnetiikka ja tietoliikennetekniikka Sähkömagneettinen mallintaminen Antennit ja radioaallot Elektroniikan perusteiden sivuaine, vähintään 14 ov Sivuaine on tarkoitettu teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman opiskelijoille. Elektroniikan perusteiden sivuaineen pakolliset opintojaksot: Elektroniikan perusteet I Elektroniikan perusteet II Elektroniikan perusteet III Elektroniikan työkurssi I Piirianalyysi I 3 Sivuainetta voidaan laajentaa elektroniikan sivuaineeksi (vähintään 20 ov) suorittamalla lisäksi seuraavat opintojaksot: Puolijohdekomponenttien sovellutukset Analogiatekniikka 3 Sivuainetta voidaan edelleen laajentaa tästä valitsemalla lisäksi opintojaksoja elektroniikan laitoksen tarjoamasta opetuksesta Teknillisen fysiikan sivuaine, vähintään 14 ov Teknillisen fysiikan sivuaineen pakolliset opintojaksot: Atomifysiikka * Fysiikan työt II 3 * Mikäli ei ole suoritettu koulutusohjelman yhteisissä opinnoissa. Lisäksi valitaan ensisijaisesti seuraavista opintojaksoista siten, että sivuaineopintoja tulee yhteensä vähintään 14 ov: Johdatus ydinfysiikkaan Kvanttimekaniikka I Kiinteän olomuodon fysiikka A Kiinteän olomuodon fysiikka B Kiinteän olomuodon fysiikka C Statistinen fysiikka Termofysiikka Fysiikan seminaari Optiikka 3 Sivuaineopintoja voidaan myös täydentää teknillisen fysiikan syventävillä opintojaksoilla, s

14 Teknillisen matematiikan sivuaine, vähintään 15 ov Teknillisen matematiikan sivuaineen pakollinen opintojakso: Matriisilaskenta 1 * 3 * Mikäli ei ole suoritettu koulutusohjelman yhteisissä opinnoissa Valitaan ensisijaisesti kohdissa (Teknillisen matematiikan syventävistä opintojaksoista, s ) mainituista opintojaksoista siten, että sivuaineopintoja tulee yhteensä vähintään 15 ov. Opintoja voi painottaa diskreetin matematiikan, tieteellisen laskennan, tilastollisten menetelmien tai analyysin suuntaan. Valinnat voi suorittaa vapaasti ja pääaineen opintojen kurssijakoa voi pitää ohjeena. Teknillisen matematiikan sivuaineita voi valita useampiakin. Tällöin ensimmäisen sivuaineen tulee sisältää pakollinen opintojakso, Matriisilaskenta 1, ja toisen sivuaineen voi vapaasti valita tarjolla olevista syventävistä opintojaksoista. Mikäli matematiikan sivuaineen laajuus ylittää 29 ov, on sen rakenteen oltava sama kuin matematiikan pääaineen. Laajan tilastomatematiikan ja laajan vektorianalyysin suorittaneet saavat lukea hyväkseen yhden ov:n kustakin. Muiden koulutusohjelmien opiskelijat suorittavat teknillisen matematiikan sivuaineen kuten edellä on määrätty Vapaasti valittavat opinnot Tutkintoon tulee sisällyttää opintojaksoja niin paljon, että opintoviikkomääräksi tulee diplomityö mukaan lukien vähintään 180. Vapaasti valittavat opintojaksot (35 ov) voidaan valita omasta tai muusta koulutusohjelmasta tai muusta yliopistosta. Vapaasti valittaviin opintoihin tulee sisältyä yksi sivuainekokonaisuus (vähintään 12 ov) Matemaattisten aineiden DI-opettajankoulutus Matemaattisten aineiden DI-opettajankoulutus antaa diplomi-insinööritutkinnon lisäksi pätevyyden toimia opettajana Suomen koululaitokseissa. Asetuksen (986 /1998) mukaan: Lukion aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka 1) on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon 2) on suorittanut 55 ov laajuiset opinnot yhdessä opetettavassa aineessa ja 35 ov laajuiset opinnot muissa opetettavissa aineissa. 3) on suorittanut 35 ov laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Aineenopettajan pätevyys vahvistetaan Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston antamin kelpoisuustodistuksin. Opettajan pätevyyden antavaan 180 ov:n diplomi-insinöörin tutkintoon kuuluu pääaine 55 ov, kaksi sivuainetta, muita opintoja vähintään 35 ov ja diplomityö 20 ov. Kummankin sivuaineen tulee olla laajuudeltaan 35 ov, ja toisen niistä on oltava opettajan pedagogiset opinnot. Matemaattisten aineiden DI-opettajankoulutukseen kuuluvat samat perusopinnot (12.3.) ja koulutusohjelman yhteiset opinnot (12.4.1) kuin teknis-luonnontieteelliseen DI-koulutukseen. Osa näistä opinnoista lasketaan opintosuunnan pääaineisiin, kuten seuraavasta tarkemmin ilmenee Fysiikan pääaine, vähintään 55 ov vastaava opettaja dosentti Matti Lindroos DI-opettajankoulutuksessa fysiikan pääaineeseen, 55 ov, sisältyvät myös perusopintoina suoritetut fysiikan opintojaksot, 10 ov (12.3.) ja koulutusohjelman yhteisinä opintoina suoritettu atomifysiikan opintojakso, 4 ov (12.4.1).

15 151 Fysiikan pakolliset pääaineopinnot DI-opettajankoulutuksessa, ov: Fysiikan historia Johdatus ydinfysiikkaan Fysiikan työt II Kvanttimekaniikka I Kiinteän olomuodon fysiikka A Kiinteän olomuodon fysiikka B Kiinteän olomuodon fysiikka C Statistinen fysiikka Fysiikan työt III (Didaktisen fysiikan työt) Termofysiikka Fysiikan seminaari Optiikka 3 Lisäksi valitaan teknillisen fysiikan pääaineen syventävien opintojen opintojaksoja siten, että DI-opettajankoulutuksen fysiikan pääaineen 55 ov täyttyy (s ) Kemian pääaine, vähintään 55 ov vastaava opettaja professori Helge Lemmetyinen DI-opettajankoulutuksessa kemian pääaineeseen, 55 ov, sisältyvät myös perusopintoina suoritetut kemian opintojaksot, 6 ov (12.3.) ja koulutusohjelman yhteisinä opintoina suoritettu kemian opintojakso, 3 ov ( ). Kemian pakolliset pääaineopinnot DI-opettajankoulutuksessa, 40 ov: Laaja kemia Orgaanisen kemian työt I IR-spektroskopia Kromatografia (GS-MS, HPLC) Differentiaalinen pyyhkäisykalorimetria NMR-spektroskopia Laboratoriotyöturvallisuus- ja työtavat Epäorgaanisen kemian työt Orgaanisen kemian työt Fysikaalisen kemian työt Fysikaalinen kemia Fysikaalinen kemia Polymeerikemia Pinta- ja katalyyttikemia Spektroskopia Valokemia Kemian seminaari 3 Lisäksi valitaan alla olevista opintojaksoista siten, että DI-opettajankoulutuksen kemian pääaineen 55 ov täyttyy: Metallien kemia Ympäristökemia Analyyttiset mittausjärjestelmät Pinta- ja katalyyttikemia Polymeerikemian työt Kemian erikoistyö 1 4 Muita kemian opintojaksoja Matematiikan pääaine, vähintään 55 ov vastaavat opettajat professori Seppo Pohjolainen professori Eero Saksman DI-opettajankoulutuksessa matematiikan pääaineeseen, 55ov, sisältyvät myös perusopintoina suoritetut matematiikan opintojaksot, ov (12.3.) ja koulutusohjelman yhteisinä opintoina suoritetut opintojaksot 9 ov ( ). Matematiikan pakolliset pääaineopinnot DI-opettajankoulutuksessa, 15 ov: Matemaattinen analyysi Matematiikan erikoistyö** Sovelletun matematiikan erikoistyö ** 3

16 Johdatus funktionaalianalyysiin Algebra Matematiikan historia 2 ** opintojaksot ovat toisensa poissulkevia Lisäksi valitaan seuraavista opintojaksoista siten,että DI-opettajankoulutuksen matematiikan pääaineen 55 ov täyttyy: Vektorianalyysin jatkokurssi Funktionaalianalyysin jatkokurssi Numeerinen analyysi Algebra Finite fields Numeerinen analyysi Matemaattinen optimointiteoria Algoritmimatematiikka Automaattiteoria Formaaliset kielet Graafiteoria Koodausteoria Informaatioteoria Matemaattinen optimointiteoria Stokastiset prosessit Mitta- ja integraaliteoria Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriset menetelmät Matriisilaskenta Kryptologia Symbolinen analyysi Mathematical Logic 5 Lisäksi voi valita muita soveltavia teknillisen matematiikan syventäviä opintojaksoja, joista kannattaa neuvotella vastaavan opettajan kanssa. Sivuaineopinnot Fysiikan sivuaine, vähintään 35 ov DI-opettajankoulutuksessa fysiikan sivuaineeseen, 35ov, sisältyvät myös perusopintoina suoritetut fysiikan opintojaksot, 10 ov (12.3.) ja koulutusohjelman yhteisinä opintoina suoritettu fysiikan opintojakso, 4 ov (12.4.1) Fysiikan historia Johdatus ydinfysiikkaan Fysiikan työt II Kvanttimekaniikka I Fysiikan työt III (Didaktisen fysiikan työt) Kiinteän olomuodon fysiikka A Kiinteän olomuodon fysiikka B Kiinteän olomuodon fysiikka C Termofysiikka Kemian sivuaine, vähintään 35 ov DI-opettajankoulutuksessa kemian sivuaineeseen, 35 ov, sisältyvät myös perusopintoina suoritetut kemian opintojaksot, 6 ov (12.3.) ja koulutusohjelman yhteisinä opintoina suoritettu kemian opintojakso, 3 ov (12.4.1) Laaja kemia Orgaanisen kemian työt Laboratoriotyöturvallisuus- ja työtavat Epäorgaanisen kemian työt Orgaanisen kemian työt Fysikaalisen kemian työt Fysikaalinen kemia Fysikaalinen kemia 2 2

17 153 Alla olevista opinnoista valitaan siten, että sivuaineen 35 ov täyttyy: IR-spektroskopia Kromatografia (GS-MS, HPLC) Differentiaalinen pyyhkäisykalorimetria (DSC) NMR-spektroskopia Polymeerikemia Analyyttiset mittausmenetelmät Pinta- ja katalyyttikemia Spektroskopia Kemian seminaari Valokemia Matematiikan sivuaine, vähintään 35 ov DI-opettajankoulutuksessa matematiikan sivuaineeseen, 35 ov, sisältyvät myös perusopintoina suoritetut matematiikan opintojaksot, ov (12.3.) ja koulutusohjelman yhteisinä opintoina suoritetut matematiikan opintojaksot 3-10 ov (12.4.1). Matematiikan sivuaineen pakolliset opintojaksot: Differentiaaliyhtälöt * Kompleksimuuttujan funktiot * 3 * Mikäli ei ole suoritettu koulutusohjelman yhteisissä opinnoissa Lisäksi valitaan seuraavista opintojaksoista siten, että DIopettajankoulutuksen matematiikan sivuaineen 35 ov täyttyy: Vektorianalyysin jatkokurssi Funktionaalianalyysin jatkokurssi Numeerinen analyysi Matemaattinen analyysi Algebra Matematiikan erikoistyö * Sovelletun matematiikan erikoistyö * Finite fields Numeerinen analyysi Matemaattinen optimointiteoria Johdatus funktionaalianalyysiin Algebra Algoritmimatematiikka Automaattiteoria Formaaliset kielet Graafiteoria Koodausteoria Informaatioteoria Matemaattinen optimointiteoria Stokastiset prosessit Mitta- ja integraaliteoria Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriset menetelmät Matriisilaskenta Matematiikan historia Kryptologia Symbolinen analyysi Mathematical Logic 5 * opintojaksot ovat toisensa poissulkevia Muita soveltavia teknillisen matematiikan syventäviä opintojaksoja voi myös valita, jolloin niistä kannattaa neuvotella vastaavan opettajan kanssa Tietotekniikan sivuaine, 35 ov vastaava opettaja professori Hannu-Matti Järvinen DI-opettajankoulutuksessa tietotekniikan sivuaineeseen, 35ov, sisältyvät myös perusopintoina suoritettu tietotekniikan opintojakso, 2 ov (81001 Tietotekniikan perusteet) ja koulutusohjelman yhteisinä opintoina suoritettu opintojakso 3 ov ( *) Ohjelmointi II * Tietorakenteiden käyttö ** Tietorakenteet ja algoritmit ** Olio-ohjelmoinnin peruskurssi 2

18 Ohjelmistotuotannon peruskurssi Johdatus tietokantajärjestelmiin Tietoliikenneverkkojen perusteet Tietoturvallisuuden perusteet Mikroprosessorit suppea *** Mikroprosessorit laaja *** 3 * opintojaksot Ohjelmointi I ja Ohjelmointi II voidaan korvata opintojaksolla Laaja ohjelmointi, 6 ov ** opintojaksot ovat toisensa poissulkevia *** opintojaksot ovat toisensa poissulkevia Lisäksi valitaan seuraavista opintojaksoista siten, että DI-opettajankoulutuksen tietotekniikan sivuaineen 35 ov täyttyy: Algoritmimatematiikka * Johdatus Signaalinkäsittelyyn I Olio-ohjelmoinnin peruskurssi Olio-ohjelmoinnin jatkokurssi Ohjelmistotekniikan matemaattiset menetelmät Ohjelmointikielten periaatteet Johdatus tietojenkäsittelyn teoriaan Ohjelmistotuotannon menetelmät Ohjelmistojen testaus Käyttöjärjestelmät Sulautetut järjestelmät Hajautettujen järjestelmien perusteet Käytettävyys 2 * Mikäli ei ole suoritettu perusopinnoissa Pedagogiset opinnot, 35 ov Opettajan pedagogiset opinnot suoritetaan Tampereen yliopistossa. Opinnot voi aloittaa, kun opetettavana aineena olevassa matematiikassa, fysiikassa tai kemiassa on suoritettu 30 ov. Edellytyksenä on lisäksi menestyminen soveltuvuustestissä Yleisohjeita Mikäli opiskelija haluaa siirtyä teknis-luonnontieteelliseen koulutusohjelmaan toisesta koulutusohjelmasta tulee perusopintojaksojen vastaavuuksista neuvotella koulutusohjelman johtajan kanssa. Mikäli opintomenestys on ollut riittävän hyvä insinööritason tai perustason opintojaksoissa, voidaan vastaavuus laajoihin opintojaksoihin myöntää Vastaavat opettajat Koulutusohjelman vastaavien opettajien puoleen voi kääntyä kun haluaa keskustella pääaineen ja sivuaineiden valinnasta ja muista opintojen sisältöön liittyvistä asioista. Tällainen keskustelu on jokaisen syytä käydä ennen pääaineen valitsemista. Vastaavat opettajat toimivat diplomitöiden tarkastajina. Vastaaville opettajille voi lähettää sähköpostia osoitteella etunimi.sukunimi@tut.fi, jollei osoitetiedoissa muuta mainita. Koulun ulkopuolelta soitettaessa liitetään numeron eteen

19 155 NIMI OPETUSALA LAITOS, PUHELIN, HUONE Foldes, Stephan Diskreetti matematiikka Matematiikan laitos 2427,TD323 Franzén, Robert Kemia Kemian laitos 3626, FC222 Hernberg, Rolf Optiikka Fysiikan laitos 2364, SK108 Järvinen, Hannu-Matti Tietotekniikan sivuaine opettajankoulutuksessa Ohjelmistotekniikan laitos 2702, TE209 Kaleva, Osmo Analyysi, tilastolliset menetelmät Matematiikan laitos 2426, TD414 Kauranen, Martti Optiikka Fysiikan laitos 4225,SK112 Keskinen, Jorma Aerosolifysiikka Fysiikan laitos 2676, SK208 Kettunen, Lauri Sähköfysiikka Sähkömagnetiikan laitos 3717, SC 308 Laaksonen Merja Perusmatematiikan opintokokonaisuus Matematiikan laitos 2168, TD411 Lehtonen, Jorma Sähköfysiikka Sähkömagnetiikan laitos 2009, SC320 Lemmetyinen, Helge Kemia Kemian laitos 2565, FC224 Lindroos, Matti Laskennallinen fysiikka Fysiikan laitos 2417, SG214 Mikkonen, Risto Sähköfysiikka Sähkömagnetiikan laitos 2007, SC312 Mäkelä, Jyrki Aerosolifysiikka Fysiikan laitos 2532, SK214 Nieminen, Jouko Laskennallinen fysiikka Fysiikan laitos 3475, SG212 Nykänen Ossi Hypermedia Matematiikan laitos 3544, TD309 Okhotnikov, Oleg Puolijohdefysiikka ja optoelektroniikka Optoelektroniikan tutkimuskeskus (ORC) 3005, SK314

20 156 Pessa, Markus Puolijohdefysiikka ja optoelektroniikka Optoelektroniikan tutkimuskeskus (ORC) 2548, SK312 Piché, Robert Tieteellinen laskenta Matematiikan laitos 2169, TD321 Pohjolainen, Seppo Analyysi, tieteellinen laskenta, Matematiikan laitos 2424, huone TD428 opettajankoulutus, hypermedia Pohjavirta, Armo Tieteellinen laskenta, tilastolliset menetelmät, Matematiikan laitos 2438, TD426 laajan matematiikan opintokokonaisuus Rantala, Tapio Puolijohdefysiikka ja optoelektroniikka Fysiikan laitos 4226, SG219 Ruohonen, Keijo Diskreetti matematiikka, tilastolliset menetelmät Matematiikan laitos 2420, TD421 Saksman, Eero Analyysi, matematiikan opettajankoulutus Matematiikan laitos 2437, TD423 Silvennoinen, Risto Tieteellinen laskenta Matematiikan laitos 2141, TD416 Suuriniemi, Saku Sähköfysiikka Sähkömagnetiikan laitos 2028, SC 304 Turunen, Esko Diskreetti matematiikka Matematiikan laitos 4253, TD405 Valden, Mika Pintatiede Fysiikan laitos 2555, SK318 Vehmanen Lasse Insinöörimatematiikan opintokokonaisuus Matematiikan laitos 2419, TD407