LIIKENNEVIRASTO Päätös 2 (38) Versionhallinta Versio nro pvm muutos hyväksyjä 1 24.10.2011 hyväksytty uusi turvallisuusjohtamisjärjestelmä Juhani Tervala
LIIKENNEVIRASTO Päätös 3 (38) Käsikirjan sisällysluettelo 1 Turvallisuusjohtamisjärjestelmän tarkoitus ja rakenne... 5 1.1 Turvallisuusjohtamisjärjestelmän perusosat... 6 2 Suunnittelu- ja parantamismenettelyt... 8 2.1 Johtajuus... 8 2.1.1 Johdon sitoutuminen... 8 2.1.2 Turvallisuuspolitiikka... 9 2.1.3 Viraston turvallisuustavoitteet... 9 2.1.4 Päätöksenteko... 10 2.1.5 Turvallisuusjohtamisen valvonta... 11 2.2 Riskien hallinta... 11 2.2.1 Radanpitäjän toimintaan liittyvien riskien hallinta... 11 2.2.2 Rautatiejärjestelmän ulkopuolisten aiheuttamat riskit... 12 2.2.3 Riskien arvioinnin menettelyt ja menetelmät ja riskien hallintatoimenpiteet... 12 2.2.4 Voimassa olevien sääntöjen hallinta... 13 2.2.5 Radanpitäjän turvallisuustoiminnan erityispiirteet ja yhteistyötehtävät... 14 2.3 Turvallisuusvalvonta... 14 2.3.1 Turvallisuustiedon keruu ja analysointi... 15 2.3.2 Onnettomuuksien ja vaaratilanteiden raportointi ja tutkinta... 15 2.3.3 Sisäiset auditoinnit... 16 2.4 Organisaation oppiminen... 16 2.4.1 Jatkuva parantaminen... 16 2.4.2 Turvallisuussuositukset... 17 2.4.3 Muutosten hallinta... 17 3 Täytäntöönpanomenettelyt... 18 3.1 Organisaatio ja turvallisuusvastuut... 18 3.1.1 Turvallisuusvastuun jakautuminen... 18 3.1.2 Vastuun kontrollointi ja töiden suunnittelu... 18 3.1.3 Organisaation rakenne... 19 3.2 Osaamisen hallinta... 19 3.2.1 Osaamisen hallintajärjestelmä ja henkilöstön koulutusohjelmat... 19 3.3 Tiedonhallinta... 20 3.3.1 Turvallisuustiedon hallinta... 20 3.3.2 Henkilöstön osallistuminen... 20 3.3.3 Sisäinen ja ulkoinen viestintä... 20 3.4 Dokumentointi... 21 3.4.1 Turvallisuusjohtamisjärjestelmän kuvaus... 21 3.4.2 Dokumenttien hallinta... 21 3.4.3 Turvallisuuden vuosiraportointi... 22 4 Operatiiviset menettelyt... 22 4.1 Operatiiviset järjestelyt... 22 4.1.1 Voimassaolevien sääntöjen hallinta... 22 4.1.2 Palvelun- ja materiaalintuottajien hallinta... 22 4.1.3 Infrastruktuurin hallinta... 24 4.2 Poikkeustilanteet... 26
LIIKENNEVIRASTO Päätös 4 (38) 4.2.1 Poikkeustilanteiden hallinta... 26 4.2.2 Radanpitäjän yhteistyötehtävät... 27 5 Käsitteet... 28 6 Viiteluettelo... 31 7 Turvallisuusjohtamisjärjestelmään liittyvät dokumentit...33 8 Turvallisuusjohtamisjärjestelmään liittyvät säännöt...35
LIIKENNEVIRASTO Päätös 5 (38) 1 Turvallisuusjohtamisjärjestelmän tarkoitus ja rakenne Liikenneviraston toiminta-ajatuksena on mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Tässä Liikenneviraston rautatietoimintojen turvallisuusjohtamisjärjestelmässä (RTJJ) kuvataan, miten Liikennevirasto Suomen valtion omistaman rataverkon haltijana varmistaa kansallisessa ja EU-lainsäädännössä ja määräyksissä sille rautatiejärjestelmän turvallisuuden osalta asetetut vaatimukset. RTJJ sisältää kuvaukset Liikenneviraston rautatiejärjestelmän kannalta turvallisuuskriittisistä toiminnoista (suunnittelu, rakentaminen, kunnossapito ja liikenteen hallinta) sekä niissä noudatettavista turvallisuusmenettelyistä ja ohjeista. RTJJ:ssä kuvataan myös, miten Liikennevirasto jatkuvasti kehittää ja parantaa rautatiejärjestelmän turvallisuutta. RTJJ:n avulla Liikennevirasto varmistaa, että sille myönnetyn turvallisuusluvan edellytykset pysyvät voimassa. RTJJ:n tarkoituksena on, että Liikennevirasto osaltaan edesauttaa rautatieturvallisuusdirektiivissä (2004/49/EY ja siihen sen jälkeen tehdyt muutokset) /1/ mainittujen yhteisten turvallisuustavoitteiden mukaisten tavoitteiden saavuttamista. RTJJ:n tarkoituksena on myös osaltaan varmistaa, että kansallisten turvallisuussääntöjen ja yhteentoimivuuden teknisten eritelmien vaatimukset toteutuvat. Menettelyt, joilla Liikennevirasto varmistaa rautatiejärjestelmän turvallisuuden vastuullaan olevissa tehtävissä, voidaan jakaa suunnittelu- ja parantamismenettelyihin, täytäntöönpanomenettelyihin ja operatiivisiin menettelyihin. Viraston toiminnan ohjaaminen tapahtuu suunnittelu- ja parantamismenettelyjen avulla. Toiminnan tehostaminen saattaa edellyttää merkittäviä muutoksia organisaatiorakenteisiin tai aikaisempiin radanpidon menettelytapoihin. Näissä tapauksissa Liikennevirasto suorittaa riskien arvioinnin, jonka tarkoituksena on ennakoida muutoksista aiheutuvat riskit ja etsiä keinot, joilla riskin aiheuttaja voidaan poistaa tai riskin toteutumisen todennäköisyyttä voidaan vähentää hyväksyttävälle tasolle. Täytäntöönpanomenettelyjen avulla Liikennevirasto varmistaa, että kaikki sen työntekijät kaikilla organisaatiotasoilla ovat tietoisia rautatiejärjestelmän turvallisuuteen liittyvistä vastuistaan, oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Liikennevirasto varmistaa, että sen työntekijöillä on riittävät tiedot ja taidot toimia tehtävissään niin, että rautatiejärjestelmän turvallisuus ei vaarannu. Työtehtävissä tarvittavat tiedot ovat helposti ja oikeassa muodossa saatavissa. Operatiivisissa menettelyissä on kuvattu miten rautatiejärjestelmän turvallisuus otetaan huomioon (mukaan lukien varautuminen onnettomuuksiin ja poikkeusoloihin). Keskeinen keino tässä työssä on riskien arvioinnilla ja sen avulla asetettujen turvallisuusmittareiden seurannalla. Operatiivisten menettelyjen avulla Liikennevirasto myös varmistaa, että se toimii lainsäädännön asettamien normien mukaisesti.
LIIKENNEVIRASTO Päätös 6 (38) 1.1 Turvallisuusjohtamisjärjestelmän perusosat Liikenteen turvallisuusviraston määräyksen mukaiset turvallisuusjohtamisjärjestelmän perusosat on kuvattu tässä turvallisuusjohtamisjärjestelmässä seuraavasti: a) organisaation toimitusjohtajan, pääjohtajan tai muun liikkeenjohtamisesta vastaavan henkilön hyväksymä ja koko henkilökunnan tiedoksi annettu turvallisuuspolitiikka; - käsikirja 2.1.2 b) organisaation laadulliset ja määrälliset tavoitteet turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi sekä suunnitelmat ja menettelyt kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi; - käsikirja 2.1.3 ja 2.4.1 - kuvaus "Turvallisuusjohtaminen, -valvonta ja yhteistyömenettelyt" /2/ c) voimassa olevien, uusien ja muutettujen teknisten ja toiminnallisten vaatimusten tai muiden määräävien ehtojen täyttämistä koskevat menettelyt, jotka on vahvistettu: - yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä, tai - rautatieturvallisuusdirektiivin 8 artiklassa ja liitteessä II tarkoitetuissa kansallisissa turvallisuussäännöissä, tai - muissa asiaa koskevissa määräyksissä tai säännöksissä tai - viranomaisten päätöksissä, - sekä menettelyt, jotka koskevat vaatimusten ja muiden määräävien ehtojen täyttämisen varmistamista laitteiden ja toiminnan koko elinkaaren ajan; - käsikirja 2.2.4 d) menettelyt ja menetelmät, jotka koskevat riskien arvioinnin suorittamista ja riskinhallintatoimenpiteiden toteuttamista aina, kun toimintaolosuhteiden muutoksesta tai uudesta materiaalista aiheutuu uusia riskejä infrastruktuurille tai toiminnalle; - käsikirja 2.2 - kuvaus "Turvallisuutta varmistava riskienhallinta" /3/ e) sellaisten henkilökunnan koulutusohjelmien ja järjestelmien tarjoaminen, joilla varmistetaan henkilökunnan pätevyyden ylläpitäminen ja tehtävien asianmukainen suorittaminen; - käsikirja 3.2.1 - ohje "Turvallisuuskoulutus ja -perehdyttäminen rautatietoiminnoissa" /4/ f) järjestelyt, jotka koskevat riittävien tietojen antamista organisaatiossa ja tarvittaessa samaa infrastruktuuria käyttävien organisaatioiden välillä; - käsikirja 3.3.3 ja 2.2.5 - kuvaus "Turvallisuusjohtaminen, -valvonta ja yhteistyömenettelyt" /2/
LIIKENNEVIRASTO Päätös 7 (38) g) menettelyt ja mallit, jotka liittyvät turvallisuutta koskevien tietojen dokumentointitapaan sekä menettelyn määritteleminen turvallisuutta koskevien olennaisten tietojen kokoamisen ja sisällön valvontaa varten; - käsikirja 2.3.1, 2.3.2 ja 3.3.1 - kuvaus "Turvallisuusjohtaminen, -valvonta ja yhteistyömenettelyt" /2/ h) menettelyt, joilla varmistetaan onnettomuuksista, vaaratilanteista, "läheltä piti" -tilanteista ja muista vaarallisista tapahtumista ilmoittaminen, niiden tutkinta ja arviointi sekä tarvittavien ehkäisevien toimenpiteiden toteuttaminen; - käsikirja 2.3.1 ja 2.3.2 - kuvaus "Rautatietoimintojen poikkeamien hallinta" /5/ i) hätätilanteessa noudatettavat toimintasuunnitelmat sekä varoitus- ja tiedotussuunnitelmat, joista sovitaan yhdessä asiasta vastaavien viranomaisten kanssa; - käsikirja 4.2.1 - "Ohje varautumisesta rautatieonnettomuuksiin (OVRO)" /6/ j) määräykset, jotka koskevat turvallisuusjohtamisjärjestelmän säännöllistä sisäistä tarkastusta. - käsikirja 2.3.3 - kuvaus "Turvallisuusjohtaminen, -valvonta ja yhteistyömenettelyt" /2/ ja sen liite "Rautatietoimintojen auditointi" /7/
LIIKENNEVIRASTO Päätös 8 (38) 2 Suunnittelu- ja parantamismenettelyt 2.1 Johtajuus 2.1.1 Johdon sitoutuminen Yleisesti turvallisuusjohtamisjärjestelmässä johdolla tarkoitetaan kaikkia niitä esimiesasemassa olevia, joiden toiminnalla on vaikutusta rautatietoimintoihin. Tässä kohdassa johdon vastuu ja sitoutuminen koskee erityisesti viraston pääjohtajaa ja hänen välittömässä alaisuudessaan toimivia johtajia. Liikenneviraston johto vastaa siitä, että rautatietoimintoja varten on laadittu turvallisuusjohtamisjärjestelmä ja että järjestelmän mukaiseen toimintaan osoitetaan riittävät resurssit. Liikenneviraston johto noudattaa viraston rautatietoimintojen turvallisuusjohtamisjärjestelmää omassa toiminnassaan sekä edellyttää ja tukee sen noudattamista kaikissa rautatietoimintoihin liittyvissä tehtävissä. Rautatietoiminnassa Liikenneviraston johto ei hyväksy onnettomuuksia, tapaturmia, vakavia vaaratilanteita tai turvallisuutta vaarantavaa toimintaa. Johto puuttuu järjestelmällisesti ja välittömästi turvallisuutta vaarantaviin tapahtumiin, olosuhteisiin, asioihin ja päätöksiin. Liikenneviraston johto edellyttää palveluntuottajilta hyvää turvallisuusosaamista ja -asennetta ja että he toimivat RTJJ:n vaatimalla tavalla. Turvallisuusasioiden hallinta on edellytys palvelun tai materiaalin toimittajaksi pääsylle. Johto edellyttää myös sellaisia hankintamenettelyjä ja valvontakäytäntöjä, jotka estävät kilpailuedun saamista turvallisuutta laiminlyömällä. Johto sitoutuu ylläpitämään itsellään riittävää turvallisuusosaamista, mm. pitämällä ajan tasalla tarvittavan turvallisuuspätevyyden sekä osallistumaan viraston rautatieturvallisuuskoulutukseen ja toimimaan esimerkkinä turvallisuusvaatimusten noudattamisessa. Johto korostaa, että turvallisuuden varmistaminen edellyttää riskien hallinnan toteuttamista kuhunkin toimintoon soveltuvalla tavalla. Riskien hallinta on kuvattu luvussa 2.2. Johto sitoutuu käsittelemään turvallisuus- ja riskienhallinta-asioita kokouksissaan ja pitämään itsensä ajan tasalla Liikenneviraston toiminnan turvallisuudesta ja toimintaan liittyvistä riskeistä ja ottamaan viraston käyttöön parhaita turvallisuuskäytäntöjä. Johto sitoutuu kutsumaan turvallisuuskeskusteluun sellaisten palveluntuottajien ylintä johtoa, joiden toiminnassa on ollut vakavia turvallisuuspoikkeamia tai joiden toiminnassa on ilmennyt heikkoa turvallisuusasennetta.
LIIKENNEVIRASTO Päätös 9 (38) 2.1.2 Turvallisuuspolitiikka Alla on esitetty viraston johdon vuonna 2010 hyväksymä turvallisuuspolitiikka, joka on tallennettu viraston sisäiseen verkkoon. Turvallisuuspolitiikkamme perustuu Liikenneviraston strategiaan ja arvoihin. Turvallisuustoimintamme päämääränä on laadukkaan toiminnan kautta varmistaa Liikenneviraston palveluiden turvallisuus, saatavuus ja laadukkuus sekä huolehtia liikennejärjestelmän toimivuudesta myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Turvallisuuden perusperiaate on, että vaaratilanteet voidaan ennakoida ja onnettomuudet torjua. Turvallisuustoiminta ja turvallisuuslähtöinen ajattelu on tärkeä osa viraston normaalia johtamista ja toimintaa, palveluiden hankinta mukaan lukien, ja se tukee osaltaan asetettuja tulostavoitteita. Se kattaa väylänpidon, liikenteen ohjauksen, henkilöstön, työympäristön sekä omaisuuden ja tiedon turvaamisen. Turvallisuustoiminta perustuu säännölliseen ja kattavaan riskien kartoitukseen ja arviointiin, jonka perusteella luomme valmiudet riskien hallitsemiseksi ja vaaratilanteiden ehkäisemiseksi jo ennalta. 2.1.3 Viraston turvallisuustavoitteet Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa Liikennevirastolle tulostavoitteet vuosittain tehtävässä tulossopimuksessa. Tavoitteiden lisäksi sopimuksessa määritellään eräitä asioita niin sanotuiksi seuranta- ja raportointikohteiksi. Vuonna 2011 ministeriön asettamista tavoitteista ja seurantakohteista seuraavat käsittelivät rautatieturvallisuutta suoraan tai välillisesti: - radanpidosta johtuvat viivästykset kauko- ja lähiliikenteessä, - rataverkon kuntoindeksi, - rataverkon yli-ikäinen päällysrakenne, - radan huonosta kunnosta johtuvat liikennerajoitukset, - junaliikenteessä kuolleet, - radasta aiheutuvat vahingot junaliikenteessä, - käytössä olevien tasoristeysten määrä, - varoituslaitoksella varustettujen tasoristeysten osuus ja - tasoristeysonnettomuuksien määrä. Viraston pääjohtaja asettaa edellä mainittujen lisäksi toimialoille muita tavoitteita toimialakohtaisissa tulossopimuksissa. Vuonna 2011 turvallisuusasioita koskevat tavoitteet käsittelivät työturvallisuuden, riskienhallinnan ja turvallisuusjohtamisen kehittämistä. Turvallisuustavoitteita asetettaessa huomioidaan rautatieturvallisuusdirektiivin (2004/49/EY) /1/ mukaiset yhteiset turvallisuustavoitteet. Toimialat voivat edellisten lisäksi asettaa itselleen mm. turvallisuuteen liittyviä tavoitteita.
LIIKENNEVIRASTO Päätös 10 (38) Asetettujen turvallisuustavoitteiden ja seurantakohteiden lisäksi Liikenneviraston johto seuraa säännöllisesti turvallisuuden kehittymistä rautatielain nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisten yhteisten turvallisuusindikaattoreiden avulla. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimivuutta seurataan oman toiminnan ja palveluntuottajien auditoinnein ja riskien arvioinnein sekä johdon katselmuksien ja johdon turvallisuuskierrosten yhteydessä. Liikenneviraston johto edellyttää, että se saa tiedon vakavasta turvallisuuspoikkeamasta ilman viivettä. Rautatietoimintojen turvallisuuspäällikkö on velvollinen raportoimaan kunnossapito-toimialan ylijohtajalle vakavista poikkeamista heti tiedon saatuaan. Vakavat poikkeamat ja niihin liittyvät toimialojen valmistelemat toimenpiteet käsitellään viraston johtoryhmässä välittömästi. Turvallisuusraportit käsitellään johdon katselmuksessa kaksi kertaa vuodessa, jolloin myös päätetään mahdollisista toiminnan muutoksista. Kohdissa 2.3.1. ja 2.3.2. on kuvattu turvallisuustiedon keruuseen ja raportointiin liittyvät menettelyt. 2.1.4 Päätöksenteko Liikenneviraston virkamiesten päätösvalta ja vastuut on määritelty pääjohtajan osalta valtioneuvoston asetuksessa Liikennevirastosta /25/ ja viraston työjärjestyksessä /8/. Muiden virkamiesten päätösvalta ja vastuut on määritelty viraston työjärjestyksessä. Kokonaisvastuu Liikenneviraston rautatiejärjestelmän turvallisuudesta on pääjohtajalla. Kunnossapito-toimialan ylijohtaja vastaa turvallisuusjohtamisjärjestelmän käyttöönotosta ja ylläpitämisestä. Kunnossapito-toimialan ylijohtaja vastaa myös kunnossapidon rautatieturvallisuudesta samoin kuin radanpitoon liittyvistä teknisistä ohjeista ja rautatiejärjestelmään kuuluvan turvallisuusohjeiston ylläpidosta. Liikennejärjestelmä-toimialan ylijohtaja vastaa virastotason riskienhallinnasta sekä yhdessä kunnossapito-toimialan kanssa viraston toimintajärjestelmän kehittämisestä ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän yhteensovittamisesta toimintajärjestelmään sekä rautatiejärjestelmän väylätietorekisterien kehittämisestä ja ylläpidosta. Hallinto-toimialan ylijohtaja vastaa rautatieturvallisuuteen liittyvien dokumenttien hallintajärjestelmästä ja arkistojen ylläpidosta sekä Liikenneviraston turvallisuuteen liittyvän koulutuksen ja perehdyttämisen järjestämisestä sekä pätevyys- ja koulutusrekistereistä yhdessä kunnossapito-toimialan kanssa. Investointi-toimialan ylijohtaja vastaa hankesuunnittelun ja rakentamisen rautatieturvallisuudesta. Liikenteenhallinta-toimialan ylijohtaja vastaa liikenteenhallinnan rautatieturvallisuudesta. Turvallisuuteen liittyvien ongelmien käsittelyssä noudatetaan viraston poikkeamien hallintaan ja riskienhallintaan liittyvää ohjeistusta. Käsittelyyn sisältyy myös hyötyjen ja kustannusten suhteen analysointi. Viraston omien resurssien lisäksi käytetään tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita. Tuloksena on työjärjestyksen /8/ mukainen päätös toimenpiteistä tai asioiden säilyttämisestä ennallaan. Päätöksentekoa on käsitelty myös kohdissa 2.1.5 ja 3.1.1.
LIIKENNEVIRASTO Päätös 11 (38) 2.1.5 Turvallisuusjohtamisen valvonta Turvallisuuteen liittyvät vastuut on jaettu viraston työjärjestyksen /8/ perusteella. Henkilökohtaiset turvallisuustehtävät ja -vastuut on jaettu esimiesten toimesta osastoille ja yksiköille osoitettujen tehtävien mukaan. Asiaa on käsitelty myös kohdissa 2.1.4, 3.1.1 ja 3.1.2 sekä menettelykuvauksessa "Turvallisuusjohtaminen, -valvonta ja yhteistyömenettelyt" /2/. Turvallisuustehtävien suorittamista ja resursseja valvotaan vuosittain pidettävissä esimiehen ja työntekijän välisissä kehityskeskusteluissa. Johto käsittelee turvallisuusjohtamiseen liittyvät asiat osana pidettäviä johdon katselmuksia. Näissä katselmuksissa tarkastellaan myös turvallisuusjohtamisjärjestelmään kuuluvien tehtävien hoitamiseksi tarvittavia resursseja ja resurssitarpeet käsitellään osana henkilöstösuunnitelmaa. Turvallisuuspoikkeamien analysoinnin yhteydessä analysoidaan myös organisaation toimintaan liittyviä tekijöitä. Koska Liikennevirasto on leimallisesti palveluita tilaava virasto, erityistä huomiota on kiinnitetty palveluntuottajien toiminnan valvontaan ja kehittämiseen. Liikennevirasto edellyttää palveluntuottajilta, että nämä huolehtivat henkilöstönsä riittävästä turvallisuusosaamisesta ja siitä, että henkilöillä on työn edellyttämät työ- ja turvallisuuspätevyydet ja turvallisuuskelpoisuudet. Tätä seurataan normaalissa hankintatoiminnassa, tilaajan suorittamassa valvonnassa sekä omavalvonnan yhteydessä. Koulutuslaitosten toimintaa valvotaan tarkastuskäynnein sekä omavalvonnan ja koulutustapaamisten kautta. Rakentamiseen ja siihen liittyvään suunnitteluun ja kunnossapitoon nimetään turvallisuuskoordinaattori, joka vastaa hankkeen turvallisuuden valvonnasta, turvallisuuden ja riskienhallinnan raportoinnista sekä tarvittavien tilaajan turvallisuusdokumenttien laadinnasta. 2.2 Riskien hallinta 2.2.1 Radanpitäjän toimintaan liittyvien riskien hallinta Turvallisuutta uhkaavien riskien havaitsemisessa käytetään riskienhallinnan menettelykuvauksen (Turvallisuutta varmistava riskienhallinta) /3/ mukaisia menettelyjä sekä ohjeen "YTMasetuksen mukainen riskienhallinta rautatiejärjestelmässä" /9/ toimintatapoja. Kunnossapito-toimiala kehittää yhdessä Liikenneviraston riskienhallintaorganisaation kanssa riskienhallintamenettelyjä riskienhallinnassa tuotettujen raporttien perusteella. Riskienhallintatoimenpiteiden kehittäminen ja toteuttaminen on kuvattu Turvallisuutta varmistavan riskienhallinnan /3/ kuvauksessa. Rautatietoiminnan riskienhallinnan tuloksellisuuden valvonta ja vaadittavien muutosten toteuttaminen ja hyväksyminen tapahtuu turvallisuusjohtamisjärjestelmän menettelyjen mukaisesti puolivuosittain pidettävissä johdon katselmuksissa.
LIIKENNEVIRASTO Päätös 12 (38) Turvallisuuden ja riskienhallinnan tilaa mitataan turvallisuuspoikkeamiin määriteltyjen indikaattoreiden avulla. Toimialat käsittelevät turvallisuusasioita jokaisessa toimialan johtoryhmän kokouksessa. Käsiteltäviin asioihin sisältyvät mm. riskienhallintaan liittyvät muutokset. Keskeisten prosessien ja toimialojen riskienhallinnassa selvitetään rajapinnat muiden toimijoiden ja toimintojen kanssa. Osana riskien tunnistamista selvitetään tarve tehdä riskienhallintayhteistyötä. Näistä toimenpiteistä vastaavat toimialan johto ja prosessien omistajat. Palveluntuottajien, rautatieyritysten, museoliikennettä harjoittavien ja muiden toimijoiden kanssa tehtäviin sopimuksiin sisällytetään menettelyt yhteistyöstä turvallisuutta uhkaavien riskien tunnistamisessa ja hallitsemisessa. Riskienhallinnan dokumentointi ja viestintä tapahtuu turvallisuusraportoinnin yhteydessä. Sidosryhmien ja palveluntuottajien kanssa tapahtuvaa riskienhallintatyötä valvotaan omavalvontamenettelyjen mukaisesti (Turvallisuusjohtaminen, -valvonta ja yhteistyömenettelyt) /2/. 2.2.2 Rautatiejärjestelmän ulkopuolisten aiheuttamat riskit Riskienarvioinneissa otetaan aina huomioon ulkopuolisten osapuolien mahdollisesti aiheuttamat riskit ja niitä käsitellään samoin kuin muitakin rautatietoimintaan kohdistuvia riskejä. Linjajohto vastaa tästä omien vastuidensa ja tehtäviensä mukaisesti. Kunnossapito-toimiala seuraa rautatiejärjestelmään kohdistuvia vahingontekoja ja uhkatilanteita. Nämä tapahtumat raportoidaan ja käsitellään samoin menettelyin kuin turvallisuuspoikkeamat. Vakavien ulkoisten uhkien osalta seuranta ja toimenpiteiden toteuttaminen on valmiusorganisaation tehtävänä. Valmiustoimikunta valvoo toimenpiteiden tuloksellisuutta ja päättää tarvittavista toimenpiteistä. 2.2.3 Riskien arvioinnin menettelyt ja menetelmät ja riskien hallintatoimenpiteet Turvallisuutta uhkaavien riskien tunnistaminen ja hallinta tapahtuu turvallisuusjohtamisjärjestelmän, turvallisuutta valmistavan riskienhallinnan menettelykuvauksen /3/ ja ohjeen "YTMasetuksen mukainen riskien hallinta rautatiejärjestelmässä" /9/ mukaisesti. Edellä mainituissa dokumenteissa kuvataan käytettävät riskienarviointimenettelyt ja -menetelmät sekä keskeiset periaatteet riskienhallintatoimenpiteiden varmistamiseksi muun muassa laitteissa, menettelyissä, organisaatiossa, henkilöstössä tai rajapinnoissa tapahtuvien muutosten yhteydessä. Riskienhallinnan toteuttaminen ja vastuut riskienhallinnan järjestämisestä kuuluvat linjaorganisaatiolle viraston työjärjestyksen /8/ sekä tämän turvallisuusjohtamisjärjestelmän periaatteiden sekä vastuu- ja tehtäväjaon mukaisesti. Asiaa on käsitelty myös kohdissa 2.1.4, 2.1.5 ja 3.1.1.
LIIKENNEVIRASTO Päätös 13 (38) Riskienarvioinnin tulokset esitetään riskiraporttina, jonka liitteenä on riskienhallintasuunnitelma. Riskienhallintasuunnitelma kattaa riskienhallintatoimenpiteet ja niiden seurannan vastuineen. Riskiraportin avulla informoidaan eri osapuolia riskienarvioinnin tuloksista. Riskienarvioinnin tulokset siirretään osaksi Liikenneviraston puolivuosittain tehtävää raportointia ja organisaation sisällä toimintaan ja muihin menettelyihin (mm. prosessit ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä) normaalin johtamisen ja raportoinnin keinoin ja menettelyin (mm. johdon katselmukset). 2.2.4 Voimassa olevien sääntöjen hallinta Turvallisuusjohtamisjärjestelmään liittyviä vaatimuksia ovat EU-tasolla rautatietoimintaa koskevat direktiivit, asetukset ja päätökset ja kansallisella tasolla vastaavat lait, asetukset, määräykset ja valtiosopimukset. Liikenteen turvallisuusvirasto ylläpitää ajantasaista tietoa näistä verkkosivuillaan. Turvallisuusjohtamisjärjestelmään liittyviä uusia vaatimuksia, olemassa olevien vaatimusten muutoksia ja säädöslausuntojen käsittelyä sekä niiden noudattamista valvoo ja seuraa viraston oikeuspalvelut-osasto, jonka tukena toimivat toimialojen asiantuntijavalmistelijat. Liikennevirasto on yhteistyössä Liikenteen turvallisuusviraston kanssa koskien EU-lainsäädäntöön tehtäviä muutoksia. Uusien vaatimusten tai niiden muutosten viemisestä turvallisuusjohtamisjärjestelmään vastaa kunnossapito-toimialan ylijohtaja. Vastuu voimassa olevien vaatimusten noudattamisesta on Liikenneviraston toimialojen ylijohtajilla. Edellä mainittujen vaatimusten lisäksi yhteentoimivuuden teknisiä eritelmiä valvoo myös kunnossapito-toimialan väylätekniikkaosasto. Osajärjestelmien käyttöönottoon liittyvistä menettelyistä vastaa investointi-toimiala. Toimintaprosesseihin liittyvät organisaatioyksiköiden vastuut määritellään toimintajärjestelmän prosessikuvauksissa ja yksittäisten henkilöiden vastuut heidän tehtävänkuvauksissaan. Liikennevirasto huolehtii Osajärjestelmien käyttöönottolupamenettelyn /10/, Osatekijöiden hyväksyntä rautatiejärjestelmässä -menettelykuvauksen /11/ sekä Ratateknisten ohjeiden (RATO) /12/ avulla siitä, että kaikki rautatieliikenteen harjoittajat voivat toimia yhteentoimivuuden teknisten eritelmien mukaisesti. Rataverkon kunnossapitotoiminta on kuvattu kohdassa 4.1.3 ja asianomaisessa menettelykuvauksessa /13/.
LIIKENNEVIRASTO Päätös 14 (38) 2.2.5 Radanpitäjän turvallisuustoiminnan erityispiirteet ja yhteistyötehtävät Kohdassa 2.2.1 on kuvattu, kuinka yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on järjestetty. Rautatieyritysten ja museoliikenteen harjoittajien kanssa solmittavassa rataverkon käyttösopimuksessa kuvataan turvallisuuteen liittyvät vuorovaikutusmenettelyt ja pelisäännöt sekä menettelyt hätä- ja onnettomuustilanteissa toimimiseksi. Liikenneviraston ja rautatieyritysten turvallisuusjohto kokoontuu työryhmänä vähintään kaksi kertaa vuodessa, välittömästi vakavien turvallisuuspoikkeamien tapahduttua tai tarvittaessa keskustellakseen turvallisuuteen ja riskien hallintaan liittyvistä asioista. Liikenneviraston turvallisuusjohdolla käsitetään tässä yhteydessä kunnossapito-toimialan ylijohtajaa, rautatietoimintojen turvallisuuspäällikköä ja asiantuntijoita. Tapaamisissa käsitellään turvallisuusjohtamisjärjestelmiin, turvallisuustietoihin, turvallisuusraportteihin sekä liikenteen ja radanpidon yhteen sovittamiseen liittyviä kysymyksiä, ajankohtaisia rautatiejärjestelmän turvallisuuteen liittyviä asioita, vakavia turvallisuuspoikkeamia sekä häiriötilanteisiin varautumista. Ryhmän tehtäviin kuuluu lisäksi riskienhallintayhteistyö ja rajapintariskien arviointi. Työryhmän pöytäkirjat, analyysit sekä toimenpide-ehdotukset ja -suunnitelmat käsitellään ja niitä seurataan rautatieturvallisuuden ohjausryhmässä sekä osana johdon katselmuksia. Myös muissa työryhmissä käsitellään asianomaisiin tehtäviin liittyviä turvallisuusasioita. Turvallisuutta varmistavan riskienhallinnan menettelykuvauksessa /3/ kuvataan riskienhallintamenettelyt rautatieyritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Menettelykuvausta täydentää ohje "YTM-asetuksen mukainen riskienhallinta rautatiejärjestelmässä" /9/. Valmiussuunnitelmassa /14/, poikkeamien hallinnassa ("Rautatietoimintojen poikkeamien hallinta" /5/, ohje "Turvallisuuspoikkeamien ilmoittaminen ja käsittely rautatietoiminnoissa" /15/ ), alueellisissa varautumissuunnitelmissa ja muussa varautumistoiminnassa ("Ohje varautumisesta rautatieonnettomuuksiin" /6/) määritellyt menettelyt hätä- ja onnettomuustilanteissa kattavat yhteistyön rautatieyritysten ja muiden osapuolien kanssa. Ks. myös kohta 4.2.1. Yhteistyötehtäviä on kuvattu myös menettelykuvauksessa "Turvallisuusjohtaminen, -valvonta ja yhteistyömenettelyt" /2/. Liikennevirasto kehittää Liikenteen turvallisuusviraston antaman määräyksen Käyttötoiminta ja liikenteenhallinta (TRAFI/18213/03.04.02.02/2010) /16/ mukaisen kuljettajan sääntökirjan ja reittikirjan sisältämien tietojen antamista rautatieliikenteen harjoittajille. 2.3 Turvallisuusvalvonta Liikenneviraston turvallisuusvalvonta sisältää omavalvonnan ja johdon suorittaman valvonnan. Toiminta on kuvattu menettelykuvauksessa "Turvallisuusjohtaminen, -valvonta ja yhteistyömenettelyt" /2/. Omavalvonta pitää sisällään auditoinnit, palveluntuottajien valvonnan ja tarkastuskäynnit sekä turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimivuuden valvonnan.
LIIKENNEVIRASTO Päätös 15 (38) Johdon valvonta pitää sisällään normaalin esimiestyön lisäksi mm. viraston johtoryhmän jäsenten turvallisuuskierrokset ja tarkastuskäynnit sekä johdon katselmukset ja turvallisuuspoikkeamien käsittelyn. Viraston johto käsittelee vakavista turvallisuuspoikkeamista laaditut tutkintaraportit sekä puolivuosittain tehtävät turvallisuusraportit, selvitykset ja edellisten perusteella tehdyt toimenpidesuunnitelmat ja valvoo niiden toteuttamista ja vaikuttavuutta. 2.3.1 Turvallisuustiedon keruu ja analysointi Liikenneviraston johto edellyttää, että Liikenneviraston henkilökunta, palveluntuottajat, rautatieyritykset ja museoliikennöitsijät ilmoittavat havaitsemastaan turvallisuuspoikkeamasta tai vaaratilanteesta riippumatta siitä, liittyykö poikkeama heidän toimintaansa tai ovatko he osallisina poikkeamassa. Turvallisuuspoikkeamia seurataan, tilastoidaan ja analysoidaan virasto-, toimiala- sekä hankeja projektitasolla rautatietoimintojen poikkeamien hallinta -menettelykuvauksen /5/ mukaan. Edellä mainittu kattaa myös yhteisiin turvallisuusindikaattoreihin liittyvät asiat. Tietoa kerätään junaliikenteen ja vaihtotöiden tapahtumista, liikennetuhotöistä ja liikenneonnettomuuksista, kaluston ja radan vioista, suistumisista, ratatyömaiden turvallisuuspoikkeamista ja tasoristeysonnettomuuksista. Ensitieto turvallisuuspoikkeamista saadaan rataliikennekeskuksen tekstiviesteillä. Turvallisuuspoikkeamien raportointi tehdään Liikenneviraston ohjeen /15/ mukaisesti ja sen liitteenä olevaa raportointilomaketta hyödyntäen. Liikenteessä tapahtuneet tai siihen vaikuttaneet poikkeamat voidaan raportoida rautatieyrityksen poikkeamaraportilla siitä erikseen sovittaessa. Liikennevirasto on aloittanut uuden poikkeamanhallintajärjestelmän määrittelyn. Liikennevirasto analysoi jatkuvasti vastuullaan olevassa toiminnassa syntyneitä onnettomuuksia ja vaaratilanteita sekä havaittuja riskejä tapahtumista tehtyjen sisäisten raporttien avulla kohdassa 2.3.2 kuvatulla tavalla. Näiden analyysien avulla Liikennevirasto määrittää uusia tai muuttaa nykyisiä toimintoja, joilla pyritään ennaltaehkäisemään sellaisten tilanteiden syntymistä, jotka voisivat johtaa onnettomuuksiin. Analysoinnista ja mahdollisista muutoksista vastaa kyseisestä toiminnosta vastuussa oleva toimiala. Rautatieyrityksiltä, infrastruktuurin haltijoilta, kunnossapidosta vastaavilta yksiköiltä ja raideliikenteen kalustoyksikön haltijoilta saadut raportit ja tiedot käsitellään ko. toimijan kanssa pidettävissä yhteistyömenettelyissä. 2.3.2 Onnettomuuksien ja vaaratilanteiden raportointi ja tutkinta Liikennevirasto ei itse suorita virallista onnettomuustutkintaa, vaan siitä huolehtii tarvittaessa Onnettomuustutkintakeskus. Mikäli virallista tutkintaa ei suoriteta, virasto (kunkin toimialan turvallisuusvastaava) selvittää mahdollisuuksien mukaan onnettomuuksien ja vaaratilanteiden syyt ja ryhtyy tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin. Korjaaviin toimenpiteisiin ryhtymisestä teh-
LIIKENNEVIRASTO Päätös 16 (38) dään asianmukainen päätös viraston työjärjestyksen /8/ mukaisesti, jossa vastuutaho velvoitetaan raportoimaan toimenpiteen toteuttamisesta ja vaikutuksista. Korjaaviin toimenpiteisiin ryhtymisestä raportoidaan myös viraston riskienhallinnasta vastuussa olevalle taholle. Toimialan turvallisuusvastaava kokoaa ja analysoi turvallisuudesta kootut tiedot käsiteltäväksi toimialan johtoryhmässä ja toimitettavaksi rautatietoimintojen turvallisuuspäällikölle. Turvallisuuspäällikkö kokoaa tiedoista puolivuosiraportin, joka käsitellään toimialoilla ja sen jälkeen viraston johtoryhmän kokouksessa. Vastaavat asiat kootaan Liikenteen turvallisuusvirastolle tehtävään vuosittaiseen turvallisuuskertomukseen. Valtioneuvoston asetuksen (372/2011) /17/ mukaisten yhteisten turvallisuusindikaattorien seuranta ja raportointi tapahtuu liikenne- ja viestintäministeriölle ja viraston pääjohtajalle viraston tulosohjauksen raportoinnin yhteydessä kaksi kertaa vuodessa sekä muun turvallisuusjohtamisjärjestelmän raportoinnin yhteydessä. Liikenteen turvallisuusvirastolle turvallisuusindikaattoreista raportoidaan samoin kaksi kertaa vuodessa sekä turvallisuuskertomuksessa. Palveluntuottajien turvallisuuspoikkeamat käsitellään yhdessä palveluntuottajien kanssa, joilta pyydetään kirjallinen selvitys. Selvitys käsitellään tilaavassa yksikössä ja toimitetaan ao. toimialan turvallisuusvastaavalle. Vakavissa tai toistuvissa tapauksissa palveluntuottajan johto kutsutaan turvallisuuskeskusteluun. Liikennevirastolle on kehitteillä vaararekisteri, joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2011 lopulla. Rekisteri sisältää valtion rataverkkoa koskevien järjestelmien vaarat järjestelmien koko elinkaaren ajan. Liikennevirasto ilmoittaa liikenne- ja viestintäministeriölle, Onnettomuustutkintakeskukselle ja Liikenteen turvallisuusvirastolle tietoonsa tulleista onnettomuuksista ja vakavista poikkeamista näiden antamien ohjeiden ja valtioneuvoston asetuksen (372/2011) /17/ sekä viraston oman ohjeistuksen mukaisesti. 2.3.3 Sisäiset auditoinnit Sisäisistä auditoinneista on laadittu erillinen auditointiohje /7/. Auditoinnit koskevat myös palveluntuottajien toimintaa. Liikenneviraston rautatieturvallisuuden ohjausryhmä laatii vuosittain turvallisuusjohtamisjärjestelmää koskevan kolme vuotta kattavan auditointiohjelman. Sisäisten auditointien avulla Liikennevirasto varmistaa, että käytössä oleva turvallisuusjohtamisjärjestelmä täyttää sille asetetut vaatimukset. Auditoinnissa havaittavat poikkeamat käsitellään kunnossapito-toimialan johtoryhmässä. Liikennevirasto raportoi vuosittain turvallisuuskertomuksessaan Liikenteen turvallisuusvirastolle suorittamistaan auditoinneista. 2.4 Organisaation oppiminen 2.4.1 Jatkuva parantaminen Liikenneviraston rautatietoimintoihin ja turvallisuusjohtamisjärjestelmään kohdistuvan jatkuvan parantamisen menettelyt perustuvat omavalvontaan, riskienhallintaan, raportointiin ja korjaavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimivuus ja muutostar-
LIIKENNEVIRASTO Päätös 17 (38) peet arvioidaan viraston toiminnassa tai toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten, vakavien turvallisuuspoikkeamien ja johdon katselmusten yhteydessä. Turvallisuusjohtamisjärjestelmään tehtävistä muutoksista vastaa kunnossapito-toimiala. Turvallisuuspoikkeamia ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ovat muun muassa henkilöstön ja palveluntuottajien osaamisen ja turvallisuuspätevyyksien ylläpitäminen koulutuksen ja kontrollien avulla sekä palveluntuottajien sitouttaminen turvallisuusjohtamisjärjestelmään sopimusteknisesti. Korjaavat toimenpiteet toteutetaan turvallisuus- ja poikkeamaraporteissa ja auditoinneissa tehtyjen havaintojen perusteella. Tätä koskevat menettelyt on kuvattu edellä luvussa 2.3. Päätettyjen toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioi toimenpiteestä päättänyt taho ja analyysi sisällytetään viraston raportointimenettelyihin. Kunnossapito-toimialan ympäristö- ja turvallisuusyksikkö kokoaa turvallisuuden vuosisuunnitelman. Suunnitelmaan kirjataan turvallisuusraporteista tunnistetut kehittämiskohteet, turvallisuussuositusten toimeenpanosuunnitelmat ja turvallisuustavoitteiden saavuttamiseksi tehtävät toimenpiteet. Vuosisuunnitelma käsitellään rautatieturvallisuuden ohjausryhmässä, Liikenneturvallisuustiimissä ja viraston johtoryhmässä. Suunnitelman toteutumista seurataan rautatieturvallisuuden ohjausryhmässä. Turvallisuusjohtamisjärjestelmään tehdyt muutokset viedään käytäntöön koulutuksella, viestinnällä ja valvonnalla sekä liittämällä ne osaksi prosesseja. 2.4.2 Turvallisuussuositukset Liikennevirasto käsittelee Onnettomuustutkintakeskuksen lausuntopyynnöt ja sen antamat suositukset kunnossapito-toimialalla, ottaa ne toiminnassaan huomioon ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin tekemänsä arvioinnin ja rautatielain /18/ 83 :n mukaisesti. 2.4.3 Muutosten hallinta Viraston toiminnassa tai organisaatiossa tapahtuvat muutokset ja niihin sisältyvät riskit käsitellään muutoksen valmistelun yhteydessä muutoksesta vastuussa olevan toimialan johdossa. Toimialan johto vastaa muutoksen riskien arvioinnista ja hallinnasta ja toimittaa arvionsa muutoksen vaikutuksista kunnossapito-toimialan johdolle, joka puolestaan arvioi, onko turvallisuusjohtamisjärjestelmään tarpeen tehdä muutoksia. Liikennevirasto ilmoittaa rautatielain mukaisesti Liikenteen turvallisuusvirastolle turvallisuusjohtamisjärjestelmään ja turvallisuuslupaan vaikuttavista merkittävistä muutoksista ja rataverkon ja sillä olevien laitteiden käytön tai kunnossapidon periaatteiden olennaisesta muuttamisesta. Riskien hallinnan toiminnot on kuvattu luvussa 2.2. Turvallisuuteen vaikuttavien järjestelmien muutosten tai uusien järjestelmien käyttöönoton vaikutukset arvioidaan järjestelmien suunnittelun yhteydessä tehtävällä riskianalyysillä.
LIIKENNEVIRASTO Päätös 18 (38) 3 Täytäntöönpanomenettelyt 3.1 Organisaatio ja turvallisuusvastuut 3.1.1 Turvallisuusvastuun jakautuminen Kokonaisvastuu Liikenneviraston toiminnasta, mukaan lukien rautatietoimintojen turvallisuus, on viraston pääjohtajalla. Työjärjestyksen /8/ kohdassa 17 todetaan, että kunnossapitotoimialan ylijohtaja vastaa rautatieturvallisuusjohtamisjärjestelmän käyttöönotosta ja ylläpitämisestä sekä rataverkon haltijaa koskevien turvallisuustavoitteiden saavuttamisesta. Ylijohtajan apuna toimii rautatietoimintojen turvallisuuspäällikkö. Viraston työjärjestyksen /8/ kohdassa 9 on määritelty, että kukin toimiala ja suoraan pääjohtajan alainen osasto vastaa muun muassa vastuullaan olevan toiminnan kehittämisestä, turvallisuusasioiden hoitamisesta, riskien tunnistamisesta ja hallinnasta sekä sisäisestä valvonnasta. Toimialojen vastuita on täsmennetty tämän turvallisuusjohtamisjärjestelmän kohdassa 2.1.4. Kunkin toimialan sisällä osastot ja yksiköt vastaavat työjärjestyksen /8/ mukaisten toimintojensa rautatieturvallisuudesta ja riskienhallinnasta. Yksittäisten henkilöiden vastuut on kirjattu kunkin henkilön tehtävänkuvaukseen. Asiaa on käsitelty myös kohdassa 3.1.2. Tärkeimpien toimintojen ja toimijoiden vastuut on määritelty ohjeessa "Rautatietoimintojen turvallisuusvastuut ja -tehtävät" /19/. 3.1.2 Vastuun kontrollointi ja töiden suunnittelu Kohdissa 2.1.4, 2.1.5. ja 3.1.1. on kuvattu, miten turvallisuusvastuut viraston sisällä jakautuvat. Vastuiden ja toimivallan määräytyminen perustuu viraston työjärjestykseen /8/ ja eri organisaatiotasoilla tehtyihin tulossopimuksiin ja toimintasuunnitelmiin sekä yksittäisten henkilöiden tehtäväkuvauksiin, joihin kirjataan myös turvallisuustehtävät ja vastuut. Toimialan ylijohtaja vastaa, että edellä mainitut kirjaukset ovat toimintasuunnitelman mukaiset. Johdon tietämys turvallisuusjohtamisjärjestelmän toiminnasta perustuu johdolle puolivuosittain raportoituun turvallisuustietoon. Turvallisuustietoa raportoidaan lisäksi vakavien poikkeamien yhteydessä. Raportointia on käsitelty luvussa 2.3. Viraston jokainen henkilö käy esimiehensä kanssa vuosittain sekä tulos- että kehityskeskustelun. Näissä keskusteluissa käsitellään ja varmistetaan myös turvallisuusvastuisiin, osaamiseen, toimivaltaan ja resursointiin liittyvät asiat. Kunkin toimialan ylijohtajan vastuulla on huolehtia, että kaikki toimialan turvallisuustehtävät tulevat määritellyiksi ja hoidetuiksi. Ylijohtaja vastaa siitä, että toimialalla on varattu turvallisuustoimintaan riittävät resurssit. Uusien työntekijöiden perehdyttämisessä huomioidaan turvallisuusjohtamisjärjestelmän koulutus. Toimialat ja osastot määrittelevät, mitä turvallisuusjohtamisjärjestelmän tehtäviä ja vastuita henkilölle kuuluu.
LIIKENNEVIRASTO Päätös 19 (38) Kohdassa 3.2.1 on käsitelty turvallisuuskoulutusta ja turvallisuusperehdyttämistä. 3.1.3 Organisaation rakenne Laki Liikennevirastosta /20/ määrittelee Liikenneviraston tehtävät. Tehtävien sisäinen jako ja organisaation rakenne on määritelty viraston työjärjestyksessä /8/. Työjärjestys määrittelee myös turvallisuuteen, riskien hallintaan, turvallisuusjohtamisjärjestelmään ja turvallisuustavoitteisiin liittyvät vastuut. Turvallisuustehtäviin liittyvien vastuiden jako viraston sisällä on kuvattu tämän dokumentin kohdissa 2.1.4, 2.1.5, 3.1.1 ja 3.1.2. Liikenneviraston tärkeimmät turvallisuuteen vaikuttavat toiminnot liittyvät rataverkon suunnitteluun, kunnossapitoon, investointeihin ja liikenteen hallintaan. Turvallisuutta hallitaan toimintaprosesseja parantamalla, johtamismenettelyjen, sisäisen valvonnan, johdon katselmusten ja turvallisuusraportoinnin avulla. Turvallisuustehtävät, -vastuut ja -menettelyt on kuvattu asianomaisissa ohjeissa ja menettelykuvauksissa. 3.2 Osaamisen hallinta 3.2.1 Osaamisen hallintajärjestelmä ja henkilöstön koulutusohjelmat Liikennevirastolla on olemassa ohje "Turvallisuuskouluttaminen ja -perehdyttäminen rautatietoiminnoissa" /21/. Siinä kerrotaan, kuinka Liikenneviraston oman ja palveluntuottajien henkilökunnan koulutus järjestetään ja mitä se sisältää. Radanpidon töissä (rataverkolla tehtävä työ) toimivien henkilöiden koulutusvaatimukset sekä tarvittavat työ- ja turvallisuuspätevyydet on kuvattu ohjeessa "Radanpidon turvallisuusohjeet (TURO)" /22/. Suunnittelu- ja projektitehtävissä toimivien vaatimukset määräytyvät kunkin tehtävän erityispiirteiden mukaan tapauskohtaisesti. Liikenneturvallisuustehtävissä toimivien henkilöiden koulutuksessa noudatetaan lakia rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä /24/ sekä Liikenteen turvallisuusviraston asianomaista määräystä /23/. Koulutusta voivat antaa vain Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston hyväksymät koulutuslaitokset hyväksyttyjen koulutusohjelmien mukaisesti. Palveluntuottajien henkilöstön pätevyyksistä päättää kukin palveluntuottaja itse asianomaisen lainsäädännön puitteissa (mm. Laki rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä 1664/2009) /24/. Tämä vastuutetaan palveluntuottajalle sopimuksissa. Liikennevirasto kontrolloi pätevyyksien voimassaoloa tarkastusten yhteydessä. Radanpidossa ja liikenteenohjauksessa toimiville palveluntuottajien henkilöille on laadittu kuhunkin tehtävään koulutusohjelma tarvittavien turvallisuuspätevyyksien ylläpitämiseksi. Myös viraston oma henkilöstö käyttää soveltuvin osin tätä koulutusta. Uutta henkilöstöä rekrytoitaessa käydään perehdyttämisen yhteydessä läpi myös heidän rautatieturvallisuuteen liittyvät tehtävänsä ja tarvittava turvallisuuskoulutus. Säännönmukaisten kehityskeskustelujen yhteydessä käsitellään myös henkilöiden jatko- ja kertauskoulutustarve.
LIIKENNEVIRASTO Päätös 20 (38) Turvallisuusjohtamisjärjestelmään liittyvää erityiskoulutusta annetaan tarvittaessa rautatieturvallisuuteen liittyvien prosessien omistajille ja auditointihenkilöstölle. Koulutus on viraston sisäistä ja siitä huolehtii rautatietoimintojen turvallisuuspäällikkö. 3.3 Tiedonhallinta 3.3.1 Turvallisuustiedon hallinta Liikennevirastolla on käytössään poikkeamien käsittelyn menettelykuvaus /5/ ja ohje turvallisuuspoikkeamien ilmoittamisesta /15/. Rataverkolla olevat liikenteeseen vaikuttavat rajoitukset ilmoitetaan ennakkoilmoitusjärjestelmällä (ETJ) ja tarvittaessa liikenneviestintäjärjestelmän (R AILI) avulla. Poikkeamailmoituksia tehdään toimijoiden erilaisilla ilmoitusmenettelyillä, kuten rautatieyrityksen poikkeamaraportti, rataliikennekeskuksen ja rautatieyrityksen tekstiviestit sekä liikenteenohjauksen, ratatyöprojektien, kunnossapidon ja suunnittelun seurantakokouksissa laaditut poikkeamaraportit. Ne kootaan toimialojen käsittelyä varten. Poikkeamatiedoista kootaan puolivuosiraportti, joka käsitellään toimialoilla ja viraston johtoryhmässä ja toimitetaan Liikenteen turvallisuusvirastolle. Asiaa on käsitelty myös kohdissa 2.3.1 ja 2.3.2. Liikenneviraston turvallisuusjohtamisjärjestelmä ja siihen liittyvät ohjeet tallennetaan viraston sisäiseen verkkoon. Dokumenttien hallinta on kuvattu kohdassa 3.4.2. 3.3.2 Henkilöstön osallistuminen Liikenneviraston johtoryhmä on laatinut viraston turvallisuuspolitiikan, jonka pääjohtaja on hyväksynyt. Toimintajärjestelmän prosessit kehitetään ja pidetään ajan tasalla yhteistyössä niiden henkilöiden kanssa, jotka suorittavat kyseisiä toimintoja. Samoin tehdään, kun laaditaan tai muutetaan turvallisuusohjeita. Uusi tai oleellisesti muutettu turvallisuusjohtamisjärjestelmä käsitellään viraston yhteistyötoimikunnassa ja dokumentoidaan pöytäkirjaan. Palveluntuottajien toimintaan merkittävästi vaikuttavista ohjeista pyydetään lausunnot. 3.3.3 Sisäinen ja ulkoinen viestintä Liikenneviraston turvallisuuspolitiikka, turvallisuusjohtamisjärjestelmä ja siihen liittyvät ohjeet liitetään viraston toimintajärjestelmään ja ne ovat viraston henkilöstön käytettävissä viraston sisäisessä verkossa. Näihin dokumentteihin tehtävät muutokset raportoidaan verkon uutissivuilla.
LIIKENNEVIRASTO Päätös 21 (38) Jokaisen henkilön rautatieturvallisuuteen liittyvät tehtävät ja vastuut on määritelty hänen tehtävänkuvauksessaan. Niille henkilöille, jotka ovat mukana turvallisuuteen liittyvien prosessien toiminnoissa, järjestetään erillistä koulutusta turvallisuusjohtamisjärjestelmän merkittävien muutosten yhteydessä. Sidosryhmille (muun muassa palveluntuottajat ja rautatieliikenteen harjoittajat) merkitykselliset dokumentit ovat käytettävissä viraston ulkoisilla verkkosivuilla. Muita operatiiviseen toimintaan liittyviä turvallisuusdokumentteja on käytettävissä viraston extranet-verkkosivuilla. Koska Liikennevirasto on luonteeltaan tilaajavirasto, joka ostaa toimintaansa liittyvät palvelut ulkoisilta palvelun tuottajilta, on välttämätöntä, että palveluiden tuottajat ymmärtävät rautatieturvallisuuteen liittyvän vastuunsa. Tämä otetaan huomioon heidän kanssaan tehtävissä sopimuksissa. Palveluntuottajien tehtäviin kuuluu laatia palvelun tuottamiseen liittyvä turvallisuussuunnitelma. Liikenteen turvallisuusvirastolle laaditaan puolivuosittain turvallisuusraportti. Turvallisuustiedon hallinta ja yhteistyömenettelyt on kuvattu kohdassa 2.2.5. 3.4 Dokumentointi 3.4.1 Turvallisuusjohtamisjärjestelmän kuvaus Liikenneviraston tehtävät on kuvattu asianomaisessa laissa /20/, asetuksessa /25/ ja viraston työjärjestyksessä /8/. Liikenneviraston toimintaan liittyvät prosessit on kuvattu viraston toimintajärjestelmässä. Toimintaan liittyvä riskien hallinta on kuvattu luvussa 2.2. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän tarkoitus ja rakenne on kuvattu tämän turvallisuusjohtamisjärjestelmän osassa 1. Turvallisuusjohtamiseen liittyvät toiminnot, päätöksenteko, roolit ja vastuut on kuvattu tämän dokumentin kohdissa 2.1.4, 2.1.5, 3.1.1, 3.1.2. ja 3.1.3. 3.4.2 Dokumenttien hallinta Turvallisuusjohtamisjärjestelmä ja siihen liittyvät ohjeet ja muu dokumentointi säilytetään viraston asiakirjahallinnon menettelyjen mukaisesti ja ne ovat käytettävissä intranetissä. Näiden dokumenttien ajantasaisuudesta vastaa rautatietoimintojen turvallisuuspäällikkö.
LIIKENNEVIRASTO Päätös 22 (38) 3.4.3 Turvallisuuden vuosiraportointi Liikennevirasto tekee vuotuisen turvallisuuskertomuksen rautatieturvallisuusdirektiivin /1/ ja rautatielain /18/ vaatimusten mukaisesti. Kertomuksen laatii rautatietoimintojen turvallisuuspäällikkö ja se käsitellään viraston johtoryhmässä. 4 Operatiiviset menettelyt 4.1 Operatiiviset järjestelyt 4.1.1 Voimassaolevien sääntöjen hallinta Liikenneviraston rautatietoimintaan liittyvät resurssit ovat joko aineellista pääomaa tai henkisiä voimavaroja. Aineelliset resurssit koostuvat fyysisestä rataverkosta, joka sisältää raiteistot laitteineen ja rakenteineen, turvallisen liikenteen varmistamiseksi tarvittavat turvalaitteet ja liikenteen energian syöttämiseksi tarvittavat sähköratalaitteistot. Fyysiseen verkkoon kuuluvat myös liikenteen hallinnassa ja asiakaspalvelussa tarvittavat ohjaus- ja viestintäjärjestelmät. Henkiset voimavarat muodostuvat viraston omasta ja palveluntuottajien toiminnasta. Palveluntuottajat ovat suorassa kosketuksessa rautatieliikenteen operatiivisiin prosesseihin, joten viraston oman henkilöstön lisäksi heidän ammattitaidollaan on ratkaiseva merkitys rautatieliikenteen turvallisuudelle. Tarvittavaa osaamista ja turvallisuuspätevyyksiä on käsitelty tämän dokumentin luvussa 3.2. Operatiiviseen rautatietoimintaan, kuten liikenteenhallintaan, suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyvät menettelyt ja ohjeet on kuvattu ja niitä ylläpidetään viraston toimintajärjestelmässä. Turvallisuusjohtamisjärjestelmään kiinteästi liittyvät ohjeet on mainittu tämän turvallisuusjohtamisjärjestelmän liitteessä. Miten ohjeistuksen vastaavuus lainsäädännön ja määräysten vaatimuksiin hallitaan, on kuvattu kohdassa 2.2.4, samoin kuin se, miten lainsäädännön ja määräysten muutokset hallitaan. 4.1.2 Palvelun- ja materiaalintuottajien hallinta Palveluntuottajan valinta Liikennevirasto edellyttää sopimuksissa, että sen palveluntuottajat täyttävät rautatieturvallisuuteen liittyvät vaatimukset. Rautatieturvallisuutta koskevat tiedot ja vaatimukset palveluntuottajille annetaan turvallisuusasiakirjassa, menettelyohjeissa ja turvallisuussäännöissä. Palveluntuottajalta edellytetään turvallisuusjohtamisjärjestelmää tai vastaavia menettelyjä sekä turvallisuussuunnitelmaa, jossa palveluntuottaja esittää palveluun liittyvät keskeiset turvallisuutta uhkaavat riskit sekä niiden hallintakeinot. Turvallisuussuunnitelmassa kuvataan myös palveluntuottajien henkilökunnan pätevyys ja osaaminen.
LIIKENNEVIRASTO Päätös 23 (38) Rautatieturvallisuuteen vaikuttavaan palveluun/toimeksiantoon laaditaan tarvittaessa valvontasuunnitelma, jossa ovat mukana turvallisuusasiat. Ennen palvelun aloittamista palveluntuottajan kanssa pidetään turvallisuuden aloituspalaveri (turvallisuussuunnitelman läpikäynti), jossa käydään läpi palveluntuottajan laatima turvallisuussuunnitelma ja siihen liittyvä riskienhallintasuunnitelma ja varmistetaan palveluntuottajan kyky ja osaaminen sekä valmius hoitaa sopimuksen mukaiset turvallisuusmenetellyt. Vastuut ja palveluntuottajan valvonta Rautateiden turvallisuuskysymyksiin liittyvät vastuut mukaan lukien riskienhallintatehtävät on kuvattu turvallisuusjohtamisjärjestelmässä, menettelykuvauksissa ja tehtäväkuvauksissa. Vastuukysymyksiä on käsitelty kohdissa 2.1.4, 2.1.5, 3.1.1, 3.1.2. ja 3.1.3. Palveluntuottajien tehtävät ja vastuut on kuvattu sopimuksissa. Palvelun toteutusta valvotaan seurantakokouksissa, joissa käsitellään myös turvallisuusasiat omana kohtanaan. Palveluntuottajien toimintaa seurataan myös tarkastuskäynnein. Palvelun päättyessä pidetään turvallisuuden päätöskokous, jossa käydään läpi sopimuksen aikana tapahtuneet turvallisuuspoikkeamat ja riskit sekä arvioidaan palveluntuottajan turvallisuusosaamisen onnistuminen. Kokous voi olla osa muuta päätöksentekoa ja kokouksia. Palvelun turvallisuuskoordinaattori laatii kirjallisen turvallisuusyhteenvedon hankkeen päättyessä. Turvallisuusyhteenvetoon liitetään yhteenveto sopimuksen aikana syntyneistä turvallisuuspoikkeamista ja päivitetty riskienhallintasuunnitelma. Palveluntuottajien kanssa pidetään 1-2 kertaa vuodessa ns. kausiseminaareja. Seminaareissa käydään läpi menneen kauden toiminta, tunnistetaan kehittämiskohteet ja analysoidaan työturvallisuustoiminnan tulokset ja turvallisuuspoikkeamat tilastoja apuna käyttäen. Palveluntuottajien kanssa pidetään tarvittaessa yrityskohtaisia tapaamisia esiin nousseiden tapahtumien ja vakavien poikkeamien takia. Yrityskohtaisten tapaamisten järjestämisestä vastaa ao. toimialan ylijohtaja. Palveluun liittyvien dokumenttien hallinta Dokumentointia on käsitelty yleisesti kohdassa 3.4.2. Liikenneviraston asiakirjahallintajärjestelmään tallennetaan keskeiset palveluun ja turvallisuuteen liittyvät sopimukset ja muut asiakirjat. Turvallisuuspoikkeamatiedot tallennetaan viraston sisäiseen verkkoon. Tulevaisuudessa tiedot on tarkoitus tallentaa kehitteillä olevaan poikkeamien hallintajärjestelmään. Turvallisuusriskitiedot tallennetaan kehitteillä olevaan vaararekisteriin sen valmistuttua. Palvelua (toimeksiantoa) koskevat turvallisuustiedot arkistoidaan palvelun ajaksi palvelua koskevaan tietopankkiin samoin perustein kuin sopimuksen muutkin keskeiset dokumentit.