Selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) käyttämisestä Stora Enso Oyj Veitsiluodon tehtaalla Otsikko Selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) käyttämisestä Stora Enso Oyj Veitsiluodon tehtaalle Tilaaja Stora Enso Oyj Veitsiluodon tehdas Pvm 30.9.2015 Täydennys 22.6.2016 Työryhmä Stora Enso Oyj Veitsiluodon tehdas: Pipsa Maikkula, Esa Ruonala Linnunmaa Oy: Emilia Lier, Eeva Punta Sivuja 56 s. 1 liite Jakelu Tilaaja (pdf)
2 (56) SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Toiminnan yleiskuvaus... 4 2.1 Sellutehdas... 4 2.2 Paperitehdas ja hiomo... 5 3 Vertailu yleisiin massa- ja paperiteollisuutta koskeviin BAT-päätelmiin... 6 3.1 Ympäristöjärjestelmä... 6 3.2 Materiaalien hallinta ja hyvät toimintatavat... 6 3.3 Vesi- ja jätevesihuolto... 8 3.4 Energian kulutus ja energiatehokkuus... 13 3.5 Hajupäästöt... 15 3.6 Tarkkailu... 17 3.7 Jätehuolto... 21 3.8 Jätevesien käsittely... 23 3.9 Melupäästöt...26 3.10 Toiminnan lopettaminen ja käytöstä poistaminen... 28 4 Vertailu sulfaattisellun valmistusprosessin BAT-tekniikkaa koskeviin päätelmiin... 30 4.1 Jätevesi ja päästöt veteen... 30 4.2 Päästöt ilmaan... 33 4.2.1 Hajukaasut... 33 4.2.2 Soodakattila... 35 4.2.3 Meesauuni... 37 4.3 Jätteiden tuottaminen... 40 4.4 Energian kulutus ja energiatehokkuus... 40 5 Vertailu mekaanisen massan valmistusta koskeviin päätelmiin... 44 5.1 Jätevesi ja päästöt veteen... 44 5.2 Energian kulutus ja energiatehokkuus.... 45 6 Vertailu paperinvalmistuksen BAT-päätelmiin... 47 6.1 Jätevesi ja päästöt veteen... 47 6.2 Päästöt ilmaan... 48 6.3 Jätteiden tuottaminen... 48 6.4 Energiankulutus ja energiatehokkuus... 49 7 Jätevesipäästöt integraattitasolla... 52 8 Muut BAT-referenssidokumentit... 54 8.1 Varastointi... 54 8.2 Energiatehokkuus... 54 8.3 Päästöjen tarkkailu... 54 9 Yhteenveto ja johtopäätökset... 55
3 (56) 1 JOHDANTO Tässä selvityksessä on kuvattu lyhyesti Stora Enso Oyj Veitsiluodon tehtaalla (jäljempänä Veitsiluodon tehdas) käytössä oleva tekniikka ja menetelmät verrattuna 20.9.2014 annettuihin massan, paperin ja kartongin tuotannon parasta käytettävissä olevaa tekniikka (BAT) koskeviin päätelmiin. Veitsiluodon tehtaaseen kuuluu hieno- ja painopaperitehdas, sellutehdas, hiomo, saha, voimalaitos, biologinen ja kemiallinen jätevedenpuhdistamo sekä teollisuuskaatopaikka. Veitsiluodon tehtaalla käytössä olevia tekniikoita on verrattu yleisiin massa- ja paperiteollisuutta koskeviin päätelmiin (BAT 1 18), sulfaattisellun valmistusprosessia (BAT 19 32), mekaanisen massan valmistusta (BAT 40 41) ja paperin valmistusta koskeviin BAT-päätelmiin (BAT 47 53). Teollisuuskaatopaikalle ja sahalle ei ole BAT-päätelmiä. Yksityiskohtainen vertailu BAT-tekniikoiden ja Veitsiluodon tehtaalla käytössä olevien tekniikoiden ja menetelmien välillä on kuvattu raportin taulukoissa ja niiden laatimisesta on vastannut Veitsiluodon tehdas. Vertailutaulukoihin on koottu ne BAT-päätelmät, jotka ovat relevantteja Veitsiluodon tehtaan toiminnan kannalta. Raportissa on lisäksi esitetty Linnunmaa Oy:n arvio BAT-tekniikan toteutumisesta Veitsiluodon tehtaalla ja yhteenveto vertailun tuloksista. Raportti on laadittu syksyllä 2015 ympäristölupahakemuksen liitteeksi. Raporttia on täydennetty kesäkuussa 2016 lupaviranomaiselta saadun täydennyspyynnön mukaisesti lisäämällä perusteluita BAT-poikkeamille tekniikoiden käytön tai päästötason saavuttamisen osalta. Arviointia on päivitetty myös meesauunin rikkidioksidipäästöjen hallinnan osalta (kappale 4.2.3), sillä meesauunin polttoaineena aloitettiin käyttämään vähärikkistä raskas polttoöljyä vuonna 2015. Muut BAT-vertailuasiakirjat Veitsiluodon tehtaan voimalaitoksen kiinteän polttoaineen kerrosleijukattila K7 on polttoaineteholtaan yli 50 MW:n energiantuotantolaitos, jota koskee ns. LCP-BREF (Integrated Pollution Prevention and Control Reference Document on Best Available Techniques for Large Combustion Plants). LCP-BREF-dokumentti on annettu heinäkuussa 2006. Uudet LCP-laitoksia koskevat BAT-päätelmät ovat valmisteilla ja niiden on arvioitu valmistuvan vuonna 2016. BAT-tekniikan toteutuminen kattilassa K7 arvioidaan uusien BAT-päätelmien antamisen jälkeen. Veitsiluodon tehtaan toimintaa koskevia muita ns. horisontaali-bref-dokumentteja ovat varastointia koskeva BREF-dokumentti vuodelta 2006, energiatehokkuutta koskeva BREF-dokumentti vuodelta 2009 ja päästöjen tarkkailua koskeva BREF-dokumentti vuodelta 2003. Näiden dokumenttien massa- ja paperiteollisuutta koskevat pääasiat on sisällytetty myös massa- ja paperiteollisuuden BAT-päätelmiin, joten yksityiskohtaista vertailu ei ole tehty näiden osalta. Yleisellä tasolla asiaa on käsitelty kappaleessa 8.
4 (56) 2 TOIMINNAN YLEISKUVAU S 2.1 Sellutehdas Veitsiluodon tehtaan sellutehdas on vuonna 1977 valmistunut yksilinjainen, jatkuvatoimisella keittimellä varustettu sulfaattisellutehdas, jossa puulajien vaihto on portaaton. Täysvalkaistusta havu- ja koivusellusta valtaosa käytetään ilman välikuivausta paperitehtaalla. Sellu keitetään esi-imeytystornilla varustetussa jatkuvatoimisessa keittimessä, jossa on kolmen tunnin pesuvyöhyke. Jatkopesu tapahtuu sarjaan kytketyssä paine- ja vuodiffusööripesemössä sekä imusuotimilla. Lajittamo on suljettu vesikierroltaan ja sieltä poistetaan ainoastaan hiekan- ja muovinerottimen rejektit. Valkaisimo käsittää happi- ja välihappivaiheet sekä neljä muuta valkaisuvaihetta. Valkaisukemikaaleina käytetään klooridioksidia, natriumhydroksidia, happea ja vetyperoksidia. Haihduttamo on kuusivaiheinen tyhjöhaihduttamo, joka on varustettu kahdella väkevöintiyksiköllä. Haihduttamon yhteydessä on likaisten lauhteiden puhdistusyksikkö (strippauskolonni), jossa käsitellään sekä keittämön että haihduttamon likaiset lauhteet. Strippauksen kaasuista erotetaan metanoli nestemäisenä ja poltetaan soodakattilassa hajukaasupolttimessa ja mahdollisesti meesauunissa. Puhdistetut lauhteet käytetään prosessissa lämpiminä vesinä. Vahvamustalipeä pumpataan varastosäiliöstä soodakattilalle poltettavaksi. Tulipesän pohjassa olevien sularännien kautta sula valuu liuotussäiliöön (liuotus veteen), josta muodostunut viherlipeä (soodalipeä) pumpataan kaustistamolle jatkokäsiteltäväksi. Valkolipeän suodatuksessa erotettu meesasakka (kalsiumkarbonaatti) pestään vedellä ja muutetaan kalsiumoksidiksi kuumentamalla polttoöljyn avulla meesauunissa. Väkevät hajukaasut poltetaan soodakattilassa, erillisen hajukaasupolttimen avulla. Varapolttolaitteena on hajukaasujen soihtupoltin. Poikkeustilanteissa kaasut johdetaan suoraan ulkoilmaan. Sellutehtaalla kaikki laimeat hajukaasut kerätään ja johdetaan soodakattilaan polttoon. Soodakattilan savukaasut puhdistetaan kahdella kaksikenttäisellä ja yhdellä kolmikenttäisellä sähkösuotimella ja yhdellä savukaasupesurilla. Soodakattilan piippuun johdetaan myös soodakattilan liuottajan hönkäpesurin kaasut. Tukipolttoaineena kattilan ylös- ja alasajossa on raskas polttoöljy ja/tai metanoli. Meesauunin savukaasut puhdistetaan kaksikenttäisellä sähkösuotimella. Sellutehtaalla eri prosesseissa muodostuvat likaiset jätevesijakeet käsitellään biologisessa puhdistamossa. Prosessilaitteiden jäähdytysvedet ja puhtaat jätevesijakeet ohjautuvat erillisviemäröinnin kautta maapohjaisen jälkiselkeytysaltaan kautta vesistöön.
5 (56) 2.2 Paperitehdas ja hiomo Veitsiluodon tehtaalla valmistetaan päällystämätöntä hienopaperia paperikoneilla PK 2 ja PK 3 ja päällystettyä painopaperia koneella PK 5. Painopaperikone PK1 suljettiin huhtikuussa 2014. Hienopaperikoneiden käyttämät lehti- ja havupuusellu saadaan suoraan omalta sellutehtaalta. Painopaperikoneen PK5 käyttämä havusellu (paalisellu) tulee muilta tehtaalta. Molemmat hienopaperikoneet ovat pintaliimayksiköillä varustettuja kaksoisviirakoneita. Hienopaperi sisältää täyteaineena kalsiumkarbonaattia. Paperikone PK 5 on kaksoisviirakone, jonka rakennenopeus on 1 300 m/min ja prosessiolosuhde on neutraali. Pohjapaperi toimitetaan välirullauksen kautta päällystykseen, joka suoritetaan kahdella Jet Flow -yksiköllä. Päällysteen kuivaus tapahtuu sähköinfroilla, kuumailmaleijulla ja höyrysylinterikuivaimilla. Paperi toimitetaan superkalantereilla kiillotettuna ja pakattuna rullina asiakkaille. Paperikoneella 5 käytettävä hioke valmistetaan omalla kivihiomolla (SGW). Hiomolla on kaikkiaan 8 hiomakiveä, joilla hioketta valmistetaan. Lajiteltu hioke valkaistaan vetyperoksidilla ja/tai käyttöpaikalla valmistetulla natriumditioniitilla ja pumpataan varastosäiliöön käytettäväksi painopaperikoneella. Hiomolla ja paperikoneella PK5 on yhteinen kiertovesijärjestelmä. Paperitehtaan kuitu- ja täyteainepitoiset jätevedet käsitellään paperitehtaan kemiallisella jätevedenpuhdistamolla, joka käsittää mekaanisen selkeytyksen (Passawant-tyyppinen pystyselkeytin) ja kemiallisen puhdistamon (flotaatiolaitos). Lisäksi jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluu maapohjainen jälkiselkeytysallas, josta on lietteen palautuspumppaus esiselkeyttimelle. Pääosa puhtaista jäähdytysvesistä ohjataan erillisviemäröinnin avulla satamaan. Pieni osa jäähdytysvesistä johdetaan yhdessä puhdistamolta tulevan veden kanssa maapohjaisen jälkiselkeytysaltaan kautta vesistöön. Hiomon kuitupitoiset rejektit ja peroksidivalkaisun jätevedet sekä hienopaperikoneiden kirkasteet käsitellään sellutehtaan biologisella puhdistamolla.
6 (56) 3 VERTAILU YLEISIIN MASSA - JA PAPERITEOLLISUUTT A KOSKEVIIN BAT-PÄÄTELMIIN 3.1 Ympäristöjärjestelmä Veitsiluodon tehtaalla on sertifioitu laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmä standardien ISO 9001, ISO 14001 ja OHSAS 18001 mukaisesti. Näiden järjestelmien avulla varmistetaan BAT-päätelmässä esille tuodut keinot ympäristönsuojelun tason jatkuvasta parantamisesta. 3.2 Materiaalien hallinta ja hyvät toimintatavat Materiaalien hallinnan parhaana käytäntönä pidetään raaka-aineiden, pääosin kemikaalien, huolellista käsittelyä ja varastointia. Taulukon 1 perusteella materiaalien hallintaan ja hyviin toimintatapoihin liittyvät parhaat käytännöt ovat pääosin käytössä Veitsiluodon tehtaalla. Tehtaalla on otettu käyttöön uusi kemikaalien seuranta- ja hallintajärjestelmä vuoden 2014 aikana. Käytössä olevat kemikaalit täyttävät tuotteiden Joutsenmerkki- ja EUympäristömerkin vaatimukset. Tehtaalla on tehty viime vuosien aikana useita toimenpiteitä kemikaaleista aiheutuvien vuotojen hallinnan parantamiseksi, mm. kemikaalisäiliöiden ympärillä olevaa asfaltointipinta-alaa on laajennettu ja vuotohälyttimiä on asennettu, eikä tällä hetkellä ole tarvetta uusille toimenpiteille kemikaalivuotojen ehkäisemiseksi. Uudessa valkolipeäsäiliössä on varoallas ja säiliön läheisyyteen rakennettiin sadevesien pumppausasema, josta vedet johdetaan tarvittaessa puhdistamolle johtokykymittaukseen perustuen. Tällä hetkellä vuotojen hallinnan voidaan todeta olevan hyvällä tasolla. Kelaatinmuodostajia ei ole käytössä sellutehtaalla, ja hiokkeen valkaisussa hitaasti biohajoavien kompleksinmuodostajien (DTPA/EDTA) pyritään minimoimaan BAT-päätelmien mukaisesti. Taulukko 1. Vertailu materiaalien hallintaa ja hyviä toimintatapoja koskeviin päätelmiin. BAT-TEKNIIKKA TILANNE VEITSILUODON TEHTAALLA ARVIO BAT- TEKNIIKAN TOTEU- TUMISESTA Kemikaalien ja lisäaineiden huolellinen Kaikki käytetyt kemikaalit ovat REACH- valitseminen ja valvonta rekisteröityjä sekä Joutsenmerkin ja EU-merkin hyväksymiä. Kemikaalien käytön hallinnassa käytetään EcoOnline-järjestelmää.
7 (56) BAT-TEKNIIKKA TILANNE VEITSILUODON TEHTAALLA ARVIO BAT- TEKNIIKAN TOTEU- TUMISESTA Panos-tuotosanalyysi ja kemiallisten aineiden luettelo, mukaan luettuna määrät ja toksikologiset ominaisuudet Kemikaalien käytön minimointi lopputuotteen laatuvaatimusten mahdollistamalle pienimmälle mahdolliselle tasolle Haitallisten aineiden käytön välttäminen ja niiden korvaaminen vähemmän haitallisilla vaihtoehdoilla Uuden kemikaalin käyttöönoton hyväksyntä tapahtuu EcoOnlinessa. Kemikaalilistat päivitetään vuosittain käyttömäärien osalta sekä Joutsenmerkin ja EU-merkin vaatimusten täyttymistarkistusta varten. Kerran vuodessa tehdään myös jätevesien laatututkimus, jossa analysoidaan mm. jätevesien toksisuus. Kun mahdollista, kemikaalien osalta arvioidaan myös, missä määriin kemikaali joutuu tuotteeseen ja jätevesiin. Kemikaalien käyttömääriä ohjaa ensisijaisesti koneen ajettavuus ja tuotteen laatu sekä raakaainekustannukset, jotka pyritään minimoimaan. Kaikki käytettävät kemikaalit ovat REACHrekisteröityjä. Valmistuksessa käytettävät kemi- kaalit ja niiden käyttömäärät täyttävät myös Joutsenmerkin ja EU-merkin tiukat kemikaalivaatimukset. Aineiden maahan leviämisen minimointi, kun leviämisreitteinä ovat esimerkiksi vuodot, laskeumat tai raaka-aineiden, tuotteiden tai jäännösten epäasianmukainen varastointi Kemikaalikontit on sijoitettu tuotantotiloissa vuotoaltaiden päälle mahdollisten valumien talteen ottamiseksi. Ulkona olevat kemikaalisäiliöt on varustettu keräilyaltailla tai niiden ympäristö on asfaltoitu tai betonoitu mahdollisten vuotojen keräilyä varten. Sellutehtaan hakekasat sijaitsevat päällystetyllä kentällä ja puuraaka-aine varastoidaan pääosin myös päällystetyille kentille. Paperi- ja sellutuotteet varastoidaan varastorakennuksissa. Vuotojenhallintaohjelman perustaminen ja merkityksellisten vuotolähteiden suojarakenteiden laajentaminen, millä estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen Vuotojen hallintaa ja havaitsemista varten pääosa säiliöistä on varustettu pinnanmittauslaitteilla. Käyttö- ja kunnossapitohenkilöstö seuraa putkistojen kuntoa ja mahdollisia putkivuotoja, jotka eliminoidaan mahdollisimman pian voimassa olevan ympäristönsuojelun pysyväismääräyksen (sisäinen toimintaohje) mukaisesti.
8 (56) BAT-TEKNIIKKA TILANNE VEITSILUODON TEHTAALLA ARVIO BAT- TEKNIIKAN TOTEU- TUMISESTA Putkistojen ja varastointijärjestelmien Putkistoja ja varastosäiliöitä uusittaessa ne asianmukainen suunnittele- minen siten, että pinnat pysyvät puhtaina ja pesemis- ja puhdistamistarvetta suunnitellaan niin, että putkistot ja varastosäiliöt pysyvät mahdollisimman puhtaina ja vaativat aiempaa vähemmän pesuja ja puhdistuksia. voidaan vähentää Taulukko 2. Orgaanisten kelaatinmuodostajien päästöjen vähentäminen BAT-TEKNIIKKA TILANNE VEITSILUODON TEHTAALLA ARVIO BAT- TEKNIIKAN TOTEU- TUMISESTA Ympäristöön vapautuvien kelaatinmuodostajien määrän selvittäminen jaksoittaisilla mittauksilla. Prosessin optimointi siten, että heikosti biologisesti hajoavien kelaatinmuodostajien kulutusta ja päästöjä voidaan vähentää. Biologisesti hajoavien tai poistettavien kelaatinmuodostajien suosiminen ja hajoamattomien tuotteiden käytöstä luopuminen asteittain. Veitsiluodon tehdas osallistui Keskuslaboratorion projektiin, jossa arvioitiin käytetyn DTPA kompleksinmuodostajan hajoamisaste hiomon prosessissa ja päästöt vesistöön. Sellutehtaalla ei enää käytetä kompleksinmuodostajia valkaisusekvenssiin tehtyjen muutosten takia. Hiomolla on nykyisin käytössä EDTA. Hiokkeen valkaisussa hitaasti biohajoavien kompleksinmuodostajien (DTPA/EDTA) määrät on minimoi- tu. Tällä hetkellä markkinoilla ei ole biohajoavia kompleksinmuodostajia, mahdollitaloudellisesti joiden käyttö olisi teknissuuksien mukaisesti perusteltua. Veitsiluodon tehdas seuraa tarkkaan biohajoavien kompleksinmuodostajien kehitystyötä ja on valmis ottamaan sellaisen käyttöön, mikäli markkinoille tulee biohajoava kompleksinmuodostaja, jonka käyttö on perusteltavissa teknistaloudellisesti. 3.3 Vesi- ja jätevesihuolto Puun varastoinnin ja käsittelyn jätevesikuormituksen vähentämiseen liittyvät BAT-tekniikat ovat Veitsiluodon tehtaalla käytössä puun käsittelyalueen sade- ja hulevesien biologista käsittelyä lukuun ottamatta. Puun käsittelyalue on pääosin asfaltoitu, mutta alueen sade- ja hulevesiä ei käsitellä biologisella puhdistamolla ennen vesistöön
9 (56) johtamista, sillä tehtaan jätevesilaitoksella ei ole kapasiteettia puhdistaa puukentän hulevesiä. Osasta kentän pintavesistä poistetaan kiintoainetta johtamalla ne maapohja-altaan kautta vesistöön. Puukentät siivotaan säännöllisesti, eikä hulevesistä aiheudu merkittävää kuormitusta vesistöön. Koska puukentän vesien johtaminen biologiselle puhdistamolle ei ole mahdollista aiheuttamatta haittaa puhdistamon toiminnalle rajallisen käsittelykapasiteetin vuoksi, voi nykyisen menetelmän todeta tällä tehtaalla olevan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Puun kuorinnassa on pääosin käytössä BAT-tekniikan mukainen kuivakuorinta ja kuorinnan jätevesivirtaama on BAT-päätelmien mukainen. Vedenkulutus sellutehtaalla on tällä hetkellä lähellä BAT-tason ylärajaa. Sellutehtaan valkaisuprosessia on suunnitelmissa kehittää lähivuosina vedenkäytön alentamiseksi. Paperikoneilla on laajasti käytössä vedenkulutuksen vähentämiseen tähtääviä tekniikoita ja paperikoneiden vedenkäyttö vastaa hyvää BAT-tasoa. Hienopaperikoneilla PK2 ja PK3 vedenkulutus on alhainen, lähellä BAT-tason alarajaa ja painopaperikoneella PK5 BAT-tason keskivaiheilla. Tehtaan vedenkulutuksen voidaan kokonaisuudessaan todeta olevan BAT-tekniikkaa, kun huomioidaan että kyseessä on vanha sellu- ja paperitehdas. Vesi- ja jätevesihuoltoon liittyviä parhaita käytäntöjä sovelletaan laajasti Veitsiluodon paperitehtaalla, mutta sellutehtaan vesijärjestelmät eivät tällä hetkellä ole kaikilta osin BAT-tekniikkaa (taulukot 3 ja 4). Taulukko 3. Puun varastoinnin ja käsittelyn jätevesikuormituksen vähentäminen. BAT-TEKNIIKKA TILANNE VEITSILUODON TEHTAALLA ARVIO BAT- TEKNIIKAN TOTEUTUMISESTA Puun kuivakuorinta, jätevesivirtaama Kuivakuorinta käytössä (molemmilla kuorintalinjoilla mahdolli- kuivakuorinnasta sulatuskuljettimet). Ainoastaan hiokepuun kuorinnassuuksien mukaisesti 0,5 2,5 m 3 /ADt sa joudutaan käyttämään pieni määrä vettä riittävän hyvän kuorintatuloksen aikaansaamiseksi. Teräpäällystys ei siedä kuorijäämiä, jotka aiheuttavat paperiin viiruja. Jätevesivirtaama on BAT-päätelmien mukainen. Kuivakuorinnan jätevesivirtaama on noin 1 m 3 /ADt. Puutavaran käsittely siten, ettei kuoriin ja puuhun joudu hiekkaa ja kiviä Puukentän ja erityisesti hakkeen varastoinnissa käytettävien pintojen päällystäminen Puunkäsittelyalue on pääosin asfaltoitu. Stora Enso Metsä vastaa alueen asianmukaisesta siivoamisesta. Kuorimon hakevarastokentät on päällystetty ja pääosa puun käsittely- ja varastointialueista on asfaltoitu.
10 (56) BAT-TEKNIIKKA TILANNE VEITSILUODON TEHTAALLA ARVIO BAT- TEKNIIKAN TOTEUTUMISESTA Sadetusvesivirtaaman ohjaaminen Kostutusvettä ei käytetä. Pintavalumavesille ei ole Ei relevantti ja puukentän pintava- keräilyä eikä käsittelyä. lumavesien minimointi Likaantuneen valumaveden Jätevesilaitoksella ei ole kapasiteettia käsitellä puukentän Ei toteudu, ei tarpeen kerääminen puukentältä ja hulevesiä (laimentaa jätevesiä ja puhdistustulos kiintoaineen erottaminen heikkenee). Osa hulevesistä johdetaan maapohjaaltaalle, ennen biologista puhdistusta josta on pohjalietteen jatkuva imuruoppaus etuselkeyttimelle. Hulevesien vesistökuormitus on vähäinen. Puukentät siivotaan säännöllisesti. Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen jätevesivirtaama kuivakuorinnasta on 0,5 2,5 m 3 /ADt. Kuivakuorinnan jätevesivirtaama on noin 1 m 3 /ADt. Taulukko 4. Tuoreveden kulutuksen ja jäteveden syntymisen vähentäminen. BAT-TEKNIIKKA TILANNE VEITSILUODON TEHTAALLA ARVIO BAT- TEKNIIKAN TOTEU- TUMISESTA Veden kulutuksen seuranta ja optimointi Sellutehtaan ja paperitehtaan vedenkäyttöä seurataan ja mitataan jatkuvasti. Sellutehtaan valkaisuprosessi on osittain vielä alkuperäinen, mutta siitä huolimatta sellutehtaan vedenkulutus vastaa BAT- tasoa (48 m 3 /ADt). Valkaisun vedenkäyttöä olisi mahdollista edelleen vähentää korvaamalla jäljellä olevat suodinpesurit puristimilla. paperikoneiden osalta, sellutehtaan osalta toteutuu osittain Paperikoneiden vedenkäyttö vastaa hyvää BAT-tasoa. Kaikilla paperikoneilla on nykyaikaiset kiekkosuotimet ja paperikoneella PK5 on tämän lisäksi sisäisen kiertoveden flotaatiopuhdistus. Hienopaperikoneiden PK2 ja PK3 prosessiveden käyttö on noin 5-6 m 3 /t paperia ja painopaperikoneen PK5 12 m 3 /t paperia.
11 (56) Vedenkierrätysvaihtoehtojen arviointi Sellutehtaalla on selvitetty valkaisuprosessien kehittämisvaihtoehdot tulevia investointeja varten. Ko. investoinneilla on merkittävä vedenkäyttöä vähentävä vaikutus. Paperitehtaan vesikierrot ovat nykyaikaiset ja vedenkäyttö alhainen. Tällä hetkellä ei ole suunnitelmia muuttaa nykyisiä vesikiertoja paperitehtaalla. Vesikierron sulkemisen ja toisaalta tästä mahdollisesti aiheutuvien ongelmien välisen tasapainon etsiminen ja tarvittaessa lisälaitteiden käyttäminen Paperikoneiden kiekkosuotimien puhtainta suodosta käytetään paperikoneen suihkuvetenä, mikä on vähentänyt veden käyttöä. Paperikoneella PK5 on kiekkosuotimen lisäksi käytössä kiertoveden flotaatiopuhdistus, jolla minimoidaan alhaisesta vedenkäytöstä aiheutuvat saostumisongelmat. PK5 käyttää hioketta sellun lisäksi ja pihkaongelmat ovat yleisiä tällaisen painopaperin valmistuksessa. Sellutehtaalla vedenkäyttö on minimoitu nykyisen prosessin sallimissa rajoissa. Valkaisussa on käytössä delignifiointivaihe keiton ja valkaisun välissä ja erillinen happivaihe valkaisun sisällä. Vähemmän likaantuneen tiivisteveden erottaminen tyhjiöpumpuista ja veden uudelleenkäyttö Paperitehtaalla otettiin vuonna 2001 suurin osa jäähdytys- ja tiivistysvesistä erilleen jätevesistä ja johdettiin omaa putkea pitkin mereen (satama-altaaseen). Jätevesimäärä aleni lähes 30 % aiemmalta tasolta. Sellutehtaalla puhtaita tiivistevesiä ei ole eriytetty. Tiivistevesien erottaminen edellyttäisi rinnakkaisen viemäröintijärjestelmän rakentamista. Sellutehtaan viemäristön on alkuperäinen ja rakennettu vuonna 1977. Sellutehtaan tiivistevedet likaantuvat herkästi lipeisillä vesillä, mikä vuoksi sellutehtaan osalta tiivistevesien keräilyä ei tehdä kaikille kohteille vaan kohteille, joissa kontaminaatioriski on alhaisempi. paperitehtaan osalta, sellutehtaan osalta ei toteudu.
12 (56) Puhtaan jäähdytysveden erottaminen likaantuneesta prosessivedestä ja veden uudelleenkäyttö Pääosa sellutehtaan, voimalaitoksen ja paperitehtaan jäähdytysvesistä johdetaan satamaan (ovat erillään jätevesistä). Talvella jäähdytysvedet auttavat pitämään sataman sulana. Osa sellutehtaan jäähdytysvesistä käytetään uudelleen kemiallisesti puhdistetun prosessiveden valmistuksessa. Tarvittava raakavesi lämmitetään valkaisun jätevesien lämmöllä ennen puhtaan veden valmistusta. Prosessiveden uudelleenkäyttö tuoreveden asemasta (veden kierrättäminen ja vesikiertojen sulkeminen). Voidaan soveltaa uusiin laitoksen osiin ja perusparannuksiin. Paperikoneiden kiekkosuotimien puhtainta suodosta käytetään paperikoneen suihkuvetenä, mikä on vähentänyt veden käyttöä. Sellutehtaan haihduttamon strippauskolonnissa puhdistetut lauhteet käytetään prosessissa lämpiminä vesinä. Sellun kuivauskoneen kiertoveden uudelleenkäyttö valkaisusuotimien pesuvetenä. Prosessiveden (tai sen osan) sisäinen käsittely veden laadun parantamiseksi, jolloin kierrättäminen tai uudelleenkäyttö tulee mahdolliseksi Kaikilla paperikoneilla on nykyaikaiset kiekkosuotimet ja paperikoneella PK5 on tämän lisäksi sisäisen kiertoveden flotaatiopuhdistus (flotaattori). Sellutehtaalla haihduttamon lauhteet puhdistetaan ja puhtaat ja likaiset lauhteet erotetaan toisistaan, jotta vedet voidaan kierrättää mahdollisimman tehokkaasti. Vedenkulutus valkaistun sulfaattisellun valmistuksessa 25 50 m 3 /ADt ja integroimattomassa paperitehtaassa 3,5 20 m 3 /t Sellutehdas: 48 m 3 /ADt Paperitehdas: PK2 ja PK3 5-6 m 3 /t, PK5 12 m 3 /t
13 (56) 3.4 Energian kulutus ja energiatehokkuus Veitsiluodon tehtaalla on käytössä pääosa energiatehokkuutta koskevista BAT-tekniikoista tai -menetelmistä (taulukko 5). Aktiivinen työ energiatehokkuuden parantamiseksi jatkuu energiatehokkuusjärjestelmän mukaisesti. Kaikkien uusien laitteiden hankinnoissa ja investoinneissa huomioidaan energiatehokkuus ja muun muassa taajuusmuuttajien määrää pyritään lisäämään vähitellen. Energiatehokkuusjärjestelmä on osa tehtaan toimintajärjestelmää ja se sertifioidaan vuoden 2015 aikana. BAT-päätelmissä (BAT 6 a) asetetut vaatimukset energianhallintajärjestelmälle sisältyvät ko. järjestelmään. Tehtaalla on käytössä BAT-tekniikan mukainen sähkön ja lämmön yhteistuotanto, sillä sellutehtaan soodakattilalla ja voimalaitoksella tuotettava höyry johdetaan höyryturbiineihin sähköntuotantoa varten. Voimalaitoksella tuotetaan kaikki tehtaan tarvitsema höyry ja sähköstä yli 60 %. Taulukko 5. Vertailu polttoaineen ja energian kulutuksen vähentämistä koskevaan BATtekniikkaan. BAT-TEKNIIKKA TILANNE VEITSILUODON TEHTAALLA ARVIO BAT- TEKNIIKAN TO- TEUTUMISESTA Käytetään energianhallintajärjestelmää, jossa on kaikki seuraavat ominaisuudet: i) Tehtaan kokonaisenergiankulutuksen ja -tuotannon arviointi ii) Energian hyödyntämismahdollisuuksien tunnistaminen, laskeminen ja optimointi iii) Optimoidun energiankulutuksen seuranta ja varmistaminen Veitsiluodon tehtaalla on käytössä energiatehokkuusjärjestelmä ja ohjeistus on sisällytetty sertifioituun ISO 14001 ympäristöjärjestelmään. Energiatehokkuusjärjestelmä ISO 50001 sertifioidaan vuoden 2015 aikana. Otetaan energiaa talteen polttamalla sellaiset massan- ja paperintuotannossa syntyvät jätteet ja jäännökset, jotka sisältävät runsaasti orgaanista aineista ja ovat lämpöarvoltaan merkittäviä BAT 12 huomioon ottaen. Voidaan soveltaa vain, jos massan- ja paperintuotannossa syntyvien, runsaasti orgaanista ainesta sisältävien ja lämpöarvoltaan merkittävien jätteiden ja jäännösten kierrätys tai uudelleenkäyttö ei ole mahdollista. Veitsiluodon tehtaalla kaikki puiden kuorinnassa muodostuva kuori ja puujäte poltetaan energiaksi leijukerroskattilassa. Myös sahanpuru poltetaan. Tehtaalla on käytössä myös jätteiden lajittelujärjestelmä ja tehtaalla muodostunut polttokelpoinen puhdasjäte poltetaan energiaksi. Voimalaitos on varustettu kiinteän polttoaineen murskaimella. Voimalaitos ei ole jätteenpolttolaitos ja siksi kaikkea polttokelpoista jätettä ei voida polttaa energiakattilassa.
14 (56) BAT-TEKNIIKKA TILANNE VEITSILUODON TEHTAALLA ARVIO BAT- TEKNIIKAN TO- TEUTUMISESTA Katetaan tuotantoprosessien höyryn- ja Tehdas tuottaa soodakattilalla ja leijukerroskattilalla sähköntarve mahdollisimman pitkälle kaiken sen lämmön, mitä tehdas sähkön ja lämmön yhteistuotannolla tarvitsee. Varakattilana toimii öljykattila (CHP). (käyttö loppuu vuoden 2015 loppuun mennessä). Voimalaitos tuottaa vastapainesähköä yli 60 % tehtaan koko sähkön tarpeesta. Käytetään ylijäämälämpöä esimerkiksi biomassan ja lietteen kuivatukseen, kattiloiden syöttöveden ja prosessiveden lämmittämiseen sekä rakennusten lämmittämiseen. Tämän tekniikan sovellettavuus saattaa olla rajallista tapauksissa, joissa lämmönlähteet ja eri kohteet ovat kaukana toisistaan. Lietteellä ei lämpökuivuria. Kattilan syöttöveden esilämmitys käytössä. LTO:t käytössä tilojen lämmittämiseen. Lämpimästä jäähdytysvedestä valmistetaan Veitsiluodon tehtaan kemiallisesti puhdistettu prosessivesi ja talousvesi. Käytetään lämpökompressoreita. Voidaan soveltaa kaikkia paperilaatuja valmistaviin uusiin ja olemassa oleviin laitoksen osiin sekä päällystyskoneisiin, jos keskipainehöyryä on käytettävissä. Keskipainehöyryä on käytettävissä. Paperikoneilla PK2 ja PK3 keskipainehöyryä käytetään silloin, kun matalapainehöyryn paine ei riitä kuivatuksessa. Käytössä on 4 termokompressoria. Sellutehtaalle on hankittu kaksi termokompressoria. Eristetään höyry- ja lauhdevesiputkien liitososat On eristetty. Käytetään energiatehokkaita tyhjiömenetelmiä vedenpoistoon Sellutehtaalla ja paperitehtaalla pääosin käytössä perinteiset imupumput. PK5:lla on korvattu 3 perinteistä imupumppua kahdella tyhjöpuhaltimella (turbopuhallin) vuonna 2012. osittain Käytetään hyötysuhteeltaan korkeita sähkömoottoreita, -pumppuja ja - sekoittimia Sellutehtaalla ja paperitehtaalla osin käytössä, huomioidaan uusimisen yhteydessä.
15 (56) BAT-TEKNIIKKA TILANNE VEITSILUODON TEHTAALLA ARVIO BAT- TEKNIIKAN TO- TEUTUMISESTA Käytetään taajuusmuuttajia puhaltimissa, kompressoreissa ja pumpuissa Sellu- ja paperitehtaalla lisätty taajuusmuuttajia. Huomioidaan uusimisien ja tehostamisien yhteydessä myös jatkossa. osittain Säädetään höyryn painetaso tarvittavan painetason mukaiseksi. Sellu- ja paperitehtaalla matalapainehöyryverkon paine optimoitu silmällä pitäen mahdollisimman korkea sähkön tuotanto. 3.5 Hajupäästöt Jätevesiin liittyvien hajujen hallinta on BAT-päätelmien mukaista (taulukot 6 ja 7). Viemärijärjestelmissä ei ole ollut tarpeen ottaa käyttöön tuuletuksia tai kemikaaleja rikkivedyn muodostumisen estämiseksi, sillä rikkivetyä ei muodostu. Jätevedenkäsittelyn ilmastuskapasiteetti on riittävä ja toimintavarmuus on hyvä, joten hajuongelmaa myöskään jätevedenpuhdistamolla ei ole ollut. Taulukko 6. Suljettujen vesijärjestelmien hajujen hallinta. BAT-TEKNIIKKA Paperitehtaan prosessit, veden ja muiden aineiden varastosäiliöt, putket ja altaat suunnitellaan siten, että pitkäaikaista seisottamista, katvealueita tai heikosti sekoittuvia alueita vesikierrossa ja siihen liittyvissä yksiköissä vältetään, jotta estetään hallitsematon sakkaantuminen sekä orgaanisen ja biologisen aineksen mätäneminen ja hajoaminen. TILANNE VEITSILUODON TEHTAALLA Prosessit ja säiliöt on muotoiltu niin, että saostumia muodostuu mahdollisimman vähän. Mikrobiologiset epäpuhtaudet indikoituvat koneen ajettavuuteen ja laatuparametreihin ennen kuin hajuhaittaa ehtii syntyä ja epäpuhtauksien eliminointiin puututaan mahdollisimman pian. ARVIO BAT- TEKNIIKAN TO- TEUTUMISESTA Hajunmuodostusta ja hajottajabakteerien kasvua torjutaan käyttämällä biosideja tai hajottavia tai hapettavia aineita (esimerkiksi katalyyttista desinfiointia vetyperoksidilla). Paperikoneilla käytössä biosidiohjelmat paperikoneiden ajettavuuden varmistamiseksi. Mikrobiongelmat näkyvät ajettavuusongelmina ennen kuin hajuongelma ehtii muodostua.
16 (56) BAT-TEKNIIKKA Otetaan käyttöön sisäisiä vedenpuhdistusprosesseja (ns. munuaisia), joilla vähennetään orgaanisen aineksen pitoisuuksia kiertovesijärjestelmässä ja sitä kautta mahdollisia hajuhaittoja. TILANNE VEITSILUODON TEHTAALLA Kaikilla paperikoneilla on nykyaikaiset kiekkosuotimet, joilta kiintoainesta palautetaan paperin raakaaineeksi. Paperikoneen PK5 vesikierrossa on myös flotaattori, joka poistaa kiinteää ainesta paperikoneen vesikierrosta. ARVIO BAT- TEKNIIKAN TO- TEUTUMISESTA Taulukko 7. Jäteveden ja lietteen käsittelyyn liittyvien hajujen hallinta (tarkoituksena välttää olosuhteita, joissa jätevesi tai liete muuttuu anaerobiseksi). BAT-TEKNIIKKA TILANNE VEITSILUODON TEHTAALLA ARVIO BAT- TEKNIIKAN TOTEU- TUMISESTA Otetaan käyttöön hallitulla tuuletuksella varustettuja suljettuja viemärijärjestelmiä sekä käytetään eräissä tapauksissa kemikaaleja estämään rikkivedyn muodostumista viemärijärjestelmissä ja hapettamaan syntynyttä rikkivetyä. Viemäreitä ei ole tarvetta sulkea. Käytössä on pääasiassa avokanaalit. Sellutehtaan jätevedet ovat alkalisia ja siten rikkivedyn muodostuminen on normaaliolosuhteissa vähäistä. Hajujen muodostuminen viemäristössä liittyy tyypillisesti prosessin häiriötilanteisiin tai tuotannon seisokkitilanteisiin. Hajupäästöjä hallitaan silloin huuhtelemalla viemäri tai neutralisoimalla jätevesi. Hajun muodostuksen lähteenä on useimmiten pilaantumaan päässyt massa. Jätevesien käsittely edellyttää jäteveden ph:n säätämistä ennen biologista käsittelyä. Ei tarpeen Vältetään tasausaltaiden liiallista ilmastamista, mutta huolehditaan riittävästä sekoittumisesta. Ilmastusaltaiden veden happipitoisuutta seurataan jatkuvatoimisella mittauksella useassa eri paikassa ilmastusallasta, eli liiallista ilmastusta ei voi tapahtua.
17 (56) BAT-TEKNIIKKA TILANNE VEITSILUODON TEHTAALLA ARVIO BAT- TEKNIIKAN TOTEU- TUMISESTA Varmistetaan ilmastusaltaiden riittävä ilmastuskapasiteetti ja sekoittumisominaisuudet; tarkistetaan ilmastusjärjestelmä säännöllisin väliajoin. Huolehditaan, että jälkiselkeytyksen lietteen keräily sekä palautuslietteen pumppaus toimivat asianmukaisesti. Rajoitetaan lietteen seisottamisaikaa lietevarastoissa poistamalla lietettä jatkuvasti vedenpoistoyksiköihin. Vältetään jäteveden varastointia varoaltaassa pidempään kuin tarpeellista; pidetään varoallas tyhjänä. Lietekuivuria käytettäessä käsitellään lämpökuivureiden poistokaasut pesemällä ja/tai biosuodattamalla (esimerkiksi kompostisuodattimien avulla). Käytetään käsittelemättömälle jätevedelle ilmajäähdytystornien sijasta mieluummin levylämmönvaihtimia. Aktiivilietelaitoksen ilmastusteho kaksinkertaistettiin vuonna 2004, uuteen ilmastusaltaaseen vaihdettiin membraanit vuonna 2010 ja vanhaan ilmastusaltaaseen vuonna 2014. Ilmastus- ja sekoitusteho on hyvin mitoitettu tulevaan kuormitukseen nähden. Aktiivilietelaitoksella kaksi jälkiselkeytintä ja biolietteen tiivistin lietteen kierrätystä ja poistoa varten. Tarvittaessa käytetään ferrosulfaattia ja polymeeria lietteen laskeutuvuuden parantamiseksi. Laskeutus- ja pumppauskapasiteetti riittävä. Lietettä ei varastoida, vaan sitä poistetaan jatkuvana virtana jälkiselkeyttimiltä ja tiivistimeltä. Varoallas pyritään pitämään mahdollisimman tyhjänä. Hajuongelmaa ei ole ollut. Aktiivilietelaitoksen lietteen käsittelystä ei aiheudu ilmapäästöjä (kaksi suotonauhapuristinta käytössä). Paperitehtaan kemiallisella puhdistamolla yksi suotonauhapuristin. Ei ilmapäästöjä. Tehtaalla ei ole käytössä jäähdytystorneja vaan lämmönvaihtimet. Ei relevantti 3.6 Tarkkailu Kaikilla prosessien toimivuuden ja ilma- ja vesipäästöjen kannalta olennaisilla prosessimuuttujilla on jatkuvatoimiset mittaukset ja pääsääntöisesti mittaukset tapahtuvat BAT-päätelmien mukaisesti (taulukot 8 ja 9). Sellutehtaan ilmapäästöjen tarkkailu täyttää BAT-vaatimukset sen jälkeen, kun soodakattilan jatkuvatoiminen NOx-mittalaite on otettu käyttöön vuonna 2016 (taulukko 10). Hajapäästöjen jaksottaiset mittaukset eivät ole tarpeen, sillä kaikki laimeat hajukaasut kerätään ja johdetaan soodakattilalle polttoon.
18 (56) Jätevesistä tarkkaillaan EDTA/DTPA:n -pitoisuutta lukuun ottamatta kaikkia BAT-päätelmien mukaisia parametreja, mutta BOD7 -pitoisuudet analysoidaan ainoastaan kerran kuukaudessa kuukauden kokoomanäytteestä viikoittaisen analysoinnin sijaan. Näytteiden keräily tehdään kuitenkin päivittäin. AOX-pitoisuus analysoidaan useammin kuin BAT vaatisi. Taulukko 8. Ilmaan johdettavien päästöjen kannalta keskeisten prosessimuuttujien seuranta. BAT-TEKNIIKKA TILANNE VEITSILUODON TEHTAALLA ARVIO BAT- TEKNIIKAN TOTEU- TUMISESTA Paine, lämpötila, happi, häkä ja Sellutehtaan soodakattilassa jatkuvatoiminen vesihöyrypitoisuus polttoprosessien paineen, lämpötilan, hapen, CO:n ja höyryn savukaasuissa - Jatkuvatoi- minen paineen mittaus. Meesauunissa jatkuvatoiminen paineen, lämpötilan, hapen ja CO:n mittaus. Taulukko 9. Veteen johdettavien päästöjen kannalta keskeisten prosessimuuttujien seuranta BAT-TEKNIIKKA Veden virtaama, lämpötila ja ph - Jatkuvatoiminen Biomassan fosfori- ja typpipitoisuus, lietteen tilavuusindeksi, jätevesien ylimääräinen ammoniumtyppi ja ortofosfaatti sekä biomassan mikroskopiatutkimukset - Jaksottainen Jäteveden anaerobisessa käsittelyssä syntyvän biokaasun tilavuusvirta ja CH4-pitoisuus Jatkuvatoiminen Jäteveden anaerobisessa käsittelyssä syntyvän biokaasun H2S- ja CO2-pitoisuus Jaksottainen TILANNE VEITSILUODON TEHTAAL- LA Aktiivilietelaitokselle johdettavalle jätevedelle jatkuvatoiminen virtauksen, lämpötilan ja ph:n mittaus. Kemialliselle puhdistamolle johdettavalle jätevedelle jatkuvatoiminen virtaus-, lämpötila- ja ph-mittaus. Biomassan P- ja N-pitoisuus mitataan tarvittaessa. Jatkuvatoiminen fosfaattimittaus sekä NH4- ja kokonaistyppimittaukset ovat käytössä jälkiselkeyttimien kirkasteelle. Laboratoriossa mitataan päivittäin myös jälkiselkeyttimen NH4-, NO3- ja liukoisen typen pitoisuudet sekä liukoisen fosforin pitoisuus. Ei anaerobista jätevedenkäsittelyä. Ei anaerobista jätevedenkäsittelyä. ARVIO BAT-TEKNIIKAN TO- TEUTUMISESTA osittain Ei relevantti Ei relevantti
19 (56) Taulukko 10. Ilmapäästöjen tarkkailu. BAT-TEKNIIKKA TILANNE VEITSILUODON TEHTAALLA ARVIO BAT- TEKNIIKAN TOTEU- TUMISESTA NOX ja SO2 Soodakattilalla on jatkuvatoiminen SO2-mittaus. investoinnin Soodakattila - Jatkuvatoiminesesti, Tällä hetkellä NOx-päästöjä ei mitata jatkuvatoimi- jälkeen vaan päästölaskenta perustuu jaksottaisilla mittauksilla saatuihin päästökertoimiin. Jatkuvatoiminen NOx-mittalaite on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2016. NOX ja SO2 Meesauunilla on jatkuvatoiminen SO2-mittaus. NOxpäästöjä Meesauuni- Jaksottainen tai jatkuvatoiminen ei mitata jatkuvatoimisesti, vaan päästölas- kenta perustuu jaksottaisilla mittauksilla saatuihin päästökertoimiin. NOX ja SO2: Ei relevantti. Sellutehtaalla ei ole hajukaasukattilaa. Ei relevantti Hajukaasujen polttoon tarkoitettu hajukaasukattila - Jaksottainen tai jatkuvatoiminen Hiukkaset: Soodakattilan ja meesauunin hiukkaspäästöt mitataan Soodakattila (sulfaatti) ja kerran vuodessa ulkopuolisen akreditoidun meesauuni - Jaksottainen tai mittaajan toimesta. jatkuvatoiminen Hajukaasut (mukaan lukien Soodakattilalla on jatkuvatoiminen TRS- mittaus. H2S): Soodakattila - Jatkuvatoiminen Hajukaasut (mukaan lukien H2S): Meesauunilla on jatkuvatoiminen TRS mittaus. Tehtaalla ei ole hajukaasukattilaa. Meesauuni ja hajukaasujen polttoon tarkoitettu hajukaasukattila - Jaksottainen tai jatkuvatoiminen Hajapäästöt eri lähteistä Ei relevantti. Sellutehtaalla ei ole hajapäästöjä. Kaikki Ei tarpeen (esimerkiksi kuitulinja, säiliöt ja hakesiilot) sekä laimeat laimeat hajukaasut kerätään ja johdetaan sooda- kattilalle polttoon. jäännöskaasut - Jaksottainen NH3: Ei relevantti. Ei relevantti SNCR-tekniikkaa käyttävä soodakattila - Jaksottainen
20 (56) Taulukko 11. Jätevesipäästöjen tarkkailu. BAT-TEKNIIKKA TILANNE VEITSILUODON TEHTAALLA ARVIO BAT-TEKNIIKAN TOTEUTUMISESTA Kemiallinen hapenkulutus (COD) tai orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) - Päivittäin BOD5 tai BOD7 - Viikoittain (kerran viikossa) Kiintoaine (TSS) - Päivittäin Kokonaistyppi - Viikoittain (kerran viikossa) Kokonaisfosfori Viikoittain (kerran viikossa) EDTA, DTPA - Kuukausittain (kerran kuukaudessa) AOX (EN ISO 9562:2004 - standardin mukaisesti) - Joka toinen kuukausi Merkitykselliset metallit (esimerkiksi Zn, Cu, Cd, Pb, Ni) - Kerran vuodessa COD vuorokausikeräilynäytteet ma-to analysoidaan päivittäin osittain ja viikonlopun (pe-su) keräilynäyte analysoidaan maa- nantaina. Päivittäiset keräilynäytteet pakastetaan kuukausikeräilynäytteeksi Ei toteudu sellaisenaan. ja analysoidaan kerran kuukaudessa. BOD ana- Vastaava tieto saadaan lyysi kestää 7 vuorokautta, joten saadulla tuloksella ei pystytä COD-mittauksen kautta ohjaamaan laitoksen toimintaa. Tuloksen avulla voi- laskemalla. daan arvioida päästön suuruutta ja siinä olevaa biologisesti hajoavaa ainesta. Jäteveden COD-mittaus antaa saman tiedon laitoksen ohjaamiseksi. Kokonaiskuormituksen arvioimiseksi riittää kun BOD määritetään keräilynäytteestä. Vuorokausikeräilynäytteet ma-to analysoidaan päivittäin ja osittain viikonlopun (pe-su) keräilynäyte analysoidaan maanantaina. Pääviemärin kokonaistyppipitoisuus analysoidaan päivittäin, paperitehtaan viemäristä viikoittain. Pääviemärin kokonaisfosforipitoisuus analysoidaan päivittäin, paperitehtaan viemäristä viikoittain. Ei säännöllistä EDTA/DTPA:n mittausta, koska kelaatinmuodostajien Ei relevantti käyttö on vähäistä, ominaiskulutus 1 kg/t. Jos kelaatinmuodostajia käytetään merkittävissä määrin, voidaan se määrittää kuukauden keräilynäytteestä. Päivittäinen kuukausikeräilynäyte analysoidaan kerran kuussa sellutehtaan pääviemäristä (päivittäiset keräilynäytteet pakastetaan kuukausikeräilynäytteeksi). Analysoidaan kerran vuodessa jätevesien laatututkimuksen yhteydessä.
21 (56) Taulukko 12. TRS-hajapäästöjen tarkkailu. BAT-TEKNIIKKA Säännöllinen pelkistyneiden rikkiyhdisteiden hajapäästöjen arviointi merkityksellisistä päästölähteistä (jaksoittaiset mittaukset tai arviointi suorien mittausten avulla). TILANNE VEITSILUO- DON TEHTAALLA Ei hajapäästöjä sellutehtaan prosessin eri osista. ARVIO BAT-TEKNIIKAN TOTEUTUMISESTA Ei relevantti 3.7 Jätehuolto Veitsiluodon tehtaalla käytössä olevat menetelmät loppusijoitettavan jätteen määrän vähentämiseksi ovat BATpäätelmien mukaiset (taulukko 13). Taulukko 13. Jätehuolto. BAT-TEKNIIKKA TILANNE VEITSILUODON TEHTAALLA ARVIO BAT- TEKNIIKAN TOTEU- TUMISESTA Jätteen arviointi- ja hallintajärjestelmä (mukaan lukien jäteluettelot), jolla helpotetaan jätteen uudelleenkäyttöä, tai jos se ei ole mahdollista, kierrätystä, tai jos sekään ei ole mahdollista, muuta hyödyntämistä Ympäristötarkkailuun sisältyy jätteiden tarkkailu (jätteiden määrän ja laadun tarkkailu ja sijoitus). Jätteet lajitellaan ja pyritään ohjaamaan hyötykäyttöön loppusijoituksen sijasta. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä on hyvin vähäinen. Ympäristöjärjestelmään sisältyy jätehuoltoon liittyviä ohjeita mm. lajittelukortti ja ohje vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Eri jätejakeiden erilliskeräys (mukaan lukien vaarallisten jätteiden erottelu ja luokittelu) Jätteet lajitellaan syntypaikoillaan (vaarallinen jäte lajitellaan ja kerätään erikseen). Soveltuvien jäännösjakeiden yhdistäminen niin, että tuloksena on helpommin hyödynnettäviä seoksia Jätteitä ei sekoiteta keskenään. Jätteiden sekoittaminen ei ole yleensä mahdollista jätelainsäädännöstä johtuen. Ei relevantti
22 (56) BAT-TEKNIIKKA TILANNE VEITSILUODON TEHTAALLA ARVIO BAT- TEKNIIKAN TOTEU- TUMISESTA Prosessijäämien esikäsittely Aktiivilietelaitoksen ja kemiallisen puhdistamon ennen uudelleenkäyttöä tai kierrätystä jätevesilietteet käsitellään suotonauhapuristimilla. Polttokelpoinen jäte murskataan voimalaitoksella ennen polttoa energiaksi jätteen vastaanottoasemalla olevalla murskaimella. Raaka-aineiden talteenotto ja prosessin sivuvirtojen kierrätys tehtaalla Paperikone PK5:n kiertovedet puhdistetaan kiekkosuotimella ja sisäisellä flotaattorilla ja kiintoaine palautetaan paperin valmistukseen. Myös PK5:n päällystyspasta sihdataan konekiertosihdeillä uudelleen käyttöön. Hylky pulpperoidaan ja hyödynnetään raaka-aineena. Paperitehtaan puhdistamon jätettä (kuitusavea) ja voimalaitoksen pohja- ja lentotuhkaa käytetään tuhka-altaan maisemointiin. Aktiivilietelaitoksen primääri- ja bioliete poltetaan energiaksi voimalaitoksella. Soodasakkaa käytetään jätevesien neutralointiin. Meesauunin savukaasujen sisältämää hiilidioksidia käytetään tehdasalueella sijaitsevalla Omya PCC Finland Oy:n tehtaalla kalsiumkarbonaatin raakaaineena. Kalsiumkarbonaattia käytetään Veitsiluodon paperitehtaalla hienopaperin täyteaineena. Energian talteenotto runsaasti orgaanista ainesta sisältävistä jätteistä tehdasalueella tai sen ulkopuolella Kaikki polttokelpoinen, runsaasti orgaanista ainesta sisältävä jäte, jota omalla voimalaitoksella on lupa polttaa, poltetaan energiaksi. Materiaalien ulkoinen hyödyntäminen Kaikki kierrätyskelpoinen jäte kierrätetään (metalliromut, vaaralliset jätteet, paperi, hylsyt, muovi jne). Osa lentotuhkasta toimitetaan Outokummun kaivoksen sivukiven koviteaineeksi. Jätteen esikäsittely ennen loppukäsittelyä Kaatopaikkajätettä ei esikäsitellä. Esikäsittely ei ole tarpeen. Ei relevantti
23 (56) 3.8 Jätevesien käsittely BAT-päätelmien mukaan jätevesien käsittelyn tulisi sisältää fysikaalis-kemiallisen primäärivaiheen, biologisen sekundäärivaiheen ja tarvittaessa tertiäärivaiheen, mikäli on tarve poistaa orgaaniset aineet, typpi tai fosfori vielä tarkemmin. Veitsiluodon tehtaan sellutehtaan jätevesilaitos sisältää primäärikäsittelyn ja biologisen käsittelyn (aktiivilietelaitos), Jätevesipäästöjä koskevat ympäristöluvan päästöraja-arvot on pääsääntöisesti saavutettu, eikä tertiäärinen käsittelyvaihe ole siten ollut tarpeen. Jatkossa BAT-päästötason saavuttaminen pyritään varmistamaan ruskean massan pesuun tehtävällä investoinnilla, joka vähentää puhdistamolle johdettavaa kuormitusta ja jätevesipäästöjä vesistöön. Investointi parantaa myös puhdistamon toimintaedellytyksiä, vähentäen häiriöpäästöjen määrää. Tertiäärikäsittelylle ei siten katsota olevan tarvetta myöskään jatkossa. Paperitehtaan jätevesistä hiomon kuitupitoiset rejektit ja peroksidivalkaisun jätevedet sekä hienopaperikoneiden kirkasteet käsitellään sellutehtaan biologisella puhdistamolla. Paperitehtaan kuitu- ja täyteainepitoiset vedet käsitellään paperitehtaan kemiallisessa puhdistamossa (pystyselkeytin, flotaatiolaitos). Kaikille paperitehtaan jätevesille ei siten ole BAT-tekniikan mukaista biologista puhdistusta. Laimeiden paperitehtaan vesien johtaminen aktiivilietelaitokselle vaikeuttaisi biologisen prosessin toimintaa ja edellyttäisi alhaisen ravinnepitoisuuden vuoksi lisäravinneannostusta puhdistamolle, lisäten myös ravinnepäästöjä vesistöön. Kemiallisen käsittelyn jälkeen jätevesien kiintoainekuormitus ja ravinnekuormitus (P ja N) ovat alhaiset. Vastaanottavan vesistön kannalta ravinnepäästöt ovat kriittisimmät, joten kemiallisen käsittelyn osalle paperitehtaan vesistä voidaan katsoa tällä tehtaalla olevan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Taulukko 14. Jätevedet ja niiden käsittely. BAT-TEKNIIKKA TILANNE VEITSILUODON TEH- TAALLA ARVIO BAT-TEKNIIKAN TOTEUTUMI- SESTA Korvataan runsaasti typpeä ja fosforia sisältävät kemialliset lisäaineet vähemmän typpeä ja fosforia sisältävillä. Voidaan soveltaa, jos kemiallisten lisäaineiden typpi ei ole biosaatavassa muodossa (eli typpi ei voi toimia ravinteena biologisessa käsittelyssä) tai jos ravinnetasapaino on ylijäämäinen. Paperitehtaalla on korvattu eräitä kemikaaleja (optinen kirkaste ja biosidi) kemikaaleilla, joissa vähemmän COD ja N- kuormaa. Ravinnepitoisuus otetaan huomioon kemikaalivalinnoissa.
24 (56) Primäärinen (fysikaaliskemiallinen) käsittely, kuten tasaaminen, neutralointi tai laskeuttaminen. Sekundäärinen (biologinen) käsittely Paperitehtaan kemiallisella puhdistamolla on etuselkeytin, kemikalointi, flotaatiolaitos sekä maa-allas lietteen takaisin pumppauksella. Sellutehtaan aktiivilietelaitoksella on etuselkeytin, kemikalointi sekä varoallas, jolla pystytään tasaamaan ilmastukseen tulevaa kuormitusta. Sellutehtaan aktiivilietelaitoksella käsitellään sellutehtaan, kuorimon, hiomon ja paperikoneiden kiekkosuotimien kirkasteet. Aktiivilietelaitoksella on etuselkeytys, neutralointi, varoallas, ilmastus, jälkiselkeytys, lietteen tiivistys ja maa-allas. Osa paperitehtaan vesistä (kuitu- ja täyteainepitoiset vedet) käsitellään paperitehtaan kemiallisessa puhdistamossa (pystyselkeytin, flotaatiolaitos). Kemiallisella puhdistamolla ei ole biologista käsittelyvaihetta. sellutehtaan jätevesille ja osalle paperitehtaan jätevesistä. Ei toteudu paperitehtaan kuitu- ja täyteainepitoisilla vesillä, jossa vedet puhdistetaan kemiallisessa puhdistamossa. Kemiallisella puhdistuksella päästään hyvään lopputulokseen. Kokonaisympäristövaikutusten kannalta kemiallisen käsittelyn voidaan katsoa tällä tehtaalla olevan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Laimeiden paperitehtaan vesien johtaminen aktiivilietelaitokselle vaikeuttaisi biologisen prosessin toimintaa entisestään ja edellyttäisi alhaisen ravinnepitoisuuden vuoksi lisäravinneannostusta puhdistamolle, lisäten myös ravinnepäästöjä vesistöön. Kemiallisen käsittelyn jälkeen jätevesien kiintoainekuormitus ja ravinnekuormitus (P ja N) ovat alhaiset ja vastaanottavan vesistön kannalta juuri ravinnepäästöt ovat kriittisimmät, joten kemiallisen käsittelyn osalle paperitehtaan vesistä voidaan katsoa tällä tehtaalla olevan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
25 (56) Tertiäärikäsittely tarvittaessa (kun on tarve poistaa orgaaniset aineet, typpi tai fosfori vielä tarkemmin) Veitsiluodon tehtaan aktiivilietelaitoksella ja kemiallisella puhdistamolla ei ole tertiäärivaihetta käytössä. Ympäristöluvassa asetetut COD- ja fosforipäästön raja-arvot on saavutettu nykyisillä puhdistuslaitteistoilla, joten tertiäärikäsittelyn ei ole katsottu olevan tarpeen. Jatkossa BAT-päästötason saavuttaminen pyritään varmistamaan ruskean massan pesuun tehtävällä investoinnilla, joka vähentää puhdistamolle johdettavaa kuormitusta ja jätevesipäästöjä vesistöön. Investointi parantaa myös puhdistamon toimintaedellytyksiä, vähentäen häiriöpäästöjen määrää. Tertiäärikäsittelylle ei siten katsota olevan tarvetta myöskään jatkossa. Ei tarpeen Taulukko 15. Biologisen puhdistamon BAT-tekniikat. BAT-TEKNIIKKA TILANNE VEITSILUODON TEHTAALLA ARVIO BAT- TEKNIIKAN TOTEU- TUMISESTA Biologisen puhdistamon Veitsiluodon aktiivilietelaitos on hyvin mitoitettu. Laitoksen asianmukainen suunnittelu ja käyttö kapasiteetti kaksinkertaistettiin vuonna 2003 ja van- ha ilmastusallas kunnostettiin ja varustettiin hienokuplailmastimilla vuonna 2004. Laitoksessa on kaksi etuselkeytintä, kaksi ilmastusallasta ja kaksi jälkiselkeytysallasta. Aktiivisen biomassan Aktiivista biomassaa tarkkaillaan säännöllisin väliajoin säännöllinen valvonta (biomassan määrä, ravinnepitoisuus (P ja N) sekä rihmat). Saatavilla olevien ravinteiden (typen ja fosforin) määrän säätäminen aktiivisen biomassan todellisen tarpeen mukaiseksi Ilmastukseen syötetään typpeä urean muodossa ja fosforia fosforihapon muodossa. Jälkiselkeyttimen kirkasteelle on jatkuvatoiminen PO4-mittaus sekä NH4- ja kokonaistypen mittaus, joihin ravinteiden syöttö perustuu. Näiden lisäksi laboratorio mittaa säännöllisesti liukoisen fosforin, NH4- ja NO3- typen määrää jälkiselkeyttimen kirkasteessa.
26 (56) 3.9 Melupäästöt Melupäästöjen vähentämiseksi annetut BAT-tekniikat ovat laajasti käytössä Veitsiluodon tehtaalla ja työskentelytavoissa ja uusien laitteiden hankinnassa ja rakennusten uusimisessa otetaan huomioon melupäästöt ja niiden hallinta (taulukko 16). Taulukko 16. Melupäästöjen vähentäminen. BAT-TEKNIIKKA Meluntorjuntaohjelma johon sisältyy lähteiden ja vaikutusalueiden kartoittaminen, melutasojen laskeminen ja mittaaminen melunlähteiden asettamiseksi melutason mukaiseen järjestykseen sekä kustannustehokkaimpien tekniikoiden yhdistelmän selvittäminen, soveltaminen ja seuranta. Laitteiden, yksiköiden ja rakennusten sijoittelun strateginen suunnittelu. Melutasoja voidaan alentaa kasvattamalla lähteen ja vastaanottajan välimatkaa sekä käyttämällä rakennuksia melusuojina. Voidaan soveltaa yleisesti uusiin laitoksen osiin. Olemassa olevissa laitoksen osissa laitteiden ja tuotantoyksiköiden uudelleensijoittelua saattavat rajoittaa tilanpuute tai liialliset kustannukset. TILANNE VEITSILUODON TEHTAAL- LA Tehtaan melulähteet on kartoitettu ja merkittävin meluhaitta on kuorimon katkaisulaitos. Vuoden 2009 alussa tehtiin Veitsiluodon tehtaiden teknistaloudellinen selvitys keinoista melupäästöjen vähentämiseksi perustuen vuonna 2008 tehtyihin mittauksiin ja selvityksiin. Yhtiö rakensi katkaisulaitoksen viereen Rytikarin asuinalueen puolelle meluseinän ja kuorimon seinän vaimennuspinnan syksyllä 2014. Paperitehdas ei aiheuta merkittävää meluhaittaa ympäristöön. Melukartoitus uusitaan tarvittaessa. Ei juuri sovellettavissa olemassa olevaan laitokseen. Veitsiluodon tehtaan kuorimolla käytetään varastoituja puupinoja meluvalleina Rytikarin asuntoalueen suuntaan. Vuonna 2010 kuorimon kompressorihuoneen oven eristystä parannettiin ja voimalaitoksen katolla olevat ilmanottoaukot suunnattiin merelle päin. ARVIO BAT- TEKNIIKAN TO- TEUTUMISESTA mahdollisuuksien mukaisesti