SUOMEN JA VENÄJÄN RAUTATIEYHDYSLIIKENTEEN KUORMAUSMÄÄRÄYKSET

SUOMEN JA VENÄJÄN RAUTATIEYHDYSLIIKENTEEN KUORMAUSMÄÄRÄYKSET Rautatieviraston päätös RVI/768/300/2006 VR Osakeyhtiö VR Cargo

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 7 2. TAVAROIDEN KUORMAUS JA KIINNITYS AVOVAUNUIHIN 8 2.1 YLEISET MÄÄRÄYKSET 8 2.2 KUORMAULOTTUMAT JA NIIDEN KÄYTTÖALUE 9 2.3 TAVAROIDEN KUORMAUS JA KIINNITYS VAUNUIHIN 12 (VO- JA VOK-VAUNUIHIN) 2.3.1 Yleiset määräykset tavaroiden kuormauksesta ja 12 kiinnityksestä vaunuihin 2.3.2 Tavaroille ennen kuljetusta tehtävät toimet 13 2.3.3 Vaunuille ennen kuormausta ja kuljetusta tehtävät toimet 14 2.3.4 Tavaroiden kiinnitysosat ja -laitteet sekä 15 vaatimukset niiden asentamiselle vaunuun 2.3.5 Vaunujen vahingoittumisen estäminen tavaroita 37 kuormattaessa ja purettaessa tavaroita sekä asennettaessa ja irrotettaessa kiinnityslaitteita ja -osia 2.3.6 Näissä kuormausmääräyksissä mainitsemattomien 39 tavaroiden kuljettaminen 2.4 VAATIMUKSET TAVAROIDEN KUORMAUKSELLE JA 40 KIINNITYKSELLE VAUNUIHIN (VO- JA VOK-VAUNUIHIN) 2.4.1 Tavaroiden kuormaus vaunuun 40 2.4.2 Kuormiin kuljetuksen aikana vaikuttavien 48 voimien laskenta 2.4.3 Vaunussa olevien kuormien vakavuuden laskenta 57 2.4.4 Vaunun ja kuorman poikittaisvakavuuden laskenta 60 2.4.5 Vaunuun asennettavien kuorman kiinnitys- 65 rakenteiden suunnittelu ja kiinnitysosien laskenta 2.4.6 Vaunujen korin osien sallitut kuormitukset 81 2.4.7 Yhteenkytketyillä vaunuryhmillä kuljetettavien, yhdellä 88 vaunulla kannatettujen pitkien kuormien laskennan erityisvaatimukset

3 3. VAUNUISSA KULJETETTAVIEN KUORMAULOTTUMAN YLITTÄVIEN 100 KUORMIEN JA VOSK-VAUNUISSA KULJETETTAVIEN TAVAROIDEN KUORMAUS JA KIINNITYS 3.1 KUORMAULOTTUMAN YLITTÄVIEN KUORMIEN LUOKITTELU 100 3.2 VAUNUISSA KULJETETTAVIEN KUORMAULOTTUMAN 113 YLITTÄVIEN TAVAROIDEN JA VOSK-VAUNUISSA KULJETETTAVIEN TAVAROIDEN KUORMAUS JA KIINNITYS 3.2.1 Vosk-vaunuissa kuljetettavien, kuormaulottuman 113 ylittävien ja painavien tavaroiden kuormaus 3.2.2 Vosk-vaunuissa kuljetettaviin tavaroihin vaikuttavien 115 voimien laskenta ja kuormien vakavuuden laskenta 3.2.3 Kuormaulottuman ylittävillä ja painavilla tavaroilla 117 kuormattujen vaunujen ja Vosk-vaunujen poikittaisvakavuuden laskenta 3.3 TAVAROIDEN LASKENNALLISEN KUORMAULOTTUMAN 118 YLITYKSEN MÄÄRITTELEMINEN 3.3.1 Yleiset vaatimukset 118 3.3.2 Laskennallisen kuormaulottuman ylityksen määrittely 123 4. ERILAISTEN KUORMIEN TAVAROIDEN JA KIINNITYS VAUNUIHIN 140 (VO- JA VOK-VAUNUIHIN) 4.1 PUUTAVARAN KUORMAUS JA KIINNITYS 140 4.1.1 Yleiset määräykset 140 4.1.2 Yli 3 metrin pituisen paketoimattoman pyöreän 145 puutavaran kuormaus ja kiinnitys 4.1.3 Paketoimattoman sahatavaran kuormaus ja kiinnitys 154 4.1.4 Alle 3 metrin pituisen paketoimattoman puutavaran 159 kuormaus ja kiinnitys 4.1.5 Paketoidun puutavaran ja sahatavaran kuormaus ja 164 kiinnitys 4.2 LIERIÖNMUOTOISTEN TAVAROIDEN KUORMAUS JA KIINNITYS 170 4.3 KAAPELI- JA JOHDINKELOJEN KUORMAUS JA KIINNITYS 175 4.3.1 Yleiset määräykset 175 4.3.2 Kaapelikelojen kuormaus ja kiinnitys Vok-vaunuihin 175 4.3.3 Kaapelikelojen kuormaus ja kiinnitys Vo-vaunuihin 178

4 4.4 LAATIKKOPAKKAUKSISSA OLEVIEN TAVAROIDEN JA 180 PAKKAAMATTOMIEN TASAPOHJAISTEN TAVAROIDEN KUORMAUS JA KIINNITYS 4.4.1 Yleiset määräykset 180 4.4.2 Määräykset tavaroiden kuormauksesta ja 184 ja kiinnityksestä vaunuihin 4.4.3 Periaatteet tavaroiden kuormaamiseksi ja 192 kiinnittämiseksi Vo- ja Vok-vaunuihin 4.4.4 Esimerkki kuormaus- ja kiinnitysluonnoksen laatimisesta 225 4.5 YLEISKONTTIEN, AJONEUVOYHDISTELMIEN, PUOLIPERÄ- 231 VAUNUJEN JA ERIKOISKONTTIEN KUORMAUS JA KIINNITYS 4.5.1 Yleiskonttien kuormaus ja kiinnitys 231 4.5.2 Yleiskonteissa kuljetettavien tavaroiden kuormaus 239 ja kiinnitys 4.5.3 Ajoneuvoyhdistelmien ja puoliperävaunujen kuormaus ja 262 kiinnitys mallin 13-9009 erikoisavovaunuihin 4.5.4 Erikoiskonttien kuormaus ja kiinnitys 267 4.6 METALLITUOTTEIDEN JA METALLIROMUN KUORMAUS 272 JA KIINNITYS 4.6.1 Yleiset määräykset 272 4.6.2 Valssattu muototeräs 275 4.6.3 Ratakiskot 290 4.6.4 Metallilevyt 293 4.6.5 Niputetut metallilevyt 299 4.6.6 Harkot 303 4.6.7 Valssiaihiot 306 4.6.8 Takoaihiot 309 4.6.9 Metallilevykelat 311 4.6.10 Rautatiekaluston pyöränrenkaat ja yhtenäiset pyörät 314 4.6.11 Metalliromu 317 4.6.12 Rautatiekaluston pyöräkerrat 319 4.6.13 Putket 320

5 4.7 TERÄSBETONIELEMENTTIEN JA MUIDEN 334 RAKENNUSTUOTTEIDEN KUORMAUS JA KIINNITYS 4.7.1 Yleiset määräykset 334 4.7.2 Teräsbetonipölkyt 337 4.7.3 Teräsbetoniset laatat ja seinäelementit 338 4.7.4 Useaan kertaan käytettävät tuki- ja kiinnityslaitteet 340 4.8 PYÖRILLÄ VARUSTETTUJEN KONEIDEN KUORMAUS 341 JA KIINNITYS 4.8.1 Yleiset määräykset 341 4.8.2 Henkilöautojen kuormaus ja kiinnitys kontteihin 354 4.9 TELAKETJUKONEIDEN KUORMAUS JA KIINNITYS 358 4.9.1 Yleiset määräykset 358 4.9.2 Telaketjukoneiden kuormaus ja kiinnitys 359 4.10 KIVIEN KUORMAUS JA KIINNITYS 364 5. TAVAROIDEN KUORMAUS JA KIINNITYS KATETTUIHIN 370 VAUNUIHIN 5.1 YLEISET MÄÄRÄYKSET 370 5.2 MÄÄRÄYKSET TAVAROIDEN KUORMAUKSESTA JA 375 KIINNITYKSESTÄ KATETTUIHIN VAUNUIHIN 5.3 KATETUISSA VAUNUISSA KULJETETTAVIIN TAVAROIHIN JA 377 NIIDEN KIINNITYSOSIIN VAIKUTTAVIEN VOIMIEN MÄÄRITTELY 5.4 KATETUN VAUNUN KORIN OSIIN KOHDISTUVAT SALLITUT 387 KUORMITUKSET 5.5 PÄÄLLYSTETTYJEN JA PÄÄLLYSTÄMÄTTÖMIEN TAVAROIDEN 388 KUORMAUS JA KIINNITYS 5.6 PÄÄLLYSTETTYJEN JA PÄÄLLYSTÄMÄTTÖMIEN TAVAROIDEN 390 KULJETUSPAKETIT SEKÄ NIPUTETUT TAVARAT 5.7 PAPERIRULLIEN KUORMAUS JA KIINNITYS 392

6 LIITTEET Liite 1 Termit ja määritelmät 411 Liite 2 Tekstissä ja kaavoissa käytetyt merkinnät 415 Liite 3 Venäjän rautateiden peruskuormaulottuma 426 Liite 4 Suomen rautateiden kuormaulottuma 428 Liite 5 Vaijerista tehdyt vetositeet ja ympärivedetyt siteet 430 Liite 6 Vaunun lattiaan nähden eri kulmissa olevien erimittaisten 433 rautalankasiteiden laskentamenetelmät Liite 7 Tavaroiden kuormaus- ja kiinnityspiirustusten 438 laatimista koskevat vaatimukset

7 1. JOHDANTO 1.1 Näissä Suomen ja Venäjän rautatieyhdysliikenteen kuormausmääräyksissä (jäljempänä kuormausmääräykset) määritellään Suomen ja Venäjän rautatieyhdysliikenteessä kuljetettavien tavaroiden kuljetustavat ja -ehdot. Luettelo tärkeimmistä termeistä ja määritelmistä, merkinnöistä ja lyhenteistä on näiden kuormausmääräysten liitteissä 1 ja 2. 1.2 Nämä kuormausmääräykset koskevat tavarakuljetuksia tavarajunissa, joiden liikennöintinopeus on enintään 100 km/h. 1.3 Jos näiden kuormausmääräysten osissa 3, 4 ja 5 on vaatimuksia, jotka poikkeavat näiden kuormausmääräysten osista 1 ja 2, on noudatettava osien 3, 4 ja 5 tavaralajikohtaisia vaatimuksia. Samaan vaunuun saa kuormata eri tavaralajeja paitsi puutavaraa, jos tällöin noudatetaan näiden tavaroiden kuormaus- ja tuentavaatimuksia. 1.4 Osapuolet käsittelevät näiden kuormausmääräysten muutokset ja lisäykset, ja ne saatetaan voimaan kahdenkeskisellä pöytäkirjalla.

8 2. TAVAROIDEN KUORMAUS JA KIINNITYS AVOVAUNUIHIN 2.1 YLEISET MÄÄRÄYKSET 2.1.1 Jos kuljetetaan tavaroita, joita ei ole huomioitu näissä kuormausmääräyksissä, on lähettäjän laadittava piirustukset ja niihin liittyvät kuvaukset ja laskelmat tavaroiden kuormaamisesta ja kiinnittämisestä vaunuihin, ja lähettäjä ja rautatie käsittelevät ja vahvistavat mainitun aineiston näiden kuormausmääräysten kohdassa 2.3.6 esitetyllä tavalla. Vaatimukset, joiden mukaan on laadittava piirustukset tavaroiden kuormaamisesta ja kiinnittämisestä vaunuihin, on esitetty näiden kuormausmääräysten liitteessä 7.

9 2.2 KUORMAULOTTUMAT JA NIIDEN KÄYTTÖALUE 2.2.1 Vaunuun kuormattu tavara on pakkaus- ja kiinnitysvälineet huomioon ottaen sijoitettava Venäjän rautateiden (jäljempänä RZD) (kuvat 2.1.а ja P3.1) ja Suomen rautateiden (jäljempänä VR) (kuvat 2.1.b ja P4.1) kuormaulottuman rajoissa, kun vaunu seisoo keskellä suoraa vaakasuuntaista ja kallistamatonta raidetta. korkeus kiskon selästä korkeus kiskon selästä Kuva 2.1.а. Venäjän rautateiden peruskuormaulottuma

10 Kuva 2.1.b. Suomen rautateiden kuormaulottuma (katkoviivalla esitetty kuormaulottuman supistus on voimassa rataosuudella Helsinki (henkilöratapiha) - Pasila (henkilöratapiha) - Ilmala (varikko) Jos etäisyydet kuorman poikkileikkauksiin ovat pitkiä, kuormasta saadaan kuormaulottuman mukainen pienentämällä kuorman poikittaismitat arvoihin, jotka määritellään näiden kuormausmääräysten kohdassa 2.4.7 esitetyllä laskelmalla tai taulukoiden 2.34 ja 2.35 mukaan. Tällöin vaunuun lastattu kuorma on kuormaulottuman mukainen poikittaissuunnassa (myös kaarteissa), jos kuorman ulointen kohtien poikkileikkaukset eivät ole vaunun (yhteenkytketyn vaunuryhmän) poikittaissuuntaisen keskiviivan suhteen sellaisissa asennoissa, että ne ylittävät taulukossa 2.1 esitetyt arvot (kuva 2.2).

11 Таulukko 2.1 Vaunun keskikohdan ja kuorman uloimman kohdan väliset suurimmat etäisyydet ilman kuormaulottuman ylitystä Vaunun tai vaunuryhmän tyyppi Telikeskiö- tai kääntöalustaväli *), mm vaunu, l Vo-vaunu 9720 yhteenkytketty vaunuryhmä, l k Suurin etäisyys l max vaunun tai yhteenkytketyn vaunuryhmän keskikohdasta kuorman uloimpaan kohtaan, mm 8810 14720 11200 Kahden Vo-vaunun ryhmä 9720 14620 11100 Vok-vaunu 8650 8225 Huomautus *) 4- ja 6-akselisten vaunujen telikeskiöväli tarkoittaa telien keskiötappien pystysuuntaisten keskiviivojen välistä etäisyyttä, ja yhteenkytkettyjen vaunuryhmien kääntöalustaväli tarkoittaa kääntöalustojen keskikohtien välistä etäisyyttä, kun pitkä kuorma kuljetetaan kahden vaunun kannatuksella. Kuva 2.2. Kuormat, joiden jotkin osat ylittävät kuormaulottuman suoralla vaakasuuntaisella radalla tai vaunun kulkiessa kaarteessa, ovat erikoiskuljetuksia. Kuorman ylimitta-asteen laskenta ja arviointi on esitetty näiden kuormausmääräysten osassa 3.

12 2.3 TAVAROIDEN KUORMAUS JA KIINNITYS VAUNUIHIN (VO- JA VOK-VAUNUIHIN) 2.3.1 Yleiset määräykset tavaroiden kuormauksesta ja kiinnityksestä vaunuihin 2.3.1.1 Vaunussa olevan kuorman kokonaispaino sisältää kiinnityslaitteiden painon ja se ei saa olla suurempi kuin vaunuun merkitty kantavuus tai 22,5 tonnin akselikuorma. Jos kuorma lastataan kahden vaunun kannatukselle, kuorman ja kiinnityslaitteiden painon osuus yhteenkytketyn vaunuryhmän kutakin kuormaa kantavaa vaunua kohti ei saa olla suurempi kuin vaunuun merkitty kantavuus tai 22,5 tonnin akselikuorma. 2.3.1.2 Kuorma tai sen osat saavat pituussuunnassa ylittää Vo-vaunun tai Vokvaunun puskinpalkit enintään 400 mm:llä. Puutavarakuorma saa ylittää puskinpalkin 500 mm:llä. Jos kuorma ylittää vaunun puskinpalkin yli 400 mm:llä ja puutavarakuorma 500 mm:llä, on tällainen kuorma kuljetettava yhteenkytketyllä vaunuryhmällä, jossa on yksi tai kaksi suojavaunua. 2.3.1.3 Suojavaunuina käytettäviin vaunuihin voi kuormata tavaraa, joka on osoitettu samalle vastaanottajalle tai määrärautatiesemalle kuin pitkä tavara. 2.3.1.4 Vaunussa olevien kuormien vakavuus siirtymää ja kaatumista vastaan kuljetuksen aikana on taattava kiinnittämällä tavarat vaunun korin osiin kiinnitysosilla ja -laitteilla. Kiinnitysosien materiaalin laatua, valmistusta, asennusta ja valvontaa koskevat vaatimukset on esitetty näiden kuormausmääräysten kohdassa 2.3.4. Tavaraa ei saa kiinnittää suoraan vaunun koriin hitsaamalla tai pulttiliitoksilla. Tätä varten on käytettävä erityisiä välikiinnityslaitteita (esim. metallisia tukilevyjä, -palkkeja ja -pylväitä), joiden kautta kuormitus välittyy erityisesti tähän tarkoitukseen oleviin vaunun osiin esim. tuppiloihin tai pylväisiin. 2.3.1.5 Kääntöalustoja saa käyttää kuormauksessa vain hyväksyttyjen piirustusten perusteella.

13 2.3.2 Tavaroille ennen kuljetusta tehtävät toimet 2.3.2.1 Lähettäjä laittaa tavarat valmiiksi kuljetusta varten siten, että junaliikenteen turvallisuudesta huolehditaan ja kuorma ei vahingoitu kuljetuksen aikana. Tätä varten on tehtävä seuraavaa: 1. tavarat on kiinnitettävä huolellisesti pakkauksen sisällä 2. on tarkastettava kiinnittämiseen tarkoitettujen tavaroiden osien lujuus sen suhteen, että niillä pystytään kumoamaan niihin kiinnityksestä välittyvät voimat 3. tarvittaessa tavarat on lisäksi varustettava kiinnitysvälineillä 4. pyörillä tai telaketjuilla varustetuista ja muista jarrullisista koneista on tarkistettava jarrujärjestelmän toimivuus ja kuormauksen jälkeen koneen jarrut on laitettava sellaiseen asentoon, että jarrut eivät voi palautua itsestään 5. kussakin itsekulkevassa laiteyksikössä on pienin vaihde kytkettävä päälle 6. vesi on laskettava pois syys - toukokuun aikana, jos autojen jäähdytysjärjestelmä on täytetty vedellä. Henkilöautojen, pieni- ja keskitehoisten pyörillä varustettujen traktoreiden ja painoltaan enintään 5 t:n autojen tankeissa saa olla 10 l polttoainetta ja painoltaan yli 5 t:n autojen, telaketjuilla varustettujen traktoreiden ja raskaiden tiekoneiden tankeissa saa olla 15 l polttoainetta 7. koneiden ja laitteiden liikkuvat ja kääntyvät osat on lukittava lukituslaitteilla ja kiinnitettävä esim. rautalangalla ja vaijerilla siten, että ne eivät pääse liikkumaan pituus- ja poikittaissuunnassa eivätkä kääntymään 8. kaikki tavaroiden särkyvät ja helposti irtoavat osat sekä suojaamattomat bensiini- ja sähkömoottorit on poistettava, pakattava tai suojattava vahingoittumiselta 9. koneiden varaosat on pakattava ja kiinnitettävä vaunuun tai sijoitettava koneiden ohjaamoihin. 2.3.2.2 Autoja, traktoreita ja muita itsekulkevia koneita kuormattaessa on lähettäjän suljettava ja sinetöitävä ne ja laadittava luettelo, jossa mainitaan lyijykkeiden ja varaosa- ja työkalulaatikoiden määrä ja sijainti sekä koneesta irrotetut osat. 2.3.2.3 Yli 1 metrin korkuisiin laatikoihin (laatikkopakkauksiin) pakattuihin tavaroihin ja rautatien vaatimuksesta päällyksettömiin yli 1 metrin korkuisiin koneisiin, laitteisiin ja muihin tavaroihin on merkittävä jokaiseen tavarakolliin bruttopaino ja sen painopiste vedenkestävällä kirkasvärisellä maalilla + -merkillä. Merkki laitetaan tavarakollin vierekkäisiin sivu- ja päätypintaan siihen kohtaan, jossa painopiste projisoituu näille pinnoille. Merkki voidaan laittaa suoraan päällykseen.

14 2.3.3 Vaunuille ennen kuormausta ja kuljetusta tehtävät toimet 2.3.3.1 Kuormattavaksi toimitettavien vaunujen on oltava teknisesti ja kaupallisesti kunnossa ja tuentavaatimusten mukaisesti käyttökelpoisia kyseisen kuorman kuljettamiseen. Talvella lähettäjän on ennen kuormausta puhdistettava vaunun lattia lumesta ja jäästä. Jos vaunun lattia on jäinen, on lattialle siroteltava 2 mm:n kerros kuivaa hiekkaa tavaran, kiinnitysosien ja kiinnityslaitteiden tuentakohtiin. 2.3.3.2 Rautatie määrittelee, ovatko vaunut teknisesti käyttökelpoisia kuljetuksiin. 2.3.3.3 Vaunujen käyttökelpoisuuden kaupallisessa mielessä määrittelee lähettäjä, jos lähettäjän kuormaa tavaran, tai rautatie, jos rautatie kuormaa tavaran. 2.3.3.4 Vo-vaunujen laidat sekä Vok-vaunujen luukut ja ovet, jos niitä on vaunussa, on suljettava ja lukittava salvoilla. Laidattomiiin yleiskäyttöisiin Vo-vaunuihin voi kuormata tavaroita, jos laitoja ei tarvita tavaroiden tuentaan. 2.3.3.5 Pitkien tavaroiden kuljettamiseen käytettävät yhteenkytketyt vaunuryhmät voidaan muodostaa Vo-vaunuista, Vok-vaunuista sekä Vo- ja Vok-vaunuista. Yhteenkytketyn vaunuryhmän peräkkäisten vaunujen automaattikytkinten pituussuuntaisten keskiviivojen välinen korkeusero saa olla enintään 100 mm. Yhteenkytketyn vaunuryhmän Vo-vaunujen sivulaidat on laskettava alas, jos ne estävät kuorman siirtymisen kaarteessa. Yhteenkytketyn vaunuryhmän keskellä olevien Vo-vaunujen päätylaidat on laskettava kulmakannattimien varaan. Yhteenkytketyn vaunuryhmän keskellä olevien Vok-vaunujen päätyovet on avattava ja kiinnitettävä rautalankasiteillä Vok-vaunun rungon yläsidontalenkkeihin. Yhteenkytkettyjen vaunujen irrottamisen estämiseksi on vaunujen sivulaitoihin molemmille puolille tehtävä merkintä "Cцеп не разъединять" (= yhteenkytketty vaunuryhmä, ei saa irrottaa). Lähettäjien on sidottava automaattikytkinten irrotusvivut lukitsimiin pehmeällä rautalangalla.

15 2.3.3.6 Kuormattaessa tavaroita, jotka ovat pidempiä kuin Vo- tai Vok-vaunun lattia, Vo-vaunun päätylaidat on laskettava kulmakannattimien varaan ja Vok-vaunun päätyovet on avattava ja kiinnitettävä. Kuorma ei saa tukeutua Vo-vaunun alaslaskettuihin päätylaitoihin, vaan kuorma sijoitetaan aluspuiden varaan. 2.3.3.7 Kuljetettaessa kuormia Vo-vaunuissa, joissa sivulaitojen lohkot on laskettu alas, on nämä kiinnitettävä aluskehyksen sivupalkkien lenkkeihin. Jos lenkkejä ei ole, lähettäjä sitoo kaikki laitojen vastakkaiset lohkot vähintään 4 mm:n rautalangalla, joka vedetään Vo-vaunun reunaja kantavien palkkien alitse. Alaslaskettujen laitojen on lukitsemisen jälkeen oltava pystyasennossa. 2.3.3.8 Tavaran purkamisen jälkeen on vastaanottaja puhdistaa vaunuista tavaran jäännökset, kiinnitysosat, roskat ym., suljettava Vo-vaunujen laidat ja Vok-vaunujen ovet ja luukut sekä poistettava vanhat lyijykkeet. 2.3.4 Tavaroiden kiinnitysosat ja -laitteet sekä vaatimukset niiden asentamiselle vaunuun 2.3.4.1 Tavaroiden kuormaamiseksi ja kiinnittämiseksi vaunuihin on käytettävä kiinnitysosia ja -laitteita, jotka on tehty rautalangasta, puusta, valssatusta metallista tai teräsbetonista, sekä nauloja, pultteja, ruuveja tai kärkihakoja. Kiinnitysosat ja -laitteet voivat olla kertakäyttöisiä tai useamman kerran käytettäviä (veto- ja kiristyssiteitä, sinkilöitä, tukikiiloja ja kääntöalustoja). 2.3.4.2 Siteet on tehtävä rautalangasta, metallitangosta, lattateräksestä, ketjusta, vaijerista jne. Rautalangan on oltava virheetöntä pehmeää lämpökäsiteltyä (hehkutettua), pyöreää (halkaisijaltaan vähintään 4 mm) tai muuta kuin pyöreätä lankaa (poikkipinta-alaltaan vähintään 20 mm 2 ja vahvuudeltaan vähintään 4 mm). Rautalankasidettä ei saa käyttää uudelleen. 2.3.4.3 Puiset kiinnitysosat on tehtävä hyvälaatuisesta puusta. Haapaa, leppää, lehmusta ja muita pystyyn kuivuneita puulajeja ei saa käyttää kantaviin kiinnitysosiin ja -laitteisiin. Haavasta ja lepästä voidaan valmistaa alus- ja välipuita, joihin kohdistuu vain puristusta ja joihin ei kiinnitetä tuki- ja väliklosseja tai muita kiinnitysosia. Venäjän ja Suomen rataverkoilla käytettävien puisten kiinnitysosien poikkileikkaukset on esitetty taulukossa 2.2.

16 Taulukko 2.2 Venäjän rautateillä käytettävien puisten kiinnitysosien poikkileikkaukset, mm 22х50 22х75 22х100 22х125 25х75 25х100 25х125 25х150 32х75 32х100 32х125 32х150 40х75 40х100 40х125 40х150 50х50 50х75 50х100 50х125 50х150 75х75 75х100 75х125 75х150 100х100 100х125 100х150 100х200 125х125 125х150 125х200 150х150 150х200 150х225 150х250 200х200 250х250 VR:llä käytettävien puisten kiinnitysosien poikkileikkaukset, mm 19х100 22х50 22х100 22х125 25х50 25х100 25х125 50х50 50х100 50х125 50х150 100х100 100х125 100х150 2.3.4.4 Puupylväitä käytetään pinottujen tavaroiden tukemiseen sekä esim. suoja- ja tukikilpien valmistamiseen. Pylväiden halkaisijan on oltava alapäässä 120-140 mm ja yläpäässä vähintään 90 mm. Pylväät voi valmistaa myös suorasyisestä sahatavarasta, jonka poikkileikkaus on 90 x 120 mm. Pylväät voidaan valmistaa sahatavarasta, jonka poikkileikkaus on 100 x 100 mm paitsi silloin, kun pylväät laitetaan Vo-vaunun sivu- ja päätypylvästuppiloihin, joiden sisämitta on yli 100 mm. Pyöreästä puutavarasta tehdyt pylväät asennetaan tyvi alaspäin. Vokvaunuihin voidaan sivupylväät asentaa tyvi ylöspäin.

17 2.3.4.5 Vok-vaunuissa sivupylväät pannaan ylä- ja keskipylväsohjaimeen ja tuetaan Vok-vaunun lattiaan (kuva 2.3.a). Pylväät voidaan asettaa suoraan Vok-vaunun lattialle, jos kaikki pylväät sidotaan ehdottomasti kaksinkertaisella 4 mm:n rautalangalla kahteen vierekkäiseen ylä- ja keskipylväsohjaimeen tai yläpylväsohjaimiin ja Vokvaunun alakorvakkeisiin, jotka ovat korin alapalkissa (kuvat 2.3.b ja 2.3.c). Jos Vok-vaunuissa on pylväsohjaimet, joita on käännetty 30 o, pylväät asennetaan ja kiinnitetään seuraavasti: pylväs työnnetään vinossa pylväsohjaimeen, käännetään pystyasentoon, tuetaan alapäästään Vokvaunun lattiassa olevaan alasidontalenkkiin (-korvakkeeseen) ja kiinnitetään kaksinkertaisella 4 mm:n rautalangalla (kuva 2.3.d). а) b) c) d) 4 mm kaksinkertaisena Kuva. 2.3. Sivupylväiden asennus Vok-vaunuun Sivupylvään halkaisijan on oltava Vok-vaunun yläpalkin kohdalla vähintään 100-110 mm. Sivupylväät eivät saa ylittää käytettyä kuormaulottumaa.

18 2.3.4.6 Vo-vaunuissa pylväät asetetaan sivu- ja päätytuppiloihin. Pylvään alapää on veistettävä tuppilon mukaiseksi siten, että se tukeutuu tiiviisti tuppilon kaikkiin neljään seinämään (kuvat 2.4.a). Pylvään ja tuppilon väli saa olla enintään 15 mm alapäässä vain yhdellä sivulla (kuvat 2.4.б ja 2.4.в). Jos tuppilossa on tällainen väli, on pylväs lisäksi kiinnitettävä kiilalla. Valettuihin ja hitsaamalla kiinnitettyihin tuppiloihin kiila lyödään alhaalta, kaksiosaisissa tuppiloissa alaosaan ylhäältä tai alhaalta ja kiinnitetään pylvääseen 50-60 mm:n nauloilla. Pylvään alapään on ulotuttava 80-100 mm tuppilon ulkopuolelle. Sivupylväiden korkeus saa olla enintään 2 800 mm Vo-vaunun lattiasta. Lyhyet pylväät, jotka laitetaan Vo-vaunun vastakkaisiin sivutuppiloihin, voidaan sitoa toisiinsa rautalanka- tai muunlaisilla siteillä (kuva 2.4.г). Tällöin pylväiden siteen on oltava vähintään 50-100 mm:n etäisyydellä kuormasta ja vähintään 100 mm:n etäisyydellä pylväiden yläpäästä. Sivulaitojen tuentakyvyn suurentaminen perustellaan laskelmalla. Laidan ulkopuolisilla pylvästuppiloilla varustetun Vo-vaunun pääty- ja sivupylväitä veistetään tarvittaessa, jotta ne tukeutuvat tiiviisti vaunun laitoihin koko korkeudeltaan. Vo-vaunun laidan ulkopuolisiin pääty- ja sivutuppiloihin asetettavien lyhyiden pylväiden tulee olla vähintään 100 mm laidan yläpuolella. Vo-vaunun sivutuppiloihin laitettavat pitkät pylväät on sidottava toisiinsa yläpäistään ja keskeltä poikittaissiteillä. Pylväiden ylemmän siteen on oltava 50-100 mm:n etäisyydellä kuormasta ja vähintään 100 mm:n etäisyydellä pylväiden yläpäästä. Keskiside on sijoitettava niin, että sen ylä- ja alapuolella olevat tavarapinot tai eivät kosketa sidettä (kuva 2.4.д). 2.3.4.7 Alus- ja välipuiden tarkoituksena on suurentaa kuorman tukipintaa vaunun lattialla, estää tavarapinojen kaatuminen, helpottaa tavaroiden koneellista kuormaamista ja purkamista, suojata kuorman tukipintaa ja (tai) vaunua vahingoittumiselta sekä kiinnittää tuki- ja väliklosseja. Alus- ja välipuiden korkeuden on oltava vähintään 25 mm. Vaunuun poikittain asetettavien aluspuiden on oltava yhtä pitkiä kuin vaunun korin leveys ja välipuiden on oltava yhtä pitkiä kuin kuorman leveys. Välipuiden päät saavat ulottua 200 mm kuorman ulkopuolelle, mutta eivät saa ylittää kuormaulottumaa. Poikittaiset välipuut on yleensä sijoitettava päällekkäin sekä vähintään 500 mm:n etäisyydelle kuorman päistä ja vähintään 300 mm:n etäisyydelle sivupylväistä. Alus- ja välipuut voidaan tehdä kahdesta vierekkäisestä tai päällekkäisestä osasta. Tällaisten alus- ja välipuiden osat on yhdistettävä toisiinsa nauloilla, pulteilla, kärkihaoilla tms., etteivät ne pääse liikkumaan toisiinsa nähden (kuva 2.5). Kahdesta vierekkäisestä osasta tehtyjä aluspuita ei saa käyttää Vokvaunuissa eikä kahdesta päällekkäisestä osasta tehtyjä aluspuita kuormattaessa pitkiä tavaroita kahden vaunun kannatukselle.

19 kiila vähintään kiila vähintään enintään 15 mm Kuorman ylempi kerros Kuorman alempi kerros välys Kuva 2.4. Pylväiden asennus Vo-vaunuun

20 a) päällekkäisistä osista tehdyt b) vierekkäisistä osista tehdyt Kuva 2.5. Kahdesta osasta tehdyt alus- ja välipuut

21 2.3.4.8 Tuki- ja väliklosseja käytetään tavaroiden kiinnitykseen, jotta estetään kuorman liukuminen vaunun pituus- ja poikittaissuunnassa, sekä kuormien välisten voimien siirtämiseen kiinnitysosiin ja vaunun korin osiin (Vo-vaunun sivu- ja päätylaitoihin, Vokvaunun kynnyksiin, sidontalaitteisiin jne.). Tuki- ja väliklossien on oltava vähintään 50 mm:n korkuisia. Tuki- ja väliklossien tärkeimmät sijoituskaaviot on esitetty kuvassa 2.6. Kuva 2.6. Tuki- ja väliklossien asennuskaaviot Tuki- ja väliklossit voidaan tehdä kahdesta päällekkäisestä osasta, jotka kiinnitetään toisiinsa nauloilla (kuva 2.7). Tällöin nauloja, joilla klossin alaosa kiinnitetään vaunun lattiaan ja yläosa klossin alaosaan, on oltava vähintään yhtä paljon, kuin laskelman tai jäljempänä olevien tavaralajikohtaisten osien vaatimusten mukaisesti tarvitaan klossin kiinnittämiseksi vaunun lattiaan. Tukiklossin kiinnitys Kuva 2.7. Kahdesta päällekkäisestä osasta tehdyt tuki- ja väliklossit

22 2.3.4.9 Siteiden tarkoituksena on kiinnittää kuorma, jotta estetään kuormien liukuminen ja kaatuminen vaunun pituus- ja poikittaissuunnassa. Siteet on kiinnitettävä seuraaviin vaunun korin erityislaitteisiin: Vo-vaunuissa (kuva 2.8): - sivu- ja päätypylvästuppilot - kulmakannattimet vaunun puskinpalkissa Vok-vaunuissa (kuvat 2.9.а ja 2.9.б): - alasidontalaitteet (korvakkeet ja lenkit), jotka ovat lattiatasossa laidan alapalkissa sivupylväiden kohdalla - keskisidontalaitteet sivupylväiden kohdalla - sinkilämäiset yläsidontalaitteet korin laidan yläpalkin sisä- tai ulkopuolella sivupylväiden kohdalla - laidan ulkopuolella vaunun puskinpalkeissa olevat sidontalaitteet. Kuvissa 2.8 ja 2.9 lueteltuihin vaunun korin osiin kohdistuvien kuormitusten kaaviot ja sallitut arvot on esitetty näiden kuormausmääräysten kohdassa 2.4.6 ja taulukoissa 2.30-2.33. Siteitä ei saa kiinnittää muihin vaunun osiin, mm. Vok-vaunujen pylväsohjaimiin ja renkaisiin, joita on Vok-vaunun laidan yläpalkissa ja Vo-vaunujen reunapalkeissa. Sidottaessa jousilla varustettuja laitteita siteet on vedettävä niin, että ne eivät kosketa toisiaan ja hankaudu poikki kuljetuksen aikana. Laidan ulkopuolisilla pylvästuppiloilla ja metallilaidoilla varustetuissa Vovaunuissa rautalankasiteet vedetään laitojen ala- tai yläpuolitse tai, jos laidat ovat puuta, vain laitojen alitse. Tällöin on huolehdittava, etteivät Vo-vaunujen laidat vahingoitu. Siteet eivät saa painaa laitaa, jos siteen ja pystypinnan välinen kulma kohdassa, jossa side koskettaa Vo-vaunun laitaa, on yli 15 o. Jos tätä ehtoa ei voida täyttää, siteet vedetään sivulaitojen alitse (kuva 2.10) tai laidat on laskettava alas. Ympärivedettyjen siteiden päät kiinnitetään kahteen vastakkaiseen tuppiloon. Jos kiristyslaitteella varustettu ympärivedetty lattaterässide koskettaa suljettua laitaa, on laita laskettava alas. Metallitangot ja -latat kiinnitetään kuormaan hitsaamalla tai pulttaamalla.

23 Kuva 2.8. Vo-vaunun sidontalaitteet 1. Päätylaita 2. Sivulaidan reunalohko 3. Keskiöpalkki 4. Sivulaidan keskilohko 5. Puulattia 6. Kantava palkki 7. Sivupalkki 8. Kiilasalpa 9. Sidontarengas avoimen laidan kiinnittämistä varten 10. Sivupylvästuppilo 11. Kulmakannatin 12. Päätypylvästuppilo 13. Vaunun aluskehyksen puskinpalkki

Kuva 2.9. Vok-vaunujen rakenne 24

25 а) 1. Kulmapylväs 2. Päätyovet 3. Alasidontalenkki 4. Keskisidontalenkki 5. Pylväsohjain 6. Yläsidontalenkki (sisäpuolella) 7. Laidan alapalkki 8. Laidan yläpalkki 9. Keskiöpalkki 10. Välipalkki 11. Purkuluukku 12. Keskipalkki 13. Kantava palkki 14. Yläsidontalenkki (ulkopuolella) 15. Puskinpalkki 16. Laidan ulkopuolella oleva sidontalenkki 17. Päätykynnys б) 1. Kulmapylväs 2. Alasidontalenkki 3. Keskisidontalenkki 4. Pylväsohjain 5. Laidan alapalkki 6. Laidan yläpalkki 7. Keskiöpalkki 8. Välipalkki 9. Purkuluukku 10. Keskipalkki 11. Kantava palkki 12. Yläsidontalenkki (ulkopuolella) 13. Puskinpalkki

26 Kuva 2.10. Rautalankasiteiden sallitut asennot Vo-vaunun laitaan nähden 2.3.4.10 Rautalangasta tehdyn vetositeen tai ympärivedetyn siteen säikeiden määrä ja poikkipinta-ala määritellään kiinnityskohtien välillä olevan siteen rasitetuimman kohdan mukaan. Siteessä täytyy olla vähintään kaksi säiettä. Säiemäärän on oltava parillinen. Vetositeet ja ympärivedetyt siteet on asennettava yhdellä seuraavista tavoista. Tapa 1 Vetoside ja ympärivedetty side tehdään yhdestä rautalangan säikeestä ilman jatkoksia. Rautalangan toinen pää (kuva 2.11.a) kierretään kaksi kertaa vaunun (kuorman) sidontalaitteen ympäri ja vähintään kaksi kertaa perussäikeen ympäri vähintään 300 mm:n pituudelta. Rautalangan toinen pää vedetään vuorotellen kuormassa ja vaunussa olevien sidontalaitteiden läpi, kunnes siteessä on tarvittava määrä säikeitä. Rautalangan pää päätellään vaunun (tai kuorman) sidontalaitteeseen yllä esitetyllä tavalla. Perussäikeen ympärille pääteltävien päiden tulee olla vähintään 500 mm:n pituisia. Siteen säikeet kierretään tiukkaan rautakangella tai muulla apuvälineellä. Tapa 2 Vetoside ja ympärivedetty side tehdään yhdestä rautalangan säikeestä ilman jatkoksia. Rautalanka laitetaan vaunun (tai kuorman) sidontalaitteen läpi ja taivutetaan kaksinkerroin kimpuksi (kuva 2.11.b). Kahden säikeen kimppu vedetään vuorotellen vaunun ja kuorman sidontalaitteiden läpi, kunnes siteessä on tarvittava määrä säikeitä. Kimpun pää kierretään 2 kertaa vaunun (tai kuorman) sidontalaitteen ympäri ja kimpun säikeiden päät kierretään erikseen siteen kahden tai kolmen säikeen ympäri. Pääteltävien rautalangan päiden pituuden on oltava vähintään 500 mm. Siteen säikeet kierretään tiukkaan rautakangella tai muulla apuvälineellä.

27 Kuva 2.11.a. Rautalankasiteen asennus tavan 1 mukaan Kuva 2.11.b. Rautalankasiteen asennus tavan 2 mukaan

28 Tapa 3 Vetoside ja ympärivedetty side tehdään kahdesta rautalangan säikeestä ilman jatkoksia (kuva 2.11.c). Siteet asennetaan ja niiden päät päätellään tavan 1 mukaan. Kuva 2.11.c. Rautalankasiteen asennus tavan 3 mukaan Vetositeet ja ympärivedetty siteet on kiristettävä tasaisesti koko siteen pituudelta. Siteen kiertämiseen käytettävä rautakanki laitetaan yleensä vaunun ja kuorman sidontalaitteiden keskelle (vaunun sidontalaitteen ja kuorman päällä olevan taitteen keskelle tai kuorman päällä olevien taitekohtien keskelle). Jos vetositeet ovat yli 1,5 m:n pituisia, voidaan ne kiertää kahdesta kohtaa siten, ettei kierrettyä osaa päästetä kiertymään auki. Ympärivedettyihin siteisiin voidaan kierre tehdä vähintään kahteen kohtaan vastakkaisilla puolilla oleviin siteen osiin. Jos vetositeissä ja ympärivedetyissä siteissä on taitteita kuorman päällä, on lisäksi yli 300 mm:n pituiset siteen osat kierrettävä. Ympärivedetyt siteet kiinnitetään kahteen sidontalaitteeseen, jotka ovat vaunun vastakkaisilla puolilla. Sidottaessa jousilla varustettuja laitteita on siteet kiinnitettävä siten, että ne eivät kosketa toisiaan ja hankaudu poikki kuljetuksen aikana. Siteet on sijoitettava siten, että kulma siteen ja lattian välillä sekä vaunun lattiaan päin olevan siteen projektion ja vaunun pituussuuntaisen keskiviivan välillä ei ole yli 45 o.

29 Jos siteitä ei voi asentaa mainitulla tavalla kuorman rakenteesta johtuen, voidaan vetositeiden kallistuskulmaa suurentaa, kunhan samalla lisätään siteeseen rautalankasäikeitä taulukon 2.3 mukaan. Тaulukko 2.3 Vaunun lattiaan päin olevan vetositeen projektion ja vaunun pituussuuntaisen keskiviivan välinen kulma, o Halkaisijaltaan 6 mm:n rautalankojen määrä, kun vaunun lattiaan päin olevan vetositeen projektion ja vetositeen välinen kulma on, o, 45 45 46-50 51-55 56-60 61-65 66-70 71-75 76-80 2/2 4/2 4/2 4/4 4/4 6/4 6/6 8/6 46 50 4/2 4/2 4/2 4/4 4/4 6/4 6/6 -/8 51 55 4/2 4/2 4/4 4/4 6/4 6/4 8/6 -/8 56 60 4/4 4/4 4/4 4/4 6/4 6/6 8/6-61 65 4/4 4/4 6/4 6/4 6/4 8/6 -/8-66 70 6/4 6/4 6/4 6/6 8/6 -/8 - - 71 75 6/6 6/6 8/6 8/6 -/8 - - - 76 80 8/6 -/8 -/8 - - - - - Huomautukset. 1. Kulmien murtolukuarvot pyöristetään ylöspäin lähimpään kokonaislukuun. 2. Osoittajassa on halkaisijaltaan 6 mm:n rautalankojen määrä ja nimittäjässä halkaisijaltaan 7 mm:n rautalankojen määrä. Jäljempänä näissä kuormausmääräyksissä määriteltyjen lankojen asemesta saa tavaran kiinnittämiseen käyttää halkaisijaltaan muunlaistakin rautalankaa. Tällöin yhteenlasketun kuormituksen, joka kohdistuu halkaisijaltaan toisenkokoisesta rautalangasta tehtyyn vetositeeseen tai ympärivedettyyn siteeseen, on oltava vähintään sama kuin kuormitus, jonka näiden kuormausmääräysten mukainen side kestää. Rautalankoja vaihdettaessa on noudatettava taulukkoa 2.23.

30 2.3.4.11 Vetositeet ja ympärivedetyt siteet voidaan tehdä standardin SFS 2408 mukaisista teräsvaijereista, jonka halkaisija on 6-20 mm. Vetositeet ja ympärivedetyt siteet on tehtävä yhdestä vaijerista ilman jatkoksia. Vaijeri pujotetaan vaunun korin sidontalaitteen ja kuorman osan läpi. Vaijerin päät yhdistetään vaijerilukoilla. Lujuuden varmistamiseksi on vaijerilukkojen mutterit kiristettävä yhtä kireälle, mikä tarkistetaan momenttiavaimella. Vaijerilukkojen määrä valitaan vaijerin halkaisijasta riippuen: halkaisijan ollessa enintään 7 mm on lukkoja oltava 2, halkaisijan ollessa 7-16 mm on lukkoja oltava 3 ja halkaisijan ollessa 16-20 on lukkoja oltava 4. Vaijerilukkojen muttereita ei tarvitse varmistaa lyömällä kierre kasaan, hitsaamalla jne. Vaijerista tehty vetoside kiristetään vanttiruuvilla (kuva 2.12). Vanttiruuvin hylsy on kiristämisen jälkeen lukittava muttereilla. Vaijerin asentamisen jälkeen vantiiruuvin kierre lyödään kasaan tai vanttiruuvi sidotaan rautalangalla aukeamisen estämiseksi. Ympärivedetyn vaijerisiteen molemmat vaijerit on kiristettävä samalla tavoin (kuva 2.12). vanttiruuvi Kuva 2.12. Vaijerisiteiden asennus Vaijerisiteiden päitä ei saa sitoa kiinni kuorman osiin, joissa on teräviä kulmia ja joiden ympäri vaijeri olisi taivutettava pienellä säteellä. Rautalankasiteet voidaan vaihtaa lujuudeltaan samanlaisiin vaijerisiteisiin, joiden varmuuskerroin on 1,25. Tällöin on noudatettava taulukkoa 2.4.

31 Taulukko 2.4 Korvattava vetoside halk. 6 mm, lankamäärä Korvaavan teräsvaijerin halkaisija, mm 6 7 8 9 10 11 12 2-3 х х х х х х х 4 х х х х х х 5 х х х х 6 х х х х 7 х х 8 х Puisten aluspuiden ja tuki- ja väliklossien kiinnittämiseen vaunun lattiaan ja kuorman kiinnitysosien naulaamiseen toisiinsa tms. on käytettävä pyöreitä tai muita kuin pyöreitä nauloja, joiden mitat on esitetty taulukoissa 2.5.a ja 2.5.b. Таulukko 2.5.a Pyöreiden naulojen mitat Varren halkaisija, Mm Naulan pituus, mm Kannan minimihalkaisija, mm Varren halkaisija, mm Naulan pituus, mm Kannan minimihalkaisija, mm 3,0 70 80 6,0 5,0 120 150 9,0 3,5 90 7,0 6,0 150 200 11,0 4,0 100 120 7,5 8,0 250 14,0

32 Таulukko 2.5.b Tavaroiden kiinnitykseen käytettävien nelikulmaisten naulojen tiedot Naulatyyppi Varren poikkileikkaus, mm x mm Naulan kannan halkaisija, mm 75 х 28 2,8 х 2,8 5,6 60 100 х 34 3,4 х 3,4 6,8 90 125 х 42 4,2 х 4,2 8,4 125 150 х 51 5,1 х 5,1 10,2 175 175 х 55 5,5 х 5,5 11,0 185 200 х 55 5,5 х 5,5 11,0 185 250 х 65 6,5 х 6,5 13,0 220 Naulaan kohdistuva sallittu voima, kp Halkaisijaltaan erilaisia nauloja voi vaihtaa toisiinsa. Tällöin on noudatettava taulukkoa 2.6 ja 2.7. Таulukko 2.6 Pyöreiden naulojen vaihto halkaisijasta riippuen Vaihdettavien naulojen määrä, kun halkaisija on 6 mm Vastaava määrä nauloja halkaisijaltaan, mm 3,0 3,5 4,0 5,0 8,0 2 8 6 5 3 2 3 12 9 7 5 2 4 16 12 9 6 3 5 20 15 12 8 3 6 24 18 14 9 4 7 28 21 16 10 4 8 32 24 18 12 5 9 36 27 20 13 5 10 41 30 23 15 6

33 Таulukko 2.7 Nelikulmaisten naulojen vaihto naulatyypistä riippuen Vaihdettava naulamäärä Vastaava naulamäärä tyypin mukaan Naulatyyppi 125 х 42 75 х 28 100 х 34 150 х 51 175 х 55 200 х 55 250 х 65 2 5 3 2 2 2 2 3 7 5 3 2 2 2 4 9 6 3 3 3 3 5 11 7 4 4 4 3 6 13 9 5 5 5 4 7 15 10 5 5 5 4 8 17 12 6 6 6 5 9 19 13 7 7 7 6 10 21 14 8 7 7 6

34 Tavaran kiinnttämiseksi metallitukiin käytetään kansiruuveja, joiden tiedot on esitetty taulukkoissa 2.8 ja 2.9. Таulukko 2.8 Ruuvien tärkeimmät tiedot (mm) d 1 6 8 10 12 16 d 2 4.2 5.6 7.0 8.5 12.0 K 4.0 5.5 7.0 8.0 10.0 S 10 13 17 19 24 kiinnitysruuvien pituudet, L 55 65 75 90 130 60 70 80 100 140 75 90 110 150 80 100 120 160 Таulukko 2.9 F sall, 170 300 450 600 750 Kg τ, 601 597 573 531 373 kg/cm 2 τ sall, kg/сm 2 1200 1200 1200 1200 1200 Kansiruuvia varten on porattava reikä ennen ruuvin kiertämistä. Reikä porataan terällä, joka on 0,5 1,0 mm pienempi kuin d 2. Kansiruuvi on kierrettävä niin syvälle, että 0,8 ruuvin pituudesta kuorman sisällä (kuva 2.13), jotta ruuvin nimellishalkaisija olisi kosketuspinnalla.

35 kosketuspinta esiporattu reikä tavara teräslevy kosketuspinta esiporattu reikä tavara teräslevy Kuva 2.13. 1 teräslevy; 2 teräspylväs; 3 kansiruuvi; 4 tavara; 5 - vaunu

36 Käytettäessä puisia kiinnitysosia tavaroiden naulaamiseksi Vo-vaunun lattiaan on naulat lyötävä kohtisuoraan vaunun lattiaan nähden taivuttamatta kantoja vähintään 30 mm:n etäisyydelle vaunun lattialautojen reunoista ja vähintään 90 mm:n etäisyydelle lautojen päistä. Naulojen on oltava 50-60 mm pidempiä kuin kiinnitettävän kappaleen korkeus, jotta ne ulottuisivat vaunun lattialautojen lävitse kappaletta kiinnitettäessä. Nauloja ei saa lyödä vaunun lattialautojen rakoihin. Puuosien naulauskaaviot on esitetty kuvassa 2.14. Kuva 2.14. Naulauskaaviot Pienimmät sallitut etäisyydet naulojen välillä sekä naulojen ja osien reunojen väillä riippuen osien paksuudesta, kun naulojen halkaisija on enintään 6 mm, on esitetty taulukossa 2.10. Таulukko 2.10 Etäisyys (kuvan 2.14 mukaan) Pienimmät sallitut arvot, kun osan paksuus on, mm 50 >50 S 1 125 90 S 2 30 30 S 3 30 30 S 4 90 90

37 Tavaroiden kiinnitykseen käytettävien toisiinsa naulattavien puuosien on oltava paksuudeltaan vähintään 35 mm. Puiset kiinnitysosat on naulattava puuta halkaisematta. Jos käytetään kovaa lehtipuuta (tammea, pyökkiä ym.), on nauloille porattava reiät ennen naulaamista. Kiinnitykseen käytettyjen naulojen kokonaismäärää laskettaessa ei oteta huomioon nauloja, jotka on lyöty tarkoituksetta Vo-vaunun lattialautojen rakoihin. 2.3.4.13 Tavaroiden kiinnittämiseen aluspuihin ja puisten kiinnitysosien välisiin liitoksiin saa käyttää kiskonauloja ja kärkihakoja. Kiskonauloja ja halkaisijaltaan yli 8 mm:n vahvuisia kärkihakoja ei saa lyödä vaunun lattialautoihin. 2.3.4.14 Tavaroiden kiinnittämiseen saa käyttää pultteja ja ruuveja. Muttereiden löystymisen estämiseksi on käytettävä sokkia ja vastamuttereita, ne on hitsattava tai kierre on lyötävä kasaan. Jos pultti- ja ruuviliitoksiin jää välyksiä, on tehtävä laskelma mitoituskuormitukset kumoavasta kiristysvoimasta tai asennettava holkit, joilla välykset poistetaan. 2.3.4.15 Kiinnitysosat voidaan kiinnittää toisiinsa ja kuormaan hitsaamalla. Hitsausliitosten arvot on perusteltava hitsausliitosten lujuuslaskelmalla. Hitsauksen yhteydessä on huolehdittava, etteivät vaunun korin osat vahingoitu. 2.3.5 Vaunujen vahingoittumisen estäminen tavaroita kuormattaessa ja purettaessa tavaroita sekä asennettaessa ja irrotettaessa kiinnityslaitteita ja -osia Vaunujen vahingoittumisen estämiseksi: 1. tavarat on kuormattava ja purettava siten, etteivät vaunut kärsi vaurioita 2. jos raskaat tavarat (esimerkiksi seinäelementit) ovat vaunussa poikittain, on ne kuormattava ja purettava vuorotellen kummaltakin puolelta vaunua (jottei vaunu kallistu tai kaadu) 3. kuormattaessa ja purettaessa autoja, traktoreita ja muita pyörillä varustettuja ja raskaita laitteita on käytettävä kuormaussiltoja ja muita Vo-vaunun laitoja suojaavia välineitä. Jos lastaus ja purkaminen tapahtuu korkean laiturin vieressä, on Vo-vaunun laidat käännettävä alas ja lastauksen tai purkamisen päätyttyä ne on nostettava ylös ja lukittava. 4. on huolehdittava, että kuormattaessa tai purettaessa tavaroita lankkujen tai vipujen avulla nämä tuetaan Vo-vaunun lattiaan tai Vok-vaunun laidan yläpalkkiin 5. ennen kuormaamista ja purkamisen jälkeen on Vok-vaunun pohjaluukut suljettava molemmilla luukkujen salvoilla ja lukitusepäkeskoilla

38 6. vaunussa olevan tavaran tai kiinnityslaitteiden sähköhitsauksessa on käytettävä erityisiä maadoituskaapeleita. Kuormattaessa ja purettaessa ei saa: 1. purkaa tavaroita Vok-vaunusta ja Vo-vaunusta hammaskahmareilla ja laskea kahmarit pudottamalla Vo- tai Vok-vaunun lattialle 2. purkaa tavaroita Vo-vaunusta vetämällä ilman lankkuja ja vipuja tai kiinnitysosien avulla 3. lyödä kahmarilla Vo-vaunun laitoihin ja laudoitukseen tai Vok-vaunun laitojen yläpalkkeihin 4. vintturilla purettaessa koskettaa köysillä Vok-vaunun laitojen yläpalkkeihin 5. kuormata Vo- ja Vok-vaunuun tavaraa, jonka lämpötila on yli +100 o 6. käyttää itse vaunua maadoituksena vaunussa olevan tavaran tai kiinnitysosien sähköhitsauksessa 7. kuormata tai purkaa jauhemaista irtotavaraa pumppaamalla sitä veden mukana 8. kuormata irtotavaraa puulaidoilla varustettuun Vo-vaunuun, ellei päädyissä ja sivuilla oleviin laidan ulkopuolisiin pylvästuppiloihin ole asetettu lyhyitä pylväitä 9. kuormata teräsbetonilaattoja ja -rakenteita ja muita vastaavia tavaroita kaltevaan asentoon Vok-vaunun laitojen varaan 10. kuormata malmia, kiveä ja muuta irtotavaraa kappaleina tai jäätyneenä, jos kappaleiden paino on yli 100 kg, avaamalla kahmari, siilo tai kauha yli 2,3 metrin korkeudella vaunun lattiasta tai kuorman pinnasta 11. kuormata tavaroita sähkömagneettinosturilla kytkemällä irti magneetti ja antamalla tavaran pudota yli 0,5 metrin korkeudelta vaunun lattiasta tai kuorman pinnasta. Raskaat tavarat kuten harkot, aihiot, palkit ym. on kuormattava asettamalla ne paikoilleen pudottamatta niitä 12. kiinnittää tavaroita vaunun metalliosiin hitsaamalla sekä poraamalla 13. irrottaa Vo-vaunun laitoja ja Vok-vaunun ovia.

39 2.3.6 Näissä kuormausmääräyksissä mainitsemattomien tavaroiden kuljettaminen 2.3.6.1 Sellaisten tavaroiden kuljettamisesta, joiden kuormaus- ja kiinnitystapaa ei ole esitetty näissä kuormausmääräyksissä, sovitaan matkustajien, matkatavaran, kiitotavaran ja tavaran kuljetusehtoihin artiklan 5, pykälän 3 mukaisesti. Lähettäjän on etukäteen ennen tavaran lähettämistä esitettävä lähetysrautatielle tavaran paino, tärkeimmät mitat, kuormaus- ja kiinnityspiirustus ja kiinnityslaskelmat. Kuljetushakemusten käsittely lähetys- ja määrärautateillä kestää 2 4 viikkoa. 2.3.6.2 Kuljetettaessa Venäjältä Suomeen tavaroita, joiden kuormaus vaunuihin tapahtuu tavaroiden yhteisen painopisteen siirtymän ääriarvoilla ja (tai) akselipaino on yli 22,5 t, on VR:lle esitettävä vähintään 5 päivää ennen kuormausta aineisto tämän kuljetuksen hyväksyttämistä varten. Kuljetettaessa tavaroita Suomesta Venäjälle voidaan käyttää ääriarvoja, jotka on esitetty ao. taulukoissa. Erikoiskuljetuslupa on haettava vain VR:n osuudelle.

40 2.4 VAATIMUKSET TAVAROIDEN KUORMAUKSELLE JA KIINNITYKSELLE VAUNUIHIN (VO- JA VOK-VAUNUIHIN) 2.4.1 Tavaroiden kuormaus vaunuun 2.4.1.1 Kuormattaessa tavaroita vaunuihin on vaunujen telit kuormitettava tasaisesti. Jos se ei ole mahdollista, voidaan kuormien kokonaispainosta riippuen siirtää kuormien yhteistä painopistettä pp Qyht pystytasosta, jossa vaunun poikittaissuuntainen keskiviiva sijaitsee, taulukossa 2.11 mainittujen arvojen mukaisesti. Таulukko 2.11 Kuorman yhteisen painopisteen sallittu pituussuuntainen siirtymä pystytasosta, jolla on vaunun poikittaissuuntainen keskiviiva Kuorman paino (t) l pp (mm) Kuorman paino (t) l pp (mm) enintään 10,0 3000 45,0 1800 15,0 2480 50,0 1460 (1700) 20,0 2230 55,0 850 (1330) 25,0 2070 60,0 420 (860) 30,0 1970 62,0 250 (690) 35,0 1890 67,0 70 (300) 40,0 1840 70,0 - (110) yli 70,0 - (100) Huomautus. Kuorman painon väliarvoille määritellään sallitut siirtymät l pp lineaarisella interpoloinnilla. Suluissa on mainittu Venäjän rautateillä voimassa olevat sallitut siirtymät (kun akselikuorma on 23,5 t/akseli). 2.4.1.2 Kuormien yhteisen painopisteen poikittaissuuntainen siirtyminen pystytasosta, jossa vaunun pituussuuntainen keskiviiva sijaitsee, saa olla taulukon 2.12 arvojen mukainen.

41 Kuorman yhteisen painopisteen sallittu poikittaissuuntainen siirtymä pystytasosta, jolla vaunun pituussuuntainen keskiviiva on Таulukko 2.12 Kuorman paino (t) Kuorman yhteisen painopisteen suurin sallittu korkeus (m) BBсm (mm) Kuorman paino (t) Kuorman yhteisen painopisteen suurin sallittu korkeus (m) BBсm (mm) enint. 10 enint. 1,2 620 55,0 enint. 1,5 220 1,5 550 2,0 170 2,0 410 2,3 150 30,0 enint. 1,2 550 67,0 enint. 1,5 180 1,5 450 2,0 140 2,0 350 2,3 120 50,0 enint. 1,2 1,5 2,0 2,3 350 280 250 200 yli 67,0 enint. 2,3 - (100) Huomautus. Kuorman painon sekä vaunun ja kuorman yhteisen painopisteen H yht korkeuden väliarvoille määritellään sallitut siirtymät lineaarisella interpoloinnilla. Suluissa on mainittu Venäjän rautateillä voimassa olevat sallitut siirtymät (kun akselikuorma on 23,5 t/akseli). Kuormien yhteinen painopiste pp Qyht voi olla siirtynyt samanaikaisesti vaunun pituus- ja poikittaissuuntaan sallittujen arvojen rajoissa. Joissain tapauksissa on käytettävä vastapainoja, jotta vaatimukset yhteisen painopisteen sijoittamisesta täytetään.

42 2.4.1.3 Kaksi samanpainoista kuormaa saa kuljettaa sijoittamalla ne vaunuun vinosti symmetrisesti (kuva 2.15), kun vaunun ja kuorman yhteinen painopiste pp yht on enintään 2,3 m:n korkeudella kiskon selästä. Tällöin kuormakollien painopisteiden välinen etäisyys pp Q1 ei saa olla suurempi kuin taulukon 2.13 arvot ja vaunun ja kuorman yhteisen painopisteen pp yht on sijaittava pystytasossa, joka kulkee tyhjän vaunun painopisteen pp Q1 kautta. Kuva 2.15. Tavaroiden kuormaus vaunuun vinosti symmetrisesti Таulukko 2.13 Kuormakollien painopisteiden väliset sallitut etäisyydet, kun kuormakollit on sijoitettu vinosti symmetrisesti Vo-vaunuun tai Vok-vaunuun Kahden kuorman yhteispaino, t Vaunun pituussuuntaan (l) Suurin sallittu etäisyys, mm Vaunun poikittaissuuntaan (b) Enint. 20 30 40 50 55 67 72 8000 7000 6000 6000 6000 5000 4500 1250 900 750 600 500 400 350 Huomautus. Kuorman painon väliarvoille on sallittu siirtymä määriteltävä lineaarisella interpoloinnilla.

43 2.4.1.4 Kun kuorma sijoitetaan vaunuun kahden aluspuun päälle (kuva 2.16), ei kuormitus aluspuulle, joka on poikittain Vo-vaunussa vaunun telikeskiöiden välissä, saa ylittää taulukon 2.14 arvoja. Sallitut kuormitukset aluspuille, jotka ovat poikittain aluskehykseen nähden ulottuen Vo-vaunun telikeskiöiden yli (vaunun päätyosalle), on esitetty taulukossa 2.15. Kuva 2.16. Kuorman sijoitus kahden aluspuun päälle 2.4.1.5 Vaunun aluskehykseen kohdistuvan kuormituksen B jakautumisen mitoitusleveys määritellään kaavalla: В = b k + 1,35 h о (2.1), jossa b k h о kuorman leveys tukipisteessä, mm poikittaisen aluspuun korkeus, mm. 2.4.1.6 Suurimmat sallitut kuormitukset Vok-vaunujen poikkipalkkeihin on esitetty taulukossa 2.16. Sallitut taivutusmomentit Vo-vaunujen ja Vokvaunujen aluskehyksissä on esitetty taulukossa 2.17.

44 Таulukko 2.14 Sallittu kuormitus aluspuulle, joka on Vo-vaunussa poikittain vaunun telikeskiöiden välillä (Vo-vaunu, jossa on telit CNII-HЗ, nopeus 100 km/h) Sallittu kuormitus aluspuulle, t Minimietäisyydet a, mm, pystytasojen välillä, jotka kulkevat aluspuun keskikohdan ja Vo-vaunun poikittaisssuuntaisen keskiviivan kautta Kun kuormituksen jakaantumisleveys B on vaunun poikki, mm 880 1780 2700 36.0 3100 2900 2400 33.0 2075 1885 1850 31.0 1775 1700 1550 30.0 1675 1600 1450 27.0 1425 1350 1200 25.0 1200 1100 900 22.5 950 750 500 20.0 550 325 ei rajoituksia 17.5 ei rajoituksia 15.0 ei rajoituksia 12.5 ei rajoituksia

45 Sallitut kuormitukset aluspuille, jotka ovat poikittain aluskehykseen nähden ulottuen Vo-vaunun telikeskiöiden yli (vaunun päätyosalle) (Vo-vaunu, jossa on telit CNII-HЗ, nopeus 100 km/h) Sallittu kuormitus aluspuulle, t Таulukko 2.15 Suurimmat etäisyydet, mm, poikkisuuntaisten pystytasojen välillä, jotka kulkevat aluspuun keskikohdan ja Vo-vaunun poikittaissuuntaisen keskiviivan kautta Kun kuormituksen jakaantumisleveys B vaunun poikki on, mm 880 1780 2700 10.0 - - - 12.5 6250 6350 6400 15.0 6000 6050 6150 20.0 5600 5650 5750 25.0 5400 5450 5550 33.0 5350 5400 5500 36.0-5500 Huomautus. Kuorman painon väliarvoille on suurimmat etäisyydet määriteltävä lineaarisella interpoloinnilla. Таulukko 2.16 Sallitut kuormitukset Vok-vaunujen poikkipalkkeihin Vokvaunun Sallittu kuormitus yhteen Vok-vaunun poikkipalkkiin, t tyyppi Keskipalkkiin Välipalkkiin keskiöpalkkiin Puskinpalkkiin tai kynnykseen kun kuormituksen jakaantumisleveys vaunun poikki on, mm 1400 2100 2700 1400 2100 2700 1400 2100 2700 1400 2100 2700 Valmistett u 1.1.1974 jälkeen 17.5 18.7 20.7 24.3 27.3 31.0 0.5Р 0.5Р 0.5Р 22.0 24.1 26.3 Huomautus. Р Vok-vaunun kantavuus, t Таulukko 2.17

46 Sallitut taivutusmomentit Vo-vaunujen ja Vok-vaunujen aluskehyksissä Kuormituksen jakaantumisleveys vaunun poikki, mm Sallitut taivutusmomentit aluskehyksissä М taiv *, t m Vo-vaunut Vok-vaunut 880 1780 2700 91 99 110 46 50.6 57.5 *) М taiv koskee Vok-vaunuja vain, jos kuormitus siirtyy poikittaispalkkien kautta. 2.4.1.7 Tavarat sijoitetaan Vok-vaunuihin ksiten, että luukun kannelle tasaisesti jakaantunut kuormitus ei ole yli 6 t. Luukun kannelle keskitetty kuormitus 25 x 25 cm:n suuruisella alalla ei saa olla yli 2,3 t ja pienemmälle alueelle kohdistuva ominaiskuormitus ei saa olla yli 3,68 kp/cm 2. Kun tavarat on kuormattu kahdelle vähintään 1 250 mm:n pituiselle aluspuulle, jotka on sijoitettu poikittain vakoihin nähden, kuormituksen tulee olla alle 6 t luukkua kohti. Tällöin aluspuiden keskiviivojen välin on oltava vähintään 700 mm sekä toisen aluspuun ja Vok-vaunun sivuseinän välisen etäisyyden ja toisen aluspuun ja kantavan palkin välisen etäisyyden on oltava sama (kuva 2.17.a). Alle 12 t:n painoiset tavarat voidaan kuormata tukemalla ne kahdelle luukun kannelle, jolloin kuormitus kohdistuu kumpaankin kanteen yllä esitetyllä tavalla sijoitettujen aluspuiden kautta. Kuormitus aluspuulle, joka on luukkujen kansien vakojen välissä ja joka on tuettu päistään Vok-vaunun laidan pitkittäisten alapalkkien kylkiin ja keskeltä kantavaan palkkiin (kuva 2.17.b), ei saa olla yli 8,3 t.

47 а) aluspuiden sijoitus vakoihin nähden poikittain b) aluspuiden sijoitus vakoihin nähden pitkittäin Kuva 2.17. Aluspuiden sijoitus Vok-vaunun luukkujen kansien päälle

48 2.4.2 Kuormiin kuljetuksen aikana vaikuttavien voimien laskenta 2.4.2.1 Yhteenveto vaunuissa kuljetettaviin kuormiin vaikuttavista voimista Tavaroiden kuormaus- ja kiinnitysmenetelmiä määriteltäessä on otettava huomioon seuraavat kuormitukset (kuva 2.18): - pituussuuntaiset vaakasuorat hitausvoimat, jotka syntyvät vaunujen törmätessä vastakkain junan kulkiessa, vaihtotöissä, laskumäessä ja jarrutuksen aikana - poikittaissuuntaiset vaakasuorat hitausvoimat, jotka syntyvät vaunun liikkuessa sekä vaunun kulkiessa radan kaarteissa ja vaihteissa - pystysuorat hitausvoimat, jotka aiheutuvat liikkuvan vaunun heilahteluista - tuulikuorma - kitkavoima - kuorman paino. Kuva 2.18. Kuormitukset, jotka vaikuttavat kuormaan kuljetuksen aikana Pituus- ja poikittaissuuntaisten ja pystysuorien hitausvoimien vaikutuspisteenä on kuorman painopiste pp Q. Tuulivoiman resultantin vaikutuspisteenä on tuulen vaikutuksen alaisen kuorman tuulipinta-alan painopiste. Kun pitkä tavara on kuormattu yhteenkytkettyyn vaunuryhmään, jossa kuorma on kahden vaunun kannatuksella, on pystysuorien ja poikkisuuntaisten hitausvoimien vaikutuspiste tukien keskipisteen kautta kulkevien pystytasoilla sijaitsevien kuormien poikkileikkausten painopiste.

49 Mainitut voimat otetaan huomioon kuormien vakavuutta määriteltäessä ja kuormien kiinnitysosien laskelmissa kahtena mitoitusyhdistelmänä (taulukko 2.18). Voimat, jotka vaikuttavat kuormaan 1 ja 2 kuormitusten mitoitusyhdistelmässä Taulukko 2.18 Voimat, jotka vaikuttavat kuormaan Kuormitusten mitoitusyhdistelmä 1 2 Hitausvoimat: - pituussuuntainen - poikittaissuuntainen - pystysuora Tuulikuorma Kitkavoima Kaava 2.2 - - - kaava 2.9 tai 2.10 - kaava 2.4 kaava 2.6 kaava 2.8 kaava 2.12 tai 2.13 Ensimmäinen yhdistelmä vastaa vaunujen törmäämistä toisiinsa vaihtotöissä, laskumäessä, liikkeelle lähtiessä, junaa työnnettäessä ja jarrutettaessa. Toinen yhdistelmä vastaa junan kulkemista rautatieverkon suurimmalla sallitulla nopeudella (laskelmissa sovellettava kuormituksia, jotka vastaavat tavarajunien kulkunopeutta 100 km/h). 2.4.2.2 Pituussuntaiset hitausvoimat Pituussuuntainen hitausvoima määritellään kaavalla: F p = а p Q k /1000, t (2.2), jossa Q k a p kuorman paino, t pituussuuntaisen hitausvoiman kerroin, kp, kuormatonnia kohti.

50 Pituussuuntaisen hitausvoiman kertoimen mitoitusarvo määritellään kaavoilla: Q k о (а 22 - а 94 ) Q k с (а 44 - а 188 ) а p = а 22 -, а p = а 44 - (kp/t) (2.3), 72 144 jossa Q k о Q k с vaunussa olevan kuorman kokonaispaino, t yhteenkytketyssä vaunuryhmässä olevan kuorman kokonaispaino, t а 22, а 94, а 44, а 188 pituussuuntaisen hitausvoiman kertoimet, kp, kun vaunun bruttopaino on 22 tai 94 t sekä yhteenkytketyn vaunuryhmän bruttopaino on 44 tai ja 188 t, ks. taulukko 2.19. Kuormaan vaikuttavat pituussuuntaisen hitausvoiman kertoimet Таulukko 2.19 Pituussuuntaisen hitausvoiman kerroin, kp/kuormatonni Kiinnityksen tyyppi Kuorman kannatus yhdellä vaunulla Kuorman kannatus kahdella vaunulla Vaunun tai yhteenkytketyn vaunuryhmän bruttopaino, t Enint. 22 94 enint. 44 188 Joustava 1200 970 1200 860 Jäykkä 1900 1670 1900 1560 Huomautus. Joustavia kiinnityksiä ovat rautalangasta tehdyt siteet, puiset tuki- ja väliklossit, naulaliitokset sekä lattateräksestä, tangosta ja vaijerista tehdyt vetositeet ja ympärivedetyt siteet. Jäykkiä kiinnityksiä ovat pulttija hitsiliitokset. 2.4.2.3 Poikittaissuuntaiset hitausvoimat Poikittaissuuntainen vaakasuora hitausvoima, joka sisältää keskipakoisvoiman, määritellään kaavalla:

51 F s = а s Q k /1000, t (2.4), jossa а s poikittaissuuntaisen hitausvoiman kerroin, kp, kuorman painotonnia kohti. Kaikkien yhden vaunun kannatuksella olevien kuormien mitoitusarvot а s määritellään seuraavalla kaavalla riippuen siitä, missä kuorman painopiste pp Q sijaitsee vaunun pituussuunnassa: 2 (а st -а sk ) а s = а sk + l pp, kp/t (2.5), l jossa l l pp а sk, а st vaunun telinkeskiöiden väli, m kuorman painopisteen pp Q etäisyys vaunun poikittaissuuntaisen keskiviivan kautta kulkevasta pystytasosta, m kuormaan vaikuttavien hitausvoimien kertoimet, kun kuorman painopiste on vaunun poikkileikkauksissa, jotka kulkevat vastaavasti vaunun keskikohdan ja keskiöpalkin kautta (taulukko 2.20). Arvo а s määritellään taulukosta 2.20 pitkille kuormille, jotka kuljetetaan yhteenkytketyllä vaunuryhmällä kahden vaunun kannatuksella. Kuormiin vaikuttavat poikittaissuuntaisen hitausvoiman kertoimet Тaulukko 2.20 Kuorman tyyppi ja kuormaustapa Kaikki kuormat, jotka on kannatettu yhdellä vaunulla: - kuorman poikkileikkaus vaunun keskikohdasta а sk - kuorman poikkileikkaus keskiöpalkin kohdalta а st Pitkät kuormat, jotka on kannatettu kahdella vaunulla: - kaikki kuorman poikkileikkaukset а s Poikittaissuuntaisen hitausvoiman kerroin, kp/kuormatonni 330 550 400

52 2.4.2.4 Pystysuorat hitausvoimat Kuormaan vaikuttava pystysuora hitausvoima määritellään kaavalla: F pyst = а pyst Q k /1000, t (2.6), jossa а pyst pystysuoran hitausvoiman kerroin, kp/kuormatonni, määritellään kaavalla: 2140 а pyst(100) = 250 + к l pp +, kp/t (2.7). Q k о Kaavassa 2.7 otetaan Q k о :n arvoksi 10 t, jos vaunukuorman paino on alle 10 t. Kertoimeksi k otetaan 5, jos kuorma on yhden vaunun kannatuksella, ja 20, jos kuorma on kahden vaunun kannatuksella. 2.4.2.5 Tuulikuormat Tuulikuorma on kuorman pintaan vaikuttava normaali tuulikuorma ja määritellään tuulen ominaispaineen 50 kp/m 2 mukaan kaavalla: W t = 50 A /1000, t (2.8), jossa A kuorman tuulipinta-ala, m 2, joka on vaunun pituussuuntaisen keskiviivan kautta kulkevaan pystytasoon ajatellun, tuulen vaikutuksen alaisen kuorman pinnan projektion pinta-ala. 2.4.2.6 Kitkavoimat Kuorman tuulipinta-ala on määriteltävä ottaen huomioon kuorman muoto sekä kuorman pinnan tuulenpitävyys ja virtaviivaisuus. Esimerkiksi jos kuorman pinta on lieriömäinen (yksi putki, säiliö yms.), otetaan tuulipinnaksi puolet vaunun pituussuuntaisen keskiviivan kautta kulkevaan kuorman pystytasoon ajatellun projektion pinta-alasta. Pituussuuntainen kitkavoima kuorman ja vaunun ja aluspuiden välillä tai kuormien välillä (ensimmäinen kuormitusten mitoitusyhdistelmä): kuormat, jotka ovat yhden tai kahden vaunun kannatuksella ilman kääntöalustoja F k р = Q k µ, t (2.9)

53 pitkät kuormat, jotka on sijoitettu kahdelle kääntöalustalle siten, että molempiin kääntöalustoihin kohdistuu yhtä suuri kuormitus (kuva 2.19) F k p = Q k (μ + μ kl )/2, t (2.10) kiinteä kääntöalusta Kuva 2.19. liikkuva kääntöalusta pitkät kuormat, jotka on sijoitettu kahdelle kääntöalustalle siten, että kääntöalustoihin kohdistuu eri suuruinen kuormitus (kuva 2.20) F k p = (Р 1 μ+ Р 2 μ kl, )/1000, t (2.11), jossa P 1 P 2 μ μ kl kuormitus kääntöalustaan, jota pitkin kuorma liikkuu liukumalla kuormitus kääntöalustaan, joka on kiinnitetty liukumisen estämiseksi, kp kitkakerroin kuorman ja vaunun lattian ja aluspuiden tai kääntöalustan tukipinnan välillä kitkakerroin kääntöalustan liikkuvan osan ja kiinteän osan välillä (arvoksi otetaan 0,1). kiinteä kääntöalusta Kuva 2.20. liikkuva kääntöalusta

54 Poikittaissuuntainen kitkavoima kuorman ja vaunun lattian ja aluspuiden välillä tai kuormien välillä (toinen kuormitusten mitoitusyhdistelmä) määritellään kaavoilla: kuormat, jotka ovat yhden vaunun kannatuksella F k s = Q k μ (1000 а pyst )/1000, t (2.12) pitkät kuormat, jotka on sijoitettu kahdelle kääntöalustalle siten, että molempiin kääntöalustoihin kohdistuu yhtä suuri kuormitus F k s = 0,5Q k μ (1000 а pyst )/1000, t (2.13) pitkät kuormat, jotka on sijoitettu kahdelle kääntöalustalle siten, että alustoihin kohdistuu eri suuruinen kuormitus F k s = Q k μ (1000 а pyst )/1000, t (2.14). Kuorman, aluspuiden ja vaunujen lattian tukipintojen välisinä kitkakertoimina käytetään seuraavia arvoja, kun tukipinnat on puhdistettu liasta, lumesta, jäästä ja rasvasta (talvella aluspuiden pinnalle sekä vaunun lattialle kuorman ja aluspuiden kosketuskohtiin levitetään ohut hiekkakerros): - puu puuta vasten 0,45 - teräs puuta vasten 0,40 - teräs terästä vasten 0,30 - teräsbetoni puuta vasten 0,55 - pystyyn asetetut levyteräsrullat avonaisin päädyin puuta vasten 0,61 - öljytyt levyteräsniput puuta vasten 0,21. Jos laskelmissa käytetään suurempia kitkakertoimen arvoja kuin, mitä tässä kohdassa on edellytetty, täytyy lähettäjän perustella arvot. 2.4.2.7 Kitkavoimat, jotka vaikuttavat puu-metallilattialla varustetussa Vovaunussa olevaan kuormaan, (kuva 2.21) määritellään kaavoilla: pituussuunnassa F k p = F k1 p + F k2 p +...+ F kn p, t (2.15), jossa F k1 p, F k2 p,..., F kn p kitkavoimat lattiapinnan kohdissa, joihin kuorman osat tukeutuvat. Niiden arvot määritellään kaavoilla: а F k1 p = Q k μ 1, t (2.16) d

55 b F k2 p = Q k μ 2, t (2.17) d с F kn pn = Q k μ n d joissa, t (2.18), μ 1, μ 2,..., μ n kuorman osien ja vastaavien lattiapinnan kohtien välisen kitkan kertoimet а/ d, b/ d, с/ d lattiapinnan kohtiin kohdistuvat osuudet kuorman painosta poikittaissuunnassa а b с F k s = Q k ( μ 1 + μ 2 +... + μ п )(1000 а pyst )/1000, t (2.19), d d d jossa а pyst pystysuoran hitausvoiman kerroin Vo-vaunun pituussuuntainen keskiviiva Kuva 2.21.

56 Kuormaan, joka on sijoitettu epäsymmetrisesti Vo-vaunun pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden, voi lisäksi vaikuttaa vaakasuora kiertomomentti М k sen painopisteen kautta kulkevaan pystysuoraan keskiviivaan nähden (kuva 2.22). Kuva 2.22. Kiertomomentti М k määritellään kaavalla: М k = F p kyht x l p m, tm (2.20), jossa l p m, m kitkavoiman F p kyht momenttivarsi, joka on määritelty absoluuttisena erona: l p m = b pp - b res, jossa b pp, b res, m kuorman painopisteen ja kitkavoiman F p kyht poikittaissuuntaiset koordinaatit lattiaan kohdistuvan kuorman tukipinnan reunan suhteen F p k1 x (b + а/2) + F p k2 x b/2 BBres = (2.21). F p k1 + F p k2 Kun l p m = 0, kuorma ei pääse kääntymään ja laskelma tehdään vain suuntaistasoisesta liikkumisesta.

57 Lisävoimat F lisä, jotka saadaan aikaan kiinnitysosilla kuorman kääntymisen estämiseksi, määritellään kaavalla: F lisä = М k / l tuki, t (2.22), jossa l tuki, m kääntymistä estämään asennettujen kahden vetositeen tai tukiklossin välinen etäisyys. 2.4.3 Vaunussa olevien kuormien vakavuuden laskenta Kuorma voi kuljetuksen aikana olla vaarassa kaatua. Kuorman vakavuus kaatumista vastaan arvioidaan vakavuuden varmuuskertoimella kaatumista vastaan. Kuorman vakavuuden varmuuskerroin kaatumista vastaan määritellään kaavoilla: pitkittäin (vaunun pituussuunnassa) (kuva 2.23) l о p η p = -------------- 1,25 (2.23) (h k h p v) poikittain (vaunun poikittaissuunnassa) (kuva 2.24) Q k b о s η s = -------------------------------------- 1, 25 (2.24) F s (h k h s v) + W t (h t h s v) joissa l о p, b о s h k lyhin etäisyys vaakatasoon ajatellusta kuorman painopisteen pp Q projektiosta kaatumissärmään vaunun pituusja poikittaissuuntaan, mm kuorman painopisteen pp Q korkeus vaunun lattiasta tai aluspuiden tasosta, jos tavara on kuormattu aluspuiden varaan h p v, h s v h t pitkittäisen ja poikittaisen tukiparrun korkeus vaunun lattiasta tai aluspuiden tasosta, mm kuorman sivupinnan projektion keskipisteen korkeus vaunun lattiasta tai aluspuiden tasosta, mm.

58 Kuva 2.23. Kaaviot, jotka liittyvät laskelmaan kuorman pituussuuntaisen kaatumisen estämiseksi

59 Kuva 2.24. Kaaviot, jotka liittyvät laskelmaan kuorman poikittaissuuntaisen kaatumisen estämiseksi

60 2.4.4 Vaunun ja kuorman poikittaisvakavuuden laskenta 2.4.4.1 Vaunun ja sen kuorman poikittaisvakavuus on tarkistettava silloin, kun vaunun ja kuorman yhteinen painopiste on yli 2 300 mm:n korkeudella kiskonselästä tai kun neliakselisen vaunun ja sen kuorman yhteinen tuulipinta on yli 50 m 2 tai yhteenkytketyn vaunuryhmän tuulipinta on yli 80 m 2 pitkän kuorman ollessa kahden vaunun kannatuksella. 2.4.4.2 Kuorman painopisteen sijainnin laskelma Kuorman yhteisen painopisteen koordinaatti l Qyht vaunun korin päätylaitaan nähden (kuva 2.25.a): Q k1 l pp1 + Q k2 l pp2 + Q k3 l pp3 +... + Q kn l ppn l Qyht = (2.25), Q k1 + Q k2 + Q k3 +... + Q kn jossa l pp1, l pp2, l pp3,...l ppn kuormakollin painopisteen etäisyys vaunun korin päätylaidasta, mm Q 1, Q 2, Q 3 Qn kuormakollin paino, t. Kuorman yhteisen painopisteen siirtymä l ppq vaunun korin poikittaissuuntaiseen keskiviivaan nähden: l ppq = L vk /2 - l Qyht (2.26), jossa L vk vaunun korin pituus, mm. Kuorman yhteisen painopisteen koordinaatti b Qyht vaunun korin sivulaitaan nähden (kuva 2.25.б): Q k1 b pp1 + Q k2 b pp2 + Q k3 b pp3 +... + Q kn b ppn b Qyht = (2.27), Q k1 + Q k2 + Q k3 +... + Q kn jossa b pp1, b pp2, b pp3,...b ppn kuormakollin painopisteen etäisyys vaunun korin sivulaidasta, mm. Kuorman yhteisen painopisteen siirtymä b ppq vaunun korin pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden: b ppq = B vk /2 - b Qyht, mm (2.28), jossa BBvk vaunun korin leveys, mm.

61 Kuva 2.25. Vaunun ja kuorman yhteisen painopisteen korkeus (kuva 2.26) lasketaan kaavalla: Q k1 h k1 + Q k2 h k2 +... + Q kn h kn + Q v Н v Н yht = (2.29), Q k1 + Q k2 +... + Q kn + Q v jossa Q k1, Q k2,...,q kn Q v H k1, h k2,..., h kn Н v kuormakollin paino, t vaunun taara, t kuormakollin painopisteen korkeus kiskon selästä, mm tyhjän vaunun painopisteen korkeus, mm (taulukko 2.21). Kuva 2.26. Kaavio, joka liittyy laskelmaan vaunun ja kuorman yhteisen painopisteen sijainnista korkeussuunnassa

62 Таulukko 2.21 Tiedot vaunujen poikittaisvakavuuden laskelmaa varten Vaunutyyppi Tyhjän vaunun Kuormien Kertoimet painopisteen painopisteen korkeus kiskon korkeus kiskon selästä, m selästä, m P Q Yleiskäyttöinen Vok 1,13-5,61 0,11 Katettu vaunu, mallit: 11-066, 11-281 11-217, 11-270, 11-276, 11-280, 11-286 11-267 11-274 11-287 1,40 1,45 1,64 1,76 1,66-8,36 0,15 Yleiskäyttöinen Vo 0,80-3,34 0,10 Vosk: 4-akselinen notkopohjainen, tasapohjainen tai kannatuspalkistolla varustettu 6-akselinen 3-akselisilla erikoisteleillä varustettu, kantavuus 80 t 8-akselinen, kantavuus 90 120 t 0,53 0,70 0,92 0,81 Yhteenkytketty, kantavuus 120 t 0,68 Enint. 2,1 2,5 3,0 3,5 3,6 Enint. 2,1 2,5 3,0 3,5 3,6 Enint. 2,1 2,5 3,0 3,5 Enint. 2,1 2,5 3,0 3,5 2,25 3,26 4,83 6,78 7,00 2,25 3.26 4,83 6,78 7,00 3,53 5,11 7,56 10,58 3,53 5,11 7,56 10,58 - - - - - - - - - - - - - - 0,10 0,10 0,10 0,10 Huomautus. Kertoimen p arvot kuorman painopisteen korkeuden väliarvoille määritellään lineaarisella interpoloinnilla.

63 2.4.4.3 Kuormatun vaunun tai yhteenkytketyn vaunuryhmän poikittaisvakavuus on riittävä, mikäli epäyhtälö toteutuu F y + F e ----------- 0,55 (2.30), F c jossa F c F y pyörästä kiskoon kohdistuva staattinen kuormitus, t pyörään kohdistuva pystysuora lisäkuormitus, joka johtuu keskipakovoiman aiheuttamista hitausvoimista, t F e pyörään kohdistuva pystysuora lisäkuormitus, joka johtuu tuulikuormista, t. Vaunun ja kuorman poikittaisvakavuus tarkistetaan vaunun vähiten kuormitetun pyörän mukaan. 2.4.4.4 Jos kuorman yhteinen painopiste on pystytasossa, joka kulkee vaunun (yhteenkytketyn vaunuryhmän) poikittaissuuntaisen keskiviivan kautta, määritellään pyörästä kiskoon kohdistuva staattinen kuormitus kaavalla: 1 b ppq - b o F c = ----[n v Q v + Q k (1 - ------------- ) ], t (2.31), n k S + 0,5 f ок jossa n k n v b ppq b o S f ок kuormaa kantavien vaunujen pyörien määrä kuormaa kantavien vaunujen määrä kuorman yhteisen painopisteen pp Qyht poikittaissuuntainen siirtymä vaunun pituussuuntaisen keskiviivan kautta kulkevasta pystytasosta, m yhteenkytkettyyn vaunuryhmään lastatun pitkän kuorman yhteisen painopisteen pp Qyht poikittaissuuntainen lisäsiirtymä kaarteessa, m puolet pyöräkerran kulkuympyröiden välisestä etäisyydestä, m (2S = 1,580 m) yhteenkytketyn vaunuryhmän vaunujen tukialueen leveneminen mitoitussäteen mukaisessa kaarteessa. Pitkän kuorman painopisteen poikittaissuuntainen lisäsiirtymä kaarteessa b o lasketaan kaavalla:

64 (l k ± 2 x l o ) 2 l k 2 b о = ----------------------, m (2.32), 8 R p jossa l k l о R р yhteenkytketyn vaunuryhmän kuormaa kantavien vaunujen keskikohtien välinen etäisyys, m tuen etäisyys kuormaa kantavan vaunun keskikohdasta, m kaarteen mitoitussäde, joka on 1 000 m nopeuden ollessa 100 km/h. Kaavassa (2.32) käytetään merkkiä (+) tukien siirtyessä yhteenkytketyn vaunuryhmän kuormaa kantavien vaunujen keskeltä ulospäin ja merkkiä (-) siirtymän ollessa sisäänpäin. Yhteenkytketyn vaunuryhmän vaunujen tukialueen leveneminen mitoitussäteen mukaisessa kaarteessa lasketaan kaavalla: (l ut 2 l st 2 ) f ок = -----------------, m (2.33), 8 R p jossa l ut l st yhteenkytketyn vaunuryhmän ulompien telien keskiötappien keskiviivojen välinen etäisyys, m yhteenkytketyn vaunuryhmän kuormaa kantavien vaunujen sisimpien telien keskiötappien keskiviivojen välinen etäisyys, m. 2.4.4.5 Pyörästä kiskoon kohdistuva staattinen kuormitus F с, kun kuorma on epäsymmetrisesti vaunussa, määritellään kaavoilla: kun kuorman yhteinen painopiste on siirtynyt vain vaunun pituussuunnassa 1 Q v l ppq F с = ----- [ ----- + Q о k (0,5 - -------)], t (2.34) n kt 2 l kun kuorman yhteinen painopiste on siirtynyt samanaikaisesti vaunun pituus- ja poikittaissuunnassa 1 Q v l ppq b ppq F с = ----- [ ----- + Q о k (0,5 - -------) (1 - ---- ) ], t (2.35), n kt 2 l S

65 joissa n kt Q о k l ppq vaunun telin pyörien määrä vaunussa olevan kuorman kokonaispaino, t kuormien yhteisen painopisteen pp Qyht pituussuuntainen siirtymä, m, pystytasosta, jolla on vaunun poikittaissuuntainen keskiviiva. 2.4.4.6 Pyörään kohdistuva pystysuora lisäkuormitus, joka johtuu keskipakovoimasta F y ja tuulikuormasta F e, lasketaan kaavalla: 2 F y + F e = --------------- [0,075(n v Q v + Q k ) H yht + W t h t + n v P-q], t (2.36), n k (2S+f ок ) jossa W t h t P q vaunun korin äärimitat ylittäviin kuorman osiin vaikuttavan tuulikuorman resultanttivoima, t tuulen resultanttivoiman vaikutuspisteen korkeus kiskon selästä, m kerroin, joka ottaa huomioon kuormaa kantavien vaunujen koriin ja teleihin kohdistuvan tuulikuorman ja kuormien yhteisen painopisteen pp Qyht poikittaissuuntaisen siirtymän jousien muodonmuutoksen vuoksi kerroin, joka ottaa huomioon yhteenkytketyn vaunuryhmän vaunujen tukialueen levenemisen ja pitkän kuorman painopisteen siirtymisen radan kaarteissa. Kertoimien P ja q arvot on esitetty taulukossa 2.21. 2.4.5 Vaunuun asennettavien kuorman kiinnitysrakenteiden suunnittelu ja kiinnitysosien laskenta 2.4.5.1 Vaatimukset vaunuun tuleville kuorman kiinnitysrakenteille ja niiden suunnittelusuositukset Kuorman kiinnitysrakenteilla taataan: - kuorman vakavuus, jolla estetään kuorman liukuminen ja kaatuminen vaunussa - kuormien vahingoittumisen estäminen, kun kuormat vaikuttavat toisiinsa kuljetuksen aikana (pinoihin ja ryhmiin kuormatut tavarat)

66 - vaunun korin vahingoittumisen estäminen käytettäessä korin osia kumoamaan dynaamisia kuormituksia kuormakolleista ja kuormaryhmistä (esim. tuenta Vo-vaunun pääty- ja sivulaitoihin, Vok-vaunun kulmapylväisiin ja kynnyksiin). Kuorman kiinnitystapa ja -rakenne määritellään riippuen kuorman muodosta, vaunutyypistä, tavaroiden kuormaamisesta vaunuun (esim. käyttäen aluspuita, kääntöalustoja) ja poikittaisista ja pituussuuntaisista kuormituksista. Taulukossa 2.22 on esitetty suositukset kiinnitysosien valitsemiseksi kuorman kiinnitysrakenteiden suunnittelua varten. Kuorma kiinnitetään liukumisen varalta vetositeillä, tuki- ja väliklosseilla, ympärivedetyillä siteillä ja muilla laitteilla. Kun suunnitellaan kuormien kiinnitystapoja, suositellaan, että pituussuuntaisen vakavuuden saavuttamiseksi käytetään yhtä kiinnityslaitetta. Kuormat (esim. elementit, ristikot), jotka on kuormattu vaunuihin ilman lisälaitteita ja siten ovat vaarassa kaatua ja voivat vahingoittaa vaunuja, on kuljetettava avovaunuissa käyttäen erityisiä metallikasetteja, kehyksiä ja kolmiomaisia tukirakenteita, joiden arvojen ja rakenteen on perustuttava laskelmiin. Ilman näitä laitteita voidaan mainittuja kuormia kuljettaa vain yhdistämällä ne yhtenäiseksi elementiksi, joka ei ole vaarassa kaatua. Kuormien kiinnittämiseen elementiksi on käytettävä kulmarautoja-, U-palkkeja ja muita teräsprofiileja sekä pultti- ja hitsiliitoksia. Таulukko 2.22 Kuormalaji Siirtyminen Kiinnitys Raskaat tasapohjaiset kappaleet Lieriömäiset kappaleet Pyörillä varustetut laitteet Tasalaatuinen pinotavara Pitkät kuormat Liukuminen vaunun pituus- ja poikittaissuuntaan Kaatuminen vaunun pituusja poikittaissuuntaan Liukuminen vaunun pituus- ja poikittaissuuntaan Vieriminen vaunun pituus- ja poikittaissuuntaan Vieriminen vaunun pituus- ja poikittaissuuntaan Liukuminen vaunun pituus- ja poikittaissuuntaan Siirtyminen vaunun pituussuuntaan, pinon hajoaminen poikittaissuuntaan Pituus- ja poikittaissuuntainen siirtyminen, kaatuminen vaunun poikittaissuuntaan Pääty- ja sivupylväät, klossit, vetositeet, ympärivedetyt siteet Vetositeet, ympärivedetyt siteet, vinotuet, kehikot, kolmiomaiset tukirakenteet Pääty- ja sivupylväät, vetositeet, ympärivedetyt siteet Klossit, vetositeet, ympärivedetyt siteet Klossit, vetositeet Klossit, vetositeet Sivupylväät, ympärivedetyt siteet, kilvet, kiristyslaitteet Ympärivedetyt siteet, vetositeet, kiristyslaitteet, vinotuet, klossit

67 Jos vakavuuden varmuuskerroin kuorman kaatumisen estämiseksi yhteen suuntaan (pituus- tai poikittaissuuntaan) on 0,8-1,0, suositellaan liukumista vastaan käytettävän yhdenlaista kiinnitystapaa, esim. klosseja, ja kaatumista vastaan toisenlaista kiinnitystä, jona voidaan käyttää vetositeitä. Kuljetettaessa kuormia, jotka voivat kaatua vaunun poikittaissuuntaan, on vetositeet pyrittävä asentamaan siten, että siteiden projektio vaunun lattiaan on kohtisuorassa vaunun pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden ja kuormassa olevat vetositeiden kiinnityskohdat ovat kuorman yläosassa. Jos kuorman vakavuuden varmuuskerroin kuorman kaatumista vastaan vaunun pituus- tai poikittaissuuntaan on 1,01-1,25, voidaan kuorma kiinnittää vetositeillä, jotka kumoavat yhtäaikaisesti pituus- ja poikittaissuuntaiset kuormitukset. Vetositeessä olevien rautalankasäikeiden määrä tai vetositeen poikkileikkaus määritellään suurimman kokonaisvoiman mukaan, joka syntyy vetositeessä liukumista tai kaatumista vastaan vaunun pituus- ja poikittaissuuntaan. Kuormia, joiden vakavuuden varmuuskerroin kaatumisen estämiseksi on yhteen suuntaan alle 0,8 tai yhtäaikaisesti vaunun pituus- ja poikittaissuuntaan alle 1,0, on kuljetettava käyttäen erikoislaitteita (kehyksiä, kolmiomaisia tukirakenteita ja kehikkoja), jotka estävät täysin kuormien kaatumisen. Lieriönmuotoiset kuormat ja pyörillä varustetut laitteet kiinnitetään vierimisen varalta sekä väliklosseilla että ympärivedetyillä siteillä tai vetositeillä (kuvat 2.27 ja 2.28). Kun kiinnitetään kuormia tukiklosseilla, saa niitä olla laitalohkoa kohti enintään kaksi, jos ne on asennettu pylvästuppiloiden kohdalle, ja enintään kolme, jos ne on asennettu kiilasalpojen kohdalle. Kuva 2.27. Kaavio, joka liittyy lieriönmuotoisen kuorman (pyörän) tuentaan tukiklosseilla vierimisen estämiseksi

68 Kuva 2.28. Kaavio, joka liittyy lieriönmuotoisen kuorman tuentaan tukiklosseilla ja ympärivedetyillä siteillä vierimisen ja siirtymän estämiseksi 2.4.5.2 Kiinnityslaitteilla kumottavien voimien määrittely Pituussuuntainen voima ΔF p ja poikittaissuuntainen voima ΔF s, jotka on kumottava kiinnityslaitteilla, määritellään kaavoilla: ΔF p = F p - F k p (2.37) ΔF s = n ( F s + W t ) F k s (2.38), joissa n varmuuskerroin, joka on 1,0 suunniteltaessa rautateiden yhteisiin tai paikallisiin kuormausmääräyksiin kuuluvia kuormien kuormaus- ja kiinnitystapoja ja 1,25 lähetysrautateiden piirien vahvistamia kuormien kuljetustapoja varten. Voimat voidaan kumota sekä yhdellä kiinnitystavalla että useampia kiinnitystapoja varten yhdistämällä. Erilaisilla kiinnityslaitteilla kumottavien kuormitusten summa ei saa olla pienempi kuin kaavojen (2.37) ja (2.38) mukaisella laskelmalla saatava: ΔF p = ΔF p s + ΔF p k + ΔF p y +.. (2.39) ΔF s = ΔF s s + ΔF s k + ΔF s y +.. (2.40),

69 joissa ΔF p s, ΔF s s, ΔF p k, ΔF s k, ΔF p y, ΔF s y pituus- tai poikittaissuuntaisen voiman komponentit, jotka kumotaan vetositeillä, klosseilla, ympärivedetyillä siteillä ja muilla kiinnityslaitteilla. Kun käytetään useampia kiinnitystapoja, kuormitus jaetaan tasaisesti niiden välillä. 2.4.5.3 Rautalangasta tehtyjen vetositeiden laskelma Vetositeissä syntyvät mitoitusvoimat määritellään ottaen huomioon kuormien siirtymä kuormiin kohdistuvien voimien vaikutuksesta. Kuorman mahdolliset siirtymät arvioidaan kuorman kaatumisen estävän vakavuuden varmuuskertoimen mukaan: η p (s) 1.25 kuorma on vakaa kaatumisen suhteen ja voi vain liukua η p (s) = (1.01 1.25) kuorma voi liukua ja kaatua η p (s) 1.00 kuorma ei ole vakaa kaatumisen suhteen ja voi kallistua. Kaatumisen suhteen vakaiden kuormien mitoitusvoima kuorman kiinnittämiseen käytettävissä vetositeissä määritellään ottaen huomioon kitkavoimien kasvaminen vaunun lattian tai aluspuiden välillä pystysuoran mitoitusvoiman vaikutuksesta (kuva 2.29). Poikittaissuuntainen keskiviiva Pituussuuntainen keskiviiva Kuva 2.29. Kaavio, joka liittyy laskelmaan kuorman pituussuuntaisen kaatumisen estävissä vetositeissä syntyvistä voimista

70 Mitoitusvoima vetositeissä, joita käytetään kuorman kiinnitykseen liukumisen varalta, lasketaan kaavoilla: pituussuuntaisten kuormitusten vaikutus (ensimmäinen voimien mitoitusyhdistelmä) ΔF s р R s p = (2.41) n s p (μ sin α + cos α cos β p ) poikittaissuuntaisten kuormitusten vaikutus (toinen voimien mitoitusyhdistelmä) ΔF s s R s s = (2.42), n s s ( μ sin α + cos α cos β s ) joissa R p s s, R s n p s s, n s α β p, β s voima vetositeessä samanaikaisesti samaan suuntaan toimivien vetositeiden määrä vetositeen ja vaunun lattian välinen kaltevuuskulma vetositeen vaakasuuntaisen projektion ja vaunun pituus- ja poikittaissuuntaisen keskiviivan väliset kulmat. Kiinnitettäessä kuormia, jotka ovat vaarassa kaatua vaunuun nähden (vakavuuden varmuuskerroin kaatumista vastaan on alle 1), vetositeissä syntyvät voimat määritellään ottaen huomioon vain pituus- tai poikittaissuuntainen vaakasuora hitausvoima ja kuorman painon aiheuttama voima. Lisäksi on otettava huomioon tuulikuorma poikittaissuunnassa. Kaatumisvaarassa olevien kuormien kiinnitykseen käytettävissä vetositeissä syntyvät voimat määritellään kaavoilla: pituussuuntaan (kuva 2.30) nf p (h k h p v) Q k l о p R o p = (2.43) n p s l p cos γ poikittaissuuntaan (kuva 2.31) n[f s (h k - h s v) + W t ((h s p - h s v)] Q k b о s R о s = (2.44) n s s b s cos ϕ

71 joissa n p s, n s s kuorman kaatumisen estävien vetositeiden yhteismäärä l p, b s pituus- ja poikittaissuuntaiselle pystytasolle ajatellut projektiot lyhimmästä etäisyydestä kaatumissärmän ja siteen välillä γ ϕ n pituussuuntaiselle pystytasolle ajatellun vetositeen projektion ja vetositeen välinen kulma poikittaissuuntaiselle pystytasolle ajatellun vetositeen projektion ja vetositeen välinen kulma kerroin, joka on 1,0, kun kuorman vakavuuden varmuus kaatumista vastaan on vähintään 1,0, ja joka on 1,25, kun kuorman vakavuuden varmuus kaatumista vastaan on alle 1,0. Vaunun poikittaissuuntainen keskiviiva Vaunun pituussuuntainen keskiviiva Kuva 2.30. Kaavio, joka liittyy laskelmaan kuorman pituussuuntaisen kaatumisen estävissä vetositeissä syntyvistä voimista

72 Vaunun pituussuuntainen keskiviiva Vaunun poikittaissuuntainen keskiviiva Kuva 2.31. Kaavio, joka liittyy laskelmaan kuorman poikittaissuuntaisen kaatumisen estävissä vetositeissä syntyvistä voimista Kun kiinnitetään kuormia, joiden vakavuuden varmuuskerroin kaatumista vastaan on 1,01... 1,25, vetoside on mitoitettava suurimman yhteenlasketun voiman mukaan, joka syntyy vetositeessä liukumista ja kaatumista vastaan vaunun pituus- tai poikittaissuunnassa. Tässä tapauksessa lasketaan vetositeessä liukumista vastaan aiheutuva voima kaavoilla (2.41) ja (2.42) ja vetositeessä kaatumista vastaan aiheutuva voima kaavoilla (2.43) ja (2.44). Vetositeessä olevien rautalankasäikeiden määrä tai vetositeen poikkileikkaus määritellään suurimman voiman R p s tai R s s mukaan. Jos käytetään vetositeitä, jotka on tarkoitettu toimiviksi vain yhteen suuntaan (pituus- tai poikittaissuuntaan), vetositeet mitoitetaan vain ensimmäisen tai toisen voimien mitoitusyhdistelmän mukaisia voimia vastaan. Vetositeisiin kohdistuvat sallitut voimat on esitetty rautalangan osalta taulukossa 2.23 ja standardin SFS 2408 "Teräsköydet yleiskäyttöön" mukaisten vaijerien osalta taulukossa 2.24.

73 Kaatumisen suhteen vakaiden (vain liukuvien) kuormien kiinnitykseen käytettävän vetosideryhmän kestämä kuorma voidaan määritellä kaavalla: pituussuuntaan n F o p= n p si*r sall (μsinα i + cosα i *cosβ pi ) (2.45) i=1 poikittaissuuntaan n F o s= n s si*r sall (μsinα i + cosα i *cosβ si ). (2.46), i=1 joissa R sall n p si, n s si sallittu voima vetositeessä, rautalankasiteissä tämä voima määritellään riippuen rautalangan halkaisijasta ja vetositeessä olevien rautalankasäteiden määrästä taulukon 2.23 mukaan samaan suuntaan toimivien vetositeiden määrä. Taulukko 2.23 Rautalankakiinnityksiin kohdistuvat sallitut voimat Kiinnitykse n lanka- Sallittu voima, kp, rautalankakiinnitykseen, jonka halkaisija on, mm määrä 4,0 4,5 5,0 5,5 6,0 6,3 6,5 7,0 7,5 8,0 2 270 350 430 530 620 680 730 850 970 1100 3 405 525 645 795 930 1020 1095 1275 1455 1650 4 540 700 860 1060 1240 1360 1460 1700 1940 2200 5 675 875 1075 1325 1550 1700 1825 2125 2425 2750 6 810 1050 1290 1590 1860 2040 2190 2550 2910 3300 7 945 1225 1505 1855 2170 2480 2555 2975 3395 3850 8 1080 1400 1720 2120 2480 2720 2920 3400 3880 4400

74 Таulukko 2.24 Standardin SFS 2408 teräsvaijereiden sallitut kuormitukset, kp Ryh- Vaijerin halkaisija, mm mä 6 7 8 9 10 11 12 13 14 16 18 20 1 1050 1430 1880 2380 2 1870 2360 2920 3530 4200 4930 5720 7470 9460 11680 3 2360 2920 3530 4200 4930 5720 7470 9460 11680 4 1860 2350 2900 3510 4180 4900 5690 7430 9400 11610 5 7200 9120 11250 6 1400 1780 2200 2660 3160 3710 4310 5620 7120 8790 Huomautus. Väliarvot lasketaan suoralla interpoloinnilla. Laskentamenetelmät rautalangasta tehdyille eripituisille vetositeille, jotka ovat eri kulmissa vaunun lattiaan nähden, on esitetty näiden kuormausmääräysten liitteessä 6. 2.4.5.4 Ympärivedettyjen rautalankasiteiden laskelma Mitoitusvoima ympärivedetyssä siteessä kuorman kiinnittämiseksi pituustai poikittaissuuntaista siirtymää vastaan ΔF p (s) y R y = (2.47), 2 n y μ sin α jossa n y ympärivedettyjen siteiden määrä. Mitoitusvoima ympärivedetyssä siteessä lieriömäisen kuorman kiinnittämiseksi kuorman vierimistä vastaan vaunun poikittaissuuntaan kiilattaessa kuorma tukiklosseilla (kuva 2.28) määritellään kaavalla:

75 1,25[F s (D/2 h v s ) + W t (h t h v s )] Q k b s о R s y = (2.48), n y b b jossa n y D ympärivedettyjen siteiden määrä kuorman halkaisija, mm. 2.4.5.5 Naulakiinnityksen laskelma Naulojen määrä klossin kiinnittämiseksi vaunun lattiaan ja välikiinnitysosaan (tukiin, aluspuihin ym.) määritellään: siirtymisen estämiseksi vaunun pituussuuntaan ΔF p k n n p = (2.49) n k p R n siirtymisen estämiseksi vaunun poikittaissuuntaan ΔF s k n n s = (2.50), n k s R n joissa n k p, n k s samanaikaisesti samaan suuntaan toimivien tuki- tai väliklossien määrä R n sallittu kuormitus yhtä naulaa kohti (taulukkojen 2.25 ja 2.26 mukaan). Pyöreisiin nauloihin kohdistuvat sallitut voimat Таulukko 2.25 Naulan halkaisija, mm 5,0 6,0 8,0 Naulan pituus, mm 120-150 150-200 250 Naulaan kohdistuva sallittu voima, kp, kun osien paksuus on yli 40 mm 75 108 192

76 Таulukko 2.26 Nelikulmaisiin nauloihin kohdistuvat sallitut voimat Naulan tyyppi Naulan varren poikkileikkaus, mm x mm Naulan pituus, mm Naulaan kohdistuva sallittu voima, kp Vastaava pyöreä naula, mm 75х28 2,8х2,8 75 60 -- 100х34 3,4х3,4 100 90 5 125х42 4,2х4,2 125 125 6 150х51 5,1х5,1 150 175 -- 175х55 5,5х5,5 175 185 -- 200х55 5,5х5,5 200 185 -- 250х65 6,5х6,5 250 220 8 Naulojen määrä yhden tukiklossin kiinnittämiseksi vaunun lattiaan lieriönmuotoisen kuorman (koneiden pyörien) tuentaa varten vierimisen estämiseksi määritellään kaavoilla: vaunun pituussuuntaan (kuva 2.27) Q k (ctg α - μ) n n p = (2.51) n k p R n vaunun poikittaissuuntaan (kuva 2.28) Q k (ctg α - μ) n n s = (2.52) n k s R n

77 2.4.5.6 Puisten kiinnitysosien laskelma Aluspuut ja lattialaudat mitoitetaan sallitulle taivutusjännitykselle ja puristusjännitykselle (pintapaineelle) kaavoilla: М σ b = ; (2.53) W (N p о+f p pyst) σ s = (2.54) A о joissa N p о kuorman painon Q k ja vetositeissä R p ja ympärivedetyissä siteissä R y vaikuttavien pystysuorien voimien aiheuttama kuormitus aluspuuhun poikittaissuuntaisten hitausvoimien vaikutuksesta ja lisätään seuraavat kaavat, kp: R pk o = n p R p o sinα (2.55) R pk y = 2n y R y o sinα (2.56), joissa F p pyst A о M aluspuuhun vaikuttava pystysuora hitausvoima, kp kuorman tukipinnan projektio vaakatasoon yhtä aluspuuta kohti, cm 2 taivutusmomentti, kpcm W suorakulmaisen klossin taivutusvastuksen momentti, cm 3 : W = b h 2 /6 (2.57), jossa b h klossin leveys, cm klossin korkeus, cm. Männystä ja kuusesta tehtyihin osiin kohdistuvat sallitut jännitykset on esitetty taulukossa 2.27. Muista puulajeista tehtyjen osien sallittujen jännitysten mitoituksessa voidaan käyttää oikaisukertoimia, jotka on esitetty taulukossa 2.28. Vo-vaunun lattiassa käytetään ensiluokkaista mänty- tai kuusilautaa, jonka paksuus on 48-55 mm ja leveys 150 mm.

78 Sallitut jännitykset kiinnityksen puisissa irto-osissa ja vaunun osissa Таulukko 2.27 Sallittu jännitys, kg/cm 2 Jännitys Kiinnityksen irto-osat Vaunun osat Taivutus Veto syiden suuntaan Puristus ja pintapaine syiden suuntaan Puristus ja pintapaine syihin nähden poikittain Paikallinen pintapaine syihin nähden poikittain (mikäli vapaan pään pituus on yli 100 mm eikä se ole lyhyempi kuin klossin vahvuus) Paikallinen pintapaine aluslevyjen alla kuormituksen ollessa syihin nähden poikittain tai vähintäään 60 0 :en kulmassa Leikkautuminen loviliitoksissa, jos leikkautumisen pituus on enintään kaksi kertaa sisään asetetun osan paksuus tai kymmenen kertaa liitoksen syvyys: - syiden suuntaan - syihin nähden poikittain Leikkautuminen syiden suuntaan piilotappiliitoksissa, jos leikkautumisen pituus on enintään viisi kertaa osan paksuus osien liitoksissa seuraavissa kulmissa: - alle 30 0 - yli 30 0 Leikkaus syihin nähden poikittain 120 85 120 18 30 40 12 6 6 4 55 85 60 85 12 20 -- -- -- -- -- 40 Huomautus. Jos käytetään muita puulajeja, on sallittu jännitys, joka on esitetty tässä taulukossa, kerrottava taulukon 2.28 korjauskertoimilla.

79 2.4.5.7 Tavaroiden metallista ja muista materiaaleista valmistettujen kiinnitysosien sekä vaunujen osien lujuuslaskelmat Akselikuorman kumoavien kiinnitysosien kuten vetositeiden, ympärivedettyjen siteiden, välitukien, tukiparrujen yms. poikkileikkauspinta-ala, cm 2 : A > F/[σ] (2.58), jossa F voima kiinnitysosassa, kp [σ] kiinnitysosan valmistusmateriaalin sallitut jännitykset, kg/cm 2. Kuormien teräskiinnitysosien sallittujen jännitysten on oltava pituussuuntaisen vakavuuden saavuttamiseksi 0,6-0,7 myötörajasta ja poikittaisvakavuuden saavuttamiseksi 0,7-0,8 myötörajasta. Erilaisten puulajien sallittujen jännitysten oikaisukertoimet Таulukko 2.28 Puulaji Veto, taivutus, puristus ja pintapaine syiden suuntaan Oikaisukertoimet Puristus ja pintapaine syihin nähden poikittain Leikkautuminen Lehtikuusi 1,2 1,2 1,0 Jakutianmänty, kaukasianjalokuusi, seetri 0,9 0,9 0,9 Kuolanniemimaan mänty ja kuusi, jalokuusi 0,8 0,8 0,8 Tammi, saarni, valkopyökki, vaahtera, valkoakaasia 1,3 2,0 1,6 Koivu, pyökki, kaukoidänsaarni 1,1 1,6 1,3

80 Yleisimpien teräslaatujen sallitut jännitykset voidaan määritellä taulukon 2.29 mukaan. Teräskiinnitysosien sallitut jännitykset Таulukko 2.29 Rasitustapa Sallittu jännitys, kp/cm 2 Veto-puristus Taivutus Leikkaus Reunapuristus Veto pulteissa 1650 1650 1200 2500 1400 Sallitut jännitykset hitsaussaumoissa, jotka on hitsattu käsin ja hitsausautomaatilla, ovat 1550 kp/cm 2 vedon, puristuksen ja taivutuksen osalta ja 950 kp/cm 2 leikkauksen osalta.

81 2.4.6 Vaunun korin osien sallitut kuormitukset Vo-vaunun osiin kohdistuvat sallitut kuormitukset on esitetty kuvassa 2.32 ja taulukoissa 2.30 ja 2.31. Kiinnitettäessä Vo-vaunun sivulaitoja pylväillä, jotka on yläpäästään sidottu nelinkertaisella halkaisijaltaan vähintään 5 mm:n suuruisella rautalangalla, voi sivulaitoihin kohdistuva kuormitus olla kaksinkertainen taulukossa 2.31 mainittuun kuormitukseen verrattuna. Kuva 2.32.а. Sallitut kuormitukset niittaamalla kiinnitettyyn pylvästuppiloon Kuva 2.32.b. Sallitut kuormitukset hitsaamalla kiinnitettyyn pylvästuppiloon Kuva 2.32.c. Sallitut kuormitukset valettuun kulmakannattimeen Kuva 2.32.d. Sallitut kuormitukset hitsattuun kulmakannattimeen

82 Kuva 2.32.e. Sallitut kuormitukset laitalohkoihin, joita ei ole tuettu pylväillä Kuva 2.32.f. Sallitut kuormitukset laitalohkoihin, joita ei ole tuettu pylväillä, 50-100 mm:n korkuisista klosseista, jotka on asennettu kiilasalpojen ja pylvästuppiloiden kohdalle

83 Kuva 2.32.g. Sallitut kuormitukset laitalohkoihin, jotka on tuettu pylväillä, 50-100 mm:n korkuisista klosseista, jotka on asennettu kiilasalpojen ja pylvästuppiloiden kohdalle Sallitut kuormitukset, jotka kohdistuvat yleiskäyttöisissä Vo-vaunuissa kuormien kiinnitykseen käytettäviin osiin Таulukko 2.30 Yleiskäyttöisten Vo-vaunujen osat Sallittu kuormitus, t Vo-vaunun pylvästuppilo: - niittaamalla kiinnitetty (kuva 2.32.a) - valettu ja hitsaamalla kiinnitetty (kuva 2.32.b) 2,5 5,0 Vo-vaunun päädyssä oleva kulmakannatin: - valettu (kuva 2.32.c), kuormitus vetositeestä seuraavissa kulmissa: 90 0 45 0 - hitsattu (kuva 2.32.d), kuormistus vetositeestä seuraavissa kulmissa: 90 0 45 0 6,5 9,1 10,0 14,2 Sidontalaite Vo-vaunun sisällä (vuoden 1971 heinäkuun jälkeen tehdyt vaunut) 7,5

84 Sallitut kuormitukset kuormien kiinnitykseen käytettäviin Vo-vaunujen metallilaitoihin Таulukko 2.31 Laidan ja Vo-vaunun rakenne pylväillä tukemattoma n laidan yhden lohkon alaosaan tasaisesti jakaantunut kuormitus (kuva 2.32.e) Sallittu kuormitus, t kuorman yhdestä 50 100 mm:n korkuisesta klossista, joka on asennettu vasten pylväillä tukemattoma n laitalohkon kiilasalpaa (kuva 2.32.f) Pylvästuppiloiden laitalohkojen kohdalla Tukematt a pylväillä (kuva 2.32.f) tuettuna pylväillä, jotka on tehty (kuva 2.32.g) puusta metallista Sivulaita, jossa on pitkittäisvaot ja kiilasalvat (vuoden 1964 jälkeen valmistetut Vo-vaunut) 4,0 1,5 2,0 3.0 4,0 Päätylaita, jossa on kiilasalvat (vuoden 1964 jälkeen valmistetut Vo-vaunut) 2,0-1,0 2,5 3,5 Sivulaita, jossa on pystyvaot ja salvat (ennen vuotta 1964 valmistetut Vo-vaunut) 1,0-0,5 0,75 1,75 Päätylaita, jossa on salvat (ennen vuotta 1964 valmistetut Vovaunut) 2,0-1,0 2,15 3,0

85 Varsivoima kuhunkin Vok-vaunun sivuseinän pylvääseen 100 mm:n korkeudella lattiasta saa olla Vok-vaunuissa enintään: - ennen vuotta 1964 rakennetut puulaitaiset 4,2 t Vok-vaunut - vuoden 1964 jälkeen rakennetut puulaitaiset 5 t Vok-vaunut - metallilaitaiset Vok-vaunut ilman vino- 7 t pylväitä. Sallitut pituussuuntaiset vaakakuormitukset kulmapylväisiin ja sallitut jakaantuneet kuormitukset Vok-vaunun kynnyksiin on esitetty kuvassa 2.33 ja taulukossa 2.32. Kynnykselle (Vok-vaunun päätyovien eteen) on asennettava puuparru 50 x 100 mm, jonka pituus on sama kuin Vokvaunun leveys. Metallilaitainen Vo-vaunu Puulaitainen Vo-vaunu - valmistettu vuodesta 1974 alkaen - valmistettu vuodesta 1964 alkaen - valmistettu 1964 1974 - valmistettu ennen vuotta 1964 Kuva 2.33. Kulmapylvääseen ja päätykynnykseen kohdistuvat sallitut kuormitukset

86 Таulukko 2.32 Yleiskäyttöisten Vok-vaunujen korin osiin kohdistuvat sallitut kuormitukset Kuormittuva osa ja kuormitustapa Kuormitus (t) Vok-vaunuille, jotka on valmistettu 1. Päätyovet Tasaisesti koko korin leveydelle jakaantunut (kokonais-) kuormitus, jonka korkeus lattiasta on: 650 mm 1200 mm koko korkeudelle 2. Päätyseinä Tasaisesti koko korin leveydelle jakaantunut (kokonais-) kuormitus, jonka korkeus lattiasta on: 650 mm 1200 mm koko korkeudelle 3. Päätykynnys Koko korin leveydelle jakaantunut kuormitus 4. Kulmapylväs Keskitetty pituussuuntainen voima, jonka korkeus lattiasta on: enintään 100 mm 650 mm 1200 mm yläpalkin tasolle 5. Keskitetyt poikittaissuuntaiset varsivoimat a) vain kulmapylväisiin (kuhunkin) seuraavalle korkeudelle lattiasta: 150 mm 1200 mm yläpalkin tasolle b) kaikkiin pylväisiin paitsi kulmapylväisiin samanaikaisesti (kaikkiin välipalkin kohdalla oleviin pylväisiin yhtäaikaisesti seuraavalle korkeudelle lattiasta: 150 mm:n korkeudelle 1200 mm:n korkeudelle yläpalkin tasolle 6. Poikittaissuuntaisten kuormitusten aiheuttama taivutusmomentti korin pylväiden alaosassa, tm: kulmapylväät keskiöpalkkien kohdalla olevat pylväät välipalkkien kohdalla olevat pylväät Huomautus. ennen vuotta 1974 vuoden 1974 jälkeen 44,7 29,9 14,2 57,8 43,9 40 41,8 43,7 22 18,2 16,5 23 18,9 9,5 17,2 63,5 7,9 4,6 16,2 2,0 1,2 9,5 2,4 2,4 "-" merkit tarkoittavat, että mainittuja vaunujen osia ei saa kuormittaa.

87 Vok-vaunun sisäpuolisiin sidontalaitteisiin kohdistuvat kuormitukset on esitetty kuvassa 2.34 ja taulukossa 2.33. yläsidontalenkki keskisidontalenkki alasidontalenkki Kuva 2.34. Vok-vaunun korin sisäpuolisiin sidontalaitteisiin kohdistuvat sallitut kuormitukset Kuvassa 2.34 ilman sulkuja olevat luvut tarkoittavat ennen vuotta 1974 rakennettujen vaunujen sidontalaitteiden kuormituksia ja suluissa olevat luvut tarkoittavat vuoden 1974 jälkeen rakennettujen vaunujen sidontalaitteiden kuormituksia. Sallittu kuormitus Vok-vaunun puskinpalkin tai kynnyksen ulkopuoliseen sidontalaitteeseen on 5 t.

88 Sallitut kuormitukset Vok-vaunun yläsidontalaitteisiin Таulukko 2.33 Sidontalaite Kuormitus, t, Vok-vaunuille, jotka on valmistettu ennen vuotta 1974 vuoden 1974 jälkeen Yläsidontalenkki Keskisidontalenkki Alasidontalenkki 1,5 2,5 5.0 1,5 3,0 7,0 Huomautus. Yhden pylvään ylä- ja keskisidontalenkkejä ei saa kuormittaa yhtäaikaisesti. 2.4.7 Yhteenkytketyillä vaunuryhmillä kuljetettavien, yhdellä vaunulla kannatettujen pitkien kuormien laskennan erityisvaatimukset 2.4.7.1 Pitkiksi kuormiksi katsotaan kuormat, jotka tuetaan kuormattaessa yhteen vaunuun siten, että kuorma ylittää yhden tai molemmat puskinpalkit yli 400 mm:llä (kuva 2.35). enintään 400 mm enintään 400 mm Kuva 2.35. 2.4.7.2 Jotta pystyttäisiin paremmin hyödyntämään vaunujen kantavuus ja tilavuus, voidaan enintään 17,2 m:n pituiset kuormat, joiden poikkileikkaus on sama koko pituudeltaan ja kuormitus on tasaisesti jakaantunut, kuljettaa neliakselisilla Vo-vaunuilla ja Vok-vaunuissa, joiden yhden päädyn kuorma ylittää. Tällöin sallitaan kuormien yhteisen painopisteen pituussuuntainen siirtymä pystytasosta, jolla vaunun poikittaissuuntainen keskiviiva on. Sallitun pituussuuntaisen siirtymän arvot: - yleiskäyttöiset Vo-vaunut, joissa on metallilaidat ja joiden telikeskiöväli on 9 720 mm, ks. taulukko 2.11 - yleiskäyttöiset Vok-vaunut, joiden telikeskiöväli on 8 650 mm, ks. taulukko 2.11.

89 2.4.7.3 Yhteenkytketyn vaunuryhmän vierekkäisiin Vo-vaunuihin kiinnitettyjen kuormien ulointen kohtien etäisyyden tulee olla vähintään 270 mm (kuva 2.36). vähintään 270 mm vähintään 270 mm Kuva 2.36. 1 - kannatus 2.4.7.4 Yhteen vaunuun kuormattujen pitkien kuormien sallittu leveys, jos kuormaulottuma ei ylity kaarteissa, on määriteltävä kaavoilla: kuorman osat, jotka ovat vaunun telikeskiöiden (kääntöpisteiden) poikkileikkausten välissä ja jotka siirtyvät kaarteen sisäpuolelle В ssall = В ku - 2f s (2.59) kuorman osat, jotka ovat vaunun telikeskiöiden (kääntöpisteiden) poikkileikkausten ulkopuolella (vaunun telikeskiöiden tai yhteenkytketyn vaunuryhmän kääntöalustojen ulkopuolella) ja jotka siirtyvät kaarteen ulkopuolelle В sall = В ku - 2f u (2.60), jossa В ku F s, f u kuormaulottuman leveys ko. korkeudella kiskonselästä, mm kuorman leveyden rajoitus ottaen huomioon kuorman siirtymä vastaavasti kaarteen sisäpuolelle ja ottaen huomioon siirtymä kaarteen ulkopuolelle, mm. Arvot f s ja f u määritellään taulukoista 2.34 ja 2.35 riippuen vaunun telikeskiövälistä l ja etäisyydestä l ps, joka lasketaan vaunun telikeskiöiden välissä olevasta tarkasteltavasta kuorman osasta lähimpään vaunun telikeskiön poikkileikkaukseen, ja etäisyydestä l pu, joka lasketaan vaunun telikeskiöiden ulkopuolella olevasta tarkasteltavasta kuorman osasta lähimpään telikeskiön poikkileikkaukseen (kuva 2.37).

90 L (kuorman pituus) Kuorman Kuorman Kuorman Kuorman uloimman poikkileikkaus poikkileikkaus poikkileikkaus kohdan poikkileikkaus telikeskiöiden telikeskiöiden telikeskiöiden ulkopuolella välissä ulkopuolella l в (vaunun telikeskiöväli) Kuva 2.37. Mainitut etäisyydet kuormille, joiden poikittaissuuntaiset mitat ovat samat koko pituudelta, ovat: l ps = 0.5 l (2.61) l pu = 0.5 (L-l) (2.62), jossa L kuorman pituus, m l vaunun telikeskiöväli, m. Jos taulukoissa 2.34 ja 2.35 ei ole mainittu arvoja, on f s ja f u määriteltävä kaavoilla: f s = 500/R (l - l ps ) l ps 105 (2.63) f u = 500/R (l + l pu ) l pu - 105 + К (2.64), jossa 500 kerroin 105 aukean tilan ulottuman ja raideleveyden levityksen osuus mitoituskaarteessa

91 R K mitoituskaarteen säde, m, joka on 350 m kuorman ulointen kohtien leikkausten lisäsiirtymä, mm, johtuen vaunun vinoudesta radalla ottaen huomioon radan ja kaluston kunnossapitonormit lasketaan kaavalla: К = 70(L/l - 1,41) (2.65). 2.4.7.5 Kun kuorma on kahden vaunun kannatuksella, on kaavoissa (2.59) ja (2.60) arvojen f u ja f s asemesta käytettävä rajoituksia f s с ja f u с, jotka määritellään kaavoilla: kuorman osat, jotka ovat kääntöalustojen keskiöiden (kääntöpisteiden) poikkileikkausten välillä (kuva 2.38) f s с = f s + f (2.66) kääntöalusta Kuva 2.38. kuorman osat, jotka ovat kääntöalustojen keskiöiden (kääntöpisteiden) ulkopuolella (yhteenkytketyn vaunuryhmän kääntöalustojen ulkopuolella) f u с = f u - f, (2.67), jossa f kuormaa kantavan vaunun siirtymä, joka valitaan vaunun telikeskiövälistä l riippuen (taulukko 2.36).

92 Kuormaa kantavan vaunun siirtymä f riippuen vaunun telikeskiövälistä l Taulukko 2.36 l F l f l f l f 8 23 14 67 20 144 26 241 9 29 15 81 21 158 27 261 10 36 16 92 22 174 28 282 11 43 17 103 23 190 29 301 12 52 18 116 24 203 30 324 13 61 19 130 25 225 Kaavaa (2.66) voidaan käyttää, jos f s > 0. Jos f s < 0, on sovellettava kaavaa (2.68). Arvot f s ja f u määritellään vastaavasti taulukkojen 2.34 ja 2.35 mukaan riippuen yhteenkytketyn vaunuryhmän kääntöalustojen välisestä etäisyydestä l käänt ja etäisyyksistä l sk ja l uk. Jos arvot f s ja f u ovat negatiivisia, niitä ei oteta huomioon ja kuorma on kuormaulottuman levyinen. Kuormat, joiden poikkileikkausmitat ovat samat koko pituudelta, etäisyydet l sk ja l uk määritellään kaavoilla (2.61) ja (2.62), joissa arvon l asemesta käytetään arvoa l käänt. Arvot, joita ei ole mainittu taulukoissa 2.34 ja 2.35, on määriteltävä kaavoilla: 500 125 f с s = ------ ( l käänt - l sk ) l sk - 105 - ------- l 2 (2.68) R R 500 125 f с u = ------ ( l käänt + l uk ) l uk - 105 - ------- l 2 + K (2.69) R R

93 Avovaunussa kuljetettavan kuormaulottuman mukaisen kuorman todellisen leveyden on oltava pienempi tai sama kuin mitoitusleveys. Kun kuorma on sijoitettu vaunuun epäsymmetrisesti vaunun pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden, on kuorman poikittaissuuntaisten mittojen, jotka lasketaan tämän vaunun keskiviivan kautta kulkevasta pystytasosta lähtien, oltava kaikilta puolilta enintään 0,5 В os ja 0,5 В ou. 2.4.7.6 Pitkien kuormien kuljetuksissa käytettävien aluspuiden pituuden on oltava sama kuin vaunun leveys. Aluspuun leveys ja korkeus määritellään laskelmalla. Kuljetettaessa pitkiä kuormia yhden vaunun kannatuksella on aluspuiden korkeus määriteltävä kaavalla (kuvat 2.39 2.41): h о = a n tg γ + h l + f e + h s + h t + h ul (2.70) jossa a n tg γ h l h s f e h t h ul etäisyydet kuorman ja vaunun lattian mahdollisesta kosketuskohdasta kuormaa kantavan vaunun uloimman pyöräkerran akseliin, mm kuorman ja yhteenkytketyn vaunuryhmään kuuluvan vaunun pituussuuntaisten keskiviivojen muodostama kulma, jonka tangentin arvo saadaan taulukosta 2.37 yhteenkytketyn vaunuryhmän samantyyppisten vaunujen lattiatasojen korkeusero, joka saa olla enintään 100 mm. Kun tavara kuormataan Vok-vaunun kannatukselle ja suojavaunuina käytetään Vo-vaunuja, saa laskelmassa käyttää arvoa h l = 0. suojaväli, joka on 25 mm kuorman kimmoinen taipuma kohdassa, jossa tarkistetaan kuorman ja vaunun lattian välinen kosketus (kuorman poikkileikkauksen koordinaatti l uk ), mm Vok-vaunun päätykynnyksen korkeus, joka on 90 mm, otetaan huomioon kaavassa vain kuljetettaessa kuorma Vok-vaunussa korkeus kuorman poikkileikkauksessa olevaan ulkonemaan, jonka mahdollinen kosketus vaunun lattiaan tarkastetaan, mm. Ulkoneman korkeus lasketaan alaspäin kuorman tuennan syvennyksen oletetusta tasosta.

94 aluspuun taso Kuva 2.39. Yhteenkytketty Vo-vaunuryhmä Vo-vaunun kynnys aluspuun taso Kuva 2.40. Yhteenkytketty Vok-vaunuryhmä Vo-vaunun kynnys aluspuun taso Kuva 2.41. Yhteenkytketty Vo- ja Vok-vaunuryhmä

95 Тaulukko 2.37 Kuorman ja yhteenkytketyssä vaunuryhmässä olevan vaunun pituussuuntaisten keskiviivojen muodostamien kulmien tangentit Yhteenkytketyn vaunuryhmän kuormaustapa arvo tg γ kuorman keskiosa kuorman uloimmat kohdat Kannatettu kahdella vierekkäisellä yleisvaunulla mukaan lukien kuorman päiden suojavaunut 0,036 0,017 Kannatettu yhdellä yleisvaunulla - 0,025 2.4.7.7 Tukien leveys on tarkastettava vakavuuden suhteen kaatumisen estämiseksi: 2(1,25N p o μ h o - P y h y ) b o = (2.71), N p o jossa N p о Р у h у tukeen kohdistuva kuormitus, jonka aiheuttavat kuorman paino ja kiinnityksessä vaikuttavat pystysuorat voimat, t klossien pidättelevä voima, t voiman Р у vaikutuskorkeus, mm. 2.4.7.8 Kun kahdelle tuelle kuormatun pitkän kuorman taivutusjäykkyys EI n on alle 9000 t m 2, on tarkistettava, ettei resonanssi-ilmiötä synny kuljetuksen aikaisten kuorman heilahtelujen takia. Tämän vuoksi on laskettava kuorman ominaisvärähtely kaavalla: ω = К v EI n / Q, (2.72), jossa Е kuorman materiaalin kimmomoduli, t/m 2 I n Q К v kuormapaketin kokonaisleikkauksen hitausmomentti, m 4, joka määritellään (a):n mukaan kuorman paino, t kerroin taulukon 2.38 mukaan

96 I = I n (2.73), jossa I n yhden kuormakollin poikkileikkauksen hitausmomentti vaakaakselin suhteen, m 4 paketiksi koottujen kuormakollien määrä. Kaavasta (2.72) saatujen kuorman ominaisvärähtelytaajuksien on oltava taulukossa 2.39 esitettyjen taajuusalueiden rajoissa. Kuorman ominaisvärähtelyä voidaan suurentaa tai pienentää muuttamalla tukien välistä etäisyyttä. Таulukko 2.39 Kuorman ominaisvärähtelyn suositeltavat taajuusalueet Vaunutyyppi Kuorman ominaisvärähtelyn suositeltavat taajuusalueet, Hz Vok-vaunu 0 1,6; 3,4 4,7; 17,2 21,7; 54,3 Vo-vaunu 0 1,6; 3,4 9,7; 18,7 26,6; 55,2

97 Таulukko 2.34 Kuorman leveyden rajoitukset ottaen huomioon kuorman siirtymä kaarteen sisäpuolelle f s riippuen vaunun telikeskiövälistä l tai yhteenkytketyn vaunuryhmän kääntöalustavälistä l käänt l tai l käänt, m Arvot f s, mm, kun etäisyys l sk, m, tarkasteltavasta kuorman poikkileikkauksesta, joka on vaunun telikeskiöiden tai yhteenkytketyn vaunuryhmän kääntöalustojen välissä, lähimmän telikeskiön tai kääntöalustan poikkileikkaukseen. 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 5,5 6,0 6,5 7,0 7,5 8,0 8,5 9,0 9,5 10 11 12 13 14 15 enint. 17 18 2 5 8 9 10 11 19 6 11 15 19 21 23 24 24 20 2 9 15 20 26 30 32 35 36 38 38 21 9 17 24 30 36 40 44 47 49 51 52 22 7 16 25 33 39 45 51 55 60 62 65 66 68 23 4 14 24 32 40 48 55 62 66 72 75 79 81 83 24 9 20 31 40 49 57 66 73 78 84 88 92 95 99 101 25 2 15 26 38 48 58 67 76 84 89 97 101 106 109 115 118 26 7 21 33 45 56 66 76 86 95 101 109 114 119 123 130 134 136 27 12 26 40 52 64 75 85 96 106 112 120 127 133 138 147 152 155 28 2 17 32 46 59 72 83 95 106 116 123 133 139 146 152 162 169 169 173 175 29 6 22 38 52 66 80 92 104 116 127 135 146 152 160 166 178 186 192 195 30 11 27 44 59 74 87 100 113 126 138 146 157 165 174 181 194 203 211 215 216 Huomautus. Arvot f s telikeskiö- ja kääntöalustavälien etäisyyksien l sk väliarvoille on määriteltävä lineaarisella interpoloinnilla.

98 Таulukko 2.35 Kuorman leveyden rajoitukset ottaen huomioon kuorman siirtymä kaarteen ulkopuolelle f u riippuen vaunun telikeskiövälistä l tai yhteenkytketyn vaunuryhmän kääntöalustavälistä l käänt l tai l käänt Arvot f u, mm, kun etäisyys l uk, m, tarkasteltavasta kuorman poikkileikkauksesta, joka on vaunun telikeskiöiden tai m yhteenkytketyn vaunuryhmän ulkopuolella kääntöalustojen välissä, lähimmän telikeskiön tai kääntöalustan poikkileikkaukseen. 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 5,5 6,0 6,5 7,0 7,5 8,0 8,5 9,0 9,5 10 8,65 4 24 44 66 89 112 136 160 186 212 139 266 294 9,0 3 23 44 66 88 111 135 160 185 211 238 265 293 9,29 3 23 44 65 88 111 135 159 184 210 237 264 292 9,72 2 22 43 65 87 110 134 159 184 210 237 264 292 10,0 2 22 43 65 87 110 134 159 184 210 237 264 292 11,0 3 23 44 63 88 112 135 160 185 211 238 265 293 12,0 4 25 46 68 91 114 138 163 188 214 241 268 297 13,0 6 27 49 71 94 118 142 167 192 218 246 273 302 14,0 8 30 52 74 98 122 146 171 198 224 252 280 308 14,19 10 31 53 75 98 122 147 173 199 226 253 281 310 14,62 11 32 54 77 100 125 149 175 201 228 256 284 314 15,0 12 34 56 79 102 127 152 177 204 230 259 287 317 16,0 17 37 63 83 107 132 157 183 210 238 266 295 325 17,0 19 42 65 88 113 137 164 190 218 245 275 304 334 18,0 23 46 69 94 119 144 171 197 226 254 283 313 344 19,0 4 27 50 74 99 125 151 178 205 234 263 292 323 354 20,0 8 31 55 80 105 131 157 185 213 242 272 302 333 364 21,0 12 35 60 85 111 138 164 193 221 251 281 312 343 375 22,0 15 40 65 90 117 144 172 201 230 260 290 322 354 387 23,0 20 44 70 97 119 151 179 209 239 269 300 332 365 398 24,0 24 49 75 102 130 158 187 217 247 279 310 343 376 410 25,0 27 54 82 108 136 166 195 225 256 288 320 353 387 422 26,0 32 59 86 114 143 173 203 234 265 298 331 364 398 434 27,0 10 36 64 92 120 149 180 211 242 274 308 341 376 411 446 28,0 14 41 69 98 126 156 188 219 251 282 318 352 387 422 468 29,0 18 46 74 103 133 163 195 227 260 293 328 362 398 434 471 30,0 22 50 79 109 138 171 203 235 269 303 338 373 410 446 484

99 Таulukko 2.38 Kertoimen K v arvot kahden tuen varaan kuormatun pitkän kuorman ominaisvärähtelyjen määrittelyä varten Kuorman Kertoimen K v arvot, kun tukien väli on, m pituus, m 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 14 3,91 3,41 2,83 2,14 1,2 15 4,16 3,67 3,11 2,46 1,64 16 4,42 3,93 3,39 2,78 2,04 1,14 17 4,68 4,20 3,68 3,09 2,4 1,6 18 4,96 4,48 3,96 3,41 2,74 2,01 1,14 19 5,23 4,76 4,24 3,71 3,08 2,39 1,6 20 5,48 5,04 4,54 4,01 3,4 2,75 2,01 1,13 21 5,78 5,31 4,82 4,31 3,72 3,09 2,4 1,59 22 6,04 5,59 5,13 4,6 4,03 3,43 2,77 2,01 1,17 23 6,32 5,86 5,4 4,9 4,4,32 3,75 3,12 2,4 1,61 24 6,59 6,16 5,68 5,18 4,64 4,08 3,46 2,77 2,03 1,21 25 6,86 6,44 5,95 5,48 4,94 4,39 3,79 3,14 2,43 1,65 26 7,16 6,72 6,25 5,77 5,25 4,7 4,12 3,47 2,8 2,06 1,25 27 7,46 6,99 6,53 6,07 5,55 5,0 4,45 3,82 3,17 2,46 1,69 28 7,7 7,29 6,81 6,34 5,83 5,31 4,76 4,16 3,68 2,85 2,11 1,29 29 7,98 7,55 7,12 6,62 6,14 5,63 5,08 4,47 3,86 3,21 2,51 1,74 30 8,27 7,84 7,39 6,94 6,41 5,92 5,56 4,8 4,2 3,57 2,89 2,14 31 8,54 8,13 7,69 7,22 6,73 6,2 5,69 5,12 4,53 3,91 3,25 2,54 32 8,82 8,42 7,99 7,53 7,02 6,53 6,01 5,43 4,86 4,14 3,62 2,93

100 3. VAUNUISSA KULJETETTAVIEN KUORMAULOTTUMAN YLITTÄVIEN TAVAROIDEN JA VOSK-VAUNUISSA KULJETETTAVIEN TAVAROIDEN KUORMAUS JA KIINNITYS 3.1 KUORMAULOTTUMAN YLITTÄVIEN TAVAROIDEN LUOKITTELU 3.1.1 Kuorma ylittää kuormaulottuman, jos kuorma ylittää joltain osin kuormaulottuman ottaen huomioon pakkauksen ja kiinnityslaitteet (kuva 2.1.a), kun kuorma on vaunussa (Vo- tai Vok-vaunussa), joka on suoralla vaakatasossa olevalla radalla (kun vaunun ja radan pituussuuntaiset keskiviivat ovat samassa pystytasossa), tai jos kuorman osien kuormaulottuman ylitys kaarteissa on suurempi kuin mitoitusvaunun geometrinen ylimeno. 3.1.2 Riippuen kuormaulottuman ylityksen pystykoordinaatista kuormaulottumia on määritelty seuraavat mitta-alueet (kuva 3.1): - alin ylimitta-alue - keskimmäinen ylimitta-alue - ylin ylimitta-alue - yhteinen ylin ja keskimmäinen ylimitta-alue (tämä alue on teoreettinen ja sen avulla määritellään tarkemmin ylimmäisen ylimitta-alueen kuormien kuljetus kaksiraiteisilla radoilla). 3.1.3 Kuorman tai sen osien tulee olla vähintään 150 mm:n korkeudella kiskon selästä, jos etäisyys radan keskilinjasta on enintään 1 300 mm, ja vähintään 380 mm:n korkeudella kiskon selästä, jos etäisyys radan keskilinjasta on 1 300-1 760 mm. Muuntajakuljetuksiin tarkoitetuilla Vosk-vaunuilla kuljetettavien kuormien sallittu korkeus kiskon selästä saa olla vähintään 340 mm, jos etäisyys radan keskilinjasta on 1 300-1 625 mm. Kun kuormia kuljetetaan vaunuissa, joiden telikeskiöväli on yli 17 m ja joita käsitellään laskumäissä, on lisäksi tarkastettava tällaisten kuormien sallittu korkeus kiskonselästä 150 mm vaunun ollessa laskumäen harjan pystykaarteessa, jonka säde on 250 m. Suomesta kuljetettavien kuormien alimman ylimitta-alueen raja on 1 280 mm. 3.1.4 Riippuen siitä, miten kuormat tai niiden osat ylittävät kuormaulottuman kohdassa 3.1.2 mainituilla ylimitta-alueilla ja miten kuormia voidaan kuljettaa ratarakenteiden läpi ja kaksiraiteisilla radoilla, on määritelty seuraavat kuormaulottuman ylitykset: - kuormaulottuman ylitys alhaalla - kuormaulottuman ylitys keskellä - kuormaulottuman ylitys ylhäällä.

101 Ulottuma C korkeus kiskon selästä Ylin ylimitta-alue Yhteinen ylin ja keskimmäinen ylimitta-alue Keskimmäinen ylimitta-alue Alin ylimitta-alue Kuva 3.1. Kuorman ylimitta-alueet Kuormaulottuman ylimitta-asteet on määritelty seuraavasti: - alhaalla on 6 ylimitta-astetta - keskellä on 6 ylimitta-astetta - ylhäällä on 3 ylimitta-astetta. Kuormat, jotka ylittävät ylhäällä ylimitta-asteen kaikilla alueilla, ovat ylimitta-asteet ylittäviä kuormia. Ylimitta-asteen ylitystä kuormissa, jonka osat ovat yli 5 300 mm:n korkeudella kiskon selästä, kutsutaan pystysuuntaiseksi.

102 3.1.5 Kuorman ylimitta-aste määritellään kuorman kriittisten pisteiden mukaan ottaen huomioon kuorman kuljetus radan suorilla osuuksilla ja kaarteissa (taulukko 3.1). Kuorman ylimitta-asteita vastaavien alueiden rajat on esitetty kuvissa 3.2 3.8 ja lukuarvot taulukoissa 3.2 3.5. Venäjän rautateiden ylimitta-alueet ja -asteet Таulukko 3.1. Kuormaulottuman Ylimitta-alue Ylimittaylitys Korkeus kiskon Etäisyys radan keskilinjasta, aste selästä, mm mm 480 1399 1625 1700 1 Alhaalla 1700 1760 2 (taulukko 3.2) 1230 1399 1760 1850 3 1850 2000 4 2000 2080 5 2080 2240 6 1400 4000 1625 1700 1 1700 1800 2 1800 1850 3 1400 3700 1850 2000 Keskellä 3700 4000 1850 2000 4 (taulukko 3.3) muuttuva 1400 3400 2000 2080 3400 3700 2000 2080 5 muuttuva 1400 2800 2080 2240 2800 3400 2080 2240 6 muuttuva 1625 1700 620 880 1 4000 5300 muuttuva Ylhäällä muuttuva 1700 1800 (taulukko 3.4) 880 1020 2 muuttuva 1800 1850 1020 1140 3 muuttuva Keskellä yhteinen ylimitta-alue ylhäällä (taulukko 3.5) 4000 4603 1625 1850-4000 5300 yli- III ylhäällä Ylimitta- muuttuva mittaasteiden 3700 4000 asteiden IV keskellä ylitys 3400 3700 ylitys V keskellä - 2800 3400 VI keskellä 380 1230 II alhaalla 1230 1400 VI alhaalla Ylimitta- yli 5300 mikä tahansa asteen ylitys pystysuoraan Taulukko 3.2

103 Etäisyydet radan keskilinjasta kuormaulottuman ja alhaalla olevien ylimitta-asteiden rajoihin korkeudella 480 1399 mm Korkeus kiskon selästä, mm Kuormaulottuma Etäisyys radan keskilinjasta, mm Ylimitta-asteet alhaalla I II III IV V VI 480 1625 1700 1760 - - - - 1100 1625 1700 1760 - - - - 1200 1625 1700 1760 - - - - 1230 1625 1700 1760 1850 2000 2080 2240 1240 1625 1700 1760 1850 2000 2080 2240 1399 1625 1700 1760 1850 2000 2080 2240 Etäisyys radan keskilinjasta kuormaulottuman ja keskellä olevien ylimitta-asteiden rajoihin korkeudella 1400 4000 mm Korkeus kiskon selästä, mm Kuormaulottuma Etäisyys radan keskilinjasta, mm Ylimitta-asteet keskellä Taulukko 3.3 I II III IV V VI 1 2 3 4 5 6 7 8 1400-2800 2240 2810 2237 2820 2235 2830 2232 2840 2229 2850 2227 2860 2224 1625 1700 1800 1850 2000 2080 2870 2221 2880 2219 2890 2216 2900 2213 2910 2211 2920 2208 2930 2205 2940 2203 2950 1625 1700 1800 1850 2000 2080 2200 2960 2197 2970 2195 2980 2192 2990 2189 3000 2187 3010 2184 3020 2181 3030 2179

104 1 2 3 4 5 6 7 8 3040 2176 3050 2173 3060 2170 3070 2168 3080 2165 3090 2163 3100 2160 3110 2157 3120 2155 3130 2152 3140 2149 3150 2147 3160 2144 3170 2141 3180 2139 3190 2136 3200 2133 3210 2131 3220 2128 3230 2125 3240 2123 3250 2120 3260 2117 3270 2115 3280 2112 3290 2109 1625 1700 1800 1850 2000 2080 3300 2107 3310 2104 3320 2101 3330 2099 3340 2096 3350 2093 3360 2091 3370 2088 3380 2085 3390 2083 3400 2080 2080 3410 2077-3420 2075-3430 1625 1700 1800 1850 2000 2072-3440 2069-3450 2067-3460 2064-3470 1625 1700 1800 1850 2000 2061-3480 2059-3490 2056-3500 2053-3510 2051-3520 2048-3530 2045-3540 2043-3550 2040 -

105 1 2 3 4 5 6 7 8 3560 2037-3570 2035-3580 2032-3590 2029-3600 2027-3610 2024-3620 2021-3630 2019-3640 2016-3650 2013-3660 2011-3670 2008-3680 2005-3690 2003-3700 2000 2000-3710 1625 1700 1800 1850 1995 - - 3720 1990 - - 3730 1985 - - 3740 1980 - - 3750 1975 - - 3760 1970 - - 3770 1965 - - 3780 1960 - - 3790 1955 - - 3800 1950 - - 3810 1945 - - 3820 1940 - - 3830 1935 - - 3840 1930 - - 3850 1925 - - 3860 1625 1700 1800 1850 1920 - - 3870 1915 - - 3880 1910 - - 3890 1905 - - 3900 1900 - - 3910 1895 - - 3920 1890 - - 3930 1885 - - 3940 1880 - - 3950 1875 - - 3960 1870 - - 3970 1865 - - 3980 1860 - - 3990 1855 - - 4000 1625 1700 1800 1850 1850 - -

106 Taulukko 3.4 Etäisyys radan keskilinjasta kuormaulottuman ja ylhäällä olevien ylimitta-asteiden rajoihin korkeudella 4001-5300 mm Korkeus kiskon Kuormaulottuma Etäisyys radan keskilinjasta, mm Ylimitta-asteet selästä, mm I II III 1 2 3 4 5 4001 1624 1700 1800 1850 4010 1617 1694 1797 1848 4020 1609 1688 1794 1845 4030 1601 1683 1791 1843 4040 1593 1677 1788 1840 4050 1585 1672 1786 1837 4060 1577 1666 1783 1835 4070 1569 1660 1780 1832 4080 1561 1654 1777 1829 4090 1554 1648 1774 1826 4100 1548 1643 1771 1824 4110 1540 1637 1768 1821 4120 1532 1632 1766 1818 4130 1524 1626 1763 1816 4140 1516 1620 1760 1813 4150 1509 1614 1757 1810 4160 1502 1608 1754 1807 4170 1495 1603 1751 1805 4180 1487 1597 1748 1802 4190 1479 1592 1746 1799 4200 1471 1586 1743 1796 4210 1463 1580 1740 1793 4220 1455 1575 1737 1790 4230 1447 1569 1734 1787 4240 1439 1564 1731 1784 4250 1431 1558 1728 1780 4260 1423 1552 1726 1777 4270 1415 1546 1723 1774 4280 1407 1540 1720 1771 4290 1400 1535 1717 1769 4300 1392 1529 1714 1766 4310 1385 1524 1711 1763 4320 1378 1518 1708 1760 4330 1371 1512 1706 1757 4340 1363 1506 1703 1754 4350 1355 1500 1700 1751 4360 1347 1495 1694 1748 4370 1339 1489 1687 1745 4380 1331 1484 1681 1742 4390 1323 1478 1675 1740 4400 1316 1472 1668 1736 4410 1308 1466 1662 1734 4420 1300 1461 1658 1730

1 2 3 4 5 4430 1292 1455 1650 1728 4440 1284 1449 1643 1725 4450 1276 1443 1637 1722 4460 1268 1438 1631 1718 4470 1260 1432 1624 1715 4480 1252 1426 1618 1713 4490 1245 1421 1612 1710 4500 1238 1415 1606 1706 4510 1230 1408 1599 1704 4520 1222 1402 1593 1700 4530 1214 1395 1587 1695 4540 1206 1388 1580 1688 4550 1198 1382 1574 1681 4560 1190 1375 1568 1673 4570 1183 1368 1562 1665 4580 1176 1362 1555 1658 4590 1169 1355 1548 1650 4600 1162 1348 1543 1643 4610 1154 1341 1536 1636 4620 1146 1335 1530 1627 4630 1138 1328 1524 1619 4640 1130 1321 1518 1611 4650 1122 1315 1511 1604 4660 1114 1308 1505 1597 4670 1106 1301 1499 1589 4680 1098 1295 1492 1583 4690 1091 1288 1486 1576 4700 1084 1281 1480 1569 4710 1076 1274 1472 1561 4720 1068 1268 1465 1554 4730 1060 1261 1457 1547 4740 1052 1254 1449 1540 4750 1044 1248 1442 1533 4760 1036 1241 1434 1526 4770 1028 1234 1426 1519 4780 1021 1228 1419 1511 4790 1014 1221 1411 1504 4800 1007 1214 1403 1497 4810 999 1208 1396 1491 4820 991 1201 1388 1484 4830 983 1194 1380 1477 4840 975 1188 1373 1470 4850 967 1181 1365 1462 4860 959 1177 1357 1456 4870 951 1167 1350 1449 4880 944 1161 1342 1441 4890 937 1154 1334 1434 4900 930 1148 1327 1427 4910 922 1141 1319 1421 4920 915 1134 1311 1413 107

1 2 3 4 5 4930 908 1127 1304 1406 4940 901 1121 1296 1399 4950 893 1114 1288 1391 4960 885 1107 1281 1384 4970 877 1101 1273 1377 4980 869 1094 1265 1370 4990 861 1087 1258 1363 5000 853 1081 1250 1355 5010 845 1074 1242 1349 5020 837 1067 1235 1341 5030 829 1060 1227 1334 5040 821 1054 1219 1327 5050 813 1047 1212 1319 5060 805 1040 1204 1312 5070 797 1034 1196 1305 5080 789 1027 1189 1298 5090 782 1020 1181 1291 5100 775 1013 1173 1283 5110 767 1007 1166 1277 5120 759 1000 1158 1269 5130 751 993 1150 1262 5140 743 987 1143 1255 5150 735 980 1135 1247 5160 727 974 1127 1241 5170 719 967 1120 1233 5180 711 960 1112 1225 5190 704 954 1104 1219 5200 697 947 1097 1211 5210 689 940 1089 1205 5220 681 934 1081 1198 5230 673 927 1074 1190 5240 665 920 1066 1183 5250 657 913 1058 1177 5260 649 907 1051 1170 5270 641 900 1043 1162 5280 634 893 1035 1155 5290 627 886 1028 1148 5300 620 880 1020 1140 108

109 Etäisyydet radan keskilinjasta rajoihin, joiden mukaan määritellään ylimitta-asteet keskellä, kun ylimitta-aste on yhteinen keskellä ja ylhäällä (korkeudella 4000-4625 mm) Korkeus kiskon selästä, mm, Y 4000 väh. 4010 enint. 4520 4530 4540 4550 4560 4570 4580 4590 4600 4610 4620 4625 Ylimittaaste I 1626-1700 1626-1700 1626-1695 1626-1688 1626-1681 1626-1673 1626-1665 1626-1658 1626-1650 1626-1643 1626-1636 1626-1627 1625 Korkeus kiskon selästä, mm, Y 4000 väh. 4010 enint. 4185 4190 4200 4210 4220 4230 4240 4250 4260 4270 4280 4290 4300 4310 4320 4330 4340 4350 4360 4370 4380 4390 4400 4410 4420 4430 4440 4450 4460 4470 4480 4490 4500 4510 4520 Ylimittaaste II 1701-1800 1701-1800 1701-1799 1701-1796 1701-1793 1701-1790 1701-1787 1701-1784 1701-1780 1701-1777 1701-1774 1701-1771 1701-1769 1701-1766 1701-1763 1701-1760 1701-1757 1701-1754 1701-1751 1701-1748 1701-1745 1701-1742 1701-1740 1701-1736 1701-1734 1701-1730 1701-1728 1701-1725 1701-1722 1701-1718 1701-1715 1701-1713 1701-1710 1701-1706 1701-1704 1700 Korkeus kiskon selästä, mm, Y 4000 4010 4020 4030 4040 4050 4060 4070 4080 4090 4100 4110 4120 4130 4140 4150 4160 4170 4180 4185 Taulukko 3.5 Ylimittaaste III 1801-1850 1801-1848 1801-1845 1801-1843 1801-1840 1801-1837 1801-1835 1801-1832 1801-1829 1801-1826 1801-1824 1801-1821 1801-1818 1801-1816 1801-1813 1801-1810 1801-1807 1805 1802 1800

110 kiskon selkä Kuva 3.2. Ylimitta-asteet I, II, III, IV, V ja V alhaalla (viivoitettu) kiskon selkä I ylhäällä II ylhäällä I keskellä II keskellä Kuva 3.3. Kuva 3.4. Ylimitta-aste I Ylimitta-aste II keskellä ja ylhäällä keskellä ja ylhäällä

111 kiskon selkä III ylhäällä III keskellä kiskon selkä IV keskellä Kuva 3.5. Kuva 3.6. Ylimitta-aste III Ylimitta-aste IV keskellä ja ylhäällä keskellä V keskellä kiskon selkä VI keskellä kiskon selkä Kuva 3.7. Kuva 3.8. Ylimitta-aste V Ylimitta-aste VI keskellä keskellä

112 Jos kuorman geometrinen ylimeno kaarteissa on suurempi kuin mitoitusvaunun ylimeno, tämän kuorman kuormaulottuman ylitys on laskennallinen kaarteessa kulkemisen perusteella. Laskennallisen kuormaulottuman ylitys määritellään seuraaville kuormille: a) pitkät kuormat b) yhteenkytketyillä vaunuryhmillä kuljetettavat kuormat c) Vosk-vaunuissa kuljetettavat kuormat, kun Vosk-vaunujen kääntöpisteväli on yli 17 m. Laskennallisen kuormaulottuman ylityksen määrittely on esitetty näiden kuormausmääräysten kohdassa 3.2. 3.1.6 Määritelty kuormaulottuman ylitys merkitään ylimittaindeksillä, joka on pisteellä erotetuista ylimitta-asteista koostuva luku. Ensimmäinen numero on ylimitta-aste alhaalla, toinen on ylimitta-aste keskellä ja kolmas ylimitta-aste ylhäällä. Neljäs luku osoittaa pystysuuntaisen kuormaulottuman tai ylimitta-asteen ylityksen. Ylimitta-asteen ylitys merkitään numerolla 8.

113 3.2 VAUNUISSA KULJETTAVIEN KUORMAULOTTUMAN YLITTÄVIEN TAVAROIDEN JA VOSK-VAUNUISSA KULJETETTAVIEN TAVAROIDEN KUORMAUS JA KIINNITYS Kuormattaessa ja kiinnitettäessä kuormaulottuman ylittäviä tavaroita ja kaikkia Vosk-vaunuilla kuljetettavia kuormia on noudatettava näiden kuormausmääräysten kohdan 2.4 vaatimuksia ottaen huomioon tässä osassa erikseen mainitut muutokset ja lisäykset. 3.2.1 Vosk-vaunuissa kuljettavien, kuormaulottuman ylittävien ja painavien tavaroiden kuormaus 3.2.1.1 Kun kuljetetaan tavaroita yhteenkytketyillä Vosk-vaunuilla, joissa on vähintään 16 akselia, ja yhteenkytketyillä Vosk-vaunuilla, joiden kantavuus on 120 t, ja kun yhteenkytketyssä vaunuryhmässä on (kuormaa kantamattomina) välivaunuina enintään kaksi matalalaitaista erikoisavovaunua, on kääntöalustojen korkeus on laskettava rakenteellisesti siten, että kuorman ja Vosk-vaunun aluskehyksen väli keskimmäisten (kuormaa kantamattomien) avovaunujen päällä ja kuorman päissä Vosk-vaunun puskinpalkin ulkopuolella on vähintään 130 mm ja tärkeimmissä pisteissä vähintään 100 mm ottaen huomioon kuorman taipuma. 3.2.1.2 Kuorman painopisteen (kuormien yhteisen painopisteen) sallittu siirtymä, joka lasketaan Vosk-vaunun symmetrisestä pituus- tai poikittaissuuntaisesta keskiviivasta sekä yhtäaikaisesti symmetrisestä pituus- ja poikittaissuuntaisesta keskiviivasta, määritellään seuraavasti: a) 4-akselisissa Vosk-vaunuissa siirtymä on sama kuin 4-akselisissa Vo-vaunuissa taulukon 2.12 mukaan b) 6- tai 8-akselisissa Vosk-vaunuissa (lukuunottamatta yhteenkytkettyjä Vosk-vaunuja, joiden kantavuus on 120 t) siirtymä on taulukkojen 3.6 ja 3.7 mukainen c) 12-akselisissa notkopohjaisissa Vosk-vaunuissa ja yhteenkytkettyjen Vosk-vaunujen erillisissä 12-akselisissa yksiköissä kantavuudeltaan 340 t sovelletaan siirtymää, joka riippuu joidenkin arvojen yhdistelmästä (esim. kuormatun Vosk-vaunun yhteisen painopisteen korkeus kiskon selästä, kuorman paino, Vosk-vaunun rakenne), ja siirtymä määritellään kussakin tapauksessa erikseen vain tekemällä laskelma kuormatun Vosk-vaunun vakavuudesta kaatumista vastaan kaarteissa. Tällöin suurin kuormitus, joka kohdistuu kuormasta Voskvaunun kuormaa kantavan palkin telikeskiön yläosaan, saa olla enintään puolet Vosk-vaunuun merkitystä kantavuudesta, ja suurin staattinen mitoituskuormitus pyörästä kiskoon saa olla enintään 12 t.

114 d) kaikentyyppisissä yhteenkytketyissä Vosk-vaunuissa kuorman painopisteen pituussuuntainen siirtymä ei saa olla suurempi kuin 0,15 L t, jossa L t on kuormaa kantavien yksiköiden kääntöalustojen poikittaissuuntaisten keskiviivojen etäisyys, mm, ja poikittaissuuntainen siirtymä saa olla enintään 100 mm. Tällöin kuormitus, joka kohdistuu kuormasta kuhunkin kääntöalustaan, saa olla enintään puolet Vosk-vaunun sivuun merkitystä kantavuudesta. 3.2.1.3 Yhteenkytkettyjen Vosk-vaunujen, joiden kantavuus on 120 t ja joissa (kuormaa kantamattomina) välivaunuina on kaksi matalalaitaista erikoisavovaunua, on täytettävä seuraavat lisävaatimukset: a) mainittujen Vosk-vaunujen kanssa on käytettävä välivaunuina vain matalalaitaisia erikoisavovaunuja, jotka on valmistettu vuosina 1974-1977 ja joiden akselipaino on 10,56 t b) kuorman keskiosan poikkileikkauksen staattinen siirtymä saa olla enintään 50 mm eli se määritellään summana, joka muodostuu kuormaa kantavien vaunujen jousiripustuksen staattisesta taipumasta kuorman painon vaikutuksesta ja kuorman suurimmasta staattisesta taipumasta laskettuna kuten kahden jäykän tuen varassa oleva palkki c) suurin staattinen jännitys mistä tahansa Vosk-vaunun kääntökeskiövälin kohdasta otetussa kuorman leikkauksessa saa olla enintään 0,25 kuorman materiaalin myötörajasta. Kuorman paino, t Kuorman painopisteen sallitut pituussuuntaiset siirtymät Vosk-vaunujen symmetrisestä poikittaissuuntaisesta keskiviivasta, kun Vosk-vaunun ja kuorman painopiste on enintään 2,5 m kiskon selästä, m Kuorman paino, t Таulukko 3.6 Kuorman painopisteen sallitut pituussuuntaiset siirtymät Vosk-vaunujen symmetrisestä poikittaissuuntaisesta keskiviivasta, kun Vosk-vaunun ja kuorman painopiste on enintään 2,5 m kiskon selästä, m Enint. 50 3,0 85 1,75 55 2,7 90 1,65 60 2,5 95 1,58 65 2,3 100 1,5 70 2,1 105 1,42 75 2,0 110 1,3 80 1,8 115 1,0 120 0,7 Huomautus. Kuorman painopisteen siirtymät on määriteltävä kuorman painon väliarvojen osalta lineaarisella interpoloinnilla.

115 Kuorman paino, t Kuormatun Vosk-vaunun painopisteen sallittu maksimikorkeus kiskonselästä, m Таulukko 3.7 Kuorman painopisteen sallitut poikittaiset siirtymät Vosk- vaunun symmetrisestä pituussuuntaisesta keskiviivasta Enint. 50 Enint. 1,9 0,26 2,3 0,21 60 1,9 0,25 2,3 0,2 70 1,9 0,24 2,3 0,19 80 1,9 0,23 2,3 0,18 90 1,9 0,21 2,3 0,17 100 1,9 0,19 2,3 0,16 100-120 2,3 0,1 Huomautukset. 1. Kuorman painopisteen siirtymät on määriteltävä kuorman painon väliarvojen osalta lineaarisella interpoloinnilla. 2. Suurin pyörään kohdistuva kuormitus saa olla enintään 12 t. 3.2.1.4 Tavaroiden kuormaus ja kiinnitys muuntajakuljetuksiin tarkoitettuihin ja vetosilmukoilla varustettuihin Vosk-vaunuihin, joiden kantavuus on 300, 400 ja 500 t, on määritelty niiden käyttömääräyksissä. 3.2.2 Vosk-vaunuissa kuljetettaviin tavaroihin vaikuttavien voimien laskenta ja kuormien vakavuuden laskenta 3.2.2.1 Kuormaan vaikuttavan pituussuuntaisen hitausvoiman kertoimet ovat: - 4-akselisille Vosk-vaunuille kuten yleiskäyttöisille Vo-vaunuille näiden kuormausmääräysten kohdan 2.4.2.2 mukaan - vähintään 6-askelisissa Vosk-vaunuissa 1 000 kp/kuormatonni riippumatta kuormien kiinnityksestä Vosk-vaunuun. 3.2.2.2 Pituus- ja pystysuuntaisen hitausvoiman kertoimet määritellään taulukon 3.8 mukaan. Poikittais- ja pituussuuntaiset hitausvoimat lasketaan 4-akselisille Voskvaunuille kuten 4-akselisille Vo-vaunuille näiden kuormausmääräysten kohtien 2.4.2.3 ja 2.4.2.4 mukaan. 3.2.2.3 Kuormien vakavuutta ja kuormien kiinnityksen lujuutta laskettaessa on kaavoissa (2.38), (2.43) ja (2.44) varmuuskertoimien n oltava 1,25.

116 Таulukko 3.8 Vosk-vaunun tyyppi Ominaishitausvoima, kp/kuormatonni Pystysuoraan Poikittaissuuntaan Tasapohjaiset 6- ja 8-akseliset ja notkopohjaiset 8-akseliset 450/600 300/500 Yhteenkytketyt, joiden kantavuus on 120 t ja jotka koostuvat: - kahdesta ja kolmesta yksiköstä (8- ja 12-akseliset) - neljästä yksiköstä (16-akseliset) 500 600 350 550 Notkopohjaiset 12- ja 16-akseliset 300/400 280/350 Yhteenkytketyt, joiden kantavuus on 240 t ja jotka koostuvat kahdesta yksiköstä (16-akseliset), kolmesta yksiköstä (20-akseliset) ja neljästä yksiköstä (24-akseliset) 350 350 Yhteenkytketyt, joiden kantavuus on 340 t (24-akseliset) ja 480 t (32-akseliset) 250 350 Kantavuudeltaan 340 ja 480 t:n yhteenkytkettyjen Vosk-vaunujen erilliset yksiköt sekä 12-akseliset yksiköt, joiden kantavuus on 170 t, ja 16-akseliset yksiköt, joiden kantavuus on 240 t 250/300 350/450 Muuntajakuljetuksiin tarkoitetut 16-, 20-, 28- ja 32-akseliset 350 350 Huomautus. Osoittaja vastaa poikkileikkausta Vosk-vaunun symmetrisen poikittaissuuntaisen keskiviivan kohdalla ja nimittäjä vastaa poikkileikkausta keskiöpalkin kohdalla.

117 3.2.3 Kuormaulottuman ylittävillä ja painavilla tavaroilla kuormattujen vaunujen ja Vosk-vaunujen poikittaisvakavuuden laskenta 3.2.3.1 Kuormaulottuman ylittävillä ja painavilla tavaroilla kuormattujen vähintään 6-akselisten Vosk-vaunujen poikittaisvakavuus tarkistetaan, jos Vosk-vaunun ja kuorman painopisteen korkeus kiskon selästä on yli 2,1 m tai painopisteen poikittaissuuntainen siirtymä on yli 100 mm. 3.2.3.2 Kuormaulottuman ylittävillä ja painavilla tavaroilla kuormattujen Voskvaunujen poikittaisvakavuus lasketaan seuraavasti: a) 4-, 6- ja 8-akseliset Vosk-vaunut (mm. yhteenkytketyt Vosk-vaunut, joiden kantavuus on 120 t): näiden kuormausmääräysten kohdan 2.4.4 mukaan, ja kaavan (2.36) kerroin "p" valitaan taulukosta 2.21 b) yhteenkytketyt Vosk-vaunut, joiden kantavuus on 480 t, ja niiden eri yksiköt sekä muuntajakuljetuksiin tarkoitetut Vosk-vaunut, joiden kantavuus on 300, 400 ja 500 t ja joissa kuormaa kantavat palkit (kannatuspalkit) tukeutuvat eri osille eli rullatuille ja kannatuspalkeille kuorman ylimenon pienentämiseksi kaarteissa: Venäjän rautatieministeriön laatimien ja julkaisemien käyttömääräysten mukaan c) vähintään 12-akseliset Vosk-vaunut lukuunottamatta näiden kuormausmääräysten kohdassa 3.2.3.2.b lueteltuja Vosk-vaunuja: erityisiä laskentamenetelmiä käyttäen.

118 3.3 TAVAROIDEN LASKENNALLISEN KUORMAULOTTUMAN YLITYKSEN MÄÄRITTELEMINEN Kuormille, joiden geometriset ylimenot ovat suuremmat kuin mitoitusvaunulla (pituus L = 24 m ja telikeskiöväli l = 17 m), on määriteltävä laskennallinen kuormaulottuman ylitys, jonka mukaan määritellään kuorman ylimitta-aste. 3.3.1 Yleiset vaatimukset 3.3.1.1 Kuorma vastaa kyseistä ylimitta-astetta ottaen huomioon kuorman pakkaus ja kiinnitysosat seuraavia ehtoja noudattaen: a) kuormilla, joilla on kaarteissa mitoitusvaunua pienemmät geometriset ylimenot, ei mikään kuorman osa, joka on tämän ylimitta-asteen sisällä, ylitä ylimitta-astetta, kun vaunu on keskellä rataa b) kuormilla, joilla on kaarteissa mitoitusvaunua suuremmat geometriset ylimenot, kuorman puolileveys, johon lisätään tämän kuorman ja mitoitusvaunun geometristen ylimenojen välinen ero kaarteessa, on kyseisen ylimitta-asteen sisällä. 3.3.1.2 Laskennallinen kuormaulottuman ylitys määritellään seuraaville kuormille: - pitkät kuormat - yhteenkytketyillä vaunuryhmillä kuljetettavat kuormat - Vosk-vaunuissa kuljetettavat kuormat, kun Vosk-vaunujen kääntökeskiöväli on yli 17 m. Laskelmat tehdään erikseen kääntöpisteiden (teli- ja kääntökeskiöiden ja kääntöalustojen) välissä ja ulkopuolella sijaitseville kuorman poikkileikkauksille (kuvat 3.9 ja 3.10). Kuorman pituussuuntaiset etäisyydet l ps ja l pu kääntöpisteiden välissä ja ulkopuolella sijaitseviin poikkileikkauksiin lasketaan lähimpien kääntöpisteiden poikkileikkauksista alkaen. Tällaisten kuormien ylimitta-aste määritellään ottaen huomioon taulukon 3.9 mukainen laskennallinen kuormaulottuman ylitys.

119 L (kuorman pituus) Vaunun telikeskiöiden (kääntöpisteiden) poikkileikkaukset Kuorman Kuorman Kuorman Kuorman poikkileikkaus poikkileikkaus keskikohdan poikkileikkaus telikeskiöiden telikeskiöiden poikkileikkaus telikeskiöiden ulkopuolella välissä ulkopuolella l (vaunun telikeskiöväli) Kuorman uloimman kohdan poikkileikkaus Kuva 3.9. Yhteen vaunuun kuormatun tavaran poikkileikkaukset

120 Kuva 3.10. Yhteenkytkettyyn Vo-vaunuryhmään kuormatun tavaran poikkileikkaukset 1. kääntöalustan poikkileikkaus 2. poikkileikkaus kääntöalustojen välissä 3. poikkileikkaus kääntöalustojen ulkopuolella 4. keskikohdan poikkileikkaus kääntöalustojen välissä 5. kuorman uloimman kohdan poikkileikkaus kääntöalustojen ulkopuolella 6. kääntöalusta

121 Enintään 6-akselisen vaunun tai tällaiseen vaunuun kuormatun tavaran geometriset ylimenot kaarteissa Taulukko 3.9 Kuorman pituus Geometriset ylimenot, mm, kaarteissa, joiden säde on, m tai vaunun telikeskiöväli, m 200 250 300 350 400 450 500 550 5 16 13 10 9 8 7 7 6 6 23 18 15 13 12 10 9 8 7 31 25 20 18 16 14 13 11 8 40 32 27 23 20 18 16 15 9 51 41 34 29 26 23 21 18 10 6З 50 42 36 32 28 25 23 11 76 61 50 43 38 34 31 28 12 90 72 60 51 45 40 36 33 13 106 85 70 60 53 47 43 38 14 123 98 82 70 62 54 49 45 15 141 113 94 80 71 6З 57 51 16 160 128 107 91 80 71 64 58 17 181 145 120 103 91 80 73 66 18 203 162 135 116 102 90 81 74 19 226 181 150 129 113 100 91 82 20 250 200 167 143 125 111 100 91 21 276 221 184 158 138 123 111 300 22 303 242 202 173 152 134 121 110 23 331 265 220 189 166 147 133 120 24 360 288 240 206 180 160 144 131 25 391 313 260 223 196 174 157 142 26 423 338 282 241 212 188 169 154 27 456 365 З04 260 228 203 183 166 28 490 392 327 280 245 218 196 178 29 526 421 З50 300 263 234 211 191 30 563 450 375 321 282 250 225 205 31 601 481 400 34З З01 267 241 218 32 640 512 427 366 320 284 256 233 33 681 545 454 389 З41 303 273 248 34 723 578 482 413 362 321 289 263 35 766 613 510 438 З83 340 307 278 36 810 648 540 463 405 360 324 295 37 856 685 570 489 428 380 343 311 38 90З 722 601 516 452 401 З61 328 39 951 761 634 543 476 423 381 346 40 1000 800 667 571 500 444 400 364 41 1051 841 700 600 526 467 421 382 42 1103 882 735 630 552 490 441 401 43 1156 925 770 660 578 514 463 420 44 1210 968 807 691 605 538 484 440 45 1266 1013 844 723 63З 563 507 460

122 Taulukko 3.9 (jatkoa) Kuorman pituus Geometriset ylimenot, mm, kaarteissa, joiden säde on, m tai vaunun telikeskiöväli, m 600 650 700 750 800 850 900 950 1000 5 5 4 4 4 4 4 4 3 3 6 8 7 7 6 6 5 5 5 5 7 10 9 9 8 8 7 7 6 6 8 14 12 12 11 10 9 9 8 8 9 37 16 15 14 13 12 12 11 11 10 21 19 18 17 16 15 14 13 13 11 25 23 22 20 19 18 17 16 16 12 30 23 26 24 23 21 20 19 18 13 35 33 З0 28 27 25 24 22 22 14 41 38 35 33 31 29 27 26 25 15 47 43 40 38 32 33 32 30 29 16 54 49 46 43 40 38 36 34 32 17 60 56 52 48 46 43 40 38 37 18 68 62 58 54 50 48 45 43 41 19 75 69 65 60 57 53 50 48 46 20 84 77 72 67 63 59 56 53 50 21 92 85 79 74 69 65 62 58 56 22 101 93 87 81 76 71 67 64 61 23 110 102 95 88 83 78 74 70 67 24 120 111 103 96 90 85 80 76 72 25 130 120 112 104 98 92 87 82 79 26 141 130 121 113 106 99 94 89 85 27 152 140 130 122 114 107 102 96 92 28 164 151 140 131 123 115 109 103 98 29 175 162 150 140 132 124 117 111 106 30 188 173 161 150 141 132 125 118 113 31 200 185 172 160 151 141 134 126 121 32 214 197 18З 171 160 151 142 135 123 33 227 209 195 182 171 160 152 143 137 34 241 222 207 193 181 170 161 152 145 35 255 236 219 204 192 180 170 161 154 36 270 249 232 216 203 191 180 171 162 37 285 263 245 228 214 201 190 180 172 38 303 278 258 241 226 212 201 190 181 39 317 293 272 254 238 224 212 200 191 40 334 208 286 267 250 235 222 211 200 41 350 323 300 280 263 247 234 221 211 42 З68 339 315 294 276 259 245 232 221 43 385 356 330 З08 289 272 257 243 232 44 404 372 346 323 303 285 269 255 242 45 422 389 362 338 317 298 282 266 254

123 3.3.2 Laskennallisen kuormaulottuman ylityksen määrittely 3.3.2.1 Laskennallinen kuormaulottuman ylitys on määriteltävä suurentamalla etäisyyttä radan keskiviivasta kyseisellä korkeudella oleviin kuorman pisteisiin sen eron verran, joka on kuorman tarkasteltavan poikkileikkauksen ja mitoitusvaunun geometristen ylimenojen välillä mitoituskaarteessa (kuva 3.11), seuraavien kaavojen mukaan: kuorman poikkileikkaukset kääntöpisteiden välissä X s = X i + b Bs (3.1) kuorman poikkileikkaukset kääntöpisteiden ulkopuolella X u = X i + b Bu (3.2), joissa x s ja x u x i b Bs, b Bu kuorman osien laskennallinen kuormaulottuman ylitys kääntöpisteiden välissä ja ulkopuolella sijaitsevien poikkileikkausten kohdalla, mm etäisyys, mm, radan keskiviivasta kyseisellä korkeudella olevaan tarkasteltavaan kuorman pisteeseen i ero, mm, kääntöpisteiden välissä ja ulkopuolella sijaitsevan kuorman tarkasteltavan poikkileikkauksen ja mitoitusvaunun geometristen ylimenojen välillä mitoituskaarteessa. 3.3.2.2 Mitoitusvaunun geometriseksi ylimenoksi mitoituskaarteessa on otettu 105 mm. Geometriset ylimenot on esitetty taulukossa 3.9 mitoitusvaunuille kaarteissa, joiden säde on jokin muu, ja kalustolle, joiden telikeskiöväli on 5-45 m ilman telien ylimenoa. 3.3.2.3 Geometristen ylimenojen erot määritellään taulukoiden avulla tai laskelmilla. Laskelmat on tehtävä taulukoissa mainitsemattomissa tapauksissa.

124 Kuva 3.11. Mitoituskaavio kuorman kriittisten pisteiden geometristen ylimenojen määrittelemiseksi 1. mitoitusvaunun keskiviiva 2. kuorman keskiviiva 3. radan keskilinja 3.3.2.4 Geometristen ylimenojen eron määrittely taulukoiden avulla Kuormattaessa tavarat yhteen Vosk-vaunuun tai muuhun vaunuun, jossa on enintään 6 akselia: b Bs = f s (3.3) b Bu = f u (3.4). Arvot f s ja f u on esitetty taulukoissa 3.10 ja 3.11. Taulukossa 3.10 on geometristen ylimenojen ero f s esitetty riippuen kääntöpistevälistä l ja etäisyydestä n v, joka on kuorman tarkasteltavasta kääntöpisteiden välissä sijaitsevasta poikkileikkauksesta lähimmän kääntöpisteen poikkileikkaukseen. Taulukossa 3.11 on geometristen ylimenojen ero f u esitetty riippuen kääntöpistevälistä l ja etäisyydestä l pu, joka on kuorman tarkasteltavasta kääntöpisteiden ulkopuolella sijaitsevasta poikkileikkauksesta lähimmän kääntöpisteen poikkileikkaukseen.

125 Vaunun telikeskiöväli tai yhteen kytketyn vaunuryhmän kääntöalustaväli, m Geometristen ylimenojen ero f s mitoituskaarteessa Arvot f s, mm, kun etäisyys l ps kääntöpisteiden välissä sijaitsevasta kuorman tarkasteltavasta poikkileikkauksesta lähimmän kääntöpisteen poikkileikkaukseen on, m Enint 2,5 Таulukko 3.10 3 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 3.6 3,7 3,8 3,9 4,0 4,1 4,2 4,3 4.4 4,5 4,6 4,7 4,8 4,9 5,0 5,1 5,2 5,3 5,4 5,5 2,5-17 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 18 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 19 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 20 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 4 5 6 8 9 21 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 3 4 6 7 9 11 12 14 16 17 22 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 4 6 7 9 11 13 14 16 18 20 22 24 25 23 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 25 27 29 31 32 24 0 0 0 0 0 0 0 1 3 5 7 9 12 14 16 18 20 24 25 27 29 31 33 35 37 39 40 25 0 0 0 0 0 0 2 5 7 10 12 15 17 20 22 24 26 29 31 33 35 38 40 42 44 46 48 26 0 0 0 1 2 5 7 10 12 15 18 21 23 26 28 31 33 37 39 40 42 45 47 49 52 54 56 27 0 0 2 4 7 10 12 15 18 21 24 29 29 32 34 37 40 42 44 47 49 52 54 57 60 62 64 28 0 2 5 8 11 14 17 20 23 26 29 32 35 38 41 43 46 49 51 54 56 59 62 64 66 69 72 29 0 6 9 12 16 19 22 25 28 32 35 38 41 44 47 50 52 55 58 61 64 66 69 72 74 77 80 30 0 11 14 18 21 24 27 31 35 37 40 44 47 50 53 56 59 62 65 68 72 74 76 79 82 85 87

126 Vaunun telikeskiöväli tai yhteen kytketyn vaunuryhmän kääntöalustaväli, m Arvot f s, mm, kun etäisyys l ps kääntöpisteiden välissä sijaitsevasta kuorman tarkasteltavasta poikkileikkauksesta lähimmän kääntöpisteen poikkileikkaukseen on, m Taulukko 3.10 (jatkoa) 5,6 5,7 5,8 5,9 6,0 6,1 6,2 6,3 6,4 6,5 6,6 6,7 6,8 6,9 7,0 7,2 7,4 7,6 7,8 8,0 8,2 8,4 8,6 8,8 9,0 9,2 9,4 2,5-17 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 - - - - 18 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 2 3 4 4 5 6 7 8 9 9 10 10 10 11 11 - - 19 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 13 14 15 16 18 19 20 21 21 22 23 23 24 24 24 20 10 11 12 13 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 26 27 29 30 31 32 33 34 35 36 36 37 37 21 19 20 21 22 24 25 26 27 29 30 31 32 33 34 36 37 39 40 42 44 45 46 47 48 49 50 51 22 27 28 29 31 33 34 35 36 38 39 40 41 42 44 45 47 49 51 53 55 57 58 60 61 62 63 64 23 34 36 38 39 40 42 44 45 47 48 50 51 53 54 55 57 59 62 64 66 68 70 72 73 75 76 78 24 42 44 46 47 49 51 53 54 56 57 59 61 62 63 66 68 70 73 75 78 80 82 84 86 88 89 91 25 50 52 54 56 58 60 61 63 65 67 69 70 72 73 76 78 81 84 86 89 91 94 97 99 101 103 105 26 58 60 62 64 66 68 70 72 74 76 78 80 82 83 86 88 92 95 98 101 104 106 109 111 114 116 118 27 66 68 70 71 75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 96 99 103 106 109 112 114 116 120 124 127 129 131 28 74 77 79 81 83 86 88 90 93 95 97 88 101 103 106 109 113 116 119 123 127 130 133 136 139 142 145 29 83 85 88 90 92 94 96 99 102 104 106 108 110 113 116 119 123 127 131 135 138 142 146 149 152 155 158 30 90 93 96 98 100 103 106 108 110 113 115 118 120 123 126 129 134 138 142 146 149 154 157 161 165 168 172

127 Vaunun telikeskiöväli tai yhteen kytketyn vaunuryhmän kääntöalustaväli, m Arvot f s, mm, kun etäisyys l ps kääntöpisteiden välissä sijaitsevasta kuorman tarkasteltavasta poikkileikkauksesta lähimmän kääntöpisteen poikkileikkaukseen on, m Taulukko 3.10 (jatkoa) 9,6 9,8 10 10,2 10,4 10,5 10,8 11 11,2 11,4 11,6 11,8 12 12,2 12,4 12,6 12,8 13 13,2 13,4 13,6 13,8 14 14,2 14,4 14,6 14,8 15 2,5-17 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 18 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 19 24 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 20 38 38 38 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 21 51 52 52 52 52 52 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 22 65 65 66 67 67 67 68 68 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 23 79 80 81 82 82 82 83 83 84 84 84 - - - - - - - - - - - - - - - - - 24 92 93 95 96 97 98 99 99 100 100 100 101 101 - - - - - - - - - - - - - - - 25 106 108 109 114 119 116 114 115 116 116 117 117 118 118 118 118 - - - - - - - - - - - - 26 120 122 123 125 127 128 129 130 132 133 134 134 134 135 135 135 136 136 - - - - - - - - - - 27 134 136 138 140 142 145 145 147 148 150 151 151 152 153 154 155 155 155 155 155 155 - - - - - - - 28 147 150 152 154 156 158 160 162 164 166 167 168 169 170 171 171 172 173 174 174 175 175 175 - - - - - 29 161 164 166 168 171 174 176 178 180 182 183 185 186 188 189 190 191 192 193 193 194 194 195 195 195 195 - - 30 175 178 181 184 186 188 191 194 196 198 200 202 203 205 206 207 209 211 212 213 214 214 215 215 216 216 216 216 Huomautukset. 1. Arvot f s telikeskiöiden tai kääntöalustojen etäisyyden väliarvoja varten määritellään interpoloinnilla kaavalla f s = f 1 + (f 2 - f 1 ) (l -l 1 ), jossa f 1 on arvo f s telikeskiöiden tai kääntöalustojen etäisyyden edellisen arvon mukaan, f 2 on arvo f s telikeskiöiden tai kääntöalustojen etäisyyden seuraavan arvon mukaan, l 1 on telikeskiöiden tai kääntöalustojen etäisyyden edellinen taulukkoarvo, l 2 on telikeskiöiden tai kääntöalustojen etäisyyden seuraava arvo, l on annettu telikeskiöiden tai kääntöalustojen etäisyyden väliarvo. Esimerkiksi telikeskiöiden tai kääntöalustojen etäisyyden on 25,17 м (l) ja l ps = 12,585 mm (pyöristettynä l ps = 12,6 m). Tällöin f 1 = 118 mm, kun l 1 = 25 m ja l ps = 12,6 m sekä f 2 = 135 mm, kun l 2 = 26 m ja l ps = 12,6 m. Siis f s = 118 + (135-118 ) (25,17-25 ) = 121 mm. 2. Jos arvo l ps ei sama kuin taulukossa, se pyöristetään kymmenesosiin, suure f s määritellään kuten vierekkäisten arvojen keskiarvo.

128 Geometristen ylimenojen ero f u mitoituskaarteessa Таulukko 3.11 Vaunun telikeskiöväli tai yhteen kytketyn vaunuryhmän kääntöalustaväli, m Arvot f u, mm, kun etäisyys l pu kääntöpisteiden ulkopuolella sijaitsevasta kuorman tarkasteltavasta poikkileikkauksesta lähimmän kääntöpisteen poikkileikkaukseen on, m 2,6 2,7 2,8 2,9 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 3,6 3,7 3,8 3,9 4,0 4,1 4,2 4,3 4,4 4,5 4,6 4,7 4,8 8,65 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 7 11 15 19 24 28 32 36 9,0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 7 11 15 19 23 27 30 36 9,29 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 7 11 15 19 23 27 31 35 9,72 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 6 10 14 18 22 27 31 35 10,0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 6 10 14 18 22 27 33 35 11.0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 7 11 15 19 23 27 33 36 12 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 8 12 16 21 25 31 34 37 13 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 6 10 15 19 23 27 31 35 40 14 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 5 8 13 17 22 26 30 34 38 43 14,19 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 7 9 14 18 22 27 31 35 40 44 14,62 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 7 11 15 19 24 28 32 37 41 45 15 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 8 12 16 21 25 28 34 38 46 50 16 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 7 11 17 20 24 29 33 37 44 48 51 17 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 6 10 15 19 24 28 32 37 42 46 50 55 18 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 5 10 14 19 23 28 32 37 41 46 52 55 60 19 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 8 13 18 23 27 32 36 41 46 50 55 60 65 20 0 0 0 0 0 0 0 0 4 8 13 17 22 27 31 36 41 46 50 55 60 65 69 21 0 0 0 0 0 0 0 3 7 12 17 21 26 31 35 40 46 50 55 60 65 70 75 22 0 0 0 0 0 0 2 7 11 15 20 25 30 35 40 47 52 55 60 65 70 75 80 23 0 0 0 0 0 0 5 10 15 20 25 29 35 39 44 49 55 60 65 70 76 80 86 24 0 0 0 0 0 4 9 14 19 24 29 34 39 44 49 55 60 65 70 75 81 85 92 25 0 0 0 0 0 7 13 18 23 27 33 39 44 49 54 59 70 70 76 82 86 90 97 26 0 0 0 0 0 11 17 23 27 32 37 43 46 54 59 64 70 75 80 86 92 97 103 27 0 0 0 5 10 19 24 26 31 36 42 47 53 58 64 69 75 80 86 92 98 100 109 28 0 0 4 8 14 19 24 30 36 41 46 51 58 63 69 75 80 86 92 98 103 110 115 29 0 2 7 12 18 23 29 34 40 46 50 57 65 68 74 80 85 91 97 103 109 115 121 30 0 5 10 16 22 27 33 39 44 50 56 61 67 73 79 85 91 97 102 109 114 121 127

129 Vaunun telikeskiöväli tai yhteen kytketyn vaunuryhmän kääntöalustaväli, m Arvot f u, mm, kun etäisyys l pu kääntöpisteiden ulkopuolella sijaitsevasta kuorman tarkasteltavasta poikkileikkauksesta lähimmän kääntöpisteen poikkileikkaukseen on, m Taulukko 3.11 (jatkoa) 4,9 5,0 5,1 5,2 5,3 5,4 5,5 5,6 5,7 5,8 5,9 6,0 6,1 6,2 6,3 6,4 6,5 6,6 6,7 6,8 6,9 7,0 7,1 7,2 7,3 7,4 8,65 41 45 49 53 58 62 67 71 75 80 85 89 94 98 103 108 112 117 122 126 131 136 141 146 151 156 9,0 38 44 48 52 57 60 66 70 74 79 84 88 92 97 102 107 112 116 121 125 130 135 140 143 149 155 9,29 40 44 48 52 57 61 66 70 74 79 83 88 92 97 102 106 111 116 121 125 130 135 140 145 150 154 9,72 39 44 48 52 56 61 65 70 74 79 83 88 92 97 101 106 111 115 120 125 130 134 139 144 149 154 10,0 40 43 47 53 56 61 65 69 74 78 82 88 92 97 102 106 111 115 120 125 130 134 138 143 148 154 11.0 40 44 48 54 57 62 63 70 74 79 82 88 92 97 102 107 112 116 121 126 130 135 139 144 149 155 12 42 46 50 55 59 65 68 72 74 79 84 91 95 100 105 109 114 119 124 128 133 138 143 147 153 158 13 44 49 53 58 62 68 71 75 80 84 90 94 98 103 108 113 118 122 127 132 137 142 146 150 156 162 14 46 52 56 60 65 70 74 79 82 88 92 98 102 107 112 117 122 126 131 136 141 146 151 155 160 166 14,19 48 53 57 62 66 71 75 80 85 89 94 99 103 108 113 118 123 128 133 137 142 147 152 158 163 168 14,62 50 54 59 63 68 73 77 82 87 91 96 101 105 110 115 120 125 130 135 140 145 150 155 160 165 170 15 52 56 60 65 69 75 79 83 88 92 98 102 107 112 117 122 127 131 136 141 146 152 156 161 166 172 16 56 63 65 70 74 80 83 88 94 98 102 107 112 117 122 127 132 137 142 147 152 157 162 167 172 178 17 60 65 68 75 79 85 88 93 97 103 105 113 118 123 128 132 137 143 148 153 158 164 169 174 179 185 18 64 69 74 80 84 90 94 99 101 108 112 119 124 129 134 139 144 149 154 160 165 171 176 181 186 192 19 70 74 79 85 89 95 99 104 107 117 118 125 130 135 140 146 151 156 161 167 172 178 183 188 194 200 20 73 80 84 90 95 102 105 110 116 121 124 131 136 142 147 152 157 163 168 174 179 185 190 196 202 208 21 80 85 90 95 100 105 111 116 121 126 132 138 143 148 153 159 164 170 176 182 187 193 198 204 210 216 22 85 90 96 100 107 111 117 122 125 133 140 144 149 155 161 167 172 178 183 189 195 201 206 212 218 224 23 90 97 101 105 113 118 119 129 134 140 145 151 157 163 168 174 179 185 191 197 203 209 214 220 226 233 24 96 102 108 111 118 125 130 132 141 147 151 158 164 170 175 181 187 193 199 205 211 217 222 228 234 241 25 100 108 113 120 125 130 136 142 146 153 159 166 171 177 183 189 195 201 207 213 219 225 231 237 243 250 26 108 114 120 126 131 140 143 149 158 160 165 173 178 185 191 197 203 209 215 221 227 234 240 246 252 259 27 112 120 126 132 138 142 149 156 161 168 174 180 186 192 198 205 211 217 223 230 236 242 248 255 261 268 28 120 126 133 139 144 148 156 163 167 175 180 188 194 200 206 213 219 225 231 238 244 251 257 264 270 277 29 126 133 139 145 149 157 163 171 176 183 188 195 201 208 214 221 227 234 240 247 253 260 266 273 280 287 30 133 138 148 150 158 162 171 179 183 193 195 203 209 216 222 229 235 242 248 255 262 269 275 282 289 296

130 Vaunun telikeskiöväli tai yhteen kytketyn vaunuryhmän kääntöalustaväli, m Arvot f u, mm, kun etäisyys l pu kääntöpisteiden ulkopuolella sijaitsevasta kuorman tarkasteltavasta poikkileikkauksesta lähimmän kääntöpisteen poikkileikkaukseen on, m Taulukko 3.11 (jatkoa) 7,5 7,6 7,7 7,8 7,9 8,0 8,1 8,2 8,3 8,4 8,5 8,6 8,7 8,8 8,9 9,0 9,1 9,2 9,3 9,4 9,5 9,6 9,7 9,8 9,9 10 8,65 161 166 171 176 181 186 191 196 202 207 212 218 223 228 234 239 245 250 255 261 267 272 278 283 289 295 9,0 160 165 170 175 180 185 190 195 201 206 211 217 222 227 233 238 243 249 254 260 265 271 277 282 288 294 9,29 159 164 169 174 180 185 190 195 200 205 211 216 221 226 232 237 243 248 254 259 265 270 276 281 287 293 9,72 159 164 159 174 179 184 189 194 200 205 210 215 221 226 231 237 242 248 253 259 264 270 275 281 287 292 10,0 159 164 159 174 179 184 189 194 199 205 210 215 220 226 231 236 241 247 255 258 263 269 275 281 286 292 11.0 160 165 170 175 180 185 190 195 200 206 211 216 221 227 232 238 243 249 254 259 265 271 276 282 287 293 12 163 168 173 178 183 188 193 198 203 209 214 220 225 230 235 241 246 252 257 263 268 274 280 286 291 297 13 167 172 177 182 187 192 197 203 208 213 218 224 229 235 240 246 251 257 262 268 273 279 285 291 296 302 14 171 177 182 187 192 198 203 208 213 219 224 230 235 241 246 252 257 267 268 274 280 286 291 297 302 308 14,19 173 178 183 189 194 199 204 210 215 220 226 231 237 242 248 253 259 265 270 276 282 288 293 299 305 311 14,62 175 180 186 192 196 202 207 212 218 223 229 234 240 245 251 256 260 268 273 279 285 291 296 302 308 314 15 177 183 188 193 198 204 209 214 219 225 230 236 241 247 253 259 264 270 276 282 287 293 299 305 311 317 16 183 189 194 200 205 210 215 221 226 232 238 244 249 255 260 266 272 278 283 289 295 301 307 313 319 325 17 190 196 201 207 212 218 223 229 234 240 245 251 257 263 269 275 280 286 292 298 304 310 316 322 328 334 18 197 203 208 214 220 226 231 237 242 248 254 260 266 272 277 283 289 295 301 307 313 319 325 332 338 344 19 205 211 216 222 228 234 239 245 251 257 263 269 274 280 286 292 298 305 311 317 323 329 335 342 348 354 20 213 219 225 231 236 242 248 254 260 266 272 279 284 290 296 302 308 315 321 327 333 339 345 352 358 364 21 221 227 233 239 245 251 257 263 269 275 281 287 294 299 305 312 318 325 331 337 343 350 356 363 369 375 22 230 236 242 248 254 260 266 272 278 284 290 297 304 309 315 322 328 335 341 347 354 361 367 374 380 387 23 239 245 251 257 263 269 275 282 288 294 300 307 314 319 325 332 338 345 351 358 365 372 378 385 391 398 24 247 254 260 266 272 279 285 291 297 304 310 317 324 330 336 343 349 356 362 369 376 383 389 396 403 410 25 256 262 268 275 281 288 294 301 307 314 320 327 334 340 346 353 359 367 374 381 387 394 401 408 415 422 26 265 272 278 285 291 298 304 311 317 324 331 338 344 351 358 364 370 378 385 392 398 406 413 420 427 434 27 274 281 287 294 301 308 314 321 327 334 341 348 354 362 369 376 383 390 397 404 411 418 425 432 439 446 28 282 287 295 304 311 318 324 331 338 345 352 359 366 373 380 387 394 401 408 415 422 429 436 444 451 468 29 293 300 307 314 321 328 334 341 348 355 362 370 377 384 391 398 405 413 420 427 434 442 449 457 464 471 30 303 310 317 324 331 338 345 352 359 366 373 380 387 395 402 410 417 425 431 439 446 454 461 469 476 484 Huomautus. Arvo f u telikeskiöiden tai kääntöalustojen etäisyyden väliarvoja varten määritellään interpoloinnilla (ks. taulukon 3.6 huomautus).

131 Etäisyydet l ps ja l pu, m, on laskettava kuormille, jotka ovat yhtä leveitä koko pituudeltaan, seuraavilla kaavoilla: l ps = 0.5 x l (3.5) l pu = 0.5 x (L l) (3.6) joissa L kuorman pituus, m. Kaava (3.6) soveltuu kuormalle, joka on symmetrisesti vaunun keskikohtaan nähden pituussuunnassa. Muulloin on arvona l pu käytettävä etäisyyttä vastaavasta kääntöpisteen poikkileikkauksesta tarkasteltavaan kuorman uloimman kohdan poikkileikkaukseen. Kuormattaessa tavarat yhteenkytkettyyn Vosk-vaunuun, jonka kantavuus on 120 t, tai yhteenkytkettyyn vaunuryhmään määritellään kuorman ja mitoitusvaunun geometristen ylimenojen ero seuraavilla kaavoilla: b Bs = f s + f o (3.7) b Bu = f u - f o (3.8), joissa f o yhteenkytketyn vaunuryhmän kuormaa kantavien tai Voskvaunu matalalaitaisten avovaunujen keskikohdan geometrinen ylimeno määritellään taulukon 3.9 mukaan. Jos kuormaa kantavien vaunujen kääntöalustavälit ovat eripituisia, käytetään suureena b B s pisintä väliä ja suureena b Bu lyhintä väliä. Suure b Bs määritellään: arvo f s > 0 kaavan (3.7) mukaan ja arvo f s 0 kaavan (3.18) mukaan. Kaavan (3.2) mukaan määritelty suure b Bu otetaan huomioon vain, jos se on positiivinen. Jos se negatiivinen, arvo on 0. Kuormattaessa tavarat Vosk-vaunuun, jossa on enemmän kuin 6 akselia (notko- ja tasapohjaiset, yhteenkytketyt ja kannatuspalkistolla varustetut Vosk-vaunut), sekä muuntajakuljetuksiin tarkoitettuun Vosk-vaunuun, jossa on muuttumaton kääntökeskiöiden tai -alustojen väli (yksi vetosilmukka tai vetosilmukaton):

132 b Bs = f s + f p (3.9) b Bu = f u - f p (3.10), joissa f р Vosk-vaunun kääntökeskiöiden tai kääntöalustojen välillä olevien osien geometrinen ylimeno, mm, joka aiheutuu telien asennon muuttumisesta kaarteessa jänteen mukaan, määritellään taulukon 3.12 mukaan. Таulukko 3.12 Vosk-vaunun kääntöpisteen poikkileikkauksen teliryhmien geometrinen ylimeno f р Teliryhmien keskipisteiden arvo l tr 2, m 2 Arvo f p, mm Teliryhmien keskipisteiden arvo l 2 tr, m 2 Arvo f p, mm Teliryhmien keskipisteiden arvo l 2 tr, m 2 Arvo f p, mm 3-4 1 69-70 25 136-137 49 5-6 2 71-73 26 138-140 50 7-9 3 74-76 27 141-143 51 10-12 4 77-79 28 144-145 52 13-15 5 80-81 29 146-148 53 16-18 6 82-84 30 149-151 54 19-20 7 85-87 31 152-154 55 21-23 8 88-90 32 155-156 56 24-26 9 91-93 33 157-159 57 27-29 10 94-95 34 160-162 58 30-31 11 96-98 35 163-165 59 32-34 12 99-101 36 166-168 60 35-37 13 102-104 37 169-170 61 38-40 14 105-106 38 171-173 62 41-43 15 107-109 39 174-176 63 44-45 16 110-112 40 177-179 64 46-48 17 113-115 41 180-181 65 49-51 18 116-118 42 182-184 66 52-54 19 119-120 43 185-187 67 55-57 20 121-123 44 188-190 68 58-59 21 124-126 45 191-193 69 60-62 22 127-129 46 194-195 70 63-65 23 130-131 47 196-198 71 66-68 24 132-135 48 199-200 72

133 Teliryhmien keskipisteiden etäisyys määritellään seuraavan kaavan mukaan: l tr 2 = l ot 2 + l tpn1 2 + + l tpnn 2 (3.11), jossa l оt vetotelin keskiöväli, mm l tpnn ensimmäisen, toisen jne. välipalkkien tukipisteiden etäisyys, m. Suure b Bs määritellään: arvo f s > 0 kaavan (3.9) mukaan ja arvo f s 0 kaavan (3.18) mukaan. Kaavan (3.10) mukaan määritelty suure b B u otetaan huomioon vain, jos se on positiivinen. Jos Vosk-vaunun kääntökeskiöiden tai alustojen välit ovat erisuuruiset, on käytettävä pisintä väliä määriteltäessä b Bs varten ja lyhintä väliä määriteltäessä arvoa f u suuretta b Bu varten. Kuormattaessa tavarat muuntajakuljetuksiin tarkoitettuun Vosk-vaunuun, jossa on muuttuva kääntökeskiöiden tai alustojen väli (ja jotka on varustettu kahdella vetosilmukalla), on arvo f s määriteltävä taulukon 3.10 mukaan riippuen Vosk-vaunun pienimmästä kääntökeskiöiden tai alustojen välistä l min, koska se kasvaa kaarteissa, jotka ovat mitoituskaarretta pienempiä. Arvo f p määritellään taulukon 3.12 mukaan teliryhmän arvon ollessa pienin mahdollinen seuraavan kaavan mukaan: l tr min 2 = l ot 2 + l tpn1 2 + + (l tpnn 2 4a min 2 ) (3.12), jossa a min etäisyys ylimmästä välipalkista kannatuspalkin kääntöpisteen poikkileikkaukseen, kun Vosk-vaunun pienin kääntökeskiöiden tai alustojen väli on, m. Jos muissa välipalkeissa kääntökeskiöt eivät ole keskellä, niiden osalta on myös huomioitava pienentäminen arvolla 4a 2, jossa a on etäisyys tarkasteltavan palkin keskeltä tämän palkin kääntökeskiöön.

134 3.3.2.5 Geometristen ylimenojen eron määrittely laskelmilla Kuormattaessa tavarat yksittäiseen Vosk- vaunuun tai muuhun vaunuun, jossa on enintään 6 akselia (kuva 3.12): b Bs = 1.43 x (l l ps ) x l ps 105 (3.13) b Bu = 1.43 x (l + l pu ) x l pu + K 105 (3.14) Kuva 3.12. Kuorma yksittäisessä vaunussa 1. radan keskilinja 2. mitoitusvaunun keskiviiva 3. kuorman keskiviiva A kääntöpisteen poikkileikkaus Jos kuorman poikkileikkaus on sama koko kuorman pituudella: l 2 b Bs = --------- -- 105 (3.15) 8 x R L 2 l 2 b Bu = --------- -- --------- + K -- 105 (3.16), 8 x R 8 x R joissa R K laskelmassa käytetty kaarresäde, m kuorman ulointen kohtien poikkileikkausten lisäsiirtymä, mm, koska vaunu on vinossa radalla, ottaen huomioon radan ja vaunun kunnossapitonormit.

135 Lisäsiirtymä otetaan huomioon, jos se on positiivinen, ja määritellään seuraavasti: L K = 70 (------- 1.41) (3.17) l Eri vaunutyyppien K-arvot on ilmoitettu taulukossa 3.13. Kuorman ulointen kohtien siirtymien lisäsiirtymä K Таulukko 3.13 Kuorman pituus, m 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 Arvo K, mm, kun kuormaus tapahtuu Vo-vaunuun, jonka telikeskiöväli on 9,72 m 2 9 17 24 31 38 46 53 60 67 74 81 88 96 103 110 118 yhteenkytkettyyn kahden Vo-vaunun ryhmään (Vovaunun telikeskiöväli 9,72 m ja vaunuryhmän kääntöalustaväli 14,62 m) - - - - - - - 2 6 11 16 21 26 31 36 40 45 Huomautus. Tämä taulukko edellyttää, että kuorma on sijoitettu vaunuun symmetrisesti. Jos kuorma ei ole symmetrisesti tai tarkasteltava piste on välipiste, on kuorman mitoituspituudeksi otettava kaksinkertainen etäisyys tarkasteltavasta pisteestä erikseen kuormitetun vaunun telikeskiövälin keskikohtaan tai yhteenkytketyn vaunuryhmän kääntöalustavälin keskikohtaan.

136 Suureet b Bs ja b Bu otetaan huomioon vain, jos ne ovat positiivisia. Kuormattaessa tavarat yhteenkytkettyyn Vosk-vaunuun, jonka kantavuus on 120 t, tai yhteenkytkettyyn vaunuryhmään (kuva 3.13): b Bs = 1.43 x (l käänt l sk ) x l sk + 0.36 x l 2 105 (3.18) b Bu = 1.43 x (l käänt l uk ) x l uk + 0.36 x l 2 + K 105 (3.19), joissa l käänt yhteenkytketyn vaunuryhmän kääntöalustaväli, m l kuormaa kantavan vaunun telikeskiöväli, m. Muut selitykset ovat samat kuin kaavoissa (3.13) ja (3.14). Kuva 3.13. Kuorma yhteenkytketyssä vaunuryhmässä 1. kuormaa kantavan Vo-vaunun keskiviiva 2. radan keskilinja A kääntöalustan pystysuuntainen keskiviiva B kuormaa kantavan Vo-vaunun telin keskitappi

137 Jos kuormaa kantavien vaunujen telikeskiövälit ovat eripituiset, käytetään suureessa b Bs pisintä väliä ja suureessa b Bu lyhintä väliä. Kuormattaessa tavaroita moniakselisiin tasapohjaisiin, notkopohjaisiin, kannatuspalkistolla varustettuihin, yhteenkytkettyihin ja muuntajakuljetuksiin tarkoitettuihin Vosk-vaunuihin (joissa on muuttumaton kääntökeskiö- tai kääntöalustaväli) (kuva 3.14): b Bs = 1.43 (l l sk ) l sk + 0.36 l tr 2 105 (3.20) b Bu = 1.43 (l l uk ) l uk + 0.36 l tr 2 + K 105 (3.21), joissa l tr 2 teliryhmien keskipisteiden etäisyys kaavan (3.11) mukaan, m 2. Kuva 3.14. Kuorma missä tahansa Vosk-vaunussa, jonka kääntökeskiö- tai kääntöalustaväli on muuttumaton Kuorma Kuormattaessa kuormaulottuman ylittävä tavara muuntajakuljetuksiin tarkoitettuun Vosk-vaunuun, jonka vetosilmukkaväli on muuttuva, geometristen ylimenojen erot, mm, lasketaan kaavalla: b Bs = 1.43 (l min l skmin ) l skmin + 0.36 l tr min 2 105 (3.22),

138 jossa l min l skmin l trmin 2 Vosk-vaunun pienin mahdollinen vetosilmukkaväli, m etäisyys kuorman tarkasteltavasta poikkileikkauksesta kääntöpisteen poikkileikkaukseen, kun vetosilmukkaväli on pienin mahdollinen, m teliryhmien keskipisteiden etäisyys, joka määritellään kaavan (3.12) mukaan käyttäen arvoa n = 3, kun Vosk-vaunun vetosilmukkaväli on pienin mahdollinen. Kun ylimitta-aste on määriteltävä mitoitussädettä (alle 350 mm) pienempiä kaarresäteitä varten, on kaavoihin (3.13), (3.14), (3.18), (3.19), (3.20), (3.21), ja (3.22) vaihdettava kertoimet: 1,43 -> 500 0,36 -> 125 105 -> 36.000, R R R joissa R laskelmassa käytetty kaarresäde, m. Kertoimet eri kaarresäteitä varten on esitetty taulukossa 3.14. Taulukko 3.14 Vaihdettava kerroin 1,43 105 0,36 300 1.67 120 0.42 Käytettävä kerroin, kun kaarteen mitoitussäde on 250 2,0 144 0,5 pienempi kuin, m 220 2.27 164 0,57 Lisäksi määriteltäessä suuretta b Bs on muuntajakuljetuksiin tarkoitettuihin Vosk-vaunuihin, joiden vetosilmukkaväli on muuttuva, sovellettava seuraavia kaavoja kaavan (3.22) asemesta: 2 500 125 l trmax 36000 b Bs = [ ------ ( l max - l skmax ) l skmax + ----------- ] - -------- - b rull (3.23) R R R 125 [(l max 2 + l trmax 2 ) - (l min 2 + l trmin 2 )]

139 (3.24) b rull = ------------------------------------------------- R < b rull max l trmax 2 = l ot 2 + l tpn1 2 + l tpn2 2 + (l tpn3 2 4a max 2 ) (3.25), joissa l trmax l skmax 2 l trmax l trmin b rull max b rull a max Vosk-vaunun suurin mahdollinen vetosilmukkaväli, m etäisyys kuorman tarkasteltavasta poikkileikkauksesta kääntöpisteen poikkileikkaukseen, kun vetosilmukkaväli on suurin mahdollinen, m teliryhmien keskipisteiden etäisyys, kun Vosk-vaunun vetosilmukkaväli on suurin mahdollinen, m 2 teliryhmien keskipisteiden etäisyys, kun Vosk-vaunun vetosilmukkaväli on pienin mahdollinen, m 2 rullatukien todellinen poikittaisliike, mm rullatukien suurin sallittu poikittaisliike, mm etäisyys ylimmän välipalkin keskikohdasta kannatuspalkin kääntöpisteen poikkileikkaukseen, kun Vosk-vaunun vetosilmukkaväli on suurin mahdollinen, mm. Kaava (3.23), jossa käytetään pientä kaarresädettä, antaa tarpeeksi tarkan tuloksen laskelmissa, joissa l max 0 on alle 30 m. Kun arvot ovat l max 30 m, kaavan (3.23) hakasulkulausekkeeseen on lisättävä seuraavat arvot (taulukko 3.15): Taulukko 3.15 Vosk-vaunun Kaarresäde, m kääntökeskiö- tai kääntöalustaväli, m 300 250 200 150 31 40 1 2 3 7 41 50 2 3 9 15

140 4. ERILAISTEN TAVAROIDEN KUORMAUS JA KIINNITYS VAUNUIHIN (VO- JA VOK-VAUNUIHIN) 4.1 PUUTAVARAN KUORMAUS JA KIINNITYS Tässä kuormausmääräysten osassa on esitetty puutavaran kuormausja kiinnitystavat. 4.1.1 Yleiset määräykset 4.1.1.1 Puutavara kuormataan Vok- tai Vo-vaunuun yhteen tai useampaan pituussuuntaiseen pinoon. Puutavaraa saa kuormata Vok-vaunuun, jonka yhdet tai molemmat päätyovet ovat auki, kun noudetaan asianomaista kuormaus- ja kiinnitystapaa. Samaan vaunuun saa kuormata eripituisia puutavarapinoja. Tällöin pisimmät pinot sijoitetaan Vok-vaunun päätyihin. 4.1.1.2 Umpikorisiin Vok-vaunuihin puutavara kuormataan vain paketoituna. 4.1.1.3 Jos pinossa on paketoimatonta ja paketoitua puutavaraa, on pinon oltava poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoinen pylväiden päihin asti. Pylväiden yläpuolisen pinon osan ("hattukuorman") on oltava poikkileikkaukseltaan tasasivuinen puolisuunnikas, joka ei saa olla suurempi kuin kyseisen kuormaulottuman (kavennettu) yläosa. Pinoiksi kuormatun pyöreän puutavaran on oltava samanmittaista puutavaranormin sallimissa rajoissa. Pinon suorakaiteen muotoiseen osaan saa kuormata pyöreätä puutavaraa, jonka paksuus vaihtelee enintään neljän peräkkäisen koon verran puutavaranormin sallimissa rajoissa. Pinon "hattukuormassa" pyöreän puutavaran paksuus saa vaihdella enintään kahden peräkkäisen koon verran. Kahden peräkkäisen puutavarakoon ero on 10 mm, kun paksuus on enintään 140 mm, ja 20 mm, kun paksuus on yli 140 mm. 4.1.1.4 Jäistä puutavaraa ei saa kuormata. Poikkeuksellisesti voidaan umpipäätyisiin Vok-vaunuihin kuormata jäistä puutavaraa, jos se on tiivistä (ilman rakoja pinojen välissä), siten, että kuorma jää 100-150 mm laitojen alapuolella, kun tätä ylemmäksi ei kuormata mitään, tai että kuorma jää 300 mm laitojen alapuolelle, kun päälle kuormataan muuta kuin jäistä puutavaraa ottaen huomioon vastakuoritun puutavaran tuentavaatimukset. 4.1.1.5 Kuormaulottuman kavennettuun yläosaan ei saa kuormata alle 1,6 m:n pituista paketoimatonta puutavaraa eikä puutavaraa, jonka pintakäsittelyaine (kylläste) ei ole kuivunut, lukuun ottamatta kyllästettyjä ratapölkkyjä.

141 4.1.1.6 Puutavaraa kuormattaessa käytetään alus- ja välipuina lautoja tai muuta kuin pyöreätä puuta (esim. pintalautaa), jonka paksuus on 50 mm ja leveys 150-200 mm. Paksujen alus- ja välipuiden korkeuden on oltava 130-160 mm ja tukipinnan leveyden on oltava 200-250 mm. Aluspuiden pituuden on oltava sama kuin Vo- tai Vok-vaunun sisäleveys, ja välipuiden pituuden on oltava sama kuin pinon leveys. Pyöreän puutavaran pinojen alle on laitettava kaksi poikittaista aluspuuta 0,3-0,5 m:n päähän pinon päistä, kun pinon pituus on 1-3 m, ja 0,5-0,8 m:n päähän, kun pinon pituus on yli 3 m. Sahatavaraa kuormattaessa laitetaan pinon keskikohdan alle kolmas aluspuu. Välipuut sijoitetaan pinon vierekkäisten nippujen väliin aluspuiden yläpuolelle. Jos pino jaetaan korkeussuunnassa kolmeen tai useampaan osaan, on ylimmän nipun alla käytettävä välipuina vain lautaa tai veistettyä pintalautaa. Puutavarakuormauksissa kuormaulottuman kavennettussa yläosassa käyttävien pitkien välipuiden pituuden on oltava 3-3,1 m ja poikkileikkauksen vähintään 100 x 150 mm kuormattaessa pyöreätä puutavaraa ja vähintään 50 x 150 mm kuormattaessa sahatavaraa. Välipuut sijoitetaan vaunun lattian suuntaisesti. 4.1.1.7 Puutavaran kiinnittämiseen käytetään neli- ja kuusilenkkisiä metallisiteitä (kuva 4.1.1). Kuva 4.1.1. а nelilenkkinen side; б kuusilenkkinen side

142 Nelilenkkiset siteet on tarkoitettu Vo- ja Vok-vaunujen vastakkaisten sivupylväiden sitomiseen, ja kuusilenkkisillä siteillä sidotaan kuormaulottuman kavennettuun yläosaan ladottu pyöreä puutavara. 4.1.1.8 Pylväät asetetaan puutavaraa kuormattaessa vähintään 180 mm:n päähän pinon päästä, kun pinon pituus on 3 m, ja 250 mm:n etäisyydelle pinon päästä, kun pinon pituus on yli 3 m, näiden kuormausmääräysten kohdan 2.3.4 mukaisesti (vähintään kaksi pylväsparia kutakin pinoa kohti). Pylväät voidaan sijoittaa suoraan Vok-vaunun lattialle, jolloin kaikki pylväät on ehdottomasti sidottava kaksinkertaisella rautalangalla, jonka halkaisija on 6 mm, Vok-vaunun kahteen viereiseen ylä- ja alapylväsohjaimeen tai yläpylväsohjaimeen ja alapalkissa olevaan kiinnityslenkkiin. Jos Vok-vaunussa on pylväsohjaimet 30 o :en kulmassa, pylväät kiinnitetään seuraavalla tavalla: Pylväs työnnetään ohjaimeen vinossa asennossa, käännetään pystyasentoon, tuetaan alapäästään vaunun lattiassa olevaan sidontalenkkiin ja kiinnitetään siihen kaksinkertaisella rautalangalla, jonka halkaisija on vähintään 4 mm. Vok-vaunun avonaisten päätyovien puolelle tulevat reunimmaiset pylväsparit sijoitetaan avonaisten ovipuoliskojen päätyjen ja Vok-vaunun rungon kulmapylväiden pielien väliin sekä sidotaan kahdesta kohdasta oven saranoihin. Puutavarakuljetuksissa ei saa käyttää sahatavarasta tehtyjä pylväitä. Vok-vaunuihin asennetaan sen kokoiset pylväät, että pylväiden halkaisija on vähintään 100 mm Vok-vaunujen laidan yläpalkin tasolla. Jos Vok-vaunuihin kuormataan viisi tai sitä useampi puutavarapino, kiinnitetään pylväät, jotka eivät ole pylväsohjaimien kohdalla, ylä- ja alapylväsohjaimien korkeudella kahdella 25-30 mm:n paksuisella laudalla, jotka on sidottu kiinni pylväsohjaimiin kaksinkertaisella halkaisijaltaan 6 mm:n suuruisella rautalangalla tai naulattu kiinni pylväsohjaimiin työnnettyihin viereisiin pylväisiin (kuva 4.1.2). Vokvaunuissa, joissa on vain yläpylväsohjaimet, kaikki pylväät on yhdistettävä toisiinsa 25-30 mm:n paksuisilla laudoilla 300-400 mm:n korkeudella vaunun lattiasta. 4.1.1.9 Vastakkaiset sivupylväät on aina kiinnitettävä ylhäältä, ja kuormattaessa pyöreätä tai puolipyöreätä puutavaraa Vo-vaunuihin on pylväät lisäksi kiinnitettävä keskeltä. Keskisiteet on asennettava seuraavasti: - kun pino jaetaan korkeussuunnassa kahteen osaan, siteet sijoitetaan näiden osien väliin - kun pino jaetaan korkeussuunnassa kolmeen tai useampaan osaan, siteet sijoitetaan (alhaalta lukien) toisen ja kolmannen osan väliin (kuva 4.1.3).

143 Kuva 4.1.2. Pylväiden asennus Vok-vaunuun, johon on kuormattu vähintään 5 puutavarapinoa а kuusi pinoa; б viisi pinoa; в viisi pinoa; г neljä pinoa 1 pylväs; 2 pylväiden kiinnityslauta; 3 rautalankaside; 4 pylvästuppilot

144 vähintään Kuva 4.1.3. 1 sivupylväs; 2 poikittaiset yläsiteet; 3 "hattukuorman" ympäri vedetty side; 4 "hattukuorman" kuusilenkkinen side; 5 keskimmäiset poikittaissiteet; 6 pitkät välipuut; 7 välipuut; 8 paksut välipuut; 9 aluspuut Ylä- ja keskisiteinä käytetään nelilenkkisiä siteitä. Siteen iso silmukka pujotetaan sivupylvääseen Vo- tai Vok-vaunun toisella puolella ja kiinnitetään 70-80 mm:n pituisilla nauloilla, ja pieni silmukka sidotaan kiinni vastakkaiseen sivupylvääseen nelinkertaisella rautalangalla, jonka halkaisija on vähintään 5 mm. Rautalangan päät, jotka on pujotettu läpi pienestä silmukasta, ja kierretään sidelankoihin, minkä jälkeen koko side kiristetään sorkkaraudalla kiertämällä siten, ettei lenkkien väliin jää rakoja ja side on kireä. Rautalankaa ei saa kiristää liikaa, jotta langan lujuus ei heikkene. Nelilenkkisten siteiden asemesta voidaan vastakkaisten pylväiden ylä- ja keskisiteinä käyttää rautalankaa, jonka halkaisija on 4-6 mm. Sivupylväiden siteiden lankamäärä on määritelty taulukossa 4.1.1. Side Taulukko 4.1.1 Siteen lankamäärä kuormattaessa Vo-vaunuun Vok-vaunuun Keskiside 4 / 4 / Yläside 2 / 4 2 / 4 Huomautukset. Osoittajaa sovelletaan kuormauksiin ilman "hattukuormaa" ja nimittäjää kuormauksiin, joissa on "hattukuorma".

145 4.1.2 Yli 3 metrin pituisen paketoimattoman pyöreän puutavaran kuormaus ja kiinnitys 4.1.2.1 Pyöreä puutavara ja halkaistut tukit ja pelkat kuormataan vaunun pituussuuntaan. Tyvien ja latvojen on vuoroteltava pinossa "hattukuormaa" lukuun ottamatta yksittäin tai nipuittain siten, että puolet tyvistä on pinon toisessa ja puolet toisessa päässä. Kuorman "hattuosassa" on tyvien ja latvojen oltava vuorotellen eri suuntiin. Välipuiden päällä olevien kerrosten reunimmaiset tukit on ehdottomasti sijoitettava tiiviisti pylväitä vasten. Välipuiden on oltava vasten keskimmäisiä tukkeja ja pylväisiin nojaavia reunimmaisia tukkeja. 4.1.2.2 Irtonaisina kuormatut puupinot tuetaan kahdella poikittaisella aluspuulla, jotka ovat 0,3-0,8 m:n etäisyydellä pinon päistä. Pino voidaan jakaa korkeussuunnassa eri nippuihin välipuilla. Reunimmaisten pinojen toisen kerroksen nippujen uloimmaisten päiden alle on laitettava välipuut, joiden paksuus on 130-160 mm ja alatukipinnan leveys 200-250 mm. Kun Vok-vaunuun kuormataan vaunua pidempää pyöreätä puutavaraa, mainittuja paksuja alus- tai välipuita ei käytetä, vaan pinojen ulommaiset päät asetetaan Vok-vaunun kynnysten varaan. 4.1.2.3 Vok-vaunuun kuormattavien puutavarapinojen määrä puutavaran pituudesta riippuen ja vastaava pylväsparien määrä on esitetty taulukossa 4.1.2. Таulukko 4.1.2 Puutavaran pituus, m Pinojen määrä Pylväsparien määrä Kuvan nro Enintään 3,5 4 3 2 4.1.4 4.1.5 3,5-4,25 3 reunimmaiset pinot 3 keskimmäinen pino 2 4.1.6 4,25-5,5 2 3 4.1.7 yli 5,5 2 4 4.1.8

146 Kuva 4.1.4. 1 kuusilenkkinen side; 2 pitkä välipuu; 3 pylväs; 4 pylväiden siteet; 5 aluspuu; 6 "hattukuorman" keskiside Kuva 4.1.5. 1 kuusilenkkinen side; 2 pitkä välipuu; 3 pylväs; 4 pylväiden siteet; 5 paksu aluspuu; 6 "hattukuorman" keskiside Kuva 4.1.6. 1 kuusilenkkinen side; 2 pitkä välipuu; 3 pylväs; 4 pylväiden siteet; 5 paksu aluspuu; 6 "hattukuorman" keskiside

147 Kuva 4.1.7. 1 kuusilenkkinen side; 2 pitkä välipuu; 3 pylväs; 4 pylväiden siteet; 5 paksu aluspuu; 6 "hattukuorman" keskiside Kuva 4.1.8. 1 kuusilenkkinen side; 2 pitkä välipuu; 3 pylväs; 4 pylväiden siteet; 5 aluspuu; 6 "hattukuorman" keskiside Jos pinot tuetaan kukin kolmella pylväsparilla, kaksi niistä sijoitetaan pinon päihin ja kolmas pinon keskikohdalla olevaan pylväsohjaimeen. 4.1.2.4 Sen jälkeen, kun puutavara on kuormattu irtonaisena ja kiinnitetty kuormaulottuman suorakaiteen muotoiseen osaan (2,4-2,5 m:n korkeudelle vaunun lattiasta), pyöreä puutavara kuormataan ja kiinnitetään kuormaulottuman kavennettuun yläosaan ("hattuosaan"). 0,5-0,8 m:n etäisyydelle "hattukuorman" päistä sijoitetaan aina kaksi pitkää välipuuta siten, että niiden päät ulottuvat kummallakin puolella 75-100 mm kuorman ulkopuolelle (kuva 4.1.3). Pitkien välipuiden päistä vähintään 50 mm:n etäisyydelle tehdään 10-15 mm:n syvyiset lovet kuusilenkkisten siteiden isoa silmukkaa varten. Pitkien välipuiden väliin kunkin pinon keskikohtaan sidotaan kaksi rautalankaa, joiden halkaisija on 6 mm. Lankojen on ulotuttava yhtä kauaksi pinon kummankin sivun ulkopuolelle. Puutavaraa kuormattaessa laitetaan "hattukuorman" ensimmäisen kerroksen tukit pitkien välipuiden päälle toisiaan vasten (kuva 4.1.9). Ensimmäisen kerroksen reunimmaiset tukit sijoitetaan

148 kiinni sivupylväisiin eivätkä nämä tukit saa olla pylväitä korkeammalla kuin enintään neljäsosan verran halkaisijastaan. Ylempien kerrosten tukit asetetaan tiiviisti edellisten kerrosten tukkien lomaan. Kavennettuun yläosan sivuun sijoitetaan tukit, jotka on lajiteltu kahden tai kolmen peräkkäisen paksuuden mukaan siten, että sivussa olevien tukkien kaltevuuskulma ei ole jyrkempi kuin 50 0 sekä keskimäärin yläosan korkeudelta että kahden vierekkäisen tukin välillä. enintään ¼ halkaisijasta Kuva 4.1.9. "Hattukuorman" teko 1 pylväs; 2 pitkä välipuu; 3 useaan kertaan käytettävä kuusilenkkinen side 4.1.2.5 "Hattukuormaan" ladotun pyöreän puutavaran sitomiseen käytetään kuusilenkkisiä siteitä. Siteen iso silmukka pujotetaan pitkän välipuun toiseen päähän ja pieni silmukka sidotaan kiinni välipuun toiseen päähän kaksinkertaisella halkaisijaltaan 6 mm:n suuruisella rautalangalla, joka kierretään kerran välipuiden ympäri. Siteen iso silmukka on naulattava kiinni pitkään välipuuhun vähintään 80 mm:n nauloilla tai sidottava halkaisijaltaan vähintään 5 mm:n suuruisella rautalangalla. Lisäksi pinojen "hattuosa" sidotaan poikittaisella ympärivedetyllä rautalankasiteellä, joka on etukäteen laitettu "hattukuorman" alle. Tämän vuoksi on pinon kummaltakin sivulta ulkopuolelle tulevat langat sidottava toisiinsa ja kierrettävä tiukkaan. "Hattukuorma" voidaan lenkkisiteiden asemesta kiinnittää kolmella poikittaisella kaikkien tukkien yli vedetyllä siteellä, jotka tehdään kaksinkertaisina halkaisijaltaan 6 mm:n suuruisesta rautalangasta. Kaksi ylivedettyä sidettä kiinnitetään pitkien välipuiden ulkoneviin päihin ja kierretään kerran välipuiden ympäri välipuiden lovia pitkin, ja kolmas pinon keskellä oleva ympärivedetty side kiristetään tiukasti "hattukuorman" ympäri. 4.1.2.6 Pyöreätä puutavaraa saa kuormata Vok-vaunuihin myös ilman välipuita (kuva 4.1.10) edellyttäen, että vastaanottaja on virallisesti ilmoittanut lähettäjälle hyväksyvänsä tämän kuormaustavan ja että puutavara toimitetaan vastaanottajan sivuraiteelle. Yllämainitusta hyväksymisestä on lähettäjän tehtävä merkintä rahtikirjaan (kenttään "Lähettäjän erityisiä ilmoituksia").

149 vähintään Kuva 4.1.10. 1 sivupylväät; 2 ylimmät poikittaissiteet; 3 "hattukuorman" ympäri vedetty side Pyöreätä puutavaraa ei saa lähettää ilman kuorman "hattuosan" alla olevia pitkiä välipuita sellaisille vastaanottajille, jotka eivät ole hyväksyneet tällaista kuormaustapaa. Sen jälkeen, kun kuormaulottuman suorakaiteen muotoisen osan ylin tukkikerros on tasattu ja vastakkaisten sivupylväiden yläsiteet on asennettu, laitetaan aina kaksi rautalankaa, joiden halkaisija on 6 mm, 0,5-0,8 m:n etäisyydelle pinon päistä ja pinojen keskiosaan "hattukuorman" myöhempää sitomista varten. Rautalangat on kierrettävä toisiinsa ja niiden päiden on ulotuttava kummallakin puolella yhtä kauaksi pinon yli. Pinojen "hattuosat" on kiinnitettävä kolmella poikittain ympäri vedetyllä rautalankasiteellä, jotka sidotaan pinojen päälle. Tämän vuoksi rautalangan päät, jotka ulottuvat pinon molempien päiden yli, sidotaan toisiinsa tukkien päällä ja kierretään tiukkaan. Tällaista kuormaustapaa käytettäessä vastakkaisten sivupylväiden yläsiteet on tehtävä vain rautalangasta eikä neli- ja kuusilenkkisiä siteitä saa käyttää. 4.1.2.7 Vastakuoritun, kyllästetyn tai hitaasti kuivuvalla aineella pintakäsitellyn puutavaran tukemiseen on käytettävä Vo-vaunuissa kuormaulottuman koko suorakaiteen muotoisen osan korkuisia ja Vok-vaunuissa päätyjä korottavia päätykilpiä.

150 Kilvet on tehtävä vaunun laitojen välisen leveyden pituisista, 40-50 mm:n paksuisista, 150-200 mm:n levyisistä laudoista tai 50-70 mm:n paksuisista pintalaudoista. Kaikki laudat kiinnitetään pystypuihin kuorman puolelta 120-150 mm:n pituisilla nauloilla. Lautojen asemesta kilvet voidaan tehdä halkaisijaltaan 60-80 mm:n vahvuisistä pyöröpuista, jotka lovetaan pystypuita vasten olevista kohdista. Kaikkien kilpien yläpäät on vahvistettava poikittaisella pyöröpuulla, jonka halkaisija on vähintään 100 mm ja pituus on sama kuin vaunun laitojen välinen leveys. Pyöröpuu on kiinnitettävä ulkopuolelta kumpaankin kilven reunimaiseen pystypuuhun kahdella naulalla, joiden pituus on 150 200 mm, ja kaksinkertaisella rautalangalla, jonka halkaisija on vähintään 5 mm. Pyöröpuu ja reunimmaiset pystypuut on lovettava kohdista, joista ne on tuettu toisiaan vasten. Pyöröpuuhun tehdään lovet vetositeiden kiinnittämistä varten 80-100 mm:n etäisyydelle pyöröpuun päästä. Kilven etäisyys kuormasta saa olla enintään 50 mm. 4.1.2.8 Vo-vaunuissa on kilvet kiinnitettävä pinon päätä lähinnä oleviin pystypuihin (reunimmaisiin, päädyssä oleviin tai varta vasten lattiaan kiinnitettyihin). Jos kilpi kiinnitetään reunimmaisiin pystypuihin (kuva 4.1.11), se on vahvistettava lisäksi keskeltä kolmannella pystypuulla. Se kiinnitetään Vo-vaunun lattiaan kahdella vähintään 100 mm:n pituisella naulalla ja poikkileikkaukseltaan 50 x 150 mm:n suuruisella tukiklossilla, joka naulataan Vo-vaunun lattiaan neljällä vähintään 100 mm:n pituisella naulalla. Tällöin on vaunun päätylaidat vahvistettava lyhyillä pylväillä. Kolmen pystypuun varaan tehty kilpi on esitetty kuvassa 4.1.12. Kuva 4.1.11 1 vetoside; 2 poikittainen pyöröpuu; 3 reunimmaiset pystypuut; 4 kilven keskimmäinen pystypuu; 5 kilven laudat; 6 päätypylväät; 7 väliklossi

151 Kuva 4.1.12. (kuorman kiinnitykseen käytettäviä sivupylväitä ei ole esitetty päätykuvassa) 1 - vetositeet; 2 poikittainen pyöröpuu; 3 kilven laudat; 4 väliklossit; 5 päätypylväät; 6 kilven pystypuut Kilvet sidotaan kahdella nelinkertaisella vetositeellä, jotka on tehty halkaisijaltaan 6 mm:n rautalangasta ja jotka kiinnitetään poikittaisen pyöröpuun loviin ja sivupylvästuppiloihin. Vetositeet ovat enintään 45 o :en kulmassa Vo-vaunun lattiaan nähden. 4.1.2.9 Vok-vaunuihin kilvet tehdään kahden pylvään varaan, jotka on sijoitettava vaunun lattialle 0,85 m:n etäisyydelle vaunun pituussuuntaisesta keskiviivasta (kuva 4.1.13). Pystypuut kiinnitetään alapäästään pyöreällä klossilla, jonka halkaisija on vähintään 65 mm ja alapinta on veistetty tasaiseksi, tai suorakaiteen muotoisella klossilla, jonka poikkileikkaus on vähintään 40 x 100 mm. Klossin toinen pää tukeutuu tiiviisti Vok-vaunun päätykynnykseen ja toinen pää kilven pystypuuhun, joka on naulattava klossiin 90-100 mm:n nauloilla. Kuva 4.1.13. 1 kiinnityslauta; 2 vinotuet; 3 poikittainen pyöröpuu; 4 kilven laudat; 5 vetositeet; 6 kilven pystypuut; 7 väliklossit

152 Molemmat klossit kiinnitetään Vok-vaunun oveen poikkileikkaukseltaan vähintään 16 x 75 mm:n suuruisella laudalla (tai pintalaudalla), joka naulataan kumpaankin klossiin 60-70 mm:n nauloilla. Laudan on oltava vaunun sisäleveyden pituinen. Klossit kiinnitetään (samasta materiaalista tehdyllä) vinotuella, joka naulataan kummastakin päästä kahdella 60-70 mm:n pituisella naulalla, toisesta päästä klossiin ja toisesta pystytukeen. Valmis kilpi sidotaan kahdella kaksinkertaisella halkaisijaltaan 6 mm:n vahvuisesta rautalangasta tehdyllä vetositeellä Vok-vaunun molemmilla puolilla poikkittaisen pyöröpuun päistä ja kilvestä lukien toisiin kiinnityslenkkeihin tai pylvästuppiloihin. Kilvet saa Vok-vaunuun tehdä myös kolmen pystypuun varaan sijoittamalla kaksi pystypuuta lattialle kiinni vaunun sivulaitoihin ja kolmas näiden väliin keskelle (kuva 4.1.14). Kummatkin kilven reunimmaiset pystypuut on kiinnitettävä kahdella sidelaudalla lähimpiin puutavaraa tukeviin sivupylväisiin, jolloin näiden sidelautojen on oltava alempana kuin sivupylväiden poikkiside. Pystypuiden alapäät kiinnitetään poikki- ja vinotukien avulla samalla tavoin kuin tehtäessä kilpi kahden pystypuun varaan. Kuva 4.1.14. 1 kiinnityslauta; 2 väliklossit; 3 vinotuet; 4 kilven pystypuut; 5 poikittainen pyöröpuu; 6 kilven laudat; 7 kiinnityslaudat; 8 poikittaiset yläsiteet 4.1.2.10 Vääriä ja epämuotoisia tukkeja, joiden pituus on vähintään 3,0 m, saa kuormata Vo-vaunuihin edellyttäen, että tukit kuormataan vaunun pituussuuntaan tukkien päät toisiaan vasten ilman välipuita. Pylväät sidotaan sekä yläsiteillä että aina kahden tukkikerroksen jälkeen laitettavilla poikittaissiteillä. Tämä välisidonta tehdään samalla tavalla kuin keskimmäinen rautalankasidos.

153 Tukkipinot on tuettava Vo-vaunuissa päätykilvillä, jotka tehdään vähintään 65 mm:n paksuisista laudoista tai pintalaudoista (kilvet asennetaan näiden kuormausmääräysten kohtien 4.1.2.7 ja 4.1.2.8 mukaan). Väärät ja epämuotoiset tukit kuormataan Vok-vaunuihin siten, että vaunun ovet ovat kiinni ja että päätyihin asennetaan kilvet, jotka tehdään vähintään 65 mm:n paksuisista laudoista tai pintalaudoista (päätykilvet tehdään näiden kuormausmääräysten kohtien 4.1.2.7 ja 4.1.2.9 mukaan). Tukkipino on tuettava vähintään kahdella pylväsparilla, jotka sidotaan yläsiteillä. 4.1.2.11 Jos samaan Vok-vaunuun kuormataan pinoja, joissa on eri pituista puutavaraa, on yli 3 m:n pituiset pinot sijoitettava vaunun päihin ja lyhyemmät niiden väliin (kuva 4.1.15). Kuva 4.1.15. 1 parru 150 х 150 mm; 2 pinot yli 3 m:n pituisesta puutavarasta; 3 lyhyet pylväät; 4 poikittaiset yläsiteet; 5 "hattukuorman" ympäri vedetty side; 6 pinot alle 3 m:n pituisesta puutavarasta; 7 päätyovi; 8 pitkä välipuu Reunimmaisten pinojen alle on asetettava paksu aluspuu tiiviisti päätyovien kynnystä vasten. Nämä pinot saavat ulottua enintään 200 mm vaunun puskinpalkin yli. Pinojen ulommaiset päät on tasattava. Sen jälkeen, kun pinot on kuormattu laitojen tasalle, Vok-vaunuun kuormataan vielä kuormaulottuman kavennettuun yläosaan vähintään 3 m:n pituisia puunippuja. Kuormattujen nippujen on peitettävä alemman kerroksen nippujen välit. "Hattuosan" pinot tehdään vähintään 3 m:n pituisesta puutavarasta ja kiinnitetään tämän kuormausmääräysten osan vaatimusten mukaisesti.

154 Yllämainittu puutavara voidaan kuormata Vok-vaunuihin, jonka yksi ovi on auki, jolloin puurakenteisen vaunun suljettu ovi on suojattava kilvellä, joka tehdään 30-40 mm:n paksuisesta laudasta (tai 50-70 mm:n paksuisesta pintalaudasta). Kilpi ei saa olla korkeampi kuin Vok-vaunun kori. Paksu aluspuu asetetaan tiiviisti kiinni kilven pystypuihin. 4.1.3 Paketoimattoman sahatavaran kuormaus ja kiinnitys 4.1.3.1 Sahatavara kuormataan siten, että erilliset sahatavarayksiköt ovat tiiviisti toisiaan ja tukipylväitä vasten. Jos laudat eivät kuormattaessa täytä koko hyötyleveyttä ja rako on laudan leveyttä kapeampi, tämä rako täytetään syrjälleen laitettavilla laudoilla. Pinojen kaikissa kerroksissa on lautojen tai parrujen oltava saman paksuisia. 4.1.3.2 Sahatavara, jonka pituus on 2-2,8 m, kuten laudat, pintalaudat ja ratapölkkyjen sahalaudat kuormataan pinoihin Vo-vaunun pituussuuntaisesti. Reunimmaisten pinojen ulompien päiden alle 0,5-0,8 m:n etäisyydelle asetetaan paksut poikittaiset aluspuut, joiden poikkileikkaus on vähintään 135 x 135 mm. Pinot tuetaan kukin kahdella pylväsparilla, jotka kiinnitetään poikittaisilla ylä- ja keskisiteillä. Jos pinojen väliin jää rakoja, niihin laitetaan sahatavaraa vaunun poikittaissuuntaisesti pinojen yläreunaan asti ja pinot tuetaan laudoilla (pintalaudoilla) kuten kuormattaessa pölkkyjä näiden kuormausmääräysten kohdan 4.1.3.7 mukaisesti (kuva 4.1.16). 1 2 3 4 6 5 6 2 Kuva 4.1.16. 1 poikittaiskiinnitys; 2 sivutukilaudat; 3 välipuut; 4 paksut aluspuut; 5 aluspuut; 6 sivupylväät

155 4.1.3.3 Pinot, joissa on 2,7-5 m:n pituista sahatavaraa, tuetaan sivusta kahdella pylväsparilla, pinot, joissa on 5-8 m:n pituista sahatavaraa, kolmella pylväsparilla ja pinot, joissa 8-12 m:n pituista sahatavaraa, neljällä pylväsparilla (kuvat 4.1.17 ja 4.1.18). 1 2 3 4 5 6 7 8 4 5 6 7 Не менее 1200 8 1 9 Kuva 4.1.17. 1 sivupylväs; 2 välipuut; 3 poikittaiset yläsiteet; 4 välipuut; 5 pitkät välipuut; 6 poikittaiset yläpuut; 7 "hattukuorman" rautalankasiteet; 8 paksut välipuut; 9 aluspuut 4 5 6 A 2 7 A-A 3 Не менее 1200 1 A Kuva 4.1.18. 1 aluspuut; 2 poikittaiset yläpuut; 3 poikittaiset yläsiteet; 4 sivupylväät; 5 "hattukuorman" rautalankasiteet; 6 pitkät välipuut; 7 välipuut

156 4.1.3.4 Kun kuormataan eri pituista sahatavaraa samaan pinoon, voidaan laudat asettaa päittäin pinon pituussuuntaan. Päiden on oltava tiiviisti toisiaan vasten, ja pinojen päät on tasattava. Tällainen päittäin kuormatuista laudoista tehty pinoon tuettava vähintään kahdella sivupylväsparilla. Pinojen päiden on ulotuttava vähintään 0,5 m pylväiden yli. Eripituisia lautoja voidaan kuormata pinoihin päittäin "hattukuormaa" lukuun ottamatta. Tällöin ei lautoja saa kuormata päittäin kahteen kerrokseen keskimmäisten välipuiden ylä- ja alapuolella eikä pinon ylä- ja alaosan kahteen kerrokseen. Kun pinot tehdään päittäin asetetuista laudoista, korotetaan Vok-vaunun sivulaitoja lisälaidoilla kuormaulottuman suorakaiteen muotoisen osan yläreunaan asti. Lisälaidat tehdään laudasta, jonka pituus on vähintään 3 m ja paksuus vähintään 25 mm, tai pintalaudasta, jonka pituus on vähintään 3 m ja paksuus vähintään 30 mm. Laudat (pintalaudat) naulataan vähintään 70 mm:n pituisilla nauloilla pylväiden sisäpuolelta. 4.1.3.5 Sen jälkeen, kun sahatavara on kuormattu ja kiinnitetty kuormaulottuman suorakaiteen muotoiseen osaan (2,5-2,6 m:n korkeuteen vaunun lattiasta), sahatavaraa kuormataan sivupylväitä korkeammalle kuormaulottuman kavennettuun yläosaan ("hattuosaan"). Kuormaulottuman suorakaiteen muotoisen osan pinojen ylimpien lautojen päälle reunimmaisten aluspuiden yläpuolelle ja niiden väliin pinon keskelle sijoitetaan kolme pitkää välipuuta siten, että niiden päät ulottuvat kummallakin puolella 75-100 mm kuorman ulkopuolelle. Pitkien välipuiden päistä vähintään 50 mm:n etäisyydelle tehdään 10-15 mm:n syvyiset lovet ympäri vedettyjen rautalankasiteiden kiinnittämiseksi. Sitten sahatavara kuormataan sivupylväitä korkeammalle kuormaulottuman kavennettuun yläosaan, ja kaikki laudat kuormataan lappeelleen toisiaan vasten. Tällöin seuraava ylemmäksi tuleva reunalauta laitetaan 20-50 mm sivuun alemman laudan ulkoreunasta (kuva 4.1.19). Vakavuuden parantamiseksi tämä pino jaetaan korkeussuunnassa keskeltä kahteen osaan kolmella välipuulla, joiden poikkileikkaus on 25 x 100 mm, jolloin välipuiden päät ulottuvat välipuiden viereisten alimmaisten reunalautojen yli 75-100 mm. Välipuiden päihin tehdään samanlaiset lovet rautalankasiteitä varten. Pinon kavennetun yläosan laudoille pitkien välipuiden yläpuolelle sijoitetaan poikittaiset yläpuut, joiden poikkileikkaus on 50 x 150 mm. Poikittaispuiden päiden on kuten pitkien välipuidenkin päiden ulotuttava kummaltakin puolelta kuorman yli 75-100 mm, ja niissä on oltava lovet. Poikittaiset yläpuut naulataan päistään kahdella vähintään 125 mm:n pituisella naulalla pinon ylimmäisiin lautoihin. Sahatavara kiinnitetään joka puolelta kolmella kaksinkertaisella, halkaisijaltaan 6 mm:n vahvuisesta rautalangasta tehdyllä siteellä, jotka kiinnitetään alempiin pitkiin välipuihin, keskellä oleviin välipuihin ja poikittaisiin yläpuihin. Siteen langat laitetaan pitkän välipuun ja yläpuun loviin ja kiristetään tiukkaan korkeussuunnassa vierekkäisten välipuiden ja välipuun ja poikittaispuun välille.

157 Kuva 4.1.19. 1 poikittaiset yläpuut; 2 poikittaiset yläsiteet; 3 pitkät välipuut; 4 sivupylväät; 5 välipuut; 6 "hattukuorman" rautalankasiteet "Hattuosan" pinot voidaan tehdä eri pituisista laudoista, jolloin lyhyet laudat laitetaan päittäin pinon keskelle ja niiden ympärille laitetaan joka puolelle 2,7-3,5 m:n pituiset laudat (jotka ovat vähintään yhtä pitkiä kuin itse pino). "Hattuosan" pinojen pohjalla ja kahdessa kerroksessa keskimmäisten välipuiden ylä- ja alapuolella on oltava vähintään kaksi vaakakerrosta lautoja, jotka ovat on vähintään 2,7 m:n pituisia (vähintään yhtä pitkiä kuin pino). 4.1.3.6 Sahatavaran suojaamiseksi sään vaikutukselta lähettäjä voi itse tehdä katteen kuormatun sahatavarapinon päälle, päätyihin tai sivuille. Lähettäjä tekee laskelmat tästä suojasta ja sen kiinnityksestä vaunuun näiden kuormausmääräysten kohdan 2.4 mukaan ja esittää kiinnityksen lujuuslaskelmat vahvistettavaksi näiden kuormausmääräysten kohdassa 2.3.6.1 esitetyllä tavalla.

158 4.1.3.7 Kyllästämättömät ratapölkyt kuormataan Vo-vaunuun neljään pituussuuntaiseen pinoon. Vaunun kumpaankin päähän tulevat kaksi pinoa sijoitetaan tiukasti toisiaan vasten (pitkittäin), ja vaunun keskelle ratapölkyt kuormataan poikittain kuorman koko korkeudelta (kuva 4.1.20). Pinojen alle on asetettava kaksi aluspuuta 200-250 mm:n etäisyydelle pinon päistä. Tällöin on äärimmäisten pinojen alle asetettava aiemmin mainittu yksi poikittainen aluspuu ja toisina aluspuina on käytettävä paksuja poikittaisia aluspuita, joiden poikkileikkaus on 135 x 135 mm ja jotka asetetaan 0,5-0,8 m:n etäisyydelle mainittujen pinojen ulommista päistä. A 5 2 7 3 8 7 4 6 10 9 A 8 Kuva 4.1.20. 1 "hattukuorman" ympäri vedetyt siteet; 2 pitkät välipuut; 3 "hattukuorman" pinojen tukilaudat; 4 poikittaissiteet; 5 välipuut; 6 paksut välipuut; 7 sivupylväät; 8 aluspuut; 9 pölkkyjen sivutukilaudat; 10 pitkittäiset aluspuut Paksuina aluspuina saa käyttää ratapölkkyjä. Vaunun keskelle poikittain kuormatut ratapölkyt tuetaan vaunun molemmilta puolilta vähintään 35 mm:n paksuisilla laudoilla (pintalaudoilla). Tukilaudoitus tehdään asettamalla laudat vieri viereen Vo-vaunun sivulaidoista alkaen koko pinon korkeudelle, ja ne kiinnitetään sivupylväisiin vaunun sisäpuolelta vähintään 70 mm:n pituisella naulalla. Tukilautojen päiden on oltava vähintään 250 mm sivupylväiden yli vaunun päätylaitojen puolella. Ratapölkkypinot on tuettava kahdella pylväsparilla, joissa on oltava poikittaiset ylä- ja keskisiteet.

159 Kun ratapölkkyjä on kuormattu 2 100-2 200 mm:n korkeudelle Vovaunun lattiasta, kuormataan ratapölkkyjä sivupylväitä korkemmalle kuormaulottuman kavennettuun yläosaan ("hattuosaan") neljä vaunun pituussuuntaista pinoa tiukasti toisiaan vasten. Toisen ja kolmannen pinon on oltava toisiaan vasten tarkasti vaunun poikittaissuuntaisella keskiviivalla. "Hattukuorman" ratapölkyt kuormataan seitsemään kerrokseen. Ensimmäinen kerros kuormataan kahden pitkän välipuun päälle, jotka ovat 0,5 m:n etäisyydellä ratapölkkyjen päistä. Pitkiin välipuihin veistetään vähintään 50 mm:n etäisyydelle niiden päistä 10-15 mm:n syvyiset lovet kuusilenkkisten vakiositeiden ja rautalankasiteiden kiinnittämistä varten. Pitkien välipuiden päälle asetetaan sivupylväisiin kiinni Vo-vaunun kummallekin puolelle kaksi syrjällään olevaa lautaa, joiden poikkileikkaus on 25-30 x 250 mm ja pituus 6 000 mm. Kummankin laudan viereen sijoitetaan yksi ratapölkky kyljelleen ja näiden väliin ladotaan ensimmäisen kerroksen muut pölkyt lappeelleen tiukasti toisiaan vasten. Kyljellään olevia ensimmäisen kerroksen reunimmaisten ratapölkkyjen viereen asetetaan aina yksi ratapölkky myös kyljelleen, ja niiden väliin ladotaan ylempien kerrosten pölkyt lappeelleen. Seitsemänteen kerrokseen kuormataan ratapölkyt lappeelleen kuudennen kerroksen kyljellään olevien reunimmaisten pölkkyjen väliin. Joka kerroksessa on pölkkyjen väliin mahdollisesti jäävä rako täytettävä puukiiloilla. "Hattukuorman" pölkkypinot kiinnitetään kahdella kuusilenkkisellä vakiositeellä, joiden iso silmukka pujotetaan pitkän välipuun toiseen päähän ja pieni silmukka sidotaan kiinni pitkän välipuun toiseen päähän kaksinkertaisella rautalangalla, jonka halkaisija on 6 mm. Vakiositeen iso silmukka ja pienen silmukan rautalankasidos sijoitetaan pitkien välipuiden loviin. Iso silmukka kiinnitetään välipuuhun vähintään 70 mm:n pituisella naulalla. 4.1.4 Alle 3 metrin pituisen paketoimattoman puutavaran kuormaus ja kiinnitys 4.1.4.1 Pyöreä puutavara, jonka pituus on 1,8-3 m, kuormataan käyttäen päätykilpiä. Päätykilpi tehdään neljän pystytuen varaan, jotka asetetaan pystyyn vaunun lattialle tyvi ylöspäin vastaavasti 0,55 ja 1,35 m:n etäisyydelle Vok-vaunun pituussuuntaisesta keskiviivasta (kuva 4.1.21). Pystypuiden halkaisijan on oltava vähintään 100 mm Vok-vaunun laidan yläpalkin yläpuolella. Pystytukien alapäät liitetään toisiinsa 0,3-0,4 m:n korkeudella vaunun lattiasta 25-30 mm:n paksuisella laudalla. Kilvet kootaan ja kiinnitetään näiden kuormausmääräysten kohdassa 4.1.2.7 esitetyllä tavalla.

160 Kuva 4.1.21. 1 kilven laudat; 2 kilven pystypuut; 3 poikittainen pyöröpuu; 4 lauta, jonka paksuus on 25 30 mm Jos kuormatun puutavaran kokonaispituus ei ole jaollinen vaunun pituudella, täytetään pinojen ja Vok-vaunun päätyoven väliin jäävä rako kapeilla paketeilla tai sitomattomalla puutavaralla Vok-vaunun laitojen tasolle asti (kuva 4.1.22). Päätykilpi asetetaan tällöin pinon päitä vasten ja kiinnitetään vaunun lattiaan väliklosseilla ja vinotuilla näiden kuormausmääräysten kohdassa 4.1.2.9 esitetyllä tavalla. Kuva 4.1.22. 1 välipuu 135 х 135 mm; 2 sivupylväät; 3 kiristysside nelinkertaisesta rautalangasta halk. 6 mm; 4 poikittaiset yläsiteet; 5 välipuut "hattukuorman" alle; 6 päätykilvet; 7 vaunuun poikittain kuormattu puutavara

161 4.1.4.2 Polttopuut, kuitupuut ja muu enintään 2,4 m:n pituinen puutavara kuormataan Vok-vaunuun pituussuuntaan. Vaunun päätyovet ja sivulaidat on suojattava koko pituudelta kuormattavasta tavarasta tehtävällä yhtenäisellä suojaseinällä (kuva 4.1.23). Jotta kuormaulottumaa ei ylitettäisi, suojaseinän kuitupuut eivät saa ulottua vaunun laidan yli enempää kuin 0,4 kuitupuun koko pituudesta. enintään 0,4L 1 2 7 1 Kuva 4.1.23. 1 suojaseinä; 2 suojaseinän kiinnityslaudat Päätyovien suojaseinän muodostavat kuitupuut liitetään toisiinsa vähintään 30 mm:n paksuisella ja 2 900-3 000 mm:n pituisella laudalla (pintalaudalla), joka sijoitetaan Vok-vaunun sivulaitojen varaan suojaseinän sisäpuolelle. Lauta on kiinnitettävä suojaseinän molempiin reunimmaisiin sekä keskimmäisiin puihin vähintään 70 mm:n pituisilla nauloilla. Puutavara kuormataan vaakasuuntaan siten, että kuorma jää 50 mm suojaseinän yläreunan alapuolelle. 4.1.4.3 Puutavara, jonka pituus on enintään 1 m, tai halot kuormataan Vokvaunuihin käyttäen yksikerroksista suojaseinää seuraavalla tavalla: Kun puutavara tai halot on kuormattu siten, että kuorma jää 0,6 m Vokvaunun laitojen yläreunan alapuolelle, vaunun päätyjen ja laitojen viereen asetetaan yksi yhtenäinen kerros samanpaksuisia puita pystyasentoon siten, että niiden yläpäät ulottuvat enintään 0,4 m vaunun laitojen yläpuolelle. Sitten puutavara tai halot ladotaan vaaka-asentoon pinoiksi siten, että kuorma jää vähintään 500 mm suojaseinän yläreunan alapuolelle.

162 Puutavara ja halot, joiden pituus on 1 m, voi kuormata Vok-vaunuihin, joissa laitojen korkeus on 1 800 mm, käyttäen kaksikerroksista suojaseinää. Tällöin halot ladotaan vaakasuoraan asentoon ensimmäistä suojaseinää vasten 0,2 m:n korkeuteen. Tämän jälkeen ensimmäistä suojaseinää vasten tehdään toinen yhtenäinen seinä, joka saa olla enintään 0,2 m korkeampi kuin ensimmäinen suojaseinä. Puutavaran tai halkojen pinoamista vaaka-asentoon jatketaan, kunnes kuorman yläpinta on 50 mm toisen suojaseinän yläreunan alapuolella (kuva 4.1.24). 1 2 3 1 1 Kuva 4.1.24. 1 suojaseinän kiinnityslaudat; 2 suojaseinän toinen kerros; 3 suojaseinän ensimmäinen kerros Pystyyn asetetut puut on kiinnitettävä toisiinsa laudoilla (pintalaudoilla) näiden kuormausmääräysten kohdassa 4.1.4.2 esitetyllä tavalla, ja lautojen on puristuttava Vok-vaunun laitojen ja ovien ja pystyasentoon ladottujen halkojen väliin. 4.1.4.4 Puutavaraa, jonka pituus on enintään 2 m, saa kuormata Vok-vaunuihin käyttäen laudasta (pintalaudasta) tehtyjä lisälaitoja, jolloin puutavara tuetaan kahdeksalla sivupylväsparilla ja kahdella päätypylväsparilla (kuva 4.1.21). Lisälaitojen laudoitus on tehtävä vähintään 30 mm:n paksuisista laudoista, jotka naulataan pylväiden sisäpuolelta vähintään 70 mm:n pituisilla nauloilla. Päätypylväisiin naulattavina lautoina on käytettävä vähintään vaunun leveyden pituisia lautoja. Äärimmäiset pääty- ja sivupylväät sidotaan toisiinsa kaksinkertaisella rautalangalla, jonka halkaisija on 6 mm (kuva 4.1.25).

163 1 2 3 1 2 Kuva 4.1.25. 1 sivupylväät; 2 lisälaitojen laudat; 3 sivu- ja päätypylväiden rautalankasiteet Lisälaitoina voidaan käyttää myös valmiita kilpiä, jotka tehdään 100-140 mm:n paksuisesta pyöreästä puutavarasta, jonka halkaisija on 10-14 cm, sitomalla puut yksinkertaisella rautalangalla, jonka halkaisija on 6 mm (kuva 4.1.26). Päätykilven pyöreä puutavara kiinnitetään lisäksi naulaamalla kaksi sidelautaa kilven leveyssuuntaan. Sivulaitojen korotus tehdään joko kahdesta kilvestä, joiden pituus on 6 m ja 5,6 m, tai kolmesta kilvestä, joiden pituus 4 m. Päädyn korotus tehdään yhdestä kilvestä, jonka pituus on 3 m. Sivukilpien päät tuetaan päätykilpiin. 1 2 3 4 I 6 8 7 5 5 I 6 7 8 4 Kuva 4.1.26. 1 päätypylväät; 2 kilven kiinnitys pylväisiin; 3 päätykilvet; 4 kilven kiinnitys sivupylväisiin; 5 kilven siteet; 6 sivupylväät; 7 sivukilvet; 8 pylväiden poikittaiset yläsiteet

164 Kilvet sidotaan vaunun sisäpuolelta neljästä kohdasta pylväisiin kiertämällä rautalanka, jonka halkaisija on 6 mm, kerran pylvään ympäri. Pylväisiin veistetään lovet rautalankaa varten kilven yläsiteiden kiinnittämiseksi pylvääseen. Jos lisälaidat tehdään pyöreästä puutavarasta, on vastakkaiset sivupylväsparit sidottava yläpäistään toisiinsa poikittaisilla siteillä (nelilenkkisillä siteillä tai rautalangalla). Kuorma ladotaan vaakasuunnassa 50 mm lisälaidan yläreunasta alaspäin. Puutavaraa voidaan kuormata näiden kuormausmääräysten kohdissa 4.1.4.2, 4.1.4.3 ja 4.1.4.4 esitetyllä tavalla vain vastaanottajan luvalla. 4.1.5 Paketoidun puutavaran ja sahatavaran kuormaus ja kiinnitys 4.1.5.1 Ympärivedetyt puu-rautalankasiteet ja teräsvannesiteet 4.1.5.1.1 Sahatavarapakettien pituuden ollessa 4-6,5 m, voidaan ympärivedettynä sidontana käyttää puu-rautalankasidettä ja teräsvannesidettä. Paketin pituuden ollessa 4 m paketti sidotaan kahdella ympärivedetyllä siteellä ja paketin pituuden ollessa yli 4 m paketti sidotaan kolmella ympärivedetyllä siteellä. Kaksi reunimmaista ympärivedettyä sidettä sijoitetaan 0,8-1,0 m:n päähän paketin päistä ja kolmas (keskimmäinen) side paketin keskelle. Käytettävän teräsvanteen paksuuden on oltava vähintään 0,5 mm ja leveyden vähintään 16 mm. Voidaan käyttää myös muuta vannetta, jonka murtolujuus on vähintään 612 kg. 4.1.5.1.2 Ympärivedetty puu-rautalankaside koostuu kahdesta puusta (ylä- ja alapuusta), joiden poikkileikkaus on vähintään 50 x 100 mm, ja kahdesta kaksinkertaisesta siteestä, jotka tehdään halkaisijaltaan 6 mm:n vahvuisesta rautalangasta ja joilla puut sidotaan päistään (kuva 4.1.27). Puut asetetaan sahatavarapakettiin poikittain siten, että puiden päät ulottuvat 50 mm nipun yli. Rautalankasiteiden kiinnittämistä varten puiden päihin tehdään 10-12 mm:n syvyiset lovet vähintään 25 mm:n etäisyydelle nipun päädyistä.

165 Kuva 4.1.27. 4.1.5.1.3 Pakettien keskelle voi latoa päittäin eri pituista sahatavaraa siten, että ne eivät yhdessä ole pidempiä kuin paketti. Pakettien ulkosivuilla ei saa olla pituussuunnassa päittäin asetettuja lautoja. Jos lappeelleen asetettujen lautojen leveys ei ole yhteensä sama kuin paketin määrätty leveys, osa paketin sisällä olevista laudoista asetetaan syrjälleen (kuva 4.1.28). а) b) c) 3 4 1 2 Kuva 4.1.28. а, b samanpituisen sahatavaran kuljetuspaketti; c paketti, jossa on kahta - neljää peräkkäistä pituutta; 1 paketin kerros; 2 paketin nippu; 3 välipuut; 4 ympärivedetty teräsvanne; 5 nimilappu

166 4.1.5.1.4 Vo- ja Vok-vaunujen kuormaustilan on oltava jaollinen pakettien määrällä ottaen huomioon kuormaulottuman kavennettu yläosa. Lähettäjä sopii vastaanottajan kanssa pakettien painon. 4.1.5.1.5 Sahatavarapaketin pituudesta riippuen paketit kuormataan kahteen tai useampaan pinoon, jotka laitetaan päittäin Vo- tai Vok-vaunun pituussuuntaan (kuva 4.1.29). 1 2 3 A 4 A-A 3 4 5 A Kuva 4.1.29. 1 poikittaiset yläsiteet; 2 sivupylväät; 3 pitkittäislaudat; 4 liitoslaudat; 5 tukiklossit Paketit sijoitetaan tiiviinä kerroksina leveys- ja korkeussuunnassa, jolloin pinon äärimmäisten kerrosten pakettien on oltava tiukasti kiinni niitä tukevissa sivupylväissä. Jos pakettien väliin jää rakoja, täytetään ne tiiviisti sahatavaralla, joka on samanpituista kuin paketit. Kuljetettaessa paketteja Vok-vaunuissa voidaan käyttää nelikulmaisia pylväitä, joiden poikkileikkaus on 50 x 150 mm. Kussakin pinossa on vain samanpituisia ja -korkuisia paketteja muutamassa kerroksessa siten, että paketit ovat toisiinsa nähen pituussuunnassa limittäin enintään 100 mm, jotta ympärivedettyjen siteiden poikittaispuut olisivat tiukasti toisiaan vasten. 4.1.5.1.6 Vastakkaiset sivupylväät sidotaan nelilenkkisillä kiristyssiteillä, jotka ovat 25 mm kuormaa korkeammalla.

167 4.1.5.1.7 Kunkin pinon ylimmän kerroksen pakettien päälle laitetaan kolme poikittaista välipuuta, joiden poikkileikkaus on 50 x 150 mm ja pituus sama kuin vaunun leveys. Yksi välipuista sijoitetaan pinon keskelle ja kaksi muuta 0,5-0,8 m:n etäisyydelle pinon päistä. Näiden poikittaisten välipuiden päälle laitetaan sahatavarapaketteja, jotka ovat ylempänä kuin sivupylväät ja muodostavat kuormaulottuman kavennetun yläosan. Vo- tai Vok-vaunuihin ladotaan sisäpuolelle sivupylväiden kohdalle laudat, joiden poikkileikkaus on 40 x 100 mm ja jotka kiinnitetään vähintään 100 mm:n pituisilla nauloilla kaikkiin poikittaisiin välipuihin ja ylimmän kerroksen pylväitä alempana olevien reunimmaisten pakettien kaikkiin ympärivedettyjen siteiden parruihin. Paketit, jotka ovat kuormaulottuman kavennetussa yläosassa, kiinnitetään vähintään 50 x 150 x 300 mm:n kokoisilla tukipuilla, jotka asetetaan välipuiden päälle tiiviisti kiinni reunimmaisiin paketteihin kahdelta puolelta ja naulataan välipuihin vähintään 100 mm:n pituisilla nauloilla. Jos kuormaulottuman kavennettuun yläosaan sijoitetaan vaunun leveyssuunnassa kaksi tai useampi paketti, nämä kiinnitetään toisiinsa yläpuolelta laudoilla (pintalaudoilla), joiden paksuus on vähintään 25 mm, leveys 75-100 mm ja pituus sama kuin pinon leveys. Laudat (pintalaudat) naulataan pakettien ympärivedettyjen siteiden parruihin kahdella naulalla, joiden pituus on vähintään 70 mm (kuva 4.1.30). 1 2 3 Kuva 4.1.30. 1 ympärivedetyn siteen parru; 2 sahatavarapaketti; 3 kiinnityslauta

168 4.1.6 Tässä osassa käytetyt metsäteollisuuden termit Kuitupuu on pyöreän tai halkaistun puutavaran laatuluokka selluloosan ja hiokkeen valmistukseen. Tukki on pyöreän puutavaran laatuluokka, jota käytetään pyöreänä lukuun ottamatta pienikokoisia kaivospylväitä tai yleiskäyttöisen sahatavaran tai erikoisten puutuotteiden raaka-aineena. Parru on sahatavaraa, jonka paksuus ja leveys on vähintään 100 mm. Soiro on sahatavaraa, jonka paksuus on enintään 100 mm ja leveys on enintään kaksi kertaa paksuutta suurempi. Pintalauta on tukin sivuosa, jonka toinen pinta on sahattu ja toinen pinta sahaamaton tai osittain sahattu. Lauta on sahatavaraa, jonka paksuus on enintään 100 mm ja leveys on yli kaksi kertaa paksuutta suurempi. Latvustukki on kaadetun puun runko, josta on oksat karsittu, mutta jossa latvus ja tyvi ovat jäljellä. Halot ovat pyöreän tai halkaistun puutavaran laatuluokka, jota laatunsa puolesta voidaan käyttää polttoaineena. Lyhyen puutavaran laatuluokka on enintään 2 m:n pituista pyöreää tai halkaistua puutavaraa. Pyöreä puutavara on katkaistua puutavaraa. Vaneritukki on pyöreän puutavaran laatuluokka, puunrungon osa, jota käytetään erikoisten puutuotteiden valmistukseen. Puutavara on puuta, jota saadaan latvustukeista tai niiden osista katkaisemalla tai halkaisemalla ne. Kelles on sahatavaraa, jonka sisäpinta on sahattu ja ulkopinta sahaamaton tai osittain sahattu ja jota käytetään louhosten tuentamateriaalina. Paketti on iso kuormakolli, joka koostuu erillisistä, toisiinsa tavallisilla tai erityisillä niputusvälineillä sidotuista (pyöreistä tai sahatuista) puutavarayksiköistä. Nippu on rautalangalla tai vaijerilla sidottu tai aluspuilla (välipuilla) jaettu kuormakolli puutavarayksiköistä, joiden pituus voi vaihdella standardien sallimissa rajoissa. Sahatukki on tukki yleiskäyttöisen sahatavaran valmistukseen.

169 Särmäämätön sahatavara on sahatavaraa, jonka reunat on särmäämättä tai osittain särmätty. Sahatavara on tietynkokoista ja -laatuista puutavaraa, jolla on kaksi tasaista samansuuntaista lapetta. Sahatavaran lape on kumpi tahansa kahdesta vastakkaisesta leveistä pituussuuntaisista sahatavaran pinnoista ja mikä tahansa pituussuuntainen neliönmuotoisen sahatavaran pinta. Pienpuu tarkoittaa ohuita havupuutukkeja, joiden paksuus on 6 13 cm, ja ohuita lehtipuutukkeja, joiden paksuus on 8 11 cm. Propsit ovat vientiin meneviä kaivospylväitä. Kaivospylväs on pyöreän puutavaran laatuluokka, jota käytetään louhosten tuentamateriaalina. Peräkkäiset koot tarkoittavat kahta kokoa, jotka ovat lähellä toisiaan samassa kerroksessa tai jotka ovat vierekkäin. Laatuluokka on tiettyyn tarkoitukseen olevaa puutavaraa (esim. kuitupuut, tukit, halot, vaneritukit, sahatukit ja pienpuut). Pitkä laatuluokka on pyöreätä puutavaraa, jonka pituus on yli 6,5 m. Ohut laatuluokka on pyöreätä puutavaraa, jonka paksuus yläleikkauspinnan kohdalla ilman kuorta on 2 13 cm. Pölkky on tietynkokoista ja mittaista sahatavaraa, jota käytetään ratakiskojen tukina. Ratapölkyn sivu tarkoittaa tukin sivureunaa, joka jää jäljelle ratapölkyn sahaamisen jälkeen.

170 4.2 LIERIÖNMUOTOISTEN TAVAROIDEN KUORMAUS JA KIINNITYS Tässä kuormausmääräysten osassa on esitetty, miten kuormataan lieriönmuotoiset tavarat (esim. kattilat, säiliöt ja rummut), joiden yksikköpaino on enintään 30 t ja halkaisija 1-3,2 m ja joiden painopiste sijaitsee symmetrisesti lieriön leveyssuuntaan nähden pituussuuntaisen keskiviivan kohdalla tai sen alapuolella. 4.2.1 Vaunun ja kuorman yhteinen painopiste saa olla enintään 2 300 mm:n korkeudella kiskon selästä. Vaunun ja kuorman yhteinen tuulipinta ei saa olla yli 75 m 2. 4.2.2 Tavarat, joiden pituus on enintään 14,2 m, on kuormattava yhteen tai kahteen pitkittäiseen riviin yleiskäyttöiselle Vo-vaunulle (tavarat, joiden pituus on 13,7-14,2 m, saa kuormata vain sellaiseen Vo-vaunuun, jonka aluskehys on 13,4 m:n pituinen). Tavarat, joiden halkaisija on enintään 1,6 m, on sijoitettava kahteen riviin (kuva 4.2.1) ja tavarat, joiden halkaisija on yli 1,6 m, yhteen riviin (kuva 4.2.2). Kuva 4.2.1. 1 ympärivedetty side; 2 sivutukiklossit; 3 aluspuu; 4 poikittaiset tukiklossit; 5 pitkittäiset väliklossit

171 Kuva 4.2.2. 1 sivutukiklossit; 2 aluspuut; 3 tukiklossit; 4 ympärivedetyt siteet Pidemmät tavarat sijoitetaan kääntöalustoilla varustettuun, yhteenkytketyyn kahden Vo-vaunun ryhmään näiden kuormausmääräysten kohdan 2.4.7 mukaisesti. Tavarat, joiden pituus on 14,2-27,0 m, voi kuormata yhteen kerrokseen yhteenkytkettyyn Vo-vaunuryhmään yhden vaunun kannatukselle ja käyttämällä kuorman kummassakin päässä Vo-vaunuja suojavaunuina (kuva 4.2.3). Eripituisten tavaroiden sallitut painot ja halkaisijat on esitetty taulukossa 4.2.1. Kuva 4.2.3. 1 vetositeet; 2 aluspuut ja sivutukiklossit; 3 ympärivedetyt siteet

172 Таulukko 4.2.1 Kuorman pituus, enintään m 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 Kuorman halkaisija, enintään mm 3200 3200 3200 3160 3120 3090 3030 2990 2940 2890 2840 2790 2730 Kuorman paino, enintään t 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 28 27 25 Aluspuiden korkeus, vähintään mm 110 125 135 150 160 175 185 200 210 225 235 250 260 4.2.3 Tavarat on sijoitettava kahdelle poikittaiselle aluspuulle, joiden leveys on vähintään 200 mm ja pituus sama kuin vaunun sivulaitojen välinen leveys. Aluspuut voidaan tehdä kahdesta vierekkäisestä osasta. Tavaran painon ollessa enintään 5 t on aluspuiden korkeuden oltava vähintään 50 mm ja yli 5 t painavien tavaroiden aluspuiden on oltava vähintään 100 mm korkeita. Pitkien tavaroiden aluspuiden korkeus riippuu kappaleen pituudesta taulukon 4.2.1 mukaan. Jos lieriönmuotoisen tavaran pinnalla on ulkonevia osia, jotka ovat suojavaunun lattian yläpuolella, on yhteenkytkettyyn vaunuryhmään kuormattaessa aluspuita korotettava ulkonevien osien korkeuden verran. Etäisyys Vo-vaunun keskeltä lieriönmuotoisen tavaran päähän ei saa olla millään puolella yli puolet taulukossa 4.2.1 mainitusta tavaran pituudesta. Jos lieriönmuotoisessa tavarassa on ulkonevia osia, kuorman halkaisija määritellään sen pisteen mukaan, joka on kauimpana kuorman pituussuuntaisesta keskiviivasta. Aluspuut kiinnitetään Vo-vaunun lattiaan kahdeksalla naulalla, jotka ovat 50 mm pidempiä kuin aluspuiden korkeus, tai kahdeksalla uurteettomalla sinkilällä, joiden halkaisija on 8 mm. Aluspuut voi kiinnittää pituussuuntaisilla tuilla, joiden poikkileikkaus on 50 x 100 mm ja joita sijoitetaan kaksi aluspuun kummallekin puolelle symmetrisesti 0,5-1,0 m:n päähän Vo-vaunun pituussuuntaisesta keskiviivasta. Kaikki tuet kiinnitetään neljällä naulalla, jotka ovat 50 mm pidempiä kuin tuen korkeus.

173 Aluspuiden päälle on tiiviisti kuormaa vasten sen kummaltakin puolelta ja vaunun sivulaitoja vasten kiinnitettävä tukiklossit, joiden leveys on vähintään 200 mm. Klossien korkeus on vähintään 100 mm, kun kuorman halkaisija on enintään 2 m, ja vähintään 150 mm, kun kuorman halkaisija on 2,0-3,2 m. Niihin kohtiin, joissa tukiklossit ovat kuormaa vasten, on klosseihin tehtävä vähintään 30 mm:n syvyiset viisteet 45 о :en kulmaan. Sivuklossit (väliklossit) kiinnitetään aluspuuhun kahdella mutteriruuvilla (pultilla), joiden halkaisija on 20 mm, tai nauloilla, joiden pituus on 250 mm. Klosseihin tarvittava naulojen määrä, joka riippuu lieriönmuotoisen tavaran painosta ja halkaisijasta, on esitetty taulukossa 4.2.2. Таulukko 4.2.2 Kuorman paino, t enint. 5 5,1-20,0 20,1-25,0 25,1-30,0 Naulamäärä yhtä klossia kohti, kun kuorman halkaisija on, mm 1000-1400 1401-2000 2001-2600 2601-3200 5 5 5 5 18 11 12 7 23 14 15 9 27 16 18 12 4.2.4 Lieriönmuotoiset tavarat kiinnitetään neljällä ympärivedetyllä teräsvannesiteellä, joissa on ruuvikiristimet, ja neljällä tuki- (väli-) klossilla vaunun päissä (kuva 4.2.2). Ruuvikiristimien tangon poikkipinnan on oltava vähintään yhtä suuri kuin siteen vanteen poikkipinta. Teräsvanteen asemesta saa käyttää siteitä, jotka tehdään halkaisijaltaan 6 mm:n suuruisesta rautalangasta (kuva 4.2.5). Kuorman paino määrää kiinnityksen, kuten taulukossa 4.2.3 on esitetty. Таulukko 4.2.3 Kuorman paino, t enint. 5 5 20 20 30 Klossien poikkileikkaus, mm 100 х 200 150 х 200 200 х 200 Naulamäärä yhtä klossia kohti, kpl 4 4 5 Naulojen pituus, mm 150 200 250

174 Kuva 4.2.4. 1 ympärivedetyt teräsvannesiteet; 2 vetositeet; 3 sivutukiklossit; 4 aluspuut Kuva 4.2.5. 1 sivutukiklossit; 2 tukiklossit; 3 ympärivedetyt rautalankasiteet; 4 aluspuut Kuormattaessa kahteen riviin lieriönmuotoisia tavaroita, joiden halkaisija on enintään 1,4 m, määräytyy kiinnitys kahden rivin yhteenlasketun painon perusteella. Kuormattaessa lieriönmuotoisia tavaroita, jotka ovat pidempiä kuin Vovaunu, on päätyihin sijoitettujen tuki- ja väliklossien asemesta käytettävä neljää halkaisijaltaan 6 mm:n vahvuisesta rautalangasta tehtyä vetosidettä, jotka ovat nelinkertaisia kappaleen painon ollessa alle 10 t, kuusinkertaisia painon ollessa 10-20 t ja kahdeksankertaisia painon ollessa 20-30 t (kuva 4.2.3). Tällaisilla vetositeillä saa tukiklossit korvata muulloinkin (kuva 4.2.4). Ympärivedettyjen siteiden asemesta tavarat saa kiinnittää neljällä halkaisijaltaan 6 mm:n vahvuisesta rautalangasta tehdyllä siteellä, jotka ovat kaksinkertaisia tavaran painon ollessa alle 1 t ja nelinkertaisia painon ollessa 1-2 t.

175 4.3. KAAPELI- JA JOHDINKELOJEN KUORMAUS JA KIINNITYS Tässä kuormausmääräysten osassa on esitetty, miten kaapeli- ja johdinkelat kuormataan ja kiinnitetään Vo- ja Vok-vaunuihin. 4.3.1 Yleiset määräykset 4.3.1.1 Kuljetettavien kaapelikelojen on vastattava teknisiä valmistusmääräyksiä ja niissä ei saa olla vikoja, jotka saattaisivat vahingoittaa kaapelia. Puisissa kaapelikeloissa ei saa olla rikkinäisiä lautoja. Kelojen kiristyspultit on kiristettävä huolellisesti muttereilla. 4.3.1.2 Keloja ei saa kuormata vaunuihin lappeelleen. 4.3.2 Kaapelikelojen kuormaus ja kiinnitys Vok-vaunuihin 4.3.2.1 Vok-vaunuissa kuljetetaan kaapelikeloja, joiden halkaisija on 1 500-2 700 mm ja leveys 850-1 500 mm (taulukko 4.3.1). Kelojen määrä määritellään vaunun korin tilavuuden mukaan. Halkaisija, mm 1500 1600 1800 2000 2700 Таulukko 4.3.1. Kaapelikelojen koko Suositeltava kelojen määrä Leveys, mm Paino, kg Keloja vaunussa Kerroksia kuormassa 850 950 1230 1100 1500 1450 2700 3550 5000 6000 6000 7000 21 24 14 12 9 10 4 3 2 2 1 1 Kelat kuormataan yhteen kerrokseen ja yhteen - kolmeen riviin vaunun leveyssuunnassa. 4.3.2.2 Kelat, joiden halkaisija on 2 000 mm, sijoitetaan Vok-vaunun keskiviivalle poikittain yhteen riviin (kuva 4.3.1). Kelat kuormataan vaunun päädyistä alkaen. Vok-vaunuihin, joiden korin pituus on vähintään 12 300 mm, kuormataan 10 kelaa ja Vok-vaunuihin, joissa on lyhyempi kori, kuormataan 9 kelaa.

176 Kuva 4.3.1. 1 tukiklossi; 2 liitosklossi; 3 pitkittäisklossit; 4 välilauta 4.3.2.3 Kukin kela kiilataan paikoilleen kahdella klossilla, joiden poikkileikkaus on 150 x 150 mm. Klossin pituuden täytyy olla 120 mm suurempi kuin kelan leveys. Kohtiin, joissa tukiklossi on kelaa vasten, on tehtävä 10 x 10 mm:n kokoinen viiste. Klossit liitetään toisiinsa sidelaudoilla, joiden poikkileikkaus on 50 x 50 mm. Sidelautojen ja klossien liitoksiin naulataan kaksi naulaa 5 x 150 mm kuhunkin. 4.3.2.4 Pituussuunnassa kelat liitetään toisiinsa klosseilla, joiden poikkileikkaus on vähintään 50 x 100 mm. Reunimmaisten klossien ja Vok-vaunun päätyoven välisen raon tulee olla vähintään 60 mm. Klossit on kiinnitettävä keloihin vähintään neljällä naulalla 5 x 150 mm. 4.3.2.5 Poikittaissuuntaisen siirtymän estämiseksi on joka toinen kela kiinnitettävä väliklossilla, joiden poikkileikkaus on 50 x 100 mm ja jotka naulataan kelan päätyyn vähintään neljällä naulalla 5 x 120 mm. 4.3.2.6 Kuljetettavien kelojen halkaisijan ollessa alle 2 000 mm ei tukiklosseja saa viistää. 4.3.2.7 Kelat, joiden halkaisija on alle 2 000 mm, kuormataan Vok-vaunuun poikittain. Kelat asetetaan tiiviisti toisiaan vasten vaunun keskeltä lähtien. Kelat, joiden leveys on enintään 850 mm, sijoitetaan kolmeen riviin Vokvaunun leveyssuunnassa, ja kelat, joiden leveys on yli 850 mm, laitetaan kahteen riviin (kuva 4.3.2).

177 Kuva 4.3.2. 1 tukiklossi; 2 lauta; 3 tukiparru; 4 ripustus Kelat, joiden halkaisija on enintään 1 500 mm, ladotaan 8 pituussuuntaiseen riviin Vok-vaunuihin, joiden korin pituus on vähintään 12 300 mm, ja 7 riviin muihin Vok-vaunuihin. 4.3.2.8 Kukin kela kiilataan paikoilleen kahdella klossilla, joiden poikkileikkaus on 150 x 150 mm. Klossin täytyy olla pituudeltaan Vok-vaunun korin levyinen. Klossit liitetään toisiinsa sidelaudoilla, joiden poikkileikkaus on 50 x 50 mm. Sidelaudat asetetaan tiiviisti Vok-vaunun laitoja vasten. Kaikkiin sidelautojen ja klossien liitoksiin naulataan kaksi naulaa 6 x 150 mm. 4.3.2.9 Vok-vaunun päätyovet suojataan tukiparruilla, joiden poikkileikkaus on 150 x 150 mm. Parrut kiinnitetään ripustuksiin 300 mm ylemmäksi kelan akselia. Ripustukset tehdään nelinkertaisina rautalangasta, jonka halkaisija on 5-6 mm, ja kierretään parrun päiden ympäri. Rautalangan päät pujotetaan ovissa olevien pylväsohjaimien läpi tai kulmapylväiden korvakkeiden kautta. Tukiparruja ei asenneta Vok-vaunuihin, joissa on umpinaiset päädyt.

178 4.3.3 Kaapelikelojen kuormaus ja kiinnitys Vo-vaunuihin 4.3.3.1 Vo-vaunuissa kuljetetaan kaapelikeloja, joiden halkaisija on 2 700 3 100 mm ja leveys 1 455 1 810 mm (taulukko 4.3.2). Таulukko 4.3.2. Halkaisija, mm Leveys, mm Paino, kg 2700 2800 3100 1455 1610 1810 3400 4890 6000 6500 6400 9400 4.3.3.2 Vo-vaunuun kuormataan neljä kaapelikelaa tiiviisti toisiaan vasten sijoittaen ne symmetrisesti vaunun pituus- ja poikittaissuuntaisen keskiviivan suhteen (kuva 4.3.3). Kuva 4.3.3. 1 pitkittäinen tukiklossi; 2 poikittainen tukiklossi; 3 tukiklossi; 4 aluspuu; 5 liitoslauta; 6 vaijerivetoside

179 4.3.3.3 Kukin kela kiilataan kahdella klossilla, joiden poikkileikkaus on 150 x 150 mm ja pituus 2 400 mm. Kohtiin, joissa tukiklossit ovat keloja vasten, on klosseissa oltava vähintään 10 x 10 mm:n kokoinen viiste. Klossit naulataan Vo-vaunun lattiaan kahdeksalla naulalla 6 x 200 mm. Kelojen päätyjä vasten asetetaan poikkiparrut, joiden poikkileikkaus on 125 x 125 mm ja pituus 2 500 mm, ja ne kiinnitetään tukiklosseihin nauloilla 6 x 200 mm. Kaikkiin liitoksiin lyödään neljä naulaa. 4.3.3.4 Reunimmaiset kelat kiinnitetään lisäksi tukiparruilla, joiden poikkileikkaus on 150 x 150 m ja pituus 2 400 mm. Tukiparrut asennetaan poikkiparrujen päälle ja naulataan niihin kiinni siten, että jokaisessa liitoksessa on neljä naulaa 6 x 200 mm. Tukiparrujen kohdalla poikkiparrujen alle laitetaan 2 400 mm:n pituiset aluspuut, jotka tehdään poikkileikkaukseltaan 150 x 150 mm:n suuruisesta parrusta. Aluspuut kiinnitetään Vovaunun lattiaan kahdeksalla naulalla 6 x 200 mm. 4.3.3.5 Kaikki kelat yhdistetään toisiinsa päädyistä koko kuorman pituudelta käyttäen lautoja, joiden poikkileikkaus on 50 x 125 mm. Laudat sijoitetaan keskiviivan ala- ja yläpuolelle sille etäisyydelle, joka on 0,25 kelan halkaisijasta. Laudat liitetään kelojen päätyihin nauloilla 6 x 150 mm. Kohtaan, jossa kela on lautaa vasten, lyödään vähintään kahdeksan naulaa. 4.3.3.6 Kelat kiinnitetään kahdella vetositeellä, joka tehdään halkaisijaltaan 8,6 mm:n suuruisesta vaijerista. Vaijerin päät yhdistetään kahdella vaijerilukolla.

180 4.4 LAATIKKOPAKKAUKSISSA OLEVIEN TAVAROIDEN JA PAKKAAMATTOMIEN TASAPOHJAISTEN TAVAROIDEN KUORMAUS JA KIINNITYS Tässä kuormausmääräysten osassa on esitetty, miten Vo- tai Vokvaunuihin kuormataan ja kiinnitetään puisiin, metallisiin ja muihin laatikoihin tai telineisiin pakattu tavara sekä pakatut ja pakkaamattomat erimuotoiset tavarat tasaisella tukipinnalla, joka estää kuorman vierimisen vaunun korissa. 4.4.1 Yleiset määräykset 4.4.1.1 Yhden kuormakollin paino saa olla enintään 25 t. Kuormien kokonaispaino on saa olla enintään 55 t Vo-vaunussa ja 65 t Vok-vaunuissa. Muihin näiden kuormausmääräysten osiin kuuluvat tasapohjaiset tavarat kuormataan ja kiinnitetään näiden osien vaatimusten mukaan. Tavaroihin, joita ei saa kuljettaa tämän osan mukaisestit, kuuluvat: - metallituotteet: mustan metallurgian tuotteet puolivalmisteina kuten harkot, valssi- ja levyaihiot, valssatut muoto- ja levyteräkset, putket, langat yms. - teräsbetonituotteet - yleis- ja erikoiskontit - kuljetuspaketeissa olevat tavarat - telaketjukoneet. 4.4.1.2 Laatikkopakkaus (jäljempänä laatikko) on kuljetuspäällys, jossa on pohja, katto ja pääty- ja sivuseinät. Laatikon yläpinta voi olla viisto. Laatikko voi tukeutua vaunun lattiaan koko pohjapinnallaan tai pitkittäisillä ja poikittaisilla jalaksillaan (kuva 4.4.1), jotka ovat tukevasti kiinni laatikon pohjassa, tai erillisten tukien avulla (kuva 4.4.2.a). Laatikoihin pakatut tavarat on kiinnitettävä hyvin siirtymien estämiseksi laatikon sisällä.

181 Kuva 4.4.1. а) laatikko viistettyjen jalasten päällä б) laatikko jalasten ja aluslaudan päällä 4.4.1.3 Tasapohjainen tavara tarkoittaa kuormayksikköä, jossa on tasainen tukipinta (kuva 4.4.2.д), tukikehikko (kuva 4.4.2.б), palkit tai jalakset (kuva 4.4.2.ж), tukialusta (kuva 4.4.2.е) ja erilliset tukirakenteet (kuvat 4.4.2.a, в, г). Useampi tavara voidaan kiinnittää yhteiselle alustalle ja yksittäinen tavara tasapohjaiselle erikoisrakenteiselle tukialustalle. Tavaralla tai sen osilla voi olla suojapakkauksena koteloita, laudoituksia tai pehmeitä peitteitä. Suojapakkaus on sidottava hyvin kiinni tavaraan ja se ei saa estää tavaran kiinnityksen tarkastamista. Suojapakkausta ei saa käyttää tavaran kiinnittämiseksi vaunuun.

182 Kuva 4.4.2. Tasapohjaisten tavaroiden tuenta а) erilliset tuet б) tasapohjainen kehikko в) kuormalava г) tukipalkit д) tasainen pohja е) tukialusta ж) jalakset

183 4.4.1.4 Laatikkopakkauksessa olevat tavarat tai tasapohjaiset pakkaamattomat tavarat voidaan kuormata näiden kuormausmääräysten mukaan Vo- tai Vok-vaunuun, jos ne täyttävät seuraavat ehdot: - Vo-vaunuun kuormattu tavara ei estä sulkemasta sivu- ja päätylaitoja (kuva 4.4.3) - Vo-vaunussa kuorma saa ulottua enintään 400 mm yli vaunun puskinpalkin - kuorman painopisteen on oltava sellaisella korkeudella, että kuorman vakavuuskerroin kaatumisen estämiseksi vaunun pituus- ja poikittaissuuntaan on vähintään 1,25 - kuormattaessa tavara vaunuun on vaunun ja kuorman yhteisen painopisteen oltava alle 2 300 mm:n korkeudella kiskon selästä - vaunun ja kuorman tuulipinta-ala saa olla enintään 50 m 2 - kuormien yhteisen painopisteen pituus- ja poikittaissuuntainen siirtymä pystytasoista, jotka kulkevat vaunun pituus- ja poikittaissuuntaisen keskiviivan kautta, ei saa ylittää näiden kuormausmääräysten kohdan 2.4.1 mukaisia sallittuja arvoja. Kuormaulottuma Kuorman painopiste Kuva 4.4.3. Vo-vaunuun kuormattujen tavaroiden sijoitus

184 4.4.1.5 Tavarat voi kuormata Vo- ja Vok-vaunuihin näiden kuormausmääräysten kohdan 4.4.3 mukaisten periaatepiirustusten mukaan sillä ehdolla, että kuormien yhteisen painopisteen sijainti vaunun pituus- ja leveyssuuntaan sekä tämän painopisteen korkeus kiskonselästä vastaavat näiden kuormausmääräysten kohdan 2.4.1 vaatimuksia. 4.4.1.5.1 Tavarat, jotka ylittävät vaunun aluskehyksen, kuormataan kuvien 4.4.52 4.4.54 mukaan ottaen huomioon taulukoissa 4.4.11 ja 4.4.12 esitetyt ehdot kuorman painon ja kiinnityksen suhteen. Vaunun aluskehys voidaan ylittää joko pituus- tai poikittaissuuntaan tai molempiin suuntiin. Reunimmaiset kuormakollit on sidottava vähintään kahdella ympärivedetyllä siteellä. Jokaista kuormakollia varten on oltava vähintään yksi ympärivedetty side. Ryhmässä olevien reunimmaisten kuormakollien paino saa olla enintään 15 t, kun ympärivedettyjä siteitä on kaksi, ja enintään 20 t, kun ympärivedettyjä siteitä on neljä. Ryhmän keskelle voidaan sijoittaa kuormakolleja, jotka eivät ole vakaita pituussuunnaisen kaatumisen suhteen. 4.4.1.6 Tavarat kuormataan Vo- ja Vok-vaunuihin tavaroiden kuormaus- ja kiinnitysluonnosten mukaan, jos tavarat eivät vastaa näiden kuormausmääräysten kohdan 4.4.1.5 vaatimuksia. Luonnoksessa mainitaan kunkin kuormakollin paino ja kiinnitysosien määrä (näiden kuormausmääräysten kohta 4.4.4). 4.4.1.7 Vaunujen laidat on suljettava ja lukittava kiilasalvoin aina kuormattaessa. Vok-vaunujen ovet on suljettava ja lukittava. 4.4.2 Määräykset tavaroiden kuormauksesta ja kiinnityksestä vaunuihin 4.4.2.1 Laatikkopakkauksissa olevat tavarat ja pakkaamattomat tasapohjaiset tavarat kuormataan vaunuun yleensä pitkittäin. Kuormakollien painosta ja äärimitoista riippuen ne kuormataan vaunuun leveyssuuntaan yhteen, kahteen tai useampaan riviin tiiviisti toisiaan vasten. Epävakaat kuormat sijoitetaan lähemmäksi vaunun keskikohtaa ja vakaampien kuormien väliin. Vok-vaunuissa tällaiset kuormat sijoitetaan tiiviisti kiinni sivuseiniin ja umpinaisiin päätyseiniin tai kilvin suojattuihin oviin.

185 4.4.2.2 Tarpeeksi kestävät puiset laatikot saa kuormata Vok-vaunuun kahteen tai useampaan kerrokseen. Tällöin on kevyemmät laatikot sijoitettava ylimpiin kerroksiin. Ylimmän kerroksen laatikot eivät saa olla leveämpiä kuin alemman kerroksen laatikot. Ylimmän kerroksen laatikot saavat olla Vok-vaunun koria korkeammalla siten, että ylitys on enintään 2/3 laatikon korkeudesta. Jokainen laatikko, joka on Vok-vaunun koria korkeampi enemmän kuin 1/3 laatikon korkeudesta, kiinnitetään kahdella poikittaisella ympärivedetyllä siteellä Vok-vaunun kiinnityskorvakkeista: laatikon painon ollessa enintään 5 t on side kaksinkertainen ja halkaisijaltaan 6 mm, laatikon painon ollessa 5 8 t on side nelinkertainen ja laatikon painon ollessa 8 10 t, on side kuusinkertainen. Vo-vaunuun voidaan sijoittaa puulaatikoita kahteen kerrokseen, jos kaikki toisen kerroksen laatikot kiinnitetään kukin vähintään kahdella ympärivedetyllä siteellä. 4.4.2.3 Kuorman kiinnityksen on yleensä oltava symmetrinen ja tuentakyvyn on oltava sama kumpaankin suuntaan. Jos kuormaryhmien tai erillisten kuormien paino ei ole sama, vierekkäisten ryhmien yhteiset kiinnitysosat on mitoitettava raskaamman ryhmän painon mukaan. 4.4.2.4 Laatikkopakkauksessa olevat tavarat tai pakkaamattomat tavarat, joilla on tasainen tukipinta kuorman ulkoreunoilla, kiinnitetään pituussuuntaista liukumista vastaan yleensä klosseilla, jotka asennetaan laatikon pohjaa vasten (kuva 4.4.4). Kuva 4.4.4. 1, 2 tukiklossi

186 Tavaroiden kiinnityksenä voidaan käyttää puujalaksia siten, että klossit tuetaan vaunun pituussuuntaisten jalasten viistettä vasten (kuva 4.4.5). Tukiklossi on viistettävä jalaksen viistokulman mukaisesti ja klossin on oltava kiinni jalaksessa vähintään 50 mm:n korkeudelta. Jos jalaksen viistokulma on alle 40 o, on kuorma lisäksi kiinnitettävä kuormattaessa ympärivedetyllä siteellä, joka tehdään halkaisijaltaan 6 mm:n vahvuisesta rautalangasta kaksinkertaisena. Kuva 4.4.5 1 tukiklossi; 2 ympärivedetty rautalankaside Jos jalakset ovat vaunussa poikittaissuuntaan tai kuormassa on erilliset tuet, on tukiklossit asennettava kiinni laatikon pohjaan tai kuorman tasapohjaisiin osiin, jolloin osien oltava kiinni toisissaan vähintään 50 mm:n korkeudelta (kuva 4.4.6.a). Jos laatikon pohja on korkealla, tukiklossit tehdään päällekkäisistä osista. Ylemmät osat naulataan alempiin yhtä monella naulalla kuin alaosat naulataan kiinni Vo-vaunun lattiaan (kuva 4.4.6.б). Kun klosseja ei voi naulata Vo-vaunun lattiaan, joka on osittain metallia, ja kun kuormia tuetaan Vok-vaunuihin, voi puisen tuki- tai välirakenteen koota kärkihakojen tai vähintään 25 mm:n paksuisten peitelautojen avulla (kuva 4.4.7). 4.4.2.5 Jos pituus- ja poikittaissuuntaiset kuormitukset kohdistuvat tukiklosseihin poikkisyin (kuva 4.4.8), on kuorman ja tukiklossien välinen yhteenlaskettu kosketuspinta-ala A tuki tarkistettava seuraavalla kaavalla: ΣA tuki > 25 Q kryhmä, cm 2 (4.4.1), jossa Q kryhmä klossien paikallaan pitämän kuormaryhmän paino, t

187 Kuva 4.4.6 а) yhdestä kappaleesta tehtyjen klossien asennus б) päällekkäisistä osista tehtyjen klossien asennus 4.4.7. Tuki- ja välikehikkojen asennus Vok-vaunuun 1 tukiparru; 2 väliparru; 3 kärkihaka; 4 peitelauta

188 Pintapaineen tarkastuskohdat Kuva 4.4.8. Tuki- ja väliklossien ja kehikkojen asennus Vo-vaunuun (a) ja Vok-vaunuun (б) kuormien kiinnittämiseksi liukumista vastaan 1 tukiklossi; 2 väliklossi 4.4.2.6 Jos kuormitus kohdistuu väliklosseihin tukiklossien välityksellä pintapaineena syihin nähden poikittain, on väliklosseja oltava vähintään taulukossa 4.4.1 mainittu määrä (kuva 4.4.8).

189 Таulukko 4.4.1 Tukiklossien määrä riippuen kuorman painosta ja klossin poikkileikkauksesta Tukiklossin Kuorman tai kuormaryhmän paino, t poikkileikkaus, mm 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 50 х 100 3 6 - - - - - - - - 80 х 100 2 3 5 6 8 - - - - - 100 х 100 2 3 4 5 6 7 8 - - - 100 х 120 1 2 3 4 5 6 7 8 - - 100 х 150 1 2 3 3 4 5 6 7 8-120 х 150 1 2 2 3 4 4 5 6 7 8 150 х 150 1 2 2 2 3 4 4 5 5 6 160 х 180 1 1 2 2 2 3 3 4 4 5 200 х 200 1 1 2 2 2 2 3 3 3 3 4.4.2.7 Jotta tuki- ja väliklossit olisivat tukevasti kiinni kuorman osissa, veistetään klossit kuormauksen yhteydessä (kuva 4.4.9.a). Klosseja saa korottaa (kuva 4.4.9.б) tai voi asentaa soviteklosseja (kuva 4.4.9.в). Soviteklossi kiinnitetään klossiin vähintään neljällä naulalla. Kuva 4.4.9. Tukiklossien asennus: а) klossin alareuna veistetty; б) klossi aluslaudan päällä; в) klossi ja sovite 1 tukiklossi; 2 sovitelauta, 3 soviteklossi

190 4.4.2.8 Kuorma voidaan kiinnittää tukialustaa vasten asennetuilla klosseilla vain tukialustan pituussuuntaisen keskiviivan suuntaan. Tällöin tukialustassa on oltava syvennys kuormalle ja se on kiinnitettävä hyvin (kuva 4.4.10). a) sallittu б) kielletty tukialustan pituussuuntainen keskiviiva tukialustan pituussuuntainen keskiviiva Kuva 4.4.10. Tukialustan kiinnitys tukiklosseilla 1 tukiklossi; 2 ympärivedetty side 4.4.2.9 Kuormat on kiinnitettävä vaunuun poikittaissuuntaisen siirtymän estämiseksi puisilla tuki- tai väliklosseilla. Klossit tuetaan vaunun sivulaitojen ja kuorman väliin. Kuormat on kiinnitettävä vähintään kahdella klossilla. 4.4.2.10 Tuki- ja väliklossien poikkileikkauksen on oltava vähintään 100 x 100 mm kuorman kiinnittämiseksi pituussuunnassa. 4.4.2.11 Kuorman vetositeiden päät sidotaan lenkkeihin, sinkilöihin, korvakkeisiin, kannattimiin ja kuorman osiin. Rautalankasiteiden pituus saa olla enintään 2,5 m.

191 4.4.2.12 Jos laatikkopakkaus kiinnitetään kuorman päädyn ympäri vedetyillä siteillä, on laatikon kulmiin vedetyn siteen alle asennettava vaunun lattiaan tukeutuvat pystyklossit, joiden poikkileikkaus on 50 x 100 mm. Klossiit kiinnitetään laatikkoon kukin neljällä naulalla. Ympärivedetyt siteet on kiinnitettävä paikoilleen toisella seuraavista tavoista: - kahdella kärkihaalla, jotka lyödään kiinni laatikon runkoon klossien yläpuolelle (kuva 4.4.11.a) - 100 mm:n pituisilla nauloilla, joita lyödään yksi kuhunkin tukiklossiin (kuva 4.4.11.б). Kuva 4.4.11. Ympärivedettyjen siteiden asennus 1 pystyklossi; 2 ympärivedetty side; 3 kärkihaka; 4 naula 4.4.2.13 Ympärivedettyjen siteiden on oltava kohtisuorassa vaunun pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden. Ympärivedettyjä siteitä ei saa käyttää kuormien kiinnittämiseen liukumisen varalta, jos ympärivedetyn siteen ja vaunun lattiatason välinen kulma on alle 45 o. Tarvittaessa tavaran vahingoittumisen estämiseksi voidaan kuorman kulmiin ympärivedetyn siteen alle laittaa puusta tai muusta kestävästä materiaalista tehty aluspala. Aluspalat on kiinnitettävä siten, etteivät ne liiku kuorman päällä. Ympärivedettyjä siteitä ei saa käyttää kantavina siteinä: - kartiomaisissa, pallomaisissa ja muissa erikoisen muotoisissa kuormissa, joissa ympärivedetty side ei pysy paikallaan - jos siteet eivät ole kohtisuorassa vaunun pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden, jolloin näitä ympärivedettyjä siteitä voidaan käyttää vain kuorman lisätuentana.

192 4.4.3 Periaatteet tavaroiden kuormaamiseksi ja kiinnittämiseksi Vo- ja Vok-vaunuihin 4.4.3.1 Tavarat kuormataan Vo- ja Vok-vaunuihin yhtenä (kuvat 4.4.20 ja 4.4.40), kahtena (kuvat 4.4.21 ja 4.4.41) tai useampana ryhmänä (kuvat 4.4.37 ja 4.4.42) symmetrisesti vaunun pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden. Mainituissa ryhmissä olevat kuormat asetetaan kiinni toisiinsa. Tavarat, joiden vaunun pituus- tai poikittaissuuntaista vakavuutta osoittava varmuuskerroin on 1,0 1,25, kuormataan keskelle kuormaryhmää lähelle vaunun keskikohtaa ja kiinnitetään lisäksi ympärivedetyillä siteillä (kuvat 4.4.22 ja 4.4.51). Tällöin kukin kuorma on kiinnitettävä kahdella poikittaisella ympärivedetyllä siteellä, jotka tehdään halkaisijaltaan 6 mm:n vahvuisesta rautalangasta kaksinkertaisina, jos kuorma painaa enintään 5 t, nelinkertaisina, jos paino on 5 8 t, ja kuusinkertaisina, jos paino on 8 10 t. Poikittaisia ympärivedettyjä siteitä ei käytetä kuormattaessa tavaroita, joiden äärimitat vastaavat taulukon 4.4.2 arvoja. Таulukko 4.4.2 Kuorman ja sen tukipinnan mitat, joilla saavutetaan kaatumisen estävä kuorman vakavuus Kuorman korkeus, m, enintään 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6 1,8 Kuorman pituus, m, vähintään 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6 1,8 Tukipinnan (tuen) leveys, m, 0,4 0,6 0,8 0,9 1,1 1,3 1,5 1,6 vähintään Kuorman korkeus, m, enintään 2,0 2,2 2,4 2,6 2,8 3,0 3,2 3,4 Kuorman pituus, m, vähintään 2,0 2,2 2,4 2,6 2,8 4,0 5,2 6,3 Tukipinnan (tuen) leveys, m, vähintään 1,8 1,9 2,1 2,2 2,4 2,4 2,4 2,4 4.4.3.2 Kuormien väleihin on pituussuuntaan asetettava välikehikot (kuvat 4.4.22, 4.4.28 ja 4.4.41). Kaikki välikehikon osat naulataan kiinni Vo-vaunun lattiaan vähintään kolmella naulalla, joiden halkaisija on 5 mm. Vok-vaunussa välikehikon osat liitetään toisiinsa kärkihaoilla, jotka on tehty 8 10 mm:n tangosta, tai sidelaudoilla, joiden poikkileikkaus on vähintään 22 x 100 mm. Kuormien välit, joiden koko on 100 300 mm, täytetään toisiinsa kiinni lyödyillä laudoilla ja parruilla.

193 4.4.3.3 Kun tavaroita kuormataan aluspuiden varaan, on kuorman tuennan ja aluspuiden välisen kosketuspinnan oltava vähintään taulukon 4.4.3 arvojen mukainen (kuva 4.4.12). Таulukko 4.4.3 Kuorman paino, t Enint. 5 5 10 10 15 15 20 20 25 Kuorman tuennan ja aluspuiden minimikosketuspinta, 170 330 500 670 840 2 cm Kuorman ja aluspuun välinen kosketuspinta Kuva 4.4.12. Kuorman tuenta aluspuiden varaan 1 aluspuu; 2 kuorman tuenta

Таulukko 4.4.4 Sallitut kuormitukset, jotka kohdistuvat Vo-vaunun lattiaan kuormaa tukevista osista tai aluspuista, t Kuormaa tukevan osan Etäisyys Vo-vaunun pituussuuntaiselta keskiviivalta kuormaa tukevan osan pituussuuntaiseen keskiviivaan, mm *) koko Vo-vaunun pituus- enint.74 74-250 - 350-635 - 735-850 - 950-1184 - 1284 - suunnassa, mm **) 250 350 635 735 850 900 1184 1284 1360 150 300 0.85 1.0 0.5 0.3 0.5 1.0 0.5 0.3 0.5 1.0 300 500 1.6 2.0 2.0 2.0 500 750 2.7 3.3 1.5 0.9 1.5 3.3 1.5 0.9 1.5 3.3 750 1000 4.0 5.0 5.0 5.0 1000 1250 5.3 6.6 3.1 1.8 3.1 6.6 3.1 1.8 3.1 6.6 1250 1500 8.3 8.3 8.3 1500 2000 8.0 4.7 2.8 4.7 4.7 2.8 4.7 2000 2500 10.0 6.3 3.7 6.3 10.0 6.3 3.7 6.3 10.0 2500 3000 10.6 7.8 4.6 7.8 7.8 4.6 7.8 yli 3000 9.4 5.5 9.4 9.4 5.5 9.4 194 Huomautukset. *) Mainituilla etäisyysväleillä yhdestä vähintään 25 mm:n levyisestä metallituesta aiheutuvat sallitut kuormitukset pienennettävä puoleen. **) Kuormaa tukevan osan leveyden tulee olla vähintään 50 mm Vo-vaunun poikittaissuunnassa

195 4.4.3.4 Kun tavaroita kuormataan Vo-vaunuihin, kuormitus, joka kohdistuu vaunun lattiaan kustakin kuormaa tukevasta osasta tai aluspuusta, ei saa ylittää taulukon 4.4.4 arvoja. Vo-vaunun lattian alueet, joihin kuormitus kohdistuu, on esitetty kuvassa 4.4.13. Kuva 4.4.13. Vo-vaunun lattian alueet, joihin kuormitukset kohdistuvat Jos tuennan aiheuttama kuormitus ylittää sallitut arvot, on kukin kuormakolli kuormattava kahdelle poikittaiselle aluspuulle, jotka tehdään laudasta poikkileikkaukseltaan vähintään 50 x 150 mm ja pituudeltaan Vo-vaunun levyisiä. Voidaan käyttää myös aluspuita, jotka tehdään kahdesta päällekkäisestä vähintään 25 mm:n paksuisesta laudasta. Laudat kiinnitetään toisiinsa ja Vo-vaunun lattiaan vähintään neljällä naulalla (näiden kuormausmääräysten kohta 2.3.4.8). 4.4.3.5 Vo-vaunuihin, joissa on puu-metallilattia, tavarat kuormataan aluspuille, jotka tehdään vähintään 25 mm:n paksuisesta laudasta (kuva 4.4.14.a). Aluspuut asetetaan kuormauksen yhteydessä joko vaunun pituus- tai poikittaissuuntaan. Kaikki aluspuut on naulattava kiinni Vo-vaunun lattiaan vähintään neljällä naulalla, joiden halkaisija on 5 6 mm. Puulaatikot ja puisten tukirakenteiden varassa olevat tavarat voidaan kuormata ilman aluspuita (kuva 4.4.14.б).

196 metallilattia Kuva 4.4.14 Tavaroiden kuormaus puu-metallilattialle а) kahden aluspuun varaan б) ilman aluspuita 4.4.3.6 Kun kuormat tai pituussuuntaiset kiinnitysosat sijoitetaan Vo-vaunun päätylaitaa vasten, on päätypylvästuppiloihin asennettava lyhyet puupylväät (kuva 4.4.15). metallilevy Kuva 4.4.15. Tavaroiden kuormaus Vo-vaunun päätylaitaa vasten 1 lyhyt pylväs; 2 tasauspuu; 3 tukiparru; 4, 5 väliparru

197 4.4.3.7 Jos kuormitus kohdistuu Vok-vaunun päätykynnykseen, asetetaan sitä vasten syrjälleen puuklossi, joka on koko korin levyinen ja jonka poikkileikkaus on vähintään 50 100 mm (kuva 4.4.16.a). Klossi voidaan tehdä kahdesta rinnakkaisesta parrusta (kuva 4.4.16.б). Kuva 4.4.16. a) yksiosainen täyteparru б) useammasta osasta tehty täyteparru 4.4.3.8 Jos kuorma tukeutuu klossiin yli 50 mm korkeudella Vok-vaunun lattiasta, kuorma ei saa olla suoraan tukiklossia vasten. Tukiklossin ja kuorman väliin on asetettava korkeat tukiklossit (kuva 4.4.17.a) tai lyhyet väliklossit, joiden avulla kuormitus siirtyy vaunun lattian tasossa (kuva 4.4.17.б, в). Tuki- ja väliklossit liitetään toisiinsa välikehikoksi käyttäen kärkihakoja tai peitelautoja, jotka naulataan kuhunkin parruun kahdella naulalla. 4.4.3.9 Jos välirakenteet on tehty poikkileikkaukseltaan enintään 75 x 100 mm:n suuruisista klosseista, saa välirakenteiden pituus olla enintään 1 700 mm, ja jos klossit ovat suurempia, saa välirakenteiden pituus olla enintään 2 500 mm. 4.4.3.10 Tuentana voidaan käyttää metallisia välikehikkoja, joiden osat yhdistetään sähköhitsauksella. Kantavista hitseistä on tehtävä laskelmat, jotka liitetään kuormausluonnokseen. 4.4.3.11 Kun Vok-vaunuun asennetaan vetositeitä ja ympärivedettyjä siteitä ahtaassa tilassa ja kun kuorman leveys on yli 2 200 mm, suositellaan käytettäväksi mahdollisimman paljon koneellisesti kierrettyjä rautalankasidoksia.

198 kosketuspinta yli 50 mm kosketuspinnan mitoituskorkeus kosketuspinta detalji A Kuva 4.4.17. Päätykynnykseen kohdistuva kuormitus 1, 2 tukiklossi; 3 haka; 4 sovite

199 4.4.3.12 Vok-vaunuissa olevat tavarat kiinnitetään poikittaissuuntaisen siirtymän estämiseksi klosseilla, jotka tuetaan kuorman ja Vok-vaunun korin alapalkin väliin. Välirakenteet voidaan tehdä laudoista ja klosseista, jotka naulataan toisiinsa. Kaikki tavarat on kiinnitettävä vähintään kahdella välirakenteella. Jos poikittainen väli on alle 300 mm, ei väliklosseja saa käyttää. 4.4.3.13 Tavarat kuormataan ja kiinnitetään periaatepiirustusten mukaan Vovaunuihin (kuvat 4.4.18 4.4.37) ja Vok-vaunuihin (kuvat 4.4.40 4.4.50). Kuormaukset voidaan suorittaa näiden piirustusten mukaan tekemättä luonnoksia. 4.4.3.14 Piirustuksissa on suluissa mainittu kiinnitysosien tiedot piirustuksessa esitetyn tavaroiden kokonaispainon mukaan: - klossien osalta on osoittajassa mainittu klossien määrä vaunua kohti ja nimittäjässä kuhunkin klossiin lyötävä naulojen määrä - vetositeiden ja ympärivedettyjen siteiden osalta on osoittajassa mainittu niiden määrä vaunua kohti ja nimittäjässä kunkin siteen lankamäärä. 4.4.3.15 Vetositeissä ja ympärivedettyissä siteissä käytetään rautalankaa, jonka halkaisija on 6 mm. Side on asennettava siten, että siteen ja lattian välinen kulma samoin kuin vaunun lattiaan ajatellun siteen projektion ja vaunun pituussuuntaisen keskiviivan välinen kulma ovat molemmat enintään 45 o. 4.4.3.16 Puulaatikot, jotka ovat samankokoisia äärimitoiltaan ja melkein samanpainoisia, voidaan sijoittaa Vok-vaunuun 2-3 kerrokseen (kuvat 4.4.46 4.4.50). Laatikot sijoitetaan yhteen tai kahteen ryhmään siten, että kuormitus kohdistuu päätykynnykseen tukiklossin tai välikehikon välityksellä. Ylimmän kerroksen laatikot kuormataan yhteen tai kahteen riviin Vokvaunun leveyssuunnassa. Laatikkopinot kiinnitetään ympärivedetyillä siteillä. Kaikki ylimmän kerroksen erilliset laatikot on kiinnitettävä kahdella ympärivedetyllä siteellä. 4.4.3.17 Sijoitettaessa laatikot kahdeksi ryhmäksi Vok-vaunun päätyovista alkaen on ryhmien väliin vaunun lattiaan kiinnitettävä välikehikko ja kukin laatikkopino on sidottava kahdella ympärivedetyllä siteellä (kuva 4.4.48). 4.4.3.18 Erikorkuiset suuret, keskikokoiset ja pienet laatikot voidaan kuormata kiinni toisiaan vasten siten, että pituussuuntaiset kuormitukset kohdistuvat Vok-vaunun päätykynnykseen (kuvat 4.4.51). Tällöin korkeimmat ja painavimmat laatikot on sijoitettava päätyovien viereen. Päätykynnyksen eteen asennetaan tukiklossit koko Vok-vaunun leveydelle.

200 Таulukko 4.4.5 Muihin Vok-vaunun osiin laatikot sijoitetaan siten, että vaunun kori täytetään koko leveydeltä laittamalla korkeita laatikoita ja pienempien laatikoiden pinoja vuorotellen limittäin. Tarvittaessa laatikkopinojen vakavuuden varmistamiseksi laitetaan laatikoiden väliin tasauspuita, joina käytetään lautoja ja parruja. 4.4.3.19 Kuormauksessa voidaan yhdistää eri tapoja (kerroksia on yksi tai useampia, kuormat ovat erikorkuisia) siten, että kuormat ovat eri ryhminä. Tällainen kuormaus voidaan suorittaa vain kuormausluonnoksen perusteella. 4.4.3.20 Lähettäjää valitsee periaatteellisen kuormauspiirustuksen vaunussa olevan kuorman kokonaispainon ja kuormaryhmien kokonaispituuden mukaan. Tällöin kuormat jaetaan kahteen tai useampaan ryhmään sen mukaan, mitä erilaisia kiinnitysosia on käytettävissä. Kuormaus voidaan toteuttaa piirustuksissa esitetyn, vaunussa tai eri ryhminä olevien kuormien suurimman yhteispainon mukaan, jos kaikki kuormauspiirustuksessa esitetyt kiinnitysosat asennetaan. 4.4.3.21 Jos valitun periaatteellisen kuormauspiirustuksen mukaan kuormataan yhteispainoltaan pienempi määrä tavaroita, voidaan naula- tai sidemäärää vähentää vaunussa olevan kuorman painon pienentymisen verran (taulukot 4.4.5 4.4.11). 4.4.3.22 Laadittaessa kuormausluonnosta on noudatettava periaatteellisia kuormauspiirustuksia, jotka on esitetty kuvissa 4.4.38, 4.4.39 ja 4.4.51 4.4.53. Tarvittava kiinnitysosien määrä määritellään kiinnitysosien tuentakyvyn mukaan (kuvat 4.4.5 4.4.11). Kiinnitysosan tuentakyvyllä tarkoitetaan sen kuorman painoa, jonka tämä kiinnitysosa estää siirtymästä paikaltaan. Pituussuuntaisen siirtymän estävän Vo-vaunun päätylaidan paikallaan pitämien kuormien suurin paino, t Vaunussa olevien kuormien kokonaispaino, t ei ole tuettu lyhyillä puupylväillä Vo-vaunun päätylaita tuettu lyhyillä puupylväillä alle 10 2.5 6.25 10 20 2.86 7.14 20 30 3.33 8.33 30 40 4.00 10.00 yli 40 4.44 11.11

201 Таulukko 4.4.6 Vaunun lattiaan naulatun yhden klossin paikallaan pitämän kuorman suurin paino*) Vaunussa Klossin pituus mm **) olevan kuorman kokonaispaino, t 270 500 750 1000 1250 1500 1750 2000 2500 2500 2700 Naulat lyödään klossiin yhteen riviin alle 10 0.27 2 10-20 0.31 2 20-30 0.36 2 30-40 0.43 2 yli 40 0.48 2 0.54 4 0.62 4 0.72 4 0.86 4 0.96 4 0.95 7 1.09 7 1.27 7 1.52 7 1.69 7 1.35 10 1.54 10 1.80 10 2.16 10 2.40 10 1.62 12 1.85 12 2.16 12 2.59 12 2.88 12 2.13 15 2.43 15 2.84 15 3.41 15 3.79 15 2.43 18 2.78 18 3.24 18 3.89 18 4.32 18 2.70 20 3.09 20 3.60 20 4.32 20 4.80 20 3.10 23 3.54 23 4.13 23 4.96 23 5.51 23 3.51 26 4.01 26 4.68 26 5.62 26 6.24 26 3.78 28 4.32 28 5.04 28 6.05 28 6.72 28 Naulat lyödään klossiin kahteen riviin alle 10 0.54 4 10-20 0.62 4 20-30 0.72 4 30-40 0.86 4 1.08 8 1.24 8 1.44 8 1.72 8 1.90 14 2.18 14 2.54 14 3.04 14 2,70 20 3.08 20 3.60 20 4.32 20 3.24 24 3.70 24 4.32 24 5.18 24 4.26 30 4.86 30 5.68 30 6.82 30 4.86 36 5.56 36 6.48 36 7.78 36 5.40 40 6.18 40 7.20 40 8.64 40 6.20 46 7.08 46 8.26 46 9.92 46 7.02 52 8.02 52 9.36 52 11.24 52 7.56 56 8.64 56 10.08 56 12.10 56 Huomautukset. *) Taulukon tiedot koskevat nauloja, joiden halkaisija on 6 mm. **) Osoittajassa on kuorman paino, t, ja nimittäjässä on naulamäärä klossia kohti.

202 Таulukko 4.4.7 Yhdellä vetositeellä kiinnitetyn kuorman suurin paino, t, kun vaunussa olevan kuorman kokonaispaino on, t Q k < 10 Vetositeen Vaunun lattiaan kohdistuvan projektion ja vaunun pituussuuntaisen keskiviivan välinen kulma ja Vovaunun 30 **) 45 **) 60 **) lattian välinen Vetositeen lankamäärä *) kulma, 0 **) 2 4 6 8 2 4 6 8 2 4 6 8 15 1.04 2.08 3.13 4.16 0.88 1.75 2.63 3.5 0.65 1.3 1.95 2.6 30 1.05 2.1 3.15 4.21 0.90 1.8 2.7 3.6 0.7 1.4 2.1 2.81 45 0.99 1.98 2.93 3.96 0.86 1.73 2.6 3.48 0.7 1.41 2.11 2.83 60 0.86 1.72 2.59 3.44 0.78 1.56 2.34 3.12 0.66 1.32 1.98 2.64 Huomautukset. *) Laskelmassa on käytetty vetositeitä, jotka on tehty halkaisijaltaan 6 mm:n rautanlangasta. **) Kulmien väliarvoja varten on kuorman paino määriteltävä lineaarisella interpoloinnilla. Таulukko 4.4.8 Yhdellä vetositeellä kiinnitetyn kuorman suurin paino, t, kun vaunussa olevan kuorman kokonaispaino on, t 10< Q k < 20 Vetositeen ja Vaunun lattiaan kohdistuvan projektion ja vaunun pituussuuntaisen keskiviivan välinen kulma Vovaunun 30 **) 45 **) 60 **) lattian välinen Vetositeen lankamäärä *) kulma, 0 **) 2 4 6 8 2 4 6 8 2 4 6 8 15 1.19 2.37 3.57 4.76 1.08 2.0 3.0 4.0 0.74 1.49 2.23 2.97 30 1.2 2.4 3.6 4.8 1.03 2.06 3.09 4.11 0.8 1.6 2.4 3.21 45 1.13 2.23 3.39 4.53 0.99 1.98 2.97 3.97 0.8 1.61 2.41 3.23 60 0.99 1.98 2.97 3.95 0.89 1.78 2.66 3.56 0.76 1.52 2.27 3.04 Huomautukset. *) Laskelmassa on käytetty vetositeitä, jotka on tehty halkaisijaltaan 6 mm:n rautanlangasta. **) Kulmien väliarvoja varten on kuorman paino määriteltävä lineaarisella interpoloinnilla.

203 Таulukko 4.4.9 Yhdellä vetositeellä kiinnitetyn kuorman suurin paino, t, kun vaunussa olevan kuorman kokonaispaino on, t 20 < Q k < 30 Vetositeen ja Vaunun lattiaan kohdistuvan projektion ja vaunun pituussuuntaisen keskiviivan välinen kulma Vovaunun 30 **) 45 **) 60 **) lattian välinen Vetositeen lankamäärä *) kulma, 0 **) 2 4 6 8 2 4 6 8 2 4 6 8 15 1.38 2.77 4.17 5.55 1.17 2.33 3.6 4.67 0.87 1.73 2.6 3.47 30 1.4 2.88 4.2 5.61 1.2 2.4 3.6 4.8 0.93 1.87 2.8 3.75 45 1.32 2.63 3.9 5.28 1.15 2.3 3.47 4.63 0.93 1.88 2.82 3.77 60 1.15 2.3 3.45 4.6 1.03 2.06 3.1 4.13 0.88 1.76 2.65 3.53 Huomautukset. *) Laskelmassa on käytetty vetositeitä, jotka on tehty halkaisijaltaan 6 mm:n rautanlangasta. **) Kulmien väliarvoja varten on kuorman paino määriteltävä lineaarisella interpoloinnilla. Таulukko 4.4.10 Yhdellä vetositeellä kiinnitetyn kuorman suurin paino, t, kun vaunussa olevan kuorman kokonaispaino on, t 30 Q k < 40 Vetositeen ja Vaunun lattiaan kohdistuvan projektion ja vaunun pituussuuntaisen keskiviivan välinen kulma Vovaunun 30 **) 45 **) 60 **) lattian välinen Vetositeen lankamäärä *) kulma, 0 **) 2 4 6 8 2 4 6 8 2 4 6 8 15 1.66 3.32 5.0 6.66 1.4 2.8 4.2 5.6 1.04 2.08 3.12 4.16 30 1.68 3.36 5.04 6.74 1.44 2.88 4.32 5.76 1.12 2.24 3.36 4.5 45 1.58 3.16 4.68 6.34 1.38 2.76 4.26 5.56 1.12 2.26 3.38 4.52 60 1.38 2.76 4.14 5.52 1.24 2.48 3.72 4.96 1.06 2.12 3.18 4.24 *) Laskelmassa on käytetty vetositeitä, jotka on tehty halkaisijaltaan 6 mm:n rautalangasta. **) Kulmien väliarvoja varten on kuorman paino määriteltävä lineaarisella interpoloinnilla.

204 Таulukko 4.4.11 Yhdellä vetositeellä kiinnitetyn kuorman suurin paino, t (vaunussa olevan kuorman kokonaispaino, t, 40 < Q k о < 50) Vetositeen ja vaunun lattian välinen Vaunun lattiaan ajatellun vetositeen projektion ja vaunun pituussuuntaisen keskiviivan välinen kulma 30 *) 45 *) 60 *) Vetositeen lankamäärä, kun käytetään rautalankaa, jonka halkaisija on 6 mm kulma, о * 2 4 6 8 2 4 6 8 2 4 6 8 15 2.07 4.14 6.24 8.28 1.75 3.49 5.24 7.00 1.30 2.60 3.90 5.20 30 2.09 4.18 6.27 8.36 1.80 3.60 5.40 7.20 1.41 2.82 4.23 5.64 45 1.97 3.94 5.91 7.88 1.72 3.44 5.16 6.88 1.41 2.82 4.24 5.64 60 1.72 3.44 5.16 6.88 1.55 3.10 4.65 6.20 1.32 2.64 3.96 5.28 Huomautukset. *) Laskelmassa on käytetty vetositeitä, jotka on tehty halkaisijaltaan 6 mm:n rautanlangasta. **) Kulmien väliarvoja varten on kuorman paino määriteltävä lineaarisella interpoloinnilla. Taulukko 4.4.12 Yhdellä vetositeellä kiinnitetyn kuorman suurin paino, t (vaunussa olevan kuorman kokonaispaino, t, 50 < Q k о < 65) Vetositeen ja vaunun lattian välinen Vaunun lattiaan ajatellun vetositeen projektion ja vaunun pituussuuntaisen keskiviivan välinen kulma 30 *) 45 *) 60 *) Vetositeen lankamäärä, kun käytetään rautalankaa, jonka halkaisija on 6 mm kulma, о * 2 4 6 8 2 4 6 8 2 4 6 8 15 2.27 4.54 6.81 9.08 1.92 3.84 5.76 7.68 1.43 2.86 4.29 5.72 30 2.29 4.58 6.87 9.16 1.98 3.96 5.94 7.92 1.55 3.10 4.65 6.20 45 2.16 4.32 6.48 8.64 1.89 3.78 5,67 7.56 1.55 3.10 4.65 6.20 60 1.89 3.78 5.67 7.56 1.70 3.40 5.10 6.80 1.45 2.90 4.35 5.80 Huomautukset. *) Laskelmassa on käytetty vetositeitä, jotka on tehty halkaisijaltaan 6 mm:n rautanlangasta. **) Kulmien väliarvoja varten on kuorman paino määriteltävä lineaarisella interpoloinnilla.

205 Taulukko 4.4.13 Yhdellä ympärivedetyllä siteellä kiinnitetyn kuorman suurin paino, t Siteen Siteen Vaunussa olevan kuorman kokonaispaino, t *) rautalanka- kaltevuuskulma määrä vaunun lattiaan nähden, o alle 10 10-20 20-30 30-40 yli 40 **) 45 0.63 0.71 0.83 1 1.11 2 60 0.76 0.87 1.02 1.22 1.36 75 0.85 0.97 1.13 1.36 1.51 90 0.89 1.02 1.18 1.42 1.58 45 1.25 1.43 1.67 2.0 2.22 4 60 1.54 1.76 2.05 2.46 2.73 75 1.71 1.96 2.28 2.74 3.04 90 1.78 2.03 2.37 2.9 3.16 45 1.88 2.14 2.5 3.0 3.33 6 60 2.3 2.63 3.07 3.68 4.09 75 2.56 2.93 3.42 4.1 4.56 90 2.65 3.03 3.53 4.24 4.71 Taulukko 4.4.14 Tuennan mitoitus kuormakollien (kuormakolliryhmän) painosta riippuen Kuormakollin tai kuormakolliryhmän paino, t Päätyvetositeiden määrä Kuormakollin tai pinon suurin poikkileikkaus, mm Ympärivedettyjen siteiden määrä Yhdessä rivissä olevien kuormakollien määrä Vetositeiden alla olevien klossien mitat ja naulamäärä 5 1 3200х2700 2-8 1-6 50х100х700 4 kpl/klossi 10 1 3200х2700 3-8 1-6 50х100х700 4 kpl/klossi 15 1 3200х2700 4-8 1-6 50х100х700 5 kpl/klossi 20 2 3200х2700 4-8 1-6 50х100х700 5 kpl/klossi 25 2 3200х2700 6-8 1-6 50х100х700 6 kpl/klossi 30 2 3200х2700 8 2-6 50х100х700 8 kpl/klossi 36 2 3200х2700 8 2-6 50х100х700 8 kpl/klossi Huomautukset 1. Vetositeet ja ympärivedetyt siteet tehdään 12 mm:n vaijerista ja kiristetään vanttiruuveilla. 2. Reunimmaisen kuormakollin tai kuormakollipinon suurin paino saa olla 15 t.

206 4.4.3.23 Kaikkien samaan suuntaan toimivien kiinnitysosien yhteenlasketun tuentakyvyn on oltava suurempi tai yhtä suuri kuin Vo-vaunussa olevan kuorman kokonaispaino. Kuormien pituussuuntaiseen kiinnitykseen tarvittavat tukiklossit ja naulat on määriteltävä taulukon 4.4.6 mukaan. Pitkittäisten tukiklossien määrä on tarkistettava kosketuspinnan pintapaineen suhteen (taulukko 4.4.1). Kuormien pituussuuntaiseen kiinnitykseen käytettävien vetositeiden rautalankamäärä on valittava taulukoista 4.4.7 4.4.12. Ympärivedetty side (kuva 4.4.21) vastaa tuentakyvyltään kahta vetosidettä, joiden toinen pää on kiinnitetty Vo-vaunun sidontalaitteeseen ja toinen pää kuormaan siihen kohtaan, jossa side taittuu kuorman päällä. Kuormien pituussuuntaiseen kiinnitykseen käytettävien ympärivedettyjen siteiden rautalankamäärä on valittava taulukosta 4.4.13. Teräsvaijeria käytettäessä on noudatettava taulukon 4.4.14 tietoja. Vo-vaunun päätylaidan tuentakyky on esitetty taulukossa 4.4.5. не более = enintään Kuva 4.4.18. 1 täytelauta; 2 väliklossi; 3 lyhyt pylväs

207 Kuva 4.4.19. 1 tukiklossi; 2 väliklosi; 3 lyhyt pylväs Kuva 4.4.20. 1 ympärivedetty side; 2 kärkihaka; 3 tukiklossi; 4 väliklossi

208 Kuva 4.4.21. 1 ympärivedetty side; 2 kärkihaka; 3 tukiklossi; 4 väliklossi Kuva 4.4.22. 1 tukiklossi; 2 välikehikko; 3 lyhyt pylväs; 4 ympärivedetty side

209 Kuva 4.4.23. 1 täytelauta; 2 väliklossi; 3 lyhyt pylväs; 4 ympärivedetty side Kuva 4.4.24. 1, 2, 3 tukiklossi; 4 väliklossi; 5 lyhyt pylväs

210 Kuva 4.4.25. 1, 2 tukiklossi; 3 lyhyt pylväs Kuva 4.4.26. 1 tukiklossi; 2 väliklossi; 3 lyhyt pylväs; 4 ympärivedetty side

211 Kuva 4.4.27. 1, 2 tukiklossi Kuva 4.4.28. 1 tukiklossi; 2 väliklossi; 3 välikehikko; 4 lyhyt pylväs; 5 ympärivedetty side

212 Kuva 4.4.29. 1, 2, 3 tukiklossi; 4 lyhyt pylväs Kuva 4.4.30. 1, 2 tukiklossi; 3 ympärivedetty side

213 Kuva 4.4.31. 1, 2, 3 tukiklossi; 4 väliklossi; 5 lyhyt pylväs; 6 ympärivedetty side Kuva 4.4.32. 1, 2 tukiklossi; 3 lyhyt pylväs; 4 ympärivedetty side

214 Kuva 4.4.33. 1, 2, 3, 4 tukiklossi; 5 väliklossi; 6 lyhyt pylväs; 7 ympärivedetty side Kuva 4.4.34. 1, 2, 3 tukiklossi; 4 lyhyt pylväs; 5 ympärivedetty side

215 Kuva 4.4.35. 1, 2, 3, 4 tukiklossi; 5 lyhyt pylväs; 6 ympärivedetty side Kuva 4.4.36. 1, 2 tukiklossi; 3 lyhyt pylväs

216 Kuva 4.4.37. 1 tukiklossi; 2 vetoside; 3 ympärivedetty side; 4 lyhyt pylväs Kuva 4.4.38. 1 välikehikko; 2 tukiklossi; 3 väliklossi 4 ympärivedetty side

217 Kuva 4.4.39. 1 tukiklossi; 2 vetoside; 3 ympärivedetty side Kuva 4.4.40. 1 välikehikko

218 Kuva 4.4.41. 1 tukiparru; 2 väliparru; 3 välikehikko Kuva 4.4.42. 1 välikehikko; 2 tukiparru

219 Kuva 4.4.43. 1 välikehikko Kuva 4.4.44. 1 tukiparru; 2, 3 ympärivedetty side

220 Kuva 4.4.45. 1 tukiparru; 2, 3 ympärivedetty side; 4 vetoside Kuva 4.4.46. 1 välikehikko; 2, 3 ympärivedetty side

221 ярус = kerros Kuva 4.4.47. 1 välikehikko; 2 tukiparru; 3, 4 ympärivedetty side Kuva 4.4.48. 1 tukiparru; 2 välikehikko; 3 ympärivedetty side

222 Kuva 4.4.49. 1 välikehikko; 2 ympärivedetty side Kuva 4.4.50. 1 tukiparru; 2 ympärivedetty side

223 Kuva 4.4.51. 1 tukiparru; 2 väliparru; 3 ympärivedetty side Kuva 4.4.52. 1 vetoside päädyn ympäri; 2 ympärivedetty side; 3 klossi

224 Kuva 4.4.53. 1 vetoside päädyn ympäri; 2 ympärivedetty side; 3 klossi Kuva 4.4.54. 1 vetoside päädyn ympäri; 2 ympärivedetty side; 3 klossi

225 I ppq = 4.4.4 Esimerkki kuormaus- ja kiinnitysluonnoksen laatimisesta Tässä kohdassa on esitetty, miten kuormaus- ja kiinnitysluonnos on laadittava tämän kuormausmääräysten osan vaatimusten mukaan. Tarkoituksena on kuljettaa kahdeksan kuormakollia: viisi laatikkoa ja kolme kehikoiden varaan asennettua laitetta (kuva 4.4.55). Tiedot kuormakolleista on esitetty kuvassa ja taulukossa 4.4.15. Aluksi tarkistetaan, vastaavatko kuljetettavaksi esitetyt tavarat näiden kuormausmääräysten kohdassa 4.4.1.4 esitettyjä vaatimuksia. Kuormien 2 ja 5 vakavuus kaatumista vastaan ei ole vaatimusten mukainen. Näiden kuormien kuljettamista varten on tehtävä kuormaus- ja kiinnityspiirustus ja hyväksytettävä se rautatiepiirissä. Jäljelle jäävien kuormien kokonaispaino on 15,5 t. Kun kuormat sijoitetaan yhdeksi ryhmäksi, on ryhmän pituus 9 500 mm, minkä perusteella väliklossit, joilla kuormaryhmä tuetaan Vo-vaunun päätylaitaan, ovat pituudeltaan (13 300 9 500) / 2 eli 1 900 mm. Ei ole järkevää käyttää tämänpituisia väliklosseja, joten kuormat on jaettava kahteen ryhmään (kuva 4.4.33). Kuormausvaihtoehdon mitoituspiirustus, jossa kuormat on jaettu kahteen ryhmään, on esitetty kuvassa 4.4.55. Ensin määritellään kuorman yhteisen painopisteen sijainti Vo-vaunun pituus- ja poikittaissuuntaiseen keskiviivaan nähden ja verrataan tätä painopistettä näiden kuormausmääräysten kohdassa 2.4.1 esitettyihin sallittuihin arvoihin. Kuormien yhteisen painopisteen pituussuuntainen siirtymä määritellään kaavalla: 4.5 2100 + 2.2 4450 + 2.7 4050 + 1.5 8200 + 2 2..3 10100 6650 = 912mm 4.5 + 2.2 + 2.7 + 1.5 + 2 2.3 Kuormien yhteisen painopisteen poikittaissuuntainen siirtymä määritellään kaavalla: 4.4 1385 + 2.2 685 + 2.7 1985 + 1.5 1385 + 2.3 735 + 2.3 2235 b ppq = 1385 = 35mm 4.5 + 2.2 + 2.7 + 1.5 + 2 2.3 Lasketut kuorman yhteisen painopisteen siirtymät eivät ylitä sallittuja arvoja.

226 Таulukko 4.4.15 Kuorman nro 1 2 3 4 5 6 7 8 Kuorman tyyppi Laatikko Laatikko Laatikko Laatikko Laatikko Kehikolle asennettu laite Kehikolle asennettu laite Kuljetusalustalle asennettu laite Kuorman paino, t 4.50 2.40 2.20 2.70 4.80 2.30 2.30 1.50 Kuorman äärimitat, mm Pituus Leveys Korkeus pituussuuntaan l о р 1800 2500 2900 2100 1600 3300 3300 1700 2600 1000 1200 1400 1600 1300 1300 1700 1500 1800 1000 1600 2000 1850 1850 1200 900 1250 1450 1050 800 1500 1500 850 Kuorman painopisteen koordinaatit, mm leveyssuuntaan b о s 1300 500 600 700 800 650 650 850 korkeussuuntaan h k 750 950 500 800 1000 1000 1000 800 Kuorman vakavuuskerroin pituussuuntaan l h о p k 1.20 1.39 2.90 1.31 0.80 1.50 1.50 1.06 poikittaissuuntaan о bs 0,5 h 3.40 1.04 2.40 1.70 1.60 1.30 1.30 2.10 k

Kuva 4.4.55. Kuormauksen mitoituspiirustus 227

228 Tämän jälkeen määritellään vaunun ja kuorman yhteisen painopisteen korkeus kiskon selästä: 4.5 2050 + 2.2 1800 + 2.7 2100 + 1.5 2100 + 2 2.3 2300 + 22 800 H yht = = 1338mm 4.5 + 2.2 + 2.7 + 1.5 + 2 2.3 + 22 Vaunun ja kuorman yhteisen painopisteen korkeus ei ylitä sallittua arvoa 2300 mm. Kuormat kannattaa tukea pituussuunnassa käyttäen hyväksi Vo-vaunun päätylaitojen tuentakykyä. Näiden kuormausmääräysten kohdan 4.4.3.6 mukaan tässä tapauksessa päädyssä oleviin pylvästuppiloihin asennetaan lyhyet puupylväät. Päätylaidan tuentakyky on 7,14 t, kun Vo-vaunussa olevan kuorman kokonaispaino on 15,5 t (taulukko 4.4.5). Kuorman kiinnitykseen käytetään klosseja, joiden poikkileikkaus on 100 x 100 mm. Niiden väliklossien määrä, joiden kautta pituussuuntainen kuormitus siirtyy Vo-vaunun päätylaitaan, määritellään sen mukaan, mikä on ryhmän reunimmaisten kuormia vasten asennettavien tukiklossien lujuus pintapaineen suhteen. Taulukon 4.4.1 mukaan ryhmään kuuluvat kuormat 1, 3 ja 4, joiden kokonaispaino on 9,4 t, tuetaan kummaltakin puolelta vähintään kolmella klossilla ja ryhmään kuuluvat kuormat 6, 7 ja 8, joiden kokonaispaino on 6,1 t, tuetaan kummaltakin puolelta vähintään kahdella klossilla. Koska tavarat voidaan kuormata ja kiinnittää symmetrisesti Vo-vaunuun, jossa on puumetallilattia (metallilistan leveys on 900 1 200 mm ja se on Vo-vaunun keskiviivalla), valitaan kuormien 1, 3 ja 4 ryhmän kiinnitykseksi neljä klossia. Koska Vo-vaunun päätylaita kestää vain 7,14 t kuormien painosta, on riittämätön tuentakyky kompensoitava lyömällä nauloja päätylaidan ja kuormaryhmän välisiin tuki- ja välirakenteen klosseihin. Tarvittava naulamäärä määritellään taulukon 4.4.6 tuentakyvyn mukaan 9,4 7,14 = 2,26 t, joka on väliklossia kohti 2,26 / 4 = 0,57 t. Tämä tuentakyky vastaa klossia, joka on naulattu Vo-vaunun lattiaan neljällä naulalla (taulukko 4.4.6). Vo-vaunun keskellä olevien väliklossien tuentakyvyn on vastattava painavampaa kuormaryhmää eli 9,4 t. Yhden klossin tuentakyvyn on oltava vähintään 9,4 / 4 = 2,35 t. Tämä tuentakyky vastaa klossia, joka on naulattu Vo-vaunun lattiaan 20 naulalla (taulukko 4.4.6, naulaus kahteen riviin). Naulat on lyötävä kahteen riviin, koska väliklossin pituus ei saa olla yli 1 200 mm. Vo-vaunun oikealla puolella olevan välirakenteen tarkoituksena on vain siirtää pituussuuntainen kuormitus Vo-vaunun päätylaitaan, koska päätylaidan tuentakyky 7,14 t on suurempi kuin kuormista 6, 7 ja 8 koostuvan ryhmän paino. Välirakenteen klossit siis vain kiinnitetään vaunun lattiaan, ja kuhunkin klossiin lyödään vähintään neljä naulaa.

229 Poikittaissuunnassa tuetaan vain kuorma 8. Yleisten vaatimusten mukaan kuorman kummallekin puolelle asennetaan aina kaksi väliklossia, jotka naulataan vaunun lattiaan aina kahdella naulalla. Kuormat 6 ja 7 on sidottava ympärivedetyllä kiinnityssiteellä, koska vakavuuskerroin on alle 1,25. Ympärivedetty side tehdään kaksinkertaisena rautalangasta, jonka halkaisija on 6 mm. Laadittu kuormaus- ja kiinnitysluonnos on esitetty kuvassa 4.4.56. Kuva 4.4.56. Kuormausluonnos (vaihtoehto 1) Toinen vaihtoehto tavaroiden kuormaamiseksi ja kiinnittämiseksi Vovaunuun on esitetty kuvassa 4.4.57. Siinä kuormat on sijoitettu yhdeksi ryhmäksi, pituussuuntaisena tuentana on käytetty klosseista tehtyä puista tukirakennetta, ja tuenta on symmetrinen.

230 Kuva 4.4.57. Kuormausluonnos (vaihtoehto 2) Klossin pituus valitaan sen mukaan, onko mahdollista lyödä mitoitusmäärä nauloja. Yhden klossin tuentakyvyn on oltava vähintään 15,5 / 4 = 3,88 t. Kun kuormaryhmän kokonaispaino on 15,5 t (väli 10 20 t) ja naulat lyödään kahteen riviin, taulukon 4.4.6 mukaan tuentakyvyltään lähinnä on 1 250 mm:n pituinen klossi, joka naulataan 24 naulalla (klossin tuentakyky 3,7 t). Lineaarisen interpoloinnin mukaan tällaisen klossin tuentakyky voidaan nostaa tarvittavan suuruiseksi, kun klossiin lyödään vielä kaksi naulaa eli lisätään siten yksi naularivi klossin pituussuuntaan. Naulojen on oltava vähintään 90 mm:n päässä toisistaan puun syiden suuntaisesti. Tukiklossin minimipituuden tulee siis olla 1 250 + 90 = 1 340 mm. Pituudeksi valitaan 1 400 mm, joka on pienempi kuin väli- tai tukiklossin suurin pituus 1 700 mm.

231 4.5 YLEISKONTTIEN, AJONEUVOYHDISTELMIEN, PUOLIPERÄVAUNUJEN JA ERIKOISKONTTIEN KUORMAUS JA KIINNITYS 4.5.1 Yleiskonttien kuormaus ja kiinnitys Tässä kuormausmääräysten osassa on esitetty yleiskonttien kuormausja kiinnitystavat. 4.5.1.1 Yleiskontit (jäljempänä "kontit"), joiden tyypit ovat 1A ja 1AA (40') sekä 1C ja 1CC (20') kuljetetaan erikoisvaunuissa, joiden telikeskiöiden väli on 9 720 ja 14 720 mm ja jotka on varustettu konttien kulmakappaleiden kiinnittimillä. Yleiskonttien tekniset tiedot on esitetty taulukossa 4.5.1. Yleiskonttien tekniset tiedot Таulukko 4.5.1 Bruttopaino, enintään, t Tyyppi pituus Nimellismitat Päätyoviaukon Sisäulko- sisä- vapaat mitat, tilavuus, mm le- kor- pi- leveys keus kor- 3 leveys korm veys keus tuus keus 30,48 1АА 12192 2438 2591 12027 2330 2350 66,4 2286 2261 30,48 1А 12192 2438 2438 12027 2330 2197 62,4 2286 2134 24,0 1СС 6058 2438 2591 5867 2330 2350 32,7 2286 2261 20,32 1С 6058 2438 2438 5867 2330 2197 30,6 2286 2134 4.5.1.2 Ennen kuormausta on vaunun lattia ja konttien tukipinnat puhdistettava huolellisesti lumesta, jäästä ja roskista. 4.5.1.3 Kontit kuormataan konttien kuljettamiseen tarkoitettuihin erikoisavovaunuihin siten, että vaunussa olevat lukitustapit, jotka on etukäteen nostettu pystyasentoon, menevät konttien alla oleviin kulmakappaleiden kiinnitysaukkoihin. Konttien kuormaamisen jälkeen on kulmakappaleiden sivuaukoista tarkistettava, että lukitustapit ovat oikeassa asennossa. Kontit voi kuormata vaunuihin siten, että kontin yhden kulmakappaleen ja lattian väliin jää enintään 30 mm:n rako (kuva 4.5.1). 4.5.1.4 Erikoisvaunuihin, joiden telikeskiöiden väli on 9 720 mm, kuormataan yksi kontti 1A tai 1AA (40') (kuva 4.5.2) tai kaksi konttia 1C ja 1CC (20') päätyovet vastakkain (kuva 4.5.3).

232 kontti vaunu Kuva 4.5.1. Kuva 4.5.2. Kuva 4.5.3.

233 Erikoisvaunuihin, joiden telikeskiöiden väli on 14 720 mm, kuormataan yksi kontti 1A tai 1AA (40') ja yksi kontti 1C tai 1CC (20') päätyovet vastakkain (kuva 4.5.4). Kuva 4.5.4.. Myös kolme konttia 1C tai 1CC (20') voidaan kuormata päätyovet vaunun keskelle päin (kuva 4.5.5). Kaikki kuormakontit voivat olla saman- tai erikorkuisia ja niissä voi olla yksi päätyovi tai yksi päätyovi ja kaksi sivuovea. Tyhjät kontit kuormataan päätyovet ulospäin. Kuva 4.5.5. Yksi kontti 1A tai 1AA, jonka bruttopaino on 30,48 t, voidaan kuormata keskelle konttivaunua, jonka telikeskiöiden väli on 14,72 m. Yksi kontti 1A tai 1AA, jonka bruttopaino on enintään 24 t, voidaan kuormata päädystä päin konttivaunuun, jonka telikeskiöiden väli on 14,72 mm. Tällöin on kuorma sijoitettava siten, että painopiste on keskellä konttia. Jos vaunuihin, joiden telikeskiöiden väli on 9 294 mm ja 9 720 mm, kuormataan kaksi konttia 1C tai 1CC (20'), saa niiden bruttopainon ero olla enintään 15 t.

234 4.5.1.5 Jos vaunuihin, joiden telikeskiöiden väli on 14 720 mm, kuormataan kolme konttia 1C tai 1CC (20'), voidaan samaan vaunuun sijoittaa kuormattuja ja tyhjiä kontteja seuraavia ehtoja noudattaen: - yksi tyhjä kontti kuormataan vaunun keskelle kahden kuormakontin väliin, jolloin kuormakonttien bruttopainon ero saa olla enintään 12 t - kaksi tyhjää konttia kuormataan vaunun päätyihin ja yksi kuormakontti keskelle vaunua Jos vaunuihin, joiden telikeskiöiden väli on 14 720 mm, kuormataan kolme kuormakonttia 1C tai 1CC (20'), on painavin kontti sijoitettava keskelle vaunua ja kevyemmät kontit vaunun päihin. Tällöin reunimmaisten konttien bruttopainon ero saa olla enintään 12 t. Jos vaunuihin, joiden telikeskiöiden väli on 14 720 mm, kuormataan yksi kontti 1A tai 1AA (40') ja yksi kontti 1C tai 1CC (20'), on noudatettava seuraavan taulukon mukaisia konttien bruttopainojen yhdistelmiä: Taulukko 4.5.2 Samaan vaunuun kuormattavien konttien sallitut bruttopainot, t kontit 1АА ja 1А kontit 1СС ja 1С 35,1 40,0 7,0 24,0 30,5 35,0 6,0 24,0 28,1 30,48 3,2 24,0 25,1 28,0 2,0 23,0 20,1 25,0 2,0 21,0 15,1 20,0 2,0 18,0 10,1 15,0 2,0 16,0 5,1 10,0 2,0 15,0 2,0 5,0 2,0 14,0 4.5.1.6 Yleiskäyttöisiin Vo-vaunuihin kuormataan kontit 1C tai 1CC (20') seuraavalla tavalla: Keskelle vaunua symmetrisesti sen pituus- ja poikittaissuuntaiseen keskiviivaan nähden asetetaan poikittain 2 450 mm:n pituinen klossi ja naulataan se vaunun lattiaan kahdeksalla naulalla. Tiiviisti tätä poikittaisklossia vasten sijoitetaan kaksi konttia ovet vastakkain symmetrisesti vaunun pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden. Jos Vo-vaunussa on puu-metallilattia ja metallilista on yli 20 mm puulattiaa korkeampi, on konttien kulmakappaleiden alle asennettava tasoituspuut. Tasoituspuiden leveyden on oltava vähintään 150 mm ja pituuden vähintään 400 mm. Tasoituspuu kiinnitetään vaunun lattiaan vähintään neljällä 100 150 mm:n pituisella naulalla.

235 Konttien pituussuuntaisen siirtymän estämiseksi sijoitetaan kaksi poikittaisklossia, pos. 1, jotka ovat vaunun sisäleveyden pituisia, tiiviisti vaunun päätylaitoja vasten ja naulataan vaunun lattiaan kahdeksalla naulalla kukin. Poikittaisklossien ja konttien kulmakappaleiden väliin asetetaan vaunun kummallekin puolelle kaksi väliklossia, pos. 2, joiden pituus on 200 mm, kun vaunun telikeskiöiden väli on 9 294 mm, ja 400 mm, kun vaunun telikeskiöiden väli on 9 720 mm. Väliklossi kiinnitetään vaunun lattiaan neljällä naulalla. Väliklossien pituus tarkistetaan tuentaa tehtäessä. Päätypylvästuppiloihin laitetaan lyhyet pylväät. Poikittaissuuntaista siirtymää ja lisävarmistuksena pitkittäissuuntaista siirtymää estämään kunkin kontti kiinnitetään neljällä vähintään 400 mm:n pituisella tukiklossilla, pos. 3. Tukiklossit asetetaan tiiviisti kontin kulmakappaleita ja sivuseiniä vasten ja kiinnitetään vaunun lattiaan neljällä naulalla (kuva 4.5.6). Kuva 4.5.6. 1 poikittainen tukiklossi; 2 pitkittäinen väliklossi; 3 sivuklossi Konttien kiinnittämiseen käytettävien poikittaisten väliklossien ja pitkittäisten tukiklossien korkeuden on oltava vähintään 50 mm ja leveyden 120-150 mm sekä naulojen halkaisijan on oltava vähintään 5 mm ja pituuden 120-150 mm. Tukiklossien asemesta kontit voidaan kiinnittää sitomalla ne neljällä vetositeellä, jotka tehdään halkaisijaltaan 6 mm:n vahvuisesta rautalangasta kaksinkertaisena, kun kontin bruttopaino on enintään 20 t. Siteet kiinnitetään vaunun toisiin ja neljänsiin pylvästuppiloihin ja kontin yläkulmakappaleiden aukkoihin (kuva 4.5.7).

236 poikittaissuuntainen keskiviiva а) Kuva 4.5.7. а erikoisvaunu; б, в tavallinen avovaunu; 1 kontti; 2 kulmakappale; 3 lukitustappi; 4 vaunun aluskehys; 5 pylväs; 6 poikkiparru; 7 väliklossi; 8 tukiklossi; 9 poikittaisklossi; 10 vetoside (kohdassa а ei ole näytetty toista konttia ja kohdissa б ja в ei ole näytetty sivulaitoja)

237 Rautalankasiteiden asemesta voidaan kontit sitoa useampaan kertaan käytettävillä siteillä, joiden on lujuudeltaan oltava vähintään näiden kuormausmääräysten mukaisia. 4.5.1.7 Vok-vaunuun yksi kontti 1C tai 1CC (20') kuormataan symmetrisesti vaunun pituus- ja poikittaissuuntaiseen keskiviivaan nähden. Kontti tuetaan poikittaisilla tukiklosseilla, joiden poikkileikkaus on vähintään 100 x 150 mm. Ne asetetaan kontin molempia päätyjä ja alakulmakappaleita vasten (kuva 4.5.8). Samankokoiset väliklossit asetetaan tiiviisti tukiklossien ja Vok-vaunun suljettujen ovien väliin. Nämä väliklossit yhdistetään toisiinsa laudalla, jonka poikkileikkaus on vähintään 100 x 30 mm ja joka naulataan klossien päälle vaunun ovien puolelta. Kontin puolelta väliklossit kiinnitetään tukiklossiin edellä mainitun kokoisilla laudoilla, jotka sijoitetaan 45 o :en kulmaan Vokvaunun sivuseiniin nähden. Kaikki sidelaudat kiinnitetään kummastakin päästään kolmella naulalla, joiden halkaisija on 6 mm. Kuva 4.5.8 1 sivuklossi; 2 poikittainen tukiklossi; 3 väliklossi; 4 sidelaudat Kontin poikittaissuuntaisen siirtymän estämiseksi naulataan poikittaisten tukiklossien päitten päälle sivuklossi, jonka koko on 50 x 150 x 400 mm, kolmella naulalla, joiden halkaisija on 6 mm. 4.5.1.8 Kontteja voidaan kuljettaa kaikentyyppisissä umpikorisissa Vokvaunuissa. Kontit kuormataan symmetrisesti vaunun pituus- ja poikittaissuuntaiseen keskiviivaan nähden.

238 Kaksi konttia 1C tai 1CC (20') sijoitetaan Vok-vaunun päätyovia (-seiniä) vasten. Vok-vaunun ovien ja kontin väliin voidaan asentaa klossi, jonka poikkileikkaus on vähintään 60 x 100 mm ja pituus on sama kuin Vokvaunun leveys. Kontit kuormataan ovet vastakkain (kuva 4.5.9). Vastakkaiselle puolelle konttien ja päätyovien (-seinien) väliin asennetaan tukiklossit, joiden poikkileikkaus on vähintään 100 x 100 mm, tai välikehikko korin sisämitasta riippuen. Välikehikko asennetaan, kun konttien ja Vok-vaunun päädyn väli on yli 300 mm. Kehikko tehdään parrusta, jonka poikkileikkaus on vähintään 100 x 100 mm. Kuva 4.5.9. 1 tukiklossi; 2 väliklossi Yksi kontti 1A tai 1AA (40') kuormataan ovet Vok-vaunun päätyovia (-seiniä) vasten. Vok-vaunun ovien ja kontin ovien väliin on asennettava klossi, jonka poikkileikkaus on vähintään 50 x 100 mm ja pituus sama kuin Vok-vaunun leveys. Kontti kiinnitetään vastakkaiselta puolelta samoin kuin kaksi 20' konttia. Tyhjät kontit voi kuormata kaikentyyppisiin umpikorisiin Vok-vaunuihin. Kun vaunun korin sisäpituus on 12 118 mm tai 12 228 mm, kontteja ei tarvitse tukea. Kun vaunun korin sisäpituus on 12 324 mm, laitetaan kontin yhdelle tai kahdelle puolelle klossi, jonka poikkileikkaus on 100 x 100 mm ja pituus on sama kuin vaunun leveys. Kun vaunun korin sisäpituus on 12 480 mm, tuetaan kontti kummaltakin puolelta klosseilla, joiden poikkileikkaus on 100 x 100 mm ja pituus on sama kuin korin leveys. Kun Vok-vaunun korin sisäpituus on 12 700 12 750 mm, kontit (kontti) kuormataan toista vaunun päätyseinää vasten ja tuetaan toiselta puolelta välikehikolla, joka tehdään vähintään 100 x 100 mm:n parrusta. 4.5.1.9 Yleiskäyttöisiin Vo-vaunuihin kuormataan yksi kontti 1A tai 1AA (40') symmetrisesti vaunun pituus- ja poikittaissuuntaiseen keskiviivaan nähden (kuva 4.5.10).

239 Kuva 4.5.10. 1 poikittainen tukiklossi; 2 väliklossi; 3 sivuklossi; 4 lyhyet pylväät Vaunun lattialle kontin kumpaakin päätyseinää vasten asetetaan yksi poikittainen tukiklossi, jonka poikkileikkaus on vähintään 100 x 150 mm ja pituus 2.700 mm. Näiden klossien ja vaunun päätylaitojen väliin kiilasalpojen kohdalle sijoitetaan kaksi sivuklossia, joiden poikkileikkaus on sama kuin yllä ja pituus 300 mm. Tukiklossien pituutta voidaan muuttaa tuentaa tehtäessä. Klossien on oltava tiukasti kiinni sivulaidoissa. Kaikki tuki- ja väliklossit naulataan Vo-vaunun lattiaan vähintään kahdella naulalla, joiden halkaisija on 6 mm ja pituus 150 mm. Jos kontin paino on yli 15 t, on yllämainittujen klossien lisäksi sijoitettava kiinni vaunun päätylaitoihin yksi poikittainen tukiklossi ja kaksi pitkittäistä väliklossia, jotka ovat kontin alakulmakappaleiden kohdalla. Poikittaisklossi on naulattava 10 naulalla ja pitkittäisklossi 6 naulalla. 4.5.1.10 Näiden kuormausmääräysten kohtien 4.5.1.6 4.5.1.9 mukaan voidaan kuormata lähettäjän omistamia 20 ja 40 jalan yleiskontteja (kuljetuspakkauksia), joissa ei ole konttitunnuksia ja jotka ovat teknisesti ja kaupallisesti kunnossa. 4.5.2 Yleiskonteissa kuljetettavien tavaroiden kuormaus ja kiinnitys 4.5.2.1 Nämä kuormausmääräykset koskevat yleiskontteja (jäljempänä "kontit"), joiden tyypit ovat 1CC ja 1C ja joiden nimellinen bruttopaino on 24 t ja 20 t, ja kontteja, joiden tyypit ovat 1AA ja 1A ja joiden nimellinen bruttopaino on 30 t, sekä sisältävät suosituksia lähettäjille tavaroiden kuormaamisesta ja kiinnittämisestä tavaroiden vahingoittumisen estämiseksi. 4.5.2.2 Konttien on vastattava merilaivaliikenteen rekisterin määräyksiä sekä kansainvälisiä ISO-standardeja ja sopimuksia. Konttien bruttopainon ja ulko- ja sisämittojen sekä oviaukkojen mittojen on vastattava taulukkoa 4.5.1.

240 4.5.2.3 Tavarat kuormataan kontteihin, jotka on nostettu konttikuljetuksiin tarkoitetuista puoliperävaunuista maahan tai jotka ovat konttikuljetuksiin tarkoitetuissa, vetoautoon kiinnitetyissä puoliperävaunuissa. Tavarat voidaan kuormata kontteihin, jotka ovat konttikuljetuksiin tarkoitetuissa puoliperävaunuissa ilman vetoautoa, vain silloin, kun on huolehdittu siitä, että puoliperävaunut eivät kaadu tai vieri itsestään. Tavarat puretaan konteista noudattaen samoja ehtoja. Ennen tavaroiden kuormaamista tai purkamista on etukäteen avatut kontin ovet ehdottomasti kiinnitettävä ääriasentoon kontin sivuseiniä vasten. Trukkia käytettäessä on kuormaussillat asennettava ja kiinnitettävä huolellisesti. Tavarat voidaan kuormata konttikuljetuksiin takoitetuissa puoliperävaunuissa oleviin kontteihin ja purkaa niistä käyttäen trukkia, jos sillä ei ajeta kontin sisään. Kuormitus tavaraa siirtävän trukin yhdestä pyörästä kontin lattiaan saa olla enintään 27,3 kn. Tällöin pyörän leveyden on oltava vähintään 180 mm ja yhden akseliston kahden pyörän akselin välinen etäisyyden vähintään 760 mm (jos akselistossa on vain kaksi pyörää) ja yhden pyörän renkaan ja kontin lattian välinen kosketuspinta vähintään 140 cm 2. Kuormattaessa ja purettaessa voidaan käyttää muita koneita, joilla ajetaan kontin sisään, jos noudatetaan mainittuja ehtoja. Kuormattaessa ja purettaessa ei tavaroita saa siirtää laahaamalla tai vierittämällä kontin lattiaa pitkin. 4.5.2.4 Kuormauksen jälkeen on konttien ovet suljettava siten, että kaikki salvan neljä kahvaa on kiinnitetty lukitsimilla (lukkorenkailla) vaakasuuntaan. 4.5.2.5 Päällystetyt tavarakollit kuormataan kontteihin yleensä joko paketteina, jotka on koottu kuormalavoille (esim. taso, kaulus- ja pylväslavoille), tai ilman kuormalavoja. Jos pakkausvälineitä ei ole käytetty, voidaan tavarat kuormata erillisinä kolleina. Jos käytetään pylväillä varustettuja kuormalavoja tai jos niitä ei käytetä, on paketit sidottava tiukasti ympärivedetyillä siteillä, kutistekalvoilla tai muulla tavoin, jotta estetään tavaroiden siirtyminen paketin sisällä kuljetuksen aikana, mm. kuormalavoihin nähden. Jotta voidaan paremmin hyödyntää kontin kantavuus ja tilavuus, suositellaan käytettäväksi paketteja, joiden nimelliset pohjamitat ovat 1 000 x 1 200 mm ja korkeus enintään 1 060 mm pakettien ollessa kahdessa kerroksessa konteissa 1A ja 1C ja enintään 1 140 mm konteissa 1AA ja 1CC.

241 4.5.2.6 Tavaroiden kuormaamisessa kontteihin on noudatettava seuraavia vaatimuksia. Tavarat on sijoitettava kontteihin symmetrisesti kontin pituus- ja poikittaissuuntaiseen keskiviivaan nähden. Konteissa 1A ja 1C olevien kuormien yhteisen painopisteen korkeus saa olla enintään 1 100 mm ja konteissa 1AA ja 1CC enintään 1 180 mm. Yllämainitun kuorman yhteisen painopisteen siirtymä kontin pituus- ja poikittaissuuntaan ei saa olla suurempi kuin taulukossa 4.5.3 on esitetty, jotta kontti ja tavara voidaan kuormata, purkaa ja kuljettaa turvallisesti ja estää niiden vahingoittuminen. Kontissa olevan kuorman yhteisen painopisteen sallittu siirtymä Таulukko 4.5.3 Konttityyppi 1А, 1АА 1С 1СС Suurin Kuorman yhteisen painopisteen siirtymä, mm, enintään bruttopaino Pituussuuntaan Leveyssuuntaan 30,48 1200 100 20,32 600 100 24,0 300 100 Kuorman painon on jakauduttava tasaisesti kontin koko lattia-alalle. Suositellaan, että konttiin kuormataan samanlaisia tavaroita. Jos konttiin on kuormattava erilaisia tavaroita, on raskaimmat niistä sijoitettava keskelle konttia lattialle tai tasaisesti kontin koko lattia-alalle ja kevyet tavarat päätyoven ja päätyseinän viereen tai raskaiden tavaroiden päälle, jos se on mahdollista vahinkoa aiheuttamatta. Jos konttiin kuormataan tavaroita erilaisissa pakkauksissa, lujimmissa pakkauksissa olevat kollit sijoitetaan lattialle ja niiden päälle pehmeään materiaaliin pakatut tavarat. Tavarat, joissa on ulkonevia, varsinkin metalliosia, teräviä reunoja ja kulmia, on tavarat erotettava toisista tavaroista ja kontin sisäpinnoista välipuilla, jotta estetään mahdolliset vahingot. Kontin lattiaan ja muihin osiin ei saa naulata välirakenteita, aluspuita ja muita kuorman kiinnitysosia. 4.5.2.7 Tavarat on sijoitettava kontteihin siten, että lattiaan kohdistuva ominaiskuormitus on enintään 0,5 kp/cm 2. Kontin lattiaan kohdistuvan ominaiskuormituksen pienentämiseksi on käytettävä aluspuita. Aluspuut on kiinnitettävä hyvin kuormaan, jotta kuorma ei siirry kuljetuksen aikana aluspuihin nähden. Jos kuormakollin painopiste on keskellä kuormakollin pituus- ja leveyssuunnassa, aluspuut sijoitetaan symmetrisesti ja ne ovat samankokoisia. Kun painopiste on siirtynyt kuormakollin pituus- tai leveyssuunnassa (tai pituus- ja leveyssuunnassa samanaikaisesti), aluspuun on oltava leveämpi sillä puolella, jonne painopiste on siirtynyt. Suositellaan, että tällöin käytetään samanlaisia leveämpiä aluspuita.

242 4.5.2.8 Tavarat on kuormattava kontteihin sellaisessa kunnossa, että tavarat säilyvät täysin vahingoittumattomina kuljetuksen ajan. Jos tavarat on tämän vuoksi kuljetettava päällystettyinä, päällystä koskevat vaatimukset määrittelee lähettäjä, jos niitä ei määritelty kuljetukseen osallistuvien valtioiden standardeissa. Päällyksen on oltava ennen kaikkea luja. Jos kontin seinät voivat vahingoittua tavaran ulkonevien osien tai kulmikkaiden reunojen kosketuksesta, on tavara ehdottomasti pakattava. Jotta päällys tai pakkaus täyttäisi yhden sille esitetyistä perusvaatimuksista, päällykseen ja pakkaukseen kuljetuksen aikana kohdistuvat voimat lasketaan seuraavilla kaavoilla: pitkittäin vaakasuuntaan (kontin pituussuuntaan) Fр=к 1 *к 2 * Q(1,15-μ) (4.2), jossa К 1 К 2 Q μ kerroin, joka ottaa huomioon maksimivoiman eriaikaisen syntymisen ja vähenemisen voiman vaikutussuunnassa peräkkäin olevien pakkausten pinnalla sekä pakkausten muodonmuutoksen ja siirtymisen kontin sisällä. Kun kontin pituussuuntaan on sijoitettu kahdesta neljään pakkausta, on К 1 = 0,9, kun pakkauksia 15, on К 1 = 0,8, ja kun pakkauksia on muu määrä, К 1 määritellään interpoloinnilla. kerroin, joka ottaa huomioon pituussuuntaisen voiman impulssienergian osittaisen kulumisen kuorman osien liikkumiseen pakkausten sisällä. Kun kuormana on jauhemaista ja hienojakeista tavaraa, jonka raekoko on enintään 30 mm, К 2 = 0,97, ja raekoon ollessa suurempi К 2 = 0,99. kuorman kokonaispaino, kp, joka aiheuttaa vaakapaineen kontin päätyoven tai seinän viereiseen pakkaukseen pakkauksen ja kontin lattian (tai monikerroksisen kuormauksen toisena olevan pakkauksen pinnan) välisen liukuman kitkakerroin poikittain vaakasuuntaan (kontin leveyssuuntaan) Fs=K s * Q*(0,61-0,65*μ), (4.3), jossa K s Q kerroin, joka ottaa huomioon poikittaisssuntaisen hitausvoiman impulssienergian osittaisen kulumisen pakkausten muodonmuutoksiin ja kuorman osien siirtymiseen pakkausten sisällä. Kertoimena käytetään alustavasti 0,95. kuorman pakkausten kokonaispaino, kp, joka aiheuttaa vaakapaineen kontin sivuseinän viereiseen pakkaukseen

243 pystysuuntaan F pyst =1,35* Q (4.4), jossa Q kuorman ja pakkausten yhteispaino, kp, joka aiheuttaa paineen alimpaan pakkaukseen. Voimat, jotka vaikuttavat kuorman päällykseen pituus-, poikki- ja pystysuunnassa, on esitetty taulukossa 4.5.4. Kaavoilla 4.2-4.4 voidaan määritellä muunmittaisiin ja -painoisiin pakkauksiin kohdistuvat kuormitukset. pituus leveys korkeus Mitoituskuormitukset pakkausten lujuuden määrittelemistä varten Тaulukko 4.5.4 Pakkausten Pakka Pakkaukseen kohdistuva kuormitus (kp) konttityypistä riippuen ulkomitat, mm uksen 1А, 1АА 1С, 1СС Pakkauks ja vaakatasossa Vaakatasossa en ja siinä siinä olevan oleva kuorman n poikit- pysty- Poikit- Pystytilavuuspa pituus- pituuskuorm tais- tasossa tais- tasossa* ino, kg/m 3 suuntaan suuntaan an suuntaan suuntaan paino, 25 0 40 0 50 0 25 0 25 0 25 0 25 0 25 0 40 0 0,65 0,5 0,30 0,65 0,5 0,30 0,65 0,5 0,30 kg 10,16 7,82 4,69 16,25 12,50 7,50 32,50 25,00 15,00 231 178 106 227 175 105 360 278 166 24 19 11 39 30 18 78 60 36 96; 110 74; 84 44; 51 153; 176 118; 135 71; 81 176 ;176 135; 135 81; 81 108 83 50 99 77 46 148 114 68 24 19 11 39 30 18 78 60 36 96; 110 74; 84 44; 51 153; 176 118; 135 71; 81 176 ;176 135; 135 81; 81 Huomautukset. 1. Pakkaukseen vaikuttavat voimat on esitetty siten, että kitkakerroin on μ = 0,45 ja kerroin к 2 = 0,99. 2. * Ensimmäinen luku tarkoittaa kontteja 1А ja 1С ja toinen luku kontteja 1АА ja 1СС.

244 4.5.2.9 Pinoissa olevat tavarat, jotka on pakattu pahviin, säkkikankaaseen, voimapaperisäkkeihin, vaneri- ja puulaatikoihin, paaleihin tai muihin samantapaisiin päällyksiin, voidaan kuormata koko pinoina kontteihin 1A tai 1AA, kun tavarapinon kokonaispaino on enintään 21 t. Kaikki yllämainitut tavarat on sijoitettava konttiin tiiviisti, mahdollisuuksien mukaan ilman välejä pituus- ja leveyssuunnassa hyödyntäen kontin lattiapinta-alan ja tilavuuden mahdollisimman hyvin. 4.5.2.10 Kuljetettaessa tavaroita metallisilla laatikkomaisilla ja pylväillä varustetuilla kuormalavoilla, teräslevypakkauksissa ja metallilieriöissä ja -kannuissa, on kontit ja tavarat suojattava vahingoittumiselta käyttämällä välipuita, jotka sijoitetaan kontin seinän ja kuorman väliin sekä kuormakollien väliin. Välipuut suositellaan tehtäväksi laminoidusta puusta, vaahtomuovista, vaimentavasta täytteestä, pahvista, sahatavaran hukkapaloista ym. Tähän tarkoitukseen on myös hyvä käyttää puisia väliritilöitä ja -kilpiä sekä paineilmatäytteisiä välikkeitä. Jos käytetään paineilmatäytteisiä välikkeitä, on noudatettava valmistajan ohjeita sisäpaineen suhteen. On otettava huomioon, että ympäristön lämpötila voi nousta matkan aikana kuormaushetken lämpötilaan verrattuna. Paineilmatäytteisiä välikkeitä ei saa käyttää kuorman ja perävaunun ovien välisen raon täyttämiseen ilman varotoimia (ympärivedettyjä lisäsiteitä ja puutukia takapylväiden välissä), jottei ovi aukea äkkinäisesti salpoja avattaessa. 4.5.2.11 Jos kuormakollien ja kontin sivuseinien välillä ja eri kuormakollien välillä on rakoja yhteensä enintään 200 mm kontin leveyssuunnassa, kuormaa ei tarvitse kiinnittää tässä suunnassa. Kun yllämainittujen rakojen yhteisleveys on yli 200 mm, on kiinnitys tehtävä siten, että kuorma ja eri kollit eivät voi siirtyä leveyssuuntaan. 4.5.2.12 Pinoissa olevat tavarat on sijoitettava päätyseinää vasten ja tarvittaessa on asennettava tukikilpi tai suojaavat välipuut, jotta kuorma ei vahingoita kontin seiniä. Pinon sisällä ei saa olla pitkittäis- eikä poikittaisrakoja. Oven puolelta on kuormakollit sijoitettava pitkittäin kontin pituussuuntaan lukuunottamatta erikseen mainittuja tapauksia. 4.5.2.13 Kuorman ja kontin päätyoven välinen rako saa olla enintään 1 200 mm. Tällöin on kuorma kiinnitettävä pituussuuntaista siirtymää vastaan näiden kuormausmääräysten kohtien 4.5.2.20 4.5.2.22 mukaisesti. 4.5.2.14 Tavarat on kiinnitettävä kontteihin puisilla tuki- ja väliklosseilla ja sidelaudoilla ja -listoilla. Tavarat voidaan kiinnittää konteissa olevista korvakkeista, lenkeistä ja renkaista vetositeillä, jotka tehdään vähintään kaksinkertaisesta rautalangasta, jonka halkaisija on 4 mm, (tai muista yhtä lujista materiaaleista). Vetositeet saavat olla enintään 40 o :en kulmassa lattiaan ja sivuseiniin nähden.

245 Kontissa mahdollisesti olevat kiinnikkeet, joihin vetositeet voidaan sitoa, voidaan kuormittaa missä suunnassa tahansa: kontin pohjassa olevat kiinnikkeet enintään 2 000 kp:lla ja sivuseinissä olevat kiinnikkeet enintään 500 kp:lla. 4.5.2.15 Näiden kuormausmääräysten kohdassa 4.5.2.9 mainitut pinotavarat kuormataan kontteihin 1C ja 1CC useaan kerrokseen pituussuuntaisiksi pinoiksi ilman kiinnitystä kuvan 4.5.11 mukaan. Tällä tavoin kuormattaessa ei rakojen yhteisleveys saa olla yli 200 mm kontin leveyssuunnassa eikä kuorman ja päätyoven välinen etäisyys ei myöskään saa olla yli 200 mm. ovi Kuva 4.5.11. Tavaroiden kuormaus kontteihin 1C ja 1CC ilman tuentaa 4.5.2.16 Tavarat, jotka kuormataan kontteihin useaan kerrokseen kahdeksi pituussuuntaiseksi pinoksi enintään 200 mm:n välein, on tuettava kontin leveyssuunnassa välikehikoilla, jotka tehdään vähintään 22 x 100 mm:n kokoisista laudoista (kuva 4.5.12). Kaikki kehikot on tehtävä kahdesta pystylaudasta, jotka ovat pituudeltaan pinon korkuisia, ja kahdesta poikkipuusta, jotka asetetaan lautojen väliin niihin kiinni. Vierekkäiset kehikot liitetään toisiinsa pareittain neljällä pituussuuntaisella listalla, joiden poikkileikkaus on vähintään 22 x 50 mm ja jotka naulataan päistään kahdella naulalla pystysuoraan asennettuihin lautoihin ylhäältä ja alhaalta. Poikkipuut naulataan päistään yllämainittuihin pituussuuntaisiin listoihin yläpuolelta 50 mm:n pituisilla nauloilla. Kaikkiin liitoksiin, joita on pitkittäisten listojen ja pystylautojen välillä sekä poikkipuiden ja listojen välillä, on naulattava 2 naulaa kuhunkin. Kehikkoja on oltava niin paljon ja ne on asennettava siten, että pinot eivät pääse liikkumaan poikittaissuunnassa.

246 Kuva ylhäältä kontin sisältä ovi Kuva 4.5.12. Tavaroiden kuormaus useaan kerrokseen kahdeksi pituussuuntaiseksi pinoksi 1 pystylauta; 2 poikkipuu; 3 liitoslista; 4 naulat 4.5.2.17. Kun kontin tilavuus käytetään täysin hyväksi, samanlaisten tavaroiden kiinnitys sekä tukikilpien ja poikittaisten väliseinien asennus tapahtuu kuvan 4.5.13 mukaan. 4.5.2.17.1 Kun konttien 1A, 1AA, 1C ja 1CC kuorman kokonaispaino on enintään 8 t, on näiden kuormausmääräysten kohdassa 4.5.2.9 mainitut tavarat kuormattava yhteen tai kahteen samansuuntaiseen pinoon ja asennettava tukikilvet kontin oven puolelle (kuva 4.5.13.a), jos kuorman ja kontin oven välinen rako on yli 200 mm. 4.5.2.17.2 Kun konttien 1C ja 1CC kuorman kokonaispaino on yli 8 t ja konttien 1A ja 1AA kuorman kokonaispaino on 8-16 t, on kuormapino jaettava pituussuunnassa keskeltä yhdellä poikittaisella väliseinällä, jossa on vaakasuuntaan kolme lautaa, joiden poikkileikkaus on vähintään 40 x 150 mm, ja pino on tuettava kilvellä kontin päätyoven puolelta (kuva 4.5.13.б). 4.5.2.17.3 Kun konttien 1A ja 1AA kuorman kokonaispaino on yli 16 t, on asennettava kaksi poikittaista väliseinää (kuva 4.5.13.в).

247 Kuva 4.5.13. Väliseinien asennus 4.5.2.18 Väliseinät tehdään kolmesta laudasta, joiden poikkileikkaus on vähintään 50 x 150 mm ja jotka sijoitetaan vaakasuoraan lappeelleen. Lautojen on oltava 70-80 mm pidempiä kuin kontin sisäleveys. Lautojen päät asetetaan kontin seinävakojen syvennyksiin ja ne on sahattava vakojen mittaisiksi ja muotoisiksi. Väliseinän alimmat laudat asetetaan kontin lattialle. Keskimmäiset ja ylimmät laudat sijoitetaan keskimmäisen ja ylimmän kerroksen pakkausten keskivaiheille korkeussuunnassa. Kaikki kolme vaakalautaa liitetään toisiinsa pystylaudoilla, joiden poikkileikkaus on vähintään 25 x 100 mm ja jotka naulataan kahdella 50 60 mm:n pituisella naulalla kaikista liitoksista. Väliseinän puoleiset kuormakollit on tuettava pituussuuntaisen siirtymän estämiseksi vähintään yhdellä vaaka- tai pystylaudalla. 4.5.2.19 Kun konttien 1A ja 1AA kuormien kokonaispaino on yli 24 t, on asennettava kaksi poikittaista väliseinää, jotka tehdään poikkileikkaukseltaan vähintään 50 x 150 mm:n suuruisista vaakalaudoista. 4.5.2.20 Tukikilvet voidaan tehdä kahdella tavalla: - pituussuuntaiset voimat välittyvät kuormasta oviaukon kulmapylväisiin (kuva 4.5.14) - pituussuuntaiset voimat välittyvät kontin sivuseiniin (kuva 4.5.15).

248 Molemmissa vaihtoehdoissa kilven runkona on kolme 50 x 150 mm:n kokoista poikkilautaa, jotka ovat lappeellaan vaakasuorassa suurin piirtein yhtä kaukana toisistaan korkeussuunnassa, kuten on esitetty kuvassa 4.5.16. Alin lauta asetetaan kontin lattialle, toinen sijoitetaan keskelle pinoa korkeussuunnassa ja kolmas on kuorman ylimmän kerroksen keskellä korkeussuunnassa. Näiden kilven lautojen pituuden on oltava: 2 310 2 320 mm ensimmäisessä vaihtoehdossa ja 2 410 2 420 mm toisessa vaihtoehdossa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa kilven poikkilaudat liitetään pystylautoihin, jotka ovat kuorman puolella pystyssä lappeet kohti kontin sivuseiniä. Pystylautoja on oltava niin paljon, ettei yksikään pinon kuormakolli pääse siirtymään pituussuuntaan. Pystylautojen paksuuden on oltava 25-30 mm, leveyden 120-150 mm ja pituuden sama kuin pinon korkeus. Pystylaudat kiinnitetään poikkilautoihin 60-70 mm:n pituisilla nauloilla, joita on kaksi kutakin liitosta kohti. Kilpi on tehtävä ennen kontin kuormausta. Kontin kuormaamisen jälkeen on kilven pystylaudat asennettava kiinni kuormaan. Kilven poikkilautojen ja kontin kulmapylväiden väliin niitä vasten on sijoitettava kontin kummallekin pitkälle sivulle kolme väliklossia, joiden poikkileikkaus on 50 x 100 mm ja jotka kiinnitetään paikalleen neljällä poikkileikkaukseltaan vähintään 30 x 70 mm:n suuruisella pystylistalla. Ne naulataan kiinni klossien päihin 70 mm:n pituisilla nauloilla, joita tulee kaksi kuhunkin liitokseen. Lisäksi kaksi listaa, jotka ovat kilven puolella, naulataan poikkilautoihin listojen ja lautojen liitoskohdista yhdellä naulalla. Toisen vaihtoehdon mukaista kilpeä tehtäessä 40 mm:n paksuisten poikkilautojen päät on veistettävä kontin sivuseinien vakojen syvennysten muotoisiksi ja mittaisiksi. Pinossa olevien kuormien kerrokset alinta, keskimmäistä ja ylintä kerrosta lukuunottamatta on tuettava lisäksi pystyyn asetettavilla poikkilaudoilla, joiden paksuus on 25-30 mm ja leveys 120-150 mm. Kaikki poikkilaudat on liitettävä neljään pystylautaan, joiden paksuus on 25-30 mm, leveys 120-150 mm ja pituus sama kuin pinon korkeus ja jotka ovat pystyssä lappeet kohti kontin sivuseiniä. Kilpi, joka kootaan 25-30 mm:n paksuisista laudoista, on tehtävä puolivalmiiksi hyvissä ajoin ennen kuormausta. Puolivalmiin kilven poikki- ja pystylautoihin lyödään 60 mm:n pituiset naulat, joita on oltava kaksi yllämainittujen lautojen kutakin liitosta kohti. Kun kilpi kootaan loppuun kontissa, pystylaudat on yhdistettävä 40 mm:n paksuisilla poikkilaudoilla, jotka ovat kontin sivuseinien vakojen syvennyksissä. Kuhunkin yllämainittujen lautojen liitokseen naulataan neljä 90 mm:n pituista naulaa. Kilpi on asetettava kuormaa vasten.

249 väliseinä tavara kuva ylhäältä kontin sisältä Kuva 4.5.14. 1 poikkilauta (väliseinät); 2 pystylauta; 3 naulat; 4 sivuseinän pinta

250 ovi ovi kontin kulmapylväs katto kuorma kuorma Kuva 4.5.15. (Kuva kontin päältä) 1 kilven vaakalaudat; 2 väliklossi; 3 pystysuorat liitoslistat; 4 kilven pystylaudat

251 Kuva sivulta ovi kuorma Kuva ylhäältä Kilven asennus kontin sivuseinä kontin lattia kontin sivuseinä kuorma Kuva 4.5.16. 1 vaakasuorat poikkilaudat; 2 pystysuorat poikkilaudat; 3 pystylauta; 4 naulat pituudeltaan 80 90 mm; 5 naulat pituudeltaan 50 60 mm

252 4.5.2.21 Yhteen kerrokseen sijoitettavat tavarat, joiden yhden kollin paino on enintään 1 t, on kuormattava konttiin mittojensa mukaan kahteen pituussuuntaiseen riviin sivuseiniä vasten (kuva 4.5.17). ovi kuorma kontin lattia Q 1-8 1 t; 200 mm < l pk 1200 mm; b sk > 200 mm Kuva 4.5.17. (Kuva ylhäältä kontin sisältä) 1 tukiklossi; 2 väliklossi; 3 liitoslistat; 4 poikittainen väliklossi; 5 liitoslista; 6 naulat Lattialle kuormakollien väliin niitä vasten on asetettava poikittaiset väliklossit, joiden poikkileikkaus on vähintään 50 x 100 mm siten, että kukin kolli tuetaan kahdella yllämainitulla klossilla. Nämä klossit liitetään toisiinsa pareittain kahdella pituussuuntaisella listalla, joiden poikkileikkaus on vähintään 22 x 100 mm ja jotka naulataan päistään kahdella 40 mm:n naulalla. 4.5.2.22 Jos konttiin on kuormattava tavaraa siten, että kuormakollien väliin jää kontin pituussuuntaisia rakoja, on tehtävä tuenta näiden tavaroiden siirtymien estämiseksi (kuva 4.5.18). Kuormakollien pituussuuntaisen siirtymisen estämiseksi on kollien väliin asetettava aina kaksi väliklossia kontin lattialle. Päätyseinään on pituusvoiman välityttävä tukiklossin kautta, jonka pituus on sama kuin kontin leveys ja poikkileikkaus on vähintään 50 x 150 mm. Oven puolelta on pituussuuntaisen svoiman kohdistuttava kontin kulmapylväisiin niitä vasten olevan yhden tukiklossin ja kahden yllämainitun kokoisen väliklossin kautta, jotka tuetaan tukiklossin ja kuormakollin väliin.

253 Poikittaissuuntaisten voimien on siirryttävä kuorman välityksellä kontin sivuseiniin niitä vasten koko pituudella olevien tukiklossien ja poikittaisten väliklossien kautta, jotka asetetaan lattialle pareittain kaikkien kuormakollien molemmille puolille ja tuetaan kollin ja pituussuuntaisen tukiklossin väliin. Yllämainittujen klossien poikkileikkauksen on oltava vähintään 30 x 100 mm. Jotta voidaan estää satunnaiset siirtymät, on väliklossit kiinnitettävä oven puolelta tukiklossiin päälle sijoitettavilla peitelaudoilla, joiden mitat ovat 30 x 100 x 300 mm. Kaikki muut väliklossit on liitettävä pareittain päältä päin yhdellä listalla, jonka poikkileikkaus on vähintään 30 x 70 mm. Liitos- ja peitelaudat on naulattava päistään kahdella 50 mm:n pituisella naulalla. ovi kuorma ovi sivuseinä kuorma lattia kontin lattia kuorma lattia Q 1-4 1 t; 200 mm < l pk 1200 mm Kuva 4.5.18. (Kuva ylhäältä kontin sisältä) 1 tukiklossi; 2 väliklossi; 3 liitoslista; 4 liitoslista; 5 pitkittäinen tukiklossi; 6 poikittainen väliklossi; 7 pitkittäinen liitoslista; 8 pitkittäinen väliklossi; 9 poikittainen liitoslista; 10 naulat

254 4.5.2.23 Tavarat, jotka eivät koskettaessaan kontin osia aiheuta vahinkoa kontille tai viereisille tavaroille, on sijoitettava vasten toisiaan ja kontin päätyseinää. Kuorman metallipinnat mukaan lukien tasaiset metallipinnat on erotettava kontin sisäpinnoista välipuilla. Jos kuorma on tasapohjainen, se voidaan sijoittaa suoraan kontin lattialle. Samanlaiset tavarat, jotka sijoitetaan kontin keskelle leveyssuunnassa yhteen riviin ja yhteen kerrokseen, on kiinnitettävä poikittaissuuntaisen siirtymän estämiseksi tukiklosseilla, joiden poikkileikkaus on vähintään 30 x 100 mm ja joita asetetaan kaksi kuormakollin molemmille puolille kollia ja kontin sivuseiniä vasten (kuva 4.5.19). Tukiklossien päiden on oltava vakojen syvennyksissä ja tukeuduttava koko pinnallaan kontin sisäpintaan. Tämän vuoksi on klossit veistettävä vakojen mittaisiksi ja muotoisiksi. Kuorman puolelta on tukiklossit liitettävä pareittain päältä päin listalla, jonka poikkileikkaus on vähintään 22 x 100 mm ja joka naulataan kiinni kaikkin klosseihin kahdella 40 mm:n pituisella naulalla. ovi kontin sivuseinä kuorma kontin lattia kuorma l pk 200 mm; b sk1 = b sk2 ; b sk1 + b sk2 200 mm Kuva 4.5.19. (Kuva ylhäältä kontin sisältä) 1 väliklossi; 2 liitoslista; 3 naulat

255 Yllämainitut tavarat voidaan kiinnittää myös seuraavalla tavalla (kuva 4.5.20). Kontin sivuseinien suuntaisesti asetetaan pitkittäiset tukiklossit, joiden poikkileikkaus on vähintään 30 x 100 mm ja pituus on sama kuin kuormakollien yhteispituus. Kuormakollien molemmille puolille kollien ja tukiklossien väliin tuetaan aina kaksi samankokoista poikittaista väliklossia 200-250 mm:n etäisyydelle kuormakollien päistä. Kuorman puolella ne on yllä esitetyllä tavalla liitettävä toisiinsa listalla, jonka poikkileikkaus on vähintään 22 x 100 mm. Väliklossit kiinnitetään pitkittäiseen tukiklossiin 22 x 100 x 250 mm:n kokoisilla peitelaudoilla, jotka naulataan kiinni yläpuolelta kaikista päistä kahdella 40 mm:n pituisella naulalla. kuorma kontin lattia sivuseinä l pk 200 mm; b sk1 = b sk2 ; b sk1 + b sk2 200 mm Kuva 4.5.20. (Kuva ylhäältä kontin sisältä) 1 pitkittäinen tukiklossi; 2 väliklossi; 3 liitoslista; 4 liitoslista; 5 naulat 4.5.2.24 Pakkaamattomat pitkät tavarat (esim. metallitangot, putket ilman yhteitä, ja metalliniput, joiden pituus on enintään 2 250 mm, on sijoitettava kontin leveyssuuntaan (kuva 4.5.21) ja tätä pidemmät kontin pituussuuntaan (kuva 4.5.22). Kun paketit (niput) kuormataan koneellisesti, on kontin lattialle etukäteen asetettava aluspuut, jonka paksuus on 40-50 mm ja leveys 150 mm. Aluspuiden on oltava pituudeltaan pakettien (nippujen) levyisiä. Enintään 1 100 mm:n pituisten pakettien (nippujen) alle on asetettava kaksi aluspuuta ja 1 100 2 250 mm:n pituisten pakettien (nippujen) alle on asetettava kolme aluspuuta. Voidaan käyttää myös aluspuita, jotka tehdään kahdesta päällekkäisestä osasta naulaamalla ne toisiinsa kahdella 50 mm:n pituisella naulalla. Ulkonevat naulojen päät on kotkattava.

256 Jos paketit kuormataan 2-3 kerrokseen, on ylimmät paketit erotettava toisistaan välipuilla, jotka ovat samankokoisia kuin aluspuut ja joita on yhtä paljon kuin aluspuita. Tavarat, jotka kuormataan pitkittäin kontin leveyssuuntaan, on erotettava kontin sivuseinistä välituilla, jotka ovat tiiviistä pahvia, vaneria, lautojen hukkapaloja ym. Kun tavarat kuormataan kontin pituussuuntaan, on päätyseinä ja ovi tuettava vähintään 30 mm:n paksuisista laudoista tehdyillä kilvillä. Kuljetettavien tankojen ja muiden tavaroiden päät eivät saa koskettaa kontin sisäpintoja tai muita osia. Kilpien on oltava umpinaisia tai lautojen välissä on oltava rakoja. Raot saavat olla enintään 50 % pienimmän kuljetettavan tavaran koosta. Kuva sivulta kontin sisältä ovi kontin lattia katto Kuva 4.5.21. Enintään 2250 mm:n pituisten pakkaamattomien tavaroiden kuormaus 1 aluspuu; 2 välipuu; 3 välipuu seinän vieressä

257 Kuva sivulta kontin sisältä lattia ovi kilpi kontin katto Kuva 4.5.22. Yli 2250 mm:n pituisten pakkaamattomien tavaroiden kuormaus 1 aluspuu; 2 välipuu; 3 kilpi 4.5.2.25 Lieriönmuotoiset kappaleet (esim. metallirummut ja -kannut ja metallivannerullat) kuormataan kontteihin 1-3 kerrokseen ja tuetaan päätyyn (kuva 4.5.23). Alimman kerroksen kuormakollit sijoitetaan kahdelle aluspuulle, joiden poikkileikkaus on vähintään 40 x 100 mm ja jotka on asetettu kontin pituussuuntaan. Aluspuut voidaan tehdä yhdestä puusta kontin koko pituisina tai useammasta osasta. Kontin päätyseinä suojataan kuorman korkeussuunnassa ritiläkilvellä, joka tehdään neljästä poikkileikkaukseltaan vähintään 25 x 100 mm:n suuruisesta vaakalaudasta. Nämä laudat liitetään toisiinsa kuorman puolelta samankokoisilla pystylaudoilla. Kaikki kilven lautojen lappeet ovat päätyä päin. Kuhunkin vaaka- ja pystylautojen liitokseen on naulattava kaksi 50 mm:n pituista naulaa. Jos kuorman ja kontin päätyoven välinen etäisyys on alle 200 mm, oven puolelle asennetaan rakennetta korkeampi tukikilpi, jonka rakenne on esitetty näiden kuormausmääräysten kohdassa 4.5.2.20. Jos yllämainittu etäisyys on yli 200 mm, kuorma on tuettava oven puolelta. Kuormakollit, joilla on epätasainen pohja, asetetaan konttiin pinoiksi käyttäen välipuita.

258 Kuva sivulta kontin sisältä ovi lattia katto kilpi kuva ylhäältä Kuva 4.5.23. Metalli- ja metallivannerullien ym. kuormaus kahteen kerrokseen 1 kilpi; 2 aluspuu; 3 välipuu seinän vieressä; 4 alimman ja ylimmän kerroksen välinen puu

259 Leveät metallivannerullat ja muut metallipakkauksessa olevat lieriönmuotoiset kappaleet, joiden yhden "kollin" paino on enintään 1 t, kuormataan yhteen kerrokseen siten, että "kolli" asetetaan kahden yllä esitetyn kokoisen pituussuuntaisen aluspuun päälle (kuva 4.5.24). ovi lattia ovi naulat kuorma lattia Kuva 4.5.24. 1 aluspuu; 2 tukiklossi; 3 väliklossi; 4 aluspuu väliklossin alla; 5 välipuu seinän vieressä (viivoitettu)

260 Päätyseinää vasten on aluspuiden päiden päälle sijoitettava tukiklossi, jonka paksuus on 50 mm, leveys vähintään 150 mm ja pituus sama kuin kontin leveys. Lisäksi voidaan käyttää klosseja, jotka tehdään kahdesta rinnakkaisesta osasta ja kiinnitetään toisiinsa neljällä 60-70 mm:n pituisella naulalla. Läpi menneiden naulojen päät on kotkattava. Oven puolelle asetetaan yllämainitun kokoinen tukiklossi, jonka kautta pituussuuntaiset voimat välittyvät kuormasta kontin kulmapylväisiin. Klossia ja reunimmaisia keloja vasten sijoitetaan väliklossit, joiden paksuus on 50-100 mm ja leveys vähintään 150 mm. Väliklossien pituus määritellään tuentaa tehtäessä. Väliklossien alle laitetaan samanpaksuiset aluspuut kuin kuormankin alle. Väliklossit naulataan aluspuuhun kahdella 100-150 mm:n pituisella naulalla. Tukiparrut kiinnitetään päistään aluspuihin samanlaisilla nauloilla. Kaikissa tapauksissa on kuorma erotettava kontin sivuseinistä välituilla, jotka tehdään tiiviistä pahvista, laminoidusta puusta, vanerista tai laudoista. 4.5.2.26 Tynnyrit, joissa kuljetetaan nestemäisiä ja kuivia aineita, kuormataan kontteihin kyljelleen ja pystyasentoon. Nestetynnyrit on ehdottomasti asetettava korkit ylöspäin. Korkit on kierrettävä tiukkaan ja ne eivät saa olla pohjaa korkeammalla. Tynnyreiden kuormaustapa riippuu tynnyreiden mitoista ja määrästä. Samaan kerrokseen ja riviin on sijoitettava samankokoisia tynnyreitä. Kun tynnyrit kuormataan kyljelleen, ne sijoitetaan pitkä sivu kontin pituussuuntaan ja kiilataan ehdottomasti paikoilleen puuklosseilla rivien molemmilta puolilta eli yhdelle puolelle laitetaan kaksi klossia, joiden poikkileikkaus on vähintään 50 x 100 mm. Klossit tuetaan ehdottomasti tynnyreiden ja kontin sivuseinien väliin. Kun tynnyrit kuormataan pystyasentoon, asetetaan välipuut alimman kerroksen kuhunkin riviin. Tällöin on toisen ja sitä seuraavien kerrosten tynnyrit sijoitettava siten, että kukin niistä tukeutuu kahteen välipuuhun. Lähettäjä määrittelee välipuiden mitat tynnyreiden koon, painon ja mittojen sekä käytettävän kuormaus- ja purkauskaluston perusteella. Tynnyrit on tuettava pituussuuntaisen siirtymän estämiseksi, jos tavarakollien väliin sekä tavarakollien ja kontin seinien väliin jää yhteensä yli 200 mm:n raot kontin pituus- tai (ja) leveyssuuntaan. 4.5.2.27 Paperirullat on kuormattava pystyasentoon päätyjen varaan kahteen kerrokseen. Tällöin on kontin lattia-ala hyödynnettävä mahdollisimman hyvin. Tämän vuoksi vierekkäisiä rullia voidaan siirtää hieman toisiinsa nähden kontin pituus- ja poikittaissuunnassa. Alimman kerroksen rullat asetetaan lattialle ja toisen kerroksen rullat alimpien päälle siirtämättä niitä kontin pituus- ja poikittaissuunnassa.

261 Päätyseinää ja ovia suojaamaan asennetaan tukikilvet, jotka tehdään hyvissä ajoin ennen kuormausta. Kilpien pystylautojen on oltava kiinni lähimpänä olevissa rullissa (kuva 4.5.25). Oven puolelta kilpi sijoitetaan ovea vasten, ja vaakalautojen päät tuetaan kontin kulmapylväisiin tai kiinnitetään väliklosseilla. Paperirullien kuormaus kahteen kerrokseen ovi lattia katto kilven teko Kuva 4.5.25. 1 kilpi; 2, 3 kilven vaaka- ja pystylaudat; 4 naulat; 5 poikkituki Huomautus. Rullamäärä ei ole tarkka, h kuorman korkeussuunnassa

262 4.5.3 Ajoneuvoyhdistelmien ja puoliperävaunujen kuormaus ja kiinnitys mallin 13-9009 erikoisavovaunuihin Tässä kuormausmääräysten osassa määritellään tavat, joiden mukaan ajoneuvoyhdistelmät ja puoliperävaunut kuormataan ja kiinnitetään mallin 13-9009 erikoisavovaunuihin. 4.5.3.1 Mallin 13-9009 erikoisavovaunuihin kuormataan ja kiinnitetään tyhjiä ja kuormassa olevia ajoneuvoyhdistelmiä (vetoauto ja perävaunu), joiden tiedot ovat seuraavat: - suurin pituus 16 500 mm - suurin leveys 2 500 mm - suurin korkeus 4 000 mm - vetoauton suurin paino 10 t - puoliperävaunun suurin paino 34 t, josta vetopöytään kohdistuu 10, 5 t puoliperävaunun teliin kohdistuu 23,5 t. Kuormassa oleva ajoneuvoyhdistelmä saa painaa korkeintaan 44 t. Kuormata voidaan ajoneuvoyhdistelmiä, joiden alleajosuojan etäisyys mitattuna puoliperävaunun takapyörän akselista ja turvapuskurin korkeus maasta vastaa taulukkojen 4.5.6 ja 4.5.7 arvoja (kuva 4.5.26). Kuva 4.5.26. Taulukko 4.5.5 Ajoneuvoyhdistelmät, joissa on kolmiakselinen puoliperävaunu А, mm 2600 2700 2800 2900 2950 3000 3050 3100 3150 3200 3250 В min, mm 600 620 645 665 680 690 700 715 725 735 750 Таulukko 4.5.6 Ajoneuvoyhdistelmät, joissa on kaksiakselinen puoliperävaunu А, mm 1700 1800 1900 1950 2000 2100 2150 2200 2250 2300 В min, mm 390 415 435 450 460 485 495 505 520 530

263 Tavarat kuormataan ja kiinnitetään ajoneuvoyhdistelmien puoliperävaunuihin näiden kuormausmääräysten kohdassa 4.5.2 esitettyjen konttien kuormaus- ja kiinnitysvaatimusten mukaan. Vetoautoista ei saa vuotaa öljyä eikä polttoainetta. Erikoisavovaunuissa ei saa kuljettaa ajoneuvoyhdistelmiä, joissa on viallinen jarrujärjestelmä. Ennen kuormausta on tehtävä seuraavasti: - vaunun sivulaidoissa olevat konttien kiinnityskappaleet on käännettävä pois käyttöasennosta ja vaunun päädyissä olevat kiinnityskappaleet on siirrettävä kannattimien varaan ajoneuvoyhdistelmien ajamiseksi vaunuun - tukipalkki on siirrettävä sivuun - on puhdistettava talvella vaunun lattia lumesta ja jäästä, ja ripolteva ohut kerros (1-2 mm) kuivaa hiekkaa kohtiin, joihin pyörät tukeutuvat. Ajoneuvoyhdistelmät kuormataan avovaunuihin ajamalla. Ajoneuvoyhdistelmät sijoitetaan vaunuun symmetrisesti vaunun pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden siten, että puoliperävaunun telin takapyörä tulee vaunun pituussuuntaiselle alatasolle lattian kaltevaa osaa vasten (kuva 4.5.27). Vetoauton etupyörät voivat tällöin olla vaunun lattian kaltevalla osalla. Kuva 4.5.27. 1 kiinnitettävä pyöräeste (ks. kuva 4.5.28) Kun ajoneuvoyhdistelmä on ajettu vaunuun, on tehtävä seuraavasti: - on tarkistettava jarrujärjestelmän toimivuus ja vedettävä vetoauton käsijarru päälle - on laitettava vaihde ykköselle - on päästettävä talvella vesi pois moottorin jäähdytysjärjestelmästä - on asetettava vaunun päädyssä olevat konttien kiinnityskappaleet kuljetusasentoon.

264 Ajoneuvoyhdistelmät tuetaan vaunuihin pituussuuntaisen siirtymän estämiseksi kahdeksalla kiinnitettävällä pyöräesteellä (kuva 4.5.28), joita säilytetään ennen kuormausta vaunussa olevissa erityisissä syvennyksissä. Neljä pyöräestettä asetetaan vetoauton takasillan alle ja neljä puoliperävaunun telin alle. Pyöräesteet asetetaan pyöriä vasten ja kiinnitetään siirtymistä vastaan tapeilla, joita on oltava kaksi tappia yhtä estettä kohti. Tapit työnnetään reikiin, jotka ovat kohdakkain pyöräesteissä ja vaunun lattiassa. Sen jälkeen tappeja käännetään 180 o, millä estetään pituussuuntaiset siirtymät. Kuva 4.5.28. 1 tappi; 2 rajoitin Purkamisen jälkeen vastaanottaja luovuttaa rautatielle tyhjän vaunun kaikkine irtovarusteineen, mistä tehdään merkintä rahtikirjaan. Irtovarusteet on sijoitettava erityisiin syvennyksiin, joiden kannet on suljettava ja sidottava rautalangalla kansien kiinnityslenkeistä. 4.5.3.2 Mallin 13-9009 erikoisavovaunuihin kuormataan ja kiinnitetään tyhjiä ja kuormassa olevia puoliperävaunuja (kuva 4.5.29), joiden tiedot ovat seuraavat: - suurin pituus 14 000 mm - suurin leveys 2 600 mm - suurin korkeus 4 000 mm - vetoauton suurin paino 10 t - puoliperävaunun suurin paino 36 t, josta vetopöytään kohdistuu 12 t puoliperävaunun teliin kohdistuu 24 t. Kuva 4.5.29. 1 pyöräeste; 2 tukipalkki

265 Tavarat kuormataan ja kiinnitetään ajoneuvoyhdistelmien puoliperävaunuihin näiden kuormausmääräysten kohdassa 4.5.2 esitettyjen konttien kuormaus- ja kiinnitysvaatimusten mukaan. Talvella vaunun lattia on puhdistettava lumesta ja jäästä, ja ripoteltava ohut kerros (1-2 mm) kuivaa hiekkaa kohtiin, joihin pyörät tukeutuvat. Puoliperävaunut on kuormattava koneellisesti erityisellä nostolaitteella. Puoliperävaunujen kuormaus Ensin asennetaan tukipalkki (kuva 4.5.30) puoliperävaunun tukemiseksi avovaunuun käyttöasentoon. Tätä varten on palkki irrotettava kiinnityksestä avovaunun sivulaidan puolelta: lukitustappi (5) on vedettävä ulos holkista (11). Palkki (1) on käännettävä, kunnes se on kelkan (4) kohdalla avovaunun vastakkaisella laidalla. Palkki on kiinnitettävä kelkkaan lukitustapilla (5). Lukitustappi on sidottava rautalangalla lenkkiin (12). Tukipalkki ja kelkka on siirrettävä avovaunun päätyyn päin. Sitten on tarkistettava tartuntakappaleen 6 asento. Se ei saa peittää keskiön (7) reikää eli vivun (2) on oltava oikealla ääriasennossa. sivupalkki kiinnitys sivupalkkiin Kuva 4.5.30. 1 palkki; 2 vipu; 3 vetotanko; 4 - kelkka; 5 lukitustappi; 6 tartuntakappale; 7 keskiö, 8 lukitushahlo; 9 aukko; 10 vipu; 11 holkki; 12 lenkki

266 Puoliperävaunu on sijoitettava avovaunuun symmetrisesti vaunun pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden siten, että puoliperävaunun vetotappi on tukipalkin reiän kohdalla. Kuormaus on tehtävä siten, että mitta Ф (kuva 4.5.30) on vähintään 100 mm. Puoliperävaunun vetotappi on lukittava tukipalkkiin. Lukitushahlo (8) on nostettava ylös ja siirrettävä vipu (2) siihen asennetun vivun (10) kanssa vasemmalle ääriasentoon. Avovaunun sivulaidoissa oleviin reikiin on asennettava neljä paria pyöräesteita puoliperävaunun pyörien alle siten, että pyörän ja esteen välinen rako on enintään 10 mm. Pyöräesteet on kiinnitettävä paikalleen tapeilla, jotka laitetaan pyöräesteen alalevyssä ja avovaunun lattiassa oleviin reikiin. Tämän jälkeen tappeja on käännettävä 90 o, jotta sen reunus menee pyöräesteen rajoittimen (4) alle. Puoliperävaunun tukijalat on nostettava ylös siten, että niiden ja avovaunun lattian välinen rako on vähintään 100 mm. Puoliperävaunujen purkaminen Puoliperävaunun vetotappi on vapautettava nostamalla lukitushahlo ja kääntämällä tukipalkin vipu oikealle ääriasentoon. Puoliperävaunun tukijalat on laskettava alas, kunnes ne koskettavat avovaunun lattiaa. Puoliperävaunu on purettava avovaunusta nostolaitteella. Pyöräesteet on poistettava ja laitettava erityisiin syvennyksiin, jotka on tarkoitettu niiden kuljettamiseen. Syvennysten kannet on suljettava ja sidottava rautalangalla. Rautalangan päät on katkaistava. Tukipalkki on siirrettävä avovaunun keskikohtaa päin niin pitkälle, kuin se esteettä menee. Palkki on irrotettava kelkasta ottamalla lukitustappi pois ja käännettävä avovaunun sivulaidan suuntaisesti siten, että palkin vapaan pää on holkin (11) päällä. Palkki on kiinnitettävä holkkiin lukitustapilla. Tappi ja lenkki (12) on sidottava kiinni toisiinsa rautalangalla.

267 4.5.4 Erikoiskonttien kuormaus ja kiinnitys Tässä kuormausmääräysten osassa on määritelty erikoiskonttien kuormaus- ja kiinnitystavat. 4.5.4.1 Öljyn lisäaineiden kuljettamiseen tarkoitetut säiliökontit, jotka vastaavat tyyppiä 1CC (20'), kuljetetaan konttikiinnittimillä varustetuilla yleisavovaunuilla ja konttikuljetuksiin tarkoitetuilla erikoisavovaunuilla. Säiliökontti (kuva 4.5.31) koostuu säiliöstä (1), joka on hitsattu tukevasti kiinni päätykehyksiin (2) ja (3). Säiliössä on täyttöventtiilit (purkuventtiilit) ja suojaventtiilit, jotka on sijoitettu venttiiliyksikköön (4). Kuva 4.5.31. 1 säiliö; 2,3 päätykehykset; 4 venttiiliyksikkö; 5 kulmakappale; 6 huoltotasanne Etupäädyn kehys (2) ja takapäädyn kehys (3) ovat kotelopalkista hitsattuja rakenteita ja niiden kulmissa on tyyppikiinnittimet (5), joista kontti voidaan nostaa, kiinnittää kuljetusvälineeseen ja pinota samantyyppisten yleiskonttien kanssa. Kontin yläosassa on huoltotasanne (6). Säiliökontin bruttopaino ei saa olla yli 30,48 t. Ennen kuormausta on avovaunun lattiat ja säiliökontin tukipinnat puhdistettava huolellisesti lumesta, jäästä ja roskista.

268 Säiliökontit kuormataan avovaunuun siten, että vaunun konttitapit, jotka on etukäteen nostettu käyttö- (ylä-) asentoon, menevät kontin alaosassa olevien kiinnittimien reikiin. Säiliökontin kuormaamisen jälkeen on kiinnittimien sivureikien kautta tarkistettava, että konttitapit ovat oikeassa käyttöasennossa. Säiliökontit kuormataan seuraavasti avovaunuihin niiden telikeskiöiden välin mukaan: - kun telikeskiöiden väli on 9 720 ja 9 294 mm, voi kuormata kaksi kuormassa olevaa tai kaksi tyhjää säiliökonttia - kun telikeskiöiden väli on 13 900, 14 720 ja 14 400 mm, voi kuormata kaksi tai kolme kuormassa olevaa säiliökonttia riippuen säiliökontin bruttopainosta ja avovaunun kantavuudesta tai kolme tyhjää säiliökonttia. Kun pitkään avovaunuun kuormataan kaksi kuormassa olevaa säiliökonttia, on ne sijoitettava avovaunun päätyihin. Samaan avovaunuun voi kuormata vain kuormassa olevia tai vain tyhjiä säiliökontteja. Kun avovaunuun kuormataan kaksi kuormassa olevaa säiliökonttia, saa niiden bruttopainon ero olla enintään 10 t. Säiliökonttia, jonka todistus on vanhentunut, ei saa kuljettaa. 4.5.4.2 Erikoiskontit open top ja flat rack kuormataan ja kiinnitetään vaunuihin näiden kuormausmääräysten kohdassa 4.5.4.1 esitettyjen vaatimusten mukaan. Näiden konttien tekniset tiedot on esitetty kuvissa 4.5.32 ja 4.5.33.

269 а) Suurin bruttopaino, t 30,48 Nettopaino, t 26,28 Taarapaino, t 4,20 Tilavuus, m 3 64,0 Nimellismitat, mm Ulkomitat - pituus 12192 - leveys 2438 - korkeus 2591 sisämitat: - pituus 12015 - leveys 2340 - korkeus 2320 2380 Päätyoviaukon vapaat mitat, mm - leveys 2330 - korkeus 2260 Kattoaukon vapaat mitat, mm - pituus 11725 - leveys 2205

270 b) Suurin bruttopaino, t 24,00 Nettopaino, t 21,75 Taarapaino, t 2,25 Tilavuus, m 3 31,8 Nimellismitat, mm Ulkomitat - pituus 6058 - leveys 2438 - korkeus 2591 sisämitat: - pituus 5890 - leveys 2340 - korkeus 2320 2380 Päätyoviaukon vapaat mitat, mm - leveys 2330 - korkeus 2260 Kattoaukon vapaat mitat, mm - pituus 5770 - leveys 2205 Kuva 4.5.32. Erikoiskontti open top а 40 jalan kontti; b 20 jalan kontti

271 Suurin bruttopaino, t 20,55 33, 05 Nettopaino, t 19,00 30,005 Taarapaino, t 1,55 3,045 Nimellismitat, mm ulkomitat - pituus 6058 - leveys 2438 - korkeus 260 sisämitat: - pituus 5890 - leveys 2320 Kuva 4.5.33. Erikoiskontti flat rack

272 4.6 METALLITUOTTEIDEN JA METALLIROMUN KUORMAUS JA KIINNITYS Tässä kuormausmääräysten osassa on esitetty, miten erimuotoiset metallilevyt ja muototeräkset, erilaiset metallituotteet ja metalliromu kuormataan ja kiinnitetään vaunuihin (Vo- ja Vokvaunuihin). 4.6.1 Yleiset määräykset 4.6.1.1 Myöhemmin tässä kuormausmääräysten osassa esitettyjä vaatimuksia on noudatettava, vaikka ne poikkeaisivatkin tämän osan yleisistä määräyksistä. 4.6.1.2 Metallituotteet kuormataan nippuina, paketteina ja niputtamattomina. Nippu on määräpituisten metallilevyjen suuryksikkö, jonka ympäri on vedetty metallinen pakkausvanne tai lanka, tai suuryksikkö, joka on koottu muototeräksistä (esim. tangoista ja kulmaraudoista) tai halkaisijaltaan enintään 159 mm:n suuruisista teräsputkista ja jonka ympäri on vedetty metallinen pakkausvanne tai -lanka. Paketti on suuryksikkö, joka on muodostettu kertakäyttöisillä tai useaan kertaan käytettävillä niputustarvikkeilla toisiinsa kiinnitetystä useasta kuormakollista. 4.6.1.3 Metallituotteet kuormataan vaunuihin ottaen huomioon vaunun rakenteisiin kohdistuvat sallitut kuormitukset: - Vo-vaunuissa kuorma sijoitetaan tasaisesti koko lattia-alalle käyttäen hyväksi sallitut kuormitukset pääty- ja sivulaitalohkoihin, jotka on tuettu kiilasalvoilla ja rautalangalla sidotuilla puupylväillä. Laskelmilla määritellään, tarvitaanko pääty- ja sivupylväitä ja onko sidottava kiilasalvoilla varustetuissa Vo-vaunuissa - Vok-vaunuissa kuorma sijoitetaan alkaen ovista ja päätykynnyksestä, jotka on suojattu kilvellä tai klossilla, ja tuetaan kantaviin kulmapylväisiin ja Vok-vaunun sivuseiniä vasten. Tuenta tehdään kuorman tai sen osien ja ennen kaikkea vajaan ylimmän kerroksen pituus- ja poikittaissuuntaisen siirtymän estämiseksi. 4.6.1.4 Koneellista kuormausta ja purkamista varten suositellaan, että metallituotteet asetetaan Vo- ja Vok-vaunuihin käyttäen aluspuita, jotka erottavat kuorman vaunun lattiasta, ja välipuita, jotka erottavat moneen kerrokseen sijoitetut kuormaniput toisistaan.

273 Laudasta tai pintalaudasta tehdyt alus- ja välipuut sijoitetaan tasaisesti kuorman koko pituudelle ja symmetrisesti vaunun keskikohdan suhteen. Voidaan käyttää aluspuita, jotka tehdään kahdesta päällekkäisestä vähintään kolmella naulalla toisiinsa kiinnitetystä laudasta. Puu-metallilattialla varustetuissa Vo-vaunuissa käytetään kuorman lisätuentana alus- ja välipuita, jotka tehdään 30 50 mm:n paksuisesta pintalaudasta. Jos muita vaatimuksia ei ole, aluspuut laitetaan Vok-vaunun aluskehyksen poikkipalkkien kohdalle. Aluspuiden pituuden on oltava sama kuin Vok-vaunun sisäleveys. Vaikka aluspuu on siirtynyt poikkipalkilta metallituotteiden kuormauksen aikana, ei kuormaus ole virheellinen. 4.6.1.5 Kun Vok-vaunuun, jonka ovet ovat kiinni, kuormataan teräsnippuja tasaisesti koko lattialle, ei kuormauksessa tarvitse käyttää aluspuita. Tällöin on nipuissa oltava lisävanteet, jotta tavarat voidaan kuormata ja purkaa turvallisesti. 4.6.1.6 Kun metallinippuja kuormataan pitkittäin vaunun pituussuuntaan, Vok-vaunun puuovet suojataan kuormauksen korkeudelta kilvillä, jotka tehdään vähintään 30 mm:n paksuisista ja pituudeltaan Vok-vaunun levyisistä laudoista tai pintalaudoista (kuva 4.6.1). Jos metalliniput ovat kallistuneet Vok-vaunun ovien suuntaan tai jos oviin kohdistuu suuri kuormitus, on ovet suojattava vahvistetuilla kilvillä, jotka tehdään vähintään 50 mm:n paksuisesta laudasta tai pintalaudasta. Kuva 4.6.1. 1 kilven laudat; 2 rautalanka; 3 pystylauta, jonka paksuus on vähintään 20 mm ja leveys vähintään 70 mm; 4 naulat, joiden pituus on 75 100 mm

274 Kilpi asetetaan lattialle ovea vasten ja kiinnitetään rautalangalla, jonka halkaisija on 4-5 mm, yläsidontalenkkeihin tai ovisaranoihin, jotka eivät tällöin kannata kuormaa. Kilven päissä olevat pystylaudat ovat kuorman puolella. Rautalanka naulataan kiinni kilpeen. Vok-vaunun päätykynnyksen korkeus on 90-100 mm. Sen painumisen estämiseksi (se on tehty taivutetusta palkista), jos kuormauspiirustuksessa ei ole esitetty Vok-vaunun ovien suojakilpiä, kynnykselle on laitettava syrjälleen puuklossi, jonka poikkileikkaus 60 x 100 mm ja pituus on sama kuin Vok-vaunun leveys. Klossi jakaa kynnykseen kohdistuvan kuormituksen ja sen avulla metallinippujen päät pysyvät hyvin kiinni kynnyksellä. 4.6.1.7 Vok-vaunun luukkujen salvat kiinnitetään lukkolevyillä, ja myöhemmin esitetyissä tapauksissa salvat sidotaan lukitusleukoihin vähintään 5 mm:n rautalangalla, joka vedetään kerran ympäri ja jonka päät kierretään 3 kertaa. Langan päiden pituus saa olla enintään 90-100 mm ja ne on taivutettava vaunun alle. Lankaa ei saa kiertää löysästi. 4.6.1.8 Jos Vo-vaunuun kuormataan metallituotteita päätylaitaa korkeammalle, on laitaa korotettava vähintään 35 mm:n paksuisilla laudoilla tai pintalaudoilla, jotka naulataan kiinni toisiinsa päätypylväiden sisäpuolelta. Lautojen (pintalautojen) on oltava samanpituisia kuin Vo-vaunun laita tai 150 mm kuormapinoa leveämpiä pinon kummaltakin puolelta. Kaikki laudat (pintalaudat) naulataan kiinni kaikkiin päätypylväisiin kahdella naulalla. Naulat on lyötävä pylväisiin vähintään 40 mm:n syvyyteen. 4.6.1.9 Jos metallituotteet eivät ole Vo-vaunussa sivulaitoja korkeammalla, sivulaitojen keskimmäiset lohkot tuetaan kahdella pylväällä ja reunimmaiset lohkot yhdellä pylväällä, joka asennetaan Vovaunun päätylaidasta lukien toiseen pylvästuppiloon. Sivupylväiden on oltava yhtä korkeita tai enintään 200 mm korkeampia kuin sivulaidat. Samoin perustein voidaan metallituotteita kuormata Vo-vaunuun kiilasalvoilla varustettujan sivulaitojen keskilohkojen kohdalle käyttämättä sivupylväitä. 4.6.1.10 Valssatusta metallista koottuja nippuja ei saa kuormata Vo- ja Vok-vaunuihin limittäin, jos vaunun pituus sallii niiden kuormaamisen päittäin ilman limitystä.

275 4.6.2 Valssattu muototeräs 4.6.2.1 Muototeräsniput on asetettava samansuuntaisesti vierekkäin siten, etteivät ne ole limittäin. Nippu, jossa on poikkileikkaukseltaan enintään 180 mm:n suuruisia muototeräksiä, on sidottava poikittaissiteillä, jotka tehdään halkaisijaltaan vähintään 6 mm:n suuruisesta rautalangasta kaksinkertaisina, kahdesta kohdasta, kun terästen pituus on enintään 6 000 mm, ja kolmesta kohdasta, kun terästen pituus on yli 6 000 mm. Muototeräksien poikkileikkauksen ollessa yli 180 mm on niput sidottava poikittaissiteillä, jotka tehdään halkaisijaltaan 6 mm:n suuruisesta rautalangasta kaksinkertaisina, kahdesta kohdasta, kun terästen pituus on enintään 9 000 mm, ja kolmesta kohdasta, kun terästen pituus on yli 9 000 mm. Yksittäiset muototeräkset saavat olla enintään 200 mm pinoa tai nippua pidempiä päätyovien suuntaan. Jos ne tukeutuvat Vokvaunun puuoveen, on se suojattava puukilvellä. U-teräkset, palkit ja neliaihiot, joiden poikkileikkaus on yli 50 mm ja pituus yli 5 000 mm, voidaan kuljettaa yksittäin. 4.6.2.2 Niput, joiden poikkileikkaus on yli 180 mm ja pituus enintään 6 500 mm, sijoitetaan Vo-vaunuun kahteen tai useampaan pinoon yhteen tai kahteen kerrokseen (kuva 4.6.2). Kuva 4.6.2. 1 sivupylväät; 2 pylväiden siteet; 3 päätykilven laudat; 4 päätypylväät

276 Jos Vo-vaunun laidoissa on vaot ja kiilasalvat, voidaan vaunun laitoja korkeammat pinot kiinnittää kahdella tavalla: - kaksi pylvästä laitetaan jokaiseen laitalohkoon vaunun kummallekin puolelle - kuhunkin laitalohkoon laitetaan yksi pylväs ja vastakkaiset pylväät sidotaan toisiinsa nelinkertaisella rautalangalla, jonka halkaisija on 6 mm. Päätypylväät asetetaan näiden kuormausmääräysten kohdan 4.6.1.9 mukaisesti. Vo-vaunun puu-metallilattialle kaikkien pinojen alle laitetaan 2-3 pintalaudasta tehtyä aluspuuta ja niiden päälle toisen kerroksen nippujen alle myös välipuut, joiden paksuus on 30-50 mm. Kuvassa 4.6.3 on esitetty, miten yli 6 500 mm:n pituiset niput voidaan vaihtoehtoisesti kuormata kahteen kerrokseen: kaksi pinoa kuormataan Vo-vaunun lattialle päätylaitoja vasten ja yksi pino näiden nippujen päälle vaunun keskelle. Päätypylväiden lisäksi jokaiseen sivulaitojen lohkoon asetetaan yksi pylväs. Vastakkaiset pylväät sidotaan pareittain kuusinkertaisella rautalangalla, jonka halkaisija on 6 mm. Kun nippujen pituus on alle 6 000 mm, ensimmäisen kerroksen niput asetetaan päät vastakkain vaunun keskeltä alkaen, ensimmäisissä tuppiloissa olevat pylväät siirretään toisena oleviin tuppiloihin ja laitetaan lisäpylväät kaikkiin neljänsinä oleviin tuppiloihin. Kuva 4.6.3. 1 sivupylväät; 2 pylväiden siteet; 3 päätykilven laudat; 4 päätypylväät

277 Kuvassa 4.6.4 on esitetty, miten Vo-vaunuun voidaan vaihtoehtoisesti kuormata kolme nippupinoa alimpaan kerrokseen ja kaksi nippupinoa alimman kerroksen pinojen päälle. Tällöin ylimmän kerroksen pinojen päiden on oltava tasaisesti sivulaitoja tukevien pylväiden ulkopuolella. Pylväitä asetetaan kuusi paria toisiin, kolmansiin ja neljänsiin tuppiloihin Vo-vaunun päädyistä lukien. Kaikki vastakkaiset pylväsparit on sidottava kuusinkertaisella rautalangalla, jonka halkaisija on 6 mm. Kaikissa kuormausvaihtoehdoissa on ehdottomasti käytettävä pintalaudasta tehtyjä välipuita. Kuva 4.6.4. 1 sivupylväät; 2 pylväiden siteet; 3 päätykilven laudat; 4 päätypylväät 4.6.2.3 Muototeräkset, joiden pituus on 6 600 10 500 mm ja poikkileikkaus enintään 180 mm, kuormataan nippuina kahteen pinoon päätylaitoja vasten ja päällekkäin vaunun keskellä (kuva 4.6.5). Kun muototeräsnippujen pituus on yli 8 000 mm, sijoitetaan vähintään 100 mm:n korkuinen välipuu kaltevan kerroksen alle 1 000 mm:n etäisyydelle nipun päästä. Niput, joiden pituus on 10 600 13 200 mm, asetetaan yhteen pinoon. Tällöin jokainen Vo-vaunun sivulaidan lohko tuetaan yhdellä pylväällä. Vastakkaiset pylväät sidotaan pareittain kuusinkertaisella rautalangalla, jonka on halkaisija 6 mm.

278 Kuva 4.6.5. 1 sivupylväät; 2 pylväiden siteet; 3 puukilpi; 4 päätypylväät 4.6.2.4 Muototeräkset, joiden pituus on 13 300 13 700 mm ja poikkileikkaus enintään 180 mm, kuormataan nippuina Vo-vaunuun, jonka päätylaidat on laskettu ala-asentoon (kuva 4.6.6). Niput asetetaan pinoksi kahteen kerrokseen kahdelle poikittaiselle aluspuulle, joiden poikkileikkaus on vähintään 135 x 200 mm ja pituus 2 600 mm ja jotka sijoitetaan vaunun päästä lukien ensimmäisten sivupylvästuppiloiden kohdalle. Aluspuut kiinnitetään päätylaidan puolelta kolmella ja vastakkaiselta puolelta kahdella tukiklossilla, joiden poikkileikkaus on vähintään 35 x 50 mm ja pituus vähintään 200 mm. Klossit naulataan Vo-vaunun lattiaan kahdella naulalla, joiden halkaisija on 6 mm ja pituus 100 mm. Aluspuiden päälle toisen kerroksen nippujen alle laitetaan välipuut pintalaudasta, jonka paksuus on 50 mm. Koko pinon ympäri vedetään kahteen kohtaan aluspuiden sisäpuolelta nelinkertainen rautalanka, jonka halkaisija on 6 mm, ja rautalangan päät kiinnitetään asetettujen aluspuiden päätyihin lyötyihin kiskonauloihin. Vastakkaiset pylväät, jotka on asennettu ensimmäisiin sivutuppiloihin, sidotaan kuusinkertaisella rautalangalla, jonka halkaisija on 6 mm. Muototeräkset, joiden pituus on 13 800 15 000 mm, kuormataan nippuina Vo-vaunuihin siten, että kuorma ylittää puskinpalkit yhtäläisesti (kuva 4.6.7) ja että suojavaunuina käytetään avovaunuja, joissa on samaan suuntaan osoitettua tavaraa. Tällöin vaunun kolmansiin tuppiloihin asetetaan pylväät, niiden kohdalle sijoitetaan välipuut ja sidotaan pylväät rautalangalla.

279 Kuva 4.6.6. 1 sivupylväät; 2 siteet; 3 pinon ympäri vedetty side; 4 tukiklossit; 5 aluspuut; 6 kiskonaulat Kuva 4.6.7. 1 sivupylväät; 2 pylväiden siteet; 3 pinon ympäri poikittain vedetty rautalankaside; 4 aluspuut

280 Kun nipun pituus on 13 800 14 000 mm, voivat puskinpalkin ylitykset olla eri pituisia. Jos kuorma ulottuu alle 400 mm puskinpalkin yli Vo-vaunun toisessa päässä, tähän päähän ei suojavaunua tarvita. Muototeräsnippuja, joiden pituus on 13 300 15 000 mm, voidaan kuormata ja kiinnittää vain puulattiallisiin Vo-vaunuihin. 4.6.2.5 Kun poikkileikkaukseltaan yli 180 mm:n suuruisten muototerästen pinot ovat pidempiä kuin Vo-vaunu, voidaan muototeräkset kuormata siten, että puskinpalkin ylitys ei ole yli 400 mm (kuva 4.6.7). Pino asetetaan kolmelle poikittaiselle aluspuulle, joiden poikkileikkaus on vähintään 50 x 100 mm: kaksi aluspuuta sijoitetaan keskiöpalkkien kohdalle ja naulataan Vo-vaunun puulattiaan kymmenellä naulalla 5 x 100 mm, ja kolmas aluspuu asetetaan keskelle. Aluspuiden päälle kerrosten väliin laitetaan kuormauksen yhteydessä välipuut, jotka ovat vähintään 30 mm:n paksuista pintalautaa. Pinon ympäri kolmeen kohtaan vedetään kolme kierrosta rautalankaa, jonka halkaisija on 6 mm. Reunimmaisten ympärivedettyjen siteiden on oltava aluspuiden sisäpuolella aluspuita vasten. Kaikkiin Vo-vaunun päädyistä lukien ensimmäisiin ja toisiin pylvästuppiloihin laitetaan puupylväät, jotka sidotaan pareittan kuusinkertaisella halkaisijaltaan 6 mm:n vahvuisella rautalangalla. 4.6.2.6 Nippuja, joiden pituus on 1 100 1 400 mm, kuljetetaan vain Vok-vaunuissa, joissa on umpinainen kori, ja sijoitetaan vaunuun poikittain kahteen riviin ja useaan kerrokseen vaunun pääty- ja sivuseiniä vasten (kuva 4.6.8). Tällöin mahdollisuuksien mukaan on nipuilla täytettävä tyhjä tila, joka on pinojen välissä Vokvaunun kantavan palkin kohdalla. Jos Vok-vaunu kantavuuden täytyttyä ylin kerros jää vajaaksi, on kaikki ylimmän kerroksen viimeiset niput tuettava niiden edessä oleviin edellisen kerroksen nippuihin. Tukena käytettävät niput on nostettava edellisestä kerroksesta niiden halkaisijan puoliväliin asti (mutta vähintään 200 mm) pintalaudasta ja lautojen hukkapaloista tehtyjen välipuiden päälle, jotka asetetaan vaunuun poikittain.

281 Kuva 4.6.8. 1 muototeräkset; 2 puuparru, jonka paksuus on 150 200 mm ja pituus määritellään tuentaa tehtäessä Niput, joiden pituus on 1 500 2 800 mm, kuormataan vaunun pituussuuntaan päätykilvillä vahvistetuista ovista lähtien pinoiksi tiukasti Vok-vaunun sivuseiniä vasten (kuva 4.6.9). Pinot kuormataan ilman rakoja tasaisesti vaunun koko lattia-alalle ilman aluspuita. Vok-vaunun keskelle jäävä tyhjä tila täytetään nipuilla, jotka sijoitetaan vaunuun poikittaissuuntaan limittäin. Luukun salvat sidotaan näiden kuormausmääräysten kohdan 4.6.1.7 mukaan. Kuva 4.6.9. 1 suojakilpi; 2 teräsniput; 3 teräsniput, jotka kuormattu vaunuun poikittain

282 Niput, joiden pituus on 2 900 5 900 mm, kuormataan Vokvaunun pituussuuntaan ilman aluspuita yhteen kerrokseen kahteen tai useampaan pinoon pylväillä vahvistetuista päätylaidoista lähtien. Sivupylväät sijoitetaan näiden kuormausmääräysten kohdan 4.6.1.9 mukaan. Niput, joiden pituus on 6 000 8 900 mm, lukuunottamatta U- ja muita palkkeja, kuormataan Vok-vaunuun ilman aluspuita. Vokvaunun ovet suojataan päätykilvillä. Kun nippuja on parillinen määrä jokaisessa kerroksessa, niput sijoitetaan siten, että puolet niistä tukeutuu Vok-vaunun kulmapylväisiin ja puolet Vokvaunun toisen päädyn kynnykseen. Toisen kerroksen niput kuormataan päinvastaisessa järjestyksessä limittäin ensimmäisen kerroksen nippujen päälle siten, että vaunun sivuseinien vieressä olevat niput olisivat sivuseiniä vasten. Nippuja ei saa kuormata paritonta määrää. Kuorman kokonaispainon on oltava sama kummallakin puolella Vok-vaunua. Niput, joiden pituus on 9 000 12 000 mm, kuormataan Vokvaunuun yhteen pinoon siirtäen kerroksia siten, että alimman kerroksen niput tukeutuvat klossiin, joka on Vok-vaunun kynnystä vasten, ja ylimmän kerroksen niput kilpeen, joka suojaa Vokvaunun toisen päädyn ovia. Tällöin ensimmäisen kerroksen niput sijoitetaan lattialle ilman aluspuita ja toisen kerroksen nippujen alle laitetaan kolme - neljä (nippujen pituudesta riippuen) välipuuta, jotka tehdään vähintään 40 mm:n paksuisesta pintalaudasta. 4.6.2.7 Nipuissa olevat neliaihiot, joiden pituus on 3 000 3 600 mm, kuormataan Vok-vaunuun pituussuuntaan seuraavalla tavalla: poikittaissuuntaisesta keskiviivasta alkaen sijoitetaan toisiaan vasten kaksi pinoa, joiden korkeus vaunun lattiasta on enintään 200-300 mm (kuva 4.6.10). Ensimmäiset niput sijoitetaan Vokvaunun kantavan palkin kohdalle ja reunimmaiset niput Vokvaunun sivuseiniä vasten. Päätykynnysten eteen asetetaan vielä kaksi pinoa päät aluspuille, jotka tehdään vähintään 50 mm:n pintalaudasta, ja nämä päät tuetaan vahvistettuihin suojakilpiin ja vinosti oviin päin. Jos toiset kerrokset eivät ole täysiä, reunimmaiset niput tuetaan Vok-vaunun kulmapylväisiin sivuseiniä vasten.

283 Kuva 4.6.10. 1 puukilpi; 2 muototeräkset; 3 aluspuu Nipuissa olevat neliaihiot, joiden pituus on 3 610 4 000 mm, kuormataan Vok-vaunuun pituussuuntaan ilman aluspuita kolmeen pinoon (kuva 4.6.11) ja useaan kerrokseen. Kuormaus tapahtuu Vok-vaunun kantavalta palkilta alkaen sivuseiniin päin. Tällöin on Vok-vaunun ovet suojattava puisilla päätykilvillä. Kuva 4.6.11. 1 puukilpi; 2 muototeräkset

284 Nipuissa olevat neliaihiot, joiden pituus on 4 100 5 400 mm kuormataan Vok-vaunuun kuvan 4.6.10 mukaan, mutta vaunun keskelle sijoitetaan kahden asemesta yksi pino, jonka korkeus on 200-300 mm. Sen päälle kuormataan kahdelta puolelta vinosti kaksi pinoa, joiden päät ovat päätykynnysten viereisten aluspuiden varassa ja tuettu vahvistettuihin suojakilpiin. Jos toiset kerrokset eivät ole täysiä, Vok-vaunun sivuseinien vieressä olevat niput kuormataan tukemalla ne Vok-vaunun kulmapylväisiin vinojen aluspuiden (pintalaudan kappaleiden) varaan. Vinojen pinojen painon on oltava sama vaunun kummassakin päässä. Nipuissa tai yksittäin olevat neliaihiot, joiden sivujen mitta on 60-150 mm ja pituus 5 410 5 850 mm, kuormataan Vok-vaunuun kahteen pinoon ovista alkaen useaan kerrokseen. Jos aihioita ei ole täyttä määrää ylimmässä kerroksessa, aihiot kuormataan Vok-vaunun sivuseinistä alkaen. Tällöin Vok-vaunu on kuormattava tasaisesti. Vok-vaunun ovet suojataan päätykilvillä. Nipuissa tai yksittäin olevat neliaihiot, joiden sivujen mitta on 60-150 mm ja pituus 5 860 8 000 mm, kuormataan Vok-vaunuun kahteen pinoon: toinen vaakasuoraan oven suojakilpeä vasten ja toinen kaltevasti toista ovea siten, että nipun päät ovat kynnyksen edessä olevalla aluspuulla, joka tehdään 50 mm:n paksuisesta pintalaudasta, ja nippu tukeutuu päädyn suojakilpeen (kuva 4.6.12). Vok-vaunuihin, joissa on umpipäädyt, niput kuormataan ilman suojakilpiä. Nipuissa tai yksittäin olevat neliaihiot, joiden pituus on 8 100 11 800 mm, kuormataan Vok-vaunuun kerroksittain siirtäen aihioita ovia kohti (kuva 4.6.13). Ylimmän kerroksen alle sijoitetaan yhden metrin etäisyydelle aihioiden päistä välipuut, jotka tehdään 100-120 mm:n paksuisesta pintalaudasta tai laudasta ja jotka naulataan toisiinsa kiinni. Vok-vaunun ovet suojataan vahvistetuilla kilvillä.

285 Kuva 4.6.12. 1 puukilpi; 2 muototeräkset; 3 nippujen ympäri vedetyt siteet; 4 aluspuu Kuva 4.6.13. 1 puukilpi; 2 muototeräkset; 3 nippujen ympäri vedetty side; 4 välipuu

286 4.6.2.8 Muototeräsniput, joiden pituus on 12 000 12 500 mm, kuormataan yleensä Vok-vaunuihin, joissa on umpipäädyt ja joiden pituus on enintään 12 700 mm, käyttämättä aluspuita ja suojakilpiä. Niput voidaan myös kuormata ja kiinnittää Vovaunuihin kahteen kerrokseen kuvan 4.6.6 mukaan. Muototeräsniput, joiden pituus on 12 000 12 500 mm, voidaan kuormata pituussuuntaan Vok-vaunuun, jonka yksi päätyovi on auki. Pino sijoitetaan neljän aluspuun varaan. Niistä yksi aluspuu, jonka poikkileikkaus on 140 x 140 mm, asetetaan avoimen oven puolelle puskinpalkin luo kynnyksen sisäpuolelle, ja kaksi seuraavaa aluspuuta, joiden poikkileikkaus on 40 x 100 mm, sijoitetaan poikittaisille välipalkeille ja neljäs (samankokoinen) keskiöpalkille. Pinon ympäri vedetään kahdesta kohdasta siteet, jotka tehdään halkaisijaltaan 6 mm:n suuruisesta rautalangasta nelinkertaisina ja jotka kiinnitetään vaunun alasidontalenkkeihin. 4.6.2.9 Kun Vo-vaunuun, jossa on metallilaidat ja kiilasalvat, kuormataan metallisia teräspontteja, joiden pituus on enintään 13 300 mm, (kuva 4.6.14): - pontit asetetaan lappeelleen Vo-vaunun puulattialle laitoja ja toisiaan vasten ilman aluspuita. Ensimmäisen rivin ponttien päälle asetetaan lomittain toinen ponttirivi. Nämä kaksi riviä muodostavat ensimmäisen kerroksen ja sen päälle laitetaan ensimmäisten ja kolmansien tuppiloiden kohdalle välipuut pintalaudasta, joka poikkileikkaukseltaan on vähintään 30 x 100 mm ja jonka pituus on sama kuin vaunun leveys. Välipuiden päälle laitetaan toinen ja sitä seuraavat ponttikerrokset, joissa on kaksi riviä kussakin. Ensimmäisten ja kolmansien tuppiloiden välisten pinojen ympäri vedetään kuusinkertainen side, joka tehdään halkaisijaltaan 6 mm:n suuruisesta rautalangasta kiertämällä. Siteet ovat 100 150 mm:n etäisyydellä välipuista. - jos ponttipino on lyhyempi kuin ensimmäisten tuppiloiden välinen etäisyys, ympärivedettyjä siteitä ei vedetä ensimmäisten tuppiloiden kautta - jos valmis pino on Vo-vaunun sivulaitoja matalampi, ei ensimmäisten ja kolmansien tuppiloiden kautta vedetä siteitä, vaan tuppiloihin laitetaan pylväät ilman kiristyssiteitä - jos valmis ponttipino on Vo-vaunun päätylaitoja korkeampi, käytetään päätykilpiä, jotka ovat 100 mm pinoa korkeammat. Tämän vuoksi päätypylväisiin kuorman puolelle naulataan kiinni toisiinsa laudat tai pintalaudat, joiden paksuus on vähintään 50 mm ja pituus sama kuin Vo-vaunun leveys. Lisäksi päätypylväät sidotaan toisena oleviin Vo-vaunun sivupylvästuppiloihin kuusinkertaisella rautalangalla, jonka halkaisija on 6 mm.

287 Kuva 4.6.14. 1 päätypylväät; 2 päätykilven laudat; 3 päätypylväiden vetositeet; 4 sivupylväiden siteet; 5 sivupylväät; 6 rautalankasiteet; 7 välipuut; 8 aluspuut Jos Vo-vaunussa olevan ponttipinon paino on yli 35 t, on se lisäksi tuettava kummaltakin puolelta kahdella tukiklossilla 100 x 100 x 2 700 mm, jotka sijoitetaan päätylaitoja vasten ja joista kukin naulataan lattiaan kiinni 20 naulalla 6 x 150 mm. 4.6.2.10 Teräspontit, joiden pituus on 13 400 20 000 mm, kuormataan Vo-vaunuun kuvan 4.6.15 osoittamalla tavalla. Kuva 4.6.15. 1 rautalankasiteet; 2 aluspuut; 3 tukiklossit; 4 U-palkkituki; 5 U-palkkituen kiristyspultti; 6 rautalangasta tehdyt vetositeet; 7 sivupylväät; 8 sivupylväiden rautalankakiinnitys; 9 kiskonaulat

288 Teräspontit, joiden pituus on 13 400 14 200 mm, kuormataan kolmen poikittaisen aluspuun päälle kiinni toisiinsa vaunun koko leveydelle. Kaksi aluspuuta sijoitetaan Vo-vaunun keskiöpalkkien kohdalle ja kolmas keskelle niiden väliin. Seuraavat ponttikerrokset sijoitetaan tarkoin edellisen rivin yläpuolelle alimman kerroksen ponttien kohdalle ilman välipuita. Koko valmis ponttipino sidotaan neljällä rautalankasiteellä, joista kaksi sijoitetaan enintään 100 mm:n etäisyydelle vaunun keskiosan puoleisesta uloimpien aluspuiden reunasta ja kaksi muuta 1 500 mm:n etäisyydelle keskimmäisestä aluspuusta. Lisäksi koko pino on sidottava kahdella U-palkkivanteella, jotka kumpikin sijoitetaan 300 mm:n etäisyydelle vaunun keskiosan puoleisesta uloimpien aluspuiden reunasta. Teräspontit, joiden pituus on 14 300 20 000 mm, kuormataan siten, että kuorma ylittää puskinpalkit saman verran kuormaa kantavan Vo-vaunun kummassakin päissä. Ylityksen vuoksi Vovaunun molempiin päihin kytketään Vo-vaunu suojavaunuksi. Vo-vaunun lattialle laitetaan neljä poikittaista aluspuuta (kaksi uloimmaista 650 mm:n etäisyydelle vaunun päätylaidoista ja kaksi keskimmäistä 2 000 mm:n etäisyydelle vaunun keskikohdasta). Pontit sijoitetaan toisiaan vasten aluspuiden päälle, ja uloimpien ponttien ja Vo-vaunun sivulaitojen väliin jätetään vähintään 300 mm:n rako. Pino tehdään kuormaamalla pontteja päällekkäin ilman välipuita. Kukin ponttipino kiinnitetään kahdella U-palkista valmistetulla U-muotoisella tuennalla sekä ympäri vedetyillä nelinkertaisilla siteillä, jotka tehdään halkaisijaltaan 6 mm:n suuruisesta rautalangasta. Pinossa on oltava kuusi sidettä, kun ponttien pituus on enintään 15 000 mm, kahdeksan sidettä, kun ponttien pituus on enintään 17 000 mm, kymmenen sidettä, kun ponttien pituus on enintään 20 000 mm. U-palkkituet sijoitetaan 300 mm:n etäisyydelle vaunun keskiosan puoleisesta uloimpien aluspuiden reunasta. Rautalankasiteet sijoitetaan seuraavasti: a) kun pino kiinnitetään kuudella siteellä, kaksi niistä sijoitetaan 750 mm:n etäisyydelle Vo-vaunun keskikohdasta tämän molemmille puolille ja muut neljä enintään 100 mm:n etäisyydelle vaunun keskiosan puoleisesta kunkin aluspuun reunasta b) kun pino kiinnitetään kahdeksalla siteellä, kuusi niistä sijoitetaan kuten kohdassa "a" ja muut kaksi vähintään 1 350 mm:n etäisyydelle puskinpalkin ylittävistä kuorman päistä

289 c) kun pino kiinnitetään kymmenellä siteellä, kahdeksan niistä sijoitetaan kuten kohdan "b" siteet ja muut kaksi 3 000 mm:n etäisyydelle puskinpalkin ylittävistä kuorman päistä. Yli 13 metrin pituiset teräspontit kiinnitetään aluspuihin kiskonauloilla, joita naulataan kaksi jokaiseen aluspuuhun, yksi pinon kummallekin sivulle. Poikittaisten aluspuiden korkeuden on oltava 220 mm, alapinnan leveyden 250 mm ja pituuden sama kuin vaunun leveys. Aluspuina saa käyttää myös kahta klossia, joiden korkeus on 220 mm ja tukipinnan leveys 125 mm. Ne asetetaan toisiaan vasten ja kiinnitetään neljällä kärkihaalla, jotka tehdään halkaisijaltaan 10-15 mm:n paksuisesta tangosta ja joita tulee kaksi aluspuun kumpaankin päähän. Poikittaiset aluspuut kiinnitetään lisäksi neljällä tukiklossilla (kaksi kummallakin puolella), joiden poikkileikkaus on 50 x 100 mm ja pituus 200 mm. Tukiklossit naulataan vaunun lattiaan neljällä 100 mm:n pituisella naulalla. Pinon sitomiseen käytetään nelinkertaisia 6 mm:n rautalangasta tehtyjä siteitä. U-muotoiset tuennat valmistetaan U-palkista 20. Vanteen tulee ympäröidä ponttipino kolmelta puolelta. Yläpuolelta vanne kiristetään halkaisijaltaan 28 mm:n suuruisella pultilla, jossa on aluslevyt, mutterit ja vastamutterit (kuva 4.6.16). Pultti saa olla enintään 50 mm:n etäisyydellä kuormasta. Kuva 4.6.16. 1 U-palkki; 2 kiristyspultti; 3 mutteri; 4 vastamutteri; 5 aluslevy

290 4.6.3 Ratakiskot Teräspontit saa kiinnittää myös I-palkeista tehdyillä tuennoilla. Pystyssä olevat I-palkit yhdistetään pinon leveyssuunnassa (yläja alapäistään) halkaisijaltaan 28 mm:n suuruisilla kiristyspulteilla, joissa on aluslevyt, mutterit ja vastamutterit. Teräsponttipino kiinnitetään neljällä vetositeellä, jotka tehdään nelinkertaisina halkaisijaltaan 6 mm:n suuruisesta rautalangasta. Kunkin vetositeen toinen pää sidotaan U-palkkivanteen yläpulttiin ja toinen pää Vo-vaunun sivupylvästuppiloon. Kun teräsponttien pituus on enintään 15 000 mm, on sivupylväspareja oltava neljä. Kun teräsponttien pituus on enintään 20 000 mm, tarvitaan kuusi paria sivupylväitä. Vastakkaiset sivupylväät sidotaan yhteen pareittain kaksinkertaisella rautalangalla, jonka halkaisija on 6 mm. Suojavaunuina käytettyihin Vo-vaunuihin saa kuormata samaan suuntaan osoitettua tavaraa. 4.6.3.1 Kuormattaessa ratakiskoja Vo-vaunuihin on käytettävä neljää sivupylväsparia. Pylväiden on ulotuttava 100-200 mm kuormaa korkeammalle. Vastakkaiset pylväät on sidottava toisiinsa pareittain viisinkertaisella rautalangalla, jonka halkaisija on 6 mm. Vaunun päätytuppiloihin on laitettava lyhyet puupylväät. 4.6.3.2 Enintään 12 500 mm:n pituiset ratakiskot, joissa on pultinreiät, kuormataan Vo-vaunuihin. Vaunun lattialle on asetettava kolme laudasta tai pintalaudasta tehtyä poikittaista aluspuuta, jotka ovat vähintään 25 mm:n paksuisia, vähintään 100 mm:n levyisiä ja yhtä pitkiä kuin vaunun leveys. Aluspuista sijoitetaan kaksi keskiöpalkkien kohdalle ja kolmas keskelle Vo-vaunua. Ensimmäinen kiskokerros kuormataan aluspuiden päälle kiskonjalat alaspäin. Kiskojen päät tasataan siten, että niiden pultinreiät ovat kohdakkain. Kiskonjalkojen on oltava kiinni toisissaan. Toisen kerroksen kiskot ladotaan ylösalaisin kiskon selät alaspäin siten, etteivät alimman kerroksen kiskojen pultinreiät peity. Toisen kerroksen kiskojen päät tasataan pultinreikien mukaan vaunun eri päässä kuin ensimmäisessä kerroksessa. Kolmas kiskokerros ladotaan kuten ensimmäinen, neljäs kuten toinen jne.

291 Jokaisen kaksoiskerroksen väliin on asetettava kolme välipuuta, jotka ovat pituudeltaan kuorman levyisiä ja poikkileikkaukseltaan vähintään 25 x 100 mm. Kunkin kerroksen kiskot on sidottava toisiinsa pultinrei'istään kaksinkertaisella rautalangalla, jonka halkaisija on vähintään 6 mm. Ensimmäisen kiskokerroksen pultinreikien läpi pujotettu rautalangan pää vedetään reunimmaisen kiskon reiästä ulos. Langan toinen, vastakkaisen reunimmaisen kiskon rei'ästä läpi tuleva pää taivutetaan neljän kiskonselän yli ja pujotetaan sitten seuraavien kiskojen pultinrei'istä läpi, kunnes neljä kiskoa ennen kerroksen toista reunaa se vedetään ylös kiskonselkien yläpuolelta reunimmaiseen kiskoon asti, missä langan päät kierretään kiinni toisiinsa (kuva 4.6.17). Kuva 4.6.17. Toinen kiskokerros sidotaan rautalangalla samalla tavalla kuin ensimmäinen, jolloin kuitenkin pultinreikien kautta pujotettu rautalanka on vedettävä kiskojen alitse (kuva 4.6.18). Kolmas kiskokerros sidotaan samalla tavalla kuin ensimmäinen, neljäs kuten toinen kerros jne. Jos ylin kiskokerros jää parittomaksi, on se sidottava molemmista päistä. Kuormattaessa kiskoja Vo-vaunuihin on noudatettava näiden kuormausmääräysten vaatimuksia. Kuva 4.6.18. 4.6.3.3 Eripituisten kiskojen kuormaaminen on sallittua seuraavasti: Alimpaankerrokseen valitaan kuljetettavista kiskoista pisimmät ja keskenään samanpituiset kiskot ja toiseen kerrokseen lyhyet kiskot (selkäpuolet alaspäin). Alimman kerroksen kiskot on sidottava pultinrei'istään molemmista päistä. Eripituisten kiskojen kanssa saa samaan vaunuun kuormata sidekiskoja, jotka kiinnitetään päistään pulteilla. Tällöin siteet vedetään sidekiskojen pultinreikien kautta.

292 4.6.3.4 Ratakiskot, joiden pituus on enintään 11 500 mm, kuormataan Vok-vaunuihin samalla tavalla kuin enintään 11 500 mm:n pituiset muototeräkset. Kiskot, jotka ovat 11 500 12 500 mm pitkiä, kuormataan Vok-vaunuun, jonka toisen päätyoven on oltava auki (kuva 4.6.19). Vaunun keskiöpalkkien kohdalle on asetettava kaksi aluspuuta, jotka ovat pituudeltaan vaunun levyisiä. Kiinni olevan oven puoleisen aluspuun on oltava poikkileikkaukseltaan vähintään 40 x 100 mm ja auki olevan oven puoleisen aluspuun on oltava poikkileikkaukseltaan vähintään 100 x 150 mm. Kuva 4.6.19. 1 päätykilpi; 2 välipuut; 3 aluspuut; 4 paksu aluspuu; 5 vetositeet Vok-vaunuissa on kiskot, aluspuut ja välipuut kuormattava pinoon ja kiskot sidottava pultinrei'istä kerroksittain samalla tavalla kuin kiskoja Vo-vaunuun kuormattaessa näiden kuormausmääräysten kohdan 4.6.3.2 mukaan. Kiinni olevat Vok-vaunun puiset päätyovet on suojattava kilvillä näiden kuormausmääräysten kohdan 4.6.1.6 mukaan. Kaksi ylintä kiskokerrosta sidotaan avoinna olevan päätyoven puolelta pultinrei'istä kahdella siteellä, jotka tehdään nelinkertaisina halkaisijaltaan 6 mm:n suuruisesta rautalangasta ja jotka kiinnitetään vaunun alimpiin sidontakorvakkeisiin. Jos niitä ei ole, on siteet kiinnitettävä vaunun reunaluukun ulkorenkaisiin. 4.6.3.5 Ratakiskot, joiden pituus on enintään 12 500 mm ja joissa ei ole pultinreikiä, kuormataan ja kiinnitetään Vo-vaunuihin seuraavalla tavalla. Vo-vaunun lattialle asetetaan kolme aluspuuta, joiden poikkileikkaus on 50 x 150 mm ja pituus 2 700 mm. Ensimmäinen kerros ladotaan kiskojen jalat alaspäin ja toinen kerros kiskojen jalat ylöspäin.

293 4.6.4 Metallilevyt Kiskokerrokset sidotaan kaksittain yhteen kolmesta kohdasta kaksinkertaisella rautalangalla, jonka halkaisija on 6 mm. Rautalankasiteet sijoitetaan enintään 100 mm:n etäisyydelle alus- ja välipuista. Tämän lisäksi on koko kiskopino tuettava kolmella siteellä, jotka tehdään kaksinkertaisina halkaisijaltaan 6 mm:n suuruisesta rautalangasta ja vedetään poikittain ympäri. Kaksoiskerrosten väliin asetetaan kolme välipuuta, joiden pituus on sama kuin kuorman leveys ja poikkileikkaus 25 x 150 mm. Vo-vaunuun on asetettava lyhyet päätypylväät ja neljä sivupylväsparia. Vastakkaiset sivupylväät on sidottava toisiinsa pareittain viisinkertaisella rautalangalla, jonka halkaisija on 7 mm. 4.6.4.1 Metallilevyt kuljetetaan seuraavasti: - nippuina, kun levyn paksuus on enintään 4 mm - nippuina käyttäjän vaatimuksesta, kun levyn paksuus on yli 4 mm - keloina tai kelanippuina (pinoissa), kun leveys on enintään 400 mm (vanne), ja keloina, kun leveys on yli 400 mm. Yhden nippu-, levy-, latta- tai kelakollin paino saa olla enintään 80 kg kuormattaessa käsin ja yli 5 t kuormattaessa koneellisesti. Nipussa saa olla vain samankokoisia levyjä. 4.6.4.2 Samankokoisista metallilevyistä kootut niput on sidottava pituustai poikittaissuuntaan vanteilla, joilla on tasainen poikkileikkaus, paksuus vähintään 1,5 mm ja leveys vähintään 30 mm, tai vähintään kaksinkertaisella rautalangalla, jonka halkaisija on 6 mm. Ympärivedettyjen siteiden määrän ja sijoituksen tulee olla vähintään taulukon 4.6.1 mukainen. Levyn ja latan pituus tai leveys, mm enint. 800 800 2000 2000 4000 4000 6000 6000 Таulukko 4.6.1. Ympärivedettyjen siteiden minimimäärä Öljyämätön (kuumavalssattu) levy tai latta Öljytty (syövytetty) tai kylmävalssattu latta pitkittäiset poikittaiset pitkittäiset poikittaiset siteet siteet siteet siteet 1 1 1 1 2 2 2 2 2 3 3 4 2 4 3 6 3 5 4 8

294 Levynipun särmien ja ympärivedetyn siteen väliin on laitettava 0,8-1,0 mm:n paksuisesta teräslevystä leikatut suojapalat. Siteen on oltava 300-500 mm:n etäisyydellä nipun reunasta. Siteiden materiaali ja määrä sekä kiristys- ja kiinnitystavat on valittava siten, että niput ja kelat pysyvät ehjinä kuormauksen, kuljetuksen ja purkamisen aikana. Kelat, joille 4 mm:n paksuinen vanne on kelattu kuumana, voidaan kuormata ilman sidontaa, jos loppupää on tiiviisti kiinni, lukuunottamatta muita vastaanottajan vaatimuksia. Niput, joissa on enintään 10 mm:n paksuisia levyjä, on kuormattava kahdelle aluspuulle, jotka tehdään poikkileikkaukseltaan vähintään 35 x 75 mm:n suuruisesta laudasta tai pintalaudasta, ja nippujen ympäri on vedettävä metallivanne. Aluspuut sijoitetaan nippujen pituus- tai poikittaissuuntaan. 4.6.4.3 Kuormattaessa metallilevynippuja Vok-vaunun pituus- ja poikittaissuuntaan voidaan koneellisen kuormaamisen ja purkamisen vuoksi nippujen väliin sekä Vok-vaunun sivuseinien ja nippujen väliin jättää enintään 80 mm:n rako, jos tätä rakoa ei ole mainittu metallilevyjen kuormaustavan kuvauksessa. "Nipun kuormaamisella vaunun pituussuuntaan" tarkoitetaan, että nipun pitkä sivu sijoitetaan vaunun pituussuuntaan. "Nipun kuormaamisella vaunun poikittaissuuntaan" tarkoitetaan, että nipun pitkä sivu sijoitetaan vaunun poikittaissuuntaan. Kiinnitettäessä metallilevynippuja rautalankasiteillä (ympärivedetyillä siteillä) on rautalangan halkaisija 6 mm. Levyniput sijoitetaan ylimpään kerrokseen vain, jos niput ovat mitoiltaan sellaisia, että alin kerros täyttää koko Vok-vaunun lattian. Jos nippuja kuormataan ylimpään kerrokseen vähemmän kuin alimpaan kerrokseen, viimeisen kerroksen niput sijoitetaan kahtena ryhmänä vaunujen telien kohdalle päätyovia vasten, kun tätä etäisyyttä ei ole esitetty kuormauspiirustuksessa. Ylimmän kerroksen niput kiinnitetään alimman kerroksen nippuihin. Yhdelle vastaanottajalle kuljetettavat erikokoiset ja -painoiset niput saa kuormata samaan vaunuun. Tällöin telien kuormitus on määriteltävä punnitsemalla tai tekemällä laskelmat. 4.6.4.4 Jos lähetetään koneellisesti purettavia metallilevyjä, on lähettäjän sovittava vastaanottajan kanssa alus- ja välipuiden käytöstä sekä eri kollien painosta. 4.6.4.5 Metallilevyniput kuormataan Vo-vaunuihin toisiaan vasten tasaisesti vaunun lattialle. Päätylaidat on suojattava ja korotettava näiden kuormausmääräysten kohdan 4.6.1.8 mukaan.

295 4.6.4.6 Metallilevyt, joiden pituus on enintään 13 000 mm ja paksuus vähintään 30 mm, kuormataan Vo-vaunuihin yksittäin tai nipuissa. Samassa nipussa on levyjen oltava samankokoisia. Samassa nipussa saa olla erikokoisia levyjä, jos pienimmät levyt sijoitetaan nipun keskelle. Yksittäiset levyt eivät saa työntyä ulos nipusta. Nippujen pituudesta ja leveydestä riippuen niput ladotaan yhteen tai useampaan pinoon Vo-vaunun pituussuuntaan symmetrisesti vaunun pituus- ja poikittaissuuntaiseen keskiviivaan nähden (kuva 4.6.20). Kuva 4.6.20. 1 päätypylväät; 2 väliklossit; 3 poikittaiset tukiklossit; 4 sivupylväät; 5 pylväiden siteet; 6 välituet

296 Kuormattaessa metallilevyjä useaan pinoon ladotaan viimeiset pinot päät vastakkain. Vo-vaunun sivulaitalohkoihin on asennettava kaksi lyhyttä pylvästä. Vastakkaiset sivupylväät sidotaan toisiinsa pareittain nelinkertaisella rautalangalla, jonka halkaisija on 6 mm. Pinojen korkeuden ollessa enintään 250 mm on niiden ulompaa päätä vasten asetettava poikittainen tukiklossi, jonka leveys on vähintään 200 mm, korkeus sama kuin levypinon korkeus ja pituus sama kuin vaunun sisäleveys tai päätytuppiloiden väli, johon lisätään 200 mm. Tukiklossin leveyden on oltava vähintään sama kuin klossin korkeus. Poikittaiset tukiklossit on naulattava Vo-vaunun lattiaan neljällä 200 mm:n pituisella naulalla (kaksi naulaa klossin kumpaankin päähän). Tukiklossien päät saavat naulauskohdista olla enintään 140 mm:n paksuisia. Poikittaisten tukiklossien ja Vo-vaunun päätylaitojen väliin on päätypylväiden kohdalle kiilattava kaksi pitkittäistä väliklossia, joiden poikkileikkaus on vähintään 150 x 200 mm. Väliklossit naulataan vaunun lattiaan neljällä 225 mm:n pituisella naulalla. Levyniput on tuettava vaunun poikittaissuunnassa kummaltakin sivulta vähintään kahdella välituella, jotka kiilataan sivupylväiden ja levynipun väliin. Välitukien on oltava vähintään 200 mm leveitä, yhtä korkeita kuin levynippu ja yhtä pitkiä kuin rako. Välituet naulataan vaunun lattiaan kahdella 225 mm:n pituisella naulalla. 4.6.4.7 Metallilevyt, joiden pituus on 13 000 13 700 mm ja paksuus vähintään 10 mm, kuormataan Vo-vaunuihin, joiden päätylaidat on laskettu ala-asentoon (kuva 4.6.21). Levyt ladotaan kahdelle poikittaiselle aluspuulle, joiden poikkileikkaus on vähintään 60-80 x 100 mm ja pituus sama kuin vaunun lattian sisäleveys, ja aluspuut naulataan vaunun lattiaan neljällä 100-120 mm:n pituisella naulalla. Kuva 4.6.21. 1 aluspuut; 2 pitkittäisklossit; 3 poikittaisklossit; 4 pystysiteet; 5 - sivupylväät; 6 pylväiden siteet

297 Kuorman päälle 300 mm:n etäisyydelle kuorman sivureunoista Vo-vaunun pituussuunnassa sijoitetaan kahdeksan (neljä nipun kummallekin sivulle) puuklossia, joiden korkeus on 50 mm, leveys 100-150 mm ja pituus 1 000 1 500 mm. Kunkin pituussuuntaisen klossiparin päälle laitetaan yksi poikittaisklossi, jonka poikkileikkaus on vähintään 135 x 150 mm ja pituus 3 150 mm, ja se sijoitetaan sivupylvästuppiloiden kolmannen ja neljännen parin yläpuolelle Vo-vaunun puskinpalkeista lukien. Poikittaisklossit kiinnitetään Vo-vaunun kummallakin puolella sivupylvästuppiloihin pystysiteillä, jotka tehdään nelinkertaisina halkaisijaltaan 6 mm:n suuruisesta rautalangasta. Levynippujen tiivistämiseksi ennen pystysiteiden lankojen kiertämistä asetetaan vuorotellen levyjen päälle kunkin kiinnitysklossin viereen 3-5 tonnin paino, joka poistetaan kiristämisen jälkeen. Siteiden kiristyskohtiin jätetään puupalat, jotka kiinnitetään putoamisen estämiseksi. Poikittaisklosseihin tehdään 10 15 mm:n syvyiset lovet 70-100 mm:n päähän klossien päistä rautalankasiteiden luiskahtamisen estämiseksi. Poikittaisklossit voidaan tehdä pyöreästä puutavarasta, jonka halkaisija on vähintään 180 mm, jos niiden alapinta veistetään tasaiseksi. Ensimmäisiin ja toisiin pylvästuppiloihin Vo-vaunun kummankin pään päätypalkeista lukien laitetaan kaksi paria lyhyitä sivupylväitä. Vastakkaiset sivupylväsparit sidotaan toisiinsa kaksinkertaisella rautalangalla, jonka halkaisija on 6 mm. Sivupylväiden kohdalle Vo-vaunun laitojen ja kuorman väliin kiilataan tiukkaan väliklossit, joiden leveys on vähintään 200 mm ja korkeus sama kuin kuormatun levypinon korkeus. Klossit naulataan vaunun lattiaan kahdella naulalla. 4.6.4.8 Metallilevyt, joiden pituus on 13 800 18 000 mm ja leveys enintään 2 700 mm, kuormataan yhteenkytketyn vaunuryhmän keskimmäiseen Vo-vaunuun, jonka puskinpalkit kuorma ylittää ja johon kytketään suojavaunuiksi kaksi Vo-vaunua. Metallilevyt, joiden pituus on 13 800 16 900 mm ja paksuus vähintään 30 mm tai joiden pituus on 17 000 18 000 mm ja paksuus vähintään 40 mm (kuva 4.6.22), kuormataan Vovaunuihin viidelle poikittaiselle aluspuulle, joiden paksuus on vähintään 150 mm, leveys 200-250 mm ja pituus sama kuin vaunun leveys. Kaksi aluspuuta asetetaan telien keskiöpalkkien kohdalle, kaksi 500 1 000 mm:n etäisyydelle vaunun päädyistä ja viides vaunun keskikohdalle. Kaikki aluspuut naulataan vaunun lattiaan neljällä 200-250 mm:n pituisella naulalla.

298 Kuva 4.6.22. 1 aluspuut; 2 pitkittäisklossit; 3 poikittaisklossit; 4 pystysiteet; 5 sivupylväät; 6 pylväiden siteet; 7 rautalankasiteet Aluspuut voidaan tehdä pyöreästä puutavarasta, jos niiden alaja yläpinta on veistetty tasaiseksi 200-250 mm:n leveydeltä. Levyniput sidotaan ensimmäisiin ja kolmansiin pylvästuppiloihin Vo-vaunun päistä lukien näiden kuormausmääräysten kohdan 4.6.4.7 mukaan. Sivupylväät laitetaan ja kiinnitetään toisiin ja neljänsiin tuppiloihin näiden kuormausmääräysten kohdan 4.6.4.7 mukaan. Niput, joissa on 16 000 18 000 mm:n pituisia levyjä, on lisäksi sidottava 1 000 mm:n etäisyydellä nippujen päistä kahdella siteellä, jotka tehdään nelinkertaisina halkaisijaltaan 6 mm:n suuruisesta rautalangasta. Yhteen Vo-vaunuun saa kuormata vain samankokoisia pitkiä levyjä.

299 4.6.5 Niputetut metallilevyt 4.6.5.1 Öljyttyjä ja öljyämättömiä levyjä sisältävät niput, joiden koko on 500-900 x 500 1 000 mm ja jotka voivat olla jalaksien päällä, kuormataan Vok-vaunuihin pituus- ja poikittaissuuntaan päätyovista alkaen vaunun keskelle päin. Nippujen väliin sekä nippujen ja sivuseinien väliin saa jäädä enintään 80 mm:n rako. Jos tällöin vaunun keskelle jää yli 300 mm:n rako, niput tuetaan välikehikolla (kuva 4.6.23). Kuva 4.6.23. 1 parru, jonka poikkileikkaus on 80 х 80 mm 100 х 100 mm; 2 sinkilä, jonka halkaisija on 8-10 mm Kehikko tehdään pitkittäisistä ja poikittaisista parruista, joiden poikkileikkaus on vähintään 100 x 100 mm ja jotka yhdistetään neljällä tai kuudella sinkilällä, naulalla tai sidelaudalla. 4.6.5.2 Öljyttyjä ja öljyämättömiä levyjä sisältävät niput, joiden koko on 600-900 x 1 200 2 000 mm ja jotka voivat olla jalaksien päällä, kuormataan Vok-vaunuihin leveyssuuntaan siten, että 600-690 mm:n levyiset sijoitetaan neljään riviin ja 700 900 mm:n levyiset kolmeen riviin. Niput sijoitetaan vaunun pituussuunnassa seuraavasti: 1 200 1 300 mm:n pituiset yhdeksään riviin, 1 400 mm:n pituiset kahdeksaan riviin, 1 500 1 600 mm:n pituiset seitsemään riviin ja 1 700 2 000 mm:n pituiset viiteen tai kuuteen riviin. Jos rivejä on yllämainittua vähemmän, tyhjään tilaan sijoitetaan yksi välikehikko, kun rivejä on parillinen määrä, ja kaksi välikehikkoa, kun rivejä on pariton määrä. Niput voidaan sijoittaa vaunuun samanaikaisesti sekä poikittain että pituussuuntaan.

300 Kun niput sijoitetaan jalaksille, jotka ovat nippujen alla poikittain, vaunun lattialle asetetaan laudat, joiden poikkileikkaus on vähintään 25 x 100 mm. Kun Vok-vaunuun kuormataan toiseen kerrokseen öljyttyjä levyjä sisältäviä nippuja, ne tuetaan ensimmäisen kerroksen nippuihin näiden kuormausmääräysten kohdan 4.6.4.3 mukaan. Jos vaunun keskelle jää nippujen väliin yli 300 mm:n rako, niput on tuettava välikehikolla. 4.6.5.3 Öljyttyjä ja öljyämättömiä levyjä sisältävät niput, joiden koko on 1 000 1 350 x 2 700 3 000 mm ja jotka ovat ilman jalaksia, voi kuormata Vok-vaunuun leveyssuuntaan kolmeen ryhmään: yksi nippuryhmä sijoitetaan keskelle vaakasuoraan ja kaksi muuta sivuseinien viereen kaltevaan asentoon (kuva 4.6.24). Nippuryhmien, jotka ovat seinän vieressä kaltevassa asennossa, tulee olla samanpainoisia. Sivuseinien viereen asetetut niput sijoitetaan pituussuuntaisille aluspuille, jotka tehdään poikkileikkaukseltaan 40 x 100 mm:n suuruisesta pintalaudasta. Kuva 4.6.24. 1 pitkittäiset aluspuut; 2 metallilevyniput Aluspuut voivat olla useasta osasta pituussuunnassa. Öljyttyjä ja öljyämättömiä levyjä sisältävät niput ilman jalaksia kuormataan vaunun pituussuuntaan neljään pinoon, kun nippujen pituus on 2 710 2 950 mm, kolmeen pinoon, kun nippujen pituus on 3 600 3 900 mm, ja kahteen pinoon, kun nippujen pituus on 3 910 5 950 mm. Jos niput sijoitetaan kolmeen tai kahteen pinoon, on ne tuettava vaunun pituussuuntaan kahdella tai yhdellä välikehikoilla, jotka tehdään parruista poikkileikkaukseltaan 80 x 100 mm tai 100 x 100 mm.

301 Niput voidaan sijoittaa Vok-vaunuun poikittain kahteen pinoon. Jos pinojen välinen etäisyys on vaunun keskellä yli 200 mm, on nippujen alle laitettava vaunun pituussuuntaiselle keskiviivalle 250-350 mm:n etäisyydelle poikkileikkaukseltaan vähintään 100 x 100 mm:n suuruiset parrut tai pintalaudat öljyttyjä levyjä varten ja 40 x 100 mm:n suuruiset öljyämättömiä levyjä varten. Tällöin niput, joiden pituus on 2 710 5 950 mm, on kuormattava 4-2 pinoon. Jos pinojen väli on vaunun pituussuunnassa yli 400 mm, laitetaan keskelle vaunua yksi välikehikko tai kaksi, kun pinoja on pariton määrä (kuva 4.6.25). Välikehikon ja sen tukemien nippujen alle ei laiteta pituussuuntaisia aluspuita. Kuva 4.6.25. 1 pitkittäiset aluspuut; 2 metallilevyniput 4.6.5.4 Niput, joiden koko on 1 360 1 700 x 1 500 8 000 mm, kuormataan Vok-vaunun leveyssuunnassa kolmeen ryhmään: vaunun keskelle vaakasuoraan ja sitten vaakasuoraan keskeltä hieman sivuun toiseen seinään päin ja toisen seinän viereen kaltevaan asentoon (kuva 4.6.26). Kaltevien nippujen on oltava vähintään 50 mm vaakasuorien nippujen päällä. Jos ne ovat päällekkäin alle 50 mm, niput saadaan päällekkäin asettamalla seinien viereen tarvittavan kokoiset parrut. Nippujen, jotka on kuormattu vaakasuoraan toisen seinän viereen ja kaltevaan asentoon toisen seinän viereen, on oltava samanpainoisia. Vaunun keskelle sijoitettujen nippujen korkeus saa olla enintään 250 mm. Niput, joiden pituus on 1 500 2 700 mm ja joissa ei ole jalaksia, kuormataan vaunun pituussuuntaan 5-7 pinoon vaakasuoraan.

302 Kuva 4.6.26. 1 vaakasuoraan kuormatut niput; 2 kaltevaan asentoon kuormatut niput Niput, joiden pituus on 2 710 5 950 mm ja joissa ei ole jalaksia, kuormataan vaunun pituussuuntaan neljään, kolmeen ja kahteen pinoon. Jos pinojen väliin jää vaunun keskelle yli 400 mm:n rako, sijoitetaan vaunun keskelle yksi tai kaksi välikehikkoa (kuva 4.6.27). Kuva 4.6.27. 1 vaakasuoraan kuormatut niput; 2 kaltevaan asentoon kuormatut niput; 3 välikehikko

303 4.6.6 Harkot Niput, joiden pituus on 5 960 8 000 mm ja joissa ei ole jalaksia vaunun poikittaissuunnassa, kuormataan vaunun pituussuuntaan limittäin. Jos nippuja ei voi teknisistä syistä sijoittaa vaunuun poikittain yllämainittujen kuvien mukaan, on niput sijoitettava vaunun keskelle pitkittäin kahteen pinoon limittäin. Tällöin on pinojen viimeisten nippukerrosten alle ja limityskohtiin sijoitettava välipuut, joiden poikkileikkaus on 25 x 100 mm ja pituus sama kuin Vok-vaunun leveys. Tuentaa tehtäessä näiden välipuiden ylä- ja alapuolelle kuorman ja sivuseinien väliin kiinnitetään klossit, joiden poikkileikkaus on 80 x 80 mm. Niput, joiden pituus on yli 5 960 mm, voidaan kuormata ilman limitystä, jos vaunun sisäpituus on tarpeeksi suuri. Kuormattaessa nippuja, joiden pituus on 1 500 2 700 mm, Vok-vaunun luukkujen salvat sidotaan kannattimiin rautalangalla. Kuormattaessa nippuja yhteen tai useampaan kerrokseen on viimeisen kerroksen alle asetettava 400-500 mm:n etäisyydelle reunoista kaksi välipuuta, joiden paksuus on vähintään 25 mm ja pituus sama kuin vaunun leveys. Välipuihin kiinnitetään kuhunkin kahdella naulalla ylä- ja alapuolelta kaksi tukiklossia, joiden poikkileikkaus on 40 x 100 mm, levyn ja vaunun seinän välisen paikan mukaan. Jos nippujen väliin jää vaunun pituussuunnassa yli 300 mm:n rako, on siihen asennettava pituussuuntaiset väliklossit, joiden poikkileikkaus on 100 x 100 mm ja kiinnitettävä ne etukäteen kahdelta puolelta välipuihin tai asennettava välikehikko. 4.6.6.1 Harkot, joiden paino on enintään 8 t ja pituus vähintään 2 000 mm, kuormataan neljään poikittaiseen riviin Vok-vaunuun, jossa on telit CNII-H3. Päätyovien eteen ladotaan kolme harkkoa yhteen riviin ja vaunun keskelle aina kaksi harkkoa kahteen riviin. Harkot asetetaan Vok-vaunun poikkipalkkien kohdalle sijoitettujen aluspuiden päälle. Aluspuiden poikkileikkauksen on oltava vähintään 40 x 150 mm ja pituuden sama kuin vaunun leveys. Päätyovien eteen asetetaan poikittaiset päätyklossit, joiden poikkileikkaus on vähintään 100 x 150 mm ja pituus sama kuin vaunun leveys (kuvat 4.6.28 ja 4.6.29). Uloimpien pinojen keskimmäiset harkot, joiden alle laitetaan lisäksi aluspuut, työnnetään kiinni keskimmäisen pinon harkkojen päihin. Harkot, joiden paino on 8-9 t ja pituus vähintään 2 000 mm, kuormataan teleillä CNII-H3 varustettuun Vok-vaunuun kuvien 4.6.30 ja 4.6.31 osoittamalla tavalla. Jos vaunun kantavuutta ei kuormata täyteen, sijoitetaan lisäksi yhdet harkot vaunun keskelle symmetrisesti pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden, kuten on esitetty kuvassa 4.6.28.

304 Kuva 4.6.28. 1 väliklossit; 2 aluspuut; 3 tukiklossit; 4 sidelaudat; 5 poikittaiset tukiklossit Kuva 4.6.29. 1 tukiklossit; 2 aluspuut; 3 väliklossit; 4 sidelaudat

305 Kuva 4.6.30. 1 väliklossit; 2 aluspuut; 3 tukiklossit; 4 sidelaudat; 5 poikittaiset tukiklossit Kuva 4.6.31. 1 väliklossit; 2 aluspuut; 3 tukiklossit; 4 sidelaudat; 5 poikittaiset tukiklossit Kuormattaessa yli 8 t:n painoisia harkkoja talvisaikaan on aluspuiden tukipinnoille levitettävä ohut kerros kuivaa puhdasta hiekkaa. Harkot asetetaan aluspuille, jotka ovat Vok-vaunun poikkipalkkien päällä. Aluspuiden poikkileikkauksen on oltava vähintään 40 x 150 mm ja pituuden sama kuin Vok-vaunun leveys. Aluspuita vasten olevan harkkojen alapinnan on oltava tasainen ja ilman ulkonemia. Päätyovien eteen asetetaan poikittaiset päätyklossit, joiden poikkileikkaus on vähintään 100 x 150 mm ja pituus sama kuin vaunun leveys. Tukiklosseja ja harkkojen päätyjä vasten laitetaan samankokoiset väliklossit. Tuki- ja väliklossit voidaan kiinnittää toisiinsa sinkilöillä. Harkkojen ja väliklossien väliset raot voidaan täyttää lisäklosseilla, jotka sovitetaan tiukoiksi ja kiinnitetään väliklossiin vähintään 100 mm:n pituisilla nauloilla.

306 Kaikki harkkopinot tuetaan poikittaissuuntaista siirtymää vastaan kahdella parilla tukiklosseja, joiden koko on 50 x 150 x 300 mm ja jotka naulataan aluspuuhun kolmella vähintään 100 mm:n pituisella naulalla. 4.6.6.2 Enintään 70 kg:n painoiset valurautaharkot kuormataan Vok- ja Vo-vaunuihin irtotavarana siten, että kuorma jakaantuu tasaisesti vaunun koko lattialle. Kuljetettaessa harkkoja Vo-vaunuissa on vaunun laitoja korotettava kuorman korkuisiksi näiden kuormausmääräysten kohdan 4.6.1.8 mukaan. 4.6.7 Valssiaihiot 4.6.7.1 Kun 1 150 1 400 mm:n pituisia valssiaihioita kuormataan Vokvaunuun (kuva 4.6.32), sijoitetaan ne kahteen tai kolmeen kerrokseen kahteen pituussuuntaiseen riviin. Aihiot kuormataan vaunuun poikittain sivulaitoja ja päätyovia vasten. Jos ylimmän kerroksen rivit jäävät vajaiksi, aihiot sijoitetaan vaunun telien kohdalle. Kuva 4.6.32. 1 aluspuut; 2 välipuut; 3 päätykilvet Alimman kerroksen alle päätyovia vasten asetetaan neljä pituussuuntaista aluspuuta, joiden koko on 25 x 100 x 2 700 mm, ja kerrosten väliin neljä samansuuruista välipuuta. Vok-vaunujen pohjaluukkujen salvat on sidottava rautalangalla luukkujen kansien kannattimiin.

307 4.6.7.2 Valssiaihiot, joiden pituus on 2 800 5 900 mm, ladotaan Vokvaunuun kahdeksalle aluspuulle, joiden poikkileikkaus on 70 x 100 mm ja pituus sama kuin vaunun leveys. Kaksi reunimmaista aluspuuta on sijoitettava vaunun päissä olevien pohjaluukkujen vakoihin siten, että niiden päät nojaavat vaunun pituussuuntaisten alapalkkien kylkiin. Muut aluspuut asetetaan vaunun keskiöpalkkien ja poikittaisten välipalkkien kohdalle. Päätyovet on suojattava kuorman koko korkeudelta laudoilla tai pintalaudoilla, joiden paksuus on vähintään 30 mm ja pituus sama kuin vaunun leveys. Valssiaihiot, joiden pituus on 5 500 5 900 mm, (kuva 4.6.33) on sijoitettava aluspuiden päälle vaunun pituussuuntaan kahteen poikittaiseen kaksikerroksiseen pinoon. Jos ylempi kerros jää vajaaksi, sijoitetaan valssiaihiot tasaisesti vaunun sivuseinille keskiosan jäädessä tyhjäksi. Kuva 4.6.33. 1 päätykilven laudat; 2 aluspuut Valssiaihiot, joiden pituus on 3 000 3 500 mm, (kuva 4.6.34) on sijoitettava aluspuiden päälle vaunun pituussuuntaan kolmeen poikittaiseen pinoon. Uloimpien rivien aihiot kuormataan päätyovia vasten ja keskimmäinen (Vok-vaunun poikittaissuuntaisella keskiviivalla oleva) rivi vaunun sivuseinille keskiosan jäädessä tyhjäksi. Jos aihioita joudutaan kuormaamaan kahteen kerrokseen, on aihiot ladottava reunimmaisten pinojen päälle vaunun sivulaitoja vasten.

308 Kuva 4.6.34. 1 päätykilven laudat; 2 aluspuut Valssiaihiot, joiden pituus on 2 600 mm, (kuva 4.6.35) kuormataan kolmeen poikittaiseen pinoon kuudelle aluspuulle, jotka ovat Vok-vaunun keski-, väli- ja keskiöpalkkien kohdalla. Neljä aihiota sijoitetaan vaunuun poikittain kaksi kumpaakin päätyovea vasten. Kuva 4.6.35 1 päätykilven laudat Valssiaihiot, joiden pituus on 2 800 2 900 mm, kuormataan Vok-vaunun pituussuuntaan aluspuiden varaan neljään poikittaiseen pinoon. Päätyovet on suojattava kuorman korkuisilla kilvillä, ja purkausluukkujen kannattimet ja salvat on sidottava rautalangalla.

309 4.6.8 Takoaihiot 4.6.8.1 Takoaihiot, joiden paino on enintään 6,7 t ja joita on 9-11 kpl, (kuva 4.6.36) kuormataan Vo-vaunuun kahden aluspuurivin varaan siten, että samassa rivissä olevien aluspuiden liitokset ovat takoaihioiden välissä. Aluspuiden poikkileikkaus on 25 x 200 mm ja pituus vähintään 2 000 mm ja ne naulataan Vovaunun lattiaan kolmella vähintään 75 mm:n pituisella naulalla. Aihiot asetetaan toisiaan vasten vaunun poikittaissuuntaan. Reunimmaiset aihiot tuetaan ulkosivuilta kahdella kiilamaisella tukiklossilla, joiden poikkileikkaus on 150 x 250 mm. Nämä klossit asetetaan aluspuiden päälle Vo-vaunun pituussuuntaan ja naulataan kiinni lattiaan (neljä aluspuuta) kukin neljällä vähintään 150 mm:n pituisella naulalla. Reunimmaiset aihiot sidotaan kahdella vetositeellä, jotka tehdään halkaisijaltaan 6 mm:n suuruisesta rautalangasta kuusinkertaisina. Vetositeet sidotaan takoaihioiden ulkonemiin. Kaikki Vo-vaunun päässä olevat kolme aihiota sidotaan toisiinsa niissä olevista lenkeistä kuusinkertaisella rautalangalla, jonka halkaisija on 6 mm. Takoaihiot voi sitoa myös nelinkertaisella rautalangalla, jonka halkaisija on 6 mm, kuten kuvassa 4.6.37 on esitetty. Sivulaitojen kaikkiin pylvästuppiloihin laitetaan puupylväät, jotka sidotaan pareittain kahdeksankertaisella rautalangalla, jonka halkaisija on 6 mm, lukuun ottamatta metallilaidoilla ja kiilasalvoilla varustettuja Vovaunuja. Kuva 4.6.36. 1 pitkittäiset välipuut; 2 kiilaklossit; 3 pylväät; 4 takoaihioiden rautalankasiteet; 5 rautalangasta tehdyt vetositeet

310 Kuva 4.6.37. 1 pitkittäiset välipuut; 2 kiilaklossit; 3 pylväät; 4 vaakasuorat rautalankasiteet; 5 rautalangasta tehdyt vetositeet; 6 pylväiden siteet 4.6.8.2 Takoaihiot, joiden paino on 6,7-12,5 t, kuormataan ja kiinnitetään Vo-vaunuihin kuvan 4.6.38 mukaan. Jos vaunun kantavuutta ei kuormata täyteen, aihiot voi latoa vaunun keskelle kaksittain vaunun pituussuuntaan symmetrisesti vaunun pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden. Kuva 4.6.38. 1 aluspuut; 2 poikittaiset tukiklossit; 3 vetositeet; 4 takoaihioiden siteet

311 4.6.9 Metallilevykelat Kaikki takoaihiot asetetaan kahdelle aluspuulle, joiden poikkileikkaus on vähintään 25 x 100 mm ja pituus sama kuin Vo-vaunun leveys, tai jos aluspuut ovat vaunun pituussuuntaan, aluspuiden päiden on oltava 300-400 mm aihioiden sivureunojen yli. Aluspuu naulataan Vo-vaunun lattiaan kahdella vähintään 75 mm:n pituisella naulalla. Takoaihiot tuetaan neljällä poikittaisella tukiklossilla, joiden koko on vähintään 150 x 200 x 350 mm. Klossit sijoitetaan aluspuiden päälle, sovitetaan tiiviisti kiinni aihioihin ja naulataan Vo-vaunun lattiaan (aluspuun läpi) kukin kolmella vähintään 200-225 mm:n pituisella naulalla. Kaikki takoaihiot sidotaan toisiinsa kahdelta puolelta ulkonemistaan tai tapeistaan nelinkertaisella rautalangalla, jonka halkaisija on 6 mm. Aihiot sidotaan kahdeksalla (neljä kummallakin puolella) vetositeellä, jotka tehdään viisinkertaisina halkaisijaltaan 6 mm:n suuruisesta rautalangasta, ja lankojen päät sidotaan tappeihin. 4.6.9.1 Kuormattaessa enintään 6 mm:n paksuista ja enintään 700 mm:n levyistä metallilevyä sisältäviä keloja, joiden ulkohalkaisija on enintään 1 300 mm ja yhden yksikön paino enintään 2,5 t, ne on sijoitettava Vo-vaunuun pituussuuntaisiin riveihin, kelan vierintäsuunta vaunun poikittaissuuntaan. Kun kelojen ulkohalkaisija on 600-650 mm, kelat kuormataan neljään riviin, kun ulkohalkaisija on 700-900 mm, kolmeen riviin (kuva 4.6.39) ja kun ulkohalkaisija on 900 1 300 mm, kahteen riviin. Kelarivit sijoitetaan symmetrisesti vaunun pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden. Kelat asetetaan jokaisessa rivissä joko kaltevaan asentoon tai pystyyn. Päätylaitojen vieressä ne on kuitenkin asetettava lappeelleen. Kelarivien alla on oltava kaksi pitkittäistä aluspuuta, joiden poikkileikkaus on vähintään 100 x 100 mm ja pituus sama kuin vaunun pituus. Aluspuiden etäisyys toisistaan vastaa puolta kelojen halkaisijasta. Aluspuut naulataan lattiaan 17:llä vähintään 150 mm:n pituisella naulalla. Aluspuut saa tehdä useasta peräkkäin asetettavasta osasta. Kukin aluspuun osa on pituudestaan riippumatta naulattava vähintään kahdella naulalla. Aluspuiden päälle asetetaan molempia Vo-vaunun päätylaitoja vasten poikittaisklossi, jonka poikkileikkaus on vähintään 50 x 150 mm ja pituus vähintään 2 000 mm ja joka naulataan kuhunkin aluspuuhun kahdella vähintään 125 mm:n pituisella naulalla.

312 Kuva 4.6.39. 1 päätypylväät; 2 poikittainen tukiklossi; 3 pitkittäiset aluspuut; 4 kelarivien siteet; 5 lappeellaan olevien kelojen siteet Sekä kummassakin pitkittäisessä rivissä kaltevasti ja pystyssä olevat kelat että päätylaidan vieressä lappeellaan olevat kelat on sidottava kelojen aukoista pujotettavalla kaksikertaisella rautalangalla, jonka halkaisija on 6 mm. Jos Vo-vaunun keskelle kaltevaan asentoon asetettujen kelojen rivinpuolikkaiden väliin jää rako, on pituussuuntaisten aluspuiden väliin vaunun pituussuuntaan kiinnitettävä kaksi väliklossia, joiden poikkileikkaus on vähintään 75 x 100 mm ja pituus on raon mukainen. Nämä väliklossit on kiinnitettävä vaunun lattiaan kolmella 125 mm:n pituisella naulalla. Kaikkiin pylvästuppiloihin on pantava lyhyet pylväät. 4.6.9.2 Kuljetettaessa metallilevykeloja Vok-vaunuissa on molemmat päätyovet suojattava kahdella laudalla, jonka poikkileikkaus on 40 x 150 mm ja pituus sama kuin vaunun leveys. Toinen laudoista sijoitetaan pitkittäisten aluspuiden päälle ja toinen kelojen yläreunan korkeudelle. Laudat on kiinnitettävä päätyoviin neljällä 75 mm:n pituisella naulalla. Luukkujen salvat sidotaan kannattimiin rautalangalla näiden kuormausmääräysten kohdan 4.6.1.7 mukaan.

313 4.6.9.3 Metallilevykelat, joiden paino on enintään 2 t, kuormataan Vokvaunuihin kuvassa 4.6.40 esitetyllä tavalla. Vaunun lattialle asetetaan pituussuuntaan neljä aluspuuta, joiden poikkileikkaus on 50 x 100 mm. Aluspuut saavat olla yhtenäisiä koko vaunun pituudelta tai jatkettuja aluspuita, joiden jatkosten on oltava vaunun poikittaispalkkien kohdalla. Aluspuiden on oltava vähintään 700 mm:n etäisyydellä toisistaan ja niiden etäisyyden vaunun sivulaidasta tai kantavasta palkista enintään 400 mm. Kelat on sijoitettava kahteen kerrokseen symmetrisesti vaunun pituus- ja poikittaissuuntaisten keskiviivojen suhteen. Kuva 4.6.40. 1 aluspuut; 2 poikittaiset tukiklossit Vierekkäisten tai peräkkäisten kelojen välit saavat olla enintään 30 mm. Kelat on sijoitettava vaunun koko lattia-alalle. Ellei koko lattiaa saada täyteen, on kahden kelaryhmän väliin vaunun keskelle asetettava väliklossit, joiden poikkileikkaus on 100 x 100 mm. Klossit on kiinnitettävä kolmella 150 mm:n pituisella naulalla kelojen alla oleviin aluspuihin. 4.6.9.4 Metallilevykelat, joiden halkaisija on enintään 1 400 mm ja paino 3,5-4,5 t, kuormataan Vok-vaunuun pystyasentoon yhteen kerrokseen ja kahteen tai kolmeen riviin, jotka sijoitetaan vaunun symmetrisesti pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden (kuva 4.6.41). Vaunun lattialle on asetettava neljästä kuuteen aluspuuta, joiden poikkileikkaus on 50 x 100 mm. Kelaryhmien väliin keskelle vaunua on laitettava väliklossit, joiden poikkileikkaus on 100 x 100 mm, ja ne on kiinnitettävä pituussuuntaisiin aluspuihin neljällä 150 mm:n pituisella naulalla.

314 Kuva 4.6.41. 1 väliklossit; 2 aluspuut; 3 poikittaiset tukiklossit 4.6.10 Rautatiekaluston pyöränrenkaat ja yhtenäiset pyörät 4.6.10.1 Pyöränrenkaat on kuormattava Vo-vaunuihin kuvassa 4.6.42 esitetyllä tavalla. Kuva 4.6.42. 1 pitkittäisklossit; 2 päätypylväät; 3 väliklossit; 4 rautalankasiteet; 5 poikittainen välipuu; 6 lyhyet pylväät

315 Enintään 135 mm:n levyiset renkaat kuormataan riveihin siten, että ensin sijoitetaan vaunun päätylaitojen viereen kolme rengasta jokaisen rivin kohdalle päällekkäin lappeelleen. Nämä renkaat sidotaan toisiinsa kahdesta kohdasta kaksinkertaisella rautalangalla, jonka halkaisija on 6 mm. Lappeelleen sijoitetuista renkaista kaksi alinta pannaan laippapuoli alaspäin ja kolmas (ylin) asetetaan edellisiin nähden vähän vaunun keskelle päin. Neljäs rengas asetetaan nojalleen lappeelleen asetettuja renkaita vasten enintään 45 o :en kulmaan. Kaikki muut renkaat asetetaan samalla tavoin kaltevaan asentoon vaunun keskikohtaan asti. Renkaat sijoitetaan samalla tavalla vastakkaisesta vaunun päästä alkaen. Rengasrivien täytyy olla toisiaan vasten vaunun keskikohdalla. Kun renkaan leveys on yli 135 mm, on päätylaitojen viereen jokaisen rivin kohdalle laitettava lappeelleen kaksi rengasta, ja muut renkaat on kuormattava, kuten edellä on selostettu. Renkaat asetetaan kaltevasti useaan pituussuuntaiseen riviin siten, että renkaiden väli on aina sama, ja reunimmaiset rengasrivit ovat Vo-vaunun sivulaitoja vasten. Kaltevaan asentoon kuormattujen rengasrivien väliin vaunun lattialle asetetaan pystyasentoon renkaita, joiden vierintäsuunta on vaunun pituussuuntaan. Kaikki kaltevassa asennossa olevat rengasrivit on tuettava klosseilla, jotka asetetaan vaunun pituussuuntaan renkaita vasten. Pituussuuntaisten tukiklossien poikkileikkauksen on oltava vähintään 50 x 100 mm. Voidaan myös käyttää klosseja, jotka tehdään useammasta vähintään 2 000 mm:n pituisesta peräkkäisestä osasta. Tukiklossit on kiinnitettävä vaunun lattiaan neljällä vähintään 100 mm:n pituisella naulalla. Kutakin pitkittäisklossia tukemaan asetetaan kaksi lyhyttä sivupylvästä. Näiden pylväiden ja pitkittäisklossien väliin kiilataan väliklossit, joiden on oltava vähintään 35 mm:n paksuisia. Väliklossit kiinnitetään Vo-vaunun lattiaan kummastakin päästään kahdella vähintään 85 mm:n pituisella naulalla. Pystyasentoon kuormattujen renkaiden eteen on vaunun päissä ja keskellä laitettava poikittaiset tukiklossit, joiden poikkileikkaus on vähintään 50 x 100 mm ja pituus sama kuin kaltevaan asentoon kuormattujen rengasrivien väli. Vaunun keskellä olevien poikittaisten tukiklossien väliin sekä reunimmaisten klossien ja päätylaitojen väliin (päätypylväiden viereen) kiilataan kaksi väliklossia, joiden poikkileikkauksen on oltava vähintään 50 x 100 mm (kuva 4.6.43). Poikittaiset tukiklossit ja väliklossit on kiinnitettävä vaunun lattiaan kahdella vähintään 100 mm:n pituisella naulalla.

316 Kuva 4.6.43 1 poikittainen välipuu; 2 väliklossit; 3 päätypylväät; 4 reunimmaisten renkaiden siteet puskinpalkin puolella; 5 pystyyn asetettujen renkaiden sidonta toisiinsa; 6 sivupylväät Kahdessa reunimmaisessa rivissä on kaltevaan asentoon ladottujen rengasrivien puolikkaat (päätylaidasta vaunun keskelle) sidottava kaksinkertaisella halkaisijaltaan 6 mm:n suuruisella rautalangalla, joka pujotetaan renkaiden aukkojen läpi ja kierretään kiinni pylvästuppiloihin. Siteen toinen pää kiinnitetään vaunun toisella sivulla pylvästuppiloihin ja toinen pää vastaavalla tavalla toisella sivulla. Vo-vaunuun pystyyn kuormatut renkaat on sidottava toisiinsa kaikista renkaiden laippojen ja kulkupintojen kosketuskohdista. Lähinnä päätylaitoja (pystyasennossa) olevat renkaat sidotaan lisäksi aluskehyksen puskinpalkkien kulmakannattimiin. Pystyyn asetetut renkaat sidotaan nelinkertaisella rautalangalla, jonka halkaisija on 6 mm. Jotteivät renkaat hankaa rautalankaa poikki langan taitekohdissa, on käytettävä 1-2 mm:n paksuisesta teräslevystä leikattuja aluspaloja. 4.6.10.2 Pyörät ja renkaat kuormataan Vok-vaunuun kolmeen pitkittäiseen riviin (kuva 4.6.44). Reunimmaisten rivien pyörät ja renkaat sijoitetaan vaunuun poikittain sivulaitoja vasten ja keskimmäisessä rivissä pitkittäin.

317 Kuva 4.6.44. 1 poikittainen tukiklossi 4.6.11 Metalliromu Keskimmäinen rivi muodostetaan neljän pyörän ryhmistä, jotka nojaavat päätyoviin naulattuihin klosseihin, joiden poikkileikkaus on 100 x 100 mm ja pituus 2 800 mm. Klossit naulataan neljällä naulalla, joiden halkaisija on 6 mm ja pituus 150 mm. Samassa pyöräryhmässä on laippojen oltava samaan suuntaan, mutta vierekkäisten ryhmien pyörien laippojen on oltava vastakkaisiin suuntiin. Renkaat kuormataan reunimmaisiin riveihin kaltevaan asentoon siten, että ensimmäinen pyörä asetetaan lappeelleen ja muut kahdeksan pyörää aina edellistä pystympään, kunnes pyörät ovat 85 o :en kulmassa. Rivin toisessa päässä kuormataan neljä tai viisi pyörää 45 o :en kulmaan. Keskimmäisen rivin neljän uloimmaisen pyörän muodostamien ryhmien pyörien akselireikien läpi on työnnettävä pylväät, joiden halkaisija on 150-160 mm ja pituus 1 000 mm. Vok-vaunun pohjaluukkujen salvat on sidottava rautalangalla luukun kannattimiin. 4.6.11.1 Metalliromun on oltava sellaisessa muodossa, että vaunun koko kantavuus ja tilavuus voidaan käyttää hyväksi. Vok-vaunun luukkujen salvat sidotaan kannattimiin rautalangalla näiden kuormausmääräysten kohdan 4.6.1.7 mukaan.

318 4.6.11.2 Kuormattaessa metalliromua Vo-vaunuihin sivulaitojen yläreunaan asti on päätylaidat korotettava sivulaitojen korkuisiksi laudoilla, joiden paksuus on vähintään 40 mm, tai pintalaudoilla, joiden paksuus on vähintään 50 mm, leveys 150-200 mm ja pituus sama kuin vaunun leveys. Laudat kiinnitetään päätypylväisiin kuorman puolelle 80 mm:n pituisilla nauloilla. Metalliromu on sijoitettava vaunun koko lattia-alalle. Ellei Vovaunussa ole laitojen kiilasalpoja, on sivutuppiloihin laitettava neljä pylväsparia (ensimmäisiin ja kolmansiin pylvästuppiloihin vaunun päädyistä lukien). Pylväät on sidottava toisiinsa pareittain viisinkertaisella rautalangalla, jonka halkaisija on 6 mm. Kuormattaessa metalliromua Vo-vaunun sivulaitoja korkeammalle on vaunun kaikkiin sivu- ja päätytuppiloihin asetettava pylväät, jotka ovat 100-150 mm kuorman yläreunaa korkeammat. Pylväisiin on kuorman puolelle kiinnitettävä naulaamalla lautoja, joiden paksuus on vähintään 40 mm, tai pintalautoja, joiden paksuus on vähintään 50 mm. Nämä laudat, joiden leveys on vähintään 150 mm, toimivat lisälaitoina vaunun sivuilla ja päädyissä. Lisälaidat on kiinnitettävä kaikkiin pylväisiin vähintään 80 mm:n pituisilla nauloilla. Jos metalliromun joukossa on pieniä kappaleita, ei lautojen välissä saa olla rakoja. Kuormattaessa metalliromua, jonka kappaleet ovat vähintään 100 mm:n paksuisia ja levyisiä, saa lautojen väliin jättää rakoja, jotka eivät saa olla suurempia kuin puolet kuormattavien kappaleiden paksuudesta tai leveydestä. Päätypylväät on sidottava vetositeillä, jotka tehdään nelinkertaisina halkaisijaltaan 6 mm:n suuruisesta rautalangasta, Vovaunun päädystä lukien toisiin sivupylvästuppiloihin. Jos vastakkaisten sivupylväiden korkeus vaunun lattiasta on enintään 1 500 mm, on pylväät sidottava toisiinsa kolminkertaisella rautalangalla, jonka halkaisija on 6 mm. Jos pylväiden korkeus on 1 500 mm, on pylväät sidottava kahdesta kohdasta eli pylväiden keskeltä nelinkertaisella ja pylväiden päistä kaksinkertaisella rautalangalla, jonka halkaisija on 6 mm. Lisälaitoja vasten ei saa sijoittaa yli 100 kg:n painoisia metalliromun kappaleita. Ne on sijoitettava kuorman alaosaan, etupäässä vaunun lattialle. 4.6.11.3 Kun Vok-vaunuihin kuormataan metalliromua sivulaitoja korkeammalle, on niitä korotettava laudoista tai pintalaudoista tehdyillä lisälaidoilla. Vastakkaiset sivupylväät on tällöin lisäksi sidottava toisiinsa nelinkertaisella rautalangalla, jonka halkaisija on 6 mm. Metalliromua saa kuormata vain metallikorisiin Vokvaunuihin.

319 4.6.11.4 Kun kuljetetaan suuria metalliromukappaleita, ne on kiinnitettävä muodosta ja painosta riippuen näiden kuormausmääräysten vaatimusten mukaan. 4.6.12 Rautatiekaluston pyöräkerrat 4.6.12.1 Ennen vaunujen laakeripesättömien pyöräkertojen kuormaamista on akselitapit suojattava ruostumiselta ja vaurioilta. Vaunujen laakeripesälliset ja laakeripesättömät pyöräkerrat kuormataan Vo-vaunuihin yhteen kerrokseen. Vaunuun sijoitetaan enintään 22 pyöräkertaa (kuva 4.6.45). Ensimmäinen pyöräkerta asetetaan lattialle lähelle päätylaitaa siten, että se on siirretty vähän keskeltä lähemmäksi vaunun toista sivulaitaa, ja tuetaan paikalleen päätylaidan puolelta poikittaisella tukiklossilla, jonka poikkileikkaus on 100 x 100 mm ja pituus 2 000 mm. Tukiklossin ja päätylaidan väliin kiilataan päätytuppiloiden kohdalle kaksi väliklossia, joiden poikkileikkaus on 100 x 100 mm. Vovaunun päätytuppiloihin asetetaan lyhyet pylväät. Seuraavat pyöräkerrat sijoitetaan toisiaan vasten sen verran lähemmäksi vastakkaista sivulaitaa, että kuormaus on symmetrinen vaunun pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden. Viimeinen pyöräkerta tuetaan kuten ensimmäinen. Kaikki pyörät tuetaan paikoilleen kiiloilla, joiden koko on 50 x 100 x 250 mm (reunimmaisten pyöräkertojen alle kiilat laitetaan sisäpuolelle). Väliklossit kiinnitetään kahdella naulalla, tukiklossi kahdeksalla naulalla ja kiila kahdella naulalla. Näiden naulojen halkaisija on 6 mm ja pituus 150 mm. Reunimmaiset pyöräkerrat sidotaan kiinni molemmilta puolilta pylvästuppiloihin ja pyörien aukkoihin tai pyörien lähellä olevan akselin keskikohtaan nelinkertaisella vetositeellä, jotka tehdään halkaisijaltaan 6 mm:n suuruisesta rautalangasta. Kolme reunimmaista pyöräkertaa (kuva 4.6.45) sidotaan toisiinsa kaksinkertaisella rautalangalla, jonka halkaisija on 6 mm.

320 Kuva 4.6.45. 1 väliklossit; 2 tukiklossit; 3 rautalangasta tehdyt vetositeet; 4 - siteet; 5 - kiila; 6 pylväät 4.6.13 Putket Teräsputket, joiden halkaisija on enintään 159 mm, on ennen kuormausta sidottava tiiviisiin nippuihin. Nipuiksi voidaan sitoa putket, joiden halkaisija on 159-219 mm. 4.6.13.1 Putkien kuormaus ja kiinnitys Vo-vaunuihin 4.6.13.1.1 Kaikki Vo-vaunuun kuormatut putkipinot tuetaan kahdella sivupylväsparilla, kun putkien pituus on enintään 4 000 mm, kolmella pylväsparilla, kun pituus on 4 000 5 000 mm, ja neljällä pylväsparilla, kun pituus on yli 5 000 mm. Kun putkikuorman korkeus on enintään 2 000 mm, sidotaan sivupylväät toisiinsa sekä yläpäistään että keskeltä kahdeksankertaisella rautalangalla, jonka halkaisija on 6 mm. Kun kuorman korkeus on yli 2 000 mm, on pylväät sidottava yläpäistään ja kahdesta kohtaa keskeltä kuusinkertaisella rautalangalla, jonka halkaisija on 6 mm. Siteiden välinen etäisyys saa olla enintään 1 000 mm. Putkien halkaisijan ollessa yli 1 000 mm laitetaan siteet jokaisen putkikerroksen väliin. 4.6.13.1.2 Kuormattaessa nippuja, joiden putkien halkaisija on enintään 219 mm, on pinon keskikohdalle laitettava kolme poikittaista välipuuta, joiden poikkileikkaus on vähintään 25 x 80 mm. Jos putkipinon korkeus on yli 2 000 mm, jaetaan pino kolmeksi kerrokseksi, joiden väliin laitetaan kolme yllämainitun kokoista välipuuta. 4.6.13.1.3 Kuormattaessa Vo-vaunuun halkaisijaltaan erisuuruisia putkia sijoitetaan pienimmät putket joko alimmaisiksi suurimpien alle tai niiden sisään.

321 Kuormattaessa eripituisia putkia, joiden halkaisija on enintään 159 mm, on pisimmät putket sijoitettava vaunun sivuille ja lyhyet pinon keskelle vuorotellen pidempien putkien kanssa. Pinon ylimpiin kerroksiin on sijoitettava ainoastaan pitkiä putkia. 4.6.13.1.4 Putket, joiden halkaisija on 159-450 mm, kuormataan siten, että putkikerrosten väliin asetetaan kolme välipuuta, joiden poikkileikkaus on vähintään 35 x 110 mm. Ensimmäisen kerroksen putket kuormataan pituussuuntaan Vo-vaunun lattialle. Reunimmaiset putket kiilataan vaunun sivulaitoja vasten kolmesta kohdasta. Jos kuormattavat putket eivät täytä vaunun koko leveyttä, kuormataan ne kahdessa osassa vaunun laitoja vasten kerroksen keskikohdan jäädessä tyhjäksi, ja putkien väliin asetetaan kerroksen kummallekin puolelle kolmeen kohtaan lappeellaan olevat kiilat. Jos putkien väliin kerroksen keskelle jää vain kapea tyhjä tila, voidaan kahden kiilan asemesta käyttää yhtä kaksipuolista kiilaa, joka sovitetaan tiukaksi. Toisen ja sitä seuraavien kerrosten putket kuormataan päällekkäin samalla tavalla kuin ensimmäisenkin kerroksen putket. Vähintään 40 x 100 x 200 mm:n suuruiset kiilat, jotka estävät putkia vierimästä, naulataan vaunun lattiaan tai välipuihin kahdella vähintään 100 mm:n pituisella naulalla (kuva 4.6.46). Kuva 4.6.46. 1 poikittaisparru; 2 päätypylväät; 3 päätykilven laudat; 4 vetositeet; 5 sivupylväät; 6 rautalangasta tehty pylväiden yläside; 7 rautalangasta tehty pylväiden keskiside; 8 välipuut; 9 kiilat

322 Välipuiden on oltava niin pitkiä, että pinon reunimmaiset putket pystytään tukemaan kiiloilla. Kiilat on asetettava välipuiden suuntaisesti. Putkia, joiden halkaisija on alle 300 mm ja jotka on kuormattu alimpiin kerroksiin Vo-vaunun laitoja alemmaksi, ei tarvitse tukea kiiloilla. Pinon yläosa (sivulaitoja korkeammalla) on tuettava kiiloilla edellä esitetyllä tavalla. 4.6.13.1.5 Putket, joiden halkaisija on enintään 450 mm ja jotka ovat pidempiä kuin reunimmaisten sivupylvästuppiloiden väli, on tuettava kummassakin vaunun päädyssä kahdella pylväällä, joiden sisäpuolelle ylimmän putkikerroksen yläreunaan asti kiinnitetään vähintään 100 mm:n pituisilla nauloilla 50 mm:n paksuisia ja vaunun sisäleveyden pituisia lautoja ja pintalautoja. Lautojen väliin saa jättää rakoja joka toisen putkikerroksen välin kohdalle. Rakojen on oltava kapeammat kuin kuormattujen putkien halkaisija. Päätypylväät ja poikittaisparru on sidottava päästä lukien toisiin sivupylvästuppiloihin kuusinkertaisella rautalangalla, jonka halkaisija on 6 mm. Jos kuormattavat putket ovat lyhyempiä kuin reunimmaisten sivupylvästuppiloiden väli, on pinon päitä tukevan kilven laudat ja lautojen raot asetettava samalla tavoin kuin edellisessä tapauksessa ja naulattava sivupylväisiin, jotka on asetettu lähimpänä pinon päitä oleviin tuppiloihin ja sidottu halkaisijaltaan 6 mm:n suuruisesta rautalangasta tehdyillä kuusinkertaisilla vetositeillä. Kilpi tuetaan kahdella lisäpylväällä, jotka sijoitetaan kilven korkuisina sivupylväiden väliin vaunun lattialle, sekä yhdellä vaakasuoralla rimalla, jonka halkaisija on vähintään 100 mm ja joka on kilven yläreunassa ja kiinnitetty kuhunkin pylvääseen kahdella vähintään 200 mm:n pituisella naulalla ja kaksinkertaisella halkaisijaltaan vähintään 6 mm:n suuruisella rautalangalla. Vaihtoehtoisesti saadaan riman asemesta käyttää soiroa, jonka poikkileikkaus on 80 x 80 mm. Riman ja pylväiden liitoskohdat on veistettävä tasaisiksi ja sovitettava tiukasti yhteen. Kilven laudat kiinnitetään vähintään 100 mm:n pituisilla nauloilla välipylväisiin. Ne on tuettu lattiaan vähintään 50 x 150 x 250 mm:n suuruisilla tukiparruilla, joista kukin kiinnitetään vaunun lattiaan neljällä vähintään 100 mm:n pituisella naulalla. Kilven lautojen (pintalautojen) poikkileikkauksen on oltava vähintään 50 x 150 mm.

323 4.6.13.1.6 Putket, joiden halkaisija on 450 1 220 mm, kuormataan siten, että kerrosten väliin asetetaan välipuut, joiden poikkileikkaus on vähintään 50 x 150 mm. Alimman putkikerroksen alle laitetaan myös samankokoiset aluspuut. Putket sijoitetaan päällekkäin niin, että niiden keskiviivat ovat kohdakkain. Kaikki putket on tuettava paikoilleen molemmille puolille sijoitettavilla kiiloilla kooltaan vähintään 75 x 100 x 250 mm. Kiilat naulataan lappeelleen vaunun lattiaan tai välipuihin kahdella vähintään 125 mm:n pituisella naulalla (kuva 4.6.47). Kun putkien pituus on enintään 4 000 mm, asetetaan kerrosten väliin kaksi poikittaista välipuuta ja, kun putkien pituus on yli 4 000 mm, kolme poikittaista välipuuta. Kuva 4.6.47. 1 poikkiparru; 2 pylväs; 3 vetositeet; 4 sivupylväät; 5 rautalangasta tehdyt pylväiden yläsiteet; 6 rautalangasta tehdyt pylväiden keskisiteet; 7 kiilat; 8 välipuut; 9 aluspuut; 10 päätykilven laudat; 11 vinolauta; 12 tukiklossit Putkipinon päätä vasten on asetettava suojakilvet, jotka sijoitetaan seuraavalla tavalla. Vaunun lattialle pinon kummallekin puolelle asetetaan kaksi pylvästä 1 300 mm:n etäisyydelle toisistaan ja yhtä etäälle vaunun sivulaidoista. Pylväiden yläpäät yhdistetään rimalla, jonka pituus on sama kuin vaunun leveys. Rima kiinnitetään päistään sivupylvästuppiloihin kahdella vetositeellä, jotka tehdään nelinkertaisina halkaisijaltaan 6 mm:n suuruisesta rautalangasta. Siteen luisumisen estämiseksi on riman päihin veistettävä lovet. Pylväät on yhdistettävä vinottain rimalla (tai 50-60 mm:n vahvuisella laudalla). Rimojen ja pylväiden liitoskohdat on veistettävä tasaisiksi ja sovitettava tiukasti yhteen. Rimojen paksuuden on oltava vähintään 100 mm. Riman asemesta voidaan käyttää soiroa, jonka poikkileikkaus on vähintään 80 x 80 mm. Kaikki rimat kiinnitetään pylväisiin neljällä 200 mm:n pituisella naulalla. Pylväät tuetaan vaunun lattiaan vähintään 50 x 100 x 250 mm:n suuruisilla tukiklosseilla, jotka kiinnitetään lappeelleen kukin neljällä vähintään 100 mm:n pituisella naulalla. Lisäksi pylväät naulataan vaunun lattiaan kahdella vähintään 120 mm:n pituisella naulalla.

324 Kilven lautojen (pintalautojen) poikkileikkauksen on oltava vähintään 60 x 150 mm. Laudat naulataan pylväisiin putkipinon puolelle putkien keskikohdalta (kuhunkin pylvääseen kahdella naulalla). 4.6.13.2 Putkien kuormaus Vok-vaunuihin 4.6.13.2.1 Teräsputket, joiden pituus on 10 500 12 000 mm ja halkaisija 530 1 420 mm, kuormataan Vok-vaunuun symmetrisesti vaunun korin pituus- ja poikittaissuuntaiseen keskiviivaan nähden. Ensimmäinen (alin) putkikerros kuormataan kahden keskiöpalkin päälle laitetetun aluspuun varaan, joiden poikkileikkaus on 40 x 150 mm ja pituus sama kuin Vok-vaunun korin leveys. 4.6.13.2.2 Putkia, joiden halkaisija on 530 mm, kuormataan Vok-vaunuun 27 kpl kuuteen kerrokseen (kuva 4.6.48). Toinen, kolmas ja neljäs kerros laitetaan päällekkäin siten, että niiden keskipisteet ovat samassa pystytasossa. Viides ja kuudes kerros sijoitetaan vierekkäisten alempien kerrosten syvennyksiin. Kuva 4.6.48. 4.6.13.2.3 Putkia, joiden halkaisija on 630 mm, kuormataan Vok-vaunuun 19 kpl viiteen kerrokseen (kuva 4.6.49). Toinen ja sitä seuraavat putkikerrokset sijoitetaan vierekkäisten alempien kerrosten syvennyksiin. Kuva 4.6.49.

325 4.6.13.2.4 Putkia, joiden halkaisija on 720 mm, kuormataan 15 kpl Vokvaunuihin, joiden korin tilavuus on 64,6, 66,8 ja 70,0 m 3 (kuva 4.6.50), ja 17 kpl Vok-vaunuihin, joiden korin tilavuus on yli 70,0 m 3 (kuva 4.6.51). Kuva 4.6.50. Kuva 4.6.51 Kun kuormattavana on 15 putkea, sijoitetaan jokaisen keskiöpalkin päälle vaunun poikittaissuuntaan laitoihin kiinni kaksi puuklossia, joiden mitat ovat 150 x 180 x 450 mm. Toinen, kolmas ja neljäs kerros kuormataan ilman välipuita siten, että kerrosten keskipisteet ovat samassa pystytasossa. Kun kuormattavana on 17 putkea, sijoitetaan ne viiteen kerrokseen. Alin putkikerros asetetaan aluspuiden varaan.

326 4.6.3.2.5 Putkia, joiden halkaisija on 820 mm, kuormataan Vok-vaunuun 11 kpl neljään kerrokseen (kuva 4.6.52) Kuva 4.6.52. 4.6.13.2.6 Putkia, joiden halkaisija on 1 020 mm, kuormataan Vok-vaunuun 6 kpl (kuva 4.6.53). Kuva 4.6.53. Ennen kuudennen putken kuormaamista asetetaan keskimmäisen (kolmannnen) putken päälle kaksi välipuuta, joiden korkeus on 120 mm ja leveys vähintään 150 mm.

327 4.6.13.2.7 Putkia, joiden halkaisija on 1 220 mm, kuormataan Vok-vaunuun 5 kpl (kuva 4.6.54). Kuva 4.6.54.. Ensimmäisen putkikerroksen kuormaamisen jälkeen asetetaan Vok-vaunun keskiöpalkkien päälle kaksi välipuuta, joiden poikkileikkaus on 25 x 150 mm ja pituus sama kuin Vok-vaunun korin leveys, ja näiden välipuiden päälle naulataan kuhunkin neljä kiilaa, joiden mitat ovat 150 x 150 x 300 mm, kolmella 175 mm:n pituisella naulalla. 4.6.13.2.8 Putkia, joiden halkaisija on 1 420 mm, kuormataan Vok-vaunuun 4 kpl (kuva 4.6.55). Alin putkikerros sijoitetaan suoraan Vokvaunun lattialle. Kuva 4.6.55.. Ensimmäisen putkikerroksen kuormaamisen jälkeen asetetaan Vokvaunun keskiöpalkkien päälle kaksi välipuuta, joiden poikkileikkaus on 25 x 150 mm ja pituus sama kuin Vok-vaunun korin leveys, ja näiden välipuiden päälle naulataan kuhunkin neljä kiilaa, joiden mitat ovat 150 x 150 x 300 mm, kolmella 175 mm:n pituisella naulalla.

328 4.6.13.2.9 Pituus- ja poikittaissuuntaisen siirtymän estämiseksi putket kiinnitetään kolmella ympärivedetyllä siteellä, jotka on tehty halkaisijaltaan 6 mm:n suuruisesta rautalangasta nelinkertaisina, kun putket kuormataan kuormaulottuman kavennettuun yläosaan eli "hattukuormaan", ja kahdella ympärivedetyllä siteellä, kun putkista ulottuu Vok-vaunujen laitojen yli enintään puolet putkien halkaisijasta. Ympärivedetyt siteet kiinnitetään ylä- tai alasidontalaitteisiin, jotka ovat Vok-vaunun keskiö- ja välipalkkien kohdalla olevissa pylväissä. "Hattukuormaan" kuormatut putket kiinnitetään seuraavalla tavalla (kuva 4.6.56). Kuva 4.6.56. Ennen kuin kuormataan viimeinen kerros, jossa on putkia halkaisijaltaan 720 mm (kun niitä kuormataan Vok-vaunuun 15 kpl), 820 ja 1 220 mm tai kaksi ylintä kerrosta, joissa on putkia halkaisijaltaan 530, 620 ja 720 mm (kun niitä kuormataan Vok-vaunuun 17 kpl), asetetaan halkaisijaltaan 6 mm:n vahvuisen kaksinkertaisen rautalangan alempi osa sillä tavoin, että sen lenkki vedetään Vok-vaunun keskiöpylväässä olevan sidontalaitteen läpi (kuva 4.6.56, pos. 1). Ylimmän putkikerroksen kuormaamisen jälkeen asetetaan halkaisijaltaan 6 mm:n vahvuisen kaksinkertaisen rautalangan ylempi osa sillä tavoin, että sen lenkki vedetään Vok-vaunun keskiöpylväässä olevan sidontalaitteen läpi. Ylimmän putkikerroksen kuormaamisen jälkeen asetetaan halkaisijaltaan 6 mm:n vahvuisen kaksinkertaisen rautalangan ylempi osa sillä tavoin, että sen lenkki vedetään Vok-vaunun välipylväässä olevan sidontalaitteen läpi, jolloin ylemmän osan päät vedetään alemman osan lenkistä ja alemman osan päät kiinnitysosien ylemmän osan lenkistä (kuva 4.6.56, pos. 2). Rautalankasiteiden vapaat päät taivutetaan ja kierretään Vok-vaunun sidontalaitteen kohdalla (kuva 4.6.56, pos. 3) ja ylemmät ja alemmat rautalankasiteiden osat kiristetään tiukkaan putkien välissä (kuva 4.6.56, pos. 4).

329 4.6.13.2.10 Kun teräsputkia kuormataan Vok-vaunuihin, joiden ovet ovat auki, on noudatettava seuraavia ehtoja: - Vok-vaunun lattialle sijoitetaan pisimmät putket tai lyhimmät putket päittäin. Jos ei ole pitkiä putkia, jotka ulottuvat keskiöpalkkien yli, tai päittäin sijoitettavia lyhyitä putkia, pidennetään alinta kerrosta siten, että putket asetetaan vaunun lattialle kulmittain, jolloin putkien on ehdottomasti ylitettävä keskiöpalkit. - kun samaan vaunuun kuormataaan halkaisijaltaan eri kokoisia putkia, sijoitetaan painavimmat putket pohjalle, jotta putket eivät vahingoitu - jotta voidaan estää pituussuuntainen siirtymä ja vähentää Vokvaunun sivulaitoihin kohdistuvia kuormituksia, sidotaan Vok-vaunuun kuormatut putket Vok-vaunun alasidontalaitteisiin ympärivedetyillä siteillä, jotka on tehty halkaisijaltaan 6 mm:n vahvuisesta rautalangasta nelinkertaisina. Ympärivedetty side asennetaan seuraavalla tavalla: Vok-vaunun alasidontalaitteisiin kiinnitetään pehmeä hehkutettu rautalanka ja se vedetään Vok-vaunun lattiaa pitkin vaunun vastakkaiseen laitaan asti. Kuormauksen jälkeen kierretään Vok-vaunun laidoille vedettyjen rautalankojen päät pareittain keskenään rautakangen avulla ja ne päätellään. 4.6.13.2.11 Putket, joiden halkaisija on 720 mm ja pituus enintään 16 000 mm, kuormataan Vok-vaunuun neljään kerrokseen. Ensimmäinen (alin) putkikerros asetetaan Vok-vaunun avoimen päätyoven luo sijoitetun aluspuun varaan, jonka poikkileikkaus on vähintään 150 x 150 mm, ja keskiöpalkin päälle sijoitetun aluspuun varaan, jonka poikkileikkaus on 40 x 150 mm. Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerros erotetaan toisistaan välipuilla, joiden poikkileikkaus on 40 x 150 mm. Neljäs kerros (kolme putkea) kuormataan kolmannen kerroksen putkien lomaan. Pituus- ja poikittaissuuntaisen siirtymän estämiseksi putket kiinnitetään Vok-vaunun sisäpuolelta alasidontalaitteista neljällä ympärivedetyllä siteellä, jotka on tehty halkaisijaltaan 6 mm:n vahvuisesta rautalangasta nelinkertaisina. Lisäksi poikittaissuuntaisen siirtymän varalta ensimmäisen, toisen ja kolmannen kerroksen reunimmaiset putket kiilataan paikoilleen 20 kiilalla, joiden mitat ovat 100 x 150 x 100 mm. Kiilat naulataan alus- ja välipuihin kolmella vähintään 150 mm:n pituisella naulalla Vok-vaunun kummaltakin puolelta. 4.6.13.2.12 Putket, joiden halkaisija on 630 mm ja pituus enintään 12 500 mm, kuormataan Vok-vaunuun viiteen kerrokseen. Ensimmäinen (alin) putkikerros asetetaan Vok-vaunun avoimen päätyoven luo sijoitetun aluspuun varaan, jonka poikkileikkaus on vähintään 150 x 150 mm, ja keskiöpalkin päälle sijoitetun aluspuun varaan, jonka poikkileikkaus on 40 x 150 mm.toinen ja sitä seuraavat kerrokset kuormataan vierekkäisten alempien kerrosten syvennyksiin.

330 Pituus- ja poikittaissuuntaisen siirtymän estämiseksi putket kiinnitetään Vok-vaunun sisäpuolelta alasidontalaitteista neljällä ympärivedetyllä siteellä, jotka on tehty halkaisijaltaan 6 mm:n vahvuisesta rautalangasta nelinkertaisina. 4.6.13.3 Muovipinnoitteisten teräsputkien kuormaus ja kiinnitys Vok-vaunuihin 4.6.13.3.1 Muovipinnoitteiset putket, joiden pituus on 10 500 11 800 mm ja halkaisija 530 1 420 mm, kuormataan Vok-vaunuihin, kuten teräsputket kuormataan näiden kuormausmääräysten kohtien 4.6.13.7 4.6.13.15 mukaisesti ilman "hattukuormaa". Ylin putkikerros saa ulottua Vo-vaunun laitojen yli siten, että ylitys on enintään 1/3 kuormattujen putkien halkaisijasta. Ennen kuormaamista asennetaan Vok-vaunun lattialle kaksi toisiinsa yhdistettyä aluspuuta (kuva 4.6.57). Aluspuu koostuu kahdesta klossista, joiden poikkileikkaus on vähintään 80 x 100 mm ja pituus sama kuin Vok-vaunun sisäleveys, ja ne sijoitetaan keskiöpalkkien kummallekin puolelle ja kiinnitetään toisiinsa kolmella kärkihaalla. keskiöpalkin ulkoneva osa Kuva 4.6.57. Vok-vaunun kummallekin sivuseinälle pylväiden kohdalle asetetaan ja kiinnitetään kuusi sivupylvästä, joiden poikkileikkaus on 40 x 150 mm ja jotka ylettyvät 100 mm Vok-vaunun laitojen yli. Vok-vaunun päätyovien puolelle asennetaan puukilvet. Sivu- ja päätykilvet kiinnitetään Vok-vaunun yläsidontalaitteista rautalangalla, joka on tehty 4 mm:n rautalangasta kaksinkertaisena, tai hamppunarulla. Kuormattaessa putkia Vok-vaunuun on kerrokset sijoitettava aina vuorotellen kumpaakin päätykilpeä vasten.

331 Ylimmän kerroksen putkien eristyspinnoitteen suojaamiseksi on ympärivedettyjen rautalankasiteiden alle asetettava kate, jonka mitat ovat 2 840 x 400 mm (kuva 4.6.58). Kate tehdään 20 parrusta, joiden poikkileikkaus on 40 x 40 mm, ja ne kiinnitetään toisiinsa metallivanteilla tai kangashihnoilla ja nauloilla, joiden halkaisija on 1,8 mm ja pituus 32 mm. Kuva 4.6.58. Katteen parrut kiinnitetään ympärivedettyyn rautalankasiteeseen neljällä 70 mm:n pituisella naulalla. Tällöin naulat saa lyödä klosseihin enintään 25 mm:n syvyyteen. Naulat kotkataan ympärivedetyn rautalankasiteen alle. Voidaan käyttää myös kumivälikkeitä (-mattoja), joiden leveys on vähintään 150 mm. Kumivälikkeisiin naulataan kaksi parrua, joiden pituus on 150 mm ja poikkileikkaus 40 x 40 mm, jotta ne voidaan vuorostaan kiinnittää nauloilla ympärivedettyihin rautalankasiteisiin yllä esitetyllä tavalla. Kun putket eivät ylitä Vok-vaunun laitoja, ei ympärivedettyjä rautalankasiteitä saa käyttää. 4.6.13.3.2 Muovipinnoitteisia teräsputkia, joiden pituus on 10 500 11 800 mm ja halkaisija 1 420 mm, kuormataan 4 kpl Vok-vaunuun, jonka korin leveys on 2 878 mm (kuva 4.6.59). Ennen kuormaamista asennetaan Vok-vaunun lattialle kaksi toisiinsa yhdistettyä aluspuuta. Aluspuu koostuu kahdesta klossista, joiden poikkileikkaus on vähintään 80 x 100 mm ja pituus sama kuin Vokvaunun sisäleveys, ja ne kiinnitetään toisiinsa kolmella kärkihaalla. Klossit sijoitetaan Vok-vaunun keskiöpalkkien molemmille puolille. Tällöin kärkihaat eivät saa olla niissä kohdissa, joissa putket tuetaan aluspuihin. Klossien (1) reunaa vasten sijoitetaan klossi (2), jonka poikkileikkaus on 90 x 150 mm ja pituus 120 mm. Klossit (2) kiinnitetään klosseihin (1) kukin neljällä 150 mm:n pituisella naulalla.

332 Kuva 4.6.59. kärkihaka keskiöpalkin ulkoneva osa 1, 2 toisiinsa yhdistetyt aluspuut; 3 pystysuuntaiset sivuklossit; 4 kilven pystyklossit; 5, 6 kilven vaakaklossit; 7 välipuut; 8, 11 kiilat; 9 katteet; 10 ympärivedetyt siteet Puukilpi koostuu kahdesta pystyklossista (4), joiden poikkileikkaus on vähintään 100 x 100 mm ja korkeus 2 060 mm, ja kahdesta vaakaklossista (5) ja (6), joiden poikkileikkaus on vähintään 40 x 150 mm ja pituus 2 870 mm. Alempi vaakaklossi (5) liitetään pystyklosseihin (4) 650 mm:n korkeudella Vok-vaunun lattiasta, ylempi vaakaklossi (6) liitetään 1 500 mm:n korkeudella Vok-vaunun lattiasta pystyklosseihin (4), ja pystyklossit (4) sijoitetaan Vok-vaunun kulmapylväiden kohdalle.

333 Vaakaklossit kiinnitetään pystysuuntaisiin tukiklosseihin 16 naulalla, joiden pituus on 120 mm, aina 4 naulaa kuhunkin liitokseen. Ensimmäisen ja toisen kerroksen putkien väliin aluspuiden päälle asetetaan kaksi välipuuta (7), joiden poikkileikkaus on 25 x 100 mm ja pituus sama kuin Vok-vaunun sisäleveys. Välipuihin kiinnitetään kaksi kiilaa (8), joiden mitat ovat 150 x 150 x 1 070 mm. Kiilat naulataan välipuihin kukin neljällä 150 mm:n pituisella naulalla. Naulat on lyötävä alapuolelta välipuun läpi. Välipuihin on alapuolelta naulattava puuklossit (2). Alimmat putket sijoitetaan symmetrisesti Vok-vaunun pituus- ja poikittaissuuntaisiin symmetriatasoihin nähden. Yksi ylimmän kerroksen putki tuetaan yhtä ja toinen toista kilpeä vasten.

334 4.7 TERÄSBETONIELEMENTTIEN JA MUIDEN RAKENNUSTUOTTEIDEN KUORMAUS JA KIINNITYS Tässä kuormausmääräysten osassa on esitetty, miten vaunuihin (Vo- ja Vok-vaunuihin) kuormataan ja kiinnitetään erilaiset teräsbetonielementit ja -rakenteet (esim. pölkyt, rakennuselementit, väli- ja yläpohjalaatat ja taloelementit), asbestisementtilevyt ja -putket, tiilet ja muut rakennustuotteet. 4.7.1 Yleiset määräykset 4.7.1.11 Tässä osassa esitetyt kuormaustavat edellyttävät, että tavarat kuormataan symmetrisesti vaunun pituus- ja poikittaissuuntaiseen keskiviivaan nähden. 4.7.1.2 Tarvittaessa Vo-vaunun päätylaidat voidaan laskea ala-asentoon sekä avata ja sitoa Vok-vaunun ovet ja Vo-vaunun sivulaitalohkot näiden kuormausmääräysten kohdan 2.3.3 mukaan. 4.7.1.3 Teräsbetonielementit tai niistä tehty pino kuormataan kahdelle poikittaiselle tai pitkittäiselle aluspuulle, jotka tehdään poikkileikkaukseltaan vähintään 25 x 100 mm:n suuruisista laudoista tai pintalaudoista ja joiden avulla kuorma voidaan sijoittaa vaunun lattian suuntaisesti. Jokaisen pinon alle laitetut aluspuut sijoitetaan yleensä samaan tasoon. Aluspuiden paksuus ja muoto mahdollistavat sijoittamaan kuorman siten, että vaunun ja kuorman pituussuuntaiset keskiviivat ovat samanuuntaisesti. Vo-vaunuissa käytettävät aluspuut naulataan kiinni lattiaan. Tasapohjaiset teräsbetonielementit (tai niistä tehty pino), jotka eivät ylitä puulattiallisen Vo-vaunun reunoja, voidaan kuormata suoraan lattialle. 4.7.1.4 Poikittaisen aluspuun on oltava yhtä pitkä kuin vaunun sisäleveys. Vokvaunuihin poikittaiset aluspuut sijoitetaan yleensä kuorman painosta, pituudesta ja rakenteesta riippuen keskiö-, keski- ja välipalkkien kohdalle tai vaunun päissä pohjaluukkujen vakojen väleihin, jolloin aluspuiden päät nojautuvat vaunun pitkittäisen alapalkin kylkiin. 4.7.1.5 Pitkittäiset aluspuut voidaan tehdä peräkkäisistä osista, jotka ovat vähintään 2.000 mm pitkiä ja vähintään 40 mm paksuja. Vok-vaunuissa aluspuun osat liitetään limittäin asettaen ne vaunun lattialle rinnakkain, puristaen sivupinnat tiiviisti vastakkain ja kiinnittäen ne toisiinsa neljällä - kuudella naulalla (kuvat 4.7.1.a). Limityksen pituuden on oltava vähintään 4 000 mm. Aluspuiden osien on oltava täsmälleen samankorkuisia. Pituussuuntaisten aluspuiden osien liitoskohdat sijoitetaan Vok-vaunun poikkipalkkien kohdalle. Vo-vaunuissa aluspuut naulataan kiinni lattiaan (kuva 4.7.1.b).

335 a) b) не менее = vähintään гвозди = naulat Kuva 4.7.1. а osista tehdyt pitkittäiset aluspuut Vok-vaunussa; b Vo-vaunussa 4.7.1.6 Jos teräsbetonielementit (-rakenteet) ovat vaakasuunnassa useammassa kerroksessa, asetetaan niiden väliin asetetaan välipuut, joiden leveys voi olla 40-50 mm pienempi kuin aluspuiden leveys. Tällöin on alus- ja välipuiden pituussuuntaisten keskiviivojen oltava kohdakkain pystysuunnassa. Välipuiden paksuuden on oltava vähintään 25 mm, ja sen tulee olla vähintään 5 mm suurempi kuin teräsbetonielementin tartuntojen ja nostolenkkien korkeus. Teräsbetonilaattoja, joissa on upotetut nostolenkit, voidaan kuormata vastaanottajan luvalla ilman välipuita, jos se on sallittua ottaen huomioon teräsbetonielementin rakenne sekä elementin pinnan laatua ja mikrovaurioita koskevat tekniset vaatimukset. 4.7.1.7 Kun teräsbetonielementit kuormataan pystysuoraan tai kaltevaan asentoon, pintakäsiteltyjen pintojen väliin asetetaan välipuut. Pinojen tai eri kuormakollien väliin voidaan laittaa vaaka- ja pystysuuntaiset välipuut. Välipuut on kiinnitettävä siten, etteivät ne pääse putoamaan. 4.7.1.8 Teräsbetonielementit sidotaan vetositeillä nostolenkeistä tai erityisistä nostoaukoista. Joissain tapauksissa käytetään erikoistartuntoja tai nostorenkaita (kuva 4.7.2). On toivottavaa, että teräsbetonielementtien kiinnittämiseksi Vok-vaunuihin käytetään vetositeitä tai ympärivedettyjä siteitä, jotka on etukäteen valmistettu ja kierretty koneellisesti tai käsin.

336 vähintään 100 mm hitsataan Kuva 4.7.2. 4.7.1.9 Kuormattaessa teräsbetonielementtejä useaan kerrokseen voidaan kahdeksankertaisten halkaisijaltaan 6-7 mm:n paksuisesta rautalangasta tehtyjen vetositeiden (ympärivedettyjen siteiden) asemesta käyttää samanpaksuisesta rautalangasta tehtyjä vetositeitä (ympärivedettyjä siteitä) nelinkertaisina, mutta kiinnitysosia on käytettävä kaksi kertaa enemmän. Tällöin puolet vetositeistä (ympärivedetyistä siteistä) sidotaan ylimmän kerroksen elementteihin ja toinen puoli elementteihin, jotka ovat pinon puolivälin yläpuolella. 4.7.1.10 Kun teräsbetonielementit kuormataan useaan riviin vaunun leveyssuunnassa on kerroksissa, jotka on sidottu vetositeillä, teräsbetonielementit kiinnitettävä toisiinsa kiinnitysosiin sidottavalla rautalangalla, jonka halkaisija on 6 mm. Siteen lankamäärä määritellään kussakin tapauksessa erikseen. Siteet on ehdottomasti kierrettävä vierekkäisten rivien teräsbetonielementtien väliin. 4.7.1.11 Jotteivät kiinnitysosat (esim. vetositeet ja ympärivedetyt siteet) vahingoita teräsbetonielementtien kulmia, on toivottavaa, että kiinnityksen ja kuorman väliin asetetaan välipuut tai kulmaraudat, jotka kiinnitetään niiden putoamisen estämiseksi. 4.7.1.12 Lähettäjän on kuormattava teräsbetonielementit vaunuihin sen jälkeen, kun betoni on saavuttanut lujuuden, joka on määritelty tuotteen kuljetukseen osallistuvien maiden käyttämien, tuotetta koskevien standardien tai määräysten osassa "Kuljetus" tai "Valmistajan takuut". 4.7.1.13 Teräsbetoniset laatat ja seinäelementit on kuormattaessa tuettava alusja välipuilla. Alus- ja välipuut on sijoitettava, kuten on esitetty kuljetettavien teräsbetonielementtejä koskevien määräysten osassa "Varastointi" tai "Kuljetus". Näiden osien vaatimusten mukaan teräsbetonielementtejä kuormataan vaunuun kaikkiin pinoihin mahdollisimman monta kerrosta ottaen huomioon vaunun kantavuus ja kuormaulottuma.

337 4.7.2 Teräsbetonipölkyt 4.7.2.1 Teräsbetonipölkyt (jäljempänä "pölkyt") kuormataan pitkittäin Vo-vaunuun neljään pinoon (kuva 4.7.3). Kuhunkin pinoon ladotaan kahdeksan pölkkyä vaunun leveyssuuntaan muutamaan kerrokseen riippuen Vovaunun kantavuudesta. Kunkin pinon ylimpään kerrokseen asetetaan kaksi pölkkyä poikittain. Pölkkypino sijoitetaan kahdelle aluspuulle, joiden koko on 70 x 100 x 2 750 mm. Aluspuut laitetaan 1 500 mm:n päähän toisistaan ja kiinnitetään vaunun lattiaan 150 mm:n pituisilla nauloilla. Pölkyt kuormataan siten, että niiden kiskonkiinnitystasanteet ovat ylöspäin aluspuiden kohdalla. Pölkkykerrosten väliin kiskonkiinnitystasanteiden päälle asetetaan välipuut, joiden koko on 40 x 100 x 2 500 mm. Kaikki pinot on sidottava ennen kahden ylimmän pölkyn kuormaamista nelinkertaisella rautalangalla, jonka halkaisija on 6 mm. Kahden ylimmäisen pölkyn pinoamisen jälkeen kukin pino sidotaan kiinni Vo-vaunun pylvästuppiloihin kahdella kahdeksankertaisella vetosideparilla, jotka tehdään samanvahvuisesta rautalangasta. Vetositeet kiinnitetään pölkkyihin käyttämällä kiiloja, jotka lyödään pölkkyjen reikiin. Päätypylvästuppiloihin asetetaan puupylväät, jotka ovat laitojen korkuiset. Kuva 4.7.3. 1 välipuut; 2 pölkyt; 3 pylväät; 4 vetositeet; 5 ympärivedetyt siteet; 6 aluspuut

338 4.7.2.2 Pölkyt kuormataan Vok-vaunuihin pitkittäin neljään pinoon, joissa on kahdeksan pölkkyä vierekkäin ja kahdeksan päällekkäin, mutta pinot eivät saa olla Vok-vaunun seiniä korkeammat (kuva 4.7.4). Ylimmässä kerroksessa olevien pölkkyjen määrä riippuu Vok-vaunun kantavuudesta. Jos ylimmässä kerroksessa ei ole kahdeksaa pölkkyä, on pölkyt sijoitettava symmetrisesti siihen pystytasoon nähden, jolla Vok-vaunun pituussuuntainen keskiviiva on. Pölkkypinot kuormataan kahdelle poikkileikkaukseltaan 80 x 100 mm:n suuruiselle poikittaiselle aluspuulle, jotka asetetaan Vok-vaunun pohjaluukkujen kansien vakojen väliin ja joiden päät nojaavat Vok-vaunun pitkittäisten alapalkkien kylkiin. Välipuut ovat 1 500 mm:n etäisyydellä toisistaan. Vierekkäisten pölkkykerrosten väliin pölkkyjen kiskonkiinnitystasanteiden päälle sijoitetaan välipuut, joiden koko on 40 x 100 x 2 500 mm. Kukin pino sidotaan Vok-vaunun alasidontalenkkiin yhdellä ympärivedetyllä siteellä, joka tehdään halkaisijaltaan 6 mm:n vahvuisesta rautalangasta kahdeksankertaisina. Vokvaunun suljettujen ovien eteen asetetaan tukiklossit, joiden koko on 120 x 12 x 2 850 mm. Kuva 4.7.4. 1 ympärivedetty rautalankaside; 2 välipuut; 3 tukiklossi; 4 aluspuut 4.7.3 Teräsbetoniset laatat ja seinäelementit 4.7.3.1 Teräsbetoniset laatat ja seinäelementit (jäljempänä "laatat ja seinäelementit"), jotka voidaan kuljettaa vaaka-asennossa, kuormataan Vovaunuihin useaan vaunun pituus- ja poikittaissuuntaiseen pinoon toisiaan vasten. Muutama elementtipino voidaan sijoittaa vaunuun pitkittäin jättäen raot pinojen päiden väliin. Laatat ja seinäelementit ladotaan useaan kerrokseen hyödyntäen vaunun kantavuus mahdollisimman hyvin kuormaulottuman rajoissa. Laatta- ja seinäelementtipinot voivat olla erikorkuisia riippuen elementtien painosta ja äärimitoista. Jos vaunun leveyssuuntaan sijoitetaan monta laattaa tai

339 seinäelementtiä, ylimmät kerrokset voidaan jättää vajaiksi. Pinon alimmat laatat ja seinäelementit pinotaan kahdelle aluspuulle, joiden koko on 40 x 100 x 2 870 mm ja jotka kiinnitetään Vo-vaunun lattiaan 150 mm:n pituisilla nauloilla. Nauloja käytetään yksi naula kuormatonnia kohti, mutta enintään 20 naulaa yhtä aluspuuta kohti. Toinen ja sitä seuraavat kerrokset kuormataan aluspuiden kohdalle sijoitetuille välipuille, joiden poikkileikkaus on 25 x 100 mm ja pituus sama kuin kuorman leveys. Kun laatat ja seinäelementit kuormataan yhteen pinoon vaunun pituussuuntaan, on alus- ja välipuiden oltava vähintään 1 500 mm:n levyisiä. Väli- ja aluspuut on sijoitettava 100-200 mm:n etäisyydelle nostolenkeistä laattojen keskikohtaan päin. Laatat ja seinäelementit, jotka on kuormattu neljään pinoon Vo-vaunun pituussuuntaan, kiinnitetään kahdeksalla rautalangasta tehdyllä vetosideparilla. Kun laatat kuormataan kolmeen pinoon on reunimmaiset pinot kiinnitettävä kolmella vetosideparilla ja keskimmäinen neljällä vetosideparilla. Kun laatat ja seinäelementit kuormataan kahteen pinoon, on kukin niistä kiinnitettävä neljällä vetosideparilla. Samaan pinoon kuormatut yli 6,5 m:n pituiset laatat tai seinäelementit sidotaan kahdeksalla vetosideparilla. Tällöin on yli 10 m:n pituisten laattojen tai seinäelementtien reunimmaiset vetositeet sidottava kulmakannattimiin, jotka ovat alaslaskettavien päätylaitojen vieressä (kuva 4.7.5). Kuva 4.7.5. 1 elementit; 2 vetositeet; 3 välipuut; 4 aluspuut; 5 siteet 4.7.3.2 Laatat ja seinäelementit kuormataan Vok-vaunuihin vaaka-asentoon tasaisesti vaunun pituus- ja leveyssuunnassa useaan pinoon, jotka sijoitetaan toisiaan vasten. Pinojen väliin voidaan asettaa puisia välipuita, jotka kiinnitetään paikoilleen siirtymien estämiseksi.

340 4.7.4 Useaan kertaan käytettävät tuki- ja kiinnityslaitteet Näiden kuormausmääräysten kohdan 4.7.1.1 mukaisten tavaroiden kuljettamiseen voidaan käyttää useaan kertaan käytettäviä tuki- ja kiinnityslaitteita (esim. telineitä ja kuormalavoja) (kuva 4.7.6). Kuva 4.7.6. 1 kolmiomainen tukirakenne; 2 ympärisidottu vanne; 3 sivupylväs ja sen poikittaiskiinnitys; 4 aluspuut; 5 tukiparrut; 6 välikehikko Kuva 4.7.6.а. 1 sivupylväs; 2 vetotanko kiristyslaitteineen

341 4.8 PYÖRILLÄ VARUSTETTUJEN KONEIDEN KUORMAUS JA KIINNITYS Tässä kuormausmääräysten osassa on esitetty, miten pyörillä varustetut koneet (jäljempänä tässä osassa "koneet") kuormataan vaunuihin (Voja Vok-vaunuihin). 4.8.1 Yleiset määräykset 4.8.1.1 Kuljetettavaksi esitettyjen koneiden on vastattava seuraavia vaatimuksia (kuva 4.8.1): - koneen paino Q saa olla enintään: 24 t, kun kumipyörillä varustetussa koneessa on toimintavarma jarrujärjestelmä 7 t, kun koneessa ei ole jarruja tai ne eivät toimi 15 t, kun teräspyörillä varustetussa koneessa on jarrut 5 t, kun teräspyörillä varustetussa koneessa ei ole jarruja. - koneen painopisteen korkeus h k vaunun lattiasta saa olla enintään 1,7 m, kun vaunun kuorma on alle 40 t, ja enintään 1,5 m, kun vaunun kuorma on yli 40 t - lyhin etäisyys koneen painopisteen kautta kulkevasta pituussuuntaisesta pystytasosta tukipinnan ulkoreunaan (b s1 ) on oltava 0,8 x h k, toisin sanoen kun b s2 > b s1, on b s1 > 0,8 x h k - lyhin etäisyys koneen painopisteen kautta kulkevasta poikittaisesta pystytasosta tukipinnan ulkoreunaan (l p1 ) on oltava vähintään yhtä suuri kuin h k, toisin sanoen kun l p2 > l p1, on l p1 > h k - tuulipinta saa koneen kummallakin sivulla olla enintään 3 m 2 koneen painotonnia kohti. Kuva 4.8.1

342 4.8.1.2 Koneiden painosta, koosta ja rakenteesta riippuen koneet on kuormattava yksittäisiin Vo- tai Vok-vaunuihin tai niistä muodostettuihin yhteenkytkettyihin vaunuryhmiin. Jos kone mahtuu kuormaulottumaan, mutta kone on leveämpi kuin Vovaunun lattian leveys eikä koneen ulkonevia osia voi irroittaa, on Vovaunun sivulaidat laskettava alas ja sidottava rautalangalla näiden kuormausmääräysten kohdan 2.3.3.7 mukaan. Vok-vaunuihin kuormataan vain koneita, jotka ovat kapeampia kuin vaunun oviaukon vapaa leveys ovien ollessa auki. Vastaanottajan suostumuksella saa Vok-vaunuun kuormata enintään 2 700 mm:n levyisiä koneita. Samaan Vo- tai Vok-vaunuun saa kuormata erityyppisiä koneita ja laitteita näiden kuormausmääräysten kohdan 2.4 esitettyjen, tyyppikohtaisten vaatimusten mukaan. 4.8.1.3 Laipattomilla teräspyörillä varustetut koneet kuormataan suoraan Vo-vaunun lattialle, jos niistä lattiaan kohdistuva kuormitus ei ylitä taulukon 4.8.1 arvoja (kuva 4.8.2). Таulukko 4.8.1 Pyörän vantee n leveys, mm Etäisyys Vo-vaunun pituussuuntaisesta keskiviivasta pyörän tuen keskikohtaan vaunun lattialla, mm 0-275; 711-875 1261-1335 Sallittu kuormitus, kp, koneen yhdestä pyörästä suoraan Vo-vaunun lattiaan, kun pyörän halkaisija on, mm 100-200- 400-600- 800-1000- 1200-1400- vähint 199 399 599 799 999 1199 1399 1599 ään 1600 265* 370* 530* 650* 750* 840* 925* 990* 1000* 100-199 385-602;972-1163 279-384;603-710; 265 310 310 310 310 310 310 310 310 876-971;1164-1260 0-325; 661-925; 265 375 530 650 730 730 730 730 730 200-299 300-599 1211-1285 410-577;997-1138 326-409;578-660 926-996;1139-1210 0-375; 611-975; 1161-1235 530* 350 500 530 795* 750* 350 500 640 1128* 1060* 350 500 640 1595* 1300* 350 500 640 1965* 1505* 350 500 640 2360* 1685* 350 500 640 2530* 1850* 350 500 640 2775* 1980* 350 500 640 2970* 2125* 350 500 640 3185* 376-610;976-1160 410 410 410 410 410 410 410 410 410 600-999 1000-1399 vähintä än 1400 0-1085 0-885 0-685 1590* 2650* 3720* 2260* 3760* 5270* 3200* 5320* 7460* 3920* 6520* 9150* 4520* 7540* 10560 * 5060* 8440* 11810 * 5550* 9250* 13000 * 5950* 9900* 13900 * 6400* 10630 * 14900 * Huomautus. *) Auton ilmarenkaiden osalta voi sallitun kuormituksen mainitut arvot kaksinkertaistaa.

343 kohta, johon kohdistuu kuormitus pyörästä Vo-vaunun pituussuuntainen keskiviiva Kuva 4.8.2. Paripyörän vanteen leveytenä käytetään paripyörän toisen pyörän kaksinkertaisesta leveyttä. Paripyörän keskikohdaksi katsotaan pyörien välin keskikohta. Umpikumi- tai ilmarenkailla varustetuissa pyörissä käytetään pyörän vanteen leveytenä "a" renkaan ja vaunun lattian välisen kosketuspinnan leveyttä (kuva 4.8.3). Kuva 4.8.3.

344 4.8.1.4 Jos koneen eri pyörien kautta välittyvät kuormitukset ylittävät taulukossa 4.8.1 mainitut arvot, on pyörien alle sijoitettava pituussuuntaiset aluspuut (laudat). Kaikkien aluspuiden päät on viistottava 25-35 o :en kulmaan, jotta pyörä nousee helpommin kuormattaessa aluspuun päälle. Laipallisilla pyörillä varustetut koneet on Vo-vaunuun kuormattaessa aina sijoitettava pituussuuntaisten aluspuiden päälle. Aluspuiden mitat riippuen kuormituksesta ja pyörien sijainnista Vovaunun leveyssuunnassa on esitetty taulukosssa 4.8.2. Etäisyys neliakselisen Vovaunun pituussuuntaisesta keskiviivasta pyörän tuen keskikohtaan vaunun lattialla, mm 0-275; 711-875; 1261-1335 Koneen yhden pyörän alle laitettavien varsinaisten aluspuiden määrä, kpl 1,2,3 Таulukko 4.8.2 Pitkittäisten aluspuiden pienimmät sallitut mitat*), mm, kun kuormitus yhdestä pyörästä on, t enintään 1 1-2 2-3 3-4 50х100х500 50х100х500 276-384; 603-710 1 50х100х500 50х100х500 50х100х700 50х150х900 876-971; 1164-1260 2,3 50х100х500 385-602; 972-1163 1 2,3 50х100х600 50х100х500 60х150х1100 60х100х1000 100х150х160 0 60х150х1200 100х150х200 0 100х150х160 0 *) Kaikissa tapauksissa aluspuiden pitää olla niin pitkiä, että niiden päälle voidaan laittaa tukiklossit. Таulukko 4.8.2 (jatkoa) Etäisyys neliakselisen Vovaunun pituussuuntaisesta keskiviivasta pyörän tuen keskikohtaan vaunun lattialla, mm 0-275;711-875; 1261-1335 Koneen yhden pyörän alle laitettavien varsinaisten aluspuiden määrä, kpl 1,2,3 Pitkittäisten aluspuiden pienimmät sallitut mitat*), mm, kun kuormitus yhdestä pyörästä on, t 4-5 5-6 6-7 7-8 50х100х600 50х100х600 50х100х700 276-384; 603-710 1 50х150х1100 60х150х1300 100х150х160 0 100х150х180 0 876-971; 1164-1260 2,3 50х100х600 385-602; 972-1163 1 2,3 100х150х200 0 *) Kaikissa tapauksissa aluspuiden pitää olla niin pitkiä, että niiden päälle voidaan laittaa tukiklossit.

345 Pyörät, joiden vanteen leveys on alle 250 mm, on asennettava yhdelle pitkittäiselle aluspuulle, pyörät, joiden vanteen leveys on 250-400 mm, kahdelle pitkittäiselle aluspuulle ja pyörät, joiden vanteen leveys on yli 400 mm, kolmelle pitkittäiselle aluspuulle (kuva 4.8.4). Kuva 4.8.4. Aluspuut kiinnitetään vaunun lattiaan nauloilla, joiden halkaisija on 6 mm ja jotka ovat 50 mm aluspuun korkeutta pidempiä. Naulojen määrä valitaan taulukosta 4.8.3 aluspuiden määrästä ja välitettävistä kuormituksista riippuen. Taulukko 4.8.3 Pyörän alle laitettavien aluspuiden määrä, kpl 1 2 3 Yhtä aluspuuta varten tarvittavien naulojen määrä, kun pyörästä tuleva kuormitus on, t Enint. 1 1.1-1.5 1.6-3 3.1-4 4.1-6 6.1 8 2 2 2 6 3 2 8 4 3 12 6 4 20 10 7 26 13 9 Yhden aluspuun päällä saa olla kaksi pyörää. Aluspuun on tällöin oltava vähintään kaksi kertaa pidempi taulukon antamiin arvoihin nähden. Aluspuun kiinnittämiseen tarvittavien naulojen määrä valitaan molemmista pyöristä tulevan yhteenlasketun kuormituksen perusteella.

346 4.8.1.5 Vo-vaunuihin kuormattavat koneet on kiinnitettävä paikoilleen rautalangasta tehdyillä vetositeillä ja pyörät on kiilattava tukiklosseilla. Vokvaunuissa käytetään vain vetositeitä. Vo-vaunuissa käytettävät tukiklossit sijoitetaan joko koneen etupyörien eteen ja takapyörien taakse tai pyörien kummallekin puolelle (kuva 4.8.5). Tukiklossien sijoitustapa ja lukumäärä riippuu siitä, minkä kokoisia klossit ovat ja kuinka paljon tarvitaan nauloja, jotka lyödään yhteen klossiin näiden kuormausmääräysten kohdan 2.3.4.12 vaatimusten mukaan. Kuva 4.8.5. Laipalliset pyörät on aina kiilattava paikoilleen tukiklosseilla pyörien kummaltakin puolelta (kuvat 4.8.6, 4.8.7 ja 4.8.8). Kuva 4.8.6.

347 Kuva 4.8.7. Kuva 4.8.8. Pyörien kiilaamiseen käytetyt tukiklossit voidaan tehdä havupuusta tai kovasta lehtipuusta lukuun ottamatta leppää, haapaa, lehmusta ja muuta pystyyn kuivunutta puuta. Klossien pitkien sivujen tukiessa pyörää klossien on oltava kuvassa 4.8.9 esitetyn muotoisia. Niiden on oltava pidempiä kuin pyörän vanteen leveys. Klossin poikkileikkausmitat pyörän halkaisijasta riippuen on esitetty taulukossa 4.8.4.

348 Kuva 4.8.9. Taulukko 4.8.4 Pyörän halkaisija, mm Tukiklossit: korkeus, mm leveys, mm alle 500 500-799 800-1099 1100-1399 1400-1599 vähintään 1600 40 100 50 100 75 120 100 160 135 200 150 220 Ilma- ja umpikumirenkaisilla pyörillä varustettujen koneiden tukemiseen saa käyttää suorakulmaisia, kahdesta päällekkäisestä osasta valmistettuja klosseja. Jos kone on varustettu laipattomilla tai laipallisilla teräspyörillä ja pyörään kohdistuva kuormitus on enintään 2 t, on tukiklossit sijoitettava päät kiinni pyörän vanteeseen (kuvat 4.8.6 ja 4.8.7.a). Näiden klossien muoto on esitetty kuvassa 4.8.10. Kuva 4.8.10 Jos kone on varustettu laipattomilla tai laipallisilla teräspyörillä ja pyörään kohdistuva kuormitus on 2-4 t, on tukiklossit sijoitettava pitkä sivu pyörään nähden poikittain kahden pitkittäisen aluspuun varaan. Näistä kahdesta aluspuusta toinen on varsinainen tuki, jonka mitat on esitetty taulukossa 4.8.2, ja toinen lisätuki, joka on samankokoinen ja vähintään 1 200 mm:n pituinen (kuvat 4.8.7.б ja 4.8.7.в).

349 4.8.1.6 Teräspyöräisiä koneita kuormattaessa on tukiklossien ja pyörien välisen kosketuspinnan oltava muodoltaan seuraavanlainen: - laipattomat ja laipalliset pyörät, joihin kohdistuva kuormitus on enintään 2 t: pyörän vannetta vasten tuleva klossin viiste leveydeltään 30-40 mm tai pyörän vanteen muotoinen syvennys - laipalliset pyörät, joihin kohdistuva kuormitus on yli 2 t: syvennys, jonka kaarevan osan pituus on 60-120 mm, ja kolo laippaa varten. Kuormattaessa laipattomilla pyörillä varustettuja koneita kiinnitetään tukiklossit Vo-vaunun lattiaan tai aluspuihin nauloilla, joiden halkaisija on 6 mm ja pituus 50 mm suurempi kuin klossin korkeus. Yhtä klossia kohti tarvittavien naulojen määrä valitaan taulukosta 4.8.5 riippuen koneen painosta, jarruista ja klossien sijoituksesta. Kuormattaessa laipallisilla pyörillä varustettuja koneita kiinnitetään tukiklossit aluspuihin nauloilla, joiden halkaisija on 6 mm, tai kärkihaoilla, jotka on tehty 10 mm:n tangosta. Yhtä klossia kohti tarvittavien naulojen määrä valitaan taulukosta 4.8.5. Таulukko 4.8.5 Yhden koneen paino, t enint. 3 3.1-6.0 6.1-9.0 9.1-12.0 12.1-15.0 Halk. 6 mm:n rautalankojen määrä vetositeessä 2 4 4 6 8 Naulakiinnitys Naulamäärä yhtä tukiklossia kohti 4/2* 8/4 16/8 -/10 -/12 Halk. 6 mm:n rautalankojen määrä vetositeessä 2 4 4 6 6 Kärkihakakiinnitys Kärkihakojen määrä yhtä tukiklossia kohti ks. k. 4.8.1.6. ks. k. 4.8.1.6. Huomautus. *) Poikittaisten tukiklossien määrä konetta kohti on osoittajassa neljä ja nimittäjässä kahdeksan. Yhden klossin kiinnittämiseen tarvitaan kaksi kärkihakaa, kun pyörään kohdistuva kuormitus on enintään 3 t (kuvat 4.8.7.a ja 4.8.7.б), ja neljä kärkihakaa, kun pyörään kohdistuva kuormitus on 3-4 t (kuva 4.8.7.в). Jos pyörään kohdistuu yli 2 t:n kuormitus, kiinnitetään tukiklossit lisäksi toisiinsa kahdella pitkällä kärkihaalla pyörän kummaltakin puolelta (kuvat 4.8.7.б ja 4.8.7.в). 4.8.1.7 Laipattomilla teräspyörillä varustetut koneet on poikittaissuuntaisen siirtymisen estämiseksi kiinnitettävä aina tukiklosseilla, jotka asetetaan kaikkien pyörien ulko- tai sisäsivuja vasten (kuva 4.8.11). Tukiklossit, joiden poikkileikkaus on vähintään 100 x 180 mm ja pituus 300 mm, kiinnitetään vaunun lattiaan viidellä naulalla, joiden halkaisija on 6 mm.

350 Kuva 4.8.11 Kuormattaessa muita koneita Vo-vaunuihin, joiden laidat ovat alaasennossa, on koneet kiinnitettävä myös poikittaissuuntaisen siirtymän estämiseksi neljällä tukiklossilla, jotka sijoitetaan joko pyörien ulko- tai sisäsivuja vasten. Pyörän halkaisijan ollessa enintään 1 200 mm on klossien koon oltava vähintään 75 x 75 x 400 mm ja halkaisijan ollessa yli 1 200 mm on klossien koon oltava vähintään 150 x 220 x 700 mm (kuvat 4.8.12 ja 4.8.13). Tukiklossit kiinnitetään vaunun lattiaan neljällä naulalla, joiden halkaisija on 6 mm ja pituus 200 mm, kun koneen paino on enintään 12 t, ja kahdeksalla naulalla, kun koneen paino on 12-24 t. Kuva 4.8.12 vähintään 50 mm. vähintään 270 mm Kuva 4.8.13.

351 4.8.1.8 Umpikumipyöräiset koneet tuetaan Vo-vaunuun klossien lisäksi neljällä eri suuntiin sidotulla vetositeellä, jotka tehdään halkaisijaltaan 6 mm:n vahvuisesta rautalangasta (kuva 4.8.5). Rautalangasta tehdyt vetositeet sijoitetaan siten, että siteen ja vaunun lattian välinen kulma samoin kuin vaunun lattiaan ajatellun siteen projektion ja vaunun pituussuuntaisen keskiviivan välinen kulma ovat molemmat enintään 45 o. Vetositeen toinen pää kiinnitetään koneen hinauslaitteeseen, takasillan vetoakseliin, alustaan, sen aukkoihin tai muihin sellaisiin kohtiin, joita side ei pysty vioittamaan ja jotka eivät aiheuta siteen katkeamista. Toinen pää kiinnitetään puolestaan Vo-vaunun pääty- ja sivupylvästuppiloihin (kannattimiin) tai Vok-vaunun alasidontalaitteisiin. Vetositeet eivät saa koskettaa koneiden pyörien kumirenkaisiin. Kuormattaessa kumipyöräisiä koneita Vo-vaunuun määritellään vetositeen lankamäärä koneen painon ja jarrujen perusteella taulukkojen 4.8.6 ja 4.8.7 mukaan. Kiinnityslaite Halk. 6 mm:n rautalankojen määrä yhdessä vetositeessä Naulamäärä yhtä klossi a kohti Kun yhtä konetta kohti on neljä poikittaisklossia (ks. kuva 4.8.2) Kun yhtä konetta kohti on kahdeksan poikittaisklossia (ks. kuva 4.8.5) Таulukko 4.8.6 Yhden jarrullisen koneen paino, t enint. 2 2.1-4 4.1-6.3 6.4-12 12.1-18 18.1-24 2 2 2 4 6 8 2 4 6 12 18 24 2 2 3 6 9 12 Таulukko 4.8.7 Kiinnityslaite Yhden jarruttoman koneen paino, t enint. 3.5 3.6-7 Halk. 6 mm:n rautalankojen määrä vetositeessä 2 4 Naulamäärä yhtä klossia kohti Kun yhtä konetta kohti on neljä poikittaisklossia 4 8 Kun yhtä konetta kohti on kahdeksan poikittaisklossia 2 4 Huomautus. Jarruttomat koneet, joissa on pyörien lisäksi aputuet (näiden tukien ja Vo-vaunun lattian välissä toimii liukukitka), on laskettava jarruttomiksi kuormiksi.

352 Kuormattaessa teräspyöräisiä koneita Vo-vaunuun määritellään vetositeen lankamäärä koneen painon ja tukiklossien kiinnitystavan perusteella (taulukko 4.8.5). Jousitettujen koneiden sivuheilahtelu on estettävä koneen pitkittäispalkin alle (vaunun keskustaan päin) asetettavalla puutuella, joka kiinnitetään vaunun lattiaan kahdella 200 mm:n pituisella naulalla (kuva 4.8.14). vähintään 150 mm Kuva 4.8.14. 4.8.1.9 Kun Vo-vaunuun kuormataan poikittain koneita, joiden paino on enintään 2,4 t ja jarrut ovat kiinni, kiinnitetään koneet kuvassa 4.8.15 esitetyllä tavalla: - koneet kiinnitetään neljällä vetositeellä, jotka tehdään halkaisijaltaan 6 mm:n suuruisesta rautalangasta kaksinkertaisina - koneet tuetaan neljällä poikittaisklossilla, joiden koko on vähintään 75 x 130 x 400 mm, ja neljällä pitkittäisklossilla, joiden mitat määritellään näiden kuormausmääräysten kohdan 4.8.1.5 mukaan - poikittaisklossit kiinnitetään vaunun lattiaan kahdella ja pitkittäisklossit viidellä naulalla, joiden pituus on 200 mm ja halkaisija 6 mm.

353 Kuva 4.8.15. 4.8.1.10 Autonostureiden puomit sidotaan heilumisen estämiseksi lisäksi kahdella vetositeellä, jotka tehdään halkaisijaltaan 6 mm:n vahvuisesta rautalangasta nelinkertaisina (kuvat 4.8.16 ja 4.8.17). Kaivukoneiden puomit sidotaan kahdella vetositeellä, jotka tehdään halkaisijaltaan 6 mm:n vahvuisesta rautalangasta nelinkertaisina (kuva 4.8.18). Kaivukoneen kauha kiinnitetään lisäksi kahdella vetositeellä, jotka tehdään halkaisijaltaan 6 mm:n vahvuisesta rautalangasta kaksinkertaisina. Kuva 4.8.16.

354 Kuva 4.8.17. puomin kiinnitys Kuva 4.8.18. 4.8.2 Henkilöautojen kuormaus ja kiinnitys kontteihin 4.8.2.1 Rautatiet ottavat auton kuljettavaksi ja luovuttavat sen ulkopuolisen tarkastuksen perusteella. Jos kuljetettavaksi otettaessa autossa havaitaan vikoja, on laadittava pöytäkirja, josta yksi kappale jää lähetysrautatieasemalle ja yksi kappale liitetään kuljetusasiakirjoihin. Rautatieasemien työntekijöillä, jotka vastaanottavat ja luovuttavat autoja, on oltava tarvittavat vähimmäistiedot autojen rakenteesta. Tarvittaessa toiset työntekijät, joilla on vaaditut tiedot, voivat hoitaa nämä tehtävät.

355 4.8.2.2 Lähettäjä ilmoittaa autossa kuljetettavien tavaroiden arvon ja laatii luettelon kuormakolleista. 4.8.2.3 Ennen kuormausta on autojen renkaat puhdistettava pölystä ja liasta, auto on pestävä ja kuivattava, bensiini tyhjennettävä, akku kytkettävä irti, ovet ja ikkunat suljettava sekä estettävä öljy- ja jäähdytinnestevuodot. Auton alle on asetettava ja kiinnitettävä paikalleen suojamuovi, öljykangas, muovimatto tai muu vastaava peite sekä tarvittaessa lähettäjän toivomuksesta on pyörien ja klossien väliin sijoitettava suojapuut renkaiden hankautumisen estämiseksi. 4.8.2.4 Kuormauksen jälkeen on auton käsijarru vedettävä kiinni ja laitettava ykkösvaihde päälle. 4.8.2.5 Auto kuormataan (työnnetään) konttiin ja kiinnitetään klosseilla ja vetositeillä (kuva 4.8.19) sekä tuennat poistetaan ja auto puretaan kontista lähettäjän (vastaanottajan) läsnäollessa. 4.8.2.6 Auto kiinnitetään konttiin kahdella vetosideparilla (6), joka tehdään kaksinkertaisena halkaisijaltaan 6 mm:n suuruisesta rautalangasta, sekä kahdella pitkittäisellä tukiklossilla (3) ja neljällä poikittaisella tukiklossilla (1) ja (3), joiden poikkileikkaus on vähintään 100 x 120 mm. 4.8.2.6.1 Vetositeiden toinen pää sidotaan kontin sivuseinien päätypuolella oleviin alasidontalaitteisiin ja toinen pää auton vetolaitteisiin (esim. hinauslaitteisiin, jousiin ja pyörän vanteiden aukkoihin). 4.8.2.6.2 Klossit sijoitetaan konttiin seuraavalla tavalla: kaksi poikittaista tukiklossia (1), jotka ovat yhtä pitkiä kuin kontin sisäleveys, asetetaan kontin päätyseinän ja ovien viereen. Kaksi pitkittäisklossia (3), jotka ovat yhtä pitkiä kuin yllämainittujen poikittaisklossien väli, asetetaan etupyörien eteen ja takapyörien taakse niitä vasten. Kumpikin poikittaisista tukiklosseista (5) sijoitetaan pitkittäisklossien päälle etu- ja takapyöriä vasten etupyörien eteen ja takapyörien taakse ja kiinnitetään pitkittäisklosseihin kahdella naulalla. Pitkittäisklossin päälle poikittaisklossia vasten asetetaan neljä klossia (2), joiden pituus on vähintään 300 mm, ja ne kiinnitetään neljällä naulalla. Pitkittäis- ja poikittaisklossit, jotka ovat kontin päätyseinän ja oven vieressä, kiinnitetään toisiinsa kärkihaoilla (7), joita käytetään yksi liitosta kohti. Voidaan käyttää sidelautoja, joiden poikkileikkaus on vähintään 25 x 100 mm, tai kiinnityslevyjä. Kiinnittämiseen käytetään vähintään 80 mm:n pituisia nauloja. Poikittaiset tukiklossit (1) ja (5), sijoitetaan päätyoven puolelle ja kiinnitetään sen jälkeen, kun auto on työnnetty sisään. Naulaväli on määriteltävä näiden kuormausmääräysten kohdan 2.3.4.12 mukaisesti. Naulojen pituus on valittava siten, että se on sama kuin kiinnitettävien klossien paksuus, mutta kontin lattia ei vahingoitu. Nauloja ja kärkihakoja ei saa lyödä kontin lattiaan.

356 Toteutusvaihtoehto, pos. 3 Pos. Nimike L, mm B, mm, H, mm, Määrä, kpl vähintään vähintään 1 Klossi 2400 100 100 2 2 Klossi 300 100 100 4 3 Klossi * 100 50-60 2 4 Auton pyörä - - - 4 5 Klossi 2400 100 100 2 6 Vetoside Ø 6 mm kaksinkertaisena 4 7 Kärkihaka tanko Ø 8 mm 4 *mitat määritellään kuormattaessa Kuva 4.8.19.

357 4.8.2.6.3 Klossit voidaan tehdä päällekkäisistä osista ja korkeintaan kahdesta peräkkäisestä osasta. Jottei kontin lattia vahingoittuisi, on pitkittäisklossien osat koottava yhdeksi kappaleeksi kontin ulkopuolella. 4.8.2.7 Lähettäjä sulkee kontin ja laittaa siihen lyijykkeet. Lyijykkeet voidaan laittaa käyttäen lähettäjän omia tai toisilta lähettäjiltä tai rautatieasemalta vuokrattuja lyijykepihtejä. Kuljetuskirjoihin on tavaranimikkeen alle merkittävä tiedot lähettäjän lyijykkeestä. 4.8.2.8 Rautatiet luovuttavat auton vastaanottajalle ulkonäön ja kolliluettelon perusteella.

358 4.9 TELAKETJUKONEIDEN KUORMAUS JA KIINNITYS Tässä kuormausmääräysten osassa on esitetty, miten telaketjukoneet kuormataan ja kiinnitetään vaunuihin (Vo- ja Vok-vaunuihin). 4.9.1 Yleiset määräykset 4.9.1.1 Ennen kuormausta lähettäjä tekee seuraavaa: - irrottaa osat, jotka eivät mahdu kuormaulottumaan - tarkastaa, että on tarpeeksi laitteita, joilla telaketjukoneet voidaan kiinnittää vakaasti, ja että ne ovat kunnossa ja sellaisessa asennossa, ettei kuormaulottuma ylity - tarkastaa jarrujärjestelmän, kiinnikkeiden ja rajoittimien kunnon ja toimintavarmuuden - lukitsee kiinnikkeillä tai rajoittimilla ja kiinnittää vetositeillä, klosseilla ym. kaikki telaketjukoneiden ja laitteiden liikkuvat ja kääntyvät osat, etteivät ne pääse liikkumaan pituus- tai poikittaissuuntaan tai kääntymään - kiinnittää tukevasti telaketjukoneen runkoon asennetut lisälaitteet ja liikkuvat osat, lisälaitteet voidaan kiinnittää esimerkiksi rajoitusruuveilla, rautalankasiteillä sekä asettamalla kahvat ja kytkimet liikkumattomaan asentoon - estää pääsyn telaketjukoneiden ohjaustaulujen luo tai hytteihin (sulkee ovet ja laittaa niihin lukituslaitteet, laittaa oviin lyijykkeet sekä peitttää hyttien avoimet osat ja lasit sekä ohjaustaulut laudoilla, vanerilla tai metallilevyillä) - pakkaa irrotetut osat, joita ei saa kuljettaa pakkaamattomina, kuljetuksen ajaksi Vo-vaunun lattialle laitettavien tavaroiden on oltava tasapohjaisia - laittaa laatikkoihin pakatut tai pakkaamattomat telaketjukoneiden osat valmiiksi kuljetusta varten - kiinnittää lisälaitteiden eri osat, jotta ne eivät voi liikkua toisiinsa nähden kuljetuksen aikana (esim. laittaa välitukia ja sitoo rautalangalla) - käsittelee ruostuvat osat korroosionestoaineilla - laatii luettelon, jossa mainitaan lyijykkeiden määrä ja sijainti sekä varaosa- ja työkalulaatikoiden kokonaismäärä. Luettelossa ei saa mainita telaketjukoneiden varaosien ja työkalujen sijaintia.

359 4.9.1.2 Kun telaketjukoneet on kuormattu Vo-vaunuun, on kaikkien laitteiden jarrut kytkettävä päälle. Polttomoottoreilla varustetuissa telaketjukoneissa on ykkösvaihde laitettava päälle ja nostettava kytkin. Lisäksi vetoauton käsijarru on kytkettävä päälle. Lähettäjän on sidottava telaketjukoneiden jarruvivut (jarrutangot ja jarrujen säätövipujen osat) kaksinkertaisella rautalangalla, joiden halkaisija on 2-3 mm, jotta jarrut eivät voi kuljetuksen aikana kytkeytyä irti itsestään. Jäähdytysjärjestelmästä on laskettava vesi pois, ja tankeissa saa olla polttoainetta näiden kuormausmääräysten kohdan 2.3.2.1 mukaan. 4.9.1.3 Telaketjukoneet on kuormattava ja purettava nostolaitteilla tai ajamalla. Jos koneita kuormataan tai puretaan ajamalla, telaketjujen kääntymiskohtiin on laitettava etukäteen teräslevyt, joiden paksuus 3-4 mm. Koneilla ei saa ajaa Vo-vaunujen yläasennossa olevien laitojen yli. 4.9.2 Telaketjukoneiden kuormaus ja kiinnitys 4.9.2.1 Telaketjukoneiden (paitsi kaivinkoneiden), jotka esitetään kuljetettavaksi Vo-vaunuissa, on täytettävä seuraavat ehdot (kuva 4.9.1): - telaketjukoneen paino Q on enintään 25 t - telaketjukoneen painopisteen korkeus h k Vo-vaunun lattiasta saa olla enintään 1,5 m - lyhin etäisyys painopisteen kautta kulkevasta vaunun pituussuuntaisesta pystytasosta telaketjun ulkoreunaan on vähintään b s 1 > 0,8 h k, jolloin b s 2 > b s 1 - lyhin etäisyys painopisteen kautta kulkevasta vaunun poikittaissuuntaisesta pystytasosta kuorman reunimmaiseen tukipisteeseen on oltava vähintään l p1 > 1,25 h k, jolloin l p2 > l p1 - tuulipintaa on koneen kummallakin sivulla enintään 3 m 2 telaketjukoneen painotonnia kohti. 4.9.2.2 Telaketjukoneet kuormataan suoraan Vo-vaunun lattialle. Koosta riippuen ne voidaan sijoittaa vaunuun joko pituussuuntaan symmetrisesti vaunun pituus- ja poikittaissuuntaiseen keskiviivaan nähden tai vinottaiseen asentoon (kuva 4.9.2).

360 Kuva 4.9.1. 1 tukiklossit; 2 vetositeet Kuva 4.9.2. 1 tukiklossit; 2 vetositeet 3 poikittaiset tukiklossit

361 4.9.2.3 Kaikki koneiden telaketjut on tuettava poikittaisilla tukiklosseilla (kuva 4.9.3). Kun kuormataan enintään 12 t:n painoisia koneita, on klossien leveyden oltava b > 150 mm ja korkeuden h > 75 mm. Kun telaketjukoneen paino on 12-18 t, on klossien mittojen oltava vastaavasti b > 180 mm ja h > 100 mm ja kun paino on yli 18 t, on mittojen oltava b > 200 mm ja b > 180 mm. Klossien pituuden on oltava vähintään sama kuin telaketjujen leveys. Kuva 4.9.3. Tukiklossit on sovitettava tuentaa tehtäessä ja sijoitettava nojaamaan koko pituudeltaan telaketjukenkiin. Telaketjukenkien harjat eivät saa koskettaa tukiklosseja. Jos klosssit ovat telaketjujen alla sellaisessa asennossa, että nauloja ei voida lyödä pystysuoraan, asetetaan klosseja vasten puutuet, joiden poikkileikkaus on vähintään 100 x 100 mm (kuva 4.9.4). Tukiklossit tai puutuet naulataan kiinni Vo-vaunun lattiaan. Yhtä klossia tai tukea kohti tarvittavien halkaisijaltaan 6 mm:n vahvuisten naulojen määrä riippuu telaketjukoneen painosta (taulukko 4.9.1). Kuva 4.9.4. 1 vetositeet; 2 poikittaisklossit; 3 tukiklossit; 4 puutuet (kuva ylhäältä)

362 Таulukko 4.9.1 Koneen paino, t enint. 12.0 12.1-18.0 18.1-25.0 Naulamäärä 2 3 4 Kuormattaessa telaketjukoneita Vo-vaunuun, jonka sivulaidat ovat alaasennossa, on molempien telaketjujen sisäpuolta vasten sijoitettava vähintään 100 x 100 x 2 000 mm:n suuruinen tukiklossi, joka kiinnitetään vaunun lattiaan kahdeksalla halkaisijaltaan 6 mm:n suuruisella naulalla. 4.9.2.4 Tukiklossien lisäksi on telaketjukoneet sidottava neljällä vetositeellä, jotka sijoitetaan siten, että siteen ja vaunun lattian kulma samoin kuin siteen projektion ja vaunun pituussuuntaisen keskiviivan välinen kulma, on enintään 45 0. Rautalankasiteet kiinnitetään vain Vo-vaunun sidontalaitteisiin (jos sellaisia on) tai Vo-vaunun pylvästuppiloihin ja telaketjukoneiden hinauskoukkuihin tai -korvakkeisiin, telaketjuihin, runkoon ja muihin osiin, jotka eivät vioitu sitomisesta eivätkä aiheuta rautalankasiteen leikkaantumista. Käytettäessä rautalankaa (jonka halkaisija on 6 mm) riippuu siteen lankamäärä telaketjukoneen painosta (taulukko 4.9.2): Таulukko 4.9.2 Koneen paino, t Lankamäärä Koneen paino, t Lankamäärä enint. 6.0 4 12.1-18.0 8 6.1-12.0 6 18.1-25.0 10 4.9.2.5 Kun telaketjukoneita kuormataan Vo-vaunuun vinoon asentoon vaunun pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden (kuva 4.9.2), on telaketjukoneet kiinnitettävä rautalangasta tehtyjen vetositeiden ja poikittaisten tukiklossien lisäksi kahdella tukiklossilla, joiden koko on vähintään 70 x 150 x 800 mm ja jotka sijoitetaan pituussuuntaan kiinni telaketjuihin. Klossit kiinnitetään vaunun lattiaan neljällä naulalla, joiden halkaisija on 6 mm. 4.9.2.6 Telaketjukoneiden irrallisena kuljetettavat kauhat sidotaan toisiinsa kaksinkertaisella rautalangalla, jonka halkaisija on 6 mm, ja kiinnitetään Vo-vaunun pylvästuppiloihin neljällä vetositeellä, jotka tehdään kaksinkertaisina halkaisijaltaan 6 mm:n suuruisesta rautalangasta (kuva 4.9.5). Jotta Vo-vaunun tilavuus hyödynnetään mahdollisimman tarkkaan, voidaan telaketjukoneiden lisävarusteet (esim. raivaustraktoreiden terät ja puskutraktoreiden levyt) sijoittaa vaunun lattiaan kiinnitettäviin, erikoistelineisiin tai itse koneeseen (kuva 4.9.6). Kuorma saa myös ulottua puskinpalkin yli, kuitenkin enintään 400 mm (kuva 4.9.7).

363 Kuva 4.9.5. 1 tukiklossit; 2 vetositeet; 3 siteet Kuva 4.9.6. 1 tukiklossit; 2 vetositeet; 3 erikoistelineet enintään 400 enintään 400 Kuva 4.9.7. 1 tukiklossit; 2 vetositeet

364 4.10 KIVIEN KUORMAUS JA KIINNITYS 4.10.1 Tässä kuormausmääräysten osassa on esitetty, miten suorakulmaiset kivet, joiden paino 4 37,5 t/kivi, kuormataan ja kiinnitetään Vovaunuihin. Vo-vaunun sivu- ja päätylaidat on lukittava hyvin kiilasalvoilla. 4.10.2 Jokaisen kiven sivuun on merkittävä painopisteen sijainti ja kiven paino vedenkestävällä kirkasvärisellä maalilla. 4.10.3 Yhteen Vo-vaunuun kuormataan 2 7 kiveä, joiden yhteispaino on enintään 63 t. Kivien yhteinen painopiste voi olla siirtynyt Vo-vaunun keskikohdan kautta kulkevaan poikittaistasoon nähden enintään 600 mm. 4.10.4 Kivet kuormataan Vo-vaunuihin symmetrisesti vaunun pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden ja kiven pitkä sivu sijoitetaan yleensä Vo-vaunun keskiviivan suuntaisesti. Kivet, joiden pituuden (Vo-vaunun keskiviivan suuntaisen kiven mitan) suhde korkeuteen on alle 1,20, on lisäksi kiinnitettävä ympärivedetyillä siteillä ja tukiklosseilla. 4.10.5 Kukin kivi on tuettava kahdella neljällä aluspuulla, joiden paksuus on vähintään 50 mm ja leveys vähintään 100 mm. Kukin aluspuu naulataan Vo-vaunun lattiaan 10 naulalla, joiden halkaisija on vähintään 5 mm. Naulan pituuden on oltava 50 mm suurempi kuin aluspuun paksuus. 4.10.6 Kivet tuetaan Vo-vaunuun pituus- ja poikittaissuuntaisen siirtymän estämiseksi vetositeillä ja ympärivedetyillä siteillä, jotka on tehty halkaisijaltaan vähintään 12 mm:n vahvuisesta teräsvaijerista. Vaijeri kiristetään vanttiruuveilla. Lisätuenta tehdään tuki- ja väliklosseilla, joiden poikkileikkaus on vähintään 100 x 100 mm ja jotka kiinnitetään lattiaan halkaisijaltaan vähintään 6 mm:n nauloilla. Naulan pituuden on oltava 50 mm suurempi kuin aluspuun paksuus. 4.10.7 Kiviä, joiden paino on 21,9 37,5 t, kuormataan yhteen Vo-vaunuun kaksi kappaletta. Jokainen kivi asetetaan pareittain olevien neljän aluspuun varaan, joiden paksuus on vähintään 50 mm. Kivet sidotaan teräsvaijereilla pituus- ja poikittaissuuntaisen siirtymän estämiseksi. Pituussuuntaisen siirtymän varalta jokainen kivi sidotaan neljällä vetositeellä ja kahdella ympärivedetyllä siteellä, jotka kummatkin tehdään kaksinkertaisina. Ympärivedettyjen siteiden päät sidotaan kahteen viereiseen sivupylvästuppiloon. Poikittaissuuntaisen siirtymän varalta jokainen kivi sidotaan kahdella kaksinkertaisella ympärivedetyllä siteellä. Vetositeiden alle kivien päätyihin asetetaan tukiklossit, joiden poikkileikkaus on 100 x 100 mm ja jotka kiinnitetään väliklosseihin kahdeksalla naulalla 6 x 150 mm.

365 4.10.8 Kiviä, joiden paino on 31 31,7 t, kuormataan yhteen Vo-vaunuun kaksi kappaletta (kuva 4.10.1). Jokainen kivi asetetaan pareittain olevien neljän aluspuun (3) varaan, joiden paksuus on vähintään 50 mm. Kuva 4.10.1. Kahden kiven kuormaus ja kiinnitys Vo-vaunuun 1 vetoside kaksinkertaisesta vaijerista; 2 ympärivedetty side kaksinkertaisesta vaijerista;3 aluspuu; 4 tukiklossi; 5 poikittaisklossi; 6 aluspuu; 7 väliklossi; 8 tukiklossi

366 Kivet kiinnitetään teräsvaijereilla sekä tukiklosseilla (4) ja väliklosseilla (7). Pituussuuntaisen siirtymän estämiseksi kukin kivi kiinnitetään kahdella vetositeellä (1) ja kahdella ympärivedetyllä siteellä (2), jotka kummatkin tehdään kaksinkertaisina. Ympärivedettyjen siteiden päät sidotaan sivupylvästuppiloihin. Lisäksi kivet tuetaan pituussuunnassa väliklosseilla (7), joiden poikkileikkaus on vähintään 100 x 100 mm ja niitä sijoitetaan kaksi kiven kummallekin puolelle. Klossit asennetaan vähintään 50 mm:n paksuisten aluspuiden (6) päälle ja naulataan Vo-vaunun lattiaan 12 naulalla 6 x 150 mm. Päätylaitojen luona ja Vo-vaunun keskellä klossit (7) tuetaan poikittaisklosseihin (5), joiden poikkileikkaus on vähintään 100 x 100 mm ja jotka naulataan kiinni 10 naulalla. Poikittaissuuntaisen siirtymän estämiseksi kukin kivi kiinnitetään lisäksi kahdella tukiklossilla (4), joiden poikkileikkaus on 100 x 100 mm ja jotka asennetaan aluspuiden (3) päälle ja naulataan Vo-vaunun lattiaan aluspuiden läpi neljällä naulalla. Kivien päätyihin vetositeen alle asennetaan väliklossien (7) päälle tukiklossit (8), joiden poikkileikkaus on 100 x 100 mm ja jotka naulataan kiinni väliklosseihin kahdeksalla naulalla 6 x 150 mm. 4.10.9 Kiviä, joiden paino on 17 24,7 t, kuormataan yhteen Vo-vaunuun kolme kappaletta (kuva 4.10.2). Jokainen kivi asetetaan kahden aluspuun (3) varaan, joiden paksuus on 100 mm. Kuva 4.10.2. Kolmen kiven kuormaus ja kiinnitys Vo-vaunuun 1 vetoside kaksinkertaisesta vaijerista; 2 ympärivedetty side kaksinkertaisesta vaijerista; 3 aluspuu; 4 poikittaisklossi; 5 aluspuu; 6 tukiklossi; 7 väliklossi

367 Kivet kiinnitetään teräsvaijereilla sekä tuki- ja väliklosseilla. Pituussuuntaisen siirtymän estämiseksi kukin kivi kiinnitetään kahdella vetositeellä (1) ja kahdella ympärivedetyllä siteellä (2), jotka kummatkin tehdään kaksinkertaisina. Vetositeiden ja ympärivedettyjen siteiden päät sidotaan sivupylvästuppiloihin. Lisäksi kivet tuetaan pituussuunnassa väliklosseilla (7), joiden poikkileikkaus on 100 x 100 mm, ja niitä sijoitetaan kaksi kiven kummallekin puolelle. Klossit asennetaan vähintään 50 mm:n paksuisten aluspuiden (5) päälle ja naulataan vaunun lattiaan neljällä naulalla 6 x 150 mm. Väliklossien (7) päälle asetetaan tukiklossit (4) kiviä vasten ja niiden väliin tukiklossit (7). Kukin klossi naulataan neljällä naulalla. Vo-vaunun päätylaitojen ja kivien väliin asennetaan päällekkäin kolme klossia (4), joiden poikkileikkaus on 100 x 100 mm, ja klossit liitetään toisiinsa kuudella naulalla. Poikittaissuuntaisen siirtymän estämiseksi kukin kivi kiinnitetään lisäksi kahdella tukiklossilla (6), joiden poikkileikkaus on 100 x 100 mm ja jotka asennetaan aluspuiden (3) päälle ja naulataan aluspuihin viidellä naulalla. 4.10.10 Kiviä, joiden paino on 10,2 17,9 t, kuormataan yhteen Vo-vaunuun neljä kappaletta kahteen ryhmään (kuva 4.10.3). Jokainen kivi asetetaan kahden aluspuun (3) varaan, joiden paksuus on 100 mm. Kuva 4.10.3. Neljän kiven kuormaus ja kiinnitys Vo-vaunuun 1 vetoside kaksinkertaisesta vaijerista; 2 ympärivedetty side kaksinkertaisesta vaijerista; 3 aluspuu; 4 poikittaisklossi; 5 tukiklossi; 6 väliklossi; 7 aluspuu; 8 lyhyt pylväs

368 Kivet kiinnitetään teräsvaijereilla sekä tuki- ja väliklosseilla. Jotta estetään pituussuuntainen siirtymä lähimmän päätylaidan suuntaan, kiinnitetään kukin kivi yhdellä vetositeellä (1) ja yhdellä ympärivedetyllä siteellä (2), jotka kummatkin tehdään kaksinkertaisina. Vetositeiden ja ympärivedettyjen siteiden päät sidotaan sivupylvästuppiloihin. Vaunun keskelle kivien väliin asennetaan vähintään 50 mm:n paksuisten aluspuiden (7) päälle väliklossit (6), joiden poikkileikkaus on 125 x 125 mm. Kukin klossi naulataan kahdeksalla naulalla. Kivien ja tukiklossien (6) väliin asetetaan poikittaisklossi (4), jonka poikkileikkaus on 100 x 100 mm ja joka naulataan kiinni alapuolisiin klosseihin. Vo-vaunun päätylaitojen ja kivien väliin asennetaan päällekkäin kolme klossia (4), joiden poikkileikkaus on 100 x 100 mm, ja klossit liitetään toisiinsa kuudella naulalla. Poikittaissuuntaisen siirtymän estämiseksi kukin kivi kiinnitetään lisäksi kahdella tukiklossilla (5), joiden poikkileikkaus on 100 x 100 mm ja jotka asennetaan aluspuiden (3) päälle ja naulataan aluspuihin viidellä naulalla. Vo-vaunun päätypylvästuppiloihin asennetaan lyhyet pylväät (8). 4.10.11 Kiviä, joiden paino on 4 17,9 t, kuormataan yhteen Vo-vaunuun neljä - seitsemän kappaletta yhtenä ryhmänä koko Vo-vaunu pituudelle (kuvat 4.10.4 ja 4.10.5). Jokainen kivi asetetaan kahden aluspuun (3) varaan, joiden paksuus on 100 mm. Kuva 4.10.4. Neljän kiven kuormaus ja kiinnitys Vo-vaunuun 1 vetoside kaksinkertaisesta vaijerista; 2 ympärivedetty side kaksinkertaisesta vaijerista; 3 aluspuu; 4 poikittaisklossi; 5 tukiklossi; 6 lyhyt pylväs

369 Kuva 4.10.5. Kuuden kiven kuormaus ja kiinnitys Vo-vaunuun 1 vetoside kaksinkertaisesta vaijerista; 2 ympärivedetty side kaksinkertaisesta vaijerista; 3 aluspuu; 4 poikittaisklossi; 5 tukiklossi; 6 lyhyt pylväs Kivet kiinnitetään teräsvaijereilla sekä tuki- ja väliklosseilla. Kaksi Vovaunun päätylaidan puoleista kiveä kiinnitetään kumpikin yhdellä kaksinkertaisella vetositeellä (1). Lisäksi kukin kivi sidotaan yhdellä kaksinkertaisella ympärivedetyllä siteellä (2). Vetositeiden ja ympärivedettyjen siteiden päät sidotaan sivupylvästuppiloihin. Kivien väliin ja Vo-vaunun päätylaitojen luo asetetaan kolmeen kerrokseen poikittaisklossit (4), joiden poikkileikkaus on 100 x 100 mm ja jotka naulataan kymmenellä naulalla vaunun lattiaan ja alapuolisiin klosseihin. Kivet, joiden pituuden (vaunun keskiviivan suuntaisen kiven mitan) suhde korkeuteen nähden on alle 1,20, on tuettava kummaltakin puolelta neljään kerrokseen asennettavilla klosseilla (4). Poikittaissuuntaisen siirtymän estämiseksi kukin kivi kiinnitetään lisäksi kahdella tukiklossilla (5), joiden poikkileikkaus on 100 x 100 mm ja jotka asennetaan aluspuiden (3) päälle ja naulataan aluspuihin viidellä naulalla. Vo-vaunun päätypylvästuppiloihin asennetaan lyhyet pylväät (6).

370 5. TAVAROIDEN KUORMAUS JA KIINNITYS KATETTUIHIN VAUNUIHIN 5.1 YLEISET MÄÄRÄYKSET 5.1.1 Jotta voidaan parhaiten hyödyntää katettujen vaunujen kantavuus ja tilavuus, kuormata ja purkaa tavarat koneellisesti sekä lyhentää vaunujen seisonta-aikaa, on vaunut kuormattava valmistelemalla tavarat tehokkaasti kuljetusta varten: pakattava tavarat taso-, kaulus- ja pylväslavoille tai aluspuiden varaan, tavaroista on tehtävä suuryksiköitä sitomalla ne kiristys- ja ympärisiteillä tms. ja käyttämällä kutistemuovia. Käsin kuormattavista kevyistä ja tilaa vievistä tavaroista, joita ei ole päällystetty tai jotka ovat kevyessä pakkauksessa, kannattaa etukäteen tehdä suuryksiköitä ympäri- ja kiristyssiteillä. Tällöin on suuryksiköiden äärimittojen oltava mahdollisuuksien mukaan vaunun korin mitoilla jaollisia, jotta voidaan parantaa vaunun täyttöastetta. 5.1.2 Samaan vaunuun ei saa kuormata sellaisia tavaroita, jotka ominaisuuksiensa vuoksi voivat vahingoittaa tai turmella muita tavaroita, eikä vaarallisia aineita, pahanhajuisa nesteitä, eläinperäisiä raaka-aineita tai muita tavaroita, joita ei saa kuormata yhteen toisten tavaroiden kanssa. 5.1.3 Jotta kuorma ja kalusto eivät vahingoitu, on tavaroiden oltava katetuissa vaunuissa vakaasti ja ne on kiinnitettävä siirtymisen ja kaatumisen estämiseksi. Kun päällystettyjä ja päällystämättömiä tavarakolleja kuormataan useaan kerrokseen, on pinojen oltava vakaita. Tuetun tavarapinon ja vaunun ovilevyn väliin on jäätävä vähintään 250 mm:n rako. Vaunun seiniin, oven karmeihin eikä kiinteään varustukseen kuuluviin palkkeihin ei saa lyödä nauloja, joihin kohdistuu kuormitus vaunussa olevan tavaran kiinnitysosista. Oviaukkoa suojaavat laudat saa naulata kiinni oven karmeihin. 5.1.4 Tässä luvussa esitetyt vaatimukset ja määräykset koskevat tavaroiden kuormausta yleiskäyttöisiin katettuihin vaunuihin (jäljempänä "vaunut") (kuvat 5.1 ja 5.2). Näidne vaunujen tiedot ja korin osien rakenteelliset erityispiirteet on esitetty taulukossa 5.1.

371 Oviaukon karmit Oviaukko Uunisuojus Yläpurkuluukku Päätyseinän keskipylväs Vaunun kiinteä varustus (puuparru) Metallilevy Sidontalaite Sivupurkuluukku Päätyseinän kulmapylväs Kuva 5.1. Katetun vaunun kori

372 Katettu vaunu, malli 11-066, 11-K001 (tavallinen oviaukko) Katettu vaunu, mallit 11-217, 11-270 Kuva 5.2. Kiinteän varustuksen sijainti katetun vaunun korin sisällä

373 Таulukko 5.1 Katettujen vaunujen tärkeimmät tekniset tiedot Nimike puu- 11-066 Metalli- Vaunumalli 11-К001 11-217 11-270 11-260 Kantavuus, t 68 68 68 68 68,5 67 Korin tilavuus, m 3 120 120 120 120 122 140 Vaunun telikeskiöväli, mm 10000 10000 10000 10000 10000 12240 Automaattikytkimien kytkentätasojen väli, mm Suurin korkeus kiskon selästä, mm 14730 14730 14730 14730 14730 16970 4688 4700 4650 4668 4660 4674 Korkeus kiskon selästä lattiatasoon, mm 1283 1283 1280 1286 1286 1286 Korin sisäpituus, mm 13800 13844 13844 13844 13844 16080 Korin sisäleveys, mm 2760 2760 2760 2764 2764 2770 Korin sisäkorkeus sivuseinää pitkin, mm 2791 2791 2791 2737 2791 3050 Vapaat mitat, mm: oviaukko 2000x2301 2000x2343 2000x226 3794x234 3802x234 3973x2717 6 3 3 sivuseinän purkuluukku 690x370 690x370 690x370 690x370 614x365 614x365 katon purkuluukku (halk.) 400 0 400 0 400 0 400 0 400 0 400 Korin rakenne Puu-metalli Metalli Sarjatuotannon aloitusvuosi 1960 (1978) 1979 (1983) 1975 (1983) 1976 1986 1986

374 5.1.5 Jotta tavarat eivät vahingoitu kuljetuksen aikana niiden joutuessa kosketuksiiin esimerkiksi vaunun korin kiinteän varustuksen ulkonevien osien, pulttien kantojen ja salparautojen kanssa, lähettäjä peittää nämä ulkonevat osat. Tämän vuoksi suositellaan, että: - katetun vaunun lattialle levitetään kahdesta neljään kerrosta paperia - ulkonevat osat kääritään säkkikankaaseen tai paperiin - ulkonevat osat ja vaunun seinät peitetään säkkikankaalla tai paperilla, jolloin peite kiinnitetään tarvittavaan asentoon 5 10 mm:n paksuisilla rimoilla, jotka kiinnitetään vaunun seiniin naulaamalla.

375 5.2 MÄÄRÄYKSET TAVAROIDEN KUORMAUKSESTA JA KIINNITYKSESTÄ KATETTUIHIN VAUNUIHIN 5.2.1 Kun samaan vaunuun kuormataan eripainoisia ja erilaisissa pakkauksissa olevia tavaroita, on alimmaiseksi sijoitettava painavat ja lujassa pakkauksessa olevat kollit ja kuorman yläosaan kevyemmät tavarat, jotka on päällystetty pehmeällä materiaalilla, ristikolla, vanerilla, kartongilla tai muulla kevyellä pakkauksella. 5.2.2 Yli 500 kg painavat tavarat sekä suurikokoiset ja pitkät tavarat, jotka ovat pidempiä kuin vaunun leveys ja joita ei voi kuljettaa avovaunuilla, voidaan kuljettaa katetuissa vaunuissa sillä ehdolla, että ne voidaan kuormata katettuihin vaunuihin (myös leveäovisiin) ja purkaa niistä vaikeuksitta koneellisesti tai muulla, lähettäjän kanssa sovitulla tavalla. 5.2.3 Kun kuormataan painavia tavaroita vaunuihin, joiden puulattia on kulunut, laitetaan trukin pyörien alle 4 5 mm:n paksuiset metallilevyt, jotka poistetaan vaunun täyttymisen myötä. 5.2.4 Jäljempänä tässä kuormausmäärysten osassa esitetyissä tapauksissa on vaunujen päätyseinät suojattava puukilvillä kuorman korkeudelta. Suojakilpi (kuva 5.3) tehdään vaunun levyisistä laudoista. Kilven lautojen välien tulee olla pienemmät kuin erillisten kuormakollien korkeus. Lautojen paksuuden on oltava vähintään 40 mm. Kilpi kootaan neljän pystylaudan varaan. Jokaiseen liitoskohtaan lyödään kaksi kolme naulaa vähintään 4 x 80 mm. Lauta voi olla pintalautaa tai muuta yhtä vahvaa materiaalia. Suojakilpi asennetaan vaunun korin koko leveydelle pystylaudat vaunun päätyseinää päin. Kuva 5.3. Puinen suojakilpi

376 5.2.5 Vaunun päätyseinät on suojattava kilvillä seuraavia tavaroita kuormattaessa: - metalliharkot ja muut tavarat, joilla on pieni liukukitkakerroin tai joissa on vaunun seiniä vahingoittavia ulkonemia - vaneri-, metalli-, asbestisementti-, kipsi-, kova- ja lastulevyt tms. tavarat - muototeräkset ja metalliputket - tynnyrit, rummut, kelat ja muut kyljelleen kuormattavat lieriönmuotoiset tavarat. 5.2.6 Kun kuormataan vaneri-, metalli-, kipsi-, kova-, lastu- tai muita levyjä, kilpien sijaan voidaan vaunun päätyseinät suojata kuormauksen korkeudelta näillä samoilla, pystyyn asennetuilla levyillä. Vaunun päätyseinien suojana voidaan käyttää erilaisia tavaranippuja: metallilevyjä, muototeräksiä, putkia, metallituotteita, puutavaraa, lieriönmuotoisia ja muita tavaroita, jotka ovat tarpeeksi lujia ja jotka asetetaan pitkittäin vaunun poikittaissuuntaan. 5.2.7 Kun tavarat kuormataan vaunun ovien väliseen tilaan, on huolehdittava siitä, että vaunun ovet avautuvat vapaasti tavaroiden purkamiseksi molemmilta puolilta. Leveäovisten vaunujen osalta riittää, että toinen ovipuolisko avautuu vapaasti. Kuormattaessa tavaroita useaan kerrokseen on vaunun ovet suojattava sen varalta, että kuorma mahdollisesti kaatuu ovia vasten. Ovet suojataan laudoilla, joiden poikkileikkaus on vähintään 40 x 150 mm. Laudat asennetaan kuorman ylimmäisen kerroksen keskikohdan tasolle. Lautojen päät naulataan kiinni oven karmeihin kahdella naulalla 5 x 120 mm. 5.2.8 Jos vaunun ovien väliin jää tyhjä tila, on tavarat kiinnitettävä, etteivät ne siirry tai sorru tyhjälle alueelle. Tuenta on tehtävä kerroksittain tai koko kuormauksen korkuiseksi sekä kilvillä että välirakenteilla, jotka on tehty parrusta ja pyöreästä puutavarasta. Parrujen ja kilpien mitat, hakojen ja naulojen määrä parrujen ja kilpien kiinnittämista varten ja ympärivedettyjen siteiden mitat määritellään näiden kuormausmääräysten kohdan 2.4.5 yleisten vaatimusten mukaan.

377 5.3 KATETUISSA VAUNUISSA KULJETETTAVIIN TAVAROIHIN JA NIIDEN KIINNITYSOSIIN VAIKUTTAVIEN VOIMIEN MÄÄRITTELY 5.3.1 Katetuissa vaunuissa kuljetettavien päällystettyjen ja päällystämättömien tavarakollien kuormaus- ja kiinnityspiirustuksia laadittaessa ja kehitettäessä on noudatettava näiden kuormausmääräysten kohtaa 2.4. 5.3.2 Kun päällystetyt ja päällystämättömät tavarakollit kuormataan vaunuun pinoihin, määritellään yhteen kuormakolliin (laatikkoon, koteloon, tynnyriin ym.) vaikuttavien kuormitusten arvot seuraavien kaavojen mukaan: - pystysuora kuormitus F pyst pino = K pyst (n pino 1 ) Q k (5.1) - pituussuuntainen vaakasuora kuormitus F p rivi = K pit (n privi 1 ) Q k (5.2) - poikittaissuuntainen vaakasuora kuormitus joissa F s rivi = K poik (n srivi 1 ) Q k (5.3), n pino, n privi, n srivi Q k K pyst, K pit, K poik vaunussa olevien kuormakollien määrä korkeussuunnassa: yhdessä kerroksessa, yhdessä pituussuuntaisessa rivissä vaunun päädystä ovien väliseen tilaan asti, vaunun leveyssuunnassa yhdessä poikittaisessa rivissä yhden kuormakollin bruttopaino, kg pysyvät kertoimet, jotka ottavat huomioon pystysuorat, pituus- ja poikittaissuuntaiset dynaamiset kuormitukset. Niiden arvot ovat 1,5, 2-3 ja 0,5. 5.3.3 Kuormakollit, jotka ovat vaunun ovien välisessä tilassa, voivat siirtyä ja kallistua poikittaissuunnassa vaunun ovien suuntaan (kuvat 5.4.a ja 5.4.б). Puolipehmeässä pakkauksessa olevia tavaroita kuormattaessa voivat keskimmäiset kerrokset painua kasaan (kuva 5.4.в). Tämän vuoksi on tarkistettava ovien välisessä tilassa kuljetettavien tavaroiden kuormauksen vakavuus siirtymisen ja kaatumisen suhteen. Tällöin on tarkistettava sekä yläkerrosten yksittäiset kuormakollit että useaan kerrokseen sijoitetut kuormakolliryhmät.

378 Kuva 5.4. Oviaukon suojakilven asennus kuorman sortumisen estämiseksi 1 suojalauta Jos kuormakollit siirtyvät ja kaatuvat helposti, on oviaukot suojattava laudoilla, joiden sijainti korkeussuunnassa määritellään kuorman kaatumisehdosta riippuen. 5.3.4 Kuormakollien vakavuusehto vaunun ovien suuntaisen siirtymän kannalta määritellään kuorman siirtymävakavuuden varmuuskertoimella: 1000 μ K ssiirt = ------------ > 1.25 (5.4), a s jossa a s μ poikittaissuuntainen ominaishitausvoima, joka vaikuttaa vaunun oviaukkojen alueelle sijoitettuun kuormakolliin, kg/t kitkakerroin kuorman ja vaunun lattian tai kuormakollikerrosten välillä. Suure a s määritellään näiden kuormausmääräysten kohdassa 2.4.2.3 esitetyllä tavalla ottaen huomioon kuormakollin painopisteen etäisyys vaunun keskikohdasta. Arvo määritellään kuormille, joiden painopiste on lähellä vaunun ovenpielipylväiden kautta kulkevaa poikittaistasoa.

379 Jos vakavuusehto (5.4) ei täyty, on kuormakollit tuettava poikittaissuuntaista siirtymää vastaan (kuva 5.5.a). Kuva 5.5. Laskentakaavio kuorman sivuttaisvakavuuden määrittelemiseksi siirtymisen (a) ja kaatumisen varalta (б) Sivuttaisvoima, joka pyrkii siirtämään yhden tai useamman kuormakollin vaunun oviaukon suuntaan, määritellään seuraavalla kaavalla: F s = Q k pino ( 1.25 a s 1000 μ ) (5.5), jossa Q k pino kuormakollipinon paino, kg. 5.3.5 Kuormakollien vakavuusehto vaunun ovien suuntaisen siirtymän suhteen määritellään kuorman kaatumisvakavuuden varmuuskertoimella (kuva 5.6): - kuormapino 1000 b o s K skaat = --------------- >1.25 (5.6) a s h k - ylimmän kerroksen kuorma, joissa 1000 b o s3 K skaat = --------------- >1.25 (5.7) a s h k3

380 jossa b o s h k lyhin etäisyys kaatumissärmästä kuormakollin tai yhden kerroksen kuormakolliryhmän painopisteen projektiosta, joka on vaunun lattiaan päin, mm kuormakollin tai yhden kerroksen kuormakolliryhmän painopisteen korkeus vaunun lattiasta tai alimmaisen kuormakollin tukipinnasta, mm. Jos vakavuusehto (5.5) ei täyty, on kuormakollit tuettava poikittaissuuntaista siirtymää vastaan (kuva 5.4.a). Kuva 5.6. Laskentakaavio vaunun poikittaisvakavuuden määrittelemiseksi kuormapinolle 5.3.6 Jotta voidaan estää kuorman sortuminen ovia vasten kuljetuksen aikana, on oviaukot suojattava laudoilla (pintalaudoilla). Näiden lautojen määrä ja mitat riippuvat siitä, kuinka suuri kuormitus F s cm on ja millä tavoin se kohdistuu. Laskelmassa otetaan huomioon seuraavat oven suojakilven kuormitusvaihtoehdot: - jakaantunut kuormitus, tavarakollit, joilla on tasainen tukipinta (kuva 5.7.a) - keskitetty kuormitus, kun voima kohdistuu keskelle, lieriönmuotoiset tavarat (kuva 5.7.б) kuormitus tasaisin välein sijaitseviin kolmeen pisteeseen (kuva 5.7.в).

381 Kuva 5.7. Laskentakaaviot vaunun oven suojakilven lautojen kuormittamisesta a) kuormitus б), в) keskitetty kuormitus Oven suojakilpeen tarvittava lautamäärä määritellään jakamalla poikittaisvoima F s cm laudan sallitulla kuormituksella F sall lauta. Kaikki lautojen päät naulataan kiinni oven karmeihin kahdella naulalla vähintään 4 x 120 mm, kun laudan mitoituspaksuus on 25 30 mm, ja vähintään 5 x 120 mm, kun laudan mitoituspaksuus on 40 50 mm. Oven suojakilven lautoihin kohdistuvat sallitut kuormitukset, jotka riippuvat lautojen kuormitustavasta ja poikkileikkauksesta, on esitetty taulukossa 5.2.

382 Oven suojakilven lautojen sallittu kuormitus F sall lauta, kg Taulukko 5.2 Laudan poikkileikkaus Oven suojakilven kuormitustapa Laudan poikkileikkaus Oven suojakilven kuormitustapa mm А б, в mm а б, в 25 х 150 68 34 40 x 150 174 87 25 х 200 91 45 40 х 200 232 116 30 x 150 99 49 50 х 150 272 136 30 x 200 131 65 50 х 200 365 182 5.3.7 Jotta estetään päällystetyistä ja päällystämättömistä tavarakolleista tehtyjen pinojen sortuminen vaunun ovien väliseen tilaan, voidaan pinot tukea laudoista, parruista tai muototeräksistä tehtävillä tukirakenteilla. Jos tukirakenne tehdään laudoista (kuva 5.8), on pystylautojen oltava pinon korkuisia ja poikittaislautojen vaunun levyisiä. Poikittaislaudat asennetaan siten, että alimmat niistä pitävät paikallaan alimman ja toisen kerroksen kuormakollit ja ylimmät pitävät paikallaan toiseksi ylimmän ja ylimmän kerroksen kuormakollit. Pystylautojen väliin asennetaan poikittaisten vaakalautojen määrästä riippuen neljä tai kuusi pituussuuntaista tukipuuta, joiden avulla kuormapino saadaan vakaaksi pituussuuntaista siirtymää vastaan. Kuva 5.8. Laskentakaavio vaunun ovien väliseen tilaan asennettavan tukirakenteen ylätukipuiden kuormittamisesta

383 5.3.8 Tarvittava tukipuiden määrä määritellään seuraavalla kaavalla: ΔF рmax n puu = -------------- (5.8), F sall puu jossa ΔF рmax F sall puu kuorman painavamman puoliskon puolelta vaikuttava pituussuuntaisen hitausvoiman ylijäämä vaunun oviaukon kohdalla pituussuuntaan, kg sallittu kuormitus yhdelle pituussuuntaiselle tukipuulle, kg (taulukko 5.3) ΔF рmax = Q kmax (a p - 1000 μ) (5.9), jossa Q kmax a p μ kuorman painavamman puoliskon paino, vaunun oviaukon kohdalla pituussuuntaan, t pituussuuntaisen hitausvoiman ominaisarvo, kg/t kuorman ja vaunun lattian välisen liukukitkan kerroin. Tukipuihin kohdistuvat sallitut kuormitukset määritellään laskelmalla, jossa otetaan huomioon puristuksen ja pituussuuntaisen taivutuksen vaikutus. Havupuusta tehtyjen suorakulmaisten tukipuiden osalta on sallittujen pituussuuntaisten kuormitusten mitoitusarvot esitetty taulukossa 5.3. Таulukko 5.3 Sallitut pituussuuntaiset kuormitukset F puu sall, kg, havupuusta tehdyille suorakulmaisille tukipuille Tuki- Tuki- Tukipuun korkeus, mm puun puun 20 30 40 50 60 70 80 90 100 pituus, leveys, mm mm 2000 150 71 240 573 1120 1930 3240 4920 7750 9400 200 95 320 765 1490 2560 4300 6550 9300 12500 2500 150 46 154 366 710 1240 2160 3060 4490 6300 200 68 206 490 950 1800 2800 4080 5980 8400 3000 150 31 107 264 495 855 1360 2030 2900 4150 200 42 142 340 660 1140 1800 2700 3950 5700

384 5.3.9 Ylätukipuita kuormittavat lisäksi voimat, jotka syntyvät tukikehikoita vasten olevien kuormapinojen kallistuessa. Oletetaan, että tavarat on kuormattu kerroksiin, joiden korkeus on sama kuin kuormauksen korkeus. Voima F рkerr, joka kohdistuu tukipuuhun yhdestä kerroksesta, määritellään kerroksen kaatumisvakavuuden varmuuskertoimen 1,25 perusteella: F рkaat h kkok - Q kkerr l kp F рkerr = ------------------------------------ (5.10), 2 (h kkok h ak ) jossa F рkaat Q kkerr h kkok h ak l kp pituussuuntainen hitausvoima, joka pyrkii kaatamaan yhden kerroksen, kg kerroksen paino, kg vaunussa olevan kuorman korkeus, mm alimman kerroksen kuormakollin korkeus, mm yhden kuormakollin mitta vaunun pituussuuntaan, mm. Yhden kerroksen paino Q kkerr riippuu kuorman kokonaispainosta Q kkok ja vaunun päätyseinästä ovien väliseen tilaan asti kuormattujen kerrosten määrästä n kerr : Q kkok Q kkerr = ------------- n kerr (5.11). Kokonaisvoima ΣF p,, jonka mukaisesti on tehtävä ylätukipuiden lujuuslaskelma, määritellään riippuen F рkerr :stä ja kuormakollikerrosten määrästä n kerr vaunun pituussuunnassa päätyseinän ja tukirakenteen välillä: ΣF p = F рkerr K pit (5.12)

385 Kertoimen K pit arvo määritellään kuormakerrosten määrän perusteella ja lasketaan seuraavalla kaavalla: i = n kerr 1 K pit = Σ ----------------------------- (5.13) i = 1 1 + 0.1 (i 1) Mitoitusarvot K pit on esitetty taulukossa 5.4. Kertoimen K pit arvot ylätukipuihin kohdistuvien kuormitusten laskemiseksi Таulukko 5.4 Kerrosten määrä K pit Kerrosten määrä K pit Kerrosten määrä K pit 1 1,00 8 6,11 15 9,50 2 1,91 9 6,67 16 9,90 3 2.75 10 7.20 17 10,28 4 3,52 11 7,70 18 10,65 5 4,23 12 8.18 19 11,01 6 4,90 13 8,64 20 11.36 7 5,52 14 9,08 5.3.10 Kun katettuun vaunuun kuormataan kuljetuspaketteja kahteen tai useampaan kerrokseen, on ne tuettava ovien välisessä tilassa tukipuilla ja -rakenteilla taulukossa 5.5 esitettyjen kaaviokuvien mukaan. Tukipuiden ja -kehikoiden lujuuslaskelmat tehdään tässä taulukossa esitettyjen kuormitusten mukaan.

386 Katetuissa vaunuissa kuljetettavien kuljetuspakettien tukiosiin kohdistuvat kuormitukset Таulukko 5.5 Pakettikerrosten Tukipuiden Tukipuiden Tukipuuhun määrä asennuskaaviot merkinnät kohdistuva mitoituskuormitus, t, kun vaunussa olevan kuorman kokonaispaino on, t Yksi Kaksi Kaksi Kolme Kolme

387 5.4 KATETUN VAUNUN KORIN OSIIN KOHDISTUVAT SALLITUT KUORMITUKSET 5.4.1 Kuormattaessa painavia kappaletavaroita, joiden paino on vähintään 500 kg, mitoituskuormituksen ominaisarvo ei saa olla yli 0,135 kg/cm 2. 5.4.2 Katetun vaunun kiinteään varustukseen kuuluvaan lenkkiin sallitaan kohdistuvaksi 3 t:n kuormitus (kuva 5.9). Tällöin on lenkkiin kiinnitetyn vetositeen ja vaunun sivuseinän välisen kulman oltava 30 0. Kuva 5.9. Katetun vaunun kiinteään varustukseen kuuluva lenkki 5.4.3 Tukirakenteina voidaan käyttää ovenpielipylväitä, jos niiden lujuus tarkistetaan vaunujen lujuuslaskentanormien mukaan. 5.4.4 Trukin pyörissä tulee olla kumirenkaat. Eturenkaiden oltava vähintään 750 mm:n päässä toisistaan.

388 5.5 PÄÄLLYSTETTYJEN JA PÄÄLLYSTÄMÄTTÖMIEN TAVAROIDEN KUORMAUS JA KIINNITYS 5.5.1 Kuormattaessa kangaspaaleja ja muita pehmeällä materiaalilla päällystettyjä tavaroita, on tavarat kuormattava tiiviisti päällyksen hankautumisen ja tavaran vahingoittumisen estämiseksi. Tavaroiden kuormaamiseksi on kuormakollit sovitettava yhteen mahdollisuuksien mukaan siten, ettei pinon ja vaunun sivuseinän väliin eikä ovien väliseen tilaan jää rakoja. Jotta voidaan estää tavaroiden hankautuminen kuljetuksen aikana, kiilataan ylimmän kerroksen tavarat paikoilleen sekä pituus- että poikittaissuunnassa. Lähettäjän käyttämien pakkausmateriaalien (esim. kankaan, paperin, paalien ja rullien sitomiseksi käytettävän metallivanteen, rautalangan ja narun) on oltava sellaisia, ettei tavaralle tapahdu mitään vahinkoa kuormaamisen, kuljetuksen ja purkamisen aikana. 5.5.2 Nestettä sisältävät pullot kuljetetaan pakattuina laatikoihin, muovitynnyreihin tai puukoreihin. Korien kolot on vuorattava pehmeällä palamattomalla imukykyisellä täytteellä. Jos pullolaatikot ja -korit kuormataan kahteen ja useampaan kerrokseen, on vaunussa ehdottomasti oltava tukirakenteet (välipuut ja telineet) tällaista kuormausta varten ja ne on kiinnitettävä väliparruilla tai laudoista (pintalaudoista) tehdyillä kilvillä vaunun kummassakin puoliskossa. Jos pullolaatikkojen ja -korien muodostamien rivien ja vaunun seinien väliin jää rakoja, on kaikki tavarakerrokset tuettava laudoilla ja parruilla. 5.5.3 Tynnyrit, joissa kuljetetaan nestemäisiä ja kuivia aineita (esim. hartsia ja kloorikalkkia), sijoitetaan vaunuun riveittäin joko kyljelleen, jolloin tynnyrit käännetään vaunun pituus- tai poikittaissuuntaan, tai pystyasentoon. Nestetynnyrit on ehdottomasti kuormattava korkit ylöspäin. Tynnyreiden korkit on kierrettävä tiukkaan ja ne eivät saa olla tynnyrin tukipintaa korkeammalla (kerrosten vakavuuden vuoksi). Tynnyreiden kuormaustapa riippuu tynnyreiden koosta ja tavaran fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista. Kerroksittain kuormattavien tynnyreiden on oltava samassa rivissä samankokoisia. Kun tynnyrit kuormataan kyljelleen kahteen tai useampaan kerrokseen, sijoitetaan ne pitkittäin vaunun leveyssuuntaan ja kaikkien tynnyririvien alle laitetaan kaksi aluspuuta (vaunun lattialle vain metallilevyn päälle) tai välipuuta. Tällöin on kaikki tynnyrit ehdottomasti kiilattava puukiiloilla molemmilta puolilta. Kiilat naulataan kiinni vaunun lattiaan tai välipuihin.

389 Kun tynnyrit kuormataan pystyasentoon, on jokaisen rivin ja kerroksen päälle asetettava kaksi välipuuta, joiden päälle asetetaan ylemmän kerroksen tynnyrit. Lähettäjä mitoittaa välipuiden poikkileikkauksen tynnyreiden koon ja painon sekä kuormaus- ja purkamislaitteiden ja välipuiden puulajin mukaan. Jos tynnyripinojen ja vaunujen seinien väliin jää tyhjä tila, on kaikki tynnyrikerrokset tuettava poikittaissuunnassa väliparruilla ja laudoilla.

390 5.6 PÄÄLLYSTETTYJEN JA PÄÄLLYSTÄMÄTTÖMIEN TAVAROIDEN KULJETUSPAKETIT SEKÄ NIPUTETUT TAVARAT 5.6.1. Päällystetyistä ja päällystämättömistä tavaroista kootut kuljetuspaketit (jäljempänä "paketit") kuormataan katettuun vaunuun yleensä pitkittäin vaunun leveyssuuntaan kahteen tai kolmeen riviin ja yhdestä kolmeen kerrokseen. Vaunun pituussuunnassa paketit asetetaan kiinni vaunun päätyseiniin ja toisiinsa. 5.6.2 Rakojen, joita jää kuljetuspaketteja kuormattaessa vaunun leveyssuunnassa (pakettien väliin sekä pakettien ja vaunun sivuseinien väliin), on oltava suunnilleen samanlaisia ja niitä saa olla yhteensä enintään 200 mm. Jos raot ovat suuremmat (yhteensä enintään 400 mm), suositellaan, että paketit kuormataan seuraavalla tavalla: ensimmäisen rivin paketit asetetaan päätyseinälle kiinni vaunun sivuseiniin ja jätetään rako vaunun keskelle, seuraavan rivin paketit työnnetään kiinni toisiinsa vaunun keskelle. Seuraavien rivien paketit laitetaan vuorotellen kiinni vaunun sivuseiniin ja toisiinsa kiinni vaunun keskelle (kuva 5.10). Kuva 5.10. Kuljetuspakettien kuormaus katettuun vaunuun 5.6.3 Jos päällystetyistä ja päällystämättömistä tavarakolleista tehtyjä paketteja ei voi kuormata edellä esitetyllä tavalla, on ne tuettava vaunun poikittaissuuntaista siirtymää vastaan asentamalla kuorman ja seinien väliin väliparrut, joiden poikkileikkaus on vähintään 50 x 100 mm ja jotka naulataan vaunun lattiaan kukin kahdella naulalla 4 x 100 mm (kuva 5.11). Yksi kuormayksikkö on tuettava kahdella väliparrulla.

391 Kuva 5.11. Tavaroiden tuentaan käytettävien väliparrujen asennus katettuun vaunuun Samalla tavalla on kiinnitettävä vaunun pituussuuntaan kuormatut pitkät tavarat. 5.6.4 Raot, jotka jäävät kuormattujen pakettiryhmien väliin ovien välisessä tilassa, on täytettävä kiinnitysosilla, jotka estävät pakettien siirtymisen ja kaatumisen pituussuunnassa. Kun paketit kuormataan yhteen kerrokseen, tuetaan ne vaunun lattialle asennettavalla välikehikolla, joka tehdään poikkileikkaukseltaan 100 x 100 mm:n suuruisesta parrusta. Voidaan käyttää myös "uivaa" kehikkoa, jota ei kiinnitetä vaunun lattiaan. Kehikko kootaan käyttäen kärkihakoja 80 x 200 mm, jotka tehdään halkaisijaltaan 8 mm:n vahvuisesta tangosta, tai sidelautoja, joiden paksuus on 30 mm, ja nauloja 4 x 80 mm, joita lyödään kaksi kuhunkin liitokseen. Tällöin kehikon on oltava rakenteeltaan sellainen, ettei se pääse siirtymään poikittaissuunnassa, tai kehikko on tuettava tukiklosseilla poikittaissuuntaista siirtymää vastaan. Ovien välisessä tilassa olevat paketit voidaan tukea tuentasäkeillä, jotka on tarkoitettu tavaroiden tuentaan kuljetusvälineissä. 5.6.5 Leveäovisissa katetuissa vaunuissa, joihin paketit voidaan kuormata trukeilla koko pinoina koko lattia-alalle, ei tuentaa tarvitse tehdä 100 150 mm:n levyisiin rakoihin, jotka jäävät ovien väliseen tilaan poikittaisten pakettirivien väliin. 5.6.6 Kun paketit kuormataan kahteen tai useampaan kerrokseen, on ne tuettava ovien välisessä tilassa taulukossa 5.5 esitetyillä tukipuilla ja rakenteilla.

392 5.7 PAPERIRULLIEN KUORMAUS JA KIINNITYS 5.7.1 Lähettäjä määrittelee paperin kuljettamista varten annettujen vaunujen kaupallisen kunnon. Lähettäjän on ennen kuormausta varmistuttava, että kuljetus kyseisessä vaunussa ei turmele eikä vahingoita paperia. Katolla olevat luukut, savutorvien luukut ja sivuluukut on suljettava tiiviisti. 5.7.2 Jotta paperirullat eivät vahingoitu kuljetuksen aikana niiden joutuessa koskeutuksiin esimerkiksi vaunun korin kiinteän varustuksen ulkonevien osien, pulttien kantojen ja salparautojen kanssa, lähettäjä peittää ulkonevat osat. Tämän vuoksi voidaan: - levittää vaunun lattialle kahdesta neljään kerrosta paperia - kääriä ulkonevat osat säkkikankaaseen tai paperiin - peittää ulkonevat osat säkkikankaalla tai paperilla, jolloin peite kiinnitetään tarvittavaan asentoon 5 10 mm:n paksuisilla rimoilla, jotka kiinnitetään naulaamalla. Naulojen kannat eivät saa olla koholla rimojen pinnasta. Nauloja ei saa kotkata. 5.7.3 Samaan vaunuun saa kuormata paperirullia enintään kolmea eri leveyttä jäljempänä tässä kuormausmääräysten osassa esitettyjen kuvien mukaan. 5.7.4 Paperirullat sijoitetaan ovien väliseen tilaan siten, että ne voidaan purkaa vaunun kummaltakin puolelta. 5.7.5. Kun paperirullat kuormataan ovie väliseen tilaan kolmeen tai useampaan kerrokseen, on oviaukot suojattava vaunun kummaltakin puolelta kahdella laudalla (pintalaudalla), joiden poikkileikkaus on vähintään 30 x 200 mm ja joiden ympäri on kiedottu kaksi - kolme kerrosta pakkausmateriaalia. Laudat asennetaan ensimmäisen ja toisen sekä kolmannen ja neljännen kerroksen tasolle. Lautojen päät naulataan kiinni ovenpieliin kahdella kolmella naulalla 5 x 100 mm. Tällöin näiden lautojen kiinnittämiseen käytettyjen naulojen päät eivät saa nousta ulkopuolelle. 5.7.6 Paperirullat, joiden halkaisija on 800 +50 mm ja leveys 1 600 mm, kuormataan katettuun vaunuun kahteen kerrokseen yhteensä 61 62 rullaa (kuva 5.12).

393 Kuva 5.12. 1 välikehikko; 2 kiila Ensimmäisen kerroksen rullat asetetaan pystyyn kolmeen suoraan pituussuuntaiseen riviin toisiaan vasten vaunun päätyovista alkaen 30-50 mm:n päähän vaunun sivuseinistä. Vaunun kumpaankin päähän ovien väliseen tilaan asti kuormataan seitsemän rullariviä. Ovien väliseen tilaan sijoitetaan 6-7 rullaa. Ensimmäisessä kerroksessa on yhteensä 48-49 rullaa. Toiseen kerrokseen asetetaan kyljelleen toisiaan vasten yhteen riviin symmetrisesti vaunun pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden. Kuormaus aloitetaan vaunun päätyseinistä. Vaunun päätyseinien luo kuormatut rullat kiilataan paikoilleen kahdella kiilalla, joiden koko on 120 x 200 mm ja pituus vähintään 250 mm. Vaunun kumpaankin päähän ovien väliseen tilaan asti kuormataan kuusi rullaa. Yksi rulla sijoitetaan vaunun keskiviivalle yhtä rullaryhmää vasten. Toisessa kerroksessa on yhteensä 13 rullaa. Toisen kerroksen rullat tuetaan pituussuuntaista siirtymää vastaan puisella välikehikolla (kuva 5.13). Kehikko tehdään puuparrusta, jonka poikkileikkaus on 90 x 90 mm, ja laudasta, jonka poikkileikkaus on 5 x 100 mm. Kehikon osat liitetään toisiinsa nauloilla, joiden halkaisija on 4 5 mm ja pituus vähintään 150 mm (kuva 5.13). Kuhunkin liitokseen on lyötävä vähintään kaksi naulaa.

394 Kuva 5.13 Kehikon osat tehdään etukäteen (kootut pituussuuntaiset parrut ja uurrettu tuki). Kehikon kolmiouurroksen on syvyydeltään oltava 30 40 mm (kuva 5.14). Kuva 5.14. Välikehikon rakenne 1 tukilauta; 2 vinotuki; 3 lauta; 4 yläparru; 5 alaparru; 6 poikittaisparru Välikehikko kootaan vaunussa paikan päällä siten, ettei rakoja jää. Vaunun keskiviivalla oleva rulla tuetaan pituussuuntaisiin alaparruihin (5) Kuva 5.14). Rullan päätyä vasten asetetaan poikittainen tukiparru (6), joka naulataan molemmista päistä pituussuuntaisiin parruihin. Vinotuet (2) kiinnitetään laudalla (3), joka asetetaan tukia vasten ja naulataan pituussuuntaisiin parruihin.

395 5.7.7 Paperirullia, joiden halkaisija on 800 +50 mm ja leveys on 940 1 400 mm, kuormataan katettuun vaunuun kahteen kerrokseen yhteensä 94 96 rullaa (kuva 5.15). Rullat asetetaan pystyasentoon kolmeen suoraan pituussuuntaiseen riviin toisiaan vasten vaunun päätyseinistä alkaen 30 50 mm:n päähän vaunun sivuseinistä. Vaunun kumpaankin päähän ovien väliseen tilaan asti kuormataan seitsemän rullariviä. Ovien väliseen tilaan sijoitetaan 6 7 rullaa. Ensimmäisessä kerroksessa on yhteensä 48-49 rullaa. Toisen kerroksen rullat asetetaan pystyasentoon ensimmäisen kerroksen rullien päälle. Ovien väliseen tilaan toiseen kerrokseen kuormataan 4 5 rullaa. Toisessa kerroksessa on yhteensä 46-47 rullaa. Kuva 5.15. 1. kerros 2. kerros

396 5.7.8 Paperirullia, joiden halkaisija on 800 +50 mm ja leveys on 710-930 mm, kuormataan katettuun vaunuun kolmeen kerrokseen yhteensä 142 145 rullaa (kuva 5.16). Rullat asetetaan pystyasentoon kolmeen pituussuuntaiseen riviin toisiaan vasten vaunun päätyseinistä alkaen 30 50 mm:n päähän vaunun sivuseinistä. Vaunun kumpaankin päähän ovien väliseen tilaan asti kuormataan seitsemän rullariviä. Ovien väliseen tilaan ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen kuormataan 6 7 rullaa. Ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa on yhteensä 96-98 rullaa. Ovien väliseen tilaan kolmanteen kerrokseen kuormataan 4 5 rullaa. Kolmanteen kerroksessa on yhteensä 46-47 rullaa. Oviaukkoihin asennetaan suojalaudat ensimmäisen ja toisen kerroksen korkeudelle. Kuva 5.16. 1. ja 2. kerros 3. kerros

397 5.7.9 Paperirullia, joiden halkaisija on 800 +50 mm ja leveys on 560-700 mm, kuormataan katettuun vaunuun neljään kerrokseen pystyasentoon yhteensä 190 194 rullaa (kuva 5.17) Rullat asetetaan pystyasentoon kolmeen suoraan pituussuuntaiseen riviin toisiaan vasten vaunun päätyseinistä alkaen 30 50 mm:n päähän vaunun sivuseinistä. Vaunun kumpaankin päähän ovien väliseen tilaan asti kuormataan seitsemän rullariviä. Ovien väliseen tilaan ensimmäiseen, toiseen ja kolmanteen kerrokseen kuormataan 6 7 rullaa. Ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa kerroksessa on yhteensä 144-147 rullaa. Ovien väliseen tilaan neljänteen kerrokseen kuormataan 4 5 rullaa. Neljännessä kerroksessa on yhteensä 46-47 rullaa. Oviaukkoihin asennetaan suojalaudat ensimmäisen ja kolmannen kerroksen korkeudelle. Kuva 5.17. 1 suojalauta 1., 2. ja 3. kerros 4. kerros

398 5.7.10 Paperirullia, joiden halkaisija on 800 +50 mm ja leveys on 485-550 mm, kuormataan katettuun vaunuun viiteen kerrokseen yhteensä 236 241 rullaa (kuva 5.18). Rullat asetetaan pystyasentoon kolmeen suoraan pituussuuntaiseen riviin toisiaan vasten vaunun päätyseinistä alkaen 30 50 mm:n päähän vaunun sivuseinistä. Vaunun kumpaankin päähän ovien väliseen tilaan asti kuormataan seitsemän rullariviä. Ovien väliseen tilaan ensimmäiseen, toiseen ja kolmanteen kerrokseen kuormataan 6 7 rullaa. Ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa kerroksessa on yhteensä 144-147 rullaa. Ovien väliseen tilaan neljänteen ja viidenteen kerrokseen kuormataan 4 5 rullaa. Neljännessä ja viidennessä kerroksessa on yhteensä 92-94 rullaa. Oviaukkoihin asennetaan suojalaudat ensimmäisen ja kolmannen kerroksen korkeudelle. Kuva 5.18. 1 suojalauta 1., 2. 3. ja 4. kerros 5. kerros

399 5.7.11 Paperirullia, joiden halkaisija on 800 +50 mm ja leveys on 400-465 mm, kuormataan katettuun vaunuun viiteen kerrokseen yhteensä 284 290 rullaa (kuva 5.19). Rullat asetetaan pystyasentoon kolmeen suoraan pituussuuntaiseen riviin toisiaan vasten vaunun päätyseinistä alkaen 30 50 mm:n päähän vaunun sivuseinistä. Vaunun kumpaankin päähän ovien väliseen tilaan asti kuormataan seitsemän rullariviä. Ovien väliseen tilaan ensimmäiseen, toiseen, kolmanteen ja neljänteen kerrokseen kuormataan 6 7 rullaa. Ensimmäisessä, toisessa, kolmannessa ja neljännessä kerroksessa on yhteensä 192-196 rullaa. Ovien väliseen tilaan viidenteen ja kuudenteen kerrokseen kuormataan 4 5 rullaa. Viidennessä ja kuudennessa kerroksessa on yhteensä 92-94 rullaa. Oviaukkoihin asennetaan suojalaudat toisen ja kolmannen sekä neljännen ja viidennen kerroksen korkeudelle. Kuva 5.19. 1 suojalauta 1., 2. 3. ja 4. kerros 5. ja 6. kerros

400 5.7.12 Paperirullia, joiden halkaisija on 850 +50 mm ja leveys on 1 680 mm, kuormataan katettuun vaunuun kahteen kerrokseen yhteensä 58 rullaa (kuva 5.20). Ensimmäisen kerroksen rullat asetetaan pystyasentoon kolmeen pituussuuntaiseen riviin kulmittain toisiaan vasten vaunun päätyseinistä alkaen 30 50 mm:n päähän vaunun sivuseinistä. Vaunun kumpaankin päähän ovien väliseen tilaan asti kuormataan kuusi rullariviä. Ensimmäisessä kerroksessa on yhteensä 44 rullaa. Toisen kerroksen rullat asetetaan kyljelleen toisiaan vasten yhteen riviin symmetrisesti vaunun pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden. Kuormaus aloitetaan vaunun päätyseinistä. Vaunun päätyseinien luo kuormatut rullat kiilataan paikoilleen kahdella kiilalla, joiden koko on 120 x 200 mm ja pituus vähintään 250 mm. Vaunun kumpaankin päähän ovien väliseen tilaan asti kuormataan kuusi rullaa. Yksi rulla sijoitetaan vaunun keskiviivalle yhtä rullaryhmää vasten. Toisen kerroksen rullat tuetaan pituussuuntaista siirtymää vastaan puisella välikehikolla (kuva 5.13). Kehikko tehdään puuparrusta, jonka poikkileikkaus on 90 x 90 mm, ja laudasta. jonka poikkileikkaus on 5 x 100 mm. Kehikon teko ja asennus on esitetty näiden kuormausmääräysten kohdassa 5.7.6. Kuva 5.20. 1 välikehikko; 2 kiila

401 5.7.13 Paperirullia, joiden halkaisija on 850 +50 mm ja leveys on 1 680 mm ja joiden lisäksi kuormataan 1.260 mm:n levyisiä rullia, kuormataan katettuun vaunuun kahteen kerrokseen, joissa kummassakin on rullia eri asennoissa (kuva 5.21). Vaunuun kuormataan yhteensä 48 rullaa, joiden leveys on 1 680 mm, ja 12 rullaa, joiden leveys on 1 260 mm. Ensimmäisen kerroksen rullat, joiden leveys on 1 680 mm, asetetaan pystyasentoon kolmeen pituussuuntaiseen riviin kulmittain toisiaan vasten vaunun päätyseinistä alkaen 30 50 mm:n päähän vaunun sivuseinistä. Vaunun kumpaankin päähän ovien väliseen tilaan asti kuormataan viisi rullariviä. Tällä tavoin kuormataan yhteensä 30 rullaa, joiden leveys on 1 680 mm. Toiseen kerrokseen asetetaan viisi rullaa, joiden leveys on 1 680 mm, kyljelleen vaunun keskiviivalle vaunun kummastakin päätyseinästä alkaen. Näitä viittä rullaa ja ensimmäisen kerroksen rullia vasten asetetaan vaunun kumpaankin päähän pystyasentoon kahteen kerrokseen kuusi rullaa, joiden leveys on 1 260 mm. Ovien väliseen tilaan kuormataan pystyasentoon kahdeksan rullaa, joiden leveys on 1 680 mm. Kuva 5.21. 1 kiila

402 5.7.14 Paperirullia, joiden halkaisija on 850 +50 mm ja leveys on 1 680 mm ja joiden lisäksi kuormataan 840 mm:n levyisiä rullia, kuormataan katettuun vaunuun kahteen kerrokseen, joissa kummassakin on rullia eri asennoissa (kuva 5.22). Vaunuun kuormataan yhteensä 54 rullaa, joiden leveys on 1 680 mm, ja 6 rullaa, joiden leveys on 840 mm. Ensimmäisen kerroksen rullat, joiden leveys on 1 680 mm, asetetaan pystyasentoon kolmeen pituussuuntaiseen riviin kulmittain toisiaan vasten vaunun päätyseinistä alkaen 30 50 mm:n päähän vaunun sivuseinistä. Vaunun kumpaankin päähän ovien väliseen tilaan asti kuormataan viisi rullariviä. Tällä tavoin kuormataan yhteensä 30 rullaa, joiden leveys on 1 680 mm. Toiseen kerrokseen asetetaan viisi rullaa, joiden leveys on 1 680 mm, kyljelleen vaunun keskiviivalle vaunun kummastakin päätyseinästä alkaen. Näitä viittä rullaa ja ensimmäisen kerroksen rullia vasten asetetaan vaunun kumpaankin päähän pystyasentoon rullia, joiden leveys on 1 260 mm, ja niiden päälle rullia, joiden leveys on 1 680 mm. Ovien väliseen tilaan kuormataan pystyasentoon kahdeksan rullaa, joiden leveys on 1 680 mm. Kuva 5.22. 1 kiila

403 5.7.15 Paperirullia, joiden halkaisija on 850 +50 mm ja leveys on 1 260 mm, kuormataan katettuun vaunuun kahteen kerrokseen yhteensä 80-82 rullaa (kuva 5.23). Ensimmäisen kerroksen rullat asetetaan pystyasentoon kolmeen pituussuuntaiseen riviin kulmittain toisiaan vasten vaunun päätyseinistä alkaen 30 50 mm:n päähän vaunun sivuseinistä. Vaunun kumpaankin päähän ovien väliseen tilaan asti kuormataan kuusi rullariviä. Tällä tavoin kuormataan 36 rullaa. Ovien väliseen tilaan asetetaan ensimmäiseen kerrokseen 6 8 rullaa. Ensimmäisessä kerroksessa on yhteensä 42-44 rullaa. Toiseen kerrokseen asetetaan vaunun kumpaankin päähän kuusi rullariviä pystyasentoon ensimmäisen kerroksen rullien päälle. Ovien väliseen tilaan asetetaan toiseen kerrokseen kaksi rullaa vaunun keskiviivalle. Toisessa kerroksessa on yhteensä 38 rullaa. Kuva 5.23. 1. kerros 2. kerros

404 5.7.16 Paperirullia, joiden halkaisija on 850 +50 mm ja leveys on 1 260 mm ja joiden lisäksi kuormataan 1 680 mm:n levyisiä rullia, kuormataan katettuun vaunuun kahteen kerrokseen, joissa kummassakin on rullia eri asennoissa (kuva 5.24). Vaunuun kuormataan yhteensä 72 rullaa, joiden leveys on 1 260 mm, ja 8 rullaa, joiden leveys on 1 680 mm. Ensimmäisen kerroksen rullat, joiden leveys on 1 260 mm, asetetaan pystyasentoon kolmeen pituussuuntaiseen riviin kulmittain toisiaan vasten vaunun päätyseinistä alkaen 30 50 mm:n päähän vaunun sivuseinistä. Vaunun kumpaankin päähän ovien väliseen tilaan asti kuormataan kuusi rullariviä. Tällä tavoin kuormataan yhteensä 72 rullaa, joiden leveys on 1 260 mm. Ovien väliseen tilaan kuormataan pystyasentoon yhteen kerrokseen kahdeksan rullaa, joiden leveys on 1 680 mm. Kuva 5.24. 1. kerros 2. kerros

405 5.7.17 Paperirullia, joiden halkaisija on 850 +50 mm ja leveys on 840 mm, kuormataan katettuun vaunuun kolmeen kerrokseen yhteensä 122 126 rullaa (kuva 5.25). Ensimmäisen ja toisen kerroksen rullat asetetaan pystyasentoon kolmeen pituussuuntaiseen riviin kulmittain toisiaan vasten vaunun päätyseinistä alkaen 30 50 mm:n päähän vaunun sivuseinistä. Vaunun kumpaankin päähän ovien väliseen tilaan asti kuormataan kuusi rullariviä. Tällä tavoin kuormataan yhteensä 72 rullaa. Ovien väliseen tilaan ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen kuormataan 6 8 rullaa. Ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa on yhteensä 84-88 rullaa. Kolmannen kerroksen rullat asetetaan pystysasentoon vaunun kumpaankin päähän kuuteen riviin. Ovien väliseen tilaan toiseen kerrokseen kuormataan kaksi rullaa vaunun keskiviivalle. Kolmannessa kerroksessa on yhteensä 38 rullaa. Oviaukkoihin asennetaan suojalaudat toisen ja kolmannen kerroksen korkeudelle. Kuva 5.25. 1 suojalauta 1. ja 2. kerros 3. kerros

406 5.7.18 Paperirullia, joiden halkaisija on 850 +50 mm ja leveys on 840 mm ja joiden lisäksi kuormataan 1 260 mm:n levyisiä rullia, kuormataan katettuun vaunuun kolmeen kerrokseen, joissa kummassakin on rullia eri asennoissa (kuva 5.26). Vaunuun kuormataan yhteensä 116 rullaa, joiden leveys on 840 mm, ja 8 rullaa, joiden leveys on 1 260 mm. Ensimmäisen kerroksen rullat, joiden leveys on 840 mm, asetetaan pystyasentoon kolmeen pituussuuntaiseen riviin kulmittain toisiaan vasten kolmeen kerrokseen vaunun päätyseinistä alkaen 30 50 mm:n päähän vaunun sivuseinistä. Vaunun kumpaankin päähän ovien väliseen tilaan asti kuormataan kuusi rullariviä. Tällä tavoin kuormataan yhteensä 108 rullaa, joiden leveys on 840 mm. Ovien väliseen tilaan kuormataan pystyasentoon ensimmäiseen kerrokseen kahdeksan rullaa, joiden leveys on 840 mm, ja toiseen kerrokseen kahdeksan rullaa, joiden leveys on 1 260 mm. Kuva 5.26 1. ja 2. kerros 3. kerros