Pro gradu-tutkielman arviointien koonti Arvioinnit koottu: 7.12.2009 Kokoajat: Sanna Kinnunen, Hanna Mäkelä ja Camilla Suikki 11 vastaajaa - 2 kehityspsykologian sektori - 3 kliinisen psykologian sektori - 1 neuropsykologian sektori - 3 persoonallisuus/työ- ja organisaatiopsykologian sektori - 1 kehitys- ja neuropsykologian sektori - 1 ei määritelty sektoria Tutkielmat valmistuneet: - 6 kevät 2009-5 syksy 2009 Ryhmiin hakeutuminen ja kevätpäivät: Kevätpäivien arviointi aiheenvalinnan ja tutkielman teon kannalta Arviointiasteikko: 1(erittäin vähän) 5(erittäin paljon) Kevätpäiviltä saatu uusi tieto (7 vastausta): ka 3.0, s 1.0 Kevätpäivien hyödyllisyys tutkielma-aiheen valinnan kannalta (7 vastausta): ka 3.3, s 1.3 Tutkimusprojektista kevätpäivillä saadun kuvan vastaavuus tutkielman tekoprosessin kanssa (7 vastausta): ka 3.0, s 1.3 Huom. 3 vastaajaa ilmoitti, ettei osallistunut kevätpäiville. Muut tietolähteet pro gradu-tutkielmaan liittyen - kandidaatin tutkielma samaan projektiin (1) - pro gradu-tutkielma Niilo Mäki-instituutin aineiston pohjalta (1) - Internet (5), 1 vastaaja ilmoitti saaneensa vanhentunutta ja ristiriitaista tietoa laitoksen nettisivuilta - ohjaaja (2) - kirjaston graduoppaat ja koulutukset (1) Kehitysehdotuksia kevätpäiville/ ryhmiin hakeutumisprosessiin - nettiin tarkemmat selostukset graduryhmistä/projekteista (1) - opiskelijoiden esittelytiloihin saapumisen jaksottaminen kaoottisuuden ja kiireen vähentämiseksi (1) - aktiivisemmat esittelijät (1) - ryhmiin hakeutuminen hakemuksien perusteella ilman kasvokkain tapahtuvia ennakkovarauksia tasavertaisten mahdollisuuksien takaamiseksi (1) Ohjaus ja seminaariryhmät: Ohjauksen motivoivuuden ja vaikutusmahdollisuuksien arviointi Tutkielman tekoon motivoituminen ohjauksen avulla: ka 3.4, s 1.3
Oma osallistuminen ohjaukseen ja sen etenemiseen: ka 3.7, s 1.3 Vaikutusmahdollisuudet koskien -aihepiiriä: ka 4.0, s 1.3 -tutkimuskysymyksiä: ka 4.0, s 1.3 Ohjausmuotojen arviointi: Arviointiasteikko: 1(erittäin hyödytön) 5(erittäin hyödyllinen) Graduseminaari (8 vastausta): ka 2.6, s 1.5 (huom. 3 vastaajalla ei ollut seminaaria) Yleiset pro gradu-tutkielman tekemiseen liittyvät ohjeet (www-sivut): ka 3.5, s 1.0 Menetelmäohjaus (9 vastausta): ka 3.1, s 1.4 (huom. 1 vastaaja ei saanut ohjausta tilastoneuvonnan vaikeasti saatavilla ollutta apua lukuun ottamatta) Yksilöllinen ohjaus: ka 4.0, s 0.9 Ohjauksessa toimineet asiat ja parannusmahdollisuudet - itsenäinen työskentely ja apu tarvittaessa koettu hyväksi (1) - yleinen keskustelu hyvää (1) - erinomainen palaute hienoa (1) - hyvä, että kesällä sai paljon ohjausta (1) - selkeä aikataulutus toimi (2) - etäohjaus (sähköposti) hyvä asia (1) - muulta kuin varsinaiselta ohjaajalta hyvää apua aiheen rajaukseen, muuttujien, viitekehyksen ja artikkelien valintaan (1) - ohjaajan joustavuus käytännön toimintatavoissa tärkeää (1) - ohjaajien kiinnostusta työtä kohtaan voisi kehittää (1) - positiivisempaa ohjausta ja rakentavaa palautetta eli vähemmän vaatimuksia ja kritiikkiä sekä myös työn hyvät puolet huomioon (2) - ohjaajalta enemmän kommentteja teksteihin (1) - graduseminaarien tasainen jako vuoden ajalle (1) - enemmän deadlineja helpottamaan aikataulussa pysymistä (1) - yksin graduaan tekevien parempi huomiointi (1) - laadullisten tutkimusmenetelmien ohjauksen ja opetuksen kehittäminen (1) - asiantunteva ohjaaja laitoksen ulkopuolelta, jolla ei kuitenkaan tietoa laitoksen gradukäytännöistä; laitoksen tiedotusta voisi kehittää (1) - oman osallistumisen aktiivisuudessa parantamisen varaa (1) Tiedonhaku ja materiaalien etsiminen: Etukäteistieto käytettävissä olevista tietokannoista Kaikilla vastaajalla oli tietoa etukäteen. Tiedonhaussa käytetyt tietokannat Psycinfo (6), Google Scholar (4), Nelli (3), JYKDOK (3), ebsco.host (2), sciencedirect.com (1), ARTO (1), ei tarkennettu (1)
Kirjaston tiedonhakukoulutuksen arviointi 3 vastaajaa kävi koulutuksen (27 %). 7 vastaajaa ei käynyt koulutusta (73 %). Arviointiasteikko: 1(erittäin vähän) 5(erittäin paljon) Koulutuksen apu materiaalien etsinnän kannalta (5 vastausta): ka 2.8, s 1,5 Ohjauksen tarjoamat tiedonhaun vinkit (6 vastausta): ka 3.8, s 1.0 Oma vaivannäkö tiedon etsinnässä (10 vastausta): ka 4.6, s 0.5 Aiheesta aiemmin tehty tutkimus (10 vastausta): ka 2.6, s 1.1 Aiheesta aiemmin kirjoitettu tieteellinen teksti (10 vastausta): ka 3.1, s 0.7 Tutkielman aiheesta löytynyt suomenkielinen teksti 4:llä vastaajalla oli käytössään suomenkielistä tekstiä (36 %). 6.lla vastaajalla ei ollut käytössään suomenkielistä tekstiä (55 %). 1 vastaaja oli jättänyt kohdan tyhjäksi (9 %). - Mielestäni opin tiedonhaun kandityötä tehdessäni. Ohjaajalta sain myös hyviä vinkkejä tietyistä artikkeleista, joista tuli keskeisiä gradussani. - Kävin aiheeseeni liittyvissä kokouksissa ja palavereissa sekä aihettani läheisesti koskevissa muiden tutkimusten esittelytilaisuuksissa. - Hyvä, että kirjasto järjestää tiedonhakukoulutuksia, vaikka ne ovat lyhytkestoisia ja pintapuolisia. - Aineistoa ei oltu aikaisemmin lähestytty samasta näkökulmasta, aihetta ei ole tutkittu tällä menetelmällä. Tutkimus oli kuvailevaa, joten laitoksen arviointikriteerit eivät sinänsä vastanneet mittareina tutkimuksen ominaisuuksia. Kirjoittamisprosessi: 8 tutkielmaa oli tehty suomeksi ja 3 tutkielmaa englanniksi. Kokemukset muulla kuin suomen kielellä tehdystä tutkielmasta - Tieteellinen kirjoittaminen englanniksi oli erittäin haastavaa (termit ym.) - Johdanto oli suht. helppo kirjoittaa, koska lähteet englanniksi. Pohdinta takelteli kielen osalta paljon enemmän. - Se oli haastavaa ja kielestä tulikin vähiten pisteitä. Nyt olisin valinnut toisin. Kokemukset tutkielman tekemisestä yhdessä jonkun kanssa - Yhteistyö oli myös haastavaa, koska asuimme eri paikkakunnilla, mutta toisaalta en usko, että olisin selvinnyt urakasta yksin. Suosittelen parityöskentelyä, jos tunnet parisi hyvin ja hänen työtapansa etukäteen. Tieteellisen kirjoittamisen kurssien arviointi 2 vastaajaa kävi jonkin tieteellisen kirjoittamisen kurssin ennen kirjoittamisen aloittamista (18 %)
9 vastaajaa ei käynyt tieteellisen kirjoittamisen kurssia ennen kirjoittamisen aloittamista (82 %) Arviointiasteikko: 1(erittäin hyödytön) 5(erittäin hyödyllinen) Kurssin hyödyllisyys kirjoittamisen kannalta (2 vastausta): ka 3.0, s 0.0 Oman kirjoittamisen ja työskentelyn arviointi Oman kirjoitustaidon vastaavuus tutkielman vaatiman tason kanssa: ka 3.7, s 0.9 Tieteellisen kirjoittamisen kehittyminen tutkielman teon aikana: ka 3.7, s 1.0 Etukäteistutustuminen tutkielman teon vaiheisiin ja kirjoittamisprosessiin: ka 3.2, s 0.9 - Toivoisin laitoksen sivuille selkeän ohjeen gradun asetuksista (marginaalit, fontti, sisällysluettelo) - Ohjeisto psykologian laitoksen julkaisusarjaan kirjoittajille opus nettiin saataville. Tutkielmien ja tieteellisten raporttien laadintaohjeita opus yksinään riittämätön. - Välillä tuntui, että ohjauksessa keskityttiin liikaa lauserakenteisiin, sanavalintoihin yms. Olennaisempaa olisi ollut keskittyminen sisällölliseen laatuun, oivaltamiseen ja käytäntöön soveltamiseen. - Hyvä olisi ollut tutustua prosessiin enemmän etukäteen. Toisaalta oma tyyli kirjoittaa löytyi pikkuhiljaa työn edetessä. Lopullisen työn kannalta turhaakin työtä tuli tehtyä, mutta vaikutti varmasti omaan ajatteluun positiivisesti. Oma työpanos ja motivaatio: Ensisijaiseen tutkimusprojektin mukaan pääsemisen vaikutus motivaatioon ja kiinnostukseen gradun tekoa kohtaan vastaajan ensisijainen tutkimusprojektitoive toteutui 8:lla (73 %) vastaajan ensisijainen tutkimusprojektitoive ei toteutunut 2:lla (18 %) Kommentteja: -yhdellä (1) ei pääsy vaikutti alhaisena motivaationa, joka nousi hieman -yhdellä (1) ei pääsystä huolimatta kiinnostus ja motivaatio säilyivät -yhdellä (1) työn pitkittyminen (äitiysloma) söi motivaatiota, vaikka oli päässyt haluamaansa -yksi (1) näki korkean motivaation johtuvan siitä, että sai valita aiheen itse kun oli hankkinut ohjaajan itsenäisesti ja sai muualta (NMI:ltä) ohjausta Oman työpanoksen ja motivaation arviointi Oma motivaatio tutkielman tekemiseen: ka 3.6, s 0.8 Tutkielman teon alussa saadun kuvan vastaavuus todellisen työmäärän kanssa: ka 3.2, s 0.6 Oman työpanoksen vastaavuus tutkielman vaatimusten kanssa: ka 3.7, s 0.5 Omien tietojen ja taitojen yhteensopivuus tutkielman vaatimusten kanssa: ka 3.6, s 0.5
: -yksi (1) koki aiheen paikoitellen liian haastavaksi -yksi (1) koki suurimmat haasteet tilastomenetelmien hallinnassa -yksi (1) huomasi haasteita tulevan vastaan, mutta selvisi niistä ja oli koko prosessin ajan aktiivinen ja motivoitunut -yksi (1) oli yllättynyt suuresta työmäärästä, mutta epäili työn pitkittymisen osittain selittäneen tätä -yksi (1) oli huolissaan siitä, että laadullisen tekeminen tuntuu olevan työpanokseltaan suurempi kuin määrällinen, ja hän pohti miten eroa voisi tasoittaa Arviointi: Arvioinnin kriteerien tiedossa olo ka 3.6, s 1.0 Arvioinnin oikeudenmukaisuus Arviointiasteikko: 1(erittäin epäoikeudenmukainen) 5(erittäin oikeudenmukainen) ka 4.1, s 1.0 - yksi (1) oli kiinnostunut tietämään miten arvosteluun vaikuttaa se, että työ tehdään parityönä, että lähteitä on vaikea löytää kun aihetta on tutkittu niin vähän tai se, että työ kirjoitetaan englanniksi tai suomeksi -yhden (1) mukaan arvioinnin kriteerit eivät soveltuneet laadullisen arviointiin paikoitellen -kahdella (2) oli kokemus, että ohjaajien palaute ei vastannut lopullista arvosanaa, että arvosanaan nähden liian positiivista palautetta oli saatu -kaksi (2) tunnisti ongelmia arviointilomakkeessa, ja toinen heistä (1) haluaisi, että arvioinnissa olisi myös puolikkaita pisteitä, ei vain joko ei saa tai saa pisteen -yksi (1) oli täysin yhtä mieltä arvioinnista -yksi (1) toivoi, että kriteerejä käytäisiin tarkemmin läpi graduseminaarissa