Hyökkäyksien analyysi maalinteossa

Hyökkäyksien analyysi maalinteossa Teemu Levijoki AmVT V Syyskuu 25

SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 1 1.1. TUTKIELMAN TAVOITTEET... 1 1.2. ANALYSOINNIN KOHTEET... 1 1.3. KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY... 2 1.3.1. Riistokiekkotilanteet... 2 1.3.2. Irtokiekkotilanteet... 2 1.3.3. Kontrolloitu ja nopea hyökkäys... 2 2. MESTIS... 2 2.1. HYÖKKÄYKSIEN LÄHTÖALUEET... 2 2.2. KONTROLLOITU VAI NOPEA HYÖKKÄYS MAALIIN... 4 2.2.1. Puolustusalue... 4 2.2.2. Keskialue... 5 2.2.3. Hyökkäysalue... 7 2.2.4. Alueiden vertailua... 8 2.3. ALOITUKSIEN HYÖDYNTÄMINEN... 9 3. SUOMI-SARJA... 11 3.1. HYÖKKÄYSTEN LÄHTÖALUEET... 11 3.2. KONTROLOITU VAI NOPEA HYÖKKÄYS... 12 3.2.1. Puolustusalue... 12 3.2.2. Keskialue... 14 3.2.3. Hyökkäysalue... 15 3.2.4. Aluiden vertailua... 16 3.3. ALOITUKSIEN HYÖDYNTÄMINEN... 18 4. EROT MESTIKSEN JA SUOMI-SARJAN MAALINTEKOTILANTEISSA 19

1 1. JOHDANTO 1.1. Tutkielman tavoitteet Jääkiekossa on viime aikoina keskusteltu paljon maalien määrän pienenemisestä. Tämän vuoksi tutkielman tavoitteena on selvittää millaisista tilanteista ja miltä alueilta maalit ja maalitilanteet syntyvät sekä verrata sarjojen välisiä eroja toisiinsa. Tutkielmassa paneudutaan riisto- ja irtokiekkojen sekä aloitusten jälkeisiin hyökkäyksiin. Maaliin tai maalintekotilanteesiin johtaneiden hyökkäysten analyysi kattaa eri kentän osa-alueet, ja sen tapahtuuko hyökkäys kontrolloidusti vai nopeasti. 1.2. Analysoinnin kohteet Tutkielma perustuu kaudella 24-25 tekemääni tilastoon Mestiksen ja Suomi-sarjan runkosarjan peleistä. Tutkimuksessa on mukana kahdeksan Mestis-pelin ja kahdeksan Suomi-sarjapelin tilastoja. Kaikissa Suomi-sarjapeleissä toisena joukkueena on pelannut Jeppis Hockey ja Mestiksessä Hermes. Hermeksen vastustajina ovat olleet Kalpa, Haukat, Tuto, Sport, FPS, KooKoo ja Jokipojat. Näistä Haukkoja vastaan Hermes on pelannut kahdesti. Jeppis Hockeyn vastustajina ovat olleet Ahmat, VG-62, R-Kiekko, SHT, KooVee, Lluja ja VT-HT. Lauttakylän Lujaa vastaan Jeppis Hockey on pelannut kaksi kertaa. Tilastoinnissa on erityisesti kiinnitetty huomiota maalintekotilanteita edeltäviin tilanteisiin, joista syntyvät maalit ja maalipaikat. Tutkielma on rajoitettu siten, että siinä on otettu huomioon ainoastaan hyökkäykset jotka ovat päättyneet maalivahdin torjuntaan tai maaliin. Tilastoinnin tekemiseen on käytetty lopussa liitteenä olevaa taulukkoa. Tutkielmassa on käytetty paljon havainnollistavia kuvioita ja taulukoita, jotta eri osaalueet ja kokonaisuus hahmottuisivat paremmin. Tutkielmassa esitetyt tiedot on kerätty loppuun liitetyn taulukon muodossa, minkä lisäksi osa peleistä on tarkastettu vielä videomateriaalin avulla.

2 1.3. Käsitteiden määrittely 1.3.1. Riistokiekkotilanteet Tässä tutkielmassa olen merkinnyt tilastoimissani peleissä riistokiekko- ja kamppailutilanteiksi kaikki kamppailut joukkueen kiekollista pelaajaa vastaan kentän eri osaalueilla, joista on syntynyt maaliin tai maalivahdin torjuntaan päättyvä hyökkäys. 1.3.2. Irtokiekkotilanteet Olen käsitellyt tutkielmassa irtokiekkotilanteina epäonnistuneet purut, heitetyt roikkukiekot sekä päätyynpelaamiset, joista on tullut hyökkäys. Näiden on tullut päätyä maalin tai torjuntaan. Lisäksi irtokiekkotilanteita ovat harhasyötöt kentän eri osa-alueilla. Näistä kyseisistä tilanteista tulleet hyökkäykset olen merkinnyt irtokiekkohyökkäyksiksi. 1.3.3. Kontrolloitu ja nopea hyökkäys Kontrolloiduksi hyökkäykseksi olen merkinnyt tilastoinnissa hyökkäykset, joista on tullut vähintään yksi poikittaissyöttö tai kiekkoa on siirretty pelitilanteessa tai alueella enemmän kuin kaksi syöttöä per alue hyökkäyksen luomiseksi. Näiden tilanteiden on tullut päättyä maalivahdin torjuntaan tai maaliin. Nopeat hyökkäykset ovat ylöspäin pyrkivät niin sanotut pitkät syötöt alueelta alueelle tai suoraviivaiset kuljetukset, joiden jälkeiset nopeat hyökkäyksenpäätökset sekä nopeat punnerrukset johtavat hyökkäysalueella maaliin tai maalintekotilanteeseen. Kontrolloidun tai nopean hyökkäyksen jälkeen tulleen rebound-maalin olen käsitellyt hyökkäyksenä enkä irtokiekkotilanteena. Kyseiset rebound-maalit ovat aiheutuneet hyökkäyksistä eikä irtokiekkotilanteista (purusta ym.). 2. MESTIKSESSÄ SYNTYNEET MAALIT JA MAALINTEKOTILANTEET 2.1. Hyökkäyksien lähtöalueet Tilastoimissani Mestis-peleissä maaliin tai maalintekotilanteeseen johtavia hyökkäyksiä oli yhteensä 388 kappaletta. Kahdeksan pelin keskiarvoksi tulee siten 48,5 hyökkäystä peliä kohden. Seuraavassa taulokossa on kuvattu eri alueilta lähteneet hyökkäykset.

3 Hyökkäykset yhteensä maaliin/torjuntaan Mestis 212 54 % 17 28 % 69 18 % P.alue K.alue H.alue Kuvio 1. Torjuntaan tai maaliin päättyneet hyökkäykset Mestiksessä. Puolustusalueelta lähteneitä hyökkäyksiä on ollut keskimäärin 13,3 per ottelu, joista on syntynyt kyseisen kahdeksan pelin aikana yhteensä kuusi maalia. Nämä kaikki maalit ovat syntyneet tasaviisikoilla. Keskialueelta lähteneitä hyökkäyksiä on ollut peliä kohden keskimäärin 8,5, joista on kahdeksassa pelissä syntynyt yhteensä neljä maalia. Näistä neljästä maalista yksi on syntynyt ylivoimalla ja loput tasaviisikoilla. Hyökkäysalueelta on lähtenyt keskimäärin 26,5 hyökkäystä per ottelu. Näistä on syntynyt kahdeksassa pelissä kaiken kaikkiaan 18 maalia, joista kymmenen maalia on syntynyt tasaviisikoin ja kahdeksan maalia ylivoimalla. Maalit yhteensä H.alue 8 1 18 K.alue 1 3 4 Maalit yhteensä YV TV P.alue 6 6 5 1 15 2 Kuvio 2. Kentän eri alueilta maaliin johtaneet hyökkäykset.

4 Maalintekotilanteita ja maaleja syntyy, kuten on oletettavissakin, eniten hyökkäysalueelta lähteneistä hyökkäyksistä. Keski- ja puolustusalueelta lähteneet hyökkäykset ovat päättyneet maalin noin 5-6 %:ssa kaikista ko. alueelta lähteneistä hyökkäyksistä. Vastaava luku hyökkäysalueella on 8,5 %. Tämä ei ole prosentuaalisesti suuri ero, mutta absoluuttisina lukuina tarkasteltuna hyökkäysalueelta lähteneistä hyökkäyksistä syntyy melkein puolet kaikista tehdyistä maaleista. 2.2. Kontrolloitu vai nopea hyökkäys maaliin 2.2.1. Puolustusalue Tässä kappaleessa tarkastelemme kuinka paljon Mestiksessä on syntynyt kontrolloituja ja nopeita hyökkäyksiä sekä riisto- että irtokiekkotilanteista kentän eri osa-alueilla. Alapuolen taulukosta näemme kaikki Mestiksen peleissä tapahtuneet puolustusalueelta lähteneet hyökkäykset, jotka ovat päättyneet maalivahdin torjuntaan tai maaliin. P.alue % % 1 1 % % 4 4 % 1 1 % 2 2 % % 21 2 % Riistomaalit/kontro TV Riistomaalit/nopea TV Riistomaalit/kontro TM Riistomaalit/nopea TM Riistomaalit/kontro YV Riistomaalit/nopea YV Riistot ilman maalia Irtokiekko maalit / kontroloitu TV Irtokiekko maalit/ nopea TV Irtokiekko maalit / kontroloitu YV Irtokiekko mallit/ nopea YV Irtokiekko hyökkäykset ilman tulosta 78 72 % Kuvio 3. Puolustusalueelta lähteneet hyökkäykset.

5 Puolustusalueelta on lähtenyt yhteensä 17 hyökkäystä. Tästä määrästä 78 riistokiekkotilanteesta syntynyttä hyökkäystä ei ole päättynyt maaliin. Irtokiekkotilanteista tulleista hyökkäyksistä ilman maalia on jäänyt 21 hyökkäystä. Riistopelaamisella on tehty tasaviisikoin maaleja yhteensä kahdeksan. Näistä yksi maali on syntynyt nopeasta hyökkäystilanteesta ja neljä kontrolloidusta hyökkäyksestä. Kaksi maalia on syntynyt kontrolloidusta hyökkäyksestä tyhjään maaliin. Riistopelaamisen kautta ei tehty yhtään ylivoimamaalia puolustusalueelta. Irtokiekon jälkeisillä nopeilla hyökkäyksillä on saatu tasaviisikoin aikaiseksi yksi maali ja ylivoimalla ei yhtään. Kontrolloidut hyökkäykset yht. 81 joista syntynyt maaleja 6 Nopeat hyökkäykset yht. 26 joista syntynyt maaleja 2 Puolustusalueelta lähteneistä hyökkäyksistä sekä kontrolloiduista että nopeista hyökkäyksistä on saatu suhteessa aikaiseksi samanverran maaleja, joten näiden hyökkäystyyppien välisessä tehokkuudessa ei ole suurta eroa tällä alueella. Puolustusalueen hyökkäysten tehokkuusprosentiksi saadaan yllä olevasta taulukosta laskien noin 7,5 %. 2.2.2. Keskialue Alla olevasta taulukosta ilmenee keskialueelta lähteneet kontrolloidut ja nopeat hyökkäykset, jotka ovat päättyneet maalivahdin torjutaan tai maaliin.

6 K.alue % % % % 5 7 % 2 3 % 1 1 % % % 1 1 % % Riistomaalit/kontro TV Riistomaalit/nopea TV Riistomaalit/kontro TM Riistomaalit/nopea TM Riistomaalit/kontro YV Riistomaalit/nopea YV Riistot ilman maalia Irtokiekko maalit / kontroloitu TV Irtokiekko maalit/ nopea TV Irtokiekko maalit / kontroloitu YV Irtokiekko mallit/ nopea YV 6 88 % Irtokiekko hyökkäykset ilman tulosta Kuvio 4. Hyökkäyssalueelta lähteneet hyökkäykset. Keskialueelta on lähtenyt hyökkäyksiä yhteensä 69 kappaletta. Näistä maalittomia riistokiekosta syntyneitä hyökkäyksiä on ollut 6. Irtokiekosta tulleita maalittomia hyökkäyksistä on ollut viisi. Riistopelaamisella on tehty yhteensä neljä maalia. Näistä neljästä maalista on saatu tasaviisikoin aikaiseksi kolme maalia, joista yksi on syntynyt nopean hyökkäyksen jälkeisestä reboundista ja kaksi kontrolloidusta hyökkäyksestä. Toinen kontrolloidun hyökkäyksen jälkeinen maali syntyi reboundin jälkeen. Ylivoimalla riistopelaamisen kautta on saatu aikaiseksi yksi kontrolloitu maali. Keskialueella irtokiekoista ei ole saatu yhtään maalia tasaviisikoin eikä ylivoimalla. Kontrolloidut hyökkäykset yht. 48 joista syntynyt maaleja 3 Nopeat hyökkäykset yht. 21 joista syntynyt maaleja 1 Kontrolloitujen ja nopeiden hyökkäysten suhteen ei tuloksen syntymisessä ole suurta eroa. Hiukan suuremmalla prosentilla ovat onnistuneet kontrolloidut (6,25%) kuin nopeat hyökkäykset (4,76%). Ero on kuitenkin niin pieni ettei sillä ole käytännössä merkitystä maalia edeltävän tilanteen analysoinnissa. Huomattavaa on kuitenkin, että määrällisesti kontrolloitujen hyökkäysten määrä on melkein puolet pienempi kuin puolustusaluella.

7 2.2.3. Hyökkäysalue Seuraavassa taulukossa on vedetty yhteen hyökkäysalueelta lähteneet hyökkäykset, jotka ovat päättyneet maalivahdin torjutaan tai maaliin. H.alue % % % % 3 14 % 5 2 % 5 2 % % % 8 4 % % Riistomaalit/kontro TV Riistomaalit/nopea TV Riistomaalit/kontro TM Riistomaalit/nopea TM Riistomaalit/kontro YV Riistomaalit/nopea YV Riistot ilman maalia Irtokiekko maalit / kontroloitu TV Irtokiekko maalit/ nopea TV 164 78 % Irtokiekko maalit / kontroloitu YV Irtokiekko mallit/ nopea YV Irtokiekko hyökkäykset ilman tulosta Kuvio 5. Hyökkäysalueelta lähteneet hyökkäykset. Hyökkäysalueelta on lähtenyt yhteensä 212 hyökkäystä. Riistokiekosta syntyneitä maalittomia hyökkäyksiä on ollut yhteensä 164. Irtokiekosta lähteneitä maalittomia hyökkäyksiä on ollut 3. Riistopelaamisella on tehty yhteensä 18 maalia. Tasaviisikolla näistä on tullut yhteensä kymmenen maalia ja ylivoimalla kahdeksan maalia. Tasaviisikoin tehdyistä viidestä kontrolloidusta riistomaalista kahdessa maali on syntynyt reboundin jälkeen. Toiset viisi maalia ovat syntyneet nopeista riistomaaleista, joissa kahdessa maalia on edeltänyt rebound. Lisäksi hyökkäysalueella on tehty kontrolloidulla ylivoimalla yhteensä kahdeksan riistomaalia, joista kahdessa maalia edelsi rebound. Irtokiekoista ei saatu yhtään maalia aikaiseksi tasaviisikoin eikä ylivoimalla. Kontrolloidut hyökkäykset yht. 96 joista syntynyt maaleja 13 Nopeat hyökkäykset yht. 116 joista syntynyt maaleja 5

8 Hyökkäysalue poikkeaa hiukan muista kenttäalueista, sillä maaleja on syntynyt selvästi enemmän kontrolloiduista hyökkäyksistä. Kontrolloitujen ja nopeiden hyökkäysten määrässä ei sen sijaan ole suurta eroa. 2.2.4. Alueiden vertailua Kontrolloituja hyökkäyksiä lähti alueilta yhteensä 225 ja nopeita hyökkäyksiä yhteensä 163 kappaletta. Maaleja näistä on syntynyt 26, joista 19 kontrolloiduista ja seitsemän nopeista hyökkäyksistä. Maalintekotilanteet syntyivät suurimmaksi osaksi hyökkäysalueelta, ja jako kontrolloitujen ja nopeiden määrissä menee alueittain melko tasan. Selvästi suurin osa nopeista hyökkäyksistä syntyy hyökkäysalueella eli lähellä maalia. Kontrolloitujen hyökkäysten suhteen ero ei ole niinkään merkittävä, vaikka määrällisesti hyökkäys- ja puolustusalueilta lähtee eniten maalintekoon johtaneita tilanteita. Puolustus- ja keskialueelta lähteneiden onnistuneiden hyökkäysten välillä ei ole prosentuaalisesti suurta eroa, mutta määrällisesti kontrolloitujen hyökkäysten kokonaismäärä puolustusalueella (81) on melkein kaksinkertainen verrattuna keskialueeseen (46). Hyökkäysalueella on määrällisesti eniten sekä kontrolloituja että nopeita hyökkäyksiä. Kontrolloiduista hyökkäyksistä syntyy hyökkäysalueella myös suhteessa eniten maaleja, mutta nopeiden hyökkäysten tehokkuus jää muita kenttäalueita pienemmäksi. Vain noin 4 %:a hyökkäysalueen nopeista hyökkäyksistä tuottaa tulosta, kun vastaavasti keskialueella prosentti on vajaa viisi ja puolustusalueella vajaa kahdeksan. Seuraavissa taulukoissa on kuvattu kuinka moni syntyneistä maaleista on lähtenyt kontrolloidusta tai nopeasta hyökkäyksestä. Ryhmittelynä on käytetty riistomaalit versus irtokiekkomaalit.

9 Riistomaalit aluettain TV Riistomaalit aluettain YV H.alue H.alue; 5 H.alue; 5 H.alue H.alue; H.alue; 8 K.alue K.alue; 1 K.alue; 2 Riistomaalit/nopea TV Riistomaalit/kontro TV K.alue K.alue; K.alue; 1 Riistomaalit/nopea YV Riistomaalit/kontro YV P.alue P.alue; 1 P.alue; 4 P.alue P.alue; P.alue; 2 4 6 5 1 Kuviot 6 a ja b. Riistomaalit tasaviisikoin ja ylivoimalla. Riistomaaleja on syntynyt yhteensä 27, joista 2 on lähtenyt kontrolloidusta hyökkäyksestä ja loput nopeista hyökkäyksistä. Tasaviisikoin näistä on tehty 18 maalia, ja nämä maalit jakautuvat nopeiden ja kontrolloitujen hyökkäysten kesken suhteessa 4/6. Huomioitavaa on, että melkein puolet kontrolloiduista hyökkäyksistä syntyneistä maaleista ovat tapahtuneet ylivoimalla. Ainoa irtokiekkomaali on syntynyt tasaviisikoin nopealla hyökkäyksellä. Irtokiekkomaalit aluettain TV H.alue H.alue; H.alue; K.alue K.alue; K.alue; Irt okiekko maalit / nopea TV Irtokiekko maalit / kontroloitu TV P.alue P.alue; P.alue; 1,2,4,6,8 1 1,2 Kuvio 7. Irtokiekkomaalit tasaviisikoin. Yhtä maalia lukuun ottamatta kaikki maalit ovat siis syntyneet riistopelaamisen seurauksena. Yksi kolmasosa maaleista on syntynyt ylivoimalla, ja yhtä maalia lukuunottamatta kaikki maalit ovat lähteneet hyökkäysalueen riistosta. Riistopelaaminen on siis avainasemassa, kun luodaan maalipaikkoja ja maaleja. 2.3. Aloituksien hyödyntäminen

1 Torjuntaan ja maalin johtaneet aloitukset k.alue YV MAALIT YV TV M AALIT TV 3 1 2 3 KONTRO NOPEA Kuvio 8. Torjuntaan ja maaliin johtaneet aloitukset keskialueelta. Keskialueen aloituksista on saatu luotua ainoastaan kolme kontrolloitua maalintekotilannetta, jotka ovat päättyneet maalivahdin torjuntaan. Syitä tähän vähäiseen määrään on monia. Yksi syy on se, että nopeita hyökkäyksiä ei ole lainkaan keskialueen voitetun aloituksen jälkeen. Tähän taas on yhtenä syynä keskialueen tilanvoittamispeli, jossa kiekko pelataan syvälle hyökkäysalueelle. Sieltä pyritään luomaan riisto/irtokiekkotilanteita, joista pyritään luomaan hyökkäysalueen maalintekotilanne. Tilastothan tukevat sitä, että hyökkäysalueen riistopelaamisella on todennäköisempää luoda maalipaikka kuin keskialueen nopealla tai kontrolloidulla hyökkäyksellä. Torjuntaan ja maaliin johtaneet aloitukset h.alue YV MAALIT YV TV MAALIT TV 2 4 1 3 7 11 27 5 1 15 2 25 3 KONTRO NOPEA Kuvio 9. Torjuntaan ja maaliin johtaneet hyökkäysalueelta. Hyökkäysalueelta on pystytty luomaan tasaviisikoilla aloituksista 34 maalipaikkaa, joista nopeita on ollut 27 ja kontrolloituja seitsemän. Maaleja on tullut nopeilla hyökkäyksillä kolme ja kontrolloidulla yksi. Ylivoimalla maalintekotilanteita on luotu yhteensä 15. Näistä 11 on ollut kontroloituja ja neljä nopeita hyökkäyksiä. Kontrolloidulla on saatu aikaiseksi kaksi maalia.

11 Kyseiset tilastot eivät kerro koko totuutta aloituksen jälkeisistä maalipaikosta, sillä maalintekotilanteiksi ei olla huomioitu lainkaan niitä hyökkäyksiä, jotka ovat päättyneet puolustavan pelaajan kiekon blokkaukseen puolustusalueella. 3. SUOMI-SARJASSA SYNTYNEET MAALIT JA MAALINTEKOTILANTEET 3.1. Hyökkäysten lähtöalueet Tilastoimissani Suomi-sarjapeleissä maaliin tai maalintekotilanteeseen johtaneita hyökkäyksiä oli yhteensä 423 kappaletta. Kahdeksan pelin keskiarvoksi tulee siten 52,9 hyökkäystä peliä kohden. Seuraavassa taulukossa on kuvattu eri alueilta lähteneet hyökkäykset. Maaliin tai torjuntaan johtaneet hyökkäykset Suomi-sarja 228 54 % 84 2 % 111 26 % P-alue K-alue H-alue Kuvio 1. Torjuntaan tai maaliin päättyneet hyökkäykset suomi-sarjassa Puolustusalueelta lähteneitä hyökkäyksiä on ollut peliä kohden keskimäärin 1,5, joista on syntynyt tilastoitujen kahdeksan pelin aikana yhteensä viisitoista maalia. Kolmetoista on tullut tasaviisikoilla ja kaksi ylivoimalla.

12 Keskialueelta lähteneitä hyökkäyksiä on ollut peliä kohden keskimäärin 13,9, joista on syntynyt kahdeksassa pelissä yhteensä kymmenen maalia. Näistä kymmenestä maalista seitsemän on syntynyt tasaviisikolla ja loput kolme ylivoimalla. Hyökkäysalueelta on lähteny keskimärin 28,5 hyökkäystä per ottelu. Näistä on syntynyt kaiken kaikkiaan 15 maalia, josta 13 maalia on syntynyt tasaviisikoin ja kaksi maalia ylivoimalla. Syntyneet maalit eri alueilla H-alue 15 16 31 K-alue 3 7 1 Maalit yhteensä YV TV P-alue 2 13 15 1 2 3 4 Kuvio 11. Eri kentän alueilta maaliin johtaneet hyökkäykset Maalintekotilanteita ja maaleja syntyy, kuten on Mestiksessäkin, eniten hyökkäysalueelta lähteneistä hyökkäyksistä. Suhteutettuna maalimäärä ko. alueelta lähteneisiin hyökkäyksiin suurin onnistumisprosentti on puolustusalueelta lähteneistä hyökkäyksistä (17,8 %). Toiseksi eniten maaleja on syntynyt hyökkäysalueelta, jonka onnistumisprosentti on 13,6 %. Keskialueen kaikista maaliin suuntautuneissa hyökkäyksissä on 9 %:ssa onnistuttu tekemään maali. Suhteellisesti tehokkain hyökkäyksen aloitusalue on siten puolustusalue. 3.2. Kontroloitu vai nopea hyökkäys 3.2.1. Puolustusalue Tässä kappaleessa tarkastelemme kuinka paljon Suomi-sarjassa on syntynyt kontrolloituja ja nopeita hyökkäyksiä sekä riisto- että irtokiekkotilanteista kentän eri alueilta.

13 Alla olevasta taulukossa on esitetty kaikki Suomi-sarjan peleistä tapahtuneet puolustusalueen hyökkäykset, jotka ovat päättyneet maalivahdin torjutaan tai maaliin. P.alue 6 7 % 1 1 % 1 1 % Riistomaalit/kontro TV Riistomaalit/nopea TV 24 29 % 1 1 % Riistomaalit/kontro YV Riistomaalit/nopea YV Riistot ilman maalia Irtokiekko maalit / kontroloitu TV Irtokiekko maalit/ nopea TV % Irtokiekko maalit / kontroloitu YV Irtokiekko maalit/ nopea YV % 4 5 % 2 2 % 45 54 % Irtokiekko hyökkäykset ilman tulosta Kuvio 12. Puolustusalueen riisto- ja irtokiekkotilanteet tasaviisikoin ja ylivoimalla. Puolustusalueelta on lähtenyt yhteensä 84 hyökkäystä. Näistä hyökkäyksistä 45 ei ole johtanut maaliin riistokiekon jälkeisestä tilanteesta. Irtokiekkotilanteista lähteneitä hyökkäyksiä ilman maalia on ollut 24. Yhteensä puolustusalueelta lähteneiden hyökkäysten jälkeen on tehty 15 maalia. Näistä riistopelaamisella on syntynyt yhdeksän ja irtokiekkotilanteiden seurauksena kuusi. Riistopelaamisella tasaviisikoin on syntynyt seitsemän maalia, joista kontrolloituja on ollut kuusi ja nopeita yksi maali. Vastaavasti ylivoimalla on syntynyt yhteensä kaksi maalia, joista yksi maali on syntynyt kontrolloidun hyökkäyksen ja yksi nopean hyökkäyksen seurauksena. Irtokiekoista on tullut puolustusalueen hyökkäyksistä yhteensä kuusi maalia, joista neljä on syntynyt nopean ja kaksi kontrolloidun hyökkäysten jälkeen. Yhtään ylivoimamaalia ei ole syntynyt.

14 Kontrolloidut hyökkäykset yht. 45 joista syntynyt maaleja 9 Nopeat hyökkäykset yht. 39 joista syntynyt maaleja 6 Yllä olevasta taulukosta näemme, että kontrolloitujen ja nopeiden hyökkäysten määrässä ei ole suurta eroa. Joka viides puolustusalueelta lähtenyt kontrolloitu hyökkäys on päättynyt maalintekoon. Vastaava luku nopeiden hyökkäysten osalta on 15 %. 3.2.2. Keskialue Alla olevasta taulukosta ilmenee keskialueelta lähteneet kontrolloidut ja nopeat hyökkäykset, jotka ovat päättyneet maalivahdin torjutaan taikka maaliin. K.alue 3 3 % 4 4 % 2 2 % 1 1 % Riistomaalit/kontro TV Riistomaalit/nopea TV Riistomaalit/kontro YV Riistomaalit/nopea YV 42 38 % Riistot ilman maalia Irtokiekko maalit / kontroloitu TV Irtokiekko maalit/ nopea TV Irtokiekko maalit / kontroloitu YV Irtokiekko maalit/ nopea YV Irtokiekko hyökkäykset ilman tulosta % 59 52 % Kuvio 13. Keskialueelta lähteneet riisto- ja irtokiekkomaalit. Keskialueelta on alkanut yhteensä 111 hyökkäystä. Näistä hyökkäyksistä 59 ei ole johtanut maalintekoon riistokiekon jälkeisestä tilanteesta. Irtokiekosta lähteneistä hyökkäyksistä 42 kappaletta ei ole johtanut maaliin. Yhteensä keskialueelta lähteneiden hyökkäysten jälkeen on tehty kymmenen maalia, jotka kaikki ovat syntyneet riistopelaamisen jälkeisistä tilanteista. Näistä kymmenestä maalista tasaviisikoin on saatu aikaiseksi seitsemän maalia ja loput ovat syntyneet ylivoimalla.

15 Tasaviisikoin tehdyistä maaleista neljä on syntynyt nopean hyökkäyksen seurauksena ja niistä yhdessä maalintekoa on edeltänyt rebound. Kontrolloituja maaleja on ollut kolme. Ylivoimalla riistopelaamisen kautta on saatu aikaiseksi kolme maalia, joista nopeita on ollut kaksi ja kontroloituja yksi maali. Kontrolloidut hyökkäykset yht. 44 joista syntynyt maaleja 5 Nopeat hyökkäykset yht. 67 joista syntynyt maaleja 5 Keskialueella kontrolloidut hyökkäykset ovat päättyneet tehokkaammin maalintekoon kuin nopeat hyökkäykset. Onnistumisprosentit ovat tällä alueella kontrolloitujen osalta 11,4 %:a ja nopeiden osalta 7,5 %:a. 3.2.3. Hyökkäysalue Seuraavassa taulukossa on vedetty yhteen hyökkäysalueelta lähteneet kontrolloidut ja nopeat hyökkäykset, jotka ovat päättyneet maalivahdin torjutaan taikka maalin. H.alue 6 3 % 7 3 % 5 2 % 1 % Riistomaalit/kontro TV 71 31 % Riistomaalit/nopea TV Riistomaalit/kontro YV 3 1 % 6 3 % 1 % 2 1 % 126 56 % Riistomaalit/nopea YV Riistot ilman maalia Irtokiekko maalit / kontroloitu TV Irtokiekko maalit/ nopea TV Irtokiekko maalit / kontroloitu YV Irtokiekko maalit/ nopea YV Irtokiekko hyökkäykset ilman tulosta Kuvio 14. Hyökkäysalueelta lähteneet riisto- ja irtokiekkomaalit. Hyökkäys alueelta on tapahtunut yhteensä 228 hyökkäystä. Näistä maalittomia riistokiekosta syntyneitä hyökkäyksiä on ollut yhteensä 126. Irtokiekosta tulleita maalittomia hyökkäyksiä on ollut 71.

16 Hyökkäysalueelta on tehty yhteensä 31 maalia, joista riistopelaamisella on tehty 19 ja irtokiekosta 12 maalia. Riistopelaaminen tasaviisikoin on synnyttänyt 13 maalia ja ylivoimalla kuusi maalia. Tasaviisikoin tehdyistä riistoista kuusi maalia on tullut kontrolloitujen hyökkäysten seurauksena ja loput ovat nopeiden hyökkäysten aikaansaamia. Ylivoimalla riiston jälkeisestä hyökkäyksestä on tehty kontrolloituja maaleja viisi ja yksi nopea maali. Irtokiekkopelaamisesta on tullut hyökkäysalueella yhteensä 12 maalia, joista tasaviisikoin on syntynyt kolme ja ylivoimalla yhdeksän maalia. Tasaviisikoilla tulleista maaleista yksi on lähtenyt nopeasta ja kaksi kontrolloidusta hyökkäyksestä. Ylivoimalla vastaavasti kolme on tullut nopean hyökkäyksen ja kuusi kontrolloidun hyökkäyksen seurauksena. Kontrolloidut hyökkäykset yht. 14 joista syntynyt maaleja 19 Nopeat hyökkäykset yht. 124 joista syntynyt maaleja 12 Hyökkäysalueelta lähtee selkeästi eniten maaliin tai maalintekotilanteeseen johtaneita hyökkäyksiä. Näistä parhaiten on pystytty hyödyntämään kontrolloidut hyökkäykset, joiden onnistumisprosentti on yli 18 %:a. Syntyneestä 19 maalista kahdeksan on syntynyt ylivoimalla eli vajaa puolet on syntynyt erikoistilanteista. Nopeiden hyökkäysten onnistumisprosentti jää alle kymmenen. 3.2.4. Aluiden vertailua Kontrolloituja hyökkäyksiä oli alueilla yhteensä 193 ja nopeita hyökkäyksiä 23 kappaletta. Kontrolloiduista hyökkäyksistä on syntynyt maaleja 33 ja nopeista hyökkäyksistä 23. Maalintekotilanteet syntyivät suurimmaksi osaksi hyökkäysalueelta, joista myös suuri osa maaliin johtaneista hyökkäyksistä on alkanut. Hyökkäysalueelta lähteneisiin maalintekotilanteisiin verrattuna keskialueelta tuli puolet vähemmän hyökkäyksiä ja puolustusalueelta noin 65 %:a vähemmän.

17 Selvästi suurin osa sekä nopeista että kontrolloiduista hyökkäyksistä syntyy hyökkäysalueelta, mutta sieltä lähteneet hyökkäykset ovat tehottomampia kuin puolustusalueelta lähteneet. Kun mitataan onnistuneet kontrolloidut hyökkäykset suhteessa kaikkiin ko. tavalla suoritettuihin hyökkäyksiin, saadaan edellä mainitut tulokset. Parhaiten on onnistuttu hyödyntämään puolustus- ja hyökkäysalueella kontrolloidun hyökkäyksen jälkeinen tilanne. Kummassakin tapauksessa kontrolloitu hyökkäys tuotti kaikista ko. alueen kontrolloiduista hyökkäyksistä joka viidessä tapauksessa tulosta eli maalin. Keskialueelta lähteneet kontrolloidut hyökkäykset olivat prosentuaalisesti nopeiden hyökkäysten maalintekoon johtaneiden hyökkäysten kanssa samalla onnistumistasolla. Nopeat hyökkäykset ovat tuottaneet parhaan tuloksen (verrattuna kaikkiin alueella tapahtuneisiin nopeisiin hyökkäyksiin) puolustusalueelta hyökätessä. Seuraavissa taulukoissa on kuvattu kuinka moni syntyneistä maaleista on lähtenyt kontrolloidusta tai nopeasta hyökkäyksestä. Ryhmittelynä on käytetty riistomaalit versus irtokiekkomaalit. Riistomaalit alueittain TV Riistomaalit aluettain YV H.alue H.alue; 7 H.alue; 6 H.alue H.alue; 1 H.alue; 5 K.alue K.alue; 4 K.alue; 3 Riistomaalit/nopea TV Riistomaalit/kontro TV K.alue K.alue; 1 K.alue; 2 Riist omaalit / nopea YV Riistomaalit/kontro YV P.alue P.alue; 1 P.alue; 6 P.alue P.alue; 1 P.alue; 1 2 4 6 8 1 2 3 4 5 6 Kuviot 15 a ja b. Syntyneet riistomaalit tasakentällisin ja ylivoimalla. Riistotilanteiden jälkeen syntyneitä maaleja on yhteensä 38. Tähän on laskettu mukaan sekä tasaviisikoin että ylivoimalla tehdyt maalit. Maaliin johtaneita kontrolloituja hyökkäyksiä on ollut 23 ja nopeita 15 kappaletta. Yllä olevien taulukkojen tulokset tukevat yleistä käsitystä siitä, milloin ja mistä riistokiekkopelaamisen jälkeen maalit syntyvät.

18 Eniten maaleja syntyy hyökkäysalueen tasaviisikkopelaamisella. Kontrolloitujen ja nopeiden hyökkäysten maalimäärissä ei ole sanottavaa eroa hyökkäys- ja keskialueella, mutta puolustusalueelta lähdettäessä kontrolloidut hyökkäykset johtavat todennäköisemmin maaliin. Irtokiekkomaalit aluettain TV Irtokiekkomaalit aluettain YV H.alue K.alue P.alue H.alue; 1 H.alue; 2 K.alue; K.alue; P.alue; 2 P.alue; 4 Irtokiekko maalit/ nopea TV Irtokiekko maalit / kontroloitu TV H.alue K.alue P.alue K.alue; K.alue; P.alue; P.alue; H.alue; 3 H.alue; 6 Irtokiekko maalit/ nopea YV Irtokiekko maalit / kontroloitu YV 1 2 3 4 5 2 4 6 8 Kuvio 16 a ja b. Irtokiekkotilanteista syntyneet maalit tasakentällisin ja ylivoimalla. Irtokiekkotilanteiden jälkeen on syntynyt 18 maalia, joista kymmenen on lähtenyt kontrolloidusta hyökkäyksestä ja loput nopeista hyökkäyksistä. Maalimäärään on otettu mukaan myös ylivoimalla syntyneet maalit, joita on ollut puolet kaikista irtokiekkotilanteiden jälkeisistä maaleista. Kuten kuvioista voi huomata, keskialueelta lähteneistä hyökkäyksistä yksikään ei ole päättynyt maaliin. Tähän on syynä esimerkiksi kiekon pelaaminen syvälle hyökkäysalueelle, jonka jälkeen maalintekoa yritetään hyökkäysalueella joko riistopelaamisen tai irtokiekon saamisen avulla. 3.3. Aloituksien hyödyntäminen Torjuntaan ja maaliin johtaneet aloitukset k.alue YV MAALIT YV TV MAALIT TV,5 1 1,5 2 2,5 3 KONTRO NOPEA

19 Kuvio 17. Torjuntaan ja maaliin johtaneet aloitukset. Keskialueelta on saatu luotua yhteensä viisi aloituksen jälkeistä hyökkäystä, jotka ovat päättyneet torjuntaan. Näistä hyökkäyksistä kolme on ollut nopeita ja kaksi kontrolloituja. Torjuntaan ja maaliin johtaneet aloitukset h.alue YV MAALIT YV TV MAALIT TV 2 2 2 2 9 26 1 2 3 KONTRO NOPEA Kuvio 18. Torjuntaan ja maaliin johtaneet aloitukset yökkäysalueelta. Hyökkäysalueen aloituksista on saatu luotua tasaviisikolla yhteensä 28 maalitilannetta. Näistä on ollut nopeita 26 tilannetta ja maaleja niistä on tullut kaksi. Kontrolloituja aloituksia on ollut kaksi. Ylivoimalla aloituksen jälkeisiä hyökkäyksiä on ollut yhteensä 11, joista nopeita kaksi ja kontrolloituja yhdeksän. Ylivoimalla on saatu tehtyä kummastakin nopeasta aloituksen jälkeisestä maalintekotilanteesta yhtä monta maalia kuin tilannettakin. 4. EROT MESTIKSEN JA SUOMI-SARJAN MAALINTEKOTILANTEISSA Mestiksen ja Suomi-sarjan hyökkäysten lukumäärässä ei ole selkeää eroa. Eroavaisuutta on sen sisään miltä alueilta hyökkäykset ovat lähteneet. Kummallakin sarjatasolla hyökkäysalueelta on lähtenyt suhteessa samanverran maaliin tai maalintekoon johtaneita hyökkäyksiä. Sen sisään puolustusalueelta lähteneet hyökkäykset ovat Mestiksessä prosentuaalisesti sekä määrällisesti hiukan korkeammat kuin Suomi-sarjassa. Syitä tähän ovat muunmuassa joukkueiden pelitavan erilaisuus sekä tietynlaisten pelaajatyyppien eroavaisuus muiden samaa pelipaikkaa pelaavien kesken. Lisäksi on huomattava, että

2 Mestiksen kaikissa tilastoiduissa peleissä toisena joukkueena on ollut Kokkolan Hermes, jonka tietyt pelaajatyypit ovat nostaneet puolustusalueen hyökkäysmäärää. Sarjatasojen riistopelaamisessa löytyi myös eroja. Mestiksessä hyökkättiin määrällisesti enemmän sekä puolustus- että hyökkäysalueelta, mutta niiden tehokkuus on ollut heikompaa kuin Suomi-sarjan hyökkäyksissä. Riistomaalit syntyivät ensisijaisesti kontrolloitujen hyökkäysten seurauksena lukuunottamatta Suomi-sarjan keskialuetta, josta lähteneistä nopeista hyökkäyksistä syntyi suurempi määrä maaleja. Suomi-sarjassa maaleja tehtiin ylivoimalla (eri alueet) 22-32% riistotilanteiden jälkeen. Mestiksen puolustusalueelta lähteneet riistohyökkäykset eivät tuoneet ylivoimalla lainkaan tulosta, mutta hyökkäysalueelta lähdettäessä ylivoimalla tehtiin 44 % kaikista hyökkäyspään riistomaaleista. Mestiksessä rebound-kiekosta on syntynyt noin 3 % keski- ja hyökkäysalueelta lähteneistä maaliin johtaneista hyökkäyksistä. Suomi-sarjassa vastaava luku on vain 3,4 %, sillä siellä tehtiin ainoastaan yksi maali rebound-kiekosta. Ero kertoo siitä, että kuinka paljon enemmän Mestis-pelaajat pelaavat maalintekotilanteet loppuun asti. Syynä Mestiksen suureen rebound-maalilukuun voidaan nähdä tiivis viisikkopuolustuspelaaminen. Rebound-tilanne rikkoo tiivistä viisikkopelaamista, jonka vuoksi hyviä maalintekotilanteita syntyy ennaltaarvaamattomista rebound-kiekoista. Suomi-sarjassa rebound-tilanteita ei hyödynnetä yhtä tehokkaasti, vaikka todellisuudessa paikkoja on ehkä enemmänkin kuin Mestiksessä. Irtokiekon jälkeisistä hyökkäyksistä syntyneissä maalimäärissä on huomattavia eroja sarjojen välillä. Ainoa Mestiksessä irtokiekkotilanteesta syntynyt maali lähti puolustusalueelta nopealla hyökkäyksellä. Todennäköisesti tilanteen aiheutti vaihto tai merkkausvirhe puolustuspelaamisessa. Suomi-sarjassa irtokiekkomaaleja syntyi yhteensä 18 maalia, joista kuusi lähti puolustusalueen ja loput hyökkäysalueen hyökkäyksistä. Puolustusalueelta lähti kaksi kontrolloitua ja neljä nopeaa maaliin johtanutta hyökkäystä. Hyökkäysalueella kontrolloituja hyökkäysiä oli kahdeksan ja nopeita neljä. Hyökkäysalueelta lähteneet maaliin johtaneet hyökkäykset ovat suurimmaksi osaksi (75%) tapahtuneet ylivoimalla. Irtokiekot ovat tulleet alivoimaa pelanneiden epäonnistuneista purkukiekoista, mikä johtuu pelaajien heikommasta henkilökohtaisesta taitotasosta verrattuna Mestiksen pelaajiin. Suomi-sarjassa ylivoimalla irtokiekoista tehdyissä maalimäärissä on huomattava ero Mestikseen mm. edellä mainituista syistä johtuen.

21 Aloituksista maaliin johtaneita hyökkäyksiä on ollut Mestiksessä kuusi ja Suomisarjassa neljä. Kummassakaan sarjassa ei ole pystytty hyödyntämään tasaviisikoin teh- aloituksia, sillä vain alle 1 % aloituksen jälkeisistä nopeista hyökkäyksistä on joh- tyjä taneet maaliin. Mestiksessä on saavutettu aloituksien kautta tulleista kontrolloiduista hyökkäyksistä suhteellisesti paras tulos sarjoja verrattaessa sekä tasaviisikoin että ylivoimalla. Ylivoimalla aloituksesta lähteneet hyökkäykset ovat päättyneet maaliin kaksi kertaa kummassakin sarjassa. Mestiksessä maalit ovat syntyneet kontrolloiduista ja Suomi-sarjassa nopeista hyökkäyksistä. Itse asiassa Suomi-sarjassa ei ole syntynyt ainuttakaan maalia aloituksen jälkeisestä kontrolloidusta hyökkäyksestä. Suomi-sarjassa aloituksen jälkeinen merkkauspeli ei ole tiivistä, ja tämän vuoksi maalinteossa korostuu nopeat hyökkäykset. Suurin osa kaikista maaleista on syntynyt kummassakin sarjassa riistotilanteen jälkeisestä hyökkäyksestä. Mestiksessä luku on 8 % ja Suomi-sarjassa 63 % kaikista ko. sarjatasolla tehdyistä maaleista. Sarjojen keskiarvona maaleja syntyy riistotilanteista noin 7 %. Noin joka viides maali on syntynyt irtokiekkotilanteen hyödyntämisestä. Sarjoittain tässä on kuitenkin suuri ero. Suomi-sarjassa jopa 3 % maaleista on lähtenyt irtokiekkotilanteesta, kun Mestiksessä vain vajaa 3 % maaleista syntyy tällä tavoin. Tutkimuksen kannalta on todettu, että tehoikkain tapa on tehdä maalit kontrolloiduista hyökkäyksistä. Mestiksessä kolme maalia neljästä on syntynyt kontrolloidun hyökkäyk- sen seurauksena ja Suomi-sarjassa noin puolet. Yhteenvetona voidaan todeta, että tutkielmassa esitettyihin tuloksiin vaikuttaa se, että Hermes ja Jeppis Hockey ovat olleet kaikissa kahdeksassa pelissä mukana kotijoukku- Tällöin joukkueiden taktiikka ja tiettyjen pelaajien pelityyli vaikuttavat tuloksiin. eena. Lisäksi Jeppis Hockeyllä vaihtui valmentaja neljän tilastoidun pelin jälkeen.

22

- 23 TILASTO I II III JATKOAIKA YHT. Kiekon riisto KOTI VIERAS KOTI VIERAS KOTI VIERAS KOTI VIERAS YHT. Puolustusalue Keskialue Hyökkäysalue Hyökkäykset KOTI VIERAS KOTI VIERAS KOTI VIERAS KOTI VIERAS YHT. P-alue / kontroloitu hyökkä- ys P-alue / nopea hyökkäys K-alue / kontroloitu hyökkä- ys K-alue / nopea hyökkäys H-alue / kontroloitu hyökkä- ys H-alue / nopea hyökkäys Suora + rebound Kontroloitu + rebound ALUE KOTI VIERAS KOTI VIERAS KOTI VIERAS KOTI VIERAS YHT. P.alue K.alue H.alue P.alue K.alue H.alue P.alueen aloitukset ALUE KOTI VIERAS KOTI VIERAS KOTI VIERAS KOTI VIERAS YHT. Kontro Nopea.alueen aloitukset ALUE KOTI VIERAS KOTI VIERAS KOTI VIERAS KOTI VIERAS YHT. Kontro Nopea H.alueen aloitukset ALUE KOTI VIERAS KOTI VIERAS KOTI VIERAS KOTI VIERAS YHT. Kontro Nopea

24