ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONTA JA ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUT 2013

ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONTA JA ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUT 2013 PIRKKALAN KUNTA, YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Hämeenkyrö, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi

2 SISÄLLYS 1. Suunnitelman perusteet ja vaatimukset 2. Voimavarat, vastuualueet ja työnjako 2.1. Eläinlääkäreiden koulutussuunnitelma 3. Tietojärjestelmät 4. Yhteistyö ja viestintä 4.1 Viranomaisten välinen yhteistyö ja tiedotus 4.2. Erityistilanneviestintä 5. Maksut 5.1. Keskitetty yhteydenottopalvelu päivystysaikana 5.2. Subventiot 6. Valvonnan toimeenpano 6.1. Eläinten terveyden valvonta 6.1.1 Ilmoitusvelvollisuudet 6.1.2. Eläintautiepäilyt ja -tapaukset 6.1.3. Terveysvalvontaohjelmat 6.1.4. Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta 6.1.5. Kyyhkyslakat 6.1.6. Muu tautiseuranta 6.1.7. Eläinten keinollinen lisääntyminen 6.1.8. Eläimistä saatavat sivutuotteet 6.1.9. Eläinten merkitseminen ja rekisteröinti

3 6.1.10. Tuonti, vienti ja sisämarkkinakauppa 6.2. Eläinten hyvinvoinnin valvonta 7. Eläinlääkäripalvelujen toimeenpano 7.1. Peruseläinlääkäripalvelu 7.1.1. Puhelinneuvonta 7.1.2. Sairaanhoito 7.1.3. Terveydenhoito 7.1.4. Eläinten lopetus 7.1.5. Todistukset 7.2. Tuotantoeläinten terveydenhuolto 7.2.1. Terveydenhuoltopalvelujen kysyntä ja resurssitarve 7.3. Kiireellinen eläinlääkärinapu 7.3.1. Suureläinpäivystys 7.3.2. Pieneläinpäivystys 7.3.3. Keskitetty yhteydenottopalvelu 7.4. Saatavuus- ja laatutavoitteet 7.5. Toimitilat ja välineresurssit 7.6. Perustason ylittävät palvelut 7.7. Ohjaus 7.7.1. Suunnitelmien arviointi ja toteutumisen seuranta 7.8. Laatu 7.9. Seuranta ja raportointi 7.9.1. Ostopalvelun laadunvalvonta 7.9.2. Valitusten käsittely 7.9.3. Vastuuvakuutukset 7.9.4. Annettujen määräysten noudattamisen valvonta

4 7.9.5. Eläinlääkäripalveluiden käytön tilastointi 7.9.6. Raportointi 8. Liitteet Liite1 Resurssitarpeen kartoitus -lomake Liite 2 Yksityiset eläinlääkäripalvelut alueella Liite 3 Eläinlääkäreiden vastaanottotilojen varustus

5 1. Suunnitelman perusteet ja vaatimukset Suunnitelma koskee eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa sekä eläinlääkäripalveluiden järjestämistä Pirtevan alueella vuonna 2013. Suunnitelman laadinnassa on noudatettu Eviran valtakunnallista ohjelmaa. Perusteet Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran laatima valtakunnallinen ohjelma eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista (EHO) 2011-2014. EHO on osa ympäristöterveydenhuollon yhteistä valtakunnallista valvontaohjelmaa (Ymppiohjelma) ja (EY) N:o 882/2004 valvonta-asetuksen mukaista elintarvikeketjun monivuotista kansallista valvontasuunnitelmaa (VASU). Suunnitelmasta säädetään Eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009) ja Valtioneuvoston asetuksessa eläinlääkintähuollosta (1031/2009). Eläinlääkintähuoltolain soveltamisalaan kuuluvasta valvonnasta säädetään lisäksi elintarvikelaissa (23/2006), eläintautilaissa (55/1980), helposti leviävien eläintautien vastustamisesta annetussa laissa (488/1960), eläinsuojelulaissa (247/1996), eläinten kuljetuksesta annetussa laissa (1429/2006), eläinten lääkitsemisestä annetussa laissa (617/1997) ja tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta annetussa laissa (557/2005). Kunnan suunnitelmassa on otettava huomioon valtakunnallinen ohjelma ja alueellinen suunnitelma ja se on arvioitava ja tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Pirtevan eläinlääkintähuollon suunnitelma on laadittu yksivuotisena lähiaikoina tapahtuvien muutosten vuoksi. Pirteva on mahdollisesti laajentumassa muutamalla kunnalla ja suunnitelmia eläinlääkintähuollon järjestämisestä tehdään vuoden 2013 aikana. Eläinlääkäreiden työpanosta käytetään tulevaisuudessa entistäkin alueellisemmin ja mahdollistaen sujuva työnjako praktikoiden välillä. Suunnitteilla on yhteisvastaanotto/vastaanottoja, joilta käsin Pirtevan eläinlääkintähuolto hoidetaan. Tämä suunnitelma on laadittu vuoden 2012 lopun tilanteen mukaisesti ja muutokset jo vuoden 2013 aikana ovat mahdollisia. Tavoitteena on päästä aiempaa tehokkaampaan alueelliseen yhteistyöhön ja yhtenäisyyteen sekä tarkoituksenmukaisempaan palvelujen järjestämiseen alueella. Vuoden 2013 alussa tapahtuvat muutokset ovat askel eläinlääkäripalveluiden seudullistamisessa. Nokian vastaanottotila poistetaan käytöstä vuoden 2013 alusta alkaen. Helmikuun 2013 alussa Pirtevassa otetaan käyttöön myös yhteinen päiväaikainen ajanvarausnumero eläinten omistajille. Päivystysnumeron käyttöönotto suuntaa eläinlääkäriresursseja käytännön työhön vähentämällä aamun puhelinsidonnaisuutta sekä antaa eläinten omistajille aiempaa suuremman mahdollisuuden valita halutessaan hoitava eläinlääkäri. Vaatimukset kunnan valvontasuunnitelmalle Kunnallisessa suunnitelmassa kunnan tulee kuvata miten kunnaneläinlääkärille määrättyjen eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontatehtävien hoito on alueella järjestetty. Erityisesti tulee kuvata valvontakohteet, hyväksymismenettelyt, tarkastusten suunnittelu ja toteutus, näytteenotto, hallinnolliset pakkokeinot sekä valvonnan toteutumisen seuranta ja raportointi.

6 Kunnan on suunnitelmassaan osoitettava, että eläinlääkäripalvelut on järjestetty eläinlääkintähuoltolain vaatimusten mukaisesti. Suunnitelman tulee sisältää tiedot eläinlääkäripalvelun tuottamistavasta, saatavuudesta, laadusta ja mitoituksesta. Palvelun mitoitusta suunniteltaessa on otettava huomioon yksityisten eläinlääkäripalveluiden tuottajien kunnan alueella tarjoamat palvelut. Kunnan on valvontasuunnitelmassaan osoitettava, että yksiköllä on kartoitetun resurssitarpeen täyttämiseen riittävä määrä pätevää henkilökuntaa. 2. Voimavarat, vastuualueet ja työnjako Pirtevan eläinlääkintähuollon henkilökuntaan kuuluu viisi käytännön praktiikkatyötä tekevää kunnaneläinlääkäriä. Yksi viroista on jaettu kahden viranhaltijan kesken suhteessa 40/60 %. Kunnaneläinlääkäreiden vastaanottotilat ja työpisteet sijaitsevat Vesilahdella, Hämeenkyrössä ja Ylöjärvellä. Pirtevan eläinlääkärit toimivat koko alueen yhteisinä eläinlääkäreinä ja yhtenäisyyttä pyritään jatkuvasti lisäämään häivyttämällä aiempia kuntarajoja. Lisäksi Pirtevassa on kaksi päätoimista valvontaeläinlääkäriä, jotka eivät osallistu praktiikkatyöhön. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontatehtäviin valvontaeläinlääkäreiden työajasta on varattu noin 70 %. Kunnaneläinlääkärit suorittavat eläinsuojeluvalvontaa akuuteissa tapauksissa virka-ajan ulkopuolella ja valvontaeläinlääkärin poissa ollessa sekä vastaavat eläintautivalvontaan liittyvistä näytteenotoista ja käytännön praktiikkatoimista eläintautitilanteessa. Toinen valvontaeläinlääkäreistä toimii myös vastaavana eläinlääkärinä alueella. Pirtevan toimintaa johtaa, ja siten vastaa myös eläinlääkintähuollon hallinnollisista tehtävistä, ympäristöterveyspäällikkö (eläinlääkäri). Eläinlääkintähuollolla ja valvonnalla on käytössään myös toimistosihteeri, joka vastaa sihteerin tehtävistä koko Pirtevan toiminnassa. Lisäksi kunnaneläinlääkäreillä on kaksi (tai mahdollisesti yksi) omilla varoilla palkattua vastaanottoavustajaa henkilökohtaisessa käytössään. Avustajat eivät kuulu Pirtevan henkilökuntaan, eikä heitä sen vuoksi huomioida resurssilaskelmissa. Avustajan olemassaolo kuitenkin vähentää eläinlääkärin työn turhaa kuormittavuutta vähentämällä huomattavasti työnkuvaan liittyvää ajanvaraustyötä, puhelinpäivystystä yms. sekä edesauttaa toimenpiteiden sujuvuutta. Praktiikkatyöhön käytettävien eläinlääkäriresurssien arvioidaan olevan tarpeeseen nähden kohtuulliset ja oikein mitoitetut huomioiden alueen yksityinen palveluntarjonta. Yksityinen palveluntarjonta alueella on pieneläinten osalta virka-aikaan melko toimiva, ja sellaisena vapauttaa resursseja tuotantoeläinten hoitoon, joka on kunnan päätehtävä. Myös pieneläimiä hoidetaan kunnaneläinlääkäreiden vastaanotolla käytettävissä olevin resurssein. Pieneläinten osalta kunnan velvoitteisiin kuuluu lähinnä akuutti sairaudenhoito ja tautien ennaltaehkäisyyn liittyvät toimenpiteet sekä pieneläimiin liittyvät virkatehtävät (tuontivalvonta, eläinsuojelu, löytöeläimet yms.). Muuta perustason lemmikkieläinpraktiikkaa voidaan tehdä, jos resursseja ensisijaisten tehtävien hoidolta jää käytettäväksi. Eläinlääkärikunnan ulkopuoliset resurssit ovat tarpeen mukaiset (osa sihteerin työajasta, vastaanottojen siivoukset) lukuun ottamatta avustajaresursseja. Pirtevassa on toiminut päätoiminen valvontaeläinlääkäri vuoden 2010 alusta alkaen. Tänä aikana on havaittu selvä tarve toisen valvontaeläinlääkärin viran perustamiselle, jotta valvontatehtävät eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä alkutuotannon valvonnan osalta saadaan hoidettu lainsäädännön edellytysten mukaisesti. Yhden valvontaeläinlääkärin resurssi on Pirtevan alueelle alimitoitettu. Toinen

7 valvontaeläinlääkäri aloitti Pirtevassa maaliskuussa 2012. Virka vakinaistetaan vuoden 2013 alussa. Eläinsuojelutehtävät työllistävät valvontaeläinlääkäreitä pääosan ajasta. Laadukas valvonta sekä tärkeä ennaltaehkäisevä eläinsuojelutyö riittäisivät työllistämään valvontaeläinlääkärit kokonaisuudessaan. Valvontaeläinlääkäriresursseja on kuitenkin järkevää käyttää eläinsuojelutyön lisäksi alkutuotannon valvontaan, eläintautivalvontaan (koordinointi tautitilanteissa, mehiläisten esikotelomätävalvonta yms.) ja muihin valvontatehtäviin (mm. vierasainevalvonta). Valvontaeläinlääkärin työajasta Pirtevassa käytetään osa myös eläinlääkintähuollon ulkopuolisiin ympäristöterveydenhuollon tehtäviin, joita ovat elintarvikelaitosvalvonta, ensisaapumisvalvonta, vastaavan eläinlääkärin tehtävät ja ympäristöpäällikön sijaistus. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa tai praktiikkatyötä tekemään rekrytoitavien henkilöiden riittävä pätevyys varmistetaan ennen viran tai viransijaisuuden täyttämistä edellyttämällä valittavalta henkilöltä, että tämä esittää riittävät opinto- ja työtodistukset, sekä haastattelemalla henkilö ennen valintaa. Resurssitarpeen kartoittamisessa on käytetty Eviran ohjeistuksen mukaisesti Eviran laatimaa kaavaketta (liite 1). Yksityisten eläinlääkäripalveluiden tarjonta on esitetty liitteessä (lähde: AVI). Vuoden 2012 lopussa aloitti toimintansa Nokialla myös yksi uusi yksityinen eläinlääkäri, joka hoitaa sekä lemmikkejä että tuotantoeläimiä. Myös Tampereella olevien eläinlääkäriasemien palveluntarjonta vaikuttaa Pirtevan lemmikkieläinten hoidon resurssitarpeeseen. Yksityinen palveluntarjonta alueella keskittyy lemmikkieläinten hoitoon ja lähinnä päiväaikaan. Päiväaikaan yksityisiä pieneläinpalveluita on saatavilla kaikkialla Pirtevassa kohtuullisella etäisyydellä. Pirtevan eläinlääkintähuollon palvelut keskittyvät suureläinpraktiikkaan ja pieneläinten osalta akuuttiin peruslääkintään. Koska sopimuksia yksityisten eläinlääkäriasemien kanssa ei lemmikkieläinten päiväaikaisesta hoidosta kuitenkaan ole tehty, on lemmikkien akuutista sairaanhoidosta huolehtiminen kuitenkin yhä viime kädessä kunnan velvollisuus. Valmiutta ja resursseja tähän Pirtevassa on riittävästi. 2.1 Eläinlääkäreiden koulutussuunnitelma Potilasaines vaihtelee Pirtevan eri kuntien alueilla melko paljon. Eläinlääkäreillä on sen vuoksi erityisosaamista tietyillä työn osa-alueilla. Osaamisen säilyttäminen Pirtevassa on tärkeää, jotta vaativa ja laaja potilaskirjo pystytään hoitamaan riittävän hyvin. Praktikkoeläinlääkäreille pyritään järjestämään mahdollisuus päästä vuosittain koulutuksiin osaamisen ylläpitämiseksi. Koulutuksiin osallistumisella on myös tärkeä rooli eläinlääkäreiden jaksamisessa. Valvontaeläinlääkärit tarvitsevat koulutusta eläinten hyvinvointiin liittyvissä asioissa, alkutuotannon hygieniassa, työnkuvaan liittyvissä ihmissuhdeasioissa (vaikeat asiakkaat eri elämäntilanteissa) sekä hallinnollisten menettelyiden osaamisessa. Eläinlääkäreiden kolutukseen osallistumista tuetaan työnantajan toimesta. Koulutuskustannuksia maksetaan ympäristöterveydenhuollon budjetin sallimissa rajoissa. Omakustanteisesti on myös mahdollista osallistua koulutuksiin. Sijaisjärjestelyt hoidetaan pääosin Pirtevan praktikoiden toimesta, koska kolutukseen budjetoidut varat ovat melko vähäiset ja eläinlääkäreiden koulutukset usein kalliita. Jatkokouluttautumista kuitenkin pyritään kannattamaan ja jokaiselle järjestämään siihen mahdollisuus vuosittain. Myös Eviran, ministeriön ja AVI:n järjestämiin koulutuksiin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan. Osa valvontaeläinlääkäreiden koulutuksen kustannuksista laskutetaan valtiolta (valtion tehtäviin liittyvät koulutukset valtion ohjeistuksen mukaisesti). Kaikkien eläinlääkäreiden osallistuminen Eläinlääkäripäiville joulukuussa pyritään turvaamaan käyttämällä ulkopuolisia sijaisia.

8 Tarkempi koulutussuunnitelma laaditaan vuoden 2013 alussa. Koulutussuunnitelmaa voidaan täydentää vuoden kuluessa koulutustarjonnan mukaan, koska kaikkia koulutuksia ei ole ilmoitettu edellisen kalenterivuoden loppuun (suunnitelman hyväksymiseen) mennessä. Tavoitteena on, että kaikki eläinlääkärit pääsevät osallistumaan täydennyskoulutuksiin vuoden aikana. Esimerkkejä koulutuksista, joihin voidaan osallistua: Eviran ajankohtaisseminaarit Eviran järjestämät koulutukset Aluehallintoviraston järjestämät työkokoukset Hallintomenettelyjä koskevat koulutukset Suomen eläinlääkäripäivät Valmiuseläinlääkäripäivät Fennovetin koulutukset Yliopiston koulutukset mahdollisesti ulkomailla järjestettäviä koulutuksia (omakustanteisesti) 3. Tietojärjestelmät Kunnan yhteinen arkistointijärjestelmä TWeb on päivittäisessä käytössä myös eläinlääkintähuollon valvontatehtävistä syntyvien dokumenttien tallennuksessa. Valvonnan apuna käytetään myös Nasevaa ja Sikavaa, tuonti- ja vientivalvonnassa TRACES-järjestelmää. Valvontaeläinlääkärillä on käyttöoikeudet eläintenpitäjärekisteriin ja ELVIS-järjestelmään (sis eläintenpitokieltorekisteri). TRACES-järjestelmän osaaminen on keskitetty yhdelle kunnaneläinlääkärille, Nasevaa ja Sikavaa käyttävät kaikki eläinlääkärit (valvontaeläinlääkärillä ainoastaan rajatut oikeudet). Valvontaeläinlääkäri käyttää muita mainittuja tietojärjestelmiä ja opastaa tarvittaessa niiden käytössä muita. ATK-järjestelmistä hankitaan tarvittaessa koulutusta myös ulkopuolelta. Eläintenpitokieltorekisteristä tarkistetaan tarvittaessa, onko niillä henkilöillä, joista tehdään eläinsuojeluilmoitus, tai niillä, joille ollaan luovuttamassa huostaan otettua eläintä, eläintenpitokieltoa. Jos havaitaan, että henkilöllä, jolla rekisterin mukaan on voimassa oleva eläintenpitokielto, on eläimiä omistuksessaan tai hoidossaan, tehdään asiasta rikosilmoitus poliisille. Mikäli ELITE-ohjelman käyttö laajennetaan kuntiin, tai keskusviranomaiset ottavat käyttöön muun vastaavan tietojärjestelmän, joka tulee myös kuntien käyttöön, järjestelmä otetaan valvontaeläinlääkäreiden käyttöön heti sen valmistuttua. Myös käyttöoikeudet mahdolliseen valvonnan viranomaisekstranettiin haetaan heti sen valmistuttua. Näiden tietojärjestelmien käytöstä mahdolllisesti järjestettäviin koulutuksiin osallistutaan mahdollisimman pian järjestelmien käyttöoikeuksien hakemisen jälkeen.

9 4. Yhteistyö ja viestintä 4.1 Viranomaisten välinen yhteistyö ja tiedotus Eläinlääkintähuollon osalta viestinnän ja tiedotuksen vastuuhenkilö on ympäristöterveyspäällikkö. Käytännön viestintää ja yhteydenpitoa muihin viranomaisiin eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan osalta hoitavat pääasiassa valvontaeläinlääkärit. Aluehallintovirastoon pidetään yhteyttä tarvittaessa puhelimitse, sähköpostitse ja työkokouksien ja muiden koulutustapahtumien yhteydessä tai tarvittaessa muutenkin henkilökohtaisesti. Aluehallintovirastoon ja terveysviranomaisille tehdään tarvittaessa ilmoitukset eläintautilainsäädännössä säädettyjen ilmoitusvelvollisuuksien mukaisesti. Yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin valvonnassa tehdään jossain määrin myös Tampereen kaupungin valvontaa suorittavan eläinlääkärin kanssa. Yhteistyön muotoja voivat olla esimerkiksi yhdessä suoritettavat tarkastukset vaikeammissa ja tulkintaa vaativissa tapauksissa sekä muu yhteistyö alueellisen yhtenäisyyden luomiseksi ja ylläpitämiseksi. Pirkanmaan poliisilaitoksen kanssa on sovittu yhteistyötavoista partioiden ja tutkijoiden kanssa virka-avun ja tutkinta-avun sujuvuuden ja tiedonkulun varmistamiseksi. Poliisin kanssa hyvin alkanutta yhteistyötä kehitetään ja pyritään pitämään ainakin yksi alueen valvontaeläinlääkärien ja poliisin edustajien yhteinen suunnittelu- ja tilannekatsauspalaveri vuodessa. Yhteistyö poliisien kanssa eläinsuojeluvalvonnassa on lähes viikoittaista. Yhteistyötä kehitetään myös syyttäjien kanssa aktiivisella lähestymisellä eläinsuojeluasioissa ja tarvittaessa palavereilla ennen eläinsuojeluoikeudenkäyntejä. Osallistutaan mahdollisuuksien mukaan valvontaeläinlääkäreille järjestettäviin koulutuksiin ja kokouksiin. Toinen valvontaeläinlääkäri osallistuu aktiivisesti seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan, joka antaa lausuntoja ja kannanottoja, sekä avustaa Maa- ja metsätalousministeriötä eläinsuojelulainsäädännön muutostyössä, kokouksiin. Valvontaeläinlääkärit pitävät pyydettäessä luentoja ja koulutusta eläinsuojeluun ja eläinten hyvinvointiin sekä muihin työtehtäviinsä liittyvissä asioissa. 4.2 Erityistilanneviestintä Viestintä erityistilanteissa on kuvattu yksikön erityistilannesuunnitelmassa. 5. Maksut Pirtevan eläinlääkintähuolto toimii yhden yhteisen budjetin alla vuoden 2013 alusta alkaen aiempien kuntakohtaisten budjettien sijaan. Tällä muutoksella pyritään lisäämään eläinlääkäriresurssien alueellista käyttöä ja huolehtimaan eläinlääkäreiden tasapuolisesta kohtelusta esimerkiksi koulutuksen ja välinehankintojen osalta. Valvontatehtävistä perittävät mahdolliset maksut löytyvät yksikön maksutaksasta, joka on lautakunnan vahvistama.

10 5.1.1. Keskitetty yhteydenottopalvelu päivystysaikana Vuoden 2008 alusta Pirtevan päivystysalueella otettiin käyttöön keskitettypuhelinpalvelu. Asiakas soittaa aina samaan numeroon. Päivystäjä liittyy itse palveluun ja pieneläimille ja suureläimille on omat numeronsa. Pieneläinten päivystysnumeron ensimmäinen minuutti maksaa soittajalle 4 ja tätä seuraavat 3. Suureläinpäivystysnumerosta operaattori veloittaa 70 senttiä minuutilta. 22.00 08.00 välisenä aikana pieneläinpuhelut ohjautuvat vastaajaan, joka kertoo Tampereen ostopalveluklinikan numeron. Suureläinpäivystäjällä on lisäksi aina oikeus lähettää pieneläinpotilaat klinikalle. 5.2. Subventiot: Tuotantoeläinten omistajille maksetaan kaikissa Pirtevan kunnissa subventiota eläinlääkärin matkakustannuksista (kilometrikorvaukset) 60 km ylittävältä osuudelta / kokonaismatka. 6. Valvonnan toimeenpano 6.1.1. Eläinten terveyden valvonta 6.1.1.1. Ilmoitusvelvollisuudet Jos kunnaneläinlääkäri epäilee tai toteaa eläimen sairastavan helposti leviävää tai vaarallista eläintautia taikka vastaanottaa toiselta eläinlääkäriltä Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätöksen vastustettavista eläintaudeista ja eläintautien ilmoittamisesta 1346/1995 4 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, hän ilmoittaa asiasta välittömästi läänineläinlääkärille tai, jollei hän tavoita läänineläinlääkäriä, Elintarviketurvallisuusvirastolle. Jos kunnaneläinlääkäri epäilee tai toteaa eläimen sairastavan em. päätöksen liitteessä 3 tai 4 tarkoitettua valvottavaa eläintautia taikka vastaanottaa toiselta eläinlääkäriltä 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, hän ilmoittaa asiasta viimeistään seuraavana arkipäivänä läänineläinlääkärille tai, jollei hän tavoita läänineläinlääkäriä, Elintarviketurvallisuusvirastolle. Jos kunnaneläinlääkäri epäilee tai toteaa eläimen sairastavan em. päätöksen liitteessä 5 tarkoitettua eläintautia taikka vastaanottaa toiselta eläinlääkäriltä 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, hän ilmoittaa asiasta viimeistään seuraavana arkipäivänä läänineläinlääkärille tai, jollei hän tavoita läänineläinlääkäriä, Elintarviketurvallisuusvirastolle. Em. päätöksen liitteessä 6 tarkoitetuista tarttuvista eläintaudeista ilmoitetaan päätöksen 8 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitetussa kuukausi-ilmoituksessa. Muista kuin tarttuvista eläintaudeista ilmoitetaan kuukausi-ilmoituksessa, jonka kukin praktikkoeläinlääkäri toimittaa itse kuukausittain. Kunnaneläinlääkäri ilmoittaa toteamistaan liitteessä 7 tarkoitetuista zoonooseista viimeistään seuraavana arkipäivänä tartuntatautien torjunnasta vastaavalle terveyskeskuksen lääkärille (kaupunginepidemiologi).

11 6.1.1.2. Eläintautiepäilyt ja -tapaukset Eläintautivalvonta on jaettu kunnaneläinlääkäreiden ja valvontaeläinlääkärin kesken siten, että käytännön näytteenotto- ja tilatoimenpiteet (terveysvalvontaohjelmat) kuuluvat kunnaneläinlääkäreille, valvontaeläinlääkäri avustaa tarvittaessa. Mehiläistautivalvonta kuuluu kuitenkin poikkeuksena kokonaisuudessaan valvontaeläinlääkärille. Eläintauteihin liittyvää jatkuvaa valvontaa suorittavat kaikki alueen praktiikkatyötä tekevät eläinlääkärit päivittäisen potilastyönsä yhteydessä sekä valvontaeläinlääkärit valvontatyönsä ohessa. Epäily tarttuvasta eläintaudista saattaa syntyä eläinten oireiden perusteella, tuotannon tunnuslukujen muutoksen perusteella tai näytteen tutkimisen yhteydessä laboratoriossa. Kunnaneläinlääkärit huolehtivat eläintautien vastustusohjelmista ja käytännön näytteenotoista ohjelmien mukaisesti. Mahdollisessa tautitilanteessa toimitaan yhteistyössä läänineläinlääkärien ja Eviran ohjeistuksen mukaisesti. Yhteistyötä tehdään myös tarvittaessa laajemmin muiden tahojen kanssa, jotta tauti saadaan torjuttua ja rajattua tehokkaasti, minimoidaan taloudelliset vahingot ja huolehditaan myös tilanteen jälkihoidosta ja uusien tartuntojen ehkäisystä. Eläintauteja on käsitelty osaltaan myös kunnan erityistilannesuunnitelmassa (varosuunnitelma). Mahdollisen tautitilanteen viedessä resursseja praktiikkatyöstä sijaistavat kunnaneläinlääkärit tarvittaessa praktiikkatyössä toisiaan oman työnsä ohessa. Eläinlääkärit osallistuvat aktiivisesti aiheesta järjestettäviin koulutuksiin (mm. Eviran Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista -päivä), jotta eläintauteja osataan epäillä ajoissa ja leviäminen ehkäistään alueella tehokkaasti nopeasti aloitettavilla toimenpiteillä. Kaksi kunnaneläinlääkäriä on nimetty myös alueen valmiuseläinlääkäreiksi. He osallistuvat säännöllisesti järjestettäviin valmiuseläinlääkäreille suunnattuihin koulutuksiin. Mahdollisia zoonooseja pyritään ehkäisemään myös käytännön työssä erikseen esimerkiksi valvomalla siipikarjan ulkonapitokieltoa muun työn ohessa kevätaikaan. 6.1.1.3. Terveysvalvontaohjelmat Säännöllistä eläintautivalvontaa ovat mm. lampaiden ja vuohien maedi-visna- ja scrapietarkastukset ja - näytteenotot sekä salmonellavalvonta. Kunnaneläinlääkärit ylläpitävät kirjanpitoa tiloista, jotka kuuluvat valvontaohjelmiin sekä huolehtivat näytteenotoista ja tarkastuksista näillä tiloilla. Valvontaohjelmiin liittyvät asiakirjat säilytetään eläinlääkäreiden vastaanotoilla. Tiloja tiedotetaan aktiivisesti eläintautien torjuntaan liittyvistä velvoitteista ja asioissa tapahtuvista muutoksista muun työn ohessa. Havaittaessa, että Pirtevan alueella on eläinten pitopaikka, joka ei noudata eläintautilain mukaista velvoitetta (esim. vastustusohjelmiin kuuluminen), tiedotetaan asiasta pitopaikan omistajaa ensin suullisesti ohjeistaen sekä jakamalla aiheesta kirjallista materiaalia. Mikäli velvoitetta ei tämänkään jälkeen noudateta, annetaan asioissa tarpeen mukaan eläintautilain nojalla määräyksiä. Toimipaikat, joita valvontaohjelmat koskevat, miten näistä pidetään kirjaa, miten terveysvalvontaan liittyviä asiakirjoja hallinnoidaan, pitopaikkojen statukseen liittyvien tilakäyntien tiheyden hallinta, käyntien toteuttamisen varmistaminen, miten valvotaan siipikarjan salmonellavalvonnan näytteenotto toteutumista ja hallinnoidaan parvien saapumisilmoituksia, miten varmistetaan että ilmoitukset kaikista

12 BSE-testausikärajan ylittävistä kotiteurastettavista naudoista saadaan ja testit tehdään. Kuvataan myös toimenpiteen, mikäli jotain pakollista terveysvalvontaohjelmaa ei noudateta. 6.1.1.4. Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta Pirtevan alueella on kaksi vesiviljelylaitosta (rapulammikkoa). Vesiviljelylaitosten toimintaa tarkastetaan neljän vuoden välein alkaen viimeistään vuonna 2012. 6.1.2. Kyyhkyslakat Alueella on ainoastaan lemmikkeinä pidettäviä kyyhkysiä. Siipikarjan (ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvat lajit) lemmikkipitäjiä kehotetaan ilmoittautumaan rekisteriin muun valvonnan yhteydessä, mikäli sitä ei muutoin ole tehty. 6.1.3. Muu tautiseuranta Mahdollisista muista tautiseurantaan liittyvistä näytteenotoista (Eviran ja AVI:n pyynnöt) vastaa kunkin alueen kunnaneläinlääkäri. Mikäli näytteen ottajaksi on määrätty henkilö, joka ei vastaa tilan eläinten hoidosta, suorittaa tehtävän valvontaeläinlääkäri. Jos kunnaneläinlääkäri ei jostain syystä pysty ottamaan näytteitä määräajan puitteissa, sovitaan tai määrätään toinen Pirtevan eläinlääkäri suorittamaan tehtävää. 6.1.4. Eläinten keinollinen lisääntyminen Pieneläinten keinollinen lisääntymiseen liittyviä palveluita Pirteva ei tarjoa. Hevosten lisääntymiseen liittyviä tutkimuksia ja keinosiemennyksiä siirtospermalla tehdään jonkin verran. Mahdollisia hevosten alkionsiirtoihin liittyviä valvontatehtäviä tehdään pyynnöstä, mutta näitä ei alueella ole ollut. 6.1.5. Eläimistä saatavat sivutuotteet (hautaaminen ja haaskat, kotiteurastuksen sivutuotteet) Sivutuotealan laitosten valvonta on kuvattu Pirtevan yleisessä valvontasuunnitelmassa. Eviran EHO:n mukainen hanke aiheesta toteutetaan Pirtevassa vuoden 2013 aikana laatimalla haaskan pitämistä ja ilmoitusvelvollisuuksia koskeva tiedota, joka toimitetaan alueen metsästysseuroille. Haaskan pitämistä koskevaa ilmoitusvelvollisuutta ei selvästikään alueella tunneta ja noudateta (ilmoituksia ei tule). Tarvetta asiaa koskevan valvonnan tehostamiselle on. Kun haaskatoiminnassa ilmenee epäkohtia, ohjeistetaan haaskatoimijoita ensin suullisesti, sitten kirjallisesti ja tarvittaessa asiassa edetään lainsäädännön mukaisin keinoin. Hautaamista ja haaskanpitoa koskevia säädöksiä ja ohjeistusta on kirjattu Pirtevan Terveydensuojelumääräyksiin. Asiasta on ohjeistettu ja ohjeistetaan jatkossakin siitä kysyviä sekä tehdään yhteistyötä ympäristöviranomaisten kanssa. Kunnaneläinlääkärit antavat ohjeistusta eläinten hautaamisesta lopetusten yhteydessä sekä huolehtivat tarvittaessa nautojen BSE-näytteenotosta.

13 Haaskatoimintaa ja hautaamista (mm. kotiteurastuksen sivutuotteet) koskevia ilmoituksia hallinnoi valvontaeläinlääkäri. Kunnaneläinlääkärit ohjaavat saamansa ilmoitukset edelleen valvontaeläinlääkärille, mutta huolehtivat mahdollisesta BSE -näytteenotosta itse. Valvontaeläinlääkärit huolehtivat muusta määräystenmukaisuudesta liittyen sivutuotteiden käsittelyyn. Valvontaeläinlääkärit arkistoivat ilmoitukset kansioon ja TWebiin. Kotiteurastusilmoituksia ei juurikaan ole tullut. Vuonna 2013 arvioidaan ilmoitusten vähyyden syitä eläinrekistereiden poistoilmoitusten perusteella ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin asiassa (tiedottaminen, mahdolliset kirjanpidon tarkastukset alkutuotannossa yms.). 6.1.6. Eläinten merkitseminen ja rekisteröinti Eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin valvonta ei kuulu kunnan tehtäviin. Valvontaeläinlääkäri kirjaa kuitenkin tarvittaessa eläinten merkintöjä koskevia puutteita eläinsuojelutarkastuspöytäkirjoihin, jotka menevät tiedoksi Aluehallintavirastolle. Merkintäpuutteista voidaan informoida myös suoraan ELYkeskusta, mutta tällöinkin asia saatetaan kuitenkin tiedoksi myös läänineläinlääkärille. 6.1.7. Tuonti, vienti ja sisämarkkinakauppa Eläintautivalvontaan liittyen kunnaneläinlääkärit tekevät myös eläinten vienti- ja tuontitarkastuksia sekä muita näytteenottoja liittyen mm. eläinnäyttelyihin tai osto- / myyntitilanteisiin. Yksi eläinlääkäri (Jyrki Haapasalmi) on erikoistunut TRACES-järjestelmän hallintaan, kaikki eläinlääkärit käyttävät järjestelmää tarvittaessa. Mahdollisissa tautiriskitilanteissa, joita tuonnin yhteydessä ilmenee, toimitaan Aluehallintoviraston ohjeistuksen mukaisesti. Laittomasti maahan tuotujen (sisämarkkinakauppa) lemmikkien osalta viranomaistoimenpiteistä vastaavat valvontaeläinlääkärit. Ilmoitukset näistä saadaan yleensä yksityiseltä eläinlääkäriltä, joka on huomannut eläimen hoidon yhteydessä sen saapuneen maahan puutteellisin lääkityksin tai merkinnöin tai Eviralta laajemman, valtakunnallisen lemmikkien tuontitapauksen yhteydessä. Hippos tiedottaa valvontaeläinlääkäreille aktiivisesti laittomasti tuoduista hevosista havaittaessa puutteita tuontivaatimusten täyttymisessä niiden rekisteröinnin yhteydessä. Valvontaeläinlääkärit kuulevat eläimen omistajaa, tekevät hallinnolliset päätökset eläinten mahdollisesta palauttamisesta lähtömaahan / lopettamisesta sekä tarkastavat eläimen, jollei sitä ole jo tarkastettu ja tunnistettu, ja asiakirjat. Laittomista tuonneista tehdään rikosilmoitus poliisille, mikäli tapaus vaikuttaa tahalliselta (tuojan tai eläimen ostajan taholta). Laittomasti tuotuja eläimiä koskevista päätöksistä ilmoitetaan Eviraan ja mahdolliseen palauttamiseen pyydetään lupa lähtömaan viranomaisilta. 6.2. Eläinten hyvinvoinnin valvonta Viranomaisten tehtävänä on valvoa, että eläimiä kohdellaan eläinsuojelusäädösten mukaisesti. Kunnissa toimivia eläinsuojeluviranomaisia ovat kunnaneläinlääkärit, terveystarkastajat ja poliisi. Pirtevassa eläinsuojelutehtäviä hoitavat pääasiallisesti valvontaeläinlääkärit, joiden työtehtävät painottuvat vahvasti eläinsuojeluvalvontaan. Päivystysaikana ja valvontaeläinlääkäreiden poissa ollessa myös kunnaneläinlääkärit suorittavat akuutteja eläinsuojeluvalvontatehtäviä. Kunnaneläinlääkärit

14 ilmoittavat valvontaeläinlääkärille havaitessaan praktiikkatyössään eläinsuojelullisia epäkohtia tai saadessaan ilmoituksia epäillyistä eläinsuojelulainsäädännön rikkomuksista. Arviolta eläinsuojelutarkastuksia tehdään Pirtevan eläinlääkäreiden toimesta n. 150kpl. Tarkastuksia suoritetaan pääasiallisesti silloin, kun on aihetta epäillä, että eläintä hoidetaan, kohdellaan, käytetään tai kuljetetaan säädösten vastaisesti. Viranomaisella on epäilyn perusteella oikeus tarkastaa eläin ja sen pitopaikka sekä eläimen pitoon ja hoitoon liittyvät välineet, ruoka- ja juoma. Epäilyn perusteella tarkastuksia suoritetaan myös kotirauhan piirissä. Tarkastuksilla annetaan neuvontaa ja ohjausta eläinten hoidossa. Havaittaessa eläinsuojelulainsäädäntöä rikotun, annetaan tarkastuksilla hallintopäätöksellä määräyksiä ja kieltoja ja ryhdytään tarvittaessa myös kiiretoimenpiteisiin. Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvaa ammattimaista tai muutoin laajamittaista eläintenpitoa harjoittavia yksiköitä (esim. hevostallit ja eläinkaupat ja pieneläinhoitolat) pyritään tarkastamaan säännöllisesti. Tarkastuksen suorittamisen ei näissä kohteissa tarvitse perustua epäilyyn. Kotirauhan piirissä suoritettava tarkastus edellyttää kuitenkin aina epäilyä. Näistä kohteista ylläpidetään myös rekisteriä Aluehallintoviraston ilmoitusten perusteella. Tarkastuksia voidaan tehdä myös ilman epäilyä sellaisiin paikkoihin, joiden toiminta edellyttää luvan hakemista Aluehallintovirastolta. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi sirkukset, eläintarhat, eläinnäyttelyt ja eläinkilpailut. Valvontaeläinlääkärit hallinnoivat myös ilmoituksia esimerkiksi kiertävistä eläinnäyttelyistä ja sirkuksista, jotka toimivat Aluehallintoviraston luvalla ja ovat velvollisia ilmoittamaan paikalliselle viranomaiselle alueella tapahtuvasta toiminnasta. Mikäli alueella havaitaan tällainen ilmoitusvelvollinen toimija, joka ei ole tehnyt asianmukaista ilmoitusta, suoritetaan paikalla eläinsuojelutarkastus ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin lupa-asioissa (ohjaus AVI:in luvan hakemisessa, neuvonta ilmoitusmenettelystä, tieto AVI:lle). Rekisteriä ammattimaisista seura- ja harrastuseläintenpitäjistä, riistatarhoista ja vastaavista pidetään AVI:n ilmoitusten perusteella valvontaeläinlääkäreiden huoneessa kansiossa. Toimijat kirjataan myös TerveKuun toimijarekisteriin. Havaittaessa muun toiminnan yhteydessä ilmoitusvelvollisuuden rajan täyttävä kohde, kehotetaan toimijaa ilmoituksen tekemiseen asiasta laaditun tiedotteen ja suullisen ohjauksen avulla. Valvontaeläinlääkärit suorittavat tarkastuksia yhdessä, yksin tai poliisin virka-avun kanssa. Tarkastuksia voidaan tarvittaessa suorittaa myös Tampereen valvontaeläinlääkärin, alueella toimivan AVin hyväksymän eläinsuojeluvalvojan, terveystarkastajan tai kunnaneläinlääkärin kanssa. Poliisin virka-avun pyytämisen perusteena on epäilys tarkastuksen suorittamisen estämisestä tai väkivallan uhasta tai tarve rikkoa lukkoja tai muutoin mennä kotirauhan piiriin omistajan poissa ollessa (esim. huoltoyhtiön avaimilla). Virka-apua pyydetään faksilla poliisin tilannekeskuksesta. Poliisia ja syyttäjiä avustetaan pyydettäessä eläinsuojelutapausten tutkimisessa ja oikeudenkäynneissä. Kunnaneläinlääkärit tekevät yksittäisiä eläinsuojelutarkastuksia alueillaan valvontaeläinlääkäreiden poissa ollessa sekä tarvittaessa virka-ajan ulkopuolella poliisin asiantuntija-apuna. Virka-ajan ulkopuolella suoritettava eläinsuojeluvalvonta ei kuitenkaan kuulu kunnan tehtäviin, virka-ajan ulkopuolella eläinsuojelusta vastaava viranomainen on lain mukaan poliisi. Valvontaeläinlääkäreiden tavoitteena on lisätä pikku hiljaa yhteistyötä myös esimerkiksi paloviranomaisten ja rakennusvalvonnan, sosiaalitoimistojen sekä ELY-keskusten kanssa. Yhteistyötä on näiden tahojen kanssa tehty tarvittaessa, mutta suunnitelmallisempi yhteistyö on vielä kehitteillä ja

15 asiaa on tarkoitus edistää mahdollisuuksien mukaan vuonna 2013. Viranomaisten lisäksi yhteistyökuvioita tullaan kehittämään mm. maatilojen lomituspalveluita hoitavien tahojen ja ihmisten mielenterveyttä hoitavien tahojen kanssa. Ennaltaehkäisevään eläinsuojelutyöhön ja koulutukseen käytetään myös resursseja tarpeen ja ajan mukaan. Havaittaessa tuotantoeläimiin kohdistuvalla eläinsuojelutarkastuksella tilatukiin liittyviä ns. indikaattoripuutteita, toimitetaan tieto asiasta (tarkastuskertomus) muutaman päivän sisällä Aluehallintovirastolle. Tilalla pyritään kertomaan, että tarkastuksella saattaa olla hallinnollisia seuraamuksia. Kulloinkin voimassa olevista indikaattoreista tarvitaan tieto läänineläinlääkäriltä. Eläinsuojelulakiin kuuluvana kunnan velvollisuutena on myös löytöeläinten säilytys viidentoista vuorokauden ajan. Pirtevan alueen löytöeläinten säilytyspaikkojen yhteystiedot löytyvät Pirtevan kotisivuilta. Pirtevassa löytöeläinten hoidosta ja kustannuksista vastaa kukin kunta itsenäisesti (eivät kuulu Pirtevan toimintaan ja budjettiin). 7. Eläinlääkäripalvelujen toimeenpano 7.1. Peruseläinlääkäripalvelu Pirtevassa on vuoden 2013 alusta tarkoituksena edistää suunnitelmallisesti eläinlääkäreiden toiminnan seudullisuutta ja kuntarajojen häivyttämistä eläinlääkäreiden toiminnassa. Tavoitteina on resurssien tehokkaampi ja mielekkäämpi käyttö alueella ja palveluiden ohjaaminen kysyntää vastaavasti. Eläinten omistajien mahdollisuus valita hoitava elinlääkäri kasvaa helmikuun alussa käyttöön otettavan yhteisen päiväaikaisen ajanvarausnumeron ja yhteisen ajanvarauksen myötä. Eläinlääkäreiden keskinäistä työnjakoa toteutetaan alueen tarpeiden mukaisesti ja mahdollistaen kiireettömien potilaskäyntien ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ja tautivalvonnan suorittamien aiempaa paremmin järjestämällä resursseja siten, että tarvittava määrä praktikoita hoitaa koko alueella akuutit potilaskäynnit muiden keskittyessä kiireettömään ajanvaraustyöhön. Vuonna 2014 seudullisuutta lisätään edelleen perustamalla alueella yhteisvastaanottoja, joilta käsin tehtävät hoidetaan. Pirtevan alueen laajeneminen (todennäköisesti kolme liittyvää kuntaa) sekä eläinlääkäripalveluiden järjestäminen alueella vuoden 2014 alusta suunnitellaan työryhmä- ja ohjausryhmätyöskentelynä vuoden 2013 aikana. Akuuttien sairastapausten välitön hoito, akuutit eläinsuojeluasiat sekä kiireiset eläintautitapaukset ovat eläinlääkintähuollon päivittäisessä työssä ensisijaisia tehtäviä. Suureläinten kiireettömät sairasmatkat ja terveydenhuolto ovat seuraavaksi tärkein praktiikan osa-alue. Kiireettömään pieneläinten hoitoon paneudutaan käytettävissä olevan ajan mukaan, kun muut työt on tehty. Painopiste on suureläimissä myös siksi, että alueella on paljon yksityisiä pieneläinvastaanottoja. Ajanvaraukset otetaan vastaan arkiaamuisin klo 8 ja 9 välisenä aikana. Tämän jälkeen puhelinpalvelu ohjataan ainoastaan akuutteja sairastapauksia hoitaville eläinlääkäreille. Ajanvarausnumeron käyttöönotosta ja ajankohdista tiedotetaan vuoden 2012 lopussa ja tammikuun 2013 aikana aktiivisesti. 7.1.1. Puhelinneuvonta Praktikkoeläinlääkärit antavat asiakkaille neuvontaa normaalin ajanvaraustyön ja potilaskäyntien yhteydessä. Erillistä puhelinneuvontapalvelua ei alueella ainakaan toistaiseksi ole.

16 7.1.2. Sairaanhoito Eläinten päiväaikaisesta akuutista sairaanhoidosta Pirtevan alueella huolehditaan siten, että tarvittava määrä eläinlääkäreitä (vähintään kaksi) vastaa pelkästään akuuttien sairastapausten hoidosta ja vastaavat puhelimeen myös ajanvarausajan jälkeen. Resursseja akuuttiin sairaanhoitoon ohjataan tarpeen mukaisesti, siten, että akuutista sairaanhoidosta huolehditaan valtakunnallisen EHO:n suositusten mukaisissa aikarajoissa (90 %:ssa tapauksista apu kolmen tunnin sisällä). Kiireetön sairaanhoito toteutetaan ajanvarauksella siten, että asiakkaalle tarjotaan mahdollisuutta valita hoitava eläinlääkäri ajanvarauskalenterissa olevien vapaiden aikojen mukaisesti (halutessaan voi valita ensimmäisen vapaan ajan haluamalleen eläinlääkärille tai valita nopeammin tarjolla olevan ajan joltakin toiselta eläinlääkäriltä). 7.1.3. Terveydenhoito Alueella on riittävät eläinlääkäriresurssit tuotantoeläinten terveydenhuoltosopimusten tekemiseen ja sopimusten mukaisten säännöllisten käyntien hoitamiseen. Sopimuksia on alueella tehty myös jonkin verran yksityisten eläinlääkäreiden kanssa. Praktikkoeläinlääkäreiden osaamista ylläpidetään ja lisätään koulutuksin ja tulevaisuudessa nimetyt eläinlääkärit voivat toimia erityisosaajina nautojen ja sikojen terveydenhuollossa. Kaikki praktikkoeläinlääkärit kuitenkin tekevät pyydettäessä terveydenhuoltosopimuksia ja -käyntejä. 7.1.4. Eläinten lopetus Praktikkoeläinlääkärit huolehtivat eläinten lopetuksista pyydettäessä sekä tarvittaessa elinsuojelullisin perustein kiiretoimenpiteenä. Valvontaeläinlääkärit voivat pyytää eläinsuojelulain 44 :n mukaisiin lopetuksiin apua parkatikoilta, poliisilta tai suorittaa lopetuksia itse. Tuotantoeläinten omistajia tiedotetaan tarvittaessa ruhojen hävitykseen liittyvistä määräyksistä ja vaatimuksista ja pieneläinten omistajille jaetaan tietoa hautaamisesta ja muista hävitysmenetelmistä. 7.1.5. Todistukset Vientitodistuksia kirjoittaa TRACES-järjestelmän mukaisesti ensisijaisesti järjestelmän käyttöön alueella erikoistunut eläinlääkäri, mutta varsinkin hevosten vientitodistuksia kirjoittavat muutkin Pirtevan praktikkoeläinlääkärit. Valvontaeläinlääkärit ja praktikkoeläinlääkärit kirjoittavat pyydettäessä myös muita todistuksia virkaoikeutensa ja omantuntonsa rajoissa. 7.2. Tuotantoeläinten terveydenhuolto 7.2.1. Terveydenhuoltopalvelujen kysyntä ja resurssitarve Resursseja terveydenhuoltotyöhön on alueen tarvetta vastaavasti. Terveydenhuoltopalveluita tarjotaan kaikille niitä pyytäville. Kaikki Pirtevan kunnaneläinlääkärit tekevät terveydenhuoltosopimuksia ja - käyntejä. Suunnitteilla on jonkinasteinen erikoistuminen siten, että yhdellä / kahdella praktikolla on laajempialaista tietämystä nautojen / sikojen terveydenhuollosta.

17 Taulukko: Terveydenhuoltotyöhön käytetty aika ja lukumäärä Eläinlääkäri Th-käyntejä Työaika Kirsi Hammar n.5 n.15h Kimmo Lampinen n.35 n.100h Jaana Romu n.20 n.65h Jyrki Haapasalmi n.15 n.45h Olli Soininen/Kaisa Valkiala n.5. n.20h 7.3. Kiireellinen eläinlääkärinapu Pirtevan alueella toimii eriytetty pieneläinten ja suureläinten päivystysaikainen hoito. Molemmille on myös päivystysaikana oma puhelinnumero. 7.3.1. Suureläinpäivystys Pirtevan praktikkoeläinlääkärit hoitavat suureläinpäivystyksen Pirtevan kuuden kunnan alueella viiden praktikon toimesta. Päivystyksistä huolehditaan päivystyslistan mukaisesti siten, että viikonloppupäivystyksen jälkeisellä viikolla ei ole arki-iltapäivystysvuoroa (lukuun ottamatta yhtä eläinlääkäriä, joko työskentelee ainoastaan loppuviikosta ja jonka arkipäivystysvapaa on viikonloppupäivystystä edeltävällä viikolla). Päivystyksiin hankitaan tarvittaessa myös ulkopuolisia sijaisia päivystysrasituksen vähentämiseksi. Seudulla tehdään päivystysaikana myös jonkin verran yhteistyötä siten, että Tampereen itä- ja eteläpuolella olevien kuntien päivystävä eläinlääkäri toimii Pirtevan alueella takapäivystäjänä (yhteistyösopimuksen ja yhteisten pelisääntöjen mukaisesti, mutta ilman varsinaista velvoitetta) ja Pirtevan alueen päivystäjä takapäivystäjänä vastaavasti näiden kuntien osalta. 7.3.2. Pieneläinpäivystys Pieneläinpäivystys hoidetaan ostopalveluna Tampereella sijaitsevassa pieneläinklinikka Tuhatjalassa. Ostopalvelusopimuksen tekijä on Tampereen kaupunki. Pirteva on liitetty sopimukseen vastavuoroisuusperiaatteella siten, että Pirteva hoitaa Tampereen suureläimet päiväaikana ja myös päivystysaikana (Tampereella ei ole praktikkoeläinlääkäriä).

18 7.3.3. Keskitetty yhteydenottopalvelu Pirtevassa on käytössä erilliset päivystysnumerot suureläinten ja pieneläinten päivystysaikaiselle hoidolle. Numerot ovat: Suureläimet: 0600 304020 Pieneläimet: 0600 304010 Päivystyspalveluun loggautuu kulloinkin vuorossa oleva päivystävä eläinlääkäri klo 15 alkaen. Numeron toiminnan häiriöistä on olemassa oma ohjeensa, joka löytyy eläinlääkärivastaanotoilta ja Pirtevan toimistolta. Numeroiden häiriötön toiminta pyritään varmistamaan ja puhelinoperaattorin kanssa käydään asiasta tarvittaessa palavereita. Palvelun toimivuutta seurataan ja vikatilanteissa toimitaan ohjeen mukaisesti. Palvelun toimivuus on ollut hyvä. 7.4. Saatavuus- ja laatutavoitteet Pirtevan eläinlääkäriresurssit on mitoitettu siten, että valtakunnallisen EHO:n mukaiset palvelun saatavuus- ja laatutavoitteet pystytään täyttämään. Tavoitteiden täyttyminen pyritään varmistamaan myös jatkossa tulevien seudullisuusmuutosten myötä huolellisella suunnittelulla. 7.5. Toimitilat ja välineresurssit Toimitilat ja välineresurssit on esitetty liitteessä kolme. Vuonna 2012 Pirtevan eläinlääkintähuollon yhteiskäyttöön hankittiin sähköraspi hevosten hampaiden raspaamiseen. Vuoden 2013 aikana suunnitellaan eläinlääkäreiden vastaanottotilojen muutosta, johon on tarve seudullisuushankkeen ja uusien kuntien liittymisen myötä. 7.6. Perustason ylittävät palvelut Pirtevassa keskitytään eläinlääkintähuollossa perustason palveluihin. Perustason ylittäviä palveluita tarjotaan vain, mikäli eläinlääkäreillä on käytettävissään ylimääräistä aikaa ja riittävää osaamista. Pirtevan linjauksen mukaisesti kunnallinen eläinlääkäripalvelu on perustason palvelua. Peruspalveluiden linjauksesta keskustellaan Pirtevassa ja todennäköisesti valtakunnallisestikin myös vuoden 2013 aikana. 7.7. Ohjaus Eläinlääkintähuollon toimintaa ohjaa ja toiminnan järjestämisestä alueella vastaa ympäristöterveyspäällikkö. Vastaava eläinlääkäri toimii yhteyshenkilönä ja huolehtii yleisistä eläinlääkintähuollon tehtävistä.

19 7.7.1. Suunnitelmien arviointi ja toteutumisen seuranta Pirtevan eläinlääkintähuollon suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa. Alueella suunniteltavat muutokset edellyttävät toistaiseksi suunnitelman vuosittaista päivittämistä. Suunnitelman toteutumista arvioidaan jatkuvasti, erityistä raporttia asiasta ei kuitenkaan laadita. 7.8. Laatu Pirtevassa on yhteiset laatutavoitteet, jotka on kirjattu laatujärjestelmään ja joiden saavuttamista seurataan kuukausittain. Tavoitteisiin kuuluu mm. tavoiteaika toimenpiteisiin (tarkastus, yhteydenotto tms.) ryhtymiselle eläinsuojeluilmoituksen saapuessa ja aikatavoite tarkastuspöytäkirjan toimittamiselle. 7.9. Seuranta ja raportointi 7.9.1. Ostopalvelun laadunvalvonta Pieneläinten ostopalvelun valvontavelvoite kuuluu sopimuksen laatijalle eli Tampereen kaupungille. Pirteva ei ole sopimuksen osapuolena, joten sopimuksen sisällöstä ja laadunvalvonnasta ei voida huolehtia Pirtevan toimesta. Pirteva kuitenkin osaltaan seuraa ostopalvelun laatua siten, että Pirtevan alueen eläinten hoitoa koskevat valitukset ohjataan Pirtevaan ympäristöterveyspäällikölle ja vastaavalle eläinlääkärille. Pirteva valvoo, että valituksen tekijä saa ostopalvelun tarjoajalta asianmukaisen vastineen ja seuraa päivystyspalvelun laatua valitusten kautta. Pirteva pyytää vuoden 2013 alusta alkaen ostopalvelusopimuksen laatijalta eli Tampereen kaupungilta neljännesvuosittaisen raportin palvelun laadun valvonnasta ja mahdollisista valituksista. Päivystyksessä toimivien eläinlääkäreiden ammatti- ja kielitaidosta huolehtii ostopalveluklinikan johto. 7.9.2. Valitusten käsittely Mahdolliset Pirtevan eläinlääkintähuollon toimintaa koskevat valitukset käsitellään ympäristöpäällikön toimesta yksilöllisesti. Mikäli valitus koskee hoitovirhettä, pyydetään asiasta selvitys hoitaneelta eläinlääkäriltä. Asiakas ohjataan tarvittaessa kääntymään puolueettoman vahinkoarviolautakunnan puoleen hoitovirheasian arvioimiseksi. Tapahtuneeksi todetut hoitovirheet korvataan. Mikäli valitus koskee Pirtevan eläinlääkintähuollon järjestelyitä, vastaa asiaan ympäristöterveyspäällikkö / vastaava eläinlääkäri. Valituksiin annetaan aina kirjallinen vastine. Valitusten laatua ja määrää seurataan, jotta toimintaa voidaan kehittää tarpeen mukaan. Pieneläinten päivystystä koskeviin valituksiin pyydetään vastinetta hoitavan klinikan johdolta. Valitukset ohjataan myös palvelusopimuksen laatijan (Tampere) tietoon. Pirtevan alueen eläinten omistajien valituksiin vastataan kuitenkin Pirtevassa. 7.9.3. Vastuuvakuutukset Pirkkalan kunnalla on normaalit vastuuvakuutukset kattaen kaikki Pirtevan palveluksessa olevat kunnaneläinlääkärit.

20 7.9.4. Annettujen määräysten noudattamisen valvonta Valvontaeläinlääkärit pitävät kirjaa ja seuraavat viranomaistarkastuksilla (eläinsuojelu, alkutuotannon valvonta) annettujen määräysten noudattamista uusintatarkastuksin. Valvontaeläinlääkärit seuraavat määräaikojataulukon avulla. 7.9.5. Eläinlääkäripalveluiden käytön tilastointi Eläinlääkäreiden työtä seurataan aktiivisesti suoriteseurantataulukon mukaisesti. Myös Pirtevaan liittyviltä kunnilta on pyydetty vastaavia seurantatietoja vuoden 2013 alusta alkaen, jotta resurssien kohdistaminen tulevaisuudessa saadaan toteutettua tietoon perustuen. Käyntimääriä tilastoidaan eläinten omistajan kotipaikkakunnan (lemmikit) / eläimen sijainti- = käyntipaikkakunnan mukaisesti (suureläimet) ja käyntiajan perusteella (alle puoli tuntia, yli puoli tuntia, jne.). Pieneläinten päivystysaikaisten käyntien määrää ostopalveluklinikalla seuraa klinikka. 7.9.6. Raportointi Raportointia on käsitelty aiempien lukujen sisällä. Eläinsuojelutarkastuksista toimitetaan AVI:lle pyydetyt asiakirjat salassa pidettävää tietoa lukuun ottamatta (salassa pidettävääkin tietoa voidaan toimittaa, jos AVI on asiaa hoitava viranomainen).

21 LIITE 1: Resurssitarpeen kartoitus Kunta / Ympäritöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Pirteva 1. ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUT 1.1. Tuotantotilojen määrä Kpl Kpl 1.1.1. Nautatilat 231 1.1.6.3. Kalkkunakasvattamot 0 1.1.1.1. Lypsykarjatilat 167 1.1.6.4. Siitoskasvattamot 0 1.1.1.2. Lihanautatilat 64 (pelkät lihanaudat) 1.1.6.5. Muut siipikarjayksiköt 1.1.1.3. Emolehmätilat 38 1.1.7. Vesiviljelylaitokset 2 1.1.2. Sikatilat 10 1.1.7.1. Ruokalalaitokset 0 1.1.2.1. Lihasikalat 9 1.1.7.2. Poikastuotantolaitokset 0 1.1.2.2. Emakkosikalat 8 1.1.7.3. Luonnonravintolammikot 0 1.1.3. Lammastilat 39 1.1.7.4. Muut laitokset 2 1.1.4. Vuohitilat 9 1.1.8. Turkistarhat 0 1.1.5. Hevostilat 964 (omistajien määrä) 1.1.9. Tarhatun riistan toimintayksiköt 2 1.1.6. Siipikarjatilat 22 1.1.10. Mehiläistarhat useita 1.1.6.1. Munintakanalat 22 1.1.11. Muut tuotantoeläinyksiköt? 1.1.6.2. Broilerkasvattamot 0 lemmikkilintuja useissa paikoissa 1.2. Terveydenhuoltosopimusten määrä Kpl Kpl 1.2.1. Naudat 1.2.2.2. Tilat, jolla on terveydenhuoltosopimus kunnaneläinlääkärin kanssa 5 1.2.2.3. Terveydenhuoltosopimuksen omaavien tilojen 1.2.1.1. Tilat, joilla on terveydenhuoltosopimus 83 prosenttiosuus kaikista sikatiloista 90 1.2.1.2. Tilat, jolla on terveydenhuoltosopimus kunnaneläinlääkärin kanssa 48 1.2.3. Siipikarja 1.2.1.3. Terveydenhuoltosopimuksen omaavien tilojen prosenttiosuus kaikista nautatiloista 36 1.2.3.1. Tilat, joilla on terveydenhuoltosopimus 0 1.2.2. Siat 1.2.3.2. Tilat, jolla on terveydenhuoltosopimus kunnaneläinlääkärin kanssa 0 1.2.3.3. Terveydenhuoltosopimuksen omaavien tilojen 1.2.2.1. Tilat, joilla on terveydenhuoltosopimus 9 prosenttiosuus kaikista siipikarjatiloista 0 1.3. Tuotantoeläinten määrä Kpl Kpl 1.3.1. Naudat 10284 1.3.6. Siipikarja >4000 1.3.2. Siat >1400 1.3.7. Turkiseläimet 0 1.3.3. Lampaat >1500 1.3.8. Tarhattu riista n100 1.3.4. Vuohet ei tietoa 1.3.9. Porot 0 1.3.5. Hevoset 1110 1.3.10. Muut tuotantoeläimet? 1.4. Väestömäärä Kpl 1.4.1. Lemmikkieläinten määrä (arvio 1/8 asukasta) 115931 asukasta 30.6.2011 -> lemmikkien määrä n. 14 500 1.5. Alueen pinta-ala km2 2941,9, josta vettä 422,7

22 1.6. Yksityinen palvelutarjonta Htv Htv vähäistä, ei päiväaikaan useita 1.6.1. Hyötyeläinpraktiikassa lasketa 1.6.2. Muussa praktiikassa (liite) resursseihin 2. VALVONTA 2.1. Eläinten terveyden valvonta Resurssitarpeeseen huomioidaan myös kohdat 1.1./1.3./1.4./1.5. 2.1.1. Terveysvalvontaohjelmiin kuuluvat tilat Kpl Kpl 2.1.1.1. Maedi-Visna 13 2.1.1.4. Kanojen salmonellavalvontaohjelma 2 2.1.1.2. Scrapie 11 2.1.1.5. Peuratarhojen terveysvalvontaohjelma 0 2.1.1.3. Broilereiden ja kalkkunoiden salmonellavalvontaohjelma 0 2.1.1.6. Vesiviljelyeläinten terveysvalvontakohteet 2 2.1.4. Sivutuotevalvonta Kpl Kpl 2.1.4.1. Haaskat? 2.1.4.2. Sivutuotealan laitokset (ks. valvontaohjelma) 1 2.1.4.1.1. Haaskan pitäjäksi ilmoittautuneet toimijat 0 2.1.4.3. Hautaamisilmoitukset/v 2 2.1.4.1.2. Ilmoitetut haaskat/v 0 2.2. Eläinten hyvinvoinnin valvonta Resurssitarpeeseen huomioidaan myös kohdat 1.1./1.3./1.4./1.5. 2.2.1. Ilmoituksenvaraiset kohteet Kpl Kpl 17 2.2.1.1. Kennelit ilmoitet tua 2.2.1.5. Eläinkaupat 2.2.1.2. Hevostallit 30 ilmoitet tua 2.2.1.3. Riistanhoidolliset tarhat 1 2.2.1.7. Muut 2.2.1.4. Lihan, munien tai siitoseläinten tuotantotarhat 0 2.2.1.6. Eläinhoitolat 8 3 ilmoitet tua 2 pysyvää eläinnäyttelyä, 1 kotieläinpiha ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON HENKILÖRESURSSIT Eläinlääkärit Htv Htv Eläinten terveyden valvonta 0, 2 Eläinlääkintähuollon hallintotehtävät 0,3 Eläinten hyvinvoinnin valvonta 1,0 Muut tehtävät 0,2 Tuotantoeläinten terveydenhuolto Muut eläinlääkäripalvelut 5 tarvittava määrä Eläinlääkäriresurssit yhteensä 7