Kuva: 194 x 194 mm Pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2009 2011 Julia 2030 toimitilojen käyttö -projektin loppuraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi Copyright Kartat: Helsingin kaupunki, kaupunkimittausosasto 100/2011 Graafit: HSY Muut kuvat: HSY / Karoliina Bärlund Kansikuva: HSY / Kai Widell Edita Prima Oy Helsinki 2012
Esipuhe Kiinteistöt aiheuttavat merkittävän osan pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä. Lämmitys tuottaa noin puolet ja sähkönkulutus noin neljänneksen pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä. Julia 2030 -hankkeeseen kuuluvalla toimitilojen käyttö -projektilla pyrittiin parantamaan julkisten toimitilojen käytön energiatehokkuutta ja siten vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Projektissa onnistuttiin pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen ohella lisäämään tietämystä kiinteistöjen käytössä syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä ja keskeisistä vähentämiskeinoista. Erityisen tärkeää on ollut myös se, että projektin avulla on kiinnitetty huomiota kiinteistöjen kulutustietojen saatavuuteen ja oikeellisuuteen sekä saatu parannuksia niihin projektin myötä. Kiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kannalta on olennaista, että kunnat panostavat myös jatkossa kiinteistöjen kulutustietojen saatavuuteen ja aktiiviseen seurantaan. Tämä edellyttää aktiivista yhteistyötä niin kiinteistön käyttäjien kuin kiinteistönhoitajien, tilakeskusten, kiinteistöpalvelukeskusten ja ympäristökeskusten välillä. Kiitokset projektin onnistumisesta kuuluvat 32 pilottikiinteistön ekotukihenkilöille ja henkilökunnalle, kuntien Julia 2030 -yhdyshenkilöille, ympäristökeskuksille ja tilakeskuksille, jotka yhteistyössä ovat toimineet kiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Toivotamme kunnille aktiivisia toimia myös jatkossa kiinteistöjen käytöstä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Helsingissä 2.5.2012 Peter Fredriksson vs. tulosaluejohtaja Seutu- ja ympäristötieto
Tiivistelmä Julia 2030 -hankkeeseen kuuluvan toimitilojen käyttö -projektin tavoitteena oli vähentää hankkeeseen valittujen pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjä 10 % vuosina 2009 2011. Päästövähennyksiin pyrittiin käyttötottumusten muutoksilla. Lisäksi projektissa jatkokehitettiin WWF:n kehittämää ja ylläpitämää ilmastolaskuria pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan. Toimitilojen käyttö -projektissa oli mukana yhteensä 32 pilottikiinteistöä Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Kauniaisista, Kirkkonummelta ja Keravalta. Pilottikiinteistöissä oli mukana päiväkoteja, kouluja, uimahalleja, toimistoja, monitoimitaloja, varikkoja, urheiluhalli ja terveysasema. Pilottikiinteistöjen yhteenlasketut kokonaiskasvihuonekaasupäästöt vuonna 2011 olivat 10 416 tonnia CO 2 -ekvivalenttia. Vuoden 2011 päästöt ovat 8 % pienemmät verrattuna vuoteen 2009, jolloin päästöt olivat yhteensä 11 293 tonnia CO 2 -ekvivalenttia. Projektin tavoitetta, 10 prosentin vähennystä kasvihuonekaasupäästöissä, ei siis aivan saavutettu. Pilottikiinteistöjen lämmitystarvekorjatut kokonaiskasvihuonekaasupäästöt olivat 10 733 tonnia CO 2 -ekvivalenttia vuonna 2011. Lämmitystarvekorjatut päästöt laskivat 7 % verrattuna vuoteen 2009. Lämmitystarvekorjatut kokonaiskasvihuonekaasupäästöt laskivat 25 kiinteistössä ja nousivat seitsemässä kiinteistössä työntekijää tai kävijämäärää kohden laskettuna vuosina 2009 2011. Erityisen merkittäviä päästövähennykset olivat Vantaalla, jossa kaikki kiinteistöt pystyivät vähentämään päästöjä 9-45 prosenttia. Merkittävin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja pilottikiinteistöissä oli lämmönkulutus, mikä selittää myös pilottikiinteistöjen todellisten kasvihuonekaasupäästöjen nousua kylmien talvien 2009 ja 2010 aikana. Toiseksi merkittävin päästölähde pilottikiinteistöissä oli sähkönkulutus. Lentomatkojen osuus kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä oli merkittävä niissä pilottikiinteistöissä, joissa työmatkoja tehtiin lentämällä. Paperinkulutuksella ja jätteillä oli puolestaan suhteellisen pieni osuus kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä kaikissa pilottikiinteistöissä. Projektissa onnistuttiin pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen ohella lisäämään tietämystä kiinteistöjen käytössä syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä ja keskeisistä vähentämiskeinoista. Erityisen tärkeää on ollut myös se, että projektin avulla on kiinnitetty huomiota kiinteistöjen kulutustietojen saatavuuteen Julkaisija Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijät Miia Riihimäki Päivämäärä 2.5.2012 Julkaisun nimi Pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2009 2011 Avainsanat Ilmastonmuutos, kasvihuonekaasupäästöt, julkiset toimitilat Sarjan nimi ja numero: HSY:n julkaisuja 8/2012 issn l 1798-6087 isbn (nid.) 978-952-6604-48-0 isbn (pdf) 978-952-6604-49-7 issn (nid.) 1798-6087 issn (pdf) 1798-6095 Kieli: suomi Sivuja: 28 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY puhelin 09 156 11, faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi ja oikeellisuuteen sekä saatu parannuksia niihin projektin myötä. Julia 2030 -toimitilaprojekti osoitti selkeästi, että aktiivisilla, pääasiassa käyttötottumusten muutoksilla kiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöt voidaan saadaan vähenemään jo hyvin lyhyessä ajassa. Vastaavia toimia tulisi toteuttaa myös muissa julkisissa toimitiloissa. 4
Sammandrag Målsättningen med projektet bruk av verksamhetsutrymmen, som ingår i Projekt Julia 2030, var att minska växthusgasutsläppen från pilotfastigheterna, som utsetts till projektet, med 10 % under åren 2009-2011. Man strävade till utsläppsminskningar genom förändringar av bruksvanorna. Därtill vidareutvecklades i projektet klimaträknaren för beräkning av pilotfastigheternas växthusgasutsläpp, som utvecklats och upprätthållits av WWF. I projektet bruk av verksamhetsutrymmen deltog sammanlagt 32 pilotfastigheter i Helsingfors, Vanda, Grankulla, Kyrkslätt och Kervo. I pilotfastigheterna ingick daghem, skolor, simhallar, kontor, allaktivitetshus, depåer, en idrottshall och en hälsostation. Pilotfastigheternas sammanlagda totalväxthusgasutsläpp år 2011 var 10416 ton CO 2 -ekvivalenter. År 2011 var utsläppen 8 % mindre jämfört med år 2009, då utsläppen sammanlagt var 11 293 ton CO 2 -ekvivalenter. Projektets målsättning, en 10 % minskning av växthusgasutsläpp, nåddes alltså inte helt. Pilotfastigheternas värmebehovskorrigerade totalväxthusgasutsläpp var 10 733 ton CO 2 -ekvivalenter år 2011. De värmebehovskorrigerade utsläppen minskade med 7 % jämfört med år 2009. De värmebehovskorrigerade totalväxthusgasutsläppen minskade i 25 fastigheter och ökade i sju fastigheter, räknat per arbetstagare eller besökarantal, under åren 2009-2011. Speciellt märkbara var utsläppsminskningarna i Vanda, där alla fastigheter förmådde sänka sina utsläpp med 9-45 procent. Utgivare Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Författare Miia Riihimäki Datum 2.5.2012 Publikationens namn Pilotfastigheternas växthusgasutsläpp åren 2009 2011 Nyckelord Klimatförändring, växthusgasutsläpp, offentliga verksamhetsutrymmen Publikationsseriens titel och nummer: HRM:s publikationer 8/2012 issn l 1798-6087 isbn (hft) 978-952-6604-48-0 isbn (pdf) 978-952-6604-49-7 issn (hft) 1798-6087 issn (pdf) 1798-6095 Språk: finska Sidor: 28 Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, 00066 HSY telefon 09 156 11, fax 09 1561 2011 www.hsy.fi Den mest märkbara orsaken till växthusgasutsläpp i pilotfastigheterna var värmeförbrukningen, vilket även förklarar ökningen av pilotfastigheternas verkliga växthusgasutsläpp under de kalla vintrarna åren 2009 och 2010. Den näst mest märkbara utsläppskällan i pilotfastigheterna var elförbrukningen. Flygresornas andel av totalväxthusgasutsläppen var märkbar i de pilotfastigheter, där arbetsresorna gjordes med flyg. Pappersförbrukningen och avfallet hade för sin del relativt liten andel av totalväxthusgasutsläppen i alla pilotfastigheter. I projektet lyckades man med, utöver en minskning av pilotfastigheternas växthusgasutsläpp, att öka kännedomen om växthusgasutsläpp som uppkommer vid användning av fastigheterna och om väsentliga sätt att minska dem. Speciellt viktigt har även det varit, att man med hjälp av projektet har fäst uppmärksamhet vid fastigheternas förbrukningsuppgifters tillgänglighet och riktighet, samt förbättrat dem i och med projektet. Verksamhetsutrymmesprojektet Julia 2030 visade tydligt, att fastigheternas växthusgasutsläpp med aktiva förändringar av, huvudsakligen bruksvanor, kan fås att minska redan inom en mycket kort tid. Motsvarande åtgärder borde förverkligas även i övriga offentliga verksamhetsutrymmen. 5
Abstract The Julia 2030 use of premises project sought to reduce the greenhouse gas emissions of selected pilot buildings by 10 per cent over the period from 2009 to 2011 by changing patterns of use. The project also provided an opportunity for further refinement of a climate calculator developed and maintained by WWF for reckoning greenhouse gas emissions of this kind. The use of premises project covered a total of 32 pilot buildings in Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi and Kerava. These buildings included nurseries and schools, swimming baths, offices, multi-purpose activity buildings, depots, a sports hall and a health centre. The combined greenhouse gas emissions of the pilot buildings in 2011 amounted to 10,416 tco 2 e, which was 8 per cent lower than the total of 11,293 tco 2 e recorded in 2009. This means that the project fell slightly short of its targeted 10 per cent reduction in greenhouse gas emissions. The total greenhouse gas emissions of the pilot buildings adjusted for heating requirement amounted to 10,733 tco 2 e in 2011, which was about 7 per cent lower than in 2009. Reckoned on a per capita basis for employees or visitors, the total greenhouse gas emissions adjusted for heating requirement fell in 25 buildings, but increased in seven buildings over the period from 2009 to 2011. Particularly significant emission reductions were achieved in Vantaa, where all buildings were able to cut their emissions by between 9 and 45 per cent. Published by Helsinki Region Environmental Services Authority Author Miia Riihimäki Title of publication Greenhouse gas emissions of pilot buildings in 2009 2011 Date of publication 2.5.2012 Keywords Climate change, greenhouse gas emissions, public premises Publication series title and number: HSY publications 8/2012 issn l 1798-6087 isbn (print) 978-952-6604-48-0 isbn (pdf) 978-952-6604-49-7 issn (print) 1798-6087 issn (pdf) 1798-6095 Language: Finnish Pages: 28 Helsinki Region Environmental Services Authority PO Box 100, 00066 HSY Tel. +358 9 156 11, Fax +358 9 1561 2011 www.hsy.fi The principal cause of greenhouse gas emissions in the pilot buildings was heating consumption, which also accounts for the increase in their unadjusted greenhouse gas emissions over the cold winters of 2009 and 2010. The second most important emission source in the pilot buildings was electricity consumption. Air travel contributed significantly to the overall greenhouse gas emissions of the pilot buildings used by employees taking work-related flights, whereas the contribution of paper consumption and waste to greenhouse gas emissions was relatively minimal in all pilot buildings. Besides cutting the greenhouse gas emissions of the pilot buildings, the project helped to increase awareness of the emissions that occur in using buildings, and of the main methods of reducing them. It also played a very important role in helping to call attention to the availability and accuracy of building consumption data, and improving these aspects in the course of the project. The Julia 2030 premises project clearly demonstrated that active measures focusing mainly on changing patterns of use can bring about reductions in the greenhouse gas emissions of buildings over a relatively short time span. Corresponding measures should also be implemented in other public premises. 6
Sisällys 1. Taustaa 8 2. Tiedonkeruu 10 3. Kasvihuonekaasupäästöjen laskenta 11 4. Tulokset 12 Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys kunnittain 16 5. Taloudelliset vaikutukset 20 6. Pilottikiinteistöjen hyvät käytännöt 21 Helsinki 21 Espoo 21 Vantaa 22 Kauniainen 23 Kerava 23 Kirkkonummi 23 HSY 24 7. Johtopäätökset 25
1. Taustaa Toimitilojen käyttö -projekti oli osa laajempaa Julia 2030 -hanketta, joka toteutettiin vuosina 2009 2011. Hanke toteutti vuoteen 2030 ulottuvaa pääkaupunkiseudun ilmastostrategiaa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY koordinoi ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen Helsingin seudulla tähtäävää Julia 2030 -hanketta. Muut yhteistyökumppanit olivat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä ja Suomen ympäristökeskus. Julia 2030 -hankkeen tavoitteena oli vähentää Helsingin metropolialueen kaupunkien kasvihuonekaasupäästöjä parantamalla kaupunkien toimitilojen käytön ja hankintojen energiatehokkuutta. Hankkeessa kehitettiin työkaluja kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan kaupunkien, kuntalaisten ja yritysten käyttöön. Hankkeessa valmisteltiin myös pääkaupunkiseudulle yhteinen ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia. Julia 2030 -hankkeeseen kuuluvan toimitilojen käyttö -projektin tavoitteena oli vähentää hankkeeseen valittujen pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjä 10 % vuosina 2009 2011. Päästövähennyksiin pyrittiin käyttötottumusten muutoksilla. Lisäksi projektissa jatkokehitettiin WWF:n kehittämää ja ylläpitämää ilmastolaskuria pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan. Toimitilojen käyttö -projektissa oli mukana yhteensä 32 pilottikiinteistöä Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Kauniaisista, Kirkkonummelta ja Keravalta. Pilottikiinteistöissä oli mukana päiväkoteja, kouluja, uimahalleja, toimistoja, monitoimitaloja, varikkoja, urheiluhalli ja terveysasema (kuva 1 ja taulukko 1). päiväkoti koulu uimahalli tai urheilutalo terveysasema toimisto toimisto ja varikko kirjasto monitoimitalo Kuva 1. Toimitilojen käyttö -projektin pilottikiinteistöt (numeroiden selitykset ovat taulukossa 1). 8
Taulukko 1. Pilottikiinteistöjen rakennusvuosi, kokonaispinta-ala ja työntekijöiden määrä henkilötyövuosina vuonna 2011. Kokonaispinta-alojen lähde: Seudullinen perusrekisteri SePe, HSY. Nro Pilottikiinteistö Kaupunki / kunta Kokonaisala m 2 Rakennusvuosi Työntekijöiden määrä 1 Helsingin ympäristökeskus Helsinki 1933-1944 8 621 103 2 Kaisaniemen ala-aste Helsinki 1924 5004 48 3 Lauttasaaren ala-aste Helsinki 1954 6 749 47 4 Meri-Rastilan korttelitalo Helsinki 1993 4 942 65 5 Pakilan yläaste Helsinki 1940-luku 6 190 59 6 Päiväkoti Kamomilla Helsinki 2001 894 18 7 Päiväkoti Neulanen Helsinki 1977 3 251 24 8 Päiväkoti Pikku prinssi Helsinki 1983 1 038 27 9 Suutarilan monitoimitalo Helsinki 1982 8 417 85 10 Espoon varikko Espoo 2009 6 772 80 11 Friisilän päiväkoti Espoo 1989 918 16 12 Leppävaaran terveysasema Espoo 1984/2001 4 804 130 13 Martinkallion koulu Espoo 2004 7 945 64 14 Tapiolan uimahalli Espoo 1965/2005 3 453 16 15 Tuomarilan päiväkoti Espoo 2008 2 975 23 16 Vanttilan koulu Espoo 2009 7 753 57 17 Helsinge skola Vantaa 1968/2009 3 267 46 18 Kytöpuiston koulu Vantaa 1982 5 058 50 19 Maarukan päiväkoti Vantaa 2002 1 386 17 20 Myyrmäen urheilutalo Vantaa 1974 7 516 15 21 Tikkurilan kirjasto Vantaa 1984 7 082 100 22 Vantaan ammattiopisto Varia, Tennistie Vantaa 1963/2006 23 933 150 23 Vartiokujan päiväkoti Vantaa 1988 960 21 24 Granhultsskolan Kauniainen 1972/2003 6 328 50 25 Kasavuoren koulukeskus Kauniainen 1964 8072 85 26 Kauniaisten kirjasto Kauniainen 1985 1378 13 27 Kauniaisten uimahalli Kauniainen 1973 2 358 8 28 Keravan kaupunkitekniikan toimisto ja Kerava 1960 474 25 varikko 29 Keravan keskustan päiväkoti Kerava 1952 1 613 33 30 Kirkkonummen uimahalli Kirkkonummi 2001 5 452 11 31 Veikkolan koulu Kirkkonummi 2004 3 090 104 32 HSY Asemapäällikönkatu 3 ja 5 1981 16 244* + 1068 170 * HSY:n osuus Asemapäällikönkatu 3:n kokonaispinta-alasta on 3307 m 2 ja HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän osuus on 4569 m 2. HSY:llä ja HSL:llä on lisäksi yhteiskäytössä olevia kokous- ja parkkitiloja. Kiinteistöllä toimii myös teatteri, ravintola, tuontiliike ja seurakunta. Vuonna 2010 osa HSY:n toiminnoista on siirtynyt Asemapäällikönkatu 3:sta Asemapäällikönkatu 5:een, jossa HSY:n tiloja on 1068 m 2. Pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöt on laskettu WWF Suomen kehittämällä ja ylläpitämällä ilmastolaskurilla, joka toimii osoitteessa www.ilmastolaskuri.fi. Ilmastolaskuria kehitettiin Julia 2030 -hankkeessa lisäämällä siihen kustannusten seuranta, laajentamalla jäteosiota sekä parantamalla käyttäjäystävällisyyttä. Pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa otettiin huomioon kiinteistön sähkön- ja lämmönkulutus, henkilöstön tekemät työasiointimatkat sekä kopiopaperin kulutus ja jätteet. 9
2. Tiedonkeruu Tiedonkeruu oli keskeinen tehtävä kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa. Tiedonkeruusta vastasivat kaupunkien Julia 2030 -hankkeen toimitilojen käyttö -projektissa työskennelleet yhdyshenkilöt sekä pilottikiinteistöjen ekotukihenkilöt. Toimitilaprojektin yhdyshenkilöt kävivät pilottikiinteistöissä yhdessä tilakeskuksen edustajan kanssa. Kiinteistökäyntien yhteydessä käytiin läpi energiansäästön ja energiatehokkuuden parantamiskeinoja. Pilottikiinteistöjen ekotukihenkilöille järjestettiin projektin aikana vuosittain koulutustilaisuus energiansäästö- ja energiatehokkuustoimista sekä pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä. Myös ilmastolaskurin käytöstä järjestettiin koulutustilaisuuksia ja niiden yhteydessä käsiteltiin vuosittaiset kiinteistökohtaiset tiedot. Ilmastolaskurikoulutukset järjestettiin erikseen Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Keravalla ja Kirkkonummella vuosina 2010 ja 2011. Lämmönkulutuksen osalta ilmastolaskurissa on käytetty suoria, ei-lämmitystarvekorjattuja kulutuslukuja kokonaispäästöjen selvittämiseksi. Ilmastolaskurin nykyinen rakenne ei mahdollista sekä lämmitystarvekorjattujen että todellisten päästöjen seurantaa samanaikaisesti. Pilottikiinteistöjen lämmitystarvekorjattuja kulutustietoja seurattiin kuitenkin erikseen tässä projektissa vuosien välisen sääolojen vaihtelun tasoittamiseksi. Samalla on voitu myös arvioida, onko lämmitysenergian käytössä saavutettu tehostumista projektin aikana. Sähkönkulutuksen kasvihuonekaasulaskentaa varten ilmastolaskuriin syötettiin vuosittain tiedot kiinteistösähkön ja kulutussähkön kulutuksesta. Ilmastolaskurissa huomioitiin erikseen suora sähkölämmitys, sillä lämmityssähkön ja muun sähkönkäytön kasvihuonekaasukertoimet poikkeavat toisistaan. Liikennetietoja on kerätty työasiointimatkoista eli kodin ja työpaikan välisiä matkatietoja ei ole huomioitu. Työasiointimatkoista kerättiin tietoja autolla tehdyistä matkoista, pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ulottuvista linja-auto- ja junamatkoista, lentomatkoista sekä laivamatkoista. Pääkaupunkiseudun julkisella liikenteellä tehdyt työasiointimatkat on rajattu pois liikennetiedoista, sillä niiden osalta tietojen kerääminen olisi ollut lähes mahdotonta matkojen suuren määrän vuoksi. Lisäksi julkisen liikenteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat pieniä verrattuna esimerkiksi lento- ja laivamatkojen päästöihin. Paperinkulutuksessa on huomioitu pilottikiinteistöissä vuosittain kulutettu kopiopaperi. Pilottikohteissa, joissa kopiopaperia on ostettu kerralla useamman vuoden tarpeisiin, yhden vuoden paperinkulutustiedot ovat arvioita. Jätteiden aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen arvioinnissa on otettu huomioon pilottikiinteistöissä syntyneet sekajäte, biojäte, paperi, pahvi, kartonki ja energiajäte. 10
3. Kasvihuonekaasupäästöjen laskenta HSY osallistui ilmastolaskurissa käytettävien kasvihuonekaasujen päästökertoimien päivitykseen yhdessä WWF:n kanssa. HSY koordinoi myös projektia, jossa Suomen ympäristökeskus laati kertoimet eri jätelajeille (taulukko 2). Muut ilmastolaskurissa käytetyt kasvihuonekaasujen päästökertoimet ovat ilmastolaskurin internet-sivuilla www.ilmastolaskuri.fi. Eri jätelajien kasvihuonekaasujen päästökertoimet ovat joko plus- tai miinusmerkkisiä. Arvo riippuu siitä, miten paljon jätteiden keräys, kuljettaminen ja käsittely aiheuttavat päästöjä (+). Jätteiden hyödyntämisellä puolestaan vältetään energian ja raaka-aineiden tuotannon päästöjä (-). Julia 2030 -hankkeen aikana eri jätelajien osalta arvioitiin sekä tuotetut (+) että vältetyt päästöt (-). Ilmastolaskurin päästökertoimissa on huomioitu vain tuotetut päästöt. Taulukko 2. Eri jätelajien kasvihuonekaasujen päästökertoimet. Jätelaji Tuotetut päästöt kg CO 2 -ekvivalenttia / tonni jätettä Tuotetut ja vältetyt päästöt kg CO 2 -ekvivalenttia / tonni jätettä Sekäjäte kaatopaikalle 430 370 Sekajäte energiaksi 410-540 Biojäte 60 20 Kartonki ja pahvi 70-70 Energiajäte 530-620 Sähkölaitteet 60-1 910 Paperi 1050-420 Lasi 570-170 Vaarallinen jäte 1410 1 410 11
4. Tulokset Pilottikiinteistöjen yhteenlasketut kokonaiskasvihuonekaasupäästöt vuonna 2011 olivat 10 416 tonnia CO 2 -ekvivalenttia. Vuoden 2011 päästöt ovat 8 % pienemmät verrattuna vuoteen 2009, jolloin päästöt olivat yhteensä 11 293 tonnia CO 2 -ekvivalenttia. Projektin tavoite, 10 prosentin vähennys kasvihuonekaasupäästöissä, toteutui siis aika hyvin. Pilottikiinteistöjen lämmitystarvekorjatut kokonaiskasvihuonekaasupäästöt olivat 10 733 tonnia CO 2 -ekvivalenttia vuonna 2011. Lämmitystarvekorjatut päästöt ovat laskeneet 7 % verrattuna vuoteen 2009 (kuva 2). Pilottikiinteistöjen kokonaiskasvihuonekaasupäästöt päästölähteittäin vuonna 2011 on esitetty kuvassa 3. Eri päästölähteiden osuudet ovat pysyneet samana vuosina 2009 2011. Tulokset osoittavat, että merkittävin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja pilottikiinteistöissä on lämmönkulutus, mikä selittää myös pilottikiinteistöjen todellisten kasvihuonekaasupäästöjen nousua kylmien talvien 2009 ja 2010 aikana. Lämmitystarvekorjatut päästöt kuitenkin laskivat 2009 2010 eli lämmitysenergian käytössä saavutettiin tehostumista. Toiseksi merkittävin päästölähde pilottikiinteistöissä on sähkönkulutus. Lentomatkojen osuus kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä on merkittävä niissä pilottikiinteistöissä, joissa työmatkoja tehdään lentämällä. Paperinkulutuksella ja jätteillä on puolestaan suhteellisen pieni osuus kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä kaikissa pilottikiinteistöissä. Kirjastoissa ja Leppävaaran terveysasemalla sähkönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt ovat lähes yhtä merkittävät kuin lämmönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt. Espoon varikolla tieliikenteen osuus on merkittävä, sillä kiinteistön toiminnassa käytetään paljon autoja. Kokonaiskasvihuonekaasupäästöjen lisäksi päästöt on laskettu työntekijää kohden (kuvat 5-8). Päiväkodeissa ja kouluissa työntekijöiden määrä korreloi suhteessa päiväkotilasten ja oppilaiden määrään. Uimahallien osalta päästöt on laskettu kävijämäärää kohden, sillä uimahalleissa työntekijämäärä ei korreloi kävijämäärän kanssa. Myyrmäen urheilutalo on rinnastettu uimahalleihin, sillä urheilutalossa toimii uimahalli. Lämmitystarvekorjatut kokonaiskasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 25 kiinteistössä ja nousseet seitsemässä kiinteistössä työntekijää tai kävijämäärää kohden laskettuna vuosina 2009 2011. Päiväkotien osalta lämmitystarvekorjatut kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet kuudessa kiinteistössä ja nousseet kahdessa kiinteistössä vuosina 2009 2011. Koulujen osalta päästöt ovat puolestaan laskeneet yhdeksässä kiinteistössä ja nousseet kahdessa kiinteistössä vuosina 2009 2011. Pilottikiinteistöissä mukana olevissa toimistoissa, kirjastoissa, terveysasemalla, yhdessä monitoimitalossa ja yhdellä varikolla työntekijää kohden lasketut lämmitystarvekorjatut päästöt ovat laskeneet vuosina 2009 2011. Päästöt ovat puolestaan nousseet yhdellä varikolla ja yhdessä monitoimitalossa. Lämmitystarvekorjatut päästöt ovat laskeneet kolmessa uimahallissa ja nousseet yhdessä uimahallissa. Kävijämäärä Tapiolan uimahallissa vuonna 2011 oli noin 318 000, Myyrmäen urheilutalossa noin 278 000 (vuonna 2010), Kauniaisten uimahallissa noin 113 000 sekä Kirkkonummen uimahallissa ja muissa kiinteistön liikuntatiloissa noin 199 000. tonnia CO 2 -ekv. 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2009 2010 2011 Muut Liikenne Lämmönkulutus Sähkönkulutus Lämmitystarvekorjatut päästöt Kuva 2. Pilottikiinteistöjen todelliset ja lämmitystarvekorjatut kokonaiskasvihuonekaasupäästöt vuosina 2009 2011. Luokka Muut sisältää paperinkulutuksen ja jätteiden aiheuttamat päästöt. 12
Kuva 3. Pilottikiinteistökohtaiset todelliset (ei lämmitystarvekorjatut) kasvihuonekaasupäästöt päästölähteittäin vuonna 2011. Keravan keskustan päiväkoti Maarukan päiväkoti Vartiokujan päiväkoti Tuomarilan päiväkoti Friisilän päiväkoti Päiväkoti Kamomilla Päiväkoti Pikku prinssi Päiväkoti Neulanen tonnia CO 2 -ekv. 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 Varia Tennistie Veikkolan koulu Helsinge skola Kytöpuiston koulu Granhultsskolan Kasavuoren koulukeskus Martinkallion koulu Vanttilan koulu Kaisaniemen ala-aste Lauttasaaren ala-aste Pakilan yläaste Helsingin ympäristökeskus HSY Asemapäällikönkatu 3 ja 5 Keravan tekninen toim. ja varikko Espoon varikko Kauniaisten kirjasto Tikkurilan kirjasto Meri-Rastilan korttelitalo Suutarilan monitoimitalo Leppävaaran terveysasema Kirkkonummen uimahalli Myyrmäen urheilutalo Kauniaisten uimahalli Tapiolan uimahalli Sähkönkulutus Lämmönkulutus Tieliikenne Raideliikenne Lentoliikenne Vesiliikenne Paperinkulutus Jäte 13
päästöt nousseet päästöt laskeneet Kuva 4. Pilottikiinteistöjen lämmitystarvekorjattujen kasvihuonekaasupäästöjen kehitys työntekijää kohden vuosina 2009 2011. Vanttilan koulun osalta päästökehitys koskee vuosia 2010-2011, sillä koulu on ollut toiminnassa vain osan vuotta 2009. Päiväkotien kasvihuonekaasupäästöt työntekijää kohden Päiväkoti Kamomilla Päiväkoti Neulanen Päiväkoti Pikku prinssi Friisilän päiväkoti Tuomarilan päiväkoti Maarukan päiväkoti Vartiokujan päiväkoti Keravan keskustan päiväkoti 1,79 2,48 2,53 2,30 2,30 2,34 2,45 2,68 2,46 2,61 3,05 3,03 2,97 3,13 2,66 2,73 3,77 3,62 2,89 3,77 4,57 4,45 5,20 5,51 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 tonnia CO 2 -ekv. / työntekijä 2009 2010 2011 Kuva 5. Päiväkotien lämmitystarvekorjatut kasvihuonekaasupäästöt työntekijää kohden vuosina 2009 2011. 14
Koulujen kasvihuonekaasupäästöt työntekijää kohden Kaisaniemen ala-aste 5,15 4,54 3,79 Lauttasaaren ala-aste Pakilan yläaste Martinkallion koulu Vanttilan koulu Helsinge skola Kytöpuiston koulu Varia Tennistie Granhultsskolan Kasavuoren koulukeskus Veikkolan koulu 7,39 4,48 4,39 5,25 5,91 4,91 7,08 6,46 6,90 5,47 7,94 5,34 7,34 6,74 5,15 6,23 5,81 4,66 5,61 4,20 5,09 4,55 9,04 7,66 11,62 10,54 10,00 10,10 11,19 13,37 2009 2010 2011 Kuva 6. Koulujen lämmitystarvekorjatut kasvihuonekaasupäästöt työntekijää kohden vuosina 2009 2011. Vanttilan koulu on ollut toiminnassa vain osan vuotta 2009. 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 tonnia CO 2 -ekv. / työntekijä Toimistojen, varikkojen, kirjastojen, monitoimitalojen ja terveysaseman kasvihuonekaasupäästöt työntekijää kohden Helsingin ympäristökeskus HSY Asemapäällikönkatu 3 ja 5 Espoon varikko Keravan tekninen toimisto ja varikko Kauniaisten kirjasto Tikkurilan kirjasto Meri-Rastilan korttelitalo Suutarilan monitoimitalo Leppävaaran terveysasema 1,36 1,31 1,53 1,95 1,87 1,85 1,76 2,20 2,13 2,04 2,55 2,91 3,11 3,32 3,05 3,31 3,72 2,95 2,71 3,63 3,08 3,08 3,02 2,70 4,42 4,16 5,88 0 1 2 3 4 5 6 7 tonnia CO 2 -ekv. / työntekijä 2009 2010 2011 Kuva 7. Toimistojen, varikkojen, kirjastojen, monitoimitalojen ja terveysaseman lämmitystarvekorjatut kasvihuonekaasupäästöt työntekijää kohden vuosina 2009 2011. 15
Uimahallien ja urheilutalon kasvihuonekaasupäästöt kävijämäärää kohden Tapiolan uimahalli 3,31 3,24 3,27 Myyrmäen urheilutalo 4,42 4,43 3,54 Kauniaisten uimahalli 4,18 4,22 4,11 Kirkkonummen 3,00 2,85 uimahalli 3,29 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 kiloa CO 2 -ekv. / kävijä 2009 2010 2011 Kuva 8. Uimahallien ja urheilutalon lämmitystarvekorjatut kasvihuonekaasupäästöt kävijämäärää kohden vuosina 2009 2011. Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys kunnittain Kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä on tarkasteltu myös kuntakohtaisesti. Työntekijää tai kävijämäärää kohden laskettujen päästöjen kehitys on vaihdellut +31 prosentista -45 prosenttiin. Erityisen merkittäviä päästövähennykset ovat olleet Vantaalla, jossa kaikki kiinteistöt pystyivät vähentämään päästöjä 9-45 prosenttia. Kuvissa 9-15 on esitetty pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen prosentuaalinen muutos vuodesta 2009 vuoteen 2011. Kuvien yhteydessä on myös taustaselitystä päästövähennyksille. Pilottikiinteistöissä tehtyjä käytännön päästövähennyskeinoja on listattu erikseen kappaleessa 6, pilottikiinteistöjen hyvät käytännöt. Helsinki Päiväkoti Pikku prinssissä on mm. hyödynnetty valaistuksessa luonnonvaloa. Kaisaniemen ala-asteella on tehty aktiivisia energiansäästötoimia mm. valaistuksen ja sähkölaitteiden ajastuksen osalta. Lauttasaaren ala-asteen päästökehitys johtuu lentomatkojen vähenemisestä. Suutarilan monitoimitalossa on mm. optimoitu ulkovalaistusta. Helsingin ympäristökeskuksessa on tehty aktiivista energiansäästö- ja energiatehokkuustyötä mm. suorittamalla energiansäästökatselmus, ohjeistamalla työntekijöitä, poistamalla osa loisteputkista käytöstä sekä siirtymällä turvatulostimien käyttöön. 40 30 31 20 14 10 % 0-10 -20 Päiväkoti Kamomilla -7 Päiväkoti Neulanen Päiväkoti Pikku prinssi -3 Kaisaniemen ala-aste Lauttasaaren ala-aste Pakilan yläaste -6 Meri-Rastilan korttelitalo Suutarilan monitoimitalo -12 Helsingin ymp.keskus -30-40 -50-26 Kuva 9. Helsingin pilottikiinteistöjen lämmitystarvekorjattujen kasvihuonekaasupäästöjen muutos prosentteina työntekijää kohden vuodesta 2009 vuoteen 2011. -41-36 16
Espoo Tuomarilan päiväkodissa on tehty määrätietoista energiansäästötyötä yhteistyössä koko henkilökunnan ja kiinteistönhoitajan kanssa. Vuonna 2008 valmistuneen päiväkodin tekniikka mahdollistaa säätöjen optimoinnin. Friisilän päiväkodin energiatehokkuuden parantamisen edellytyksenä on sähkölämmitysjärjestelmän uusinta. Vanttilan koulu on otettu käyttöön vuonna 2009. Päästövähennykset johtuvat suurelta osin kiinteistössä tehdyistä säädöistä ja kuivausilmanvaihdon lopettamisesta. Martinkallion koulu on Vihreä lippu -koulu, jossa energiansäästötoimia on tehty jo ennen Julia 2030 -hanketta. Koulun laitetekniikassa on ollut ongelmia. Leppävaaran terveysasemalla on panostettu erityisesti turhaan päällä olevien laitteiden sammuttamiseen. 10 5 6 % 0-5 -10 Tuomarilan päiväkoti Friisilän päiväkoti Vanttilan koulu Leppävaaran terveysasema -7 Espoon Tapiolan Martinkallion varikko uimahalli koulu -2-1 -3-15 -13-20 -25-30 -35-33 Kuva 10. Espoon pilottikiinteistöjen lämmitystarvekorjattujen kasvihuonekaasupäästöjen muutos prosentteina työntekijää kohden vuodesta 2009 vuoteen 2011. Vanttilan koulun osalta päästökehitys koskee vuosia 2010 2011, sillä koulu on ollut toiminnassa vain osan vuotta 2009. Tapiolan uimahallin osalta päästöt on laskettu kävijämäärää kohden. Vantaa Projektiin sitoutuminen ja yhteistyö ovat sujuneet Vantaalla erittäin hyvin. Pilottikiinteistöissä on tehty sekä taloteknisiä säätöjä että panostettu kiinteistöjen käyttäjien ympäristövastuullisten toimintatapojen edistämiseen. Kaikissa kiinteistöissä on esimerkiksi säädetty ilmanvaihdon käyntiajat vastaamaan kiinteistön todellista käyttöä. 0-5 Maarukan päiväkoti Vartiokujan päiväkoti Helsinge skola Kytöpuiston koulu Varia Tennistie Tikkurilan kirjasto Myyrmäen urheilutalo -10-15 -9-11 -20 % -25-23 -20-30 -35-30 -31-40 -45-50 -45 Kuva 11. Vantaan pilottikiinteistöjen lämmitystarvekorjattujen kasvihuonekaasupäästöjen muutos prosentteina työntekijää kohden vuodesta 2009 vuoteen 2011. Myyrmäen urheilutalon osalta päästöt on laskettu kävijämäärää kohden. 17
Kauniainen Kasavuoren koulukeskuksen päästökehitys johtuu suurelta osin lentomatkojen kasvusta. Kirkkonummi Veikkolan koulussa on ollut teknisiä ongelmia valaistuksen ja it-laitteiden käytön optimoinnissa. % 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30-35 Kerava Granhultsskolan -3 12 Kasavuoren koulukeskus Kauniaisten kirjasto -29 Kauniaisten uimahalli -2 Kuva 12. Kauniaisten pilottikiinteistöjen lämmitystarvekorjattujen kasvihuonekaasupäästöjen muutos prosentteina työntekijää kohden vuodesta 2009 vuoteen 2011. Kauniaisten uimahallin osalta päästöt on laskettu kävijämäärää kohden. Keravan teknisessä toimistossa ja varikolla sähkönkulutus on laskenut projektin aikana. Keravan keskustan päiväkoti on Vihreä lippu -päiväkoti, jossa on tehty energiansäästötoimia paljon jo ennen Julia 2030 -hanketta. Päiväkodin käyttöaika on lisääntynyt projektin aikana, mikä on lisännyt energiankulutusta. Päiväkodin sähkönkulutuksen seurannassa on ollut ongelmia projektin aikana. % 12 10 8 6 4 2 0 Kirkkonummen uimahalli 10 Veikkolan koulu 8 Kuva 14. Kirkkonummen pilottikiinteistöjen lämmitystarvekorjattujen kasvihuonekaasupäästöjen muutos prosentteina vuodesta 2009 vuoteen 2011. Uimahallin osalta päästöt on laskettu kävijämäärää kohden ja koulun osalta työntekijää kohden. HSY HSY:ssä päästöjä on saatu vähennettyä erityisesti valaistuksen aikaohjauksen avulla sekä ohjeistamalla henkilökuntaa turhaan päällä olevien valojen sammuttamiseen. 14 13 0 12 10 8-5 -10 % 6 % -15 4-20 2 0-2 -4 Keravan tekninen toimisto ja varikko Keravan keskustan päiväkoti -3-25 -30-35 HSY -31 Kuva 13. Keravan pilottikiinteistöjen lämmitystarvekorjattujen kasvihuonekaasupäästöjen muutos prosentteina työntekijää kohden vuodesta 2009 vuoteen 2011. Keravan teknisen toimiston ja varikon todelliset päästöt laskivat työntekijää kohden 2 %. Päiväkodin todelliset päästöt laskivat 12 % työntekijää kohden vuodesta 2009 vuoteen 2011. Kuva 15. HSY:n Asemapäällikönkatu 3:n ja 5:n lämmitystarvekorjattujen kasvihuonekaasupäästöjen muutos prosentteina työntekijää kohden vuodesta 2009 vuoteen 2011. Pilottikiinteistöjen osalta on laskettu myös todelliset kokonaiskasvihuonekaasupäästöt pinta-alaa kohden vuosina 2009 2011 (taulukko 3). 18
Taulukko 3. Pilottikiinteistöjen todelliset kokonaiskasvihuonekaasupäästöt pinta-alaa kohden vuosina 2009 2011. Pilottikiinteistö Päästöt 2009 tonnia CO 2 -ekv. Päästöt 2010 tonnia CO 2 -ekv. Päästöt 2011 tonnia CO 2 -ekv. Päästöt 2009 kg / m 2 Päästöt 2010 kg / m 2 Päästöt 2011 kg / m 2 Päiväkoti Kamomilla 41,0 46,5 39,3 45,9 52,0 44,0 Päiväkoti Neulanen 49,3 58,2 52,9 15,2 17,9 16,3 Päiväkoti Pikku prinssi 77,1 84,8 76,3 74,3 81,7 73,5 Friisilän päiväkoti 71,0 76,0 72,0 77,3 82,8 78,4 Tuomarilan päiväkoti 61,6 62,7 54,8 20,7 21,1 18,4 Maarukan päiväkoti 59,7 62,6 54,4 43,1 45,2 39,3 Vartiokujan päiväkoti 86,2 83,4 54,0 89,8 86,9 56,3 Keravan keskustan päiväkoti 80,0 85,2 75,1 49,6 52,8 46,6 Kaisaniemen ala-aste 197,5 191,7 170,3 39,5 38,3 34,0 Lauttasaaren ala-aste 279,7 227,5 193,6 41,4 33,7 28,7 Pakilan yläaste 341,8 312,0 272,5 55,2 50,4 44,0 Martinkallion koulu 450,1 416,9 368,8 56,7 52,5 46,4 Vanttilan koulu 155,7 370,4 275,6 20,1 47,8 35,6 Helsinge skola 350,1 349,3 264,7 107,2 106,9 81,0 Kytöpuiston koulu 319,9 376,7 338,8 63,3 74,5 67,0 Vantaan ammattiopisto Varia, 1742,4 1870,0 1668,3 72,8 78,1 69,7 Tennistie Granhultsskolan 286,7 274,6 268,5 45,3 43,4 42,4 Kasavuoren koulukeskus 834,3 945,5 919,0 103,4 117,1 113,9 Veikkolan koulu 426,8 552,8 447,2 138,1 178,9 144,7 Helsingin ympäristökeskus 204,4 197,3 183,5 23,7 22,9 21,3 HSY Asemapäällikönkatu 3 ja 5 445,6 336,3 287,5 Espoon varikko 249,4 254,2 242,7 36,8 37,5 35,8 Keravan kaupunkitekniikan 32,6 35,0 31,8 68,7 73,8 67,1 toimisto ja varikko Kauniaisten kirjasto 69,7 63,1 53,3 50,6 45,8 38,7 Tikkurilan kirjasto 369,1 404,1 315,8 52,1 57,1 44,6 Meri-Rastilan korttelitalo 210,6 222,8 192,1 42,6 45,1 38,9 Suutarilan monitoimitalo 247,2 278,3 219,5 29,4 33,1 26,1 Leppävaaran terveysasema 273,2 283,5 231,9 56,9 59,0 48,3 Tapiolan uimahalli 944,5 946,1 804,2 273,5 274,0 232,9 Myyrmäen urheilutalo 1240,8 1291,4 1119,7 165,1 171,8 149,0 Kauniaisten uimahalli 498,4 490,8 452,3 211,3 208,1 191,8 Kirkkonummen uimahalli 597,3 613,5 615,5 109,6 112,5 112,9 19
5. Taloudelliset vaikutukset Pilottikiinteistöjen osalta on selvitetty myös sähkön- ja lämmönkulutuksen sekä paperinkulutuksen ja jätteiden aiheuttamat kustannukset. Kiinteistöjen käyttökustannusten osalta erityisen kustannustehokasta on sähkön- ja lämmönkulutuksen vähentäminen. Projektin aikana 23 pilottikiinteistön käyttökustannukset ovat laskeneet yhteensä noin 300 000 euroa. Kiinteistöjen käyttökustannukset ovat vähentyneet Helsingissä yhdeksän kiinteistön osalta noin 100 000 euroa, Vantaalla kuuden kiinteistön osalta noin 100 000 euroa ja Espoossa kuuden kiinteistön osalta noin 70 000 euroa projektin aikana. Tulosten tarkastelussa on huomioitava, että vuodet 2009 ja 2010 olivat kylmempiä kuin 2011, minkä vuoksi myös kiinteistöjen lämmitystarve ja lämmityskustannukset olivat vähäisempiä vuonna 2011 (kuva 16). Kuva 16. Sähkönkulutuksen, lämmönkulutuksen, paperinkulutuksen ja jätteiden aiheuttamien kustannusten muutos pilottikiinteistöissä vuosina 2009 2011. Vuoden 2011 kustannuksia on verrattu joko vuoden 2009 tai 2010 kustannuksiin tietojen saatavuudesta riippuen. Osassa pilottikiinteistöjä kustannustiedot ovat puutteellisia. Kauniaisten ja Keravan kiinteistöjen osalta kustannustietoja ei ole saatavissa. euroa -40000-35000 -30000-25000 -20000-15000 -10000-5000 0 5000 10000-1255 Maarukan päiväkoti - 5576-5953 Vartiokujan päiväkoti Tuomarilan päiväkoti - 1848 Friisilän päiväkoti - 1332 Päiväkoti Kamomilla - 1214 Päiväkoti Pikku prinssi - 1919 Päiväkoti Neulanen - 35318 Varia Tennistie - 17691 Veikkolan koulu - 21400 Helsinge skola Kytöpuiston koulu 3681-16148 - 14075-13242 Martinkallion koulu Vanttilan koulu Kaisaniemen ala-aste - 22663-22582 Lauttasaaren ala-aste Pakilan yläaste - 14956-8882 Helsingin ympäristökeskus HSY Asemapäällikönkatu 3 ja 5 Espoon varikko 7824-18540 Tikkurilan kirjasto - 5009-12195 Meri-Rastilan korttelitalo Suutarilan monitoimitalo - 16875 Leppävaaran terveysasema Kirkkonummen uimahalli 4404-24579 Myyrmäen urheilutalo - 15193 Tapiolan uimahalli 20
6. Pilottikiinteistöjen hyvät käytännöt Toimitilojen käyttö -projektissa käytettyjä, keskeisiä keinoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi olivat Lämmön- ja sähkönkulutuksen seuranta Lämmityksen ja ilmastoinnin säätäminen tarpeen mukaan ja vajaakäytössä olevien tilojen huomioiminen Luonnonvalon hyödyntäminen valaistuksessa Aikaohjauksen, liiketunnistimien ja hämäräkytkimien asentaminen mahdollisuuksien mukaan. Turhaan päällä olevien valojen ja sähkölaitteiden sammuttaminen. Pilottikiinteistöissä käytettyjä, hyviä kasvihuonekaasujen päästövähennysesimerkkejä on listattu sähkönkulutuksen, lämmönkulutuksen, liikkumisen, paperinkulutuksen ja jätteiden osalta myös kunnittain. Hyvien käytäntöjen yhteydessä on mainittu pilottikiinteistö tai pilottikiinteistöt, joissa käytäntöä on toteutettu projektin aikana. Helsinki Sähkönkulutus Luonnonvalon hyödyntäminen (päiväkoti Pikku prinssi) Turhien valojen sammuttaminen ja sammuttamisesta muistuttaminen Ulkovalojen optimointi (Suutarilan monitoimitalo) ja valojen aika-ajastus (Meri-Rastilan ala-aste) Sähkötön päivä (Kaisaniemen ala-aste), hämärähyssypäivä (päiväkoti Kamomilla) ja valoton päivä (Suutarilan monitoimitalon päiväkoti) Tietokoneiden ajastettu sammuttaminen heti työpäivän jälkeen (Kaisaniemen ala-aste) Lämmönkulutus Sisälämpötilan seuraaminen ja lattialämmityksen tarkistaminen Liikkuminen Työntekijöiden, vanhempien ja lasten kannustaminen kestävään liikkumiseen (päiväkoti Pikku prinssi) Jätteet Turhien mainosten peruminen (Suutarilan monitoimitalon kirjasto) Kestopyyhkeiden käyttö (päiväkoti Neulanen) biojätteen määrän seurantaliikennevalot (Pakilan yläaste) ja biojätteen vähentämiskisa (Meri- Rastilan ala-aste) Muita hyviä käytäntöjä Ympäristötekojen puu, johon oppilaat ja opettajat laittavat omia ympäristölupauksia (Pakilan yläaste) Energiansäästöohjeiden teko luokkiin (Pakilan yläaste) Espoo Sähkönkulutus Luonnonvalon hyödyntäminen (Tuomarilan päiväkoti) Turhaan päällä olevien valojen sammuttaminen ja sammuttamisesta muistuttaminen (kaikki pilottikiinteistöt) Ajastimien ja/tai liiketunnistimien käyttö valaistuksessa (Espoon varikko, Tapiolan uimahalli ja Tuomarilan päiväkoti) Osan ajastettavista valoista muuttaminen käsin sammutettaviksi, jotta ne voidaan helposti tarvittaessa sammuttaa (Tuomarilan päiväkoti) Ulkovalaistuksen sammutus yön ajaksi (Martinkallion koulu) Energiansäästöviikon väijy eli turhaan päällä olevien valojen tarkistaminen (Martinkallion koulu ja Tuomarilan päiväkoti) Turhaan päällä olevien laitteiden sammuttaminen ja sammuttamisesta muistuttaminen (Espoon varikko, Friisilän päiväkoti, Leppävaaran terveysasema, Martinkallion koulu ja Tuomarilan päiväkoti) Kuivauskaappien käyttö vain täysinäisinä (Friisilän päiväkoti ja Tuomarilan päiväkoti) Ajastimen hankkiminen monitoimikoneeseen (Espoon varikko) Juomavesiautomaatista luopuminen (Leppävaaran terveysasema) Kahvin säilytys termoskannuissa (Friisilän päiväkoti) Sähkönsäästötarrojen kiinnittäminen koululuokkiin (Vanttilan koulu) Energiansäästöohjelman teko (Tuomarilan päiväkoti) Energiansäästöviikkoon osallistuminen (Leppävaaran terveysasema, Martinkallion koulu ja Tuomarilan päiväkoti) Lämmönkulutus Sisälämpötilan seuraaminen ja/tai lattialämmityksen tarkistaminen (Martinkallion koulu ja Tuomarilan päiväkoti) Ikkunoiden lämpövuotojen tarkistaminen ja ikkunoiden tiivistäminen (Espoon varikko ja Leppävaaran terveysasema) 21
Tuuletus vain tarvittaessa (Friisilän päiväkoti) Sisäänkäynnin ulkolämmityksen kytkeminen pois päältä tarvittaessa sääennusteista riippuen (Tapiolan uimahalli) Uima-altaan ja höyrysaunan lämpötilan laskeminen (Tapiolan uimahalli) Uimahallin kävijämäärien ja vesinäytteiden tulosten seuranta suodatinpesujen vähentämiseksi (Tapiolan uimahalli) Ekosuihkut (Tapiolan uimahalli) Energiansäästöohjelman teko (Tuomarilan päiväkoti) Energiansäästöviikkoon osallistuminen (Leppävaaran terveysasema ja Espoon varikko) Liikkuminen Sähköautojen hankinta (Espoon varikko) Henkilökunnan työmatkareittien suunnittelu (Espoon varikko) Kilometrikisaan osallistuminen, www. kilometrikisa.fi (Leppävaaran terveysasema) Kävelykisaan osallistuminen, www.askeleet.fi (Leppävaaran terveysasema) Liikkuminen lähiympäristössä (Friisilän päiväkoti) Päiväkotilasten vanhempien kannustaminen kestävään liikkumiseen (Friisilän päiväkoti) Paperinkulutus Kaksipuolinen tulostus ja/tai kannustaminen kaksipuoliseen tulostamiseen (Espoon varikko, Leppävaaran terveysasema, Martinkallion koulu ja Tuomarilan päiväkoti) Sähköinen laskutus ja/tai asiointi sekä kannustaminen sähköiseen asiointiin (Espoon varikko ja Leppävaaran terveysasema) Kopiointimäärien seuranta (Friisilän päiväkoti) Jätteet Kestopyyhkeiden käyttö (Tuomarilan päiväkoti) Kierrätyskeskuksen neuvoja koulutti yläkoulun oppilaita jätteen määrän vähentämisessä ja kierrätyksessä. Yläkoulun oppilaat kouluttivat puolestaan alakoulun oppilaat (Vanttilan koulu) Lajitteluohjeistuksen lisääminen ja/tai parantaminen (Espoon varikko, Friisilän päiväkoti, Martinkallion koulu, Tapiolan uimahalli ja Vanttilan koulu) Jäteastioiden tyhjennysvälin optimointi (Tuomarilan päiväkoti) Tavaranvaihtotempaus (Tuomarilan päiväkoti) Päiväkotilasten kotoa tuotujen ylijäämätavaroiden käyttö askarteluissa (Tuomarilan päiväkoti) Kierrätysmateriaaleista askarreltujen joulukoristeiden näyttely (Leppävaaran terveysasema) Muut toimet Aurinkovoimalan käyttöönotto (Espoon varikko) Ympäristöasioiden huomiointi investoinneissa (Espoon varikko) Ekovinkin lähetys sähköpostilla työkavereille kerran kuussa (Leppävaaran terveysasema) Motivan energiaopetusmateriaalit, STEK Pikku-Kallen sähkökoulu, www.sahkoturva.info (Martinkallion koulu) Vantaa Sähkönkulutus Luonnonvalon hyödyntäminen (Myyrmäen urheilutalo) Turhaan päällä olevien valojen sammuttaminen ja sammuttamisesta muistuttaminen (kaikki Vantaan pilottikiinteistöt) Joka toisen käytäväloistevalon poistaminen käytöstä (Tikkurilan kirjasto) ja valojen poistaminen käytöstä kesäaikana (Varia Tennistie) Ilmanvaihdon käyntiajan säätäminen vastaamaan kiinteistön todellista käyttöä (kaikki Vantaan pilottikiinteistöt) Turhaan päällä olevien laitteiden sammuttaminen ja sammuttamisesta muistuttaminen (Helsinge skola, Kytöpuiston koulu, Maarukan päiväkoti, Tikkurilan kirjasto ja Vartiokujan päiväkoti) Asiakastietokoneiden käynnistäminen vasta aukioloajan alkaessa (Tikkurilan kirjasto) Kuivauskaappien käyttö vain täysinäisinä (Maarukan päiväkoti ja Vartiokujan päiväkoti) Lämmönkulutus Sisälämpötilan seuraaminen ja/tai lattialämmityksen tarkistaminen (Maarukan päiväkoti ja Helsinge skola) Huonelämpötilan alentaminen 1 asteella (Helsinge skola ja Kytöpuiston koulu) Nopea tuuletus (Maarukan päiväkoti) Pattereiden ja/tai termostaattien toiminnan tarkastaminen (Helsinge skola, Maarukan Kuva: HSY / Karoliina Bärlund 22
päiväkoti, Varia Tennistie ja Vartiokujan päiväkoti) Veden virtaaman alentaminen hanoissa (Helsinge skola) Vedenkulutuksen huomioiminen (Vartiokujan päiväkoti) Uima-altaan lämpötilan alentaminen (Myyrmäen urheilutalo) Uimahallin huuhtelurutiinien tarkistaminen (Myyrmäen urheilutalo) Liikkuminen Työasiointimatkojen ketjutus (Varia Tennistie) Kilometrikisa (Varia Tennistie) Paperinkulutus Paperinkulutuksen seuranta ja kannustaminen paperinkulutuksen vähentämiseen (Varia Tennistie) Kopioinnin vähentäminen (Helsinge skola) sekä kaksipuolinen kopiointi ja/tai tulostus (Kytöpuiston koulu, Maarukan päiväkoti, Varia Tennistie ja Vartiokujan päiväkoti) Sähköinen asiointi (Maarukan päiväkoti ja Varia Tennistie) Jätteet Kestopyyhkeiden käyttö (Vartiokujan päiväkoti) Vältetään hankkimasta tuotteita, joista syntyy paljon jätettä (Helsinge skola) Käytöstä poistettujen kirjojen myyntipiste ja asiakkaiden omien kirjojen vaihtomahdollisuus (Tikkurilan kirjasto) Jätteiden lajittelun ja/tai ohjeistuksen lisääminen (Helsinge skola, Kytöpuiston koulu, Maarukan päiväkoti, Myyrmäen urheilutalo, Tikkurilan kirjasto ja Varia Tennistie) Kiinteistön jäteastioiden määrän ja sijainnin selvitys oppilastyönä sekä suunnitelma astioiden sijoittamisesta (Varia Tennistie) Yhteistyö lähialueen päiväkotien ja koulujen kesken jäteastioiden käytössä (Helsinge skola) Osa päiväkodin lapsista vie tyhjät maitotölkit kartongin keräyspisteeseen (Vartiokujan päiväkoti) Muita hyviä käytäntöjä Ekoilta vanhemmille (Maarukan päiväkoti) Ympäristöasioiden käsittely työpaikan kokouksissa sekä lasten kanssa pelien ja leikkien avulla (Vartiokujan päiväkoti) Kauniainen Sähkönkulutus Luonnonvalon hyödyntäminen (Kauniaisten uimahalli) Turhien valojen sammuttaminen ja sammuttamisesta muistuttaminen Valaistuksen liiketunnistimien käyttöönotto (Kauniaisten kirjasto) Yövalaistusajan lyhentäminen piha-alueella Tietokoneiden keskitetty sammuttaminen työpäivän jälkeen (Kauniaisten kirjasto, Granhultskolan ja Kasavuoren koulu) Ilmanvaihtokanavien puhdistus (Kauniaisten kirjasto) Valaisimien vaihto energiatehokkaammiksi (Kauniaisten uimahalli) Lämmönkulutus Sisälämpötilan seuraaminen ja lattialämmityksen tarkistaminen Saunojen käyttö vain tarpeen mukaan (Kauniaisten uimahalli) Liikkuminen Koulun oppilaiden ja henkilökunnan lentomatkojen kompensointi ostamalla puiden istutuksia. Oppilaat keräsivät rahaa kompensointiin ja olivat mukana laskemassa lentomatkojen päästöjä (Kasavuoren koulu) Paperinkulutus Yksipuolisesti tulostettujen papereiden käyttö muistilappuina (Kauniaisten kirjasto) Koululaisten kotiin lähetettävien tiedotteiden osittainen sähköistäminen (Granhultskolan) Jätteet Asiakkaiden omien lehtien vaihtopiste kirjastossa (Kauniaisten kirjasto) Kerava Sähkönkulutus Luonnonvalon hyödyntäminen Turhien valojen sammuttaminen ja sammuttamisesta muistuttaminen (Keravan kaupunkitekniikan toimisto ja varikko) Tietokoneiden virransäästöasetusten käyttöönotto (Keravan kaupunkitekniikan toimisto ja varikko) Autojen sähkötolppien päällä oloaikojen tarkistaminen (Keravan kaupunkitekniikan toimisto ja varikko) Energiansäästöviikkoon osallistuminen (Keravan keskustan päiväkoti) Pyykkien pesu täysinä koneellisina, pyykkien kuivaus narulla sekä kuivauskaappien käyttö vain tarvittaessa (Keravan keskustan päiväkoti) Lämmönkulutus Sisälämpötilan seuraaminen ja lattialämmityksen tarkistaminen Toimitilojen huonelämpötilan laskeminen viikonloppujen ajaksi (Keravan kaupunkitekniikan toimisto ja varikko) Energiansäästöviikkoon osallistuminen (Keravan keskustan päiväkoti) Jätteet Kestopyyhkeiden käyttö (Keravan keskustan päiväkoti) Käytöstä poistettujen tavaroiden käyttö musiikissa ja liikunnassa sekä 23
luonnonmateriaalien käyttö askartelussa (Keravan keskustan päiväkoti) Muita hyviä käytäntöjä Päiväkodin seinillä olevat ekovinkkitaulut päiväkotilasten vanhemmille (Keravan keskustan päiväkoti) Päiväkotiryhmän ekoeläin (pehmolelu) kiertää viikonloppuisin lasten kotona ja kertoo viikon alussa muille, mitä ympäristöaiheisia asioita kotona on tehty viikonlopun aikana (Keravan keskustan päiväkoti) Kuva: HSY / Karoliina Bärlund Kirkkonummi Sähkönkulutus Luonnonvalon hyödyntäminen Turhien valojen sammuttaminen ja sammuttamisesta muistuttaminen (Kirkkonummen uimahalli) Lämmönkulutus Sisälämpötilan seuraaminen ja lattialämmityksen tarkistaminen Saunat ja tilaussaunat päällä asiakasmäärien ja varausten mukaisesti (Kirkkonummen uimahalli) Paperinkulutus Oppilaiden tekemä tulostuksen ja kopioinnin tarpeellisuuden seuranta (Veikkolan koulu) Jätteet Biojätteen määrän seuranta (Veikkolan koulu) HSY Sähkönkulutus Luonnonvalon hyödyntäminen Turhien valojen sammuttaminen ja sammuttamisesta muistuttaminen Aikaohjauksen käyttö valaistuksessa Energiansäästöviikkoon osallistuminen Kahvin ja teen säilytys termoskannussa Lämmönkulutus Sisälämpötilan seuraaminen Energiansäästöviikkoon osallistuminen Liikkuminen Työntekijöiden kannustaminen kestävään liikkumiseen Kilometrikisaan osallistuminen, www.kilometrikisa.fi Muita hyviä käytäntöjä Ympäristötekojen puu, johon henkilökunta voi laittaa omia ympäristölupauksia 24