Sisältöä mm.: sivu Vuosi on vaihtunut S Täydennyskurssit 1957 6 Pätevyyskokeet 1957 10 Akryylinen ikkunakruunu 12 Avustuskassan toimintakertomus 1956 16 N:o I 14 vuosikerta 1957
FLUORDENS Optodont Proteesiaine Erittäin korkeimpiakin vaatimuksia vastaava huippuluokan hammas. helposti mukautuvaa. Pitkän aikaa työstökelpoista. Proteesit erittäin kestäviä. SAATAVANA olevat väri- ja mallivalikoimat ovat hyvin runsasvivahteiset sisältäen uudet K-mallit (kruunumallit), Prodentil r; hampaat, joiden palatinaalipuoletkin ovat täysin anatoomiset. Proteesien pohjustus- ja korjausaine. Sulautuu proteesiaineen kanssa tasa-aineiseksi, hyvin kestävää, täysin värinsä pitävää. Yksnimyyjä Suomessa: HAMMAS Kalevankatu 3 Helsinki Puh. 621 433, 622 009. 39 630 Oy»'Aa^e^ «EDUSTAJA SUOMESSA: BERNER O.Y., Helsinki, P.O.B. 6015
Verrattomia käyttötarvikkeita hammasteknikoille HUE BASE uusi, luotectava, metallin peiteaine sekä akrylista että posliinista valmistettujen ikkunakruunujen, fasaadien ja pontikolden alia. Helppokäyttöinen aine, joka peittää hyvin ja kiinnittyy lujasti metoiiiin. 5 värin lajitelma. MINUTE STAIN nopea, itsepoiymerisoituva akryiivärineste akryiihampaiden, -fasaadien ja -siltojen värittämiseen. Leviää hyvin ja muodostaa tasaisen väripinnan. 7 värin pakkaus. PINK BLENDERS joiden avulla voidaan valmistaa entistäänkin luonnollisempi ja henkilökohtaisempi Steiion proteesi. 2 eri väriä. luonnonväristen kruunujen, fasaadien, siltojen valmistamiseen ja RISTISIDOSKONSENTRAATTI - sopii käytettäväksi Steiion proteesiaineen ja Steiion C kruunu ja silta-aineen yhteydessä vahvemman (cross iinked) molekyylirakenteen aikaansaamiseksi. 100 gr pulloissa. Sekoitussuhde 1 : 19. OY DENTALDEPOT AB Helsinki, Eteläranta 2, puh. 12 601 oikeiden hampaiden vdrinjdijitteiyyn yksinkertaisimmaiia tavaiia. ST EL LO N C lajitelma sisältää: 8 perusväriä sekä läpinäkyvät 2 unssin pulloissa 7 tiivistevdriä 1 unssin pulloissa 2 sekoitusastiaa (pieni ja suuri) 1 Steiion väriasteikko STELLON - rekis- 1 mittaluslkko teröity tovoro- 1 It. Steiion Non-Residuol vahaa " merkki. Amalgamated Dental tuoe: Amalgamated Dental Trade Distributors Ltd, London W.l. Myyjä : OY DENTALDEPOT AB Helsinki, Eteläranta 2, puh. 12 601
TOIMITUSKUNTA: Päätoimittaja Mauno Elomaa Os. Helsinki, Untamontie 6 C 19, puh. 792 035 Jäsenet: E. O. Vuori ja Niilo Kostiainen mm teknikko SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN LIITTO - FINLANDS TANDTEKNIKER FÖRBUND r.y. HELSINKI, Arkadiankatu 14 B 30. Puh. 497477, postisiirto 12690 - Liiton puheenjohtaja Sulo Nurto, Mikonkatu 19 A 11, puh. 35305 - Sihteeri Mauno Elomaa, Untamontie 6 C 19, puh. 792035 - Rahastonhoitaja Nils Bang, Koivikkotie 1 3 H 71, puh. 749 206 AVUSTUSKASSA Helsinki, Untamontie 6 C 19. Postisiirtotili 16787. Puheenjoht. Mauno Elomaa. Untamontie 6 C 19. Puh. 792035. Sihteeri E. O. Vuori, Päivärinnank. 5 b 35. Puh. 490 377, toimeen 35 601. Avustuskassanhoitajo I. Vaarata, Kristianink. 2 C. Puh. 669 988, toimeen 669 475. UUTTA! KLINIKKAPAKKAUS Vuosi on vaihtuniit sisältää 75 cc jauhetta 75 cc nestettä HALVEMPI HINTA 30 % hinnansäästö Simplex Rapid täyttää A.D.A:n erikoismääräykset No 13 ja sillä saa suoritetuksi korjaukset helpommin, nopeammin ja vahvemmin, sen lisäksi on UUSI KLINIKKAPAKKAUS vielä kätevämpi ja halvempi. Tilaa jo tänään! Valmistaja Englannissa: D E N T A L F I L L I N G S LIMITED L O N D O N, N. 16. Vuosi 1957 on menossa hyvää vauhtia eteenpäin. Uusi toimintakausi on alkanut ja jännittynyt olotila on muuttunut ja «rauha» on jälleen palannut. Runsas vuosi sitten puhjennut erimielisyys on pyyhkäisty pois saavuttaessamme yhteisymmärryksen Hammaslääkäriliiton kanssa. Lähtiessämme aikanaan sille linjalle, että hammaslääkäreiden omistuksessa olevat laboratoriot oli julistettava saartoon, tapahtui se olosuhteiden pakosta, joutuessamme todenteolla puntaroimaan omaa elämisen mahdollisuuttamme. Tilanne jatkui sellaisenaan vuodenpäivät ja nyt on asiassa tapahtunut muutos ja saarto peruutettu. Nyt herää kysymys, oliko siitä vastaavaa hyötyä? Siihen on selvästi vastattavissa myönteisesti. Myöskin se aukaisi monen silmät näkemään, että on olemassa muitakin joitten mielipiteitä on asiallisuuden nimessä kuultava. Eihän voi mennä siihen, että ilman muuta jokin toinen ryhmä päättää toisen ryhmän asioista. Molempien osapuolien on asiallisesti neuvoteltava ja suhtauduttava vmmärtämyksellä, eikä ottaa ylimielistä asennetta. Jos näin ei olisi käynyt ei myöskään minkäänlaista skismaa olisi päässyt syntymään. Pääsyynähän asiassa oli uusi hinnasto, jota ei haluttu hyväksyä. Siihen oli syynä monta tekijää, jotka asiaan vaikuttivat ja jotka kuitenkin hyvällä tahdolla olisi voitu eliminoida pois aiheuttamatta minkäänlaista kriisiä. Aivoissa kehittynyt uhmamieli oli sen esteenä ja, määrätynlainen
auktoriteetti ei voinut antaa periksi. Ne oli kaikki vahingoittavia tekijöitä, jotka vain tummensivat ilmapiiriä ja kehittivät synkkiä pilviä teknillisen elämän taivaalle. Mutta myrskynkin jälkeen ilma seestyy ja tulee kaunista. Asiantila pani vakavasti miettimään mitenkä parhaiten pääsisi normaaliin uomiin ja se ajatus lähti itämään. Lopputuloksena oli, että asiasta kerran vielä virallisesti neuvoteltiin ja tulos oli sopimus, joka hyväksyttiin molemmin puolin, siitä onkin tiedoitettu niin hammaslääkäreille kuin hammasteknikoillekin ja lähetetty uudet hinnastot kaikille. Nyt on tilanne rauhoittunut ja yhteistoiminnalle on portit auenneet uudelleen. Molemmin puoliseen yhteistoimintaan on ryhdyttävä ja molemmat osapuolet sitä tarvitsevat. Edessämme on laaja työkenttä. Alamme kehitys kulkee nopeassa tahdissa eteenpäin ja meidän on kuljettava sen mukana. Päästäksemme tuloksiin työalan kysymyksissä on siinä toiminnassa olta\"i myöskin hammaslääkärit mukana. Llusia työmuotoja suunniteltaessa ei niiden käytäntöön soveltaminen voi tulla muutoin kysymykseen. Niinpä onkin tervehdittävä ilolla sitä sopimusta, jonka avulla erimielisyys on saatu loppumaan. Edessä on nyt yhteistoiminnan aika, joka on käytettävä rakentavaan työhön. Nyt on yhteisvoimin lähdettävä kehityksen tielle ja itseämme kehittämään, sillä nykyaika vaatii eteenpäin menoa myöskin hammastekniikassa, niin hammaslääkäreiltä kuin ja ennenkaikkea hammasteknikoilta. Hyvä yhtenäinen yhteistoiminta kantaa silloin parhaimman hedelmän ja onhan tunnettua, että hammaslääkärit tarvitsevat meitä ja me hammaslääkäreitä. Nyt kun on saatu aikaan hinnasto, jonka ovat hyväksyneet kaikki neuvottelevat osapuolet, on sitä myöskin kaikkien noudatettava ja tämä noudattaminen on ehdoton. 16 ja heille määrätty omat txönsä, jotka käsittivät: 14/-asetuksen sääntöjen mukaisesti ilman vastapurentaa ja samalle mallille oli laitettava myöskin jäljennöslusikka, 6/-osaproteesi valmiiksi, johon tuli lankapinne ja valupinne, meistetty kruunu 6-, partsiaalisen alaleuan kaavio, tavallinen nastahammas platinafasetilla, richmond johon tuli vain rengas, kansi ja nasta juotettavaksi, - -1, 4-6 ja 4- hampaat oli veistettävä kipsiin 3 kertaa suurempana, hitsattava kruunu- ja richmond renkaita eri suuruisia ja niiden sivuihin juotettava 2 nastaa, kaksoispinteen taivutus, kruunu -f? valetulla kannella ja ylimääräisenä mikäli ehtii inlay-paikan valu. Siinä oli työtä kahdeksi viikoksi ja lisäksi 3 tuntia luentoja joka päivä. I kurssilaiset selvisivätkin melko hyvin töistään ja arvostelun keskiarvoksi tulikin tyydyttävä. 11 kurssilaisille sen sijaan olikin työmäärä huomattavasti vaativampi ja aikaa enemmän vievää. Heidän valmistettavanaan oli: 14/14 asetukseen, 3/ osaproteesi valmiiksi erilaisin pintein, /4 kielikaarella ja valetuilla pinteillä, 4/ siltatyö johon tuli 3- ikkunakruunu, 44- valettu richmond, 5-)- välihammas ja 6- - kruunu valetulla kannella, täysvalukruunu 74-, tavallinen richmond 24- platinafasetilla, akryylikuorikko 4+ johon oli tappi muovailtava kahdella nastalla, alaleuan tuetun vahaus omana suunnitteluna ja inlay-paikan valu, kaikkiaan oli siis töitä 9 eri laatua. Keskiarvoinen työn tulos oli kokonaisuutena katsottuna tyydyttävää luokkaa. Molempia ryhmiä arvosteltaessa oli taso suurin piirtein samaa luokkaa ja keskiarvo olisi ollut parempikin, jos kirjalliset kokeet olisivat onnistuneet paremmin. TÄYDENNYSKURSSIT 1957 Tällä kerralla oli»kysyntä» kursseille tavattoman haluttua. Sen osoitti se, että hakijoita oli kaikkiaan 46 ja sijoitusmaksimina oli 32. Sen lisäksi saatiin kursseille sijoitetuksi vielä 2 ylimääräistä paikkaa. Kurssit pidettiin tänä vuonna Ammattienedistämislaitoksella, josta olimme saaneet käyttöömme sopivaa huonetilaa. Työhuone oli suuri ja tilava, siinä oli valoa ja ilmavuutta riittämiin ja lisäksi opettajien huone ja luentoja varten omansa. Työskentelymahdollisuuksien parantamiseksi oli Suomen Hammasteknikkojen Liiton taholta tehtv aloite määrärahan saamiseksi moottorien, käsikappaleiden ja artikulaattoreiden hankkimiseksi, jotka juuri monelle tuottavat hankaluutta tuoda mukanaan. Tämä toimenpide osoittautuikin oikeaan osuneeksi ja oli paikallaan siinä mielessä, että kurssit saataisiin vähitellen myöskin työvälineiden puolesta ajan tasolle. Suurena apuna tässä oli se, että Ammattienedistämislaitos suhtautui niin myötämielisesti kurssejamme kohtaan ja osallistui valtion kanssa rahoittamiseen ja oli mukana välineiden hankinnassa. Kurssit, jotka oli jaettu kahteen ryhmään I ja II kurssiin oli määritelty oppiajan pituuden, sekä myöskin mille kurssille oppilas halusi. 11 kurssille oli kuitenkin vaatimuksena se, että oppiaikaa oli yli 3 vuotta. 1 kurssilla oli oppilaita Kakkoskurssi työssään, seisomassa kurssin opettajat ras. U. Maaniemi ja oik. O. Uronen 6 7
Toisin sanoen enimän tarkkaavaisuutta ja kiinnostusta luennoilla ja teorian tuntemiseen on syytä enemmän tutustua. Muutenkin on syytä tuntea alan teoriaa, eikä vain käytäntöä, vaikka teoria tuntuukin joittenkin mielestä maistuvan puulle. Kokeiden aikana monella kysymysmerkki leijaili pään päällä tutkiessaan kirjallisia kysymyksiä ja ajatellessaan vastauksia. 34 oppilaasta ainoastaan yhdelle tuli täysi kymppi vastatessaan kaikki oikein. Lupauksen mukaan laitan tähän kaikki kysymykset erittelemättä kumpaakaan ryhmää, sekä myöskin oikeat vastaukset niihin. Jokainen oppilas voi sitten joukosta hakea sopivat kysymykset joitten kanssa painiskeli runsaan tunnin. Nro 1) Mikä on Corpus mandibulae? = alaleukaluun runko. 2) Mikä on Periodontitis? = hampaan juurikalvon tulehdus. 3) Mitä tarkoitetaan sanonnalla kosmeettinen proteesi? = ulkonäköä kaunistava partsiaalinen proteesi inkisiivi-alueella. 4) Mitä tarkoitetaan jalometalliseostuslaskuissa käsitteellä niisäysn} = lisäyksen muodostaa kultaseoksissa hopea ja kupari, hopeaseoksissa kupari. 5) Jos vertikaalir nen ylipurenta on tehtävä huomattavan suureksi, niin miten menetellään, jotta inkisiiviradan kaltevuus pysyisi pienenä? = Lisätään horisonttaalista ylipurentaa.6) Mikä on Corpus maxiuae? yläleukaluun runko. 7) Miten lasketaan metalliseoksen hienous? hienopaino = hienous = brutto- eli kokonaispaino. 8) Mikä toimenpide on tärkeä saadessasi käyttöösi uuden akryyliaine pakkauksen jota et ennestään tunne? = tutustua heti työskentelyohjeeseen. 9) Minkä paksuisia ovat tavallisesti 4-H tai -f-4 käytettävät nastat? = 1,25 mm. 10) Selosta hrekhuksen ja carmichaelin ero ja valmistustapa? = brekhus vahataan suoraan mallin päälle ja valetaan, carmichaelin valmistuksessa pakotetaan ensin hienokulta mallin päälle, joka vahvistetaan juotoksella ja sen jälkeen lisätään valu. Ero on ainoastaan valmistuksessa. 11) Mikä vieraskielinen nimi on pinnepiirtäjällä? = parallellometri. 12) Määrittele purentataso? = taso, joka kulkee inkisiiviristin ja alaleuan sekä oikean, että vasemmanpuolen viimeisen molarin korkeimman kuspin kautta. 13) Mikä on ihmisellä ominainen puremistapa? = kierrepurenta. 14) Teillä on 50 gr hienokultaa 0,999, josta on valmistettava 22 kar. valukultaa. Paljonko tarvitaan hopeaa ja kuparia jos molempia seostetaan vhtä paljon? Suorita laskutoimitus ristisäännön avulla. = 999 \ / 916,7 X \ 82,3 X = 82,3 50 = 4,48 gr 916,7 50 gr X gr 4-48 2,24 gr hopeaa ja 2,24 gr 2 kuparia 15) Mitä tarkoitetaan immediaattiproteesilla? = välittömästi hampaiden poisoton jälkeen suuhun pantu väliaikainen proteesi. 16) Mitkä viisi artikulatiotekijää vaikuttavat purennan tasapainoistamiseen? = 1. kondylirata, 2. purentataso, 3. purentakäyrä, 4. inkisiivirata, 5. kuspijyrkkyys. 17) Selosta minkä karaattisia kultalaatuja ja paksuuksia käytetään hammastekniikassa? == 24 kr. hienokultaa levynä, paksuus 0,10 0,12 mm. 22 kar levynä paksuus 0,25 ja 0,30 mm. 20 kar. levynä paksuus 0,25 ja 0,30 sekä valukultaa ja 18 kar. valukultaa. Nastalankana 18 kar. paksuus 1,25, 1,55, 1,80, 2,10 mm 0. 18) Mitkä ovat kullan ominaispaino ja sulamispiste? 19,3 ja 1.064 C". 19) Montako tuhannesosaa vastaa 20 kar.? Suorita laskutoimitus. 20 kar. 1.000 X 20 24 833,33 t.o. 20) Mikä yhteinen nimitys on metalleilla, joista valmistetaan mm. terästuettuja? Mainitse nimeltä tuntemasi. kromi-koboltit mm. Chroform, Remanit, Virilium, Wironit, Vitallium. Kirjalliset kokeet olivat tavallaan kuin piste tämän kertaisille kursseille, jotka onnistuivat hyvin ja antoivat monelle oppilaalle paljon uutta ja etenkin sellaisille, jotka ensikertaa tekivät kursseilla esiintyviä töitä. Kurssien tarkoitus olikin antaa ohjausta kädestäpitäen itsekullekin ja monelle se olikin hyvin tarpeen. Tässä muodossa opettajat tekivätkin parhaansa ja suoraan sanoen antaumuksella jakoivat taitoaan nuoremmalle polvelle, josta heille lausuttakoon parhain kiitos. Joka tapauksessa moni lähti avartuneemmin silmin työpaikkaansa kohden, jatkaakseen siellä ja kehittääkseen edelleen itseään valitsemallaan uralla, sillä eteenpäinmeno riipuu vain oppilaasta itsestään ja se vaatii ponnistuksia ja yritteliäisyyttä, jos se puuttuu on päämäärään pääseminen heikoissa kantimissa. Yleiskuva kursseista oli hyvä, taso oli huomattavasti nousemassa ja kun siihen suuntaan jatkamme ja työnantajat liittyvät mukaan omalla panoksellaan opetustoiminnassa on kaikki menossa oikeille raiteille. Oppilaat ovat jälleen työpöytänsä ääressä ja ehkäpä ajattelevatkin töitä tehdessään saamiaan opetuksia ja sovelluttavat niitä työssään käytäntöön, silloin siitä on vain hyvää sanottavaa ja mieliä lämmittävä ajatus sekä innostus täyttää mielialan jolloin työntekokin tuntuu kevyeltä. Mutta vastenmielistäkin sattui, joka antoi hyvälle yritteliäisyydelle hapanta makua ja se aiheutui osasto Hammasteknikot r.yrn taholta, josta pari herrasmiestä kävi paikan päällä häiritsemässä toimintaa. Liekö svvnä ollut se, että Liiton taholta on heidän mielestään liian ponnekkaasti hoidettu kurssitoimintaa ja tehokkaalle kurssitoiminnalle ja niitten saaminen ajanmukaiselle tasolle olisi estettävä, joka taasen on Liiton pyrkimyksenä ja tulee toteutumaan ei kuitenkaan ammattiosastolaisen Hammasteknikot r.yrn kanssa. M. Elomaa TIKDÄTTKKÖ? että yhden vuoden aikana laitetaan 750 kg hienokultaa ruotsinmaalaisten suihin, että jo etruskit 700 vuotta ennen Kristusta osasivat kultasidoksilla istuttaa menetettyjä hampaita. että sydämemme yhden ihmisiän aikana siirtää ihmiskehoon verimäärän, joka vastaa 50 kpl 10.000 tonnin tankkilaivoja, että jos verisolumme järjestettäisiin riviin olisi rivin pituus 4 kertaa maapallon ympäryysmitta, että hovihammaslääkärit käyttivät valkoisia käsineitä, frakkia ja kunniamerkkejä kun he hoitivat Oscar II ja kuningatar Sophiaa kuninkaanlinnassa Ruotsissa. PERL'UT US Saarto, joka oli julistettu kiertokirjeessä 3. 1. 1956 ja toistettu»hammasteknikko» lehdessä numeroissa 3 ja 4 1956, on lopetettu 25. 1. 1957 tehdyllä sopimuksella. Suomen Hammasteknikkojen Liitto r.v. 8 9
PÄTEVYYSKOKEET 1957 Ne pidettiin välitttimästi kurssien jälkeen, eli 11 16. 2. 57 aikana ja myöskin Ammattienedistämislaitoksella.»Yleisömenestys» oli jälleen runsas, tulihan papereita kaikkiaan 31 :ltä halukkaalta. Näistä valittiin 17 joista kuitenkin yksi sairastui ja joutui keskeyttämään. Näin ollen 16 yritti täydellä sisulla loppuun saakka. Työtahti näytti alussa olevan melko rauhallista, kiihtyen viikon puolessa välissä. Myöskin epäonnistumiset aiheuttivat sen, että hosumista syntyi ja se puolestaan heikensi työntasoa. Joukossa oli sellaisiakin, jotka saivat työnsä reippaasti valmiiksi ennen määräaikaa, joittenkin joutuessa käyttämään ajan viimeistä minuuttia myöten. Työtaso oli parantunut tuntuvasti ja tekijöistä selvästi erottui muutama hyvä, tyydyttävien ryhmä ja muutama huono. Osa siis selviytyi vaivatta, kun taasen osalle näytti työmäärä olevan hiukan liian suuri. Tästä taasen kärsi osaltaan työn laatu, joka pitäisi olla vähintäin tyydyttävä, mutta mielummin hyvä. Tämä seikka tuo mieleen sen, että pitäisikö työmäärää vähentää, jolloin laatukin paranisi ja pääsyvaatimuksena tulisi olla todella hyvä työ. Kokelaita valittaessa on ensisijaisena ehtona se, että on käynyt täydennyskurssit, joista saatujen arvosanojen mukaan lajitellaan hakijat. Tässä on siis huomioitava se, että kakkoskurssit on ehdottomasti käytävä. Tätä käytetään yhtenä perusehtona, jonka avulla nähdään millä tasolla hakija on. On myöskin huomattu se, että heikko kurssitodistus osoittaa todella oppilaan tasoa ja se tulee myöskin esille kokeissa ja silloin menee hvvä vritvs tavallaan kuin hukkaan. Tähän seikkaan olisikin erikoisesti, niin oppilaiden kuin t\linantajien syytä kiinnittää huomionsa. Ensin parantaa kurssitodistuksia ja sitten pyrkiä kokeisiin, jolloin tuloskin voi olla varmempi. Ennenkaikkea itsevarmuus on suuri tekijä, tuli eteen minkälainen työ tahansa ja myöskin metallin käsittelyn tunteminen on ensiarvoisen tärkeätä. Viimemainitun puuttuminen teki kepposet monelle, erikoisesti juuri valamisessa ja juottamisessa. Liian suuren massamäärän käyttäminen juotettavan ympärillä ja väärä kuumentamistapa aiheutti sen, että juotos ei juossut ym. Tämä vaikutti siltä kuin asianomainen ei olisi kovinkaan montaa metallityötä tehnyt. Se siitä. Kokeet ovat olleet. Tutkijalautakunta on saanut työnsä valmiiksi, joka kestikin tavallista kauemmin, menihän siinä kaksi pitkää iltaa pikkutunneille saakka. Työn tuloskin oli sen mukainen ja niinpä näistä 16:sta kokelaasta kelpuutettiin 12 ehdotettavaksi hyväksyttäväksi Lääkintöhallituksessa Hammasteknikoista pidettävään luetteloon merkittäviksi eli laillistetuiksi hammasteknikoiksi. Seuraavia voimmekin siis hyvällä syyllä onnitella, ovathan he taistelleet itselleen paikan auringossa, kuvannollisesti sanottuna. He olivat: Asikainen Vilho, Granlund Stig, Hyvönen Leo, Kaikkonen Mauno, Korkeala Asko, Kuosmanen Martti, Nvgärd Nils-Gustaf, Pitkänen Aimo, Poikolainen Kauko, Rikkonen Mikko, Saari Voitto ja Vuori Jukka. Onneksi olkoon ja kiitokset siitä, että suihin ei päässyt syntymään»hapanta makua», koska yltäkylläinen makeus sen alkuunsa tyrehdytti. Antti, Sinullekin vielä kiitokset kestityksestä. M. Elomaa S A A P U N U T UUSI muovihammas»dendia-acrylat» etu- ja diatorisia uuden erän»vita-lumin» hampaita»m I R A D E N T» hampaita»s I M P L O N» proteesiainetta myös iso pakkaus»m E T A C R Y L I C» proteesiainetta»s V E B O N D» korjausainetta myös iso pakkaus Oy. T)eniaiia jal DENTALIA 7P 624934 - Mannerheimintie 14. B. a. 4. 1(1
Akryylinen ikkunakruunu l'. G. S h a \v Nimitys akryylinen ikkunakruunu voidaan antaa monille kruunutyypeille, joiden ulkonäkö on kuoren muotoinen. 3/4-kruunuille, kuoripäällysteisille ja täyskruunuiue on yhteistä kiilloitettu runko, joka oikeuttaa sijoittamaan ne tähän kategoriaan (luokkaan). On kuitenkin olemassa proteesityyppi, johon sopii nimitys ikkunakruunu melkoisen hyvin. Kiilloitetulla tarkoitamme päällystää, joka on tehty jonkin tekeillä olevan tvön pintaan. Todellinen kiilloitettu eli ikkunakruunu on kokoonpantu metallisesta rungosta, joka muo- töillään hampaaseen ja joka on huomattavasti samankaltainen kuin akryylipäällysteinen kruunu (kuva 1), josta labiaalinen ja bukkaalinen osa on poistettu (kuva 2) akryylilla tai porsliinilla upotusta varten. Vain akryylisen ikkunakruunun nimellä tunnettua kruunutyyppiä kuvataan tässä kirjoituksessa. Kuoren labiaalinen muoto voidaan tehdä sopivaksi ottaen huomioon työn suoritusajan olosuhteet. Esimerkiksi kruunun paikoilleen asettamisen jälkeen saattaa ohut labio gingivaalinen reunus olla näkyvissä edestäpäin katsottuna. Jotta tämä huono esteettinen ominaisuus saataisiin vältetvksi. voidaan reunus poistaa (kuva 3), mutta on tarkoin katsottava, ettei kruunun vastapaino pahoin häiriinny. Sitä saatetaan hieman parantaa ulottamalla kuori jonkin verran labiaaliseen osaan, kuten kuvassa 3, ja se on helposti tutkittavissa, kun seurataan, voidaanko työmalli vetää pois labiaalisesti eli alhaalta päin. Kruunu, jossa on etureunus on paremmin tukeva kuin kruunu, jossa etureunusta ei ole, sillä reunus tukee koko proteesia. Lisäksi se tukee etuosan reunaa estäen sitä halkeamasta puremisen yhteydessä. Akryylistä ikkunakruunua käytetään tavallisesti etuhampaassa, ja on se vahvistettava samoin kuin kuoripäällysteinenkin (jacket) kruunu. Tämä on välttämätöntä kruunun epämuotoisuuden tai matalalla sijaitsevan carieksen vuoksi. Ikkunakruunu on todellakin eräs kuoripäällysteisen (jacket) kruunun muunnos, jossa linguaalinen osa on metallia ja labiaalinen osa hampaanväristä ainetta kuten akryylia tai porsliinia. ALKUVALMISTELUT kuva 3 1 kkunakrnunim läpileikkaukset ilman labio-yinyivaalista reunusta, A. Hdestäpäin katsottuna: altaleikkaukset päällystän kiinnittymisestä. Tapin laajuus pisteviivoilla. B. Ylhäältä päin katsottuna : puolet kruunun yläosasta. G. lähikuva kiinnitysallaleikkauksesta, jotka näkyvät diagrammoista A ja Ii kiiva I Ikkimakriiimim työmalli, josta näkyy liampaan valmistamistyyppi. kuva 2 Melailinen ikknnakriumuh kuori irti mallista. Vaadittavat tekotarpeet ovat samanlaatuiset kuin mihin tahansa muuhun kruunuun tarvittavat, ja kuuluu niihin ainakin kupariside sekä vastapäisiin että viereisiin hampaisiin liittyvä pehmeä purentamassa. Sideosa puhdistetaan, kuivataan ja valetaan käyttämällä amalgaamia tai sementtiä. Sillä aikaa kun työmallia valmistetaan, pehmeän purentamassan se osa, jossa on ontelonmukaisuutta, valetaan kovaan kipsiin. Kun kipsi on kovettunut, olisi se 12 13
sovitettava ja leikattava»avainasemat» jokaisen tuen päässä. Sen jälkeen kun öljvä on sivelty kipsimallille ja työmalli on hvvin kiinnitetty, valetaan purentamassan toinen osa. Työmallin juuri olisi öljyttävä huolellisesti ennen kipsilaastin valamista. Kun mallit on saatu kuntoon, ne sijoitetaan lämpimään veteen irroittamista varten, ja vaha kiehuu pois. Sen jälkeen paikallistetaan työmallin juuri, ja kun kipsi on varovaisesti poistettu sen ympäriltä gingivaalirajalla, työnnetään malli heikosti puristamalla pois muotista. Nyt on päästy kruunun kuoren valmistamiseen. VALMISTAMINEN Valmistettavan kruunun malli ölj\- tään ensin kevyesti ohuella voiteluöljyllä, jottei vahakruunu tartu kiinni kun se sovitetaan malliin. Sovittaminen voidaan suorittaa kahta metodia käyttäen. Ensiksi, upotusvaha voidaan pehmentää Bunsenlampun päällä. Tämä toimenpide olisi suoritettava sellaisessa korkeudessa, etteivät vaha-ainekset pääse haihtumaan. Liikaa lämmittäminen saattaa muuttaa vahan kokoomusta määrätyillä aloilla aiheuttaen epätasaista kutistumista huoneen lämmössä ja aiheuttaen mahdollisen mallin vääristymisen. Pehmentämisen jälkeen vaha puristetaan työn päälle ja muovaillaan sellaiseksi, että se on tiiviisti istuva, jolloin anatomiseen muotoon kaivertaminen voi alkaa. Pehmeän vahan muovaileminen kuoripäällysteiseen (jacket) kruunuun on vaikea tehtävä. Jollei edellä mainittu työmenetelmä anna tyydyttäviä tuloksia, voidaan käyttää toista metodia, öljyämisen jälkeen työmallin kruunu kastetaan sulaneeseen upotusvahaan, joka on melkein jähmettynyt. Jos vaha on kuumaa, se työntäytyy mallin aukkoihin ja tarttuu kiinni. Kun vahan ensi kerros on tarttunut kiinni, voidaan lisätä kerrostumia kunnes vahakruunu on tarpeellisen kokoinen, jotta kaivertaminen voidaan alkaa. Upotusvahan sulattaminen ei ole suotavaa, koska sitä seuraava kutistuminen on suurempi josta seuraa tarkkuuden puuttuminen. Myöskin vahan kokoomus saattaa vastaavasti muuttua. Parempi tulos saadaan kuitenkin useimmiten sulatetun vahan metodilla (ikkunakruunut ja 3/4-kruunut) kuin toisella metodilla. Alkukaiverrus on tarkalleen samanlainen kuin tavallisessa kuoripäällysteisessä (jacket) kruunussa, kunhan vain tarkistetaan, että vaha sopii tarkalleen reunukseen. Samoin olisi cingulumin (vvö) oltava selvä, jotta estettäisiin ruoan tunkeutuminen gingivaalisen reunan väliin. Kiinnityskohtia olisi käsiteltävä tavanomaisella tavalla, jotta saataisiin sopiva tiukkuus ja suoja ienreunoille mesiaalisissa ja distaalisissa osissa. Tinaamista ei suoriteta silloin kun on kyseessä metallikruunu ja kun laitteen lämpölaajentumiset ovat tarpeeksi suuret korvaamaan kultasekoituksen kutistumisen. Täydellisen vahakruunun viimeistelyvaiheessa labiaalinen puoli poistetaan hyvin huolellisesti, kunnes vain hyvin ohut rengas (reuna) jää gingivaaliseen reunukseen. Kun ohut vaharengas (reuna) on hyvin heikko, on kaivertaminen erittäin vaikeata. Rengasta (reunaa) olisi vähennettävä niin paljon kuin mahdollista vaha-asteella ja vihdoin hiottuna sopivalla kivellä valamisen jälkeen. Liika vaha olisi poistettava mesiaalisista ja distaalisista osista, jottei metalli näkyisi edestäpäin katsottuna.»ikkunaa» ympäröivä metalli on alta leikattava kuten kuvissa 3 ja 4, jotta varmistettaisiin, ettei akryylinen päällystä irtaannu. Kiivii 4 Ikkimakriiimini läpileikkaus jossa on myös lahio- «ingivaalinen reunus..1. Knva edestäpäin katsottuna, josta näkyvät reunus ja altaleikkaukset. Kaivertamisen viimeistelyvaiheessa malli valetaan mieluummin linguaalisesti, varustetaan ilmatiiviiksi, kuumennetaan ja valetaan tavallisella menetelmällä. Viimeistelyn ja kiilloittamisen jälkeen se asetetaan uudelleen työmallille ja vahapäällys kaiverretaan oikeaan muotoonsa. Sitten kruunu viimeistellään tavallisessa kyvetissä (kuvas) labiaalinen osa ylinnä, räpätään ja kiehutetaan tavanomaisella tavalla. Ennen hammasluun värisen akrylin pakkaamista ikkunareunus olisi maalattava titanium oksiidilla ja valkoisella akryylijauheella kloroformissa. Tämä menettely auttaa estämään metallia tekemästä akryylistä pintaa valmiissa proteesissa tummaksi. H. Kuva sivultapäin, josta näkyvät kttori ja päällys. Jdtiomaa metallirentiksen kaltevtiits joka antaa päällyställe kiinnipitävyyttä gimiivaalisessa osassa. ktiva 5 1 kktinakrtittnti sijoitettuna päällystän laittamista varten. TEE va öljyä kruunuainekset ennen haamista. Irroita vahakruunu ennen ikkunan kaivertamista. Valmista tarpeelliset kiinnitysreunat sivuille. 14 15
Suomen Hammasteknikkojen Liitto r. y:n Avustuskassan toimintakertomus viita 1956 ) 'lvi siä. Avustuskassan kuudennen toimintavuoden päättyessä voidaan todeta, että sen työ on siinä määrin vakiintunut, ettei suurempia muutoksia ole tapahtunut enempää jäsenistön kuin avustusanomuksien määrään nähden. Toimintavuoden aikana on sairausavustuksia maksettu neljässä tapauksessa 157 päivältä ja kaikki ovat olleet työhuoneen omistajien ryhmässä. Hautausavustuksia on maksettu yksi halvimman luokan mukaan. Tavallisuudesta poikkeavana tapauksena on Avustuskassa lainannut Suomen Hammasteknikkojen Liitolle 500.000 markkaa osakehuoneiston oston rahoittamiseksi. Liitto on luovuttanut lainan vakuudeksi huoneiston osakekirjoja 700.000 markan arvoa vastaavan määrän ja maksaa korkoa 6 % mukaan. Velkaa on lyhennettävä vuosittain vä Käsittele mallia erittäin huolellisesti viimeistelytyötä suorittaessasi. kuva 6 \ 'almis ikkunakuruun lyömallilla. hintään 100.000 markkaa. Lainan myöntäminen ei ole mitenkään heikentänyt kassan taloudellista asemaa, jf)ka on hyvä. Jäsenmaksutkin on yleensä suoritettu täsmällisesti. Oy Dentaldepot Ab on jälleen muistanut kassaa 15.000 markan lahjoituksella, joka on kiitollisuudella vastaanotettu. Kokouksel. Avustuskassan varsinainen kokous pidettiin 29. 1. 1956 Helsingissä 22 jäsenen läsnäollessa. Kokouksen valitsema hallitus, johon erovuorossa olleet jäsenet Mauno Elomaa ja Ilmari Vaarala valittiin uudelleen, on ollut kokoonpanoltaan seuraava: Mauno Elomaa puheenjohtajana, Unto Maaniemi varapuheenjohtajana, Ilmari Vaarala avustuskassan hoitajana ja E. O. Vuori sihteerinä sekä Mauno Bäckman vara- Kiilloita kruunu tapin päällä ennen täppäystä. ÄLÄ TEE Alä jätä löysiä kiinnityskohtia. Älä tee ohutta päällystää. Siitä on seurauksena riittämätön kehys ja lämpösuurentuminen ja kruunu, joka istuu liian kireästi. Älä unohda laittaa asbestinauhaa valurenkaan sisälle lämmitettäessä. Älä viivyttele valamisessa kun rengas on poistettu päällystästä, koska kylmentäminen aiheuttaa muotin kiinnittymisen ja sen johdosta liian kireän valun. Älä jätä käyttämättä titaniumoksidia ennen päällyksen pakkaamista. jäsenenä. Hallitus on kokoontunut 7 kertaa ja pöytäkirjoissa on 63. Kassan tilintarkastajina ovat toimineet hammasteknikko K. J. Laine ja hänen kuolemansa jälkeen Atle Semenius Suomen Hammasteknikkojen Liitosta sekä ulkopuolisena kirjanpidon asiantuntijana ekonomi Matti Ainamo. Tiedoitukset kassan jäsenille on hoidettu kirjeitse ja Hammasteknikkolehden välitvksellä, missä on myös ollut kassan toimihenkilöiden nimet ja osoitteet sekä kassan postisiirtotilin numero. Kassan edustajana Avustuskassojen Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa 22. 4. 1956 oli Mauno Elomaa. Jäsenistö. Kassan jäsenmäärä oli kuluneen toimintakauden lopussa 135 henkilöä, joista 1 luokkaan kuuluvia 23, 11 luokkaan 1,111 luokkaan 2, IV luokkaan 32, V luokkaan 25, VI luokkaan -, VII luokkaan, VIII luokkaan 46 ja hautausavustuksien osalta 6. Uusia jäseniä on liittynyt 2 ja kuolemantapauksia sattunut 1. Vuoden 1955 jäsenmaksujen laiminlyönnin johdosta erotettu 1 jäsen. Maksuluokkakorotuksia on ollut 4. Jäsenmaksut on peritty varsinaisen kokouksen päätöksen mukaan puolivuosittain kaksi neljännestä kerrallaan postisiirtotilin välityksellä. Jäsenmaksuja on kertynyt kuluneelta vuodelta mk 166.932:, joista saatavia on mk 13.426:-. Avustukset. Avustusmaksuja on toimintakaudella 1956 suoritettu mk 34.450:, joista sairausavustuksia mk 19.450: ja hautausavustuksia mk 15.000:. Ylimääräisiin avustuksiin varattua määrärahaa ei ole tarvittu kävttää. Kassan taloudellinen asema ja tilikauden tulos selviävät liitteenä olevista taseista. Sääntöjen mukaisesti on tilinpäätöksen osoittama ylijäämä mk 144.004: ehdotettu siirrettäväksi 20 mukaisesti lisäavustusrahastoon mk 135.657: ja vararahastoon mk 8.347:. Hallitus ehdottaa sääntöjen 21 mukaisesti lisäavustusrahaston varoista erotettavaksi mk 60.000: vuoden 1957 ylimääräisiä avustuksia varten, joista kaikki voivat päästä osallisiksi sääntiijen 17 mukaisesti. Rahastot. Edellä olevien siirtojen jälkeen ovat Avustuskassan rahastot seuraavat: vararahasto mk 189.620:- lisäavustusrahasto..» 770.916: Uuden toimintavuoden alkaessa hallitus toivoo, että jäsenistö vakavasti harkitsisi jäsenmaksuluokkien korottamista. Jäsenmaksu ylemmissä luokissa on suhteellisesti paljon edullisempi ja korvaus sairaustapauksissa tuo pian korkoineen takaisin sen, minkä on jäsenmaksuina maksanut. Pyydämme myös kiinnittämään sairaustapauksen sattuessa huomiota sairauden nopeaan ilmoittamiseen, jotta ei tulisi ikäviä yllätyksiä avustusta anottaessa. Kassan toimihenkilöt ovat aina valmiita neuvomaan ja tekemään parhaansa jäsenten edun hyväksi. Helsingissä tammikuun 27 19.57. päivänä Suomen Hammasteknikkojen Liitto ry:n Avustuskassa Mauno Elomaa puheenjohtaja E. O. Vuori sihteeri U. Maaniemi Ilmari I 'aarala varapuheenjohtaja Avustuskassan hoitaja 17
Pöytäkirja tclity Suomen I lammasteknikkojen Liitto ry;n Avustuskassan varsinaisessa kokouksessa Työterveyslaitoksessa Helsingissä Topeliuksenkatu 30 C tammikuun 27 p:nä 1957 klo 12.00. Puheenjohtajana toimi Mauno Elomaa ja Sihteerinä E. O. Vuori. Kokouksessa oli läsnä 44 jäsentä, joista on nimiiuctteioiiitteenä. 1 S. Avustuskassan hallituksen puheenjohtaja Mauno Elomaa avasi kokouksen ja toivotti jäsenet tervetulleiksi. 2. Kokouksen kokouskutsu todettiin lailliseksi. 3. Kokoukselle hyväksyttiin työjärjestys. 4. ilmoitettiin Oy Dentaldepot Abdta saatu 15.000: lahjoitus, joka vastaanotettiin kiitoiiisuudeiia. Kassan tilintarkastajan hammasteknikko K. J. Laineen kuolemaa kunnioitettiin hetken hiljaisuudella. 5. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Mauno Elomaa. 6. Kokouksen sihteeriksi valittiin E. O. Vuori. 7. Piiytäkirjan tarkastajiksi valittiin Atle Semcnius ja Jouko Waire. 8. Äänten laskijoiksi valittiin Hannes Kuosmanen ja Mauno Bäckman. 9. Esitettiin hallituksen laatima toimintakertomus ja tilinpäätös vita 1956 sekä tilintarkastajain sen johdosta antama lausunto. 10. Vahvistettiin tilinpäätös toimintavuodelta 1956 sekä hyväksyttiin hallituksen ehdotus yliiääm.iii mk. 144.(104: siirtämisestä lisäavustusrahastoon mk 135.657: ja vararahastoon mk 8.347:. 11. Myönnettiin haiiitukseiie ja avustuskassan hoitajaiic vastuuvapaus Päätettiin erottaa 12. lisäavustusrahaston varoista mk 60.000: käytettäväksi ylimääräisiin avustuksiin v. 1957 aikana. 13. Määrättiin hallituksen jäsenille seuraavat palkkiot: avustuskassan hoitajaiic... mk 18.000: puheenjohtajalle» 5.000: sihteerille» 5.000:- Kokouspaikkioksi määrättiin kullekin hallituksen iäscnelic mk 400: kokoukselta. Tähän varattiin mk 16.000:. Tiiintarkastusja kirjanpitomenoihin varattiin mk 10.000:. Hallintomenoihin vksi 1957 varattiin kaikkiaan mk 54.000:-. 14. Hallituksen erovuoroiset jäsenet L. Maaniemi ja E. O. Vuori valittiin uudelleen sekä varajäseneksi Mauno Bäckman. Hallituksen kokoonpanoksi v. 1957 tuli seuraava: Mauno Elomaa, Ilmari Vaarala, Unto Maaniemi ja E. O. Vuori sekä varaile Mauno Bäckman. 15. '1'ilintarkastajiksi valittiin hammasteknikko Atle Semenius ja ekonomi Matti Ainamo ulkopuolisena kirjanpidon asiantuntijana sekä varalle Antti Hertola. 16. Hyväksyttiin hallituksen esitys, jonka mukaan jäsenmaksut peritään puolivuosittain kaksi neijännesmaksua kerrallaan edellisten vuosien tapaan. 17. Hyväksyttiin hallituksen esitys suunnitella maksujen korottamista,»hammasteknikko»-lehden seuraava numero ilmestyy kesäkuun puolessa välissä. Tähän numeroon aiottu ainehisto pitää olla toimituksella toukokuun 15 p:ään mennessä. ToimitLS toivoo lukijakunnaltaan enemmän harrastusta lehteä kohtaan ja odottaa kirjallisia tuotteita. Pienoinen palkkiokin maksetaan, joten kynä käteen ja asiaa paperille. Toimitus. Vsiilitoliaii» tn seokin Sodan aikana, jolloin kaikesta jopa hampaistakin oli puutetta, tuli erääseen maaseutukaupungin lafkaan isäntämies. Hän pisti pöytään pari siistiä kilon voipakettia ja tuumi:»diskohan siitä tuosta iehmänannista vaikka niinkuin osamaksuksi koko suun hampaisiin».»mitäs siinä, riittäähän se ja ylikin jää», sanoi Icikkiverinen teknikko. Katsotaanpas vilkaisi potilaan suuta ja poistui toiseen huoneeseen, josta pian palasi kokopurennan sarjat sievässä paketissa. Siinähän ne ovat hampaat ja tässä ylijäämää. Kaivoi taskustaan vielä hiukan hintaakin voille. Ukko ihmettelemään, että näinkö halvalla ja etenkin, että näinkö pian, eikö niitä edes koeteta jne. Siinä puhuessaan hän avasi käärön ja tajusi tilanteen. Suuttuikin jo mies siinä, mutta taittui sentään, kun nikkari selitti, että kyllä siinä kokosuuhun nimenomaan hampaat on. Jos puitteet puuttuvatkin, niin ne saa kun 18. Kokous päättyi klo 13.20. Maimo Elomaa Vakuudeksi : E. O. 1 'i/ori puheenjohtaja t' sihteeri Olemme tänään tarkastaneet kokouksen pöytäkirjan ja todenneet sen kokouksen menon mukaiseksi. Helsingissä helmikuun 12 pnä 1957. A, Semenius J. \Y'aire menee lääkäriin iälienniikscn ottoon. Sillä siisti ja siellä ne asetusten mukaan alkuun pannaan. Olihan se sellaisina puutteen aikoina jo erinomainen etu, kun oli hampaat omasta takaa. Niinkuin taisi ollakin, koskapa kohta tuli teknikolle tohtorilta iäijennökset sisältävä paketti. Mukana olivat hampaat ja ohjeet proteesin pikaisesta valmistamisesta. Liekö ollut isännällä repussaan vieläkin sitä voita voiteeksi? HENKILÖTIETOJA 70 vuotta täyttää 2. 4. 1957 hammasteknikko Agda Holmberg. Hän on syntynyt Porissa. Käytyään tyttökoulua hän aloitti hammasteknikon opin V. 1910 syksyllä hammaslääkäri T. E. Rauvolan luona Tampereella, lisäksi hän oli hammasteknikko Axel Mörkin luona v. 1911 ja opintomatkalla Saksassa 1914. Oman laboratorion hän perusti Tampereelle 1917 ollen siellä 1930 saakka ja sen jälkeen Helsingissä toimien. Suomen Hammasteknikkojen Liiton jäseneksi hän tuli V. 1935. Liitto ja»hammasteknikko» -lehti haluaa esittää parhaimmat onnittelunsa merkkipäivän johdosta. 60 vuotta täytti 8. 1. 1957 hammasteknikko Paavo V a a 11 e. Hän on syntyään Tampereelta ja aloitti hammasteknikon opin 1922 hammaslääkäri Yrjö Pippingsköid'in laboratoriossa Hämeenlinnassa. Oman laboratorion hän perusti v. 1925. Myöhästynyt lämpöinen Liiton ja Lehden iinnitteiut. OIKAISU Viime numerossa olleessa henkilötiedossa Paavo Koivulan kohdama tuli sikäli virheellisesti mainittua SHL:n puheenjohtajana olo, joka piti olla puheenjohtajana 1945 46:n välisen ajan. Mainittuna aikana hän oli, kuten lukijat ehkä huomasivatkin vuosiluvuista sotatehtävissä mukana. 18 19
Erikoistarjous hammasteknikoille! Lopettaessamme allamainittujen hampaiden myynnin tarjoamme varastossamme olevat hampaat nyt erittäin edullisin hinnoin. Vivodent-etuhammas 70: SR-etuhammas 65: Ivoclar-etuhammas 60: Ivoclar-poskihammas 13: Määräalennuksen myönnämme tavalliseen tapaan. Runsaasta valikoimastamme löydätte varmasti mieleisenne mallit ja värit. HAMMASVALINE Oy ' Helsinki - Asema-aukio 2 C - puh. 12 623
SINUNKIN KÄYTTÖÖSI S I I R R Y S I N Ä K I N POREX vibraattori 1 kyvetin i ff 'AEsfhefic" iin JOTA artikulaattori malli Gysi Uusi amerikkalainen MYERSON-posliinihammas i CAVEX kcaviolevyjä Uusi rakenne NEO MARMORIT. kovckipsiä Uusi monipolffomenefelmä Uudef raiionalisoiduf mallif PINTEITÄ suuri valikoima / Pyydä mallivalikoima! V: VV r..,.-,»l;:.vaja ' OY HAMMAS- JA S AI RASTARVI K E ' ^ ^ ^ Unioninkatu 24 - Helsinki, Puh. 52356 Yliopistonkatu 28 B - Turku, Puh. 17199 OY HAMMAS- JA S A I RAS TA RV I K E Puh. 6657S7, 52356 - Unioninkatu 24 - Helsinki Puh. 17199 - Turku - Yliopistonkatu 28 B '
Arv. Hommasfeknikof! HammäskuLtaä Yli 3.000.000 akryilhammasta myy vuosittain Eurooppaan amerikkalainen tehdas H. D. JUSTI & SON, joka on kokonaan luopunut posllinihampaiden valmistuksesta, koska heidän IVOCLAR DENTA-PEARL SR työssä tarvitsemassanne muodossa saatto valmiina meiltä. LiikkooiiiiiH- «llkiiaikalii<ii kokoiims, uykyaikaisol vaiustoel ja ammattitaitoinen henkilökunta takaa tuotteit- Icmme laadun. akryylihampaansa kestävät taatusti yli 10 vuoden ajan kulutusta ja eivät kalise suussa. Ivoclar Denta-Pearl SR akryllhammas on ristisldos (cross Iinked) hammas, joten se on haponkestävä, luja ja kaunis. Karakterisoituja malleja on myöskin saatavana. Py/tököä väriasteikko jo malllvallkolma nähtäväksenne. Kultaseppä WESTERBACK Helsinki, Eerikinkatu 7 Puh. 61 62.5 OY OY DENTALDEPOT AB Helsinki. Eteläranta 2, puh. 12 601
KauppakirjapQino Oy. Helsinki 1957